Olli Immonen: Teollisuuden siirtyminen pois Suomesta

[Alfresco]

Punavihreät ovat rakentaneet energiapuolelle sellaisen töyssy- ja esteradan, ettei siellä enää maalais- tai muukaan järki meinaa riittää.

Taidatte nyt olla kepeän populismin ja savupiippudemarien retoriikan uhreja. Immosen kysely antoi ymmärtää, että teollisuus siirtyy ulkomaille korkean energian hinnan takia. Tämä väite ei yksinkertaisesti pidä paikkansa. Jos fokusoidaan sähkön hintaan (muu energia on pääasiassa tuonitavaraa eikä sen kustannuksiin voi hirveesti vaikuttaa maan sisäisillä toimilla, sähkö on yleensä suurin energiamenoerä), niin tilanne on maailmalla seuraavanlainen:

1. Suomessa on maailman halvinta sähköä. Hieman vanhentunut Wikipedian tilasto (http://en.wikipedia.org/wiki/Electricity_pricing) osoittaa, että lähinnä entiset itäblokin maat alittavat Suomen hintoja. Trendi lienee kuitenkin edelleen voimassa.

2. Kaikki maat panostavat uusiutuvaan energiaan. Suurin panostaja on Kiina, jonne pelätään teollisuuden muuttavan. Kiinassa sähkön hinta on nousussa.

3. Kaikki maat pyrkivät vähentämään päästöjään eri mekanismein. Suomi ei ole yksin tässä asiassa. Se tarkoittaa, että sähkön suhteelliset hinnat eivät juurikaan muutu vaikka ekolakeja otetaan käyttöön Suomessakin.

4. Suurteollisuus ei osta sähköä kuluttajan ehdoin. Niillä on omia laitoksia ja verohelpotuksia, joilla sähkön hinta on alennettu huomattavasti alle kuluttajahintojen.

5. Sähköä ostetaan pörsseistä, joiden hinta ei juurikaan määräydy ekolaieilla vaan spekuloinnilla. Suurteollisuus on energiaomistustensa kautta itse spekuloimassa pörssissä.


Jos esimerkkinä tarkastellaan Outokumun toimintaa, niin vuosiraportista 2010 voidaan todeta, että ferrokromin sähkökustannukset ovat 30% ja muu energia 29% koko kulukakusta: http://www.outokumpu.com/50728.epibrw. Outokumpu työllistää 8150 ihmistä 30 eri maassa. Outokummun tulos 2010 -143 miljoonaa (2009 -479 milj) ennen veroja 4229 miljoonan myynnillä (2009 2641 milj.). Outokummun sanojen mukaan tappio selittyy pääasiassa heikolla kysymmällä. Tästä voidaan päätellä ettei Suomen suurin toimija alallaan ole mikään merkittävä työllistäjä edes globaalisti. Sähkö on suuri menoerä mutta se ei edes energiaintensiiviselle yritykselle ole niin suuri että ainakaan pienillä muutoksilla olisi jokin merkitys tulokseen. Ts. Outokummun pitäisi saada sähkönsä epärealistisen halvalla jos pelkästään sillä pitäisi parantaa tulos merkittävästi. Siltikään työllisyys ei muuttuisi miksikään.

Immosen energiakysely on mielestäni ihan jees mutta se on enemmän populismia kun merkittävä ongelma. Kun lasketaan mukaan kaikki tekijät kuten Suomen edullinen sähkö, suurteollisuuden saamat subventiot, oma energiatuotanto, ulkomaiden lainsäädäntäö jne., niin Suomen ilmastolait eivät tule ratkaisemaan sitä minne energiaintensiivinen sijoittuu. Se päätös tapahtuu ihan muilla kriteerein ja päätekijä lienee raaka-aineiden saatavuus sekä pääasialliset markkinat, jotka molemat ovat Suomen ulkopuolella.

[Alfresco]

Tämän jälkeen perussuomalaiset voivat kysyä ammattiliitoilta, miksi he eivät ole tehokkaammin vaatineet hallitusta toimimaan teollisuuden ja työpaikkojen pitämisessä Suomessa.

Se oliskin ihan hyvä kysymys mutta ... Toki jokaisesta työpaikasta pitäisi pyrkiä pitämään kiinni mutta energiaverotuksella ei ole mitään todellista merkitystä Suomen työpaikoille. Fokusoimalla energiaan mennään täysin metsään mitä tulee suurten massojen työllistämiseen. Energiaintensiivinen teollisuus on massatuotantoteollisuutta, joka ei työllistä kovin paljon ihmisiä. Kokonaismärä lienee jokunen kymmenen tuhatta riippuen miten energiaintensiivinen teollisuus määritellään.

