Valkoinen rotu - milloin käsite luotiin ja miksi?

[Frantisek]

"The Invention of the White Race" eli suomeksi "Valkoisen rodun keksiminen" on Theodore W. Allenin USA:ssa varsin tunnettu teos reilun kymmenen vuoden takaa. Kirjassa Allen kumoaa joitakin yleisiä väärinkäsityksiä rotu-käsitteestä. Hänen mukaansa "valkoinen rotu" käsitteenä on aika nuori keksintö ja mm. Amerikan ensimmäisten siirtolaisten keskuudessa mitään tällaista rotutietoisuutta ei ollut. Hänen mukaansa "valkoinen rotu" keksittiin hallitsevan luokan taholta patoamaan alhaalta päin tulevaa yhteiskunnallista painetta:

"Allen korostaa tutkimuksissaan että "kun ensimmäiset afrikkalaiset saapuivat Virginiaan vuonna 1619, ei ollut valkoisia ihmisiä" ja hän lisäsi, ettei hän löytänyt oikeusasteen virallisessa käytännössä sanaan 'valkoinen' mitään viittamaan sosiaaliseen asemaan ennen vuotta 1691. Hän havaitsi myös saman kuin historioitsija Lerone Bennett, Jr.,että lähes koko 1600-luvulla afroamerikkalaisten ja eurooppalaisten työläisten, pakkotyöläisten ja orjien olot olivat hyvin samankaltaiset. Suurin osa eurooppalaisista nimittäin työskenteli usein ensimmäiset kymmenen vuotta (jopa enemmän) sopimustyöläisenä maksaakseen Atlannin matkansa kustannukset. Olot eivät käytännössä eronneet yhtään mustien asemasta. Tällaisissa olosuhteissa solidaarisuus työtätekevien keskuudessa saavutti huippunsa todennäköisesti Baconin kapinassa. Pääkaupunki Jamestown oli poltettu ja noin kaksituhatta kapinallista pakottivat kuvernöörin pakenemaan koko Chesapeakelahdelta ja peräti 6 / 7 Virginian alueesta oli kapinallisten hallussa. Myöhemmästä kapinan vaiheesta löytyy dokumentteja joissa mainitaan mm."neljänsadan englantilaisen ja neekerin " vaatineen vapautta orjuudesta. ("foure hundred English and Negroes in Arms" ...demanded their freedom from bondage. )
Allenin ja muutaman muun tutkijan havainnot viittaavat Baconin kapinan (joka ei ollut ainutlaatuinen tulla ajalla) osoittaneen hallitsevalle luokalle että maasta puuttuu "välikerros" hallitsevan luokan ja rahvaan väliltä. Juuri tähän ongelmaan haettiin ratkaisu tyypillisellä klassisella jo Rooman vallan ajoilta tultulta "hajoita ja hallitse"-periaatteella. Näin syntyi tarve erottaa afroamerikkaiset ja eurooppalaiset, joiden sosiaalisessa asemassa ei siis ollut juurikaan eroa, toisistaan. Syntyi ensimmäiset kudokset rotuajattelulle. Oli löydetty "valkoinen rotu". Tavoitteena oli Allenin mukaan "porvarillisen sosiaalisen kontrollin muodostuminen työväestön levottomuutta vastaa." Hän kuvaili "establishmentin" politiikkaa, jolla alettiin myöntää joitakin etuoikeuksia eurooppalaisille työntekijöille ja palvelijoille sekä sakottamaan ja estämään afroamerikkalaisia vapaasti liikkumasta siirtokunnassa. Samoin afroamerikkalaiset menettivät iät ajat olleen oikeutensa äänestää Virginian siirtokunnan vaaleissa. "

[normi]

Hiukan skeptinen tuon suhteen. Oletan, että ihmiset kyllä ovat hyvin tienneet olevansa eri rotua, mutta tarvetta valkoinen - musta jaotteluun ei ole ollut, koska eurooppa ruletti.

Oli englantilaisia saksalaisia ranskalaisia venäläisiä irlantilaisia jne. ja sitten oli näitä "muita" kansoja kuten kiinalaiset, intialaiset ja arabit ja turkkilaiset ja tietysti neekerit.

Tavallaan oletan, että oli  siis olemassa kansoja eikä rotuja, mutta takuulla tiedettiin, että eurooppalaiset ovat enempi toistensa kaltaisia kuin esim. intiaanit

Tämä on siis oletusta.

[Frantisek]

Hiukan skeptinen tuon suhteen. Oletan, että ihmiset kyllä ovat hyvin tienneet olevansa eri rotua, mutta tarvetta valkoinen - musta jaotteluun ei ole ollut, koska eurooppa ruletti.

Oli englantilaisia saksalaisia ranskalaisia venäläisiä irlantilaisia jne. ja sitten oli näitä "muita" kansoja kuten kiinalaiset, intialaiset ja arabit ja turkkilaiset ja tietysti neekerit.

Tavallaan oletan, että oli  siis olemassa kansoja eikä rotuja, mutta takuulla tiedettiin, että eurooppalaiset ovat enempi toistensa kaltaisia kuin esim. intiaanit

Tämä on siis oletusta.

Kommenttisi ei kuitenkaan vastaa kysymykseen miksi "rotutietoisuus" oli niin perin heikkoa Pohjois-Amerikan siirtokunnissa 1600-luvulla mutta alkoi yht' äkkiä vuosisadan lopulla ja 1700-luvulla nousta. Arvoitus ratkeaa juuri siitä, että lainsäädäntö petasi muutti tilanteen ja loi olosuhteet "rotutietoisuudelle". Allenin mukaan (jota valtava lähdemateriaali tuki) hallitseva pieni eurooppalaisamerikkalainen eliitti puolustautui lainsäädännöllä sitä uhkaa vastaan että ylivoimainen enemmistö - köyhät ja ne joilla ei ollut juuri mitään omaisuutta - olisivat yhdessä muuttaneet poliittiset asetelmat siirtokunnissa.

Jos "rotutietoisuus" on merkittävä asia ihmiselle luonnostaan, mitään lainsäädännöllisiä oikeuksia afroamerikkalaisille ei olisi myönnetty vuodesta 1619 aina vuoteen 1691, jolloin heidän asemaansa alettiin toden teolla rotuperustein heikentää. Mitä taas "eurooppalaisten rulettamiseen" tulee niin saanen muistuttaa siitä, että maailmankaupasta noin 80% oli vielä 1700-luvun alussa Kiinan ja Intian hallussa. Vasta eurooppalaisten sotilaalliset operaatiot idässä käänsivät asetelmat siihen, johon länsimaalaiset ovat ne aina kuvittelleen olleenkin. Tosiasiassa siis eurooppalaisten "rulettaminen", siis n. 250 vuotta, on historiallisesti kohtuullisen lyhyt välivaihe.

