2011-11-14 Aamulehti: Entä he, jotka eivät pääse opiskelemaan suomea?

[Saippuakupla]

Loput linkin kautta.

Puheenaihe: Entä he, jotka eivät pääse opiskelemaan suomea?

Kielikoulutus: Vastuuta maahanmuuttajien suomen kielen opinnoista siirtyy työpaikoille.

Kotoutus: Asiasta innostuvat työnantajat ovat harvassa. Vaarana on, että osa tarvitsijoista jää opin ulkopuolelle.

Ensin kielikurssille, sitten opiskelemaan ja lopuksi töihin. Bingo!

Kielikoulutuksen pitäisi olla välttämätön osa Suomeen muuttavien ihmisten kotouttamista, mutta totuus on toinen. Tarjontaa on aivan liian vähän.

Esimerkiksi maahanmuuttajille suunnattuun kielikoulutukseen eli työvoimakoulutukseen haki tammi–kesäkuussa 6 000. Mukaan mahtui 4 800. Täynnä ovat myös aikuislukioiden kurssit ja muu aikuiskoulutus etenkin pääkaupunkiseudulla. Pienimmillä paikkakunnilla kursseja ei välttämättä edes ole.

Samalla kotouttamiseen oikeutettu ryhmä on laajentunut. Kotoutus kuuluu periaatteessa kaikille maahan muuttaville, jotka sitä tarvitsevat.

– Jos asian sanoo raadollisesti, aiemminkin on ollut erittäin hyvät periaatteet ja niihin verrattuna huomattavasti rajallisemmat käytännöt. Nyt on riski, että kuilu teorian ja käytännön välissä kasvaa, Pasi Saukkonen sanoo.

Hän työskentelee tutkijana Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksessa.

[...]

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194705472156/artikkeli/puheenaihe+enta+he+jotka+eivat+paase+opiskelemaan+suomea+.html

[Marko Parkkola]

Suomalaisia työttömiä työnhakijoita on noin parisataa tuhatta. Avoimia työpaikkoja on huomattavasti vähemmän. Mitä tutkijat ovat ajatelleet tehdä ongelman ratkaisemiseksi?

[Saippuakupla]

Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskus, CEREN, perustettiin Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa (SSKH) vuonna 1998.

Keskuksen tehtävinä etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskentällä on harjoittaa yhteiskuntatieteellistä sekä humanistista tutkimusta ja selvitystyötä, seminaarien ja opetuksen järjestäminen, kansallisten sekä kansainvälisten tutkimus- ja opetusverkostojen kehityksen edistäminen sekä yhteistyö viranomaisten, maahanmuuttaja- ja vähemmistöryhmien ja organisaatioiden kanssa.

http://sockom.helsinki.fi/ceren/suomi/index.html

Tausta

Maahanmuutto, syrjintä, rasismi ja muukalaispelko ovat jo jonkin aikaa olleet tärkeitä puheenaiheita EU:n maissa. Näistä aiheista on myös Suomessa keskusteltu julkisuudessa. Sekä ministeriöt että alueelliset ja kunnalliset elimet ovat aktiivisesti osallistuneet keskusteluun ja pyrkineet parantamaan toimintaansa ottamalla paremmin huomioon etnisen moninaisuuden. Vuonna 1998 ETNO (Etnisten suhteiden neuvottelukunta) perustettiin ja valtio esitteli ohjelman rasismin ja muukalaispelon seurantajärjestelmästä. CEREN antaa oman panoksensa ohjelman seurantaan.

Opetusministeriön työryhmä ehdotti jo vuonna 1991, että olisi aiheellista perustaa etnisen tutkimuksen keskus. Asia ei kuitenkaan edennyt. Vuonna 1997 kartoitettiin aiheen tutkimustilannetta Svenska social- och kommunalhögskolanin (SSKH) tutkimuslaitoksella (FISS). Kartoitus rahoitettiin Suomen Akatemian tuella. Seuraavana vuonna Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö järjesti seminaarin Akatemian roolista aihepiirin tutkimustoiminnan tukemisessa. Myöhemmin samana vuonna Suomen UNESCO-toimikunta järjesti yhdessä SSKH:n tutkimuslaitoksen kanssa "tutkimus- ja käytäntöseminaarin" rasismin, syrjinnän ja muukalaispelon vastustamisesta, johon kokoontui tutkijoita, viranomaisia ja eri vähemmistöjen edustajia.