Lienee täysin selvä, ettei alentamalla sähkön hintaa pystytä vaikuttamaan olennaisesti työllistämisvaikutuksiin Suomessa. Jos työllisyys on huolena, niin ratkaisut pitää etsiä ihan muualta kun sähkön hinnasta.

[vainukoira]

Taidatte nyt olla kepeän populismin ja savupiippudemarien retoriikan uhreja. Immosen kysely antoi ymmärtää, että teollisuus siirtyy ulkomaille korkean energian hinnan takia. Tämä väite ei yksinkertaisesti pidä paikkansa... Suomen ilmastolait eivät tule ratkaisemaan sitä minne energiaintensiivinen sijoittuu. Se päätös tapahtuu ihan muilla kriteerein ja päätekijä lienee raaka-aineiden saatavuus sekä pääasialliset markkinat, jotka molemat ovat Suomen ulkopuolella.

Kuluista sähkö 30% ja muu energia 29% on pikkujuttu. Sitten ei varmaan työvoima 10% tunnu misään. Mutta kertokaapa tämä etelärannalle kun kun seuraraavan kerran vaativat palkkamalttia.

[Lasisti]

Energiaintensiivinen teollisuus on massatuotantoteollisuutta, joka ei työllistä kovin paljon ihmisiä. Kokonaismärä lienee jokunen kymmenen tuhatta riippuen miten energiaintensiivinen teollisuus määritellään.

Entäs välilliset työpaikat? Tyypillistä bulkkiteollisuutta edustava Kemijärven sellutehdas työllisti suoraan n. 200 ihmistä, mutta välillisesti melkein 2 000 ihmistä sai elantonsa tehtaan ansiosta. Sellutehdas on kyllä omavarainen sähkön suhteen, mutta sama työpaikkasuhde pätee varmaan muuhunkin metsäteollisuuteen..

[Alfresco]

Energiaintensiivinen teollisuus on massatuotantoteollisuutta, joka ei työllistä kovin paljon ihmisiä. Kokonaismärä lienee jokunen kymmenen tuhatta riippuen miten energiaintensiivinen teollisuus määritellään.

Entäs välilliset työpaikat? Tyypillistä bulkkiteollisuutta edustava Kemijärven sellutehdas työllisti suoraan n. 200 ihmistä, mutta välillisesti melkein 2 000 ihmistä sai elantonsa tehtaan ansiosta. Sellutehdas on kyllä omavarainen sähkön suhteen, mutta sama työpaikkasuhde pätee varmaan muuhunkin metsäteollisuuteen..

Välillisiä työpaikkoja voi laskea mukaan mille alalle tahansa ja kuinka paljon tahansa. Lopulta voidaan sanoa, että Kalevankadun parturi työllistää puoli Suomea. Alentakaa shampoon hinta!

Usein alihankintaketju ei ole rippuvainen vain yhdestä asiakkaasta. Tällöin jos alihankintaketju lasketaan mukaan työllistävään pooliin, yhden asiakkaan kustannustekijän vaikutus kokonaistyöllisyyteen alenee myös. Eli yhden asiakkaan alhaisempi sähkö ei suinkaan konvertoidu työpaikoiksi suhteessa 200:2000 alihankintaketjussa. Välttämättä se ei synnytä yhtään työpaikkaa jos kustannusten aleneminen menee suoraan voittoihin, jotka ehkä jopa tilitetään ulkomaille.

Kuten jo kirjoitin, niin Suomessa on maailman halvinta sähköä ja työpaikat lähtevät silti. On fantasiaa kuvitella, että sähkön hintaa alentamalla lisää saataisiin duunit pidettyä saatikka kasvatettua. Se on mahdollista vain täysin uusilla energiaintensiivisillä aloilla, joita ei juuri nyt ole merkittävissä määrin näköpiirissä.

Tällä en halua sanoa ettei energian hinnalla ole merkitystä. Olennaista on vaan hahmottaa se ettei Suomen ole syytä poiketa radikaalisti muiden maiden ekolinjauksista vaan jotta energiasta alati valittavat teollisuuspohatat saisi vuorattua taskunsa. Meillä ei myöskään ole syytä ylittää muiden maiden ekolinjauksia merkittävästi koska se voisi oikeasti muodostua ongelmaksi.

[Octavius]

Punavihreät ovat rakentaneet energiapuolelle sellaisen töyssy- ja esteradan, ettei siellä enää maalais- tai muukaan järki meinaa riittää.

Taidatte nyt olla kepeän populismin ja savupiippudemarien retoriikan uhreja. Immosen kysely antoi ymmärtää, että teollisuus siirtyy ulkomaille korkean energian hinnan takia. Tämä väite ei yksinkertaisesti pidä paikkansa.

