2011-11-23 Neljä vastaanottokeskusta lakkautetaan

[Roope]

Jos Metsälän piikkilanka-aita kiinnostaa, niin tuolla on siitä toistakymmentä kuvaa:
http://megafoni.kulma.net/index.php?art=457
http://www.flickr.com/photos/vapaaliikkuvuus/page6/
http://www.flickr.com/photos/vapaaliikkuvuus/page7/
http://www.flickr.com/photos/vapaaliikkuvuus/page8/

Fetissinsä kullakin.

[PaulR]

Fetissinsä kullakin.

Nope. ämpee osui napakymppiin siinä, onko tarkoitus pitää mamut sisällä, vai hörhöt ulkona.

Piikkilanka kertoo, että hörhöt ulkona.

[ämpee]

Jos Metsälän piikkilanka-aita kiinnostaa, niin tuolla on siitä toistakymmentä kuvaa:
http://megafoni.kulma.net/index.php?art=457
http://www.flickr.com/photos/vapaaliikkuvuus/page6/
http://www.flickr.com/photos/vapaaliikkuvuus/page7/
http://www.flickr.com/photos/vapaaliikkuvuus/page8/

Fetissinsä kullakin.

Kiitos jäsen Roope !!

Lisäkuvat osoittavatkin, että aita on rakennettu ulospääsemisen estämiseksi !!
Tein virhepäätelmän liian vähäisen kuvamateriaalin perusteella, ja pyydän anteeksi harhaan johdattamiltani Homman jäseniltä.

[edit] En malta olla huomauttamatta, että tuolla on kaikille aidan vastustajille oma sarkansa !!
Aidan suora osuus on kohdistettu sisäpuolelle, ja taasen portin ympäristö ulkopuolelle.
En tosiaankaan toivo, että Suomessa tässä asiassa kovasti kehitytään.[/edit]

[skrabb]

Artikkeli | 25.11.2011 | 01:03

Kontiolahdelta ei saa sulkea molempia

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten pienentämistä ja jopa vähentämistä osattiin odottaa, sillä turvapaikkaa hakevien määrä on viime vuodet pienentynyt. Tänä vuonna Suomeen odotetaan tulevan kolmannes vähemmän turvapaikanhakijoita kuin edellisenä vuonna. Määrä on pudonnut puoleen vuodesta 2009, jolloin Pohjois-Karjalan toinen vastaanottokeskus avattiin ruuhkaa purkamaan Kontioniemeen.

Paiholan kylällä vastaanottokeskus on toiminut jo yli 20 vuotta. Sisäministeriö aikoo nyt siis sulkea yhdeltä paikkakunnalta sekä yhden maan vanhimmista että nuorimmista vastaanottokeskuksista. Samalla pieneltä alueelta vietäisiin liki 70 työpaikkaa.

Valtionhallinnon alueellistamisesta pidetään ääntä, mutta tällainen antialueellistaminen yritetään viedä läpi ilmoitusasiana. Nyt Pohjois-Karjalasta on menossa yhdellä iskulla työpaikkoja tuplasti sen verran kuin tuskalla väännetyssä Metsäntutkimuslaitoksen pääkonttorin alueellistamisessa – ehkä – maakuntaan tulee.

Kontiolahden vastaanottokeskuksessa ja esimerkiksi Kontiolahden kouluissa kahden vuosikymmenen aikana karttunut ammattitaito ja luodut verkostot ollaan nyt tuhoamassa yhdellä lyhytnäköisellä päätöksellä. Väkisinkin tulee mieleen, että Pohjois-Karjalaan "annetaan sitä, mitä tänne on tilattu".

Lieksassa roihahtanut rasismi nosti paitsi Lieksan myös koko maakunnan valtakunnalliseen tietoisuuteen rasismin pesäpaikkana. Onko sisäministeriössä haksahdettu ajattelemaan, että pienen piirin masinoima muukalaisvastainen kampanja olisi pohjoiskarjalaisten laajasti hyväksymä?

Näin ei ole, ja erityisesti Paiholan kyläläiset ovat tottuneet elämään sovussa ja yhteisymmärryksessä eri puolilta maailmaa tulevien kanssa.

Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee luonnollisesta syystä vuodesta toiseen: kun tilanne helpottuu jossain kriisipesäkkeessä, virta pienenee, mutta ikävä kyllä, uusia kriisipesäkkeitä syttyy. Pakolaisvirta Suomeenkin mitä todennäköisimmin kasvaa uudestaan ennemmin tai myöhemmin. Osaava, kokenut henkilöstö ja toimivat tilat olisivat silloin arvokkaita.

Toinen puoli asiassa on, että sisäministeriön mukaan Suomessakin ollaan luopumassa vastaanottokeskuksista, ja turvapaikanhakijat majoitetaan tavallisiin vuokra-asuntoihin. Näin on jo kauan tehty muun muassa Ruotsissa. Yleisesti tätä pidetään humaanimpana ratkaisuna, ja sen on laskettu olevan myös kohdemaalle edullisempi. Hyvinkin erilaisista oloista ja vaikeista olosuhteista tulevia ihmisiä ei voida silloinkaan jättää oman onnensa nojaan kotouttamatta.

Vastaanottokeskuksissa työskennelleillä on sellaista ammattiosaamista, jota silloin tarvitaan.

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/kontiolahdelta__ei_saa_sulkea__molempia_7577549.html

[BeerBelly]

Tänä vuonna Suomeen odotetaan tulevan kolmannes vähemmän turvapaikanhakijoita kuin edellisenä vuonna.

Ei vaan neljännes vähemmän. Viime vuonna nelisen tuhatta, tänä vuonna kolmisen.