FISS on aktiivisesti järjestänyt seminaareja vuonna 1998, mm seminaarin Saami Mediasta Rovaniemellä sekä seminaarin identiteetistä ja nationalismista Itä-Euroopassa ja identiteetistä entisessä Neuvostoliitossa. Tästä aktiivisuudesta johtuen SSKH:n rehtori, Henrik Hägglund, ehdotti lukukauden 1998/99 avauspuheessaan, että alan tutkimus- ja dokumentointikeskus perustettaisiin. Toimeenpanijaksi ehdotettiin professori Tom Sandlundia, SSKH:n entistä rehtoria ja tutkimuskeskuksen johtajaa vuoden 1998 loppuun saakka.

Opetusministeriö päätti rahoittaa keskuksen perustamista ja vuonna 1999 myös Helsingin yliopiston rehtori myönsi tukea keskuksen kehittämiseen.

http://sockom.helsinki.fi/ceren/suomi/esittely/tausta.html

Tehtävät ja toiminta

CEREN:in keskeinen tehtävä etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskentällä on yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen tutkimuksen tukeminen. Keskus kerää ja tuo esille Suomessa esiintyvää tutkimustietoa ja järjestää seminaareja. CEREN pyrkii edistämään kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kehitystä sekä opetustoimintaa että tutkimustoimintaa ajatellen. Keskeisiä aiheita CEREN:ille ovat rasismin ja muukalaispelon vastustaminen, koskien sekä maahanmuuttajia että kansallisia vähemmistöjä. Muita tärkeitä teemoja ovat nationalismi, sekä etnisiä suhteita koskevat kysymykset ajatellen kansallisvaltion tulevaisuutta.

http://sockom.helsinki.fi/ceren/suomi/esittely/toiminta.html

[Ari-Lee]

Suomalaisia työttömiä työnhakijoita on noin parisataa tuhatta. Avoimia työpaikkoja on huomattavasti vähemmän. Mitä tutkijat ovat ajatelleet tehdä ongelman ratkaisemiseksi?

Suo anteeksi. Tuo parisataa tuhatta on ajalta jolloin Suomi ajettiin EU-kelpoiseksi ja työttömiä alettiin kutsua työvoimareserviksi.
Tänään tuo luku voi olla se valhe mitä kansalle syötetään kuukaudesta ja vuodesta toiseen tilastollisilla kikkailuilla todellisen luvun huidellessa pitkälti ½ miljoonan yläpuolella. Vuosittain KELA:ssa työttömyyden ja rahattomuuden vuoksi asioivien henkilöiden lukumäärä on liki miljoona.
Enää ei taida puhdasta totuutta löytääkään valheiden viidakosta. Tämä siis näin off-topic.
Kiitos ja anteeksi.

[Roope]

Eurooppalaisen linjan mukaisesti vastedes työelämän rooli kielen oppimisessa kasvaa. Kotoutus siirtyy vuodenvaihteessa sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Taustalla on ajatus, että myös työnantajalla on vastuu työntekijöiden kielitaidon kartuttamisesta ja että työelämä on osa kotoutusta.

Työnantajat kaipaavat porkkanoita. Toisaalta yrittäjäyhdistykset voisivat olla aloitteellisia ja kannustaa jäseniään palkkaamaan maahanmuuttajia.

Arajärven raportista lähtien valtio on yrittänyt sälyttää koulutusvelvoitteita työnantajille. Ei työnantajalla ole automaattista vastuuta kenenkään kotouttamisesta, eikä tosiaankaan mistään hyväntahdon rekrytoinnista. Työnantajan on järkevää tehdä realistinen analyysi, onko tietyn maahanmuuttajan kouluttaminen tai rekrytointi kannattavaa. Jos ei ole, niin sitten ei ole. Puuhastelun voi jättää puuhastelukerhoille, jotka saavat miljoonien eurojen puuhasteluavustukset kunnilta ja valtiolta.

