2011-11-15 Yle: Monen nuoren mamun kompastuskivenä peruskoulutuksen puute

[Marko Parkkola]

Miten ihmeessä mamu, jolla on huonompi kielitaito, vähemmän yleistietoa (eli enemmän opeteltavaa) ja huonompi motivaatio selviäisi urakasta vuodessa? Onko oppiaineita karsittu?

Hyvä pointti. Toivottavasti heille opetetaan ainakin uskontoa koko peruskoulun edestä.

[Sunt Lacrimae]

Kysyin ensin. Mutta jos koet kysymyksen (esim.) loukkaavaksi niin ei tarvi vastata

Voin kuitenkin vastata sinun.

Threadissa oli kysymys peruskoulutuksesta, sen turvin pääsisi jo moneen duunari paikkaan 9 vuoden maassa olon jälkeen. Eli halvemmaksi tulisi kuin kantasuomalainen 15 vuoden yhteiskunnan varojen kulutuksen jälkeen.

Ei pelkällä perskoulutuksellakaan kovin monessa duunariammatissa nykyään pitkälle pötkitä. Ainakin ammatillinen koulutus olisi hyvä olla kaverina. Tosin ainahan kultamunat voidaan vaikka työllistää kaupungille leikkaamaan nurmikkoa, mutta silloin veronmaksaja maksaa kuitenkin koko lystin näennäistyöllistämisestä.

Kovaa tämä moniosaajiemme hiljainen, tiedostamaton rikkaus ja osaaminen kun kyllähän ne on ihan pakko saada menestymään vaikka eivät edes opi kieltä suomalaisessa peruskoulutuksessa.

[Malla]

Monen nuoren maahanmuuttajan kompastuskivenä peruskoulutuksen puute

- Ei vain riitä niinku kolme vuotta saada peruskoulun päättötodistus - varsinkin, kun tulin Suomeen enkä osannut kieltä. Ensin piti oppia vähän kieltä. Jos osaa kielen, niin sitten voi opiskella suomalaisten kanssa ja pääsee eteenpäin, kertoo vaasalainen Rezai.

[...]

http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/11/monen_nuoren_maahanmuuttajan_kompastuskivena_peruskoulutuksen_puute_3029531.html

Vaasalaisen Rezain kommentista juontui mieleen kysymys: kannattaisiko intensiivinen kieliopetus suunnata opintojen alkuun sen sijaan, että loppupäässä paikkaillaan ammottavia aukkoja? Mieluummin valmistavia luokkia?

[Lemmy]

Sehän suunnataankin, mutta kun kunnalle tuottoa tuova vastaanottokeskus ei tuo tarpeeksi rahnaa

[nimetön jäsen]

Ongelma toki on olemassa: Se että peruskoulunsa/lukionsa kielitaidon, päihteiden, perhe- tai muiden syiden takia pilanneet ovat ikävässä tilanteessa.

Ratkaisukin on toki olemassa (ja tasa-arvoisemmin): Annetaan jokaiselle suomalaiselle mahdollisuus uusia peruskoulu ylioppilaskokeen kaltaisella kokeella. 'Kurssi' voisi kestää muutaman päivän, jona aikana tehtyjen kokeiden pistemäärästä lasketaan todistuksen arvosanat. Esimerkiksi matematiikassa jo parilla hyvinvalitulla sanallisella tehtävällä voidaan käytännössä testata koko peruskoulun matematiikka.

Reaaliaineissa taas esseiden aiheet voisivat olla laajoja, jolloin opiskelija voi pyrkiä oman osaamisensa mukaan vakuuttaa opettajan siitä että aihepiiri on hallussa. Erillistä suomenkielen koetta ei edes tarvittaisi kun reaaliesseet voisivat toimia myös äidinkielen kokeena.

Tarvittavan tietotaidon hankkiminen onnistunee kirjastossa sekä moniosaaja mamulle että Keijo kantikselle. Haluttaessa tähän kokeeseen voisivat myös osallistua lapsinerot, joita peruskoulu ei pahemmin kiinnosta. 

[Niko]

Onpas tullut ryhmä idioottimaisia oletuksia vastaukseksi.. Ainoa konkreettinen luku löytyi kauppalehden lainauksesta. Mamujen työttömyysaste 29%.  Tätä lukua pitäisi katsoa ja eritellä siitä maassaolo aika,eli miten tuo prosentti pienenee mitä kauemmin mamu on ollut maassa. 

[Elemosina]

Miksi taas ilmeisesti haikaillaan jotain erityisjuttuja mamuille?
Ymmärtääkseni peruskoulun voi ihan itse hakeutua suorittamaan oma-aloitteisesti.

Voi miksi en tajunnut itse vaatia mamuna ollessani ilmaisia tietokonekursseja, kielikursseja tms? Voi miksi olin niin tyhmänreipas että ihan itse selvitin kurssit ja ilmoittauduin sekä itse jopa maksoinkin. Onnistuin moisen haasteellinen ilmoittautumis-urotyön tekemään puolikielisenäkin.

Tässä vähän googlattua tietoa peruskoulun suorittamisesta aikuisena:

Peruskoulu aikuisena

Aikuisena voi

    suorittaa koko peruskoulun eli perusopetuksen oppimäärän
    opiskella yksittäisiä aineita
    korottaa arvosanoja
    kerrata aikaisempia opintoja.

Opintoja tarjoavat aikuislukiot ja lukioiden aikuislinjat sekä kansanopistot. Opetus järjestetään yleensä päivä- tai iltaopetuksena oppilaitoksissa, mutta eräissä kansanopistoissa opintoja on mahdollista opiskella myös osittain tai kokonaan verkko-opintoina.

Yksittäisiä aineita tai koko peruskoulun oppimäärän voi suorittaa myös tenttimällä. Tenttimismahdollisuuksia järjestävät perusopetusta 7. - 9. vuosiluokilla antavat koulut ja eräät kansanopistot.
http://www.opintoluotsi.fi/Opiskelu/Peruskoulu_aikuisena/

Toinen jännä juttu on että sen peruskoulun voi suorittaa myös netin kautta!
http://www.nettiperuskoulu.fi/fi/sisalto/01_etusivu

[matkamasentaja]

Onpas tullut ryhmä idioottimaisia oletuksia vastaukseksi.. Ainoa konkreettinen luku löytyi kauppalehden lainauksesta. Mamujen työttömyysaste 29%.  Tätä lukua pitäisi katsoa ja eritellä siitä maassaolo aika,eli miten tuo prosentti pienenee mitä kauemmin mamu on ollut maassa.

Kun siirtyy vaikkapa  sairasläkkeelle, syystä tai toisesta, ei ole enää mukana missään "työllisyysprosenteissa", eikä ole perheenäiditkään jos eivät ole työnhakijoina TE-keskuksessa.

Jos puolet (esim. musliminaiset) on jo työvoiman ulkopuolella ja lopuista, miehistä, (ilmoittautuneet työnhakijoiksi) työttöminä on 29%, koko potti onkin siinä 70% nurkilla..  Prosentti pienenee koskä jääväthän nekin eläkkeelle eivätkä vastoin odotuksia pysykkään ikuisesti nuorina.

[Jari-Petri Heino]

Onpas tullut ryhmä idioottimaisia oletuksia vastaukseksi.. Ainoa konkreettinen luku löytyi kauppalehden lainauksesta. Mamujen työttömyysaste 29%.  Tätä lukua pitäisi katsoa ja eritellä siitä maassaolo aika,eli miten tuo prosentti pienenee mitä kauemmin mamu on ollut maassa.

On epä-älyllistä puhua mamuista yhtenä massana kun kaikki tietävät mistä kiikastaa. Otetaanko vertailuksi somalit, jotka ovat olleet Suomessa jo parikymmentä vuotta ja heidänkin kohdaltaan työllisyysaste oli vuoden 2008 lopussa 21,7 %, joka on ainoa järkevä luku kun puhutaan siitä kuka tekee töitä. Tässäkin on syytä ottaa huomioon ollaanko nk tuottavassa työssä, vai julkisen sektorin palveluksessa esimerkiksi tulkkina. Työttömyysprosenteissa ei ole mukana esimerkiksi turhankurssilaisia.

[Sunt Lacrimae]

Onpas tullut ryhmä idioottimaisia oletuksia vastaukseksi..

Onpas idioottimaista kuitata sen kummemmin vikoja yksilöimättä läjällinen vastauksia idioottimaisiksi.

[Niko]

On epä-älyllistä puhua mamuista yhtenä massana kun kaikki tietävät mistä kiikastaa. Otetaanko vertailuksi somalit, jotka ovat olleet Suomessa jo parikymmentä vuotta ja heidänkin kohdaltaan työllisyysaste oli vuoden 2008 lopussa 21,7

Nimenomaan epä-älyllistä on esitetty lausahdus"kaikki tietävät mistä kiikastaa" nytkin puhut somaleista yhtenä vuonna -90 tulleena porukkana. Missasitko pointin?

[Niko]

Ei oikeastaan menneet uusiksi, koska ei hän mitään laskelmia ole esittänyt - luuloja ja toiveita lähinnä.

Surkuhupaisaa hänen jorinoissaan on se julkea vähättely/sinisilmäisyys sen suhteen, mitä seuraa varsinaisen mamun kieli- ja lukutaidottomuudesta sellaisessa kielen hallintaan perustuvassa  yhteiskunnassa kuin Suomi on. Täällähän syrjäytyy jo vähemmästäkin, kantasuomalainenkin.  Syrjäytynyt maksaa miljoona euroa, sanottiin. Kun mamuista (vars.) synnytysikäiset naiset ovat jo lähtökohtaisesti pois työvoimasta ja työikäiset ovat yliedustettuina rikoksentekijöinä ja vankeina, ei paljon Niko-pojan pointit mamulasten "järkevästä" ryhmäopetuksesta yhtälöä helpota. Eikä sekään fakta, että mamut ovat aliedustettuina henkirikoksissa, kun he ovat suuresti yliedustettuja varkauksissa, ryöstöissä, seksuaalirikoksissa ja muussa väkivaltarikollisuudessa kuin henkirikoksissa.

Uudistan kysymykseni Nikolle: mitä mamu (vars.) tuottaa enemmän kuin kantasuomalainen tai työperäinen mamu?

En esittänyt laskelmia, esitin pointteja joita täällä ignoorataan tehokkaasti.  Itse esität olettamuksia ilman fakta pohjaa. Tässä(kään) aiheessaei ole kyse sinisilmäisyydestäni eikä sinun nerokkuudestasi vaan faktoista.

Varsinaiseen kysymykseesi siis sulkee pois työperäiset mamu. Vastaukseni: Jos pysyy poissa hölmöyksistä eivätkä syrjäydy niin enemän kuin kanta-suomalainen edelleen, et sinä enkä minä pysty kertomaan tarkkoja lukuja.

[Marko Parkkola]

En esittänyt laskelmia, esitin pointteja joita täällä ignoorataan tehokkaasti.  Itse esität olettamuksia ilman fakta pohjaa. Tässä(kään) aiheessaei ole kyse sinisilmäisyydestäni eikä sinun nerokkuudestasi vaan faktoista.

Minä kun luulin, että esität pointteja ilman faktapohjaa, mutta ilmeisesti sinulla on nuo laskelmat jossain. Missä?

[Niko]

Suhtaudut siis mamuihin jonkinlaisena radioaktiivisena materiaalina, jolla on puoliintumisaika? Sillä tuskin saa täälläkään paljon sympatioita. Jos pelkkä odottelu auttaisi (mamuilla olisi radioaktiivisten materiaalien kaltainen "puoliintumisaika") niin vaikkapa monisatavuotisen vähemmistön, romanien, pitäisi olla suurinpiirtein samalla tasolla kuin suomalaisten. Kuitenkin heidän koulu- ja muista ongelmistaan kirjoitetaan tasaisin väliajoin ja numerot ovat täysin eri luokkaa kuin kantaväestöllä.

Puolituumisaika lyhempi kuin radioaktiivisella materiaalilla. Voidaan kulttuureista keskustella jossain toisessa topicissa. Nyt rinnastat kaikki mamut romaneihin.

[Niko]

En esittänyt laskelmia, esitin pointteja joita täällä ignoorataan tehokkaasti.  Itse esität olettamuksia ilman fakta pohjaa. Tässä(kään) aiheessaei ole kyse sinisilmäisyydestäni eikä sinun nerokkuudestasi vaan faktoista.

Minä kun luulin, että esität pointteja ilman faktapohjaa, mutta ilmeisesti sinulla on nuo laskelmat jossain. Missä?

Mistä pointista kaipaat laskelmia?

[CaptainNuiva]

Peruskoulu yhdessä vuodessa? Helppo nakki moniosaajille.

Totta!
Tietty tässä herää kyssäri että eivätkö kantikset tähän pysty, yhteiskunta säästäsi sievoisia summia....Toisaalta, herää myös kyssäri ettei tässä vain "Jaettaisi" todistuksia, tyyliin jenkkit ja svedut joissa paikoin koulut pukkaavat pihalle luku ja kirjoituitustaidottomia siksi että on rasismia vaatia moisia taitoja todistusten vastineeksi.

[Malla]

Miten ihmeessä mamu, jolla on huonompi kielitaito, vähemmän yleistietoa (eli enemmän opeteltavaa) ja huonompi motivaatio selviäisi urakasta vuodessa? Onko oppiaineita karsittu?

Oppiaineita ei ole karsittu. Se on nykyään nimeltään mukautettu opetus. Katsotaan, mikä on oppilaan taso, ja asetetaan vaatimukset sen mukaan. (...)

Kiitos. No niinpä tietysti, ei tullut mieleen. Jutussa haastatellut kertoivat kuitenkin jatko-opintosuunnitelmistaan, mm. sairaanhoitajan ammatti siinteli toiveissa. Pääseekö alaa opiskelemaan, jos pk on suoritettu mukautettuna?

Hirvittää ajatus, että sairaanhoitajille annettaisiin tulevaisuudessa mukautettua opetusta: "Hupsista, lääkelaskuissa desimaalivirheitä. No, ei se mitään... kyllä potilas mukautuu."

[Marko Parkkola]

En esittänyt laskelmia, esitin pointteja joita täällä ignoorataan tehokkaasti.  Itse esität olettamuksia ilman fakta pohjaa. Tässä(kään) aiheessaei ole kyse sinisilmäisyydestäni eikä sinun nerokkuudestasi vaan faktoista.

Minä kun luulin, että esität pointteja ilman faktapohjaa, mutta ilmeisesti sinulla on nuo laskelmat jossain. Missä?

Mistä pointista kaipaat laskelmia?

Esittämistäsi.

[Niko]

Esittämistäsi.

Toin esille esim. pointin että Valtio maksaa kantiksen neuvolat,lapsilisät ym.(+mm.vanhempainvapaat työnantaja) Ja sen jälkeen koulutuksen.

Tarvitko laskelmia tähän?

[Jaska Pankkaaja]

On epä-älyllistä puhua mamuista yhtenä massana kun kaikki tietävät mistä kiikastaa. Otetaanko vertailuksi somalit, jotka ovat olleet Suomessa jo parikymmentä vuotta ja heidänkin kohdaltaan työllisyysaste oli vuoden 2008 lopussa 21,7

Nimenomaan epä-älyllistä on esitetty lausahdus"kaikki tietävät mistä kiikastaa" nytkin puhut somaleista yhtenä vuonna -90 tulleena porukkana. Missasitko pointin?

Uskoisin että muutkin tänne kirjoittavat vääntäisivät mielihyvin vaikka selkeitä graafeja näistä työllisyystilastoista jos niitä olisi vain saatavilla.

Mikään ei estäsi ajamasta Kelan tietokannoista vaikka mitä mutta kun kun kun öh. tulokset olisivat varmasti rasistisesti väärin ja uusintaisivat mitä suurimmassa määrin ennakkokäsityksiä.

Miten ihmeessä voidaan tehdä järkeviä johtopäätöksiä mistään asiasta jos ei ole käytössä oikeita tietoja? 

Vienosti toivoisin että Perussuomalaiset kansanedustajat pitäisivät tästäkin asiasta ääntä.

Somppu-, muu Afrikka ja Lähi-Itäturismille hintalappu, ei luulisi olevan liikaa vaadittu.

[Sami Aario]

Onpas tullut ryhmä idioottimaisia oletuksia vastaukseksi.. Ainoa konkreettinen luku löytyi kauppalehden lainauksesta. Mamujen työttömyysaste 29%.  Tätä lukua pitäisi katsoa ja eritellä siitä maassaolo aika,eli miten tuo prosentti pienenee mitä kauemmin mamu on ollut maassa.

Kaikesta erittelystä huolimatta maahanmuuttajien kokonaistyöttömyysaste on tuo 29%. Viime vuonna se oli 25%, mikä on puolet siitä mitä se oli 17 vuotta sitten.

Tätä puolittumista 17 vuoden aikana esiteltiin jossain lehdessä jonkinlaisena saavutuksena.

Ei paljoa lohduta vaikka maahanmuuttajien työllisyys paranisikin jonkin verran monen vuoden oleskelun jälkeen, jos maahanmuuttajien kokonaistyöttömyys on vuodesta toiseen tuolla tasolla.

[AstaTTT]

Juuri tänään kaivelin kaikki mahdolliset koulu- ja työtodistukset yhteen ja löytyi vanha kansakoulun opintokirja. Ensimmäisen luokan aineet:
- Käytös
- Huolellisuus ja tarkkaavaisuus
- Uskonto
- Ympäristöoppi
- Äidinkieli: lukeminen
- Äidinkieli: kirjoitus
- Laskento ja mittausoppi
- Käsityö
- Voimistelu ja urheilu
- Laulu.

Paria vuotta myöhemmin kansakoulu muuttui peruskouluksi ja oppiaineet muuttuivat. Pois jäivät mm. maatalous, kotitalous ja raittiusoppi. 

Peruskoulu kestää yhdeksän vuotta ja siihen sisältyy valtava määrä opetusta, kun sitä vähänkään ajattelee. Tuo mukautus pitää tehdä rehellisesti ja realistisesti. Jos lähtötaso on heikko, on melkoista harhaa ajatella, että peruskoulun voisi suorittaa edes parissa vuodessa. Peruskoulun sijaan olisi ehkä aiheellista perustaa mamuille oma "päästötodistus", jossa pääpaino on kielessä, perusmatematiikassa, Suomen kulttuurin ymmärtämisessä ja yhteiskuntaopissa (pääpaino Suomen lailla, erityisesti rikoslailla).

[Marko Parkkola]

Esittämistäsi.

Toin esille esim. pointin että Valtio maksaa kantiksen neuvolat,lapsilisät ym.(+mm.vanhempainvapaat työnantaja) Ja sen jälkeen koulutuksen.

Tarvitko laskelmia tähän?

En. Sinun pointti oli käsittääkseni, että kantikset < mamut+kantikset jos ajatellaan hyötyä kansantaloudelle. En näe logiikkaa, sillä kustannukset eivät millään tavalla pienene jälkimmäisessä vaihtoehdossa.

[Marko Parkkola]

Eikös mukautusta pitäisi ajatella niin, että määritellään lähtötaso ja mietitään paljonko koulutusta ajallisesti ja määrällisesti tarvitaan lisää? Nythän lähdetään siitä, että määritellään lähtötaso ja koulutetaan niin paljon kuin ehditään vuodessa koulutuksen määrästä viis.

[Niko]

Onpas tullut ryhmä idioottimaisia oletuksia vastaukseksi.. Ainoa konkreettinen luku löytyi kauppalehden lainauksesta. Mamujen työttömyysaste 29%.  Tätä lukua pitäisi katsoa ja eritellä siitä maassaolo aika,eli miten tuo prosentti pienenee mitä kauemmin mamu on ollut maassa.

Kaikesta erittelystä huolimatta maahanmuuttajien kokonaistyöttömyysaste on tuo 29%. Viime vuonna se oli 25%, mikä on puolet siitä mitä se oli 17 vuotta sitten.

Tätä puolittumista 17 vuoden aikana esiteltiin jossain lehdessä jonkinlaisena saavutuksena.

Ei paljoa lohduta vaikka maahanmuuttajien työllisyys paranisikin jonkin verran monen vuoden oleskelun jälkeen, jos maahanmuuttajien kokonaistyöttömyys on vuodesta toiseen tuolla tasolla.

Joka vuosi tulee tiettymäärä mamuja jotka eivät missään nimessä työllisty heti. Luonnollisesti tuo porukka nostaa prosenttia. Mielenkiintoisempaa olisi tietää 5 tai 10 vuotta maassaolleiden työttömyysprosentti?

[Jukka Wallin]

Monen nuoren maahanmuuttajan kompastuskivenä peruskoulutuksen puute

- Ei vain riitä niinku kolme vuotta saada peruskoulun päättötodistus - varsinkin, kun tulin Suomeen enkä osannut kieltä. Ensin piti oppia vähän kieltä. Jos osaa kielen, niin sitten voi opiskella suomalaisten kanssa ja pääsee eteenpäin, kertoo vaasalainen Rezai.

[...]

http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/11/monen_nuoren_maahanmuuttajan_kompastuskivena_peruskoulutuksen_puute_3029531.html

Vaasalaisen Rezain kommentista juontui mieleen kysymys: kannattaisiko intensiivinen kieliopetus suunnata opintojen alkuun sen sijaan, että loppupäässä paikkaillaan ammottavia aukkoja? Mieluummin valmistavia luokkia?

Vai pitäisikö luopua maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksesta ja alkaa panostamaan kunnollisen suomenkielen opintoihin.  Tiedän omasta kokemuksesta että jo vuosia suomessa asuva venäjänkieltä äidinkielenään puhuva, ei osaa suomea kuin auttavasti..

[Ernst]

Esittämistäsi.

Toin esille esim. pointin että Valtio maksaa kantiksen neuvolat,lapsilisät ym.(+mm.vanhempainvapaat työnantaja) Ja sen jälkeen koulutuksen.

Tarvitko laskelmia tähän?

En. Sinun pointti oli käsittääkseni, että kantikset < mamut+kantikset jos ajatellaan hyötyä kansantaloudelle. En näe logiikkaa, sillä kustannukset eivät millään tavalla pienene jälkimmäisessä vaihtoehdossa.

Vaikea on nähdä mamujen (vars.) tuovan myöskään kustannuksia kompensoivia tuottoja mukanaan.

[Jukka Wallin]

Esittämistäsi.

Toin esille esim. pointin että Valtio maksaa kantiksen neuvolat,lapsilisät ym.(+mm.vanhempainvapaat työnantaja) Ja sen jälkeen koulutuksen.

Tarvitko laskelmia tähän?

En. Sinun pointti oli käsittääkseni, että kantikset < mamut+kantikset jos ajatellaan hyötyä kansantaloudelle. En näe logiikkaa, sillä kustannukset eivät millään tavalla pienene jälkimmäisessä vaihtoehdossa.

Vaikea on nähdä mamujen (vars.) tuovan myöskään kustannuksia kompensoivia tuottoja mukanaan.

Vai maksavatko he tullessaan "kynnysrahaa" jokkekkin viranomaiselle?

[Malla]

Eikös mukautusta pitäisi ajatella niin, että määritellään lähtötaso ja mietitään paljonko koulutusta ajallisesti ja määrällisesti tarvitaan lisää? Nythän lähdetään siitä, että määritellään lähtötaso ja koulutetaan niin paljon kuin ehditään vuodessa koulutuksen määrästä viis.

No, kyseessä on kuitenkin vasta kokeilu, kaksi ryhmää/kaksi vuotta. Ehkäpä sen kuluessa valkenee, että vuodessa ei saa aikaan ihmeitä, jos pohjatyötä ei ole tehty kunnolla.
Tuloksia arvioitaessa pitää toki muistaa, että kyse on valikoidusta eliittiryhmästä (mamuopppilaista joilla on kielitaitoa ja motivaatiota), ei kaikista mamuoppilaista. Realistisemman ja kenties paremmin sovellettavan tuloksen saisi satunnaisotannalla.

[Marko Parkkola]

Esittämistäsi.

Toin esille esim. pointin että Valtio maksaa kantiksen neuvolat,lapsilisät ym.(+mm.vanhempainvapaat työnantaja) Ja sen jälkeen koulutuksen.

Tarvitko laskelmia tähän?

En. Sinun pointti oli käsittääkseni, että kantikset < mamut+kantikset jos ajatellaan hyötyä kansantaloudelle. En näe logiikkaa, sillä kustannukset eivät millään tavalla pienene jälkimmäisessä vaihtoehdossa.

Vaikea on nähdä mamujen (vars.) tuovan myöskään kustannuksia kompensoivia tuottoja mukanaan.

Tähdennän: varsinkaan sellaisia tuottoja, joita meidän työttömien joukosta ei jo joku täällä asuva pystyisi tuottamaan.