...

Jos esimerkkinä tarkastellaan Outokumun toimintaa, niin vuosiraportista 2010 voidaan todeta, että ferrokromin sähkökustannukset ovat 30% ja muu energia 29% koko kulukakusta: http://www.outokumpu.com/50728.epibrw. Outokumpu työllistää 8150 ihmistä 30 eri maassa. Outokummun tulos 2010 -143 miljoonaa (2009 -479 milj) ennen veroja 4229 miljoonan myynnillä (2009 2641 milj.). Outokummun sanojen mukaan tappio selittyy pääasiassa heikolla kysymmällä. Tästä voidaan päätellä ettei Suomen suurin toimija alallaan ole mikään merkittävä työllistäjä edes globaalisti. Sähkö on suuri menoerä mutta se ei edes energiaintensiiviselle yritykselle ole niin suuri että ainakaan pienillä muutoksilla olisi jokin merkitys tulokseen. Ts. Outokummun pitäisi saada sähkönsä epärealistisen halvalla jos pelkästään sillä pitäisi parantaa tulos merkittävästi. Siltikään työllisyys ei muuttuisi miksikään.

Kirjoitat aivan puuta heinää.

Outokummun Tornion tehtaan tuotevalikoima on globaalia bulkkituotantoa, jonka kannattavuuden elementit myyntipuolella ovat toimitusvarmuus ja tasainen laatu. Hinta on siten annettu markkinoilla eli koko kannattavuus perustuu melkein yksinomaan kustannustehokkuuteen.

Siltä osin Tornion tehtailla on kaksi kilpailuetua, eli oma kaivos ja edullinen sähkö. Aivan kuin kirjoitit, sähkö on kustannustekijöistä suurin, eli sen hinnalla on myös yksittäisitä tekijöistä suurin vaikutus Tornion kannattavuuteen ja sitä kautta työpaikkojen säilymiseen.

[Octavius]

Tämän jälkeen perussuomalaiset voivat kysyä ammattiliitoilta, miksi he eivät ole tehokkaammin vaatineet hallitusta toimimaan teollisuuden ja työpaikkojen pitämisessä Suomessa.

Se oliskin ihan hyvä kysymys mutta ... Toki jokaisesta työpaikasta pitäisi pyrkiä pitämään kiinni mutta energiaverotuksella ei ole mitään todellista merkitystä Suomen työpaikoille. Fokusoimalla energiaan mennään täysin metsään mitä tulee suurten massojen työllistämiseen. Energiaintensiivinen teollisuus on massatuotantoteollisuutta, joka ei työllistä kovin paljon ihmisiä. Kokonaismärä lienee jokunen kymmenen tuhatta riippuen miten energiaintensiivinen teollisuus määritellään.

Lienee täysin selvä, ettei alentamalla sähkön hintaa pystytä vaikuttamaan olennaisesti työllistämisvaikutuksiin Suomessa. Jos työllisyys on huolena, niin ratkaisut pitää etsiä ihan muualta kun sähkön hinnasta.

Onko Sinulla hyvä Alfresco pienintäkään käsitystä siitä, miten paljon vaikkapa Torniojoen laakson alihankkijaketjut, alueen kuntien verotulot tai niistä riippuvat työpaikat ovat kiinni Ferrokromitehtaan tuotannosta ja sen käyttämän sähkön hinnasta?

Onko Sinulla hyvä Alfresco mitään käsitystä siitä, miten kansan- tai yritystalous ylipäätään toimii?

Itse väittäisin, että edellä tässä ketjussa esittämäsi mielipiteet edustavat sitä pahinta mahdollista syöpää, mikä Suomea jäytää. Kaukana todellisuudesta, kaukana oikeasta elämästä, kaukana oikeasta työstä. Viherkokoomus tuhoaa tämän maan.

Uurnilla tavataan.

Vastaa nyt vaikka ensimmäiseksi vaikka siihen, kun revin väitteesi silpuksi, että Tornion tehtaan kannattavuudelle sähkön hinnalla ei ole mitään merkitystä. Kiitos - odotan mielenkiinnolla.

[Jouko]

Kummelivitsi: "Sähkö, vesi ja lämpö ovat tärkeitä asioita. Etenkin sitten kun ne ovat poikki."

Terveisiä Alfrescolle.

[Jouko]

Uskomatonta puppua on vähätellä sähkön ja muun energian hinnan merkitystä tuotannossa. Se on merkittävä tuotantotekijä ja siten myös maksaa. Virheet suhtautuvat täysin tunnepohjalta energia-asioihin, mikä ei kyllä toimi yhtään.

[ilmari3.]