Jos hyväksyisimme enemmän epätäydellistä kielitaitoa, syrjintäkin vähenisi.

Puutteellinen kielitaito tarkoittaa enemmän ohjaamista, valvomista, virheitä, väärinymmärryksiä ja huonompaa palvelua. Miten tämä vähentäisi syrjintää?

[Teemu Lavikka]

Eurooppalaisen linjan mukaisesti vastedes työelämän rooli kielen oppimisessa kasvaa. Kotoutus siirtyy vuodenvaihteessa sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Taustalla on ajatus, että myös työnantajalla on vastuu työntekijöiden kielitaidon kartuttamisesta ja että työelämä on osa kotoutusta.

Työnantajat kaipaavat porkkanoita. Toisaalta yrittäjäyhdistykset voisivat olla aloitteellisia ja kannustaa jäseniään palkkaamaan maahanmuuttajia.

Arajärven raportista lähtien valtio on yrittänyt sälyttää koulutusvelvoitteita työnantajille. Ei työnantajalla ole automaattista vastuuta kenenkään kotouttamisesta, eikä tosiaankaan mistään hyväntahdon rekrytoinnista. Työnantajan on järkevää tehdä realistinen analyysi, onko tietyn maahanmuuttajan kouluttaminen tai rekrytointi kannattavaa. Jos ei ole, niin sitten ei ole. Puuhastelun voi jättää puuhastelukerhoille, jotka saavat miljoonien eurojen puuhasteluavustukset kunnilta ja valtiolta.

Jos hyväksyisimme enemmän epätäydellistä kielitaitoa, syrjintäkin vähenisi.

Puutteellinen kielitaito tarkoittaa enemmän ohjaamista, valvomista, virheitä, väärinymmärryksiä ja huonompaa palvelua. Miten tämä vähentäisi syrjintää?

Etelä-Saimaa uutisoi tässä hiljattain monikulttuurisesta työympäristöstä vasta avatussa Holiday Club Saimaassa.
Paperiversiossa mainittiin muunmuassa pullakahvicausti, jossa tarjoilijalta jäi ymmärtämättä mitä halutaan silloin, kun tilataan pullakahvit. Kotimaassa asioidessaan ihmisen ei pitäisi joutua miettimään, osaako asiakaspalvelija edes kielen alkeita.

[Topi Junkkari]

http://velkakello.fi/

Suomen valtion velka  82 737 142 320,43 euroa
Sinun osuutesi valtion velasta 15 384,37 euroa

Kalle Isokallio kirjoitti kolumnissaan tämän päivän Iltalehdessä jotenkin niin, että jokaista yksityisen sektorin työssäkäyvää - eli niitä, jotka lystin oikeasti maksavat - kohden valtion velka on 50 000 euron luokkaa. Ei ole nyt lehteä enää käsillä, joten lainaus ei ole sanatarkka.

[Roope]

Paperiversiossa mainittiin muunmuassa pullakahvicausti, jossa tarjoilijalta jäi ymmärtämättä mitä halutaan silloin, kun tilataan pullakahvit. Kotimaassa asioidessaan ihmisen ei pitäisi joutua miettimään, osaako asiakaspalvelija edes kielen alkeita.

Minulle taas muistuu mieleen toimittajan kirjoitus, olikohan peräti pääkirjoitus, jossa paheksuttiin työpaikkojen kohtuuttoman korkeita kielitaitovaatimuksia. Suomalaiset asiakkaat kun kyllä osaavat tarvittaessa tilata kahvinsa englannin kielelläkin.

[Siili]

Kotoutuksessa on kyse myös kielitaito-odotuksista. Jos hyväksyisimme enemmän epätäydellistä kielitaitoa, syrjintäkin vähenisi. Talon rakentaja ei tarvitse yhtä sujuvaa suomea kuin toimistotyöntekijä. Kirurgi selviää pienemmällä sanavarastolla kuin terveyskeskuslääkäri.