Kaikenkaikkiaan rotukysymyksissä unohtuu helposti se, millaista osaa mm. poliittisessa rasismissa näytteli pienen hallitsevan eliitin puolustautuminen jakamalla ns. rahvas kahteen ryhmään joista toinen saatiin kontrolloimaan toista melkoisen lattealla ihonväriperusteella. 1600-luvulta ja Jamaikan osalta myös myöhemmältä ajalta löytyy kuitenkin samaisen valkoisen pienen eliitin lausunnon jotka osoittavat afrikkalaisperäisen väestön osoittaneen kyvykkyytensä (jos mahdollisuudet heille annettiin) pärjätä siinä kuin valkoistenkin.

[MoonShine]

Valkoinen rotu -käsite syntyi sinä hetkenä kun valkoinen ja musta ihminen ensi kerran kohtasi ja eittämättä vertasivat nahkojensa pigmenttikerrosta.
Jos viereeni istuisi tummaihoisihminen, niin molemmat tietäisimme olevamme erivärisiä ja edustavamme eri rotuja.
Mikä nyt tässäkin on niin vaikeaa, onko joku mustavalkosokea?

[IDA]

Allen korostaa tutkimuksissaan että "kun ensimmäiset afrikkalaiset saapuivat Virginiaan vuonna 1619, ei ollut valkoisia ihmisiä" ja hän lisäsi, ettei hän löytänyt oikeusasteen virallisessa käytännössä sanaan 'valkoinen' mitään viittamaan sosiaaliseen asemaan ennen vuotta 1691.

Aika luonnollista, koska siihen mennessä nämä valkoiset eivät olleet kohdanneet juuri muita kuin valkoisia. Aika nopeasti se näköjään kuitenkin sitten ilmaantui oikeusasteen virallisiin käytäntöihin.

[Anti-Utopisti]

Mitä taas "eurooppalaisten rulettamiseen" tulee niin saanen muistuttaa siitä, että maailmankaupasta noin 80% oli vielä 1700-luvun alussa Kiinan ja Intian hallussa. Vasta eurooppalaisten sotilaalliset operaatiot idässä käänsivät asetelmat siihen, johon länsimaalaiset ovat ne aina kuvittelleen olleenkin. Tosiasiassa siis eurooppalaisten "rulettaminen", siis n. 250 vuotta, on historiallisesti kohtuullisen lyhyt välivaihe.

Arvelen, että "eurooppalaiset" on yhtä fiktiivinen käsite kuin "valkoinen rotukin".

Tarkemmin sanoen veikkaan, että käsite "eurooppalaiset" (kuten sen nyt vuonna 2011 käsitämme) lanseerattiin siinä vaiheessa, kun Eurostoliiton johtoporras ja heitä avustavat silmänkääntäjät rupesivat keksimään uudenlaisia satuja vedättääkseen hyväuskoiset tavikset suostumaan heidän EU-projektiinsa.

Itse taas suosittelen harkitsemaan seuraavaa George Friedmanin näkemystä vastalääkkeenä juhlapuheiden "eurooppalaisuuden" hehkutukseen: "Europe as a whole is a geopolitical myth".


[email protected]

[RP]

Myöhemmästä kapinan vaiheesta löytyy dokumentteja joissa mainitaan mm."neljänsadan englantilaisen ja neekerin " vaatineen vapautta orjuudesta. ("foure hundred English and Negroes in Arms" ...demanded their freedom from bondage. )

Kyllä tuo kuulostaa siltä, että rotua intuitiivisenä käsitteenä ei enää tarvinnut keksiä... Toki sen juridinen merkitys saattoi olla vähäisempi, jolloin myöskään ei olisi ollut tarvetta virallisiin määritelmiin.

(kapinan alkusyynä muuten oli kapinallisten suuttuminen siihen, että kuvernööri ei ollut riittävän innokas tappamaan tai ajamaan pois inntiaaneja, joka nyt myöskään koivn hyvin sovi ajatukseesi, että ennen sitä luontainen asiantila olisi ollut, että ihmislajin edustajia ei olisi ollenkaan arvotettu vanhempien syntymämaan perusteella.

ettei hän löytänyt oikeusasteen virallisessa käytännössä sanaan 'valkoinen' mitään viittamaan sosiaaliseen asemaan ennen vuotta 1691

Väitee lienee teknisesti totta, mutta vain "teknisesti" koska a) sana 'neekeri' kyllä esiintyi tuossa merkityksessä jo ainakin paria vuosikymmentä aikaisemmin (vaikkapa Brittiläisen Amerikan ensimmäisen tunnetun virallisen elinikäisen orjanomistajan tapaus - joka itse oli musta: http://en.wikipedia.org/wiki/Anthony_Johnson_%28American_Colonial%29 b) sana "valkoinen" olisi ollut melko turhanpäiväinen sana siirtokunnan alkuaikoina, kun sen lakien mukaan ihmisten oleellinen luokittelu oli englantilaiset vs. ulkomaalaiset (tuo orjanomistaja siis kuoli 1670, eikä hänen neekerinä katsottu olleen kansalainen (englantilainen), joka voisi jättää maansa perinnöksi).

[Kimmo Pirkkala]

Hänen mukaansa "valkoinen rotu" käsitteenä on aika nuori keksintö ja mm. Amerikan ensimmäisten siirtolaisten keskuudessa mitään tällaista rotutietoisuutta ei ollut.

Amerikan ensimmäiset siirtolaiset pitivät itseään ihmisinä. Intiaanit ja afrikkalaiset eivät olleet ihmisiä. Siihen nähden "valkoinen rotu" -käsitteen keksiminen oli suuri askel kohti tasa-arvoa.

Pitkään aikaan ei ollut mitään syytä keksiä muita käsitteitä kuin ihminen, neekeri ja intiaani.

Kommenttisi ei kuitenkaan vastaa kysymykseen miksi "rotutietoisuus" oli niin perin heikkoa Pohjois-Amerikan siirtokunnissa 1600-luvulla mutta alkoi yht' äkkiä vuosisadan lopulla ja 1700-luvulla nousta.

Rotutietoisuutta alettiin tarvita siinä vaiheessa kun aikansa "kukkahatut" rupesivat inhimillistämään muitakin kuin eurooppalaisperäistä väkeä. Rotutietoisuus oli aikanaan suvaitsevaisuutta, rotutietoiset hyväksyivät muutkin kuin eurooppalaiset ihmisiksi. Rotutietoisuus oli edistystä.

[herranen]

Pitkään aikaan ei ollut mitään syytä keksiä muita käsitteitä kuin ihminen, neekeri ja intiaani.

Muistakseni irlantilaiset eivät sopineet mihinkään yllä olevista kategorioista hyvin pitkään aikaan.

[Nauris]

Mielenkiintoiseen aloitukseen liittyen poiminta toisesta keskustelusta, jossa luultavasti osaltaan tästä syystä rotutietoiset tai ei "värisokeat" mustat amerikkalaiset opiskelijat ihmettelevät, miksei Saksassa tai Isossa-Britanniassa aikanaan ollut mustia.

I was trying to teach a unit on British philosophers and the first thing the students noticed about Bentham, Hobbes, and Locke was "Dey all white! Where da black philosophers'?" I tried to explain there were no blacks in eighteenth century Britain. You can probably guess what they said to that: "Dat racis'!"