Kemijärvi, Kajaani, Kaskinen, Kymi7, Voikkaa ja kohta Myllykoski. Miksi Ruotsin paperiteollisuutta ei ajeta alas? Onkohan jotain tekemistä siinä, että viimeksi on lakkoilua alalla havaittu v. 1968?

Jouko Ahoselle viestitän, että Kiina ja Intia kiittää. Jouko A sai kenkää liian myöhään, ei yhdessä hetkessä palauteta luottamusta suomalaiseen työvoimaan. Paperityöntekijät ovat menettäneet luotettavan työntekijän statuksen Suomessa iäksi, samalla tappaneet tehtaiden kunnossapito ketjun toimeentulon. 

[P]

Kemijärvi, Kajaani, Kaskinen, Kymi7, Voikkaa ja kohta Myllykoski. Miksi Ruotsin paperiteollisuutta ei ajeta alas? Onkohan jotain tekemistä siinä, että viimeksi on lakkoilua alalla havaittu v. 1968?

Jouko Ahoselle viestitän, että Kiina ja Intia kiittää. Jouko A sai kenkää liian myöhään, ei yhdessä hetkessä palauteta luottamusta suomalaiseen työvoimaan. Paperityöntekijät ovat menettäneet luotettavan työntekijän statuksen Suomessa iäksi, samalla tappaneet tehtaiden kunnossapito ketjun toimeentulon.

Sähkövero? Käsittääkseni suomalaiset paperitehtaat joutuvat maksamaan itse tuottamastaan ja käyttämästään sähköstä sähköveroa. Ruotsissa ei tarvitse. Säätö on valtava esim. vuosikymmenessä. Näin muistan jossain radiokeskustelussa paperiteollisuuden työnanjajan edustajan puhelleen??  Onko tuossa perää?

[tyhmyri]

Kemijärvi, Kajaani, Kaskinen, Kymi7, Voikkaa ja kohta Myllykoski. Miksi Ruotsin paperiteollisuutta ei ajeta alas? Onkohan jotain tekemistä siinä, että viimeksi on lakkoilua alalla havaittu v. 1968?

Taitaa olla suuria syitä muun muassa kruunu ja logistiikka. Kruunun antaa D-vitamiinia ja logistisessa mielessä Ruotsi ei ole saari, kiitos Juutinrauman siltojen.

[P]

Olettaisin, että sähkön ja palkkakustannusten osuus Venäjällä on huomattavasti halvempi kuin Suomessa, mutta silti investoinnit metsäteollisuuteen Venäjälle on ollut vähissä. Väitän edelleenkin, että raaka-aine on se merkitsevä tekijä. En sano tätä ehdottomana totuutena, koska en ole perehtynyt asiaan. Luulen kyllä, että monella muullakin täällä asiaan kunnollinen perehtyminen on samalla tasolla kuin minulla.

Venäjän ongelma on yksityisen omaisuuden heikko oikeudellinen suoja. Siihen kun lisätään ihmisen hengen ja terveyden vastaavasti heikko suoja, niin ei ihme että investoinnit sinne on jäissä periaatteessa suurista mahdollisuuuksista huolimatta. Yhteiskunta on siellä sairas. Paljon sairaampi kuin täällä.

Jep. Siellä investointi saattaa eräänä päivänä siirtyä ihan muille ilman korvausta.

[Alfresco]

Punavihreät ovat rakentaneet energiapuolelle sellaisen töyssy- ja esteradan, ettei siellä enää maalais- tai muukaan järki meinaa riittää.

Taidatte nyt olla kepeän populismin ja savupiippudemarien retoriikan uhreja. Immosen kysely antoi ymmärtää, että teollisuus siirtyy ulkomaille korkean energian hinnan takia. Tämä väite ei yksinkertaisesti pidä paikkansa.

...

Jos esimerkkinä tarkastellaan Outokumun toimintaa, niin vuosiraportista 2010 voidaan todeta, että ferrokromin sähkökustannukset ovat 30% ja muu energia 29% koko kulukakusta: http://www.outokumpu.com/50728.epibrw. Outokumpu työllistää 8150 ihmistä 30 eri maassa. Outokummun tulos 2010 -143 miljoonaa (2009 -479 milj) ennen veroja 4229 miljoonan myynnillä (2009 2641 milj.). Outokummun sanojen mukaan tappio selittyy pääasiassa heikolla kysymmällä. Tästä voidaan päätellä ettei Suomen suurin toimija alallaan ole mikään merkittävä työllistäjä edes globaalisti. Sähkö on suuri menoerä mutta se ei edes energiaintensiiviselle yritykselle ole niin suuri että ainakaan pienillä muutoksilla olisi jokin merkitys tulokseen. Ts. Outokummun pitäisi saada sähkönsä epärealistisen halvalla jos pelkästään sillä pitäisi parantaa tulos merkittävästi. Siltikään työllisyys ei muuttuisi miksikään.