Kokonaisuus ratkaisee, ja sen päättää maksaja ja/tai palvelun saaja.  Jos itse työsuoritus on huippua tai se on erityisen halpaa, saatetaan sietää hitaampaa tai jopa huonompaa kommunikaatiota.  Keskinkertaista työsuoritusta huonolla kommunikaatiolla ei kuitenkaan pidä sietää pelkästään sen vuoksi, että näin tehdään palvelus maahanmuuttajalle.

[Siili]

Paperiversiossa mainittiin muunmuassa pullakahvicausti, jossa tarjoilijalta jäi ymmärtämättä mitä halutaan silloin, kun tilataan pullakahvit. Kotimaassa asioidessaan ihmisen ei pitäisi joutua miettimään, osaako asiakaspalvelija edes kielen alkeita.

Minulle taas muistuu mieleen toimittajan kirjoitus, olikohan peräti pääkirjoitus, jossa paheksuttiin työpaikkojen kohtuuttoman korkeita kielitaitovaatimuksia. Suomalaiset asiakkaat kun kyllä osaavat tarvittaessa tilata kahvinsa englannin kielelläkin.

Voitko kuvitella Höblää paheksumassa valtion virkojen kohtuuttoman korkeita kielitaitovaatimuksia ruotsin kielen suhteen?

[Teemu Lavikka]

Paperiversiossa mainittiin muunmuassa pullakahvicausti, jossa tarjoilijalta jäi ymmärtämättä mitä halutaan silloin, kun tilataan pullakahvit. Kotimaassa asioidessaan ihmisen ei pitäisi joutua miettimään, osaako asiakaspalvelija edes kielen alkeita.

Minulle taas muistuu mieleen toimittajan kirjoitus, olikohan peräti pääkirjoitus, jossa paheksuttiin työpaikkojen kohtuuttoman korkeita kielitaitovaatimuksia. Suomalaiset asiakkaat kun kyllä osaavat tarvittaessa tilata kahvinsa englannin kielelläkin.

Asiakkaat, jotka eivät joko osaa tai halua tilata kahviansa jollain muulla kielellä kuin suomeksi, äänestävät jaloillaan, mistä sopii odottaa vaikkapa rasismisyytöksiä.

Talon rakentaja ei tarvitse yhtä sujuvaa suomea kuin toimistotyöntekijä.

Paskapuhetta.
Työsuojelutoiminnassa mukana olleena voin vakuuttaa, että hyvä suomenkielen taito on ratkaisevassa osassa, vaikkapa juuri rakennustyömailla. Annettujen ohjeiden ymmärtäminen on välttämätöntä niin työn sujumisen kannalta, mutta ennenkaikkea turvallisuuden kannalta.
Mieleeni muistui tapaus, (pdf-tiedosto liitteenä alla) jossa seinä kaatui virolaisen rakennustyömiehen päälle. Tosin tässä tapauksessa kielitaitoa tai sen puutetta ei pääse syyttämään, koska opastus oli annettu suomeksi sekä viroksi. Vastaavantyyppisiin onnettomuuksiin joudutaan kuitenkin helposti työpaikasta riippumatta, jos työnantajalla ja työntekijöillä on kommunikointivaikuksia puutteellisen kielitaidon takia.

[valkovuokko]

On järjetöntä, että jokaikisen suomalaisen pitää opiskella ruotsia, vaikka ei koskaan elämässään sitä tarvitse, koska ruotsinkielisten on olosuhteiden pakosta opiskeltava suomea, jotta selviäisivät tässä maassa, joka on 95-prosenttisesti suomenkielinen. Pakkoruotsittamiseen törsätyt rahat menevät Kankkulan kaivoon.

Mutta kas kummaa, julkista rahaa ei löydy tarpeeksi, kun pitäisi järjestää suomen kielen koulutusta maahanmuuttajille, jotta he voisivat kotoutua,  opiskella, hankkia ammatin ja työllistyä! Onko vika siinä, että kyse on suomen oppimisesta, eikä ruotsin?