2011-11-07: Anna-Maja Henriksson väläyttää kielilain uudistamista

[Kuvitteellinen hahmo]

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ei sulje pois mahdollisuutta uudistaa kielilakia juuri aloittaneen kielistrategiaryhmän työn pohjalta. Nykyinen kielilaki on ollut voimassa vuodesta 2003.

- Pidän sitä mahdollisena. Jos tilanne on se, että sitä kautta pystyttäisiin vieläkin paremmin vahvistamaan kielellisiä oikeuksia ja jos hallinnolliset ja kuntauudistusratkaisut olisivat sellaisia, että tähän nähdään tarpeita. Kielilaki on teoriassa ihan hyvä laki, Anna-Maja Henriksson linjaa.

Hänen mukaansa kielilain ongelma on, ettei se esimerkiksi takaa palveluita äidinkielellä muun muassa pääkaupunkiseudulla. Helsingissä alle puolet ruotsinkielisistä vanhuksista saa kotipalveluja äidinkielellään.

- Tähän pitää palata, kun tiedetään, miten kuntauudistus etenee.

Henrikssonin mielestä kuntien kaksikielisyyteen voi liittyä ongelmia etenkin osakuntaliitoksissa ja suurissa kunnissa, joihin valitaan tulevaisuudessa kenties osakuntavaltuustoja.

- Silloin on syytä tarkastella, onko kielilaki kohdallaan.

Kielilaki sallii kunnan valita kaksikielisyys, vaikka alle 3 000 asukasta puhuisi vähemmistökieltä tai heitä olisi alle kuusi prosenttia asukkaista. Esimerkiksi Lohja on valinnut kaksikielisyyden.

Valtioneuvosto päättää kunnan kielisuhteista kymmeneksi vuodeksi kerrallaan.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/ministeri_valayttaa_kielilain_uudistamista_3011401.html

Lisäksi on asetettu työryhmä ottamaan kantaa kieliasioiden uudistamiseen:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/virkamiehet_viilaavat_kielikysymysta_3011066.html

Ryhmä on kovinkin ruotsinmielistä, mitä artikkelissa emeritusprofessori Erkki Pihkala kritisoi. On muuten Yle otsikoinut Pihkalan fennofiiliksi. Pitäisiköhän tässä vaiheessa tituleerata RKP:n edustajia myös svekofiileiksi. 

Tämä on sinänsä merkittävä asia meneillään, sillä taas RKP ujuttaa omat etuoikeutensa vielä pitemmälle. Vuoden 2003 kielilaki kiristi ehtoja, esimerkiksi Turussa (5 % ruotsinkielisiä) pitää jokaisen kunnan virkamiehen osata ruotsia ei tyydyttävästi, vaan hyvin. Ainakaan omaan suhteellisuudentajuuni ei tällainen yhden vähemmistön ylipaapominen oikein sovi.

Tässä asiassa ollaan menossa mahdottomuuksiin. Yksinkertaisesti Helsingin kokoisessa kaupungissa jossa minimaalinen osuus puhuu ruotsia äidinkielenä ei voida olettaa että jokainen Helsingin ja sen liikelaitosten ja palvelujen tuottajien työntekijä osaisi ruotsia hyvin. Kaksikielisyyttä ei ole suurimmassa osassa Suomea, ja nämä kielivaatimusten jatkuvat kiristykset antavat vain lisää härskejä etuoikeuksia ruotsinkielisille verrattuna kaikkiin muihin kieliryhmiin.

On meillä varaa tekoelvyttää kaksikielisyyttä, sillä se on rikkautta?

[Rekka-Pena]

Jännä, kun pääkaupunkiseudulla alkaa pikkuhiljaa olemaan moniosaajia (ellei ole jo? emt) enemmän kuin rantaruotsalaisia, mutta yksikään heistä ei saa eikä toistaiseksi tule saamaan palveluja äidinkielellään.