Lähde

Tähän ihmettelyyn liittyen itse pohdiskelin sellaista, että ennen vanhaan ei myöskään rotutietoutta tai miksi sitä haluaa kutsua nykyisessä määrin ollut, koska kymmeniä tuhansia vuosia suurin on osa maailman väestöstä eli omilla mantereilla, jonka uusimmat geeniperimätutkimukset todistavat ja hyvin pieni osa ihmisistä oli nähnyt mustia tai vaikka kiinalaisia, joten samanlaista ulkonäköön perustuvaa tietoutta ei ollut. Monet suomalaisetkin näkivät ensimmäisen mustan vasta olympialaisten aikaan ilmielävänä ja edelleenkin Suomesta löytyy luultavasti kymmeniä tuhansia, jotka eivät ole eurooppalaisesta ulkönäöllisesti suuresti poikkeavan näköistä ihmistä nähneet, joten osa heistä varmaan luulee tummaa Italiasta neekeriksi.

Näiden Amerikan mustien luulo, että Euroopassa olisi aina tai satoja vuosia ollut yhtä lailla mustia kuin Yhdusvalloissa perustuu varmaan muutenkin siihen, että amerikkalaiset eivät pahemmin muiden mantereiden asioista ja ihmisistä pahemmin tiedä, koska oma maa on kaikkein tärkein ja muut on perseestä.

Tiede 10/2011: Kuka pelkää mustaa miestä
James Watson '16% black' claim
Tutkimustulos: White People Avoid Race Topics
Color-Blind Racial Ideology Linked to Racism, Both Online and Offline
Human brain recognizes race
Biological classification
The beginnings of black slavery
Black Past
Roman Slavery and the Question of Race
How black was Ancient Egypt?
Suomalaisia pidetään osittain aasialaisina - pitääkö se paikkansa?

[Noottikriisi]

Kommenttisi ei kuitenkaan vastaa kysymykseen miksi "rotutietoisuus" oli niin perin heikkoa Pohjois-Amerikan siirtokunnissa 1600-luvulla mutta alkoi yht' äkkiä vuosisadan lopulla ja 1700-luvulla nousta. Arvoitus ratkeaa juuri siitä, että lainsäädäntö petasi muutti tilanteen ja loi olosuhteet "rotutietoisuudelle". Allenin mukaan (jota valtava lähdemateriaali tuki) hallitseva pieni eurooppalaisamerikkalainen eliitti puolustautui lainsäädännöllä sitä uhkaa vastaan että ylivoimainen enemmistö - köyhät ja ne joilla ei ollut juuri mitään omaisuutta - olisivat yhdessä muuttaneet poliittiset asetelmat siirtokunnissa.

Muutama mieleen tullut ajatus.
Amerikassa ei ollut 1600 -luvulla kovin paljon mustia joten luultavasti monin paikoin ei ollut mitään syytä puhua valkoisista jos kerran kaikki olivat valkoisia.
Amerikka oli 1600- ja 1700-luvulla ja aika pitkälle 1800 -lukua niin mitätön tekijä Eurooppaan verrattuna että tuntuu hiukan amerikkakeskeiseltä selittää rotutietoisuuden synty lainsäädännöllä jota kaukaisessa ja mitättömässä siirtokunnassa harjoitettiin.
Rotutietoisuutta ilmennettiin eri puolella maailmaa jo hyvissä ajoin, esimerkiksi Etelä-Afrikassa oltiin aika tarkkoja asian suhteen. En tosin tiedä perusteltiinko vastakkainasettelua rodulla ja painotettiinko eurooppalaisten valkoisuutta. Voihan tilanteen selittää pelkästään valtataisteluna alkuperäisväestön ja maahanmuuttajien välillä.

[requiem]

Kommenttisi ei kuitenkaan vastaa kysymykseen miksi "rotutietoisuus" oli niin perin heikkoa Pohjois-Amerikan siirtokunnissa 1600-luvulla mutta alkoi yht' äkkiä vuosisadan lopulla ja 1700-luvulla nousta. Arvoitus ratkeaa juuri siitä, että lainsäädäntö petasi muutti tilanteen ja loi olosuhteet "rotutietoisuudelle". Allenin mukaan (jota valtava lähdemateriaali tuki) hallitseva pieni eurooppalaisamerikkalainen eliitti puolustautui lainsäädännöllä sitä uhkaa vastaan että ylivoimainen enemmistö - köyhät ja ne joilla ei ollut juuri mitään omaisuutta - olisivat yhdessä muuttaneet poliittiset asetelmat siirtokunnissa.

Muutama mieleen tullut ajatus.
Amerikassa ei ollut 1600 -luvulla kovin paljon mustia joten luultavasti monin paikoin ei ollut mitään syytä puhua valkoisista jos kerran kaikki olivat valkoisia.
Amerikka oli 1600- ja 1700-luvulla ja aika pitkälle 1800 -lukua niin mitätön tekijä Eurooppaan verrattuna että tuntuu hiukan amerikkakeskeiseltä selittää rotutietoisuuden synty lainsäädännöllä jota kaukaisessa ja mitättömässä siirtokunnassa harjoitettiin.
Rotutietoisuutta ilmennettiin eri puolella maailmaa jo hyvissä ajoin, esimerkiksi Etelä-Afrikassa oltiin aika tarkkoja asian suhteen. En tosin tiedä perusteltiinko vastakkainasettelua rodulla ja painotettiinko eurooppalaisten valkoisuutta. Voihan tilanteen selittää pelkästään valtataisteluna alkuperäisväestön ja maahanmuuttajien välillä.

Kyllä tuossa edellä olevassa kommentissa on pointtinsa. Yhdysvallat on perustuslaillinen tasavalta, ja maan itsenäisyysjulistuksessa todetaan mm. seuraavasti: "We hold these truths to be self-evident, that all men are created equal...". Koska esim. orjatyövoimalla pyörineet puuvillaplantaasit olivat merkittävä elinkeino, piti tällaiselle toiminnalle keksiä jokin "looginen" oikeutus - muutoinhan orjuuden kohdalla olisi menetelty vastoin maan perustuslakia.

Ja sen ristiriidan kiertämiseksi orjatyövoimaa edustavia ihmisiä alettiin käsitellä "vähemmän ihmisinä", Yhdysvalloissa tähän ajatteluun ihonväri tuli tietenkin mukaan orjatyövoiman ihonvärin vuoksi. Sinänsä tällainen ajattelu ei kuitenkaan ollut mitään mullistavaa, aikaisemmin vastaavaa toimintaa vain oli harjoitettu ns. pienemmissä piireissä ihan valkoistenkin kesken, esim. englantilaisten suhtautuminen walesilaisiin ja irlantilaisiin.

Toisaalta Brasiliassa, joka ei ollut demokraattinen tasavalta ja jonne kuskattiin orjia enemmän kuin Yhdysvaltoihin, ei vastaavaa ristiriitaa koskaan ollut, eikä täten tuollaisia "loogisia" oikeutuksia pitänyt lähteä keksimään.