[skrabb]

Punavuoren lakkautus tyrmistyttää
Turvapaikanhakijoita ohjataan vastaanottokeskuksista paikkakunnille, joissa on tyhjiä vuokra-asuntoja.
Marja Salmela
Johanna Tikkanen

HELSINGIN SANOMAT

Helsinki on tyrmistynyt maahanmuuttoviraston suunnitelmista lakkauttaa Punavuoren vastaanottokeskus.
Virasto ilmoitti keskiviikkona sulkevansa neljä vastaanottokeskusta. Punavuoren keskuksen kuuluminen lakkautuslistaan tuli Helsingin kaupungille yllätyksenä.

Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Laura Räty sai lukea asiasta Helsingin Sanomista. "Minä en ole ollut tietoinen, että tätä paikkaa oltaisiin lakkauttamassa", Räty sanoo.
"Kaupunki ja valtio ovat tehneet yhteistyötä. Ei sitä lopeteta niin, että toinen ilmoittaa", Räty jatkaa.
Vaikka Räty aikanaan vastusti turvapaikanhakijoiden asuttamista kalliiseen Punavuoreen, hän on tilanteesta ymmällään.
"Jos valtio on sitä mieltä, että Punavuoren keskusta ei tarvita, niin totta kai me siihen sopeudumme. Mutta on kurjaa, että Helsinki panosti Punavuoreen nimenomaan valtion painostuksesta."

Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen epäilee, että Punavuoren keskuksen lakkauttamisessa on myös sopimusjuridinen ongelma.
Kaupunki itse on vuokrannut tilat kymmeneksi vuodeksi. Nyt valtio irtisanoo sopimuksen kesken kaiken.
Punavuori on kalliimpi paikka, ja toimintaa jatkava Kyläsaaren keskus selvästi halvempi, Voutilainen sanoo. Siksi järkevämpää olisi hänen mukaansa lakkauttaa Kyläsaari.

Helsingin on tarkoitus neuvotella asiasta valtion kanssa ensi maanantaina.
Räty ei osaa vielä sanoa, mihin Helsinki asuttaa turvapaikanhakijoita, jos Punavuoren yksiköstä pitää luopua.
"Ainakaan vuokra-asuntoja täällä ei ole vapaina", Räty sanoo.

Sisäministeriö ja maahanmuuttovirasto hakevat säästöjä sijoittamalla oleskelulupaa odottavia turvapaikanhakijoita eri puolilla maata sijaitseville paikkakunnille, joissa on tyhjiä vuokra-asuntoja.
Jo nyt osaa turvapaikanhakijoista asutetaan tavallisissa vuokrataloissa muun muassa Vaasassa, Kemissä, Rovaniemellä, Kajaanissa, Pietarsaaressa, Kristiinankaupungissa ja Kotkassa.

"Säästöjä on pakko löytää, ja vuokrat ovat halpoja pääkaupunkiseudun tasoon verrattuna", perustelee vastaanottoyksiköiden johtaja Jorma Kuuluvainen maahanmuuttovirastosta.
Vuokra-asunnot ovat Kuuluvaisen mukaan joustava ratkaisu, koska turvapaikanhakijoiden määrä heilahtelee eri tilanteissa.
"Kun heitä tulee paljon, vuokrataan lisää asuntoja. Jos väki vähenee, asunnot voidaan irtisanoa. Ei tarvitse maksaa seinistä", Kuuluvainen kuvaa.

Laitosten kiinteät kustannukset ovat korkeita, ja niissä on paljon henkilökuntaa. Kun turvapaikanhakijat asuvat asunnoissa, Kuuluvaisen mukaan henkilökuntaakin voidaan vähentää
Säästöä syntyy myös kunnille, jotka saavat vuokraa vuokra-asunnoistaan.

"Suomussalmella olisi vapaita vuokra-asuntoja. Lisäksi tyhjillään on kokonainen ammattiopisto, jonka yhteydessä on asuntola, jossa on jonkin verran vapaita huoneistoja", kertoo kunnanjohtaja Matti Mentilä.
"Suhtaudumme turvapaikanhakijoiden asuttamiseen avoimin mielin. Asiaa on pohdiskeltu kahvipöytäkeskusteluissa", Mentilä lisää.

Sisäministeriön tavoitteena on siirtyä pois laitoksista. "Näin on jo tehty Ruotsissa", kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriöstä.
Varmimmin säästöjä syntyisi Pakolaisneuvonta ry:n Kreetta Helanderin mukaan, kun turvapaikkahakemuksen käsittelyä pystyttäisiin nopeuttamaan.
Nyt hakija joutuu odottamaan päätöstä jopa yli vuoden.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Punavuoren+lakkautus+tyrmistytt%C3%A4%C3%A4/1135269921247

[skrabb]

"Täällä odotellaan, että päästään veke"
Huonokuntoisessa Kyläsaaren keskuksessa kylpyhuoneen lattialla mönkii torakoita.
Johanna Tikkanen

HELSINGIN SANOMAT

"Joskus ikkunoista tuulee sisään, mutta muuten talo on mielestäni ok", kuvaa neljän miehen kanssa huoneen jakava burmalainen Ye Win Kyläsaaren vastaanottokeskusta. Artjom Bukin ja David Avdagian tulivat hakemaan Winiltä karkkia.

Kyläsaaren vastaanottokeskuksen kunnosta huomaa, että rakennuksesta on luovuttu henkisesti jo aikaa sitten.
Kosteusongelmien vuoksi huoneita on suljettu. Pesuhuoneen betonilattiassa on ilkeännäköisiä laikkuja. Miesten kylpyhuoneen laatoilla mönkii parin sentin mittaisia torakoita.
"Näitä on ollut täällä joskus todella paljon, mutta niitä on myrkytetty", sanoo siivooja Päivi Huttunen.