Kirjoitat aivan puuta heinää.

Ei vaan sinä et osaa prosenttilaskua. Jos outokummun sähkö muodostaa 30% menoista 10% sähkön hinnan alennus tarkoittaa vain 3% tulosparannusta.  En pidä sitä kovinkaan merkittävänä saavutuksena vaikka se vaatisi merkittävää alennusta sähkön hintaan.

Outokummun Tornion tehtaan tuotevalikoima on globaalia bulkkituotantoa, jonka kannattavuuden elementit myyntipuolella ovat toimitusvarmuus ja tasainen laatu. Hinta on siten annettu markkinoilla eli koko kannattavuus perustuu melkein yksinomaan kustannustehokkuuteen.

Vedät täysin vääriä johtopäätöksiä. Outokummun tulos on vaihdellut voimakaasti vuodesta toiseen heittelehtien satojen miljoonien voittojen ja tappioiden välillä vaikka käytännössä kiinteät tuotantoyksikkökustannukset kuten sähkö on pysynyt olennaisesti samana. Vähänkin yritystaloutta ymmärtävä tajuaa ettei Outokummun rajusti vaihteleva  tulos johdu sähköistä vaan syy on jossain muualla. Se muu syy on maailmanarkkinahinnat, jotka määräävät raaka-aineiden ja kysynnän Outokummun tuotteille. Tämä sama tilanne on kaikella Suomen energiaintensiivisellä tuotannolla, metalli, paperi jne.
Lopputoteama tästä on, että Suomen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä ei voi olennaisesti parantaa muuta kun rajulla sähkön hinnan leikkauksilla. Sellaiset toimet ovat epärealistiset. Käytännösä kilpailukyky ja liiketoiminnan stabiilisuutta pitää siis hakea pääasiassa jostain muualta.

Siltä osin Tornion tehtailla on kaksi kilpailuetua, eli oma kaivos ja edullinen sähkö.

Juuri sen takia en tajua lainkaan väitettä, että energian mahdollisesti nouseva hinta* muodostaisi riskin tehtaan, esim. Outokummun ulosliputtamiselle. Outokumpu ei voi ottaa kaivoksia ja edullista sähköä mukaansa ulkomaille.

* Suomi on korotuttanut energian hintaa ekolaeilla samaan tahtiin kun ulkomaat. Silti meillä on suhteellisesti maailman edullisinta sähköä. Tämä trendi jatkunee ja energiaintensiivisen teollisuuden suhteellinen kilpailukyky säilynee jatkossakin.

[ilmari3.]

Kemijärvi, Kajaani, Kaskinen, Kymi7,

Sähkövero? Käsittääkseni suomalaiset paperitehtaat joutuvat maksamaan itse tuottamastaan ja käyttämästään sähköstä sähköveroa. Ruotsissa ei tarvitse. Säätö on valtava esim. vuosikymmenessä. Näin muistan jossain radiokeskustelussa paperiteollisuuden työnanjajan edustajan puhelleen??  Onko tuossa perää?

Kun miljardien investointi tehdään, niin on tärkeää on, että kohde toimii ja tuottaa. Laskelmat kannattavuudesta on tehty ennen investointipäätöstä ja myös sähköverot/siirtomaksut huomioitu. Tehtaan pitää toimia, ei seisoa lakkojen vuoksi. Suomessa tehtaat, UPM ja Stora Enso ovat kadottaneet asiakkaita kun eivät ole lakkojen vuoksi pystyneet vastaamaan sopimiinsa toimituksiin.
Kiinan ja Intian ohella myös Ruotsi kiittää.

Raaka-aineesta sen verran, että Ruotsiin viedään puuta Suomen puolelelta. Eli ei se suomalainen raaka-aine ruotsalaiselle kallista ole.

[Alfresco]

Itse väittäisin, että edellä tässä ketjussa esittämäsi mielipiteet edustavat sitä pahinta mahdollista syöpää, mikä Suomea jäytää. Kaukana todellisuudesta, kaukana oikeasta elämästä, kaukana oikeasta työstä. Viherkokoomus tuhoaa tämän maan.

En ole eri mieltä siitä että työpaikkoja pitäisi säilyttää. Savupiipputeollisuuden oikeistososialistit eivät vaan ymmärrä, että energian hinta ei ole ratkaiseva Suomen työllisyyden kannalta. Se on yksi kustannustekijä muiden joukossa ja se on täysin ylikorostettu poliittisessa retoriikassa. Fakta vaan on, että energiaintensiivinen teolisuus on hyvin pieni työllistäjä Suomessa vaikka alihankkijat otetaan mukaan.