Thomas Sowell - Fallacies of Race

[Avantgarde]

Musta voi sanoa olevansa ylpeä mustasta rodusta, valkoinen ei voi sanoa olevansa ylpeä valkoisesta rodusta koska natsismi. Tämä vain yleisenä huomiona. En henk koht näe pointtia valkoiseen rotuun kuulumisen ylpeydessä, on niin laaja ryhmä kyseessä ettei siihen koe mitään sen kummempia tuntemuksia. Vrt. Kansallisuus, eli ylpeyttä omasta kansallisuudesta voi tuntea, kansallinen identiteettiasia mutta rodusta...

Mustien kohdalla ymmärrän rotuasian ylpeyden siitä lähtökohdasta, että ovat olleet rotunsa puolesta sorrettuja, orjuutettuja ja lahdattuja, heidän on annettu ymmärtää olevan valkoisia alempia, joten tekevät nytten selväksi että he eivät missään nimessä koe olevansa alempia vaan ovat omillaan ja ylpeitä rodustaan.
Mustien orjien jälkeläisillä on kansallisen identiteetin ongelma; eivät tiedä tarkasti mistä ovat tulleet, keitä esivanhempiin kuuluu jne. Heiltä on "ryövätty" heidän kansall./histor. identiteettinsä ja he ovat jääneet asumaan sinne, minne heidät on pistetty esim. Yhdysvaltoihin. Siksi heidän on helpompaa samaistua "mustan historian&rodun" -kategorian alle ja kokea sitä kautta ylpeyttä, hakea juuria jne, kun sitä kansall. identiteettiä "ryövättyjen juurien/historian" takia ei niin vain saa jäsennetyksi.

Mitä olen jutellut mustien amerikkalaisten kanssa, niin he ymmärtävät kansallismielisyyden hyvinkin - omasta maasta ja kansasta kannattaa pitää kiinni sortajia vastaan. Kerroin ettei Suomessa ole ollut aiemmin  juurikaan eri etnisiä ryhmiä, siihen eräs sanoi "Ehkä teillä siksi on rauhallista siellä eikä kaduilla kanneta aseita, kun olette samaa rotua? Se tuo yhtenäisyyttä..." 
Rotuasiaan vastaaminen on hankalaa, etenkin kun maahanmuuton ongelmat eivät liity rotuun niinkään vaan kulttuurieroihin, minkä kerroinkin. Selvensin myös että meillä ei historian puolesta ole aiheutunut "välijuopia" esim. mustien ja valkoisten välille eikä ole sortohistoriaa taustalla vaan meitä on dominoitu Ruotsin ja Venäjän taholta, kunnes ikeistään päästiin.
Pitävät meidän puolta, olemmehan pieni kansa (tavallaan vähemmistö laajassa mittakaavassa) itsenäiseksi taistellussa maassa, jota tulee lähinnä suojata muiden koloniasoinneilta.

[Mursu]

Kommenttisi ei kuitenkaan vastaa kysymykseen miksi "rotutietoisuus" oli niin perin heikkoa Pohjois-Amerikan siirtokunnissa 1600-luvulla mutta alkoi yht' äkkiä vuosisadan lopulla ja 1700-luvulla nousta. Arvoitus ratkeaa juuri siitä, että lainsäädäntö petasi muutti tilanteen ja loi olosuhteet "rotutietoisuudelle". Allenin mukaan (jota valtava lähdemateriaali tuki) hallitseva pieni eurooppalaisamerikkalainen eliitti puolustautui lainsäädännöllä sitä uhkaa vastaan että ylivoimainen enemmistö - köyhät ja ne joilla ei ollut juuri mitään omaisuutta - olisivat yhdessä muuttaneet poliittiset asetelmat siirtokunnissa.

Se, että jostain ei puhuta voi kertoa joko siitä, että sitä ei ole tai, että se on niin itsestään selvää, ettei siitä ole tarpeen puhua. Minä olen taipuvaisempi uskomaan jälkimmäiseen tässä. Ajatus, että mustien ja valkoisten olot 1600-luvulla olivat samanlaisia on suorastaan absurdi. Toki oli valkoisia, joilla oli vaikeaa, mutta ei tämä tee asiasta samanlaista. Kuinka monta musta oli johtoasemissa tuolloin?

[Jack]

Charles Darwinin kirja "On the Origin of Species" vuodelta 1859 oli lähtölaukaus sen tyyppiselle rotuajattelulle, joka sai suosiota seuraavina vuosikymmeninä ja huipentui holokaustissa. Natsien kehittelemät rotuopit jatkoivat siitä, mihin Darwin oli lopettanut.

Aikaisemmin ajateltiin, että Jumala loi erilaiset ihmiset aikojen alussa, ja kaikki ovat periaatteessa yhtä hyviä, sillä Jumala ei tee virheitä. Jotkut ihmiset ovat vain etääntyneet Jumalasta ja jääneet sen vuoksi jälkeen kehityksestä. Ajateltiin, että kun lähetyssaarnaajat menevät viidakkoihin levittämään sivistystä ja Jumalan sanaa, siellä asuvat kadonneet lampaat pelastuvat. Samalla kun heidän sivistystasonsa nousee, myös heidän elintasonsa nousee, ja heidän kulttuurinsa alkaa vastata länsimaisia ihanteita.

Darwinin oppien innoittamana alettiin nähdä, että rodut ovat kehityksen tulosta, ja niiden laadussa voi siten olla eroja. Huomattiin, että viidakkojen ihmisistä ei tulekaan sivistyneitä eurooppalaisia niin helposti kuun luultiin. Päädyttiin siihen, että jotkut rodut ovat luonnostaan parempia ja kehityskelpoisempia kuin jotkut toiset. Länsimaiden asukkaille oli luonnollista ajatella, että heidän rotunsa, joka oli kehittänyt matematiikan, kemian, höyrylaivat ja tuliaseet, oli kehittyneempi kuin esimerkiksi jokin viidakossa asuva alkuasukasheimo, jonka kehitystyön huippua olivat erilaiset ihmissyöntitekniikat. Näitä ihmissyöjiä pidettiin alempina ihmisinä, eikä siinä nähty mitään pahaa. Rasismi-sana odotti vielä keksimistään.

Koska ajateltiin, että luonnonvalinta on antanut joillekin ihmisille huonomman perimän ja joillekin paremman, väistämätön johtopäätös oli se, että jos huonompaa perimää sekoitetaan parempaan, paremmat turmeltuvat ja alkavat vajota kehityksessä alaspäin. Tämä oli myös Saksan kansallissosialistien johtava ajatus, ja sen vuoksi puolue sääti valtaan päästyään ns. rotulait, jotka kielsivät saksalaisia solmimasta avioliittoja alempien rotujen edustajien kanssa. Valkoinen arjalainen rotu haluttiin pitää puhtaana ja jalostaa vieläkin puhtaammaksi. Historiasta tiedämme, miten tässä lopulta kävi. Saksalaiset eivät olleet ainoita, jotka puuhailivat perintötekijöiden kanssa, heillä se vain meni pahiten överiksi. Myös Suomessa ja Ruotsissa oli vallalla saman tyyppinen ajattelu.

Natsit tekivät tarkoittamattaan suurimman mahdollisen palveluksen juuri sille asialle, jota he eniten vastustivat. Mutta sellaista sattuu.