[nuiv-or]

Jännä, kun pääkaupunkiseudulla alkaa pikkuhiljaa olemaan moniosaajia (ellei ole jo? emt) enemmän kuin rantaruotsalaisia, mutta yksikään heistä ei saa eikä toistaiseksi tule saamaan palveluja äidinkielellään.

Uusimaa 2010:
suomenkieliset 1 275 831
ruotsinkieliset 134 279
vieraskieliset 122 102

Helsinki 2010:
suomenkieliset 489 615
ruotsinkieliset 35 459
vieraskieliset 63 475

Kielilain ainoa tarvitsema uudistus: http://www.youtube.com/watch?v=HQQtV5195cI&t=285


Edit: Hki 1990:
suomenkieliset 446 759
ruotsinkieliset 37 791
vieraskieliset 7 850


ruotsinkieliset
2002    35 451
2003    35 116

vieraskieliset
2002    35 286
2003    37 712

[BeerBelly]

Hänen mukaansa kielilain ongelma on, ettei se esimerkiksi takaa palveluita äidinkielellä muun muassa pääkaupunkiseudulla. Helsingissä alle puolet ruotsinkielisistä vanhuksista saa kotipalveluja äidinkielellään.

Miksei ruotsinkielisiä työikäisiä kiinnosta palvella ruotsinkielisiä vanhuksia? Ongelmaan on ratkaisu: pakotetaan riittävä määrä ruotsinkielisiä työikäisiä näihin hommiin.

[Rekka-Pena]

Kielilain ainoa tarvitsema uudistus: http://www.youtube.com/watch?v=HQQtV5195cI&t=285

Hyvin tiivistetty.

[kekkeruusi]

Hänen mukaansa kielilain ongelma on, ettei se esimerkiksi takaa palveluita äidinkielellä muun muassa pääkaupunkiseudulla. Helsingissä alle puolet ruotsinkielisistä vanhuksista saa kotipalveluja äidinkielellään.

Miksei ruotsinkielisiä työikäisiä kiinnosta palvella ruotsinkielisiä vanhuksia? Ongelmaan on ratkaisu: pakotetaan riittävä määrä ruotsinkielisiä työikäisiä näihin hommiin.

Kannatan. Ongelma on ratkaistu. Ruotsinkieliset taatkoon palvelut itse toisillensa.

[antero]

Jännä, kun pääkaupunkiseudulla alkaa pikkuhiljaa olemaan moniosaajia (ellei ole jo? emt) enemmän kuin rantaruotsalaisia, mutta yksikään heistä ei saa eikä toistaiseksi tule saamaan palveluja äidinkielellään.

2010 Uudenmaan maakunta   
Suomenkieliset   1 275 831
Ruotsinkieliset   134 279
Muut kielet yhteensä   122 199

2010 Pääkaupunkiseutu   
Suomenkieliset 873 495
Ruotsinkieliset 64 856
Muut kielet yhteensä 106 912

2010 Helsinki
Suomenkieliset 489 615
Ruotsinkieliset 35 459
Muut kielet yhteensä 63 475

http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp

[Everyman]

Vuoden 2003 kielilaki kiristi ehtoja, esimerkiksi Turussa (5 % ruotsinkielisiä) pitää jokaisen kunnan virkamiehen osata ruotsia ei tyydyttävästi, vaan hyvin.

Muistaakseni Turussa asetettiin korkeampi vaatimustaso vapaaehtoisesti. Muistaakseni siitä on myös sittemmin luovuttu. En muista miksi tällainen kuvio, varmaankin koska Turku.

[Siili]

Hänen mukaansa kielilain ongelma on, ettei se esimerkiksi takaa palveluita äidinkielellä muun muassa pääkaupunkiseudulla. Helsingissä alle puolet ruotsinkielisistä vanhuksista saa kotipalveluja äidinkielellään.

Miksei ruotsinkielisiä työikäisiä kiinnosta palvella ruotsinkielisiä vanhuksia? Ongelmaan on ratkaisu: pakotetaan riittävä määrä ruotsinkielisiä työikäisiä näihin hommiin.