Meillä on 2,5 miljoonan työvoima. Energiaintensiivinen teollisuus alihankkijoineen (riippuen laskutavasta) edustanee tästä vain jonkusen prosentin eli joitain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tämän suhteellisen pienen osuuden takia halutaan tehdä maankattavaa energiapolitiikkaa missä mm. rakennetaan yhä lisää ongelmallisia ydinvoimaloita ja estetään politiikalla aktiivisesti uusiutuvan energian käyttöönottoa jne. On yksinkertaisesti paskapuhetta väittää, että Suomen työvoimaongelma ratkaistaan sähkön hintaa alentamalla/hinnan nousua estämällä tms. Se ei pidä paikkansa. Do the math niin ymmärrät mistä on kyse.

Tottakai joku satunnainen kunta kärsii jos tehdas lähtee ulkomaille. En vaan ole kuullut, että yksikään tehdas olisi sulkenut energian takia. Sinne ollaan menty joko raaka-aineen tai työvoiman perään tai lakkoilun takia. Kunta syyttäköön itsensä huonosta politiikasta näissä tapauksissa. Kuntapäättäjillä olisi ollut kymmeniä vuosia aikaa  houkutella muitakin yrityksiä kuntaansa eikä hirttäytyä vaan yhteen tehtaaseen. Tämä viisaus yleensä puuttuu koska kuntien sosialistit ihailevat suuria yksiköitä eivätkä ymmärrä, että kaikki munat ei pitäisi pistää samaan koriin.

Toistat kritiikittä oikeistodemarien mantraa, että energialla pelastetaan Suomi ja tarvitsemme lisää voimaloita joka niemennokkaan. Tähänkään mennessä se ei ole ollut toimiva politiikkaa eikä tule olemaan jatkossakaan.

[Noottikriisi]

Jätin tänään 27.10.2011 eduskunnassa seuraavan kirjallisen kysymyksen koskien teollisuuden ja työpaikkojen siirtymistä Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin:

KIRJALLINEN KYSYMYS
Teollisuuden ja työpaikkojen siirtyminen Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin

<snip>
Olli Immonen /ps.

Ministeriön pitäisi vastata kysymykseeni kolmen viikon sisällä.

Erittäin hyvä että nostit tämän esille!
Minusta tämä on osa sitä laajempaa ongelmaa että Eurooppa yrittää parantaa maailmaa omalla esimerkillään. En usko että rahanteolla tai kulttuurievoluutiolla on moraalia johon voisi vaikuttaa vaan Eurooppa tässä vain vaikeuttaa omaa tulevaisuuttaan.

[Alfresco]

Minä en mielestäni puuttunut pelkkään hintaan -- enkä lue Immosenkaan alussa olevaa tekstiä pelkän sähkön yksikköhinnan kannalta. Kuluttajien osalta siihen tosin on selvä viittaus.

Kuluttajanäkökulma pitää oikeastaan käsitellä ihan erillään teollisuusenergiasta. Näitä kohdellaan tuotannollisesti ja verotuksellisesti eri lailla eikä niitä voi heittää samaan laariin. Valitettavasti energiakeskustelun lähtökohta on usein (korkeammat) kuluttajahinnat joista vedetän aasinsiltoja teollisuusenergiaan.

Silti kuluttajaenergian mahdollinen hintakorotus ekolainsäädännön takia ei ole merkittävä menoerä edes kuluttajille. Sähkölämmitteinen omakotitalo kuluttaa noin 21.000 kWh, kerrostlohuoneisto (4 hlöä, kaukolämpö) noin 4200 kWh. Helsingin energian hinnoilla kulut ovat 3050 eur/vuosi ja 795 eur/vuosi (päiväsähkö, sis verot ja siirron). Jos joku lainsäädäntö korottaisi sähkön hinnan kertarysäyksellä vaikka hulppeat 10% niin omakotitalo pulittaisi 25 euroa ja kerrostalo 6,5 euroa lisää kuussa sähköstään.

Summat ovat sen verran pienet ettei rehellisesti voi väittää, että niillä olisi sanottavaa merkitystä perheiden talouteen. Löytyy varmaan runsaasti kohteita lähes joka taloudessa missä nämä määrät voisi säästää moninkertaisesti ilman, että joutuisi tinkimään elintasostaan.

Samaten, toisin kuin näytät kuvittelevan, globalisaatiossa ei riitä, että on melkein yhtä hyvä kuin paras.