Talossa on tehty lukuisia sisäilmamittauksia kosteusvaurioiden takia. Syy on ainakin osittain ikkunoissa. Remonttia ei kuitenkaan tehdä, koska talo on määrä sulkea viimeistään vuonna 2015.
"Kaikesta näkee, että täällä vain odotellaan, että päästään veke", Huttunen sanoo.

Vielä ei tiedetä, mistä Kyläsaaren keskukselle löydetään korvaavat tilat. Nyt talossa asuu 130 turvapaikanhakijaa.
Punavuoren vastaanottokeskusta perustettaessa ajateltiin, että ainakin osa Kyläsaaren asukkaista mahtuisi aikanaan sinne, kertoo Helsingin sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Laura Räty.

Kyläsaaressa vastaanottokeskuksen asukkaat ovat täysin tietämättömiä Punavuoren keskuksen lakkauttamisesta syntyneestä jupakasta. Kyläsaaren talon heikko kunto ei näytä heitä häiritsevän.
"Minulla oli Venezuelassa uusi, hieno talo, mutta minua uhkailtiin ja elin jatkuvassa epävarmuudessa. Tämä on minulle paratiisi. Täällä on turvallista", sanoo Eliecer Vargas.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/T%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4+odotellaan+ett%C3%A4+p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4%C3%A4n+veke/1135269921310

[BeerBelly]

Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen epäilee, että Punavuoren keskuksen lakkauttamisessa on myös sopimusjuridinen ongelma.
Kaupunki itse on vuokrannut tilat kymmeneksi vuodeksi.

Ja tätä kymmenen vuoden vuokrasopimusta ihmeteltiinkiin aikoinaan. Mitä lie korruptiota siinäkin taustalla, ruskeat kirjekuoret vain taskua vaihtaa...

[Alfresco]

Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen epäilee, että Punavuoren keskuksen lakkauttamisessa on myös sopimusjuridinen ongelma.
Kaupunki itse on vuokrannut tilat kymmeneksi vuodeksi.

Ja tätä kymmenen vuoden vuokrasopimusta ihmeteltiinkiin aikoinaan. Mitä lie korruptiota siinäkin taustalla, ruskeat kirjekuoret vain taskua vaihtaa...

Ei tarvitse olla korruptiota. Pitkät vuokrasopimukset ovat ihan normaali käytäntö kun vuokrataan "kaupalliseen" käyttöön. 3 ja 5 vuotta on ihan normaalia, isoimmissa komplekseissa 10 vuotta.

Tämä periaate pohjautuu siihen, että yleensä isot tilat on vaikea vuokraa ulos ja joka vuokraajalle joudutaan tehdä "kustomointia" tiloissa kuten erikoisremonteja jne. Tällöin halutaan sitoa vuokraaja pidemmäksi aikaa ettei uusia kustannuksia synny kovin tiheästi.

Valde ei pääse irti tuosta 10 vuoden sopimuksesta millään ellei sopaprissa ole joku erikoispykälä. Vuokra on pakko maksaa vaikka paikka olisi tyhjä. Yleensä sopimukset sallivat eteenpäinvuokrauksen tai vuokraajan vaihtamisen mutta uuden vuokraajan hankkiminen on silloin valden vastuulla. Tästä jutusta tullee kallis lysti veronmaksajille.

[AuggieWren]

Punavuori on kalliimpi paikka, ja toimintaa jatkava Kyläsaaren keskus selvästi halvempi, Voutilainen sanoo. Siksi järkevämpää olisi hänen mukaansa lakkauttaa Kyläsaari.

Ymmärrän, että kalliimman jääminen tyhjäksi kuluja tuottamaan harmittaa, mutten silti ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan kalliimpaa olisi järkevä käyttää. Saahan Punavuoresssa sijaitsevan, oikeastaan minkälaisen tilan tahansa vuokrattua edelleen ihan hyvään hintaan, vai?

[flammee]

Johtuukos tää turvapaikanhakijoiden vähentyminen nyt sitten siitä että media on loitsinut Suomesta rasistisen paikan, johon ei haluta tulla sosiaaliturvaan? 

[Phantasticum]

Hesari siis kertoo, että Eliecer Vargas Venezuelasta tullut hakemaan Suomesta turvapaikkaa, vaikka hänellä oli siellä Venezuelassa uusi, hieno talokin.

[KJ]

Kontiolahti pyytää koko maakunnan vahvaa tukea

Kontiolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mika Kuusela (kesk.) ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Pertti Haukka (sd.) toivovat koko maakunnalta vielä paljon nykyistä voimakkaampaa tukea Kontiorannan varuskunnan ja pakolaiskeskusten puolustamiseksi.

Karjalainen

Jaahas. Osa-kontiolahtelaisena täytyy sanoa, että saattaa maakunnan vahva tuki jäädä saamatta, sikäli kun se koskee pakolaiskeskuksia. En tiedä missä todellisuudessa Kuusela ja Haukka elävät, mutta nähtävästi he eivät ole muutamaan vuoteen käyneet haistelemassa rahvaan mielipidettä.

Nuo pölvästit ihan oikeasti uskovat, että 60 työntekijää ja 220 turvapaikanhakijaa on hyvä yhtälö ja bisnes Kontiolahdelle.

EK-vaaleissa PS oli Pohjois-Karjalan kauniaisen, eli Kontiolahden, suurin puolue 26,6 prosentillaan, ja täytyy toivoa, että sama meno jatkuu kuntavaaleissakin, niin päästäisiin eroon kuuseloista ja haukoista.