How come, A spanish person can say the N WORD but a white person cant?

a puerto rician can say N*GGA?
a white and black(biracial) that looks black can say it?

BUT , a white folk cant?

Black = negro (espanja, portugali), negru (romania)

[Toni Selkälä]

Rodun synnystä kyllä voi lukea ihan suomeksikin. Yleisesityksiä on monia, kuten vaikkapa useat Pekka Isakssonin kirjat. Muutoinkin ehkä turha puhua koko rodusta kovinkaan aikaisin ainakaan sen nykyisessä merkityksessä. Ehkäpä linneläinen taksonomia ja darwinilainen evoluutio-oppi yhdistettynä galtonilaiseen eugeniikkaan synnytti rodun siinä merkityksessä kuin me sen nykyisin tunnemme. Jos rodulla taas viitataan erinäköisiin ihmisiin ryhmittelyn perusteena niin siinähän tapauksessa perusta lienee länsimaisessa kulttuurissa peräisin juutalaisilta ja vanhasta testamentista.

Muutoinkin ajattelun taustalla taitaa myös olla osin länsimainen individualismi, jossa yksilö erotetaan jollain muotoa toisesta. Tällainen individualismi taitaa lyödä itsensä läpi hobbesilaisessa ajattelussa. Toki jo vaikkapa Francisco de Vitorian De Indis (joskus 1500-luvun alusta varmaan) sisältää ajatuksen siitä, etteivät intiaaneina pidetyt Amerikan alkuperäiskansat olleet arvoltaan sen vähäisempiä kuin eurooppalaisetkaan. Tästä voidaan tietenkin päätellä, että jonkun on täytynyt ajatella päinvastaista jo ennen tuota aikaa, mikä taasen edellyttää oletuksen toisten ihmisten kuulumisesta toisia parempana tai arvokkaampana pidettävään ryhmään. Jos tätä pitää rotu käsityksen alkuna niin silloin juurikin suuret löytöretket varmaankin ovat eurooppalaisen valkoisen rodun synnyn kannalta keskeistä ainesta.

Kuitenkin tieteellistetty rotuoppi on peruja vasta 1900-luvun alusta ja juuri siinä muodossa se nykyäänkin esiintyy. Vaikka varsinainen biologinen perusta rodullisuudelta katosi viimeistään 1950-luvulla, on oletus ihmisten erilaisuudesta ulkonäön perusteella säilyttänyt vahvan aseman niin tieteessä kuin populaarissakin keskustelussa. Tämän tieteellistetyn rotuopin ajatus on ennen kaikkea valistuksessa. Eihän esimerkiksi viitattu Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus ja myöhempi perustuslaki millään muotoa koskenut vaikkapa naisia oikeuksien haltijoina. Siten eksklusiiviseen oikeuksien haltijoiden kategoriaan kuuluivat vain ja ainoastaan valkoiset miehet, joten oikeudellisten dogmien tasolla syrjintä ei voinut aktualisoitua ennen kuin kyettiin formuloimaan kysymys siitä, onko mahdollista ajatella oikeuksien kuuluvan myös vaikkapa naisille tai irlantilaisille.

Syyt rotukäsitteelle ovat aivan samat kuin kaikille käsitteille. Hahmottelemme maailmaa käsitteiden avulla ja antamalla vaikkapa punaisella nimen erotamme sen muista väreistä erilliseksi saarekkeeksi. Punaisuus on vain punaiselle kuuluva ominaisuus aivan samoin kuin vain valkoiselle rodulle kuului 1700-luvulta lähtien ahkeruus ja äly, muiden rotujen pitäytyessä elinvoimaisessa primitiivisyydessä. Oikeutuksena näille kategorioilla pyrimme löytämään empiiristä tukea ja mitä vahvempi uskomme luomaamme kategoriaan on sitä vaikeampi meidän on hyväksyä sen kanssa ristiriitaisia empiirisiä havaintoja. Siksi kykenimme varsin mainiosti saamaan tieteessä tuloksia esimerkiksi eetteristä aineena, joka ilmassa välittää ääniaaltoja vielä 1900-luvulla. Aivan samoin rotujen kohdalla oma uskomme kategorioidemme pätevyyteen saa meidät näkemään todisteita realiasta, jota ei ole olemassa.

Tällöin tulemme samalla ohittaneeksi kysymykset vaikkapa käsitteiden rajoista ja niiden ehdottomuudesta sekä muuttumattomuudesta. Puhe vaikkapa "suomalaisesta kulttuurista" on oiva esimerkki tällaisesta. Miten suomalaiseen kulttuuriin sopii vaikkapa saksalaisen romantiikan luoma ajatus kansallisvaltiosta, jonka se pohjasi antiikin roomalaiseen ja kreikkalaiseen traditioon. Samoin vaikkapa kuva suomalaisesta kansanluonteesta luotiin vakuuttelemaan ruotsalaisia suomalaisten hyveellisyydestä ja ahkeruudesta. Ja suomalainen kultakauden taide kuvaa kansallismaisemana harjuja ja vaaroja ja erämaajärviä vaikka nyky-suomalaiselle kansallismaisema taitaa olla enemmänkin lähiö, kehätie ja kulman Siwa.

Tuosta on ihan jo hyvä lähteä, mutta tokihan kysymys on huomattavasti monimuotoisempi ja siihen vastaamiseen ei yksi tai useampikaan kirja riitä. Toisaalta ehkä tärkeämpää kuin tunnistaa valkoisen rodun synty on tunnistaa sen vaikutus yhä tänäkin päivänä. On tietenkin jokaisen oma asia pitääkö tätä vaikutusta positiivisena vai negatiivisena, siihen en ota kantaa.

[Kimmo Pirkkala]

Enhän minä muuten uskoisikaan valkoisen rodun olemassaoloon, mutta kun kaikki positiivista syrjintää kannattavat haluavat harrastaa tummaihoisten suosimista, niin kai minun on uskottava, että syrjittäviäkin pitää olla ja osa ihmiskunnasta ei olekaan afroja.

[far angst]

Rotuja ei ole olemassakaan, vain erilaisia kulttuureja.  Eskimokulttuurinen henkilö käytää valjakkokoiranaan Husky-kulttuurikoiraa eikä Chihuahua-kulttuurikoiraa.

[Whomanoid]

Tuosta on ihan jo hyvä lähteä, mutta tokihan kysymys on huomattavasti monimuotoisempi ja siihen vastaamiseen ei yksi tai useampikaan kirja riitä. Toisaalta ehkä tärkeämpää kuin tunnistaa valkoisen rodun synty on tunnistaa sen vaikutus yhä tänäkin päivänä. On tietenkin jokaisen oma asia pitääkö tätä vaikutusta positiivisena vai negatiivisena, siihen en ota kantaa.

Täyttä asiaa. Kiitos hyvästä kirjoituksesta.

[Parsifal]

Näin maalaisjärjellä ajatellen voisi kuvitella, että siinä vaiheessa kun meininki alkoi käydä turhan monikulttuuriseksi, syntyi tarve jaotella ihmiset eri ryhmiin hahmottamisen helpottamiseksi. Ja mikäs sen luontevampi ja selkeämpi peruste kuin ihonväri?