Pakko tuo varmaan tässäkin yhtä hyviä tuloksia kuin ruotsin opetuksessa. 

Yksi suuri syy ruotsinkielisten vähäiseen määrään ruohonjuuritasolla lienee se, että lukio- ja korkeakoulukaista on huomattavasti leveämpi ruotsinkielisille kuin suomenkielisille.  Näin ollen esimerkiksi äidinkieleltään ruotsinkielisiä lähihoitajia valmistuu suhteessa erittäin vähän.  Tuskinpa kuitenkaan RKP tulee ehdottamaan ruotsinkielisin lukio- ja korkeakoulukaistan kaventamista lääkkeenä ruotsia osaavien peppupyykkärien määrän kasvattamiseksi.

[Sanglier]

Ilmeisesti ainoa peruste koskaan tehdä kielilaille yhtään mitään on parantaa ruotsinkielisten oikeuksia saada x. Kielelliset oikeudet = ruotsinkielisten oikeudet.

Jokseenkin läpinäkyvää, ja miten ihmeessä asianomainen mnisteriö onkin rkp:n käsissä. 

[Tomi]

Kielilain ainoa tarvitsema uudistus: http://www.youtube.com/watch?v=HQQtV5195cI&t=285

Hyvin tiivistetty.

+ tämä:
Mielipidevanki - Suomesta virallisesti yksikielinen maa
http://www.youtube.com/watch?v=MV1Kzve_3Mg

[Roope]

Något enkelt svar på hur man skall möta trycket finns inte. Det är endast möjligt att formulera en utgångstes: Slutresultatet måste vara så många administrativa områden med svensk majoritet som möjligt.
[...]
Pär Stenbäck är minister, internationellt aktiv, f.d. undervisningsminister och tidigare SFP-ordförande.

HBL: Språkgruppen har styrka att staka ut en väg 10.11.2011

[Nanfung]

Hänen mukaansa kielilain ongelma on, ettei se esimerkiksi takaa palveluita äidinkielellä muun muassa pääkaupunkiseudulla.

Joko tästä -http://www.folktinget.fi/Site//Widget/Editor/137/files/spraklag.pdf- on ilmestynyt, esimerkiksi venäjänkielinen käännös?

[ApinA]

Hänen mukaansa kielilain ongelma on, ettei se esimerkiksi takaa palveluita äidinkielellä muun muassa pääkaupunkiseudulla. Helsingissä alle puolet ruotsinkielisistä vanhuksista saa kotipalveluja äidinkielellään.

Miksei ruotsinkielisiä työikäisiä kiinnosta palvella ruotsinkielisiä vanhuksia? Ongelmaan on ratkaisu: pakotetaan riittävä määrä ruotsinkielisiä työikäisiä näihin hommiin.

Kannatan. Ongelma on ratkaistu. Ruotsinkieliset taatkoon palvelut itse toisillensa.

Ai siis ruotsinkielisten kiintiöillä kotipalveluihin työpaikkoihin?

[törnström]

Nyt kun Siuntiokin tulee olemaan mukana, niin uuden Suur-Lohjan asukkaista 3 553 eli 6,6 % tulee olemaan ruotsinkielisiä. Kuitenkin ruotsia puhutaan merkittävässä määrin vain koko Siuntion kunnan alueella (30,4 % asukkaista) sekä vanhan Lohjan kunnan eteläosassa Virkkalan alueella. Kuntajako ei nyt noudata kielirajoja, koska tällaisella aluejaotuksella Karjalohja, Sammatti, ex-Lohjan kaupunki, ex-Lohjan kunnan pohjoisosa ja Nummi-Pusula ovat olevinaan kaksikielisiä, vaikka todellinen kieliraja kulkee niitä etelämpänä.

Pilkunviilaaja kun olen, olisin kiinnostunut tietämään mistä tiedoista laskit tuon uuden Suur-Lohjan ruotsinkielisten väestömäärän? Laskeskelin huvikseen Tilastokeskuksen sivuilta vuoden 2010 tiedoista ja päädyin lukuun 3526 (Lohja:1585+Siuntio:1857+Nummi-Pusula:84). Tästä tulisi väestömääräksi 6,8%.