[Ernst]

Hesari siis kertoo, että Eliecer Vargas Venezuelasta tullut hakemaan Suomesta turvapaikkaa, vaikka hänellä oli siellä Venezuelassa uusi, hieno talokin.

http://www.youtube.com/watch?v=uV21E71Red0

[Melbac]

"Täällä odotellaan, että päästään veke"
Huonokuntoisessa Kyläsaaren keskuksessa kylpyhuoneen lattialla mönkii torakoita.
Johanna Tikkanen

HELSINGIN SANOMAT

"Joskus ikkunoista tuulee sisään, mutta muuten talo on mielestäni ok", kuvaa neljän miehen kanssa huoneen jakava burmalainen Ye Win Kyläsaaren vastaanottokeskusta. Artjom Bukin ja David Avdagian tulivat hakemaan Winiltä karkkia.

Kyläsaaren vastaanottokeskuksen kunnosta huomaa, että rakennuksesta on luovuttu henkisesti jo aikaa sitten.
Kosteusongelmien vuoksi huoneita on suljettu. Pesuhuoneen betonilattiassa on ilkeännäköisiä laikkuja. Miesten kylpyhuoneen laatoilla mönkii parin sentin mittaisia torakoita.
"Näitä on ollut täällä joskus todella paljon, mutta niitä on myrkytetty", sanoo siivooja Päivi Huttunen.

Talossa on tehty lukuisia sisäilmamittauksia kosteusvaurioiden takia. Syy on ainakin osittain ikkunoissa. Remonttia ei kuitenkaan tehdä, koska talo on määrä sulkea viimeistään vuonna 2015.
"Kaikesta näkee, että täällä vain odotellaan, että päästään veke", Huttunen sanoo.

Vielä ei tiedetä, mistä Kyläsaaren keskukselle löydetään korvaavat tilat. Nyt talossa asuu 130 turvapaikanhakijaa.
Punavuoren vastaanottokeskusta perustettaessa ajateltiin, että ainakin osa Kyläsaaren asukkaista mahtuisi aikanaan sinne, kertoo Helsingin sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Laura Räty.

Kyläsaaressa vastaanottokeskuksen asukkaat ovat täysin tietämättömiä Punavuoren keskuksen lakkauttamisesta syntyneestä jupakasta. Kyläsaaren talon heikko kunto ei näytä heitä häiritsevän.
"Minulla oli Venezuelassa uusi, hieno talo, mutta minua uhkailtiin ja elin jatkuvassa epävarmuudessa. Tämä on minulle paratiisi. Täällä on turvallista", sanoo Eliecer Vargas.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/T%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4+odotellaan+ett%C3%A4+p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4%C3%A4n+veke/1135269921310

Mitä järkeä postata linkki hesarin verkkolehteen jos suurimalla osalla ei ole tonne tunnuksia koska eivät tilaa(tai ovat jo lopettaneet hesarin tilauksen)hesaria?.Jos haluaa ton jutun näyttää muille niin kuvankaappaus artikkelista ja kuva vaikka imageshackiin.

[rähmis]

Vastaanottokeskusten sulkeminen on lyhytnäköistä toimintaa

Sisäasianministeriön päätös irtisanoa sopimukset kolmen vastaanottokeskuksen kanssa (HS Kaupunki 25. 11.) on lyhytnäköistä toimintaa, eikä se myöskään edistä alueellista kotoutumista.

Vastaanottokeskukset ovat monella paikkakunnalla alueellisia monikulttuurisen työn ja toiminnan keskuksia, joissa kantaväestöön kuuluvat ja tänne eri puolilta maailmaa muuttaneet ovat kohdanneet.

Kontiolahdella on 20 vuoden aikana luotu malli, jossa vastaanottokeskus, alueen koulut, kansalaisjärjestöt sekä kunnan muu palvelutuotanto toimivat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa yhteistyössä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kouluihin on palkattu monikulttuurisuuteen erikoistuneita opettajia, alueen kyläkoulut ovat pysyneet elinvoimaisina ja erilaisissa urheiluseuroissa turvapaikkaa odottavista lapsista on tullut luonnollinen osa elävää yhteisöä.

Vastaanottokeskus Kontiolahdella on paljon muutakin kuin laitos. Se on lasten ryhmäkoti, jossa yksin tulleet lapset ovat voineet asettua kodinomaiseen yksikköön turvallisten ja ammattitaitoisten aikuisten ollessa läsnä. 16–17-vuotiaat nuoret taas harjoittelevat itsenäistä asumista soluasunnoissa.

Perheet asuvat vuokratuissa yksiöissä ja kaksioissa vastaanottokeskuksen alueella. Edellä kuvattu kyseenalaistaa voimakkaasti ne perusteet joilla sisäasianministeriö nyt haluaa vastaanottokeskukset sulkea.

Pohjois-Karjalassa vastaanottokeskusten sulkeminen koetaan myös aluepoliittisesti epäoikeudenmukaisena. Monikulttuurisen ja suvaitsevan ilmapiirin luomiseksi on tehty paljon töitä. Kontiolahden kunnan ja vastaanottokeskuksen malli on tästä työstä valtakunnallisestikin tunnustettu.

On todella valitettavaa, että tämä malli halutaan nyt purkaa valtion toimesta, jonka maahanmuuttopolitiikkaan on kirjattu koko maata käsittävä alueellisen kotouttamisen tavoite.

Harri Sarjanoja
toimitusjohtaja
Kontiolahden Vastaanottokeskus Oy

Hesari (digilehti)

[Sunt Lacrimae]

Kontiolahdella on 20 vuoden aikana luotu malli, jossa vastaanottokeskus, alueen koulut, kansalaisjärjestöt sekä kunnan muu palvelutuotanto toimivat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa yhteistyössä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kouluihin on palkattu monikulttuurisuuteen erikoistuneita opettajia, alueen kyläkoulut ovat pysyneet elinvoimaisina ja erilaisissa urheiluseuroissa turvapaikkaa odottavista lapsista on tullut luonnollinen osa elävää yhteisöä.