[Arvoton]

Kyllä sitä nyt ollaan taas niin fiksua. Rotuja ei ole olemassa! Ainakaan minä en tunnusta rotuja!!

Tosiasiassa eri ihmisryhmät ovat hyvin erilaisia myös sisäisesti. Ulkonäön korostajat ovat metsässä, koska pelkästään sen perusteella tosiasiassa ei ketään eriarvoisteta.

Piirrän: älykäs ja ALOITEKYKYINEN ihminen voi olla minkä värinen tahansa. Mutta jos jatkuvasti törmää tietyn syntyperän omistaviin ihmisiin, joilla on eurooppalaisesta poikkeava ihonväri ja jotka pelkästään korostavat omaa ylpeyttään ja erilaisuuttaan muun aloitekyvyn ja vastuullisuuden jäädessä syrjään, ihonväri silloin antaa viitteen joistain selvästä sisäisestä erilaisuudesta, eikä pelkästä kulttuurista.

Tai jos aina ihmiset, joilla on pieni litteä nenä litteissä kasvoissa ja silmäluomet tiukat ovat aina sosiaalisesti pöyhkeitä, niin silloin on kyse sisäisestä, l. älyllisestä erilaisuudesta, eikä pelkästä kulttuurista.

Sanat "rotu" ja "kulttuuri". Ekaa kaikki karttavat kuin spitaalista ja tokaa viljellään kaikissa mahdollisissa paikoissa samalla tavalla kuin 90-luvulla ei pystynyt puhumaan edes puuron syönnistä ilman sanaa "itsetunto".

Sorrun koiraesimerkkiin. Koirat ovat tulleet susista. Osittain pennun asteelle jäänyt susi alkoi kaveerata ihmisen kanssa. Ihmiset alkoivat sitten lisäännyttää niitä aikuisia pentususia, joita kutsutaan kesyiksi. Pikkuhiljaa he sitten ryhtyivät lisäännyttää tietynlaisia koiria valikoivasti eri tarkoituksiin. Silloin syntyivät rodut. Ei chihuahua- ja huskykulttuureita (far angst).

Ihminen on alkujaan itäisestä Afrikasta. Sieltä sen aikaista väkeä alkoi levitä aasian puolelle ja sieltä taas eri suuntiin. Eri suuntiin vaeltaneet ihmisotukset alkoivat muuttua olosuhteiden mukaan, jotka vaativat erilaisia keinoja pysyä hengissä, l. hankkia elantonsa. Miksi on itsemurha puhua ihmisroduista? Mielestäni en poista keneltäkään ihmiarvoa ja kunnioitusta häneen ihmisenä, vaikka sanon sanat aasialainen tai afrikkalainen tai intiaanirotu.

Lähihistoria ja etenkin nykyaika on sitten mahdollistanut lähtökohtaisesti erilaisten ihmisten kasaantumisen uudestaan samoihin, yleensä varakkaisiin paikkoihin, joissa toimeentulo on ainakin näennäisen helppoa. Nyt vain tullaan siihen tilanteeseen, että mainitut ihmiset ovat hyvinkin erilaisialla valmiuksilla varustettuja ja vauraus tietyissä paikoissa on alkujaan yhden ihmistyypin aikaansaamaa. Viime mainituista poikkeavien ihmisten on lähtökohtaisesti vaikeaa päästä mukaan uuteen yhteiskuntaan ja kuten jenkkilästä näkee, siellä vaikeudet sopeutua jatkuvat sukupolvesta toiseen.

Esimerkiksi minun on todennäköiseti vaikea päästä sisään kiinalaiseen touhuun ihan kiinalaiseksi ryhtymällä. Voisin minä sieltä toki kämpän ostaa, mutta varat siihen minun olisi tuotava mukanani. Väitän, että 1800-luvulla Suomeen tulleen afrikkalaisen tai intialaisen olisi ollut vaikea tulla toimeen Suomessa tavallisena suomalaisena, l. torpparina tai mäkitupalaisena. Raivata suot pelloiksi sekä tehdä mökkipaha ja lämmittää sitä talvipakkasella tuolla jossain Makkaranperällä.

Sanalla "kulttuuri" saadaan kätevästi vastuu ihmisten harteilta. Viat ja puutteet (tai ansiot) eivät johdu ihmisestä, vaan ympäristöstä. Jokainen ja kaikki ihmiset ovat oikeasti hyviä, mutta yhteiskunnat ja kulloinenkin systeemi ei... Mutta mihin unohtuu se, että paskayhteiskuntia ja -systeemejä ylläpitävät myös ihmiset?

[Kimmo Pirkkala]

Sanalla "kulttuuri" saadaan kätevästi vastuu ihmisten harteilta. Viat ja puutteet (tai ansiot) eivät johdu ihmisestä, vaan ympäristöstä. Jokainen ja kaikki ihmiset ovat oikeasti hyviä, mutta yhteiskunnat ja kulloinenkin systeemi ei... Mutta mihin unohtuu se, että paskayhteiskuntia ja -systeemejä ylläpitävät myös ihmiset?

Tällainen ajattelu johtaa luonnollisesti myös siihen, että epäkohdat eivät korjaannu, kun vika ei koskaan voi olla ihmisyksilössä. Vika on aina kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Kulttuuri ja yhteiskunta eivät ole samanlaisia kuin ihmisyksilöt, joilla on kyky katsoa peiliin, ryhdistäytyä ja kehittyä. Kulttuurit ja yhteiskunnat ovat jäykkiä, eivätkä ne juurikaan muutu mihinkään useammassakaan sukupolvessa.

[Avantgarde]

...
Miksi on itsemurha puhua ihmisroduista? Mielestäni en poista keneltäkään ihmiarvoa ja kunnioitusta häneen ihmisenä, vaikka sanon sanat aasialainen tai afrikkalainen tai intiaanirotu.
...

Siinä on taustalla yleensä valkoisen ei-rasistina itseään pitävän länsimaalaisen rasistinen oletus, että roduista ei saisi puhua, koska se tarkoittaa joko 1) ihmisten eriarvoistamista ja/tai 2) valkoisen rodun ylemmyyttä korostavaa diskurssia.

Tämä on siis syyllisyydentuntoisen valkoisen länsimaalaisen ajatusrakennelmaa, jossa luullaan oltavan hyvän asialla ja kaikkien ihmisrotujen puolestapuhujia kun pidetään lähtökohtaisesti sanaa "rotu" hirveänä rasistisena kirosanana, jota ei tule mainita lainkaan. Hyväksyttyä on sanoa ettei rotuja ole ja that's the end of the discussion.

Ironisinta tuossa vaan on se, että samainen syyllisyydentuntoinen valkoinen länsimaalainen määrittelee jälleen kerran implisiittisesti ylemmyydentuntoisena muiden maailman ihmisten puolesta miten asia tulee nähdä, luullen puhuvansa esim. mustien puolesta tässä asiassa. Eivätko kaikki haluakin olla samanlaisia, kiistää rodut ja pitää roduista puhumista rasistisina - tokihan tässä melkein on kyse natsismista.

