2011-11-12 HS-gallup: Enemmistö pitää Suomea rasistisena

[nuiv-or]

http://www2.hs.fi/extrat/hsnext/rasismigallup-verkkoon.xls Siinäpä excel-tiedosto. Kerrankin julkaistaan raakadata.

[foobar]

Uskomatonta, että Hyysäri julkaisi tuon ensimmäisen. No, kait sen Pravdankin pitää aina silloin tällöin antaa erilaisen mielipiteen kuulua, ettei illuusio tasapainoisesta ja puolueettomasta uutisoinnista katoaisi kuin pieru Saharaan.

Ovat muuten kaikki varsin asiallisia, paikoitellen nuiviakin.

Sinänsä, jos haluaa ylläpitää illuusiota tasapainoisesta ja puolueettomasta uutisoinnista, niin sitten pitää olla jossain määrin tasapainoinen ja puolueeton. Tiettyä linjaa voi toki vetää, silloin tällöin rankastikin, mutta yleensä rajat tulevat varsin pian vastaan.

Jotenkin tästä tulee mieleen Uuden Suomen uutisointitapa Neuvostoliiton ongelmista silloin, kun se oli vielä hengissä. Kerrottiin neukkulan ongelmasta, mutta samalla toisessa jutussa siitä, kuinka lännessä on ongelma. Neukkulan ongelmasta kertomalla pidettiin lehdellä uskolliset tilaajat jotka olisivat muutoin menettäneet uskonsa siihen että julkaisu on tietotasoltaan Pravdaa arvokkaampi, ja lännen ongelmista kertomalla pidettiin järjestelmässä niskan päällä olevat ideologiset voimat jossain määrin ymmärtäväisinä ja sellaisella etäisyydellä, ettei vaikeuksiin jouduttu sisällön vuoksi välittömästi.

Tietenkin tässä tapauksessa erona on se, että kun Uusi Suomi ja maksavat asiakkaat olivat ideologiselta kannaltaan samalla puolella keskiviivaa vaikka lehden toimitus hiukan näyttelikin olevansa keskemmällä, Hesari ja suuri osa sen maksavista lukijoista ovat - käsittääkseni - eri puolilla. Toki mainostajia jotka ovat lehden suurin tulonlähde tämä ei kiinnosta ennen kuin levikki laskee merkittävästi...

[Roope]

Salla Tuomivaara: Mitä kotimaalleni tapahtuu? - Suomen muuttuneen suunnan ihmettelyä

Olisin varmasti onnistunut karistamaan Suomen asiat paremmin mielestäni Kiinan kokemusten tieltä ellen olisi niin hämmentynyt siitä, mihin kotimaani on paraikaa matkalla.

Tämä hämmennys liittyy etenkin kahteen tiiviisti toisiinsa kytkeytyvään asiaan: suomalaisen keskustelukulttuurin muutokseen ja etenkin perussuomalaisten ajamien arvojen kannatukseen.

Minun äidin- ja isänmaallisuuteni on liittynyt suomalaiseen arvomaailmaan ja ajatukseen siitä, millaisia arvoja Suomi valtiona edustaa. Nyt tämä osa kiintymyksestäni Suomeen on rapautumassa.

[...]

Perussuomalaisten nousu paljasti, etteivät nämä äänet ja asenteet olleetkaan häipyneet teini-iän hormonihöyryjen tavoin. Ja juuri tätähän monet perussuomalaisten edustajat ovat peräänkuuluttaneet: Tiukan poliittisen korrektiuden purkamista. Oikeutta sanoa ääneen, mitä ihmiset oikeasti ajattelevat ja tuntevat.

Yleensä olen ollut itse samoilla linjoilla, kannattanut sitä että politiikassa puhutaan suoraan mitä ajatellaan. (...)

Enää en ole aivan varma, mitä tästä ajattelen. On oikein, että äänestäjät tietävät mitä heidän kannattamansa puolueet ja ehdokkaat asioista ajattelevat. Mutta halveksiva puhe kaikista omasta viiteryhmästä poikkeavaksi koetuista ja ylpeinä ääneen lausutut ihmisoikeuksien ja demokratian vastaiset näkemykset myös muuttavat yhteiskuntaa.

On koko ajan normaalimpaa ajatella rasistisesti ja tasa-arvon vastaisesti ja kertoa se myös ääneen. Suomessa nauretaan jo yleisesti ihmisoikeuksien eetokselle. Näin siitä huolimatta, että jotkut tätä jaksavat yhä paheksua.

[...]

Vanhasta Suomesta kertoo, että perussuomalaiset yhä esittävät loukkaantuvansa rasismin liittämisestä puolueeseen. Siitä huolimatta, että kyselytutkimusten mukaan puolueen kannattajat kyllä kiistämättä liittävät rasismin itseensä useammin kuin muut. Eikä puolueen näkyvien edustajien täysin avoin rasismi tuota mitään olennaisia sanktioita puolueen taholta.

Niin kutsuttu natsikortti saa yhä edelleen pienen vihreän pavun nousemaan välittömästi hengitysteihin. Jopa tapauksissa, joissa puhutaan henkilöistä, jotka liittyvät kyseistä aatetta avoimesti edistäviin järjestöihin.

Reilusti alle sata vuotta sitten meitä sekä fyysisesti että kulttuurisesti sangen lähellä olevassa maassa vallinnut aatesuuntaus on muuntunut tabuksi. Sellaisia ajatuksia ei saa kenenkään edes vihjata kannattavan, vaikka hän kuuluisi järjestöön, jonka järjestämissä tapahtumissa seinälle ripustetaan erään kuuluisan viiksekkään jo edesmenneen valtionpäämiehen kuva, jonka etunimi alkaa A-kirjaimella.

[...]

Kun netin keskustelupalstat alkoivat täyttyä aikanaan tällaista arvomaailmaa edustavista kommenteista, ilmaisin huoleni ja hämmennykseni monille. Tällöin sain usein kuulla, että on naurettavaa menettää mielenrauhansa sen vuoksi, että muutama kymmenen uskonsa ihmisarvoon menettänyttä dominoi nettikeskustelun maailmaa ja riehuu kaikkien medioiden keskusteluareenoilla. Eivät tavalliset suomalaiset ole tuollaista mieltä, sain kuulla.

Sitten tulivat eduskuntavaalit, joissa ehdin äänestää juuri ennen maasta poistumistani, ja näiden nettikeskustelijoiden aatetoverit saivat joka viidennen vaaleissa äänestäneen suomalaisen kannatuksen.

[...]

Asioista on voitava olla – ääneenkin – eri mieltä. Mutta mietin yhä useammin, mitä on tehtävissä silloin, jos valtaan nousee demokraattisessa järjestelmässä ihmisiä, jotka haluavat kaventaa muiden ihmisryhmien perustavaa laatua olevia oikeuksia tai sulkea Suomen kokonaan globaalin solidaarisuuden ulkopuolelle? Onko olemassa jokin raja, jossa asiat ovat muutakin kuin mielipide-eroja? Miten pitkälle suvaitsemattomuutta pitää suvaita? Ehkä jonain päivänä kiusaamiseen ei enää saa puuttua, koska kiusaajallakin on oikeus näkemykseensä? Politiikassa asenteet ovat aina myös tekoja.

Tieto perussuomalaisten kannattajien kohtuullisen hyvästä tulotasosta häkellytti monia. Ilmiössä ei ollutkaan kyse vähäosaisten kyllästymisestä ja kapinasta, vaan pitkälti hyväosaisten halusta pitää murusetkin itsellään.

[...]

En ollut voinut käsittää miten maailman koulutetuimpiin ja varakkaimpiin kuuluva kansa heittäytyy sellaisen arvomaailman vietäväksi, joka nyt jyllää. Nyt minun pitää enää käsittää, että oma hyvinvointi ei lisää millään tavalla valmiutta jakaa omastaan. Sen sijaan koulutus edelleen lisää ymmärrystä ja poistaa katteettomia ennakkoluuloja. Ihmisoikeuksien tulevaisuuden kannalta koulutus antaa siis yhä toivoa.