Ei niin. Samalla totean että menestyvät taloudet eivät elä energian vaan innovaatioiden tai halvan työvoiman varassa. Suomessa on jo halvinta energiaa. Jos emme silti ole kilpailukykyisiä, niin pitäisi olla selvä ettei se johdu kalliista energiasta. Energiataloudet kuten Venäjä ovat ja pysyvät teollisesti alikehittyneinä ellei he siirrä taloutensa fokusta muualle.

Kolmantena vielä: sähkön hinnan vähättelyargumentaatiosi muistuttaa kovasti kukkahattujen "meillä on varaa/tilaa/vasta vähän mamuja"-argumentaatiota mamuista.

En vähättele energian hintaa mutta en hyväksy rankasti liitoiteltuja väitteitä energian kalleudesta nyt tai tulevaisuudessa. Halusin tuoda toisen näkökannan tähän jatkuvaan valittamiseen energian hinnasta koska ne, jotka päivittävät energian hinnasta eivät ymmärrä mittasuhteita, ovat kangistuneet vanhoihin kaavoihin tai vastustavat ihan periatteesta kaikkea mitä EU sanoo. Matematiikka ja terve järki osoittaa, ettei energian hinta ole, eikä tule olemaan ainakaan lähitulevaisuudessa ongelma suomalaisille.

Meillä on runsaasti muita, paljon suuremman mittaluokan ongelmia, joihin olisi syytä panostaa. Nyt rakennellaan miljardien arvosta energialaitoksia ympäri Suomea  perusteluna halpa energia samalla kun tiedämme, että energian hinta ei ole 20 vuoteen laskenut kertaakaan vaan ainoastaan energiafirmojen voitot on kasvaneet aina kun uusi saastuttava laitos tulee tuotantoon.

Persujen retoriikka energian kalleudesta on liioittelua ja populismia. On vaan niin helppo kosia kansaa ajamalla jonkin tuotteen tai palvelun edullisuutta. Näinhän vasemmisto aina on toiminut.

[Jaska Pankkaaja]

En vähättele energian hintaa mutta en hyväksy rankasti liitoiteltuja väitteitä energian kalleudesta nyt tai tulevaisuudessa. Halusin tuoda toisen näkökannan tähän jatkuvaan valittamiseen energian hinnasta koska ne, jotka päivittävät energian hinnasta eivät ymmärrä mittasuhteita, ovat kangistuneet vanhoihin kaavoihin tai vastustavat ihan periatteesta kaikkea mitä EU sanoo. Matematiikka ja terve järki osoittaa, ettei energian hinta ole, eikä tule olemaan ainakaan lähitulevaisuudessa ongelma suomalaisille.

Meillä on runsaasti muita, paljon suuremman mittaluokan ongelmia, joihin olisi syytä panostaa. Nyt rakennellaan miljardien arvosta energialaitoksia ympäri Suomea  perusteluna halpa energia samalla kun tiedämme, että energian hinta ei ole 20 vuoteen laskenut kertaakaan vaan ainoastaan energiafirmojen voitot on kasvaneet aina kun uusi saastuttava laitos tulee tuotantoon.

No ei se teollisuus Sinun tai muun bob helsingin höynäyttämän hyväksyntää odotakaan vaan siirtää toimintansa halvemman energian maihin.

Jopa soinivaara on käsittänyt että nämä hiilianeet suolaavat kaiken energian hintaa, siis myös sellaisen mikä ei päästele ollenkaan. Mikäli näistä luovuttaisiin putoaisi hinnat reilusti windfall voittojen sulaessa mikä taas ei sovi näitä nostaville kokoomuslaisille tai läpityhmille melooneille jotka kannattavat kaikkea millä lyödään puukkoa suomalaisen selkään..

[Jouko]

Yksittäinen suuri tuotantolaitos ei työllistä suoraan paljon, mutta välillisesti kyllä. Yhteisöverojen osuus on ratkaisevan suuri teollisuuspaikkakunnan verokertymässä. Ilman teollisuutta ja kauppaa ei voida palvelujakaan kehittää. Ei julkisia eikä yksityisiä.  Edelleenkin korostan energian hinnan merkitystä teollisuudelle vaikka Alfresco jaksaa jankuttaa.

[Alfresco]

Jopa soinivaara on käsittänyt että nämä hiilianeet suolaavat kaiken energian hintaa, siis myös sellaisen mikä ei päästele ollenkaan.

Uskoisin että kaikki ymmärtävät, Soinivaarakin, että maintsemasi hiilianeiden (päästökiintiöiden) versio 1 ei ollut toimiva. On tiedossa, että päästökiintiöillä tehtiin hämäräkauppaa ja saastuttamista jopa lisättiin niiden turvin. Se että yksi lainsäädäntö on epäonnistunu ei tarkoita, että kaikki tulevakin lainsäädöntö saman tematiikan ympärillä olisi epäonnistunut.