Mutta kun näin ei ole. Syyllisyydentuntoinen ei-rasistina itseään pitävä valkoinen länsimaalainen tekee virheen tuossa yllä olevassa ajatuskudelmassa sen perusmerkityksiä koskien/lähtökohdissa: ei roduista puhuminen ja niiden erittely tarkoita automaattisesti samaa kuin rasistinen vihapuhe. On erilaisia diskursseja, ei lähtökohtana ole kaikissa rotuihin liittyvissä asioissa jonkin rodun näkeminen ja käsitteleminen ns. ylempänä muita, asioista voidaan puhua ihan asiallisesti - ei tästä tarvitse muodostua mitään tabua. Jo ihmisten tunnistamisissa käytetään rotusanastoa apuna, FBI etsintäkuuluttaa valkoista/mustaa/aasialaista jne sen ja sen näköistä ihmistä, ei siinäkään kummempaa. (Syyllisyydentuntoinen ei-rasistina itseään pitävä valkoinen länsimaalainen pitäisi FBI:n etsintäkuulutusta mustasta sen ja sen pituisesta yms ihmisestä rasistisena, siinä missä samaa etsintäkuulutusta valkoisesta sen ja sen pituisesta yms ihmisestä hän pitäisi ookoona.)

Ja mitä tähän sanovat muun rotuiset, mitä sanovat he, joilta edellä mainittu syyllisyydentuntoinen ei-rasistina itseään pitävä valkoinen länsimaalainen ei ole kysynyt yhtään mitään vaan on määritellyt kaikkien maailman ihmisten kannat omista lähtökohdistaan käsin määritellyksi yleisesti hyväksytyksi kannaksi - onko heille rotu kirosanaa, haluavatko he olla puhumatta mitään roduista, haluavatko he sanoa olevansa samaa yllä olevan valkoisen kanssa?

Mitä olen ollut tekemisissä mustien amerikkalaisten kanssa (monta ystävää), niin he ainakin puhuvat roduista ja haluavat tuoda rotupuheella omissa yhteisöissään ylpeyttä mustille piirteille jne - eivät he halua nähdä valkoista länsimaalaista samanlaisena kuin itseään, he haluavat määritellä itse miten ovat ja ottaisivat lähinnä loukkauksena sen, jos suvis täältä menisi maailmankansalaisystävänä höpöttämään kuinka "ollaan samaa ja roduilla ei ole mitään merkitystä". Voisin ennustaa jopa pas*aslaagin saantia sieltä päin, roduilla kun on merkitystä identiteetin määrittelyissä siellä (kts ylempi viesti jossa taustaa).

Siinä missä länsimaalaisille valkoisille rotuasia esiintyy tabuna, se ei ole sitä välttämättä muille. Tabuista ei päästä eroon sulkemalla silmät ja kuvittelemalla asioita samoiksi vaan näkemällä rikkautta siellä, missä sitä onkin.

Ja kaikki luonnollisesti ollaan alkujaan ns. samaa rodusta lähtöisin, joten ympyrä sulkeutuu ihan mukavasti.

Minulle rodut ovat samanarvoisia mutta erilaisia (esim. ulkoinen erilaisuus havaittavaa). Tuo oli yleisluonteista eikä loppujen lopuksi merkittävää. Siis yleisiä pohdintoja voidaan käydä jne, mutta siinä se.

Lopuksi tässä aika hulvaton "rasistinen" vitsi Dave Chappellelta - ystäväni ja minä ainakin pidimme siitä. Samalla pilailtu oikeilla rasismiaiheilla (valkoinen ei käsitä poliisia samoin kuin musta Amerikassa, kohtelu ei aivan samaa myöskään) ja homma kääritty aidosti kauniinhauskaan  ystävyystarinaan. http://www.youtube.com/watch?v=JJ3dk6KAvQM

[Nationalisti]

Valkoisen rodun käsite sinänsä on vanha, jo muinaiset roomalaiset jne.

Mutta nykyinen, anglosfäärin käyttämässä ja sieltä muualle levinneessä käsitteessä "Valkoinen" on britti-imperiumin perintöä, ja alunperin se tarkoitti nimenomaan "anglo-sakseja". Irkut, sakemannit ja hurrit ovat kaikki joskus olleet "ei-valkoisia" anglosfäärin käsityksen mukaan. Sitä mukaan kun erilaiset siirtolaisryhmät integroituivat jenkkien anglo-amerikkalaiseen valtakulttuurin, tuli heistäkin "valkoisia". Harva eurooppalainen sen sijaan identifioituu "valkoiseksi" etnisessä mielessä.

Mielenkiintoinen vertailukohde on espanjalaisen American rodullinen kastijärjestelmä, jossa peninsularesit (euroopasta tulleet iberialaiset) ja criollot (epanjalaisista vanhemmista siirtomaihin syntyneet) muodostivat ylimmän portaan.

Kun puhutaan valkoisesta rodusta on hyvä pitää mielessä, mistä oikeastaan puhutaan. Rajanvetoja on useita. Jos puhutaan puhtaasti fyysistä ja geneettisistä tekijöistä, on valkoisuuden määritteleminen suhteellisen helppoa. Mutta siinä vaiheessa kun "valkoisesta" puhutaan etnisenä käsitteenä, sulkee se usein ulos monta rodullisesti eurooppalaista ryhmää, kuten esim. albaanit ja bosniakit.

Mitä taas "eurooppalaisten rulettamiseen" tulee niin saanen muistuttaa siitä, että maailmankaupasta noin 80% oli vielä 1700-luvun alussa Kiinan ja Intian hallussa. Vasta eurooppalaisten sotilaalliset operaatiot idässä käänsivät asetelmat siihen, johon länsimaalaiset ovat ne aina kuvittelleen olleenkin. Tosiasiassa siis eurooppalaisten "rulettaminen", siis n. 250 vuotta, on historiallisesti kohtuullisen lyhyt välivaihe.

Arvelen, että "eurooppalaiset" on yhtä fiktiivinen käsite kuin "valkoinen rotukin".

Eurooppa = kristikunta. Kristinusko määritteli Euroopan kulttuurisena käsitteenä ja omana sivilisaationaan.

[Noottikriisi]

Kommenttisi ei kuitenkaan vastaa kysymykseen miksi "rotutietoisuus" oli niin perin heikkoa Pohjois-Amerikan siirtokunnissa 1600-luvulla mutta alkoi yht' äkkiä vuosisadan lopulla ja 1700-luvulla nousta. Arvoitus ratkeaa juuri siitä, että lainsäädäntö petasi muutti tilanteen ja loi olosuhteet "rotutietoisuudelle". Allenin mukaan (jota valtava lähdemateriaali tuki) hallitseva pieni eurooppalaisamerikkalainen eliitti puolustautui lainsäädännöllä sitä uhkaa vastaan että ylivoimainen enemmistö - köyhät ja ne joilla ei ollut juuri mitään omaisuutta - olisivat yhdessä muuttaneet poliittiset asetelmat siirtokunnissa.