Taas jaksetaan perustella mokutusta ja mamutusta (turvapaikanhakijoista väännettävä vastaava termi olisi varmaan tuputus?) taloudellisilla hyödyillä ja ihan konkreettisellakin rikastumisella, vaikka loppupeleissä koko roskan maksaa valde ja raha kiertää ringissä verottajan ja veronmaksajan välissä. Samanlaista turhaa näennäistyöllistämistä kuin vaikka kaupungin lapionvarressanotkujat.

[Late]

Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee luonnollisesta syystä vuodesta toiseen: kun tilanne helpottuu jossain kriisipesäkkeessä, virta pienenee, mutta ikävä kyllä, uusia kriisipesäkkeitä syttyy. Pakolaisvirta Suomeenkin mitä todennäköisimmin kasvaa uudestaan ennemmin tai myöhemmin. Osaava, kokenut henkilöstö ja toimivat tilat olisivat silloin arvokkaita.

Väkisin tulee mieleen että toimittajat eivät pitäisi uusien kriisipesäkkeiden syntymistä kovinkaan ikävänä. Eivät ainakaan kriisistä aiheutuvan pakolaisvirran purkautumista Suomeen.

Jospa vaikka tarjottaisiin näille suljettavien keskusten työntekijöille töitä kuopankaivajina. Puolet kaivaa, puolet täyttää. Lopputulos on Suomen kannalta vähemmän negatiivinen kun suurella todennäköidyydellä loppuelämänsä tulonsiirtojen varassa eläviä kolmannen maailaman asukkeja ei tule Suomeen.

[ilmari3.]

On todella valitettavaa, että tämä malli halutaan nyt purkaa valtion toimesta, jonka maahanmuuttopolitiikkaan on kirjattu koko maata käsittävä alueellisen kotouttamisen tavoite.

Harri Sarjanoja
toimitusjohtaja
Kontiolahden Vastaanottokeskus Oy


Toimitusjohtaja Harri Sarjanoja, ota uusi tilanne haasteena ja mahdollisuutena tehdä firman omistajille tulosta myös uudella alalla vapaan markkinatalouden maassa. KehruuJennystäkin on selviydytty.

Harri Sarjanoja, edustamasi  Kontiolahden Vok Oy on ollut 19 vuotta  eturivipaikalla nappaamaan vahvistuksekseen moniosaajia, viimeistään nyt on toimittava. Jäljitä parhaat moniosaajat ja laajenna Kontiolahden Vok Oy:n toimialaa.

Harri, kyllä se siittä lähtee.

[Melbac]

Milloinkohan eka vokkia/vokkeja pitävä yritys menee pörssiin...

[skrabb]

Ottaahan se pattiin, kun on juuri aloittanut duunit. Nyt sitten ilmoitetaan, että onkin loppusuora käsillä.

Kontiolahden vastaanottokeskus
Sairaalatie 6
80850 Paihola
...

johtaja
1.10.2011 alkaen Harri Sarjanoja
Anja Mäntynen 30.9.2011 saakka

http://www.kontiolahti.fi/fi/?ID=2426

[Roope]

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten lakkauttamispäätös on valmisteltu salassa ja pienessä porukassa. Kokoomuksen joensuulainen kansanedustaja Pekka Ravi kertoo, että eduskunnassakin päätös tuli puun takaa.

Ravi on jättänyt sisäministeri Päivi Räsäselle (kd.) muistion Kontiolahden kahden vastaanottokeskuksen puolesta. Eduskunnan varapuhemies Ravi uskoo, että päätös ei välttämättä ole vielä kirkossa kuulutettu.

[...]

Vastaanottokeskuksissa on noin 60 vakituista työntekijää. Turvapaikanhakijoille on paikkoja yhteensä yli 200.

YLE: Vastaanottokeskusten lakkautus yllätti kaikki 28.11.2011

Vai että tuli lakkauttamispäätös puun takaa ja valmisteltiin salaa pienellä porukalla. Sellaista ei pidä demokratiassa hyväksyä!

Kontioniemen asukkaat pitivät sunnuntaina kyläkokouksen Kontioniemen entiseen sairaalaan suunnitellusta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta. Koolla oli 60 – 70 henkeä.

Asukasmielipiteen selvittämiseksi järjestettiin äänestys

Lippuäänestyksessä jätettiin 63 ääntä, joista 42 vastustaa vastaanottokeskuksen tuloa kylälle, 16 on valmis keskuksen kylälle ottamaan ja viisi jätti tyhjän äänestyslipun.

Karjalainen: Kontioniemi äänesti vastaanottokeskuksesta 16.3.2009

Kyläyhdistyksen hallituksen näkemyksen mukaan asukkaita olisi tullut kuulla etukäteen hallintolain mukaisesti, sillä hankkeessa on toimijoina muun muassa valtion organisaatioita.

Näiden olisi kyläläisten mielestä tullut toimia hallintolain mukaisesti, sillä vastaanottokeskus vaikuttaa merkittävällä tavalla kylän elämään.

Karjalainen: Kontioniemen kyläyhdistys moittii tiedottamista 18.3.2009

Paikallinen asukas Eero Ruohomäki:
Se meni vikaan, että tänä päivänä on tiedotustilaisuus, huomenna tulee pakolaiset ja kyläläisille ilmoitettiin vasta muutama päivä sitten, että tehdään tänne sairaalaan pakolaiskeskus.

[...]

Toimittaja:
Sisäministeriö vakuutti asukkaille, että valmistelua ei tehdä salassa, mutta nyt on vain turkasen kova kiire löytää tiloja. Suora toiminta lisää maahanmuuttajavastaisuutta, mutta se riski joudutaan nyt ottamaan.