Tilanne on vaan se, että mapallon väestön ja elintason kasvaessa emme realistisesti voi olla huolehtimatta saasteista. Eräs merkittävä saastuttaja on energian tuotanto. Tämä tosiasia on hyväksytty lähes jokaisessa maassa ja sen takia eri talousaleet ja globaalisti pyritään löytämään ratkaisuja ongelman hoitamiseksi. Koska ihmiskunta ei koskaan ole ollut vastaavan ongelman edessä aikaisemmin, joudumme kokeilemaan kaiken näköistä ja tulee väistämättä tilanteita missä kaikki ratkaisut eivät ole toimivia. Jo nyt on ollut paljon ekolakeja, jotka ovat flopanneet täydellisesti. Siitä huolimatta asia ei voida jättää pöydälle vaan pitää jatkaa pyrkimystä vähentää energiantuotannon saastuttamista ja se väistämättä maksaa jotain. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Ilmaisia lounaita ei ole tässäkään tapauksessa.

Lähes jokaiseen maahan on pesiytynyt poliittinen klikki, joka ei välitä ympäristöstään. Suomessa tätä klikkiä on pääasiassa edustanut demarit ja nykyään myös persut metallipolitrukki Matti Putkosen myötä. Nämä tukeutuvat ideologisista syistä suuriin "työllistäviin" laitoksiin eli ns. savupiipputeollisuuteen. Vielä 100 vuotta sitten tämä teollisuus todellakin työllisti muttei ei enää nykyään. Poliittinen levy on jäänyt pyörimään ja sen puitteissa halutaan torpata järkeväkin ekolainsäädäntö vedoten energian mukamas kalleuteen.

Minusta Suomenkin pitää pyrkiä vähentämään energiatuotannon saasteita. Meidän ei tarvitse olla eturintamassa vaan riittää, että seuraamme muiden joukossa, ehkä kaksi askelta jäljessä. Näin säilytämme suhteellisen etumme mitä tulee energian hintaan samalla kun pystymme parantamaan energiatehokkuutta menettämättä työpaikkoja (energian takia).
Sen lisäksi olisi järkevää panostaa nousevana teollisuushaarana enemmän ekoenergiaan koska maailmalla on kysyntää tällaiselle laitteistolle. Valitettavasti markkinat ovat valumassa kiinalaisille sillä välin kun Suomen poliitikot ja kunnat kinailevat mihin niemennokkaan seuraava ydinvoimala rakennetaan. Olemme siis jälleen kerran hukkaamassa mahdollisuuden työllistävään tuotantoon hitauden ja jääräpäisyyden takia. Persut eivät näyttäisi olevan virallisia sosialisteja viisaampia tässä asiassa.

[Petri_Petri]

Tämän jälkeen perussuomalaiset voivat kysyä ammattiliitoilta, miksi he eivät ole tehokkaammin vaatineet hallitusta toimimaan teollisuuden ja työpaikkojen pitämisessä Suomessa.

Se oliskin ihan hyvä kysymys mutta ... Toki jokaisesta työpaikasta pitäisi pyrkiä pitämään kiinni mutta energiaverotuksella ei ole mitään todellista merkitystä Suomen työpaikoille. Fokusoimalla energiaan mennään täysin metsään mitä tulee suurten massojen työllistämiseen. Energiaintensiivinen teollisuus on massatuotantoteollisuutta, joka ei työllistä kovin paljon ihmisiä. Kokonaismärä lienee jokunen kymmenen tuhatta riippuen miten energiaintensiivinen teollisuus määritellään.

Kun puhutaan metsäteollisuudesta, niin kyse ei ole pelkästään tehtaasta vaan koko tuotantoketjusta. Eikä pelkästään sähköstä vaan energiankulutuksesta. Puiden roudaus metsästä paperitehtaalle hoidetaan tukkirekoilla. Paperipaalit tehtaalta asiakkaille kärrätään energiaa kuluttavilla välineillä. Energiaa siinäkin kuluu, ja kulut täytyy saada tuotoista. Vaikka tehdas ei suoranaisesti työllistä suuria määriä, niin neljän miljardin liikevaihdon teollisuusyritys taatusti työllistää alihankkijoita. Kun sanot, että "Energiaintensiivinen teollisuus on massatuotantoteollisuutta", niin tuollaisten tuotteiden siirto markkinoille vaatii yksikköä (myyntieuroa) kohti paljon siirtokustannuksia verrattuna esim. kännyköihin.

Paperitehtaan rakentaminen maksaa paljon, joten miksi paperitehdas lopettaisi tuollaisen investoinnin käyttämisen marginaalisten energia- ja palkkakulujen vuoksi? