Binyavanga Wainaina: Kuinka kirjoittaa Afrikasta

[akez]

Sattumalta törmäsin kenialaisen kirjailijan ja lehtimiehen Binyavanga Wainainan mielenkiintoiseen näköaloja avartavaan juttuun, josta alla lyhennelty käännös. Alkuperäinen juttu löytyy tästä: How to Write about Africa

Kuinka kirjoittaa Afrikasta

Käytä aina sanoja "Afrikka" tai "Pimeys" tai "Safari" otsikossasi. ...

Älä koskaan laita kirjaasi kuvaa keskiluokkaisesta afrikkalaisesta, ellei hän ole voittanut Nobelia. AK-47, törröttävät kylkiluut, paljaat rinnat - käytä näitä. ...

Käsittele tekstissäsi Afrikkaa, kuin se olisi yksi maa. ... Se on täynnä autiomaita, viidakoita, ylänköjä, savanneja ja paljoa muuta, mutta lukijaasi ei tämä pätkääkään kiinnosta, joten pidä kuvauksesi romanttisena, ajatuksia herättävänä ja epämääräisenä.

Muista osoittaa, kuinka afrikkalaisilla on musiikki ja rytmi syvällä veressä ja sielussa, ja kuinka he syövät kaikenlaista, mitä muut ihmiset eivät syö. ... Näytä, että sinä voit syödä sitä naamaa vääntelemättä ja kerro kuinka opit pitämään siitä – koska sinä välität.

Tabuaiheet: tavalliset kotiolot, afrikkalaisten välinen rakkaus (ellei siihen liity kuolema), viittaukset afrikkalaisiin kirjailijoihin tai intellektuelleihin, maininnat koulua käyvistä lapsista, jotka eivät kärsi trooppisista infektioista, ebolasta tai naisten sukupuolielinten silvonnasta.

... Tuo jo varhain esiin, kuinka liberalismisi on moitteetonta ja mainitse jo alussa, kuinka paljon rakastat Afrikkaa ... Oli näkökulmasi mikä tahansa, muista jättää vahva vaikutelma siitä, että ilman sinun väliintuloasi ja tärkeää kirjaasi Afrikka on tuhoon tuomittu.

... Moderni afrikkalainen on läski, joka varastelee ja on töissä viisumitoimistossa, ja kieltäytyy antamasta työlupaa länsimaisille ammattimiehille, jotka todellakin välittävät Afrikasta. Hän on kehityksen jarru ja valtion virkansa suojista aina vaikeuttamassa pragmaattisten ja hyväsydämisten tulijoiden pyrkimyksiä perustaa kansalaisjärjestöjä ja laillisia suojelualueita. ...

Henkilöhahmojesi joukossa on oltava myös Nälkäänäkevä Afrikkalainen, joka kuljeskelee ympäri pakolaisleiriä puolialastomana, ja odottaa Lännen hyviä tekoja. Hänen lapsillaan on pallomahat ja kärpäsiä silmäluomilla, ja hänen rintansa ovat latuskaiset ja tyhjät. Hänen tulee näyttää äärimmäisen avuttomalta. ... Vaikerrukset ovat hyvästä. Hän ei koskaan puhu mitään itsestään, vaan ilmentää vain (sanatonta) kärsimystään. Muista myös sisällyttää juttuun lämmin ja äidillinen nainen, jolla on jyrisevä nauru ja joka kantaa huolta hyvinvoinnistasi. Kutsu häntä lyhyesti Mamaksi. Hänen lapsensa ovat nuorisorikollisia. Näiden hahmojen tulee parveilla sankarisi ympärillä ja saada hänet näyttämään hyvältä. Sankarisi voi opettaa heitä, kylvettää heitä, syöttää heitä, [Huussiseuran lisäys: kakittaa heitä]; hän kantaa sylissään monia lapsia ja on nähnyt Kuoleman. Sankarisi olet sinä (jos kyse reportaasista), tai kaunis, traaginen kansainvälinen julkkis/aristokraatti, joka nykyisin suojelee ja hoivaa eläimiä (jos kyse fiktiosta).

Pahoja länsimaisia hahmoja voivat olla Tory-puolueen kabinettiministerin lapset, afrikaanerit, Maailmanpankin työntekijät. Ulkomaisen riiston kohdalla mainitse kiinalaiset ja intialaiset kauppamiehet. Syytä Länttä Afrikan tilanteesta, mutta älä mene liiaksi yksityiskohtiin.

Leveät siveltimenvedot ovat hyväksi. ... Afrikkalaisten hahmojen tulee olla värikkäitä, eksoottisia, elämää suurempia, mutta tyhjiä sisältä ...

Kuvaile yksityiskohtaisesti paljaita rintoja (nuoria, vanhoja, hyvin säilyneitä, äskettäin raiskattuja, isoja, pieniä) tai silvottuja sukupuolielimiä, tai venytettyjä elimiä. Tai mitä tahansa sukupuolielimiä. Ja kuolleita ruumiita. Tai, vielä parempi, alastomia kuolleita ruumiita. Ja erityisesti mätäneviä alastomia kuolleita ruumiita. Muista, että jokainen tekstisi, jossa ihmiset näyttävät likaisilta ja surkeilta, edustaa "todellista Afrikkaa" ... Älä kursaile: yrität auttaa heitä saamaan Lännestä apua. Suurin tabu koskien Afrikasta kirjoittamista on kuvata kuolleita tai kärsiviä valkoisia.

Eläimiä taas tulee kuvata monipuolisina ja monitahoisina hahmoina. Ne puhuvat (tai murahtelevat ravistellessaan ylpeinä harjojaan) ja niillä on nimet, ambitioita ja haluja. Niillä on myös perhearvoja: katso kuinka leijonat opettavat pentujaan? Norsut ovat huoltapitäviä, ja ne ovat hyviä feministejä tai arvokkaita patriarkkoja. Kuten myös gorillat. Älä koskaan, ikinä, sano mitään negatiivista norsuista tai gorilloista. Norsut voivat hyökätä maatiloille, tuhota sadon, ja jopa tappaa ihmisiä. Ole aina norsun puolella. ...

Julkkisaktivistien ja avustustyöntekijöiden jälkeen luonnonsuojelijat ovat Afrikan tärkeimpiä ihmisiä. Älä loukkaa heitä. Sinun on saatava heiltä kutsu 30.000 eekkerin villieläintilalle tai "suojelualueelle". Vain näin voit saada julkkisaktivistin haastattelun. Sankarilliselta näyttävän julkkisaktivistin kuva kirjasi kannessa voi saada aikaan ihmeitä kirjasi myynnille. Jokainen valkoinen, ruskettunut ja khakipukuinen, jolla kerran oli lemmikkiantilooppi tai maatila on luonnonsuojelija, joka suojelee Afrikan rikasta perintöä. Kun haastattelet heitä, älä kysy kuinka paljon he saavat rahoitusta; älä kysy paljonko he saavat tuloja villieläimistään. Älä koskaan kysy, paljonko he maksavat työntekijöilleen.

Lukijat pettyvät, jos et puhu Afrikan valosta. Ja auringonlaskut on oltava ehdottomasti mukana. Se on aina suuri ja punainen. Taivas on aina korkea. Laajat tyhjät tilat ja villieläimet ovat elintärkeitä – Afrikka on valtavien tyhjien alueiden manner. Puhuessasi floran ja faunan ahdingosta, muista mainita Afrikan olevan liikakansoitettu. Kun päähenkilösi elää viidakossa tai aavikolla alkuperäisväestön keskuudessa, on paikallaan mainita, että Aids ja sodat ovat verottaneet pahasti Afrikan väestöä.

Tarvitset myös yökerhon nimeltään Tropicana, jossa palkkasoturit, pahat uusrikkaat afrikkalaiset ja ilotytöt ja sissit ja maahan asettuneet hengailevat.

Lopeta aina kirjasi Nelson Mandelan sanoihin jostakin sateenkaarista tai renesanssista. Koska sinä välität.

EDIT pari typoa