MTV3: Suomeen tarvitaan kymmeniä uusia vastaanottokeskuksia 20.3.2009

Kontioniemen vastaanottokeskuksen perustaminen oli yksi SPR:n ja sisäministeriön törkeimmistä operaatioista.

[Roope]

Vasemmistoliiton kansanedustaja Eila Tiainen kummeksuu sisäasiainministeri Päivi Räsäsen vastaanottokeskuksia koskevien päätösten ristiriitaisuutta. Toisaalta maahanmuuttovirasto suosii maahanmuuttajien sijoittamista tavallisiin vuokra-asuntoihin, kun samaan aikaan Joutsenon vastaanottokeskus aiotaan siirtää entiseen vankilaan Konnunsuolle.

- Maahanmuuttoviraston linjaus sijoittaa vastaanottokeskuksista ihmiset vuokra-asuntoihin on mielestäni hallitusohjelman mukainen, se edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta. Tämä vaatii kuitenkin riittävien tukipalveluiden turvaamista, sanoo Tiainen.

- Sen sijaan päätös Joutsenon vastaanottokeskuksen siirtämisestä Konnunsuon entisen vankilan tiloihin ei ole puolustettavissa. Entinen vankila sijaitsee keskellä peltoa, kaukana muusta asutuksesta ja palveluista. Säilöön otetut joutuvat usein odottamaan kauan päätöstä oleskeluluvasta, jonka vuoksi pidän törkeänä heidän sijoittamista kauas muista alueen asukkaista.

Sisäasiainministeri on puoltanut Konnunsuon kiinteistöjen vastaanottokäyttöön ottamista "uhrien auttamisjärjestelmään liittyvien uhkatekijöiden vuoksi". Tiainen epäilee parantaako esimerkiksi Suomesta apua hakevaa ihmiskaupan tai kidutuksen uhriksi joutunutta se, että hän pääsee entisiin vankilatiloihin.
- Turvallisuuteen ja määrittelemättömiin uhkatekijöihin vetoaminen ei ole peruste sijainnille. Suomessa ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on osa auttamisjärjestelmän kehittämistä. Tunnistamisen jälkeen ihmiskaupan uhrien suojeleminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa heidän sulkemistaan ulos muusta yhteisöstä.

- Väliaikaiseksi tarkoitettujen vastaanottokeskuspaikkojen rinnalle Suomeen tulisi kehittää pitkäjänteisempi ja asiantunteva auttamis- ja palvelujärjestelmä, joka ei ole riippuvainen turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määristä, sanoo Tiainen.

Sisäasiainministeri on antanut valtuudet maahanmuuttovirastolle lakkauttaa Suomesta neljä vastaanottokeskusta. Ilman paikkaa jääneet pyritään sijoittamaan vuokra-asuntoihin odottamaan päätöstä. Samanaikaisesti sisäasiainministeri Päivi Räsänen on tehnyt päätöksen Etelä-Karjalassa sijaitsevan Joutsenon vastaanottokeskuksen toiminnan siirtämisestä Konnunsuon entisen vankilan kiinteistöihin.

Joutsenon vastaanottokeskus vastaa nykyisin myös ihmiskaupan uhrien tai uhreiksi epäiltyjen auttamisen järjestämisestä valtakunnallisesti. Joutsenon lisäksi myös Oulussa toimii valtion vastaanottokeskus, joiden johtajat tekevät päätökset ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ottamisesta ja siitä poistamisesta. Kotouttamislain mukaan ihmiskaupan uhreille tulee järjestää riittävät palvelut ja tukitoimet, ottaen huomioon esimerkiksi uhrin psyykkinen tila.

Vasemmistoliitto 30.11.2011

En tiedä, eikö Tiainen tiedä vai ole tietävinään, että Joutsenon ja Konnunsuon vastaanottokeskukset ovat ns. transit-keskuksia, väliasemia, joista ihmiset lähetetään eteenpäin ympäri Suomea. Jos kaikki sujuu hyvin, niin transit-keskuksessa oleskelu jää lyhyeksi välivaiheeksi, ja siksi asuminen on tarkoituksenmukaista järjestää laitosmuotoisesti. Näin tosin tällä hetkellä vain teoriassa, sillä Astrid Thorsin ministeriaikana tutkinta-ajat pääsivät resurssien puutteessa venähtämään, ja syntyneitä jonoja puretaan edelleen.

Ei vastaanottokeskusten lakkauttamisen takia "ilman paikkaa jääneitä sijoiteta pyritä sijoittamaan vuokra-asuntoihin". Muissa keskuksissa on heille tarvittaessa aivan tarpeeksi tyhjää tilaa. Vuokra-asuntojen käyttöönoton lisäämiseen on muut syyt, nimellisesti taloudelliset.

Kyllästyttää tuo ainainen "keskus keskellä peltoa, kaukana palveluista ja ihmisistä"-narina. Luulisi kehitysmaista vainoa ja sotaa paenneiden olevan kiitollisia vähän vähemmästäkin. Suurin osa kun on muutenkin Suomessa vain turistireissulla. Vain kolmannes saa myönteisen päätöksen ja joka kahdeskymmenesviides turvapaikan.

[Riukulehto]

Päivi Räsäsen kaksi eilistä puheenvuoroa eduskunnassa. Toisessa hän sanoo, että turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt ja toisessa taas, että ne ovat vähentyneet.


Turvapaikanhakijoista. Todellakin turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt, mutta aivan oikein, niin kuin täällä todettiin, kyllä meidän kansainväliset sitoumuksemme edellyttävät sitä, että jos jostakin syystä maailmalla tapahtuu käänteitä, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyy meistä riippumattomista syistä, niin toki me voimme joutua siihen tilanteeseen, että me joudummekin näitä vastaanottoresursseja lisäämään. Juuri sen takia vastaanottotoiminnassa on tarkoitus nyt kohdentaa tätä vastaanottotoimintaa asuntopohjaiseen vastaanottokeskustoimintaan pois tällaisesta laitosmaisesta vastaanottotoiminnasta. Sen vuoksi, kun näitä vastaanottokeskuksia on karsittu, niin siinä on kiinnitetty huomiota nimenomaan siihen, että niitä vastaanottokeskuksia, joissa on laitospainotteisuutta ja joiden kustannukset ovat yksinkertaisesti suuret, on karsittu.

Korostan sitä, että näiden vastaanottokeskusten, joiden toiminta on nyt päätetty lopettaa, työntekijät eivät ole valtion palkkalistoilla vaan kysymys on valtion ostopalvelutoiminnasta. Kyllä vastaanottokeskuksilla on ollut se tiedossa, että näitä sopimuksia tehdään aina määräaikaisesti ja me voimme milloin vaan, kun tarve loppuu, myös tämän ostopalvelutoiminnan lopettaa. Meillähän on kaksi valtion vastaanottokeskusta, jotka hoitavat näitä erityisiä lakisääteisiä ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä tehtäviä. Toinen on Joutsenossa, joka nyt siirtyy Konnunsuon tiloihin, jotka ovat toimivat hyvät tilat pienellä remontilla, ja toinen on tämä Oulun.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_87_2011_vp_1_94_152_p.shtml

Sitten tämä turvapaikanhakijoiden määrä. Sehän on vähentynyt. Sen takia meillä on aivan luonnollinen tarve näitä vastaanottokeskusten paikkamääriä vähentää 500:lla ensi vuoden aikana. Uskon, että tämän kauden aikana tulee mahdollisuus ja tarve edelleenkin vähentää näitä paikkoja

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_87_2011_vp_1_77_135_p.shtml

[Roope]

Samasta keskustelusta: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_87_2011_ke_p_2.shtml

Jukka Kärnä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton piirissä arvioidaan valiokunnan kannanoton mukaan olevan keskimäärin noin 4 000 ihmistä. Tällä hetkellä globaalitalous on aika hurjassa turbulenssissa. Jos talous laajemmin romahtaa, niin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä melko varmasti kasvaa. Nyt noita turvapaikanhakijoitten paikkoja ollaan itse asiassa supistamassa sillä 500:lla. Miten on mietitty, miten aiotaan ja aiotaanko varautua siihen, että turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä saattaa jopa rajustikin kasvaa talouden turbulenssin myötä?

Huhhuh. No, onneksi itse asiassa tutkimusten mukaan taloudellisesti huonoina aikoina turvapaikanhakijoiden määrä vähenee. Esimerkiksi kohdemaan työttömyysasteen muutoksilla on havaittu olevan selvä yhteys turvapaikanhakijamäärään. Yhden prosenttiyksikön kasvu työttömyydessä vähentää turvapaikkahakemuksia peräti kymmenellä prosentilla.

Reijo Tossavainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Maahanmuuttoon liittyvistä asioista puhutaan joskus enemmän tunteeseen kuin tietoon perustuen. Jotta ylilyönneiltä tai väärinkäsityksiltä vältyttäisiin, olisi paikallaan selvittää, kuinka paljon maahanmuutto maksaa yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Kun tiedämme tuon luvun, voimme sen jälkeen paremmin arvioida maahanmuuton merkityksen Suomelle. Viime eduskuntakaudella asiaa tiedusteltiin ministeri Thorsilta. Hän kieltäytyi. Kysyn nyt ministeri Räsäseltä: oletteko valmis teettämään selvityksen maahanmuuton kaikista kustannuksista?

Ministeri Räsänen ei kolmessa viiden minuutin vastauspuheenvuorossaan "ehtinyt" vastata Tossavaisen kysymykseen.

Huvin vuoksi:

Jani Toivola /vihr:  Arvoisa puhemies! Täällä on pidetty tänä iltana erinomaisia puheenvuoroja ja hienosti nimenomaan sisäisen turvallisuuden näkökulmasta tuotu laaja-alaisesti esille myöskin näitä eroavaisuuksia ympäri Suomea.

Omassa puheenvuorossani keskityn nimenomaan eriarvoisuuden vähentämiseen, tasa-arvon lisäämiseen sekä turvallisuuteen maahanmuuton näkökulmasta.

Hallitusohjelmassa todetaan, että maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa. Hallitus pitää maahanmuuttajien kotoutumista ja syrjinnän torjuntaa keskeisenä toimintana tällä hallituskaudella. Hallituksen tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan linja, joka tukee suvaitsevaisen, turvallisen ja moniarvoisen Suomen rakentamista sekä lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies! Edellinen kirjaus toi hyvin ytimekkäällä tavalla esiin sen tosiasian, että maahanmuutto on yhteinen asia, vastuu ja etu. Puhumme jokaisen tässä maassa asuvan ihmisen turvallisuudesta ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Toisen ryhmän elämän edistämisen hintana ei ole eikä saa olla toisen ryhmän pahoinvointi tai kurjuus. Yllämainitut tavoitteet ovat ehdottoman tärkeitä, kun puhutaan hyvinvointivaltion säilyttämisestä ja sen kehittämisestä. Turvallisessa yhteiskunnassa kaikkien on hyvä elää ja jokaiseen kanssaihmiseen voi luottaa, poliisin apuun voi tukeutua ja viranomainen tai virkailija auttaa parhaan kykynsä mukaan ja aina kohdataan puolueettomalla maaperällä. Jotta voimme näissä merkittävissä turvallisuuden ja tasa-arvon tavoitteissa onnistua, tulee kaikilla viranomaisilla sekä poliisilla olla riittävät resurssit toimintansa ylläpitämiseen sekä sen kehittämiseen.

