Presidentinvaalien seuraus - Kokoomukselle "ydinase" (eduskunnan hajotusvalta)?

[pneuma]

En ole missään nähnyt huomioitavan erästä tapaa, jolla presidentinvaalien tulos voi olennaisella tavalla vaikuttaa siihen, kestääkö nykyinen hallitus neljää vuotta vai ei. Kannattanee siis nostaa se esille täällä:

On monesti ennustettu, että kaikesta hajanaisuudesta ja muista ongelmista huolimatta istuva hallitus pysyy kasassa koko nelivuotiskauden ennen kaikkea siitä syystä, että useimmat hallituspuolueet pelkäävät ennenaikaisia eduskuntavaaleja ja niiden oletettavasti tuomaa oman puolueen tappiota ja perussuomalaisten voittoa. Ennuste on siltä osin osuva, että jos hallituksen kaatuminen todella johtaa uusiin vaaleihin, niin puolueet, jotka noista vaaleista kärsisivät (kuten SDP, joka on aivan avainasemassa hallituksen kestävyyden kannalta), tulevat todennäköisesti tekemään voitavansa pitääkseen hallituksen kasassa. Siihen täytyy kuitenkin huomauttaa, että eihän se noin yksinkertaista ole. Hallituksen kaatumisesta ei nimittäin seuraa mitenkään automaattisesti uusia eduskuntavaaleja - toinen, ja Suomen poliittisessa historiassa reippaasti yleisempi ratkaisu on se, että kootaan hallitus uudella puoluekoostumuksella, mutta saman eduskunnan pohjalta. Siten hallituspuolue voisi vailla pelkoa uusista vaaleista kaataa hallituksen, jos se tietäisi, että ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestämisen ehdot eivät tule täyttymään. Nämä ehdot on mainittu perustuslaissa (26 §):

"Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi."

Siis ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestämiseen tarvitaan pääministerin aloitteen lisäksi myös presidentin suostumus. Tästä seuraava mahdollisuus estää ennenaikaiset vaalit on yksi suurimmista presidentin jäljelläolevista valtaoikeuksista, poliittisesti epävakaina aikoina ehkä jopa suurin.

Välihuomautuksena, melkein kaikessa muussahan presidentti on enemmän tai vähemmän riisuttu vallasta - enimmäkseen jopa ulkopolitiikassa, sillä sen lisäksi, että 1) presidentillä ei ole omaa valmistelukoneistoa, vaan hän on päätöksenteossaan riippuvainen hallituksen valmistelusta ja 2) hallitus päättää Suomen kannoista kaikissa EU-asioissa, myös EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, niin 3) tuoreen perustuslakimuutoksen myötä hallituksen kanta voittaa presidentin kannan myös ulkopoliittisessa päätöksenteossa, jos se vastaa eduskunnan ilmaisemaa kantaa (joka tietysti käytännössä myötäilee enemmistöhallituksen kantaa). Minua ihmetyttääkin se, miten täälläkin useimmat perussuomalaisten kannattajat kaihtavat vaihtoehtoja ja aikovat äänellään kannattaa Suomen poliittisen historian ehkäpä taitavimman puoluejohtajan (sillä sitähän Soini on ainakin vaalituloksilla, ts. kannatuksen nousulla, mitattuna) syrjäyttämistä politiikan sivuraiteille.

Palatakseni pääaiheeseen, sanotun perusteella voidaan selvästi nähdä, että se, kuka on presidenttinä, voi ratkaisevasti vaikuttaa nykyisen hallituksen kestävyyteen. Niinpä jos on hyvin tärkeää, että perussuomalaiset pääsisivät muuttamaan Suomen poliittista suuntaa jo ennen vuotta 2015, niin sitten on myös tärkeää, että presidenttinä on henkilö, joka vastustaa ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestämistä. Ilman tämän ehdon täyttymistä hallituksen kaataminen on kaatajalle niin riskialtista puuhaa, että hallituspuolueet tuskin ovat halukkaita siihen.

Jos Niinistöstä tulee presidentti, niin sitten Kokoomus saa haltuunsa poliittisen "ydinaseen", kyvyn hajottaa eduskunta, jonka käyttämisellä se voisi uhata niitä, jotka haluaisivat livetä nykyhallituksesta ja muodostaa uuden hallituksen perussuomalaisten kanssa. Uhkaus olisi myös uskottava, koska hallituksen kaatuessa Kokoomuksella ei olisi mitään menetettävää uusissa vaaleissa (sen kannatus ei ole laskenut, vaan noussut, ja jyrkistä EU-poliittisista ristiriidoista johtuen se ei kuitenkaan pääsisi toiseen nykyeduskunnan pohjalta muodostettuun hallitukseen). Näin ollen ääni Niinistölle on ääni nykyhallituksen kasassa pysymisen puolesta.

Soinikaan ei olisi tässä suhteessa ihanteellinen ratkaisu, sillä hänellä olisi hallituksen hajotessa suuri houkutus suostua uusien eduskuntavaalien järjestämiseen, sillä nehän merkitsisivät perussuomalaisille mahdollisuutta nousta Suomen suurimmaksi puolueeksi. Siten myös Soinin presidenttiys lisäisi muiden puolueiden näkökulmasta hallituksen kaatamiseen liittyvää riskiä. Mutta jos sellainen ihme tapahtuisi, että vaikkapa Väyrynen olisi presidenttinä, niin sitten esimerkiksi SDP voisi turvallisin mielin kaataa hallituksen, koska se tietäisi saavansa sen jälkeen tilaisuuden muodostaa hallitus yhdessä perussuomalaisten (ja todennäköisesti Keskustan) kanssa, ja sitä kautta tilaisuuden sekä saada perussuomalaiset kantamaan vastuuta tarvittavista raskaista säästöpäätöksistä että palauttaa omaa huvennutta kannatustaan ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Mutta kun Niinistön kannatus on mitä on, niin kyllä tässä valitettavasti taitaa käydä niin, että ensi maaliskuun alusta lähtien eduskunnan hajottaminen on täysin kokoomuslaisten vallassa, mikä olennaisesti lisää todennäköisyyttä, että uusien vaalien pelossa Kokoomuksen hallituskumppanit pysyttelevät hallituksessa katkeraan loppuun saakka. Halonenhan niitä uusia vaaleja tuskin sallisi, koska ne eivät selvästikään olisi SDP:n edun mukaisia. Perussuomalaisten hallitukseen pääsyn mahdollisuudet saattavatkin olla suurimmillaan ensi helmikuussa, jos eurokriisi kärjistyy lähiaikoina nopeasti ja rajusti.