Mutta se on hidas tie. Sillä välin mietin yhä, mihin tämä nykyinen rynnäkkö loppuu. Kansainväliseen diplomaattiseen selkkaukseen, kun merkittävä osa suomalaisista kansanedustajista ei osallistu maansa itsenäisyyspäiväjuhliin, mikäli siellä on läsnä rättipäitä ja neekereitä, tai muulla tavoin vääräuskoisia? Vai vain maamme hitaaseen muutokseen äärimmäisen ahdistavaksi sisäänpäin käpertyneeksi loukoksi, jota muutkin alkavat ihmetellä ja karttaa.

Suomen Kuvalehti

Kun persut eivät suostuneet olemaan karikatyyrin mukaisia vähäosaisia ja kouluttamattomia, niin kyse on oltava hyväosaisten itsekkyydestä. Jos natsittelu suututtaa, niin se on osoitus natsismin muuttumisesta tabuksi.

Kettutyttö on hyvin hämmentynyt. Avoimuus ja sananvapaus eivät ehkä enää olekaan niin hyvä juttu. Suvaitsemattomuutta, globaalin solidaarisuuden kyseenalaistajia ja ihmisoikeuskielelle naurajia ei pidä suvaita.

Tämä kirjoitus ja se Olivia-lehden juttu ovat sillä tavalla ansiokkaita, että ne ilmaisevat ennen kaikkea kirjoittajiensa omat pelot ja möröt. Näitä pelkääjiä tuntuu olevan vähän joka puolella.

[Rekka-Pena]

^

Kirjoittaja saatuaan hiukan paskaa niskaan tuosta perusmokutuskaavan mukaisesta kirjallisesta ulosteesta yrittää selitellä kommentillaan:

Useammallekin kommentoijista haluan todeta, että myönnän, että minun on vaikea ymmärtää useita perussuomalaisissa vahvasti edustettuja arvoja, mutta olen pyrkinyt ymmärtämään, mistä ne juuri tällä hetkellä niin voimakkaina nousevat esiin. Tuntuu kuitenkin, että mitä enemmän tietoa karttuu, sitä vaikeampaa ymmärtäminen on. Esimerkiksi sen tultua ilmi, että itse koettu vähäosaisuus ei selitä nuivaa suhtautumista näihin muihin vähäosaisiin.

Vaikka en itse voikaan kannattaa monia perussuomalaisten edistämiä arvoja, tiedän, että puolueessa on mukana monia mainioita ihmisiä ja äänestäjissä vielä enemmän.

Salla ei ole samassa todellisuudessa kuin me muut ~ 5,3 miljoonaa suomalaista.

[Roope]

Salla ei ole samassa todellisuudessa kuin me muut ~ 5,3 miljoonaa suomalaista.

Aika monelta tuntuu nykyään puuttuvan kosketus siihen, mitä ihan tavalliset ihmiset ajattelevat asioista. Tavallisista ihmisistä on niin helppo eristäytyä seurustelemalla vain tietynlaisten ihmisten kanssa. Sitten näille salloille tulee kauheana yllätyksenä, että viidesosa kansasta on jotain mieltä, eikä tämä viidesosa mahdu millään siihen omaan hirviömuottiin. Seuraava selitys on, että tämä viidesosa on suurimmaksi osaksi ihan kelpo ihmisiä, mutta harhautettuja tai aivopestyjä, ja heitä täytyy kouluttaa.

[Ari-Lee]

Iltalehden kysely 17.10.2009. Uskotko maahanmuuton tuhoavan suomalaisen kulttuurin? 87% kyllä. Ääniä 18472

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101710438940_uu.shtml

Jos tutkimus tehtäisiin iltalehden lukijoista?

[Roope]

Tasavallan presidentti Tarja Halonen esitti lehtihaastattelussa, että perussuomalaisia äänestetään siksi, että puolueessa nähdään "rasistisia" piirteitä. Tämä on mahdollista, mutta on olemassa myös kilpaileva selitys. On ajateltavissa, että perussuomalaisten tarjoama ideologinen pakkaus miellyttää äänestäjiä - myös niitä, jotka eivät tunne suurta vetoa rasismiin.

Perussuomalaisten ideologia on hyvin selkeä. Se on selkeämpi kuin muiden puolueiden maailmaa syleilevät aaterakennelmat. Perussuomalainen aate näyttää nojaavan viiteen periaatteeseen.

(EU-vastaisuus, nationalismi, arvokonservatismi, monikulttuurisuuden vastustus, populismi)

[...]

Mutta mitä tapahtuu, jos Suomesta tulee monikulttuurinen maa, jossa venäläiset, afrikkalaiset, muslimit ja hindut tekevät töitä suomalaisilla työpaikoilla ja heidän lapsensa käyvät suomalaisten lasten kanssa samoja kouluja?

Siinä tapauksessa perussuomalaiset todennäköisesti muuttavat veropolitiikkaansa dramaattisesti. He alkavat teeliikkeen tapaan vaatia mahdollisimman alhaisia veroja. Miksi? He eivät halua, että heidän verorahojaan käytetään muiden kuin suomalaisten tukemiseen.

Täyttääkö tämä rasismin määritelmän? Se riippuu määrittelijästä

Risto E.J. Penttilä: Perussuomalaisetko rasisteja? Viisi syytä puolueen nousulle

[Roope]

Edellä mainittu virheanalyysi kulminoitui vihreiden julistautumiseen eduskuntavaalien alla perussuomalaisten vastavoimaksi ja kieltäytymällä hallitusyhteistyöstä heidän kanssaan. Julistautuminen antoi kaikille vihreisiin kielteisesti suhtautuville ihmisille syyn äänestää perussuomalaisia, muttei se juuri tuonut uusia äänestäjiä vihreille. Vihreiden kannattajat jakavat ajatuksen kieltäytymisestä jo lähtökohtaisesti ja julistaminen puolestaan yhdisti kielteisesti suhtautuvat. Vaaleissa perussuomalaiset saivat murskavoiton ja vihreät puolestaan menettivät edustajia, osittain tosin vaalimatematiikan ja -piirijaon johdosta eikä äänestäjien hylkäämisen takia.

Monet aktiivivihreät ovat jakaneet Penttilän kirjoitusta sosiaalisessa mediassa ja kritisoineet sitä rasismin unohtamisesta. Kyllä, perussuomalaisten äänestäjissä ja jopa edustajissa on avoimesti rasismia kannattavia ihmisiä, mutta perussuomalaiset puolueena eivät ainakaan toistaiseksi ole osoittautunut rasistiseksi. Tämä on merkittävä ero, jonka sisäistäminen on merkityksellistä.

Jussi Salonranta (kokoomus): Populismi ja rasismi ovat liian yksinkertaistava selitys perussuomalaisten kannatukselle

Perussuomalaista puoluetta ei tee kuitenkaan rasistiseksi se, että sen kannattajilla on muita puolueita rasistisempia asenteita yhtään enempää kuin ANC:ta tekee homofobiseksi eteläafrikkalaisen yhteiskunnan vallitsevat homofobiset asenteet. Kuten Jussi Salonranta totesi blogissaan:

"Kyllä, perussuomalaisten äänestäjissä ja jopa edustajissa on avoimesti rasismia kannattavia ihmisiä, mutta perussuomalaiset puolueena eivät ainakaan toistaiseksi ole osoittautunut rasistiseksi. Tämä on merkittävä ero, jonka sisäistäminen on merkityksellistä... Perussuomalaisten kannatuksen nousu osoittaa vain sen, ettei perussuomalaisten määritteleminen kilpailevien puolueiden toimesta populisteiksi tai rasisteiksi ole lainkaan vähentänyt heidän kannatustaan."

Yksittäisten ihmisten tai poliittisten liikkeiden leimaaminen rasistisiksi johtaa vain voimakkaaseen puolustusreaktioon, poliittiseen loukkaantumisperformanssiin ja hyödyttömään juupas-eipäs -väittelyyn. Pahimmillaan se saa ihmiset käpertymään entistä tiiviimmin omaan kuplaansa, ohittamaan koko rasismidiskurssin osana eliitin monikulttuurisuusprojektia ja sataa siten juuri niiden populistien laariin, joita sillä pyrittiin vastustamaan. Leimaaminen ei vie rasisminvastaista asiaa yhtään eteenpäin. Rasismikeskustelussa pitäisikin palata perusasioiden äärelle. Selittää ihmisille mitä rasismi on, miten se ilmenee ja miksi se on väärin. Sen jälkeen, ehkä,  kansa tietää.

Joonas Lyytinen (vihreät): Vox populi, vox populist

[Vasarahammer]

Selittää ihmisille mitä rasismi on, miten se ilmenee ja miksi se on väärin. Sen jälkeen, ehkä,  kansa tietää.

Ihmisille pitää nimenomaan selittää, mitä on se rasismi, josta heitä syytetään. Kun ilmenee, että normaali ylpeys omasta maasta ja juurista voidaan selittää rasismiksi, koko käsite menettää merkityksensä ja osoittautuu pelkäksi vallankäytön välineeksi, jolla ihmiset pidetään hiljaisina.

[Roope]

Suomalaisten suhtautumista maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin selvitettiin viimeksi Helsingin Sanomien teettämässä tutkimuksessa (HS 12.11.2011). Vastaajien piti muun muassa kertoa, ovatko he samaa vai eri mieltä tutkimuksessa esitettyjen väittämien kanssa.

Heidän piti pohtia suhtautumistaan esimerkiksi seuraavaan väitteeseen: "Joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan modernissa yhteiskunnassa."

Vastaajan, jonka mielestä rotu ei ole sopiva käsite ihmisten luokittelussa, on vaikea muotoilla kantaansa väitteen sisältöön. Tällaiset väittämät herättävätkin kysymyksen siitä, millaisia ovat kysymystenlaatijoiden esioletukset vastaajien asenteista ja ymmärryskyvyn tasosta.

Asetelman tekee monimutkaiseksi se, että väittämissä mainittujen vähemmistöryhmien erottelukriteerit vaihtelevat. "Rodun" ohella puhutaan "taustasta", "islamista", "kansoista", "kulttuurista" ja "ulkonäöstä". Vastaajan ei odoteta pohtivan tällaisten jäsennysten eroja ja yhtäläisyyksiä, vaikka juuri rasismista puhuttaessa voisi olla hyvinkin hyödyllistä punnita erilaisten erottelumekanismien vaikutusta ennakkoluuloihin.

Vähemmistöryhmät on gallupissa luokiteltu epämääräisesti esimerkiksi "mustiin afrikkalaisiin", "somaleihin" ja "muslimeihin", vaikka on selvää, että Suomessa asuu sellaisiakin ihmisiä, joihin sopivat kaikki kolme määritelmää. Millaista tiedollista tarkoitusta palvelee se, että osittain päällekkäinen ryhmäjako mahdollistaa "suhtautumisen" yhteen ja samaan yksilöön niin hänen ihonvärinsä, etnisen taustansa kuin edustamansa uskontonsakin tähden?

[...]

Vastaavanlaista asemaa on haastatelluille tarjottu aiemmissakin gallupeissa, mutta on vaikea ymmärtää, mitä sillä tarkasti ottaen tutkitaan. Sitäkö, että tällainen päätäntävalta, jossa vastaaja joutuu kuvittelemaan mahdollisuuden valita itse naapurinsa tai lapsensa puolison, ei nosta ihmisessä esiin parhaita puolia? (Sikäli onkin yllättävää, että HS:n gallupin mukaan peräti 21 prosentille suomalaisista olisi "hyvin mieluista", jos lähisukulainen menisi naimisiin mustan afrikkalaisen kanssa.)

Asennetutkimuksissa mitattava "suhtautuminen" jää väistämättä hyvin abstraktille, teoreettiselle tasolle, koska sitä ei kytketä mihinkään tosielämän tilanteeseen. On aika ilmeistä, että vähemmistöryhmiin suhtautuminen saattaa vaihdella suurestikin yksilöistä, olosuhteista ja asiayhteydestä riippuen.

Tutkimuksina asennetutkimusten sovellusalue on hyvin kapea. Ne eivät esimerkiksi tarjoa tietoa siitä, mistä ennakkoluulot kumpuavat, eivätkä ne siis auta ymmärtämään, miten rasismi toimii.

Kotus-blogi: Olli Löytty: Naamaako on syyttäminen, jos gallup on vino?