Kuten ministerikin puheessaan totesi, niin hallitusohjelman tavoitteiden toteutuminen on haasteellista tiukentuneiden resurssien näkökulmasta. Toivon hartaasti, että yhtälöön löydetään ratkaisu, sillä yllä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen on tärkeää koko yhteiskuntamme kannalta. Turvallinen arki on jokaisen meidän elämämme perusta ja hyvinvoinnin luoja.

Arvoisa puhemies! On väistämätön tosiasia, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa enenevässä määrin maahanmuuttoa, mutta myös ilman tätä työelämän pakon sanelemaa tarvetta on koko yhteiskunnan etu ja kulttuuriamme rikastuttava asia, että olemme avoinna muille kulttuureille ja tänne tuleville ihmisille.

Suomalainen kulttuuri on kautta historian saanut vaikutteita tänne muualta tulleilta ihmisiltä ja ilmiöiltä. Nämä uudet opit ovat olleet aina avainasemassa myös monessa maamme kehitykseen liittyvässä asiassa. On ollut vaiheita, jolloin itse olemme olleet avun ja tuen, avoimuuden sekä ymmärryksen tarvitsijoita, ja on ollut aikoja, jolloin roolit ovat olleet toisinpäin.

Maahanmuuttopolitiikkaa tehdessä on tärkeää ottaa huomioon erilaisten ryhmien ja yksilöiden hyvin erilaiset tarpeet. Maahanmuuttajat eivät ole yksi anonyymi joukko. Niin monta kuin on maahanmuuttajaa, niin monta on tapaa kotoutumiseen ja paikan lunastamiseen yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Tehokasta ja toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa on onnistunut kotouttaminen, nopeat ja sujuvat lupahakemusten käsittelyprosessit, nopea ja vaivaton sulautuminen yhteiskuntaan, sen kieleen, toimintatapoihin, koulutusjärjestelmään sekä työelämään. Tämän prosessin mielekkyyttä ja tehokkuutta tulee edistää kaikin tavoin. Purkamattomat jonot ja pitkät käsittelyajat ovat taloudellinen taakka yhteiskunnallemme ja epäinhimillinen tekijä ihmiselle. Kun avaamme ovemme, tulee mukana myös vastuu näiden ihmisten sopeutumisesta ja hyvinvoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa. Nimenomaan epäonnistunut tai vastuuton maahanmuuttopolitiikka edistää eriarvoistumista ja sortoa yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Hyvän maahanmuuton avain on ehdottomasti kieli. Ihmisillä tulee olla vahva pohja oman ensimmäisen opitun kielensä suhteen tai mahdollisuus sitä vahvistaa. Kun luku- ja kirjoitustaito on omaksuttu, on myös muiden kielten oppiminen mahdollista. Kielikoulutuksen mahdollisimman nopea ja tehokas aloittaminen on siis tärkeää ja se, että koulutusta on tarjolla kaikille.

Iso osa kielen oppimisen potentiaalia on myös yhteiskuntamme asenneilmapiirillä. Jos yhteiskunta on avoin ja hymyilevä ja toivottaa tervetulleeksi, luo se myös pohjaa ja merkitystä kielen oppimiselle. Jos ilmapiiri on torjuva ja eristävä, on vaikea löytää myöskään syytä ja motivaatiota kielen omaksumiselle.

Maahanmuuton näkökulmasta nostaisin esille erityisesti tyttöjen ja naisten aseman. Tasa-arvon maana velvollisuutemme on kaikin tavoin varmistaa, että myös kaikki maahanmuuttajanaiset ovat tietoisia oikeuksistaan tasavertaisina kansalaisina. On vielä valitettavan yleistä, että maahanmuuttajanaiset jättävät koulunsa kesken tai eivät sitä koskaan aloitakaan ja jäävät jo hyvin varhain kotiin huolehtimaan perheestä. Tämä hankaloittaa uuteen kulttuuriin sopeutumista, ja sillä on vaikutusta varmasti myöskin nuorempien sukupolvien sopeutumisprosessiin ja identiteetin kehityksen näkökulmaan.

Arvoisa puhemies! Turvallisuuden ennaltaehkäisyn näkökulmasta nostaisin vielä viimeisenä esille naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyn sekä kattavat tukipalvelut väkivallan uhreille, ja toisena ryhmänä väkivallan ennaltaehkäisystä Suomessa nostaisin esiin seksuaalivähemmistöt, joita kohtaan on nähty räikeitä vihan ja väkivallan ilmauksia jopa julkisella paikalla.

Toissa kesänä tehtiin Helsinki Pride -kulkueeseen kyynelkaasuhyökkäys ja samana vuonna myöskin Setan toimitilojen ikkunat hajotettiin ja oviin maalattiin hakaristit. Nämä ovat poikkeuksellisia vihan ja väkivallan ilmauksia suomalaisessa kulttuurissa, ja hallituksen tulee näihin ilmauksiin kiinnittää huomiota nimenomaan ennalta ehkäisevästä näkökulmasta.

[nuiv-or]

Kyllästyttää tuo ainainen "keskus keskellä peltoa, kaukana palveluista ja ihmisistä"-narina. Luulisi kehitysmaista vainoa ja sotaa paenneiden olevan kiitollisia vähän vähemmästäkin.

Mitä jos vihervasemmisto pyytäisi Lanamäkeä perustamaan parit lakupekka-diskot keskelle peltoa?

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ei_tummia_oulun_ravintoloihin_45927.html#media=45930

Helpottaisiko tuskaa?