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Varvalagg.asp?ma=060%5Fvaerak%5Ftau%5F107%5Ffi&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain++1980+%2D+2010&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&xu=&yp=&nr=1&aggfile%281%29=Kunnat+aakkosj%E4rjestyksess%E4+2011&prevagg=NNN&mapname=&multilang=fi


Mutta itse asia, oikein ansiokkaasti olit Enkeksi kartoittanut tuota Lohjan ruotsinkielisyyden tilannetta. Olen myös samaa mieltä kanssasi, että noissa kuntien ja kaupunkien yhteenliittymisissä ei ole paljoakaan järkeä. Esimerkiksi jos otetaan Lohjan kohdalla tämä kaksikielisyysasia: ruotsinkielisten palvelujen saanti varmasti tulee heikentymään Siuntiossa pitkällä aikavälillä, koska suurin osa päätöksenteosta tullee keskittymään Lohjan kaupunkiin, eikä siellä ruotsin kieli ole yhtä vahvasti esillä kuin Siuntiossa. Myös suomenkielisellä puolella haitat tuntuvat. Liikennekyltit pitää laittaa uusiksi, koska nykyiset ovat vain suomeksi ja myös koko kunnan/ kaupungin viralliset raportit tulee olla saatavilla ruotsiksi, joten hallinnointikustannukset kasvavat käännöstöiden teettämisen seurauksena.

[mossad]

 
Paras esimerkki onnistuneesta ja hallitusta kotoutuksesta on hurrit.

Heidän palava halunsa integroitua kanta väestön kanssa on uniikkia koko Scandiarabiassa.

[qwerty]

Eduskunnan päiväjärjestys TORSTAINA 6. MARRASKUUTA 2014

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 206/2014 vp

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella säätää kaksikieliseksi kesken sen kymmenvuotiskauden, jonka ajaksi valtioneuvosto on säätänyt kunnan yksikieliseksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2014.

Laki

kielilain 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kielilain (423/2003) 5 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 480/2013, seuraavasti:

5 §

Kielellinen jaotus

Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.

Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.

Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Tällaisen valtioneuvoston asetuksen voimassaolo päättyy 1 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston asetuksen voimassaolon päättyessä.

Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella.

Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri
ANTTI RINNE

[Swen OF Sweden]

Kansanedustaja Maria Lohela kannatti turun virkamiesten ruotsin osaamisen vaatimusta turun kaupunginvaltuutettuna kiivaasti.

Toisin sanoen, eli jos kannatat kohtuuttomia ruotsinkielen osaamisvaatimuksia, niin äänestä seuraavissa vaaleissa Maria Lohelaa!

[VeePee]

Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella.

Tämä on myös aika kiva 

[Topi Junkkari]

Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella.

Tämä on myös aika kiva 

Tuohan taitaa olla se niin sanottu Lex Pyhtää, jota muun muassa kotkalainen kansanedustajamme Juho Eerola kiivaasti vastusti.

Lyhyesti: nykyinen Pyhtää on pikkukunta, jossa on niukin naukin viralliseen kaksikielisyyteen riittävä määrä ruotsinkielisiä. (Suomen itäisin kaksikielinen kunta.) Kun se liittyy viereiseen huomattavasti suurempaan suomenkieliseen Kotkan kaupunkiin, pitäisi uudesta kaupungista nykyisen lain ja terveen järjen mukaan tulla yksikielinen suomenkielinen.

Mutta kun ei se näin voi RKP:n ja kätyreidensä mielestä mennä, niin muutetaan lakia ja sementoidaan uuden Kotkan status väkisin kaksikieliseksi määräämättömään tulevaisuuteen asti, maksoi mitä maksoi. Hurukselan mummo ihmettelee uusia tienviittoja ja pari ruotsin kielen kääntäjää saa Kotkan kaupungilta viran.