Muutama mieleen tullut ajatus.
Amerikassa ei ollut 1600 -luvulla kovin paljon mustia joten luultavasti monin paikoin ei ollut mitään syytä puhua valkoisista jos kerran kaikki olivat valkoisia.
Amerikka oli 1600- ja 1700-luvulla ja aika pitkälle 1800 -lukua niin mitätön tekijä Eurooppaan verrattuna että tuntuu hiukan amerikkakeskeiseltä selittää rotutietoisuuden synty lainsäädännöllä jota kaukaisessa ja mitättömässä siirtokunnassa harjoitettiin.
Rotutietoisuutta ilmennettiin eri puolella maailmaa jo hyvissä ajoin, esimerkiksi Etelä-Afrikassa oltiin aika tarkkoja asian suhteen. En tosin tiedä perusteltiinko vastakkainasettelua rodulla ja painotettiinko eurooppalaisten valkoisuutta. Voihan tilanteen selittää pelkästään valtataisteluna alkuperäisväestön ja maahanmuuttajien välillä.

Kyllä tuossa edellä olevassa kommentissa on pointtinsa. Yhdysvallat on perustuslaillinen tasavalta, ja maan itsenäisyysjulistuksessa todetaan mm. seuraavasti: "We hold these truths to be self-evident, that all men are created equal...". Koska esim. orjatyövoimalla pyörineet puuvillaplantaasit olivat merkittävä elinkeino, piti tällaiselle toiminnalle keksiä jokin "looginen" oikeutus - muutoinhan orjuuden kohdalla olisi menetelty vastoin maan perustuslakia.

Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen periaatteet eivät kuitenkaan selitä rotutietoisuuden ilmaantumista 1600-luvulla. Samoin jää selittämättä miksi Euroopan suurvallat olisivat välittäneet vähääkään mitättömän kaukaisen siirtokunnan julistuksista.

[Noottikriisi]

Charles Darwinin kirja "On the Origin of Species" vuodelta 1859 oli lähtölaukaus sen tyyppiselle rotuajattelulle, joka sai suosiota seuraavina vuosikymmeninä ja huipentui holokaustissa. Natsien kehittelemät rotuopit jatkoivat siitä, mihin Darwin oli lopettanut.

Kuulostaa kyllä järkevältä mutta tällä on vaikea selittää 1600-luvun rotutietoisuuden nousua...

Kuitenkin tieteellistetty rotuoppi on peruja vasta 1900-luvun alusta ja juuri siinä muodossa se nykyäänkin esiintyy. Vaikka varsinainen biologinen perusta rodullisuudelta katosi viimeistään 1950-luvulla, on oletus ihmisten erilaisuudesta ulkonäön perusteella säilyttänyt vahvan aseman niin tieteessä kuin populaarissakin keskustelussa.

Kirjoituksessasi oli paljon hyvää tietoa mutta ainakaan vuoden 1985 kyselytutkimuksen perusteella rotujen olemattomuus ei ollut varsinkaan biologien keskuudessa vielä selvä.
Wikipedia

A survey, taken in 1985 (Lieberman et al. 1992), asked 1,200 American scientists how many disagree with the following proposition: "There are biological races in the species Homo sapiens."
...
In the 1985 poll (Lieberman et al. 1992) the results for biologists and developmental psychologists were:
biologists 16%
developmental psychologists 36%

...
Miksi on itsemurha puhua ihmisroduista? Mielestäni en poista keneltäkään ihmiarvoa ja kunnioitusta häneen ihmisenä, vaikka sanon sanat aasialainen tai afrikkalainen tai intiaanirotu.
...

Siinä on taustalla yleensä valkoisen ei-rasistina itseään pitävän länsimaalaisen rasistinen oletus, että roduista ei saisi puhua, koska se tarkoittaa joko 1) ihmisten eriarvoistamista ja/tai 2) valkoisen rodun ylemmyyttä korostavaa diskurssia.

Tämä on varmaan selitys. Kyllähän rotutietoisuuden nimissä on menneinä aikoina tehty paljon pahaa juuri oman rodun ylemmyydellä perustellen. Siitä huolimatta tieteen tuloksia ei saa hyväksyä tai hylätä sillä perusteella kuinka korrekteja ne ovat.

[Frantisek]

Ns. tieteelliset tutkimukset, joissa ilmeisesti viitataan paljonpuhuttuihin älykkyysosamäärätutkimuksiin, ovat jossainmäärin ongelmallisia. Eikä aivan vähänkään. Nimittäin Saksassa suoritettiin taannoin tutkimus saksalaisperheisiin adoptoitujen afrikkalaislasten koulumenestyksestä. Todettiin näiden lasten menestyneen koulussa aivan yhtä hyvin kuin muiden saksalaislasten (kantaväestön). Mitä ilmeisemmin nämä varsin suppeat tutkimukset viittaavat siihen suuntaan mistä älykkyysosamäärätutkimuksia kritisoineet ovat aiemmin maininneetkin. Erot ns. rotujen välillä ovat huomattavan vähäisiä verrattuna rotujen sisällä olleisiin eroihin. Paljon merkittävämpi tekijä on sosiaalinen ympäristö, elintason vaikutus, terveystilanne jne...

Mitä itse rasismiin ideologiana tulee niin Allenin tutkimus USA:sta kuvaa sitä miten lähtökohtaisesti USA:ssa, esim. Virginiassa rotu ei suinkaan ollut lainsäädännössä mikään tekijä. Mitään mainintaa jolla valkoisia tai mustia olisi kohdeltu eri tavoin ei ollut havaittavissa ennen vuotta 1691. Se mikä muutti tilanteen ei suinkaan johtunut siitä että 70 vuoden kehitys olisi johtanut valkoiset ajattelemaan että olisi parasta pitää mustat ja valkoiset erillään. Muutos tuli juuri siksi, että paikallinen establisment niin mustien kuin valkoisten pakkotyöläisten kapinoinnin takia tunsi asemansa uhatuksi ja haki "puskuria" massojen paineelle. Samalla rotueroittelun aloittaminen palveli myös massan solidaarisuuden hajoittamisessa.

Establishmentilla on kautta aikojen ollut vähän vastaavanlaisia koukkuja tällaisen uhan varalta. Yksi tällainen on vetoaminen "isänmaallisuuteen". Sen tarkoitus on usein paitsi puolustautuminen ulkoista uhkaa vastaan myös puolustautumista massojen painetta vastaan. Isänmaallisuudella kuten rotueroja korostamalla voidaan massoja kontrolloida paremmin. Nykyisin isänmaallisuutta ei kovinkaan paljon massojen kontrolloimiseen käytetä. Sen on korvanneet uudet ismit.  En väitä että monikulttuurisuus eräänlaisena uutena uskontona olisi tällainen, mutta kieltämättä maahanmuuttoa ja samalla palkkojen nousun kontrollointia voidaan myös maahanmuutolla säädellä.

Ne jotka puoltavat globalisaatiota ovat niitä jotka siitä hyötyvät tai kuvittelevat hyötyvänsä.

[Hommaforum Admin]

Tämä ei ole rotuforum. Kiitokset keskustelusta, ketju kiinni.