- pneuma (entinen logos)

[Alfresco]

Jos Niinistöstä tulee presidentti, niin sitten Kokoomus saa haltuunsa poliittisen "ydinaseen", kyvyn hajottaa eduskunta, jonka käyttämisellä se voisi uhata niitä, jotka haluaisivat livetä nykyhallituksesta ja muodostaa uuden hallituksen perussuomalaisten kanssa.

Eikös demareilla ole se sama "ydinpommi" jo nyt? Entäs jos Lipposesta tulee pressa, eikös demarit saa uuden "ydinpommin"?

Mutta kun Niinistön kannatus on mitä on, niin kyllä tässä valitettavasti taitaa käydä niin, että ensi maaliskuun alusta lähtien eduskunnan hajottaminen on täysin kokoomuslaisten vallassa,

Sinulla on tietty logiikka mutta se on niin kaukaa haettu, että sen voi tyrmää suoralta kädeltä.

Mikään hallitus ei kaadu ilman eduskunnan epäluottamuslausetta. Kataisen hallitus pysyy siis kasassa riippumatta siitä kukan on preidentti niin kauan kun sillä on eduskunnan enemmistö takanaan. Niinistö presidenttinä ei siis voi sen kummemmin sementoida hallituksen olemassaolon kun mitä nykyinen eduskunta jo tekee.

Pressahan ei voi enää hajottaa hallitusta omasta tahdostaan vaan se edellyttää pääministerin eronpyyntöä. Presidentti voi siis vain tukea hallituksen hajoamista, ei kasassa pysymistä.

[pneuma]

Jos Niinistöstä tulee presidentti, niin sitten Kokoomus saa haltuunsa poliittisen "ydinaseen", kyvyn hajottaa eduskunta, jonka käyttämisellä se voisi uhata niitä, jotka haluaisivat livetä nykyhallituksesta ja muodostaa uuden hallituksen perussuomalaisten kanssa.

Eikös demareilla ole se sama "ydinpommi" jo nyt? Entäs jos Lipposesta tulee pressa, eikös demarit saa uuden "ydinpommin"?

Ei tietenkään ole, koska demareilla ei ole pääministerin (jonka aloitetta eduskunnan hajottamiseen tarvitaan) paikkaa. Toiseksi "ydinpommi" on käyttökelvoton, jos a) sen käyttämisestä olisi suurta haittaa itselle, kuten ennenaikaisista eduskuntavaaleista olisi kannatustaan huomattavasti menettäneille demareille (vrt. Kokoomus, joka todennäköisesti voittaisi lisäpaikkoja uusissa eduskuntavaaleissa) ja b) tarjolla on parempiakin vaihtoehtoja, kuten SDP + PS + Kesk. - hallituksen muodostaminen (vrt. Kokoomus, joka jyrkkien EU-poliittisten erimielisyyksien vuoksi ei pysty muodostamaan hallitusta perussuomalaisten kanssa - ja sixpackhan osoittautui kesän hallitusneuvotteluissa ainoaksi kokoonpanoksi, jonka Kokoomus saattoi muodostaa ilman perussuomalaisia).

Mikään hallitus ei kaadu ilman eduskunnan epäluottamuslausetta. Kataisen hallitus pysyy siis kasassa riippumatta siitä kukan on preidentti niin kauan kun sillä on eduskunnan enemmistö takanaan.

Niin, ja tällaista eduskunnan epäluottamuslausetta ei tulekaan, jos toinen isoista hallituspuolueista (tai kolme pienempää) ei uskalla antaa sitä ennenaikaisten eduskuntavaalien pelossa. Totta kai Katainen pyrkisi hallituksen kaatuessa ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin, koska Kokoomus ei kuitenkaan pääsisi uuteen hallitukseen, jos se muodostettaisiin nykyisen eduskunnan pohjalta, ja koska Kokoomus todennäköisesti saisi lisäpaikkoja niissä. Joten se, seuraako eduskunnan epäluottamuslauseesta hallitukselle ennenaikaiset eduskuntavaalit vai ei, riippuu tällaisessa poliittisessa tilanteessa nimenomaan presidentin kannasta.

Niinistö presidenttinä ei siis voi sen kummemmin sementoida hallituksen olemassaolon kun mitä nykyinen eduskunta jo tekee. Pressahan ei voi enää hajottaa hallitusta omasta tahdostaan vaan se edellyttää pääministerin eronpyyntöä. Presidentti voi siis vain tukea hallituksen hajoamista, ei kasassa pysymistä.

Et ota tässä huomioon sitä, että se, mitä eduskunta tekee, riippuu tarjolla olevien vaihtoehtojen seurauksista, ja ne taas ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, kenellä presidentin virka on. Siksi presidentin kannat voivat hyvinkin ratkaista, säilyttääkö hallitus eduskunnan luottamuksen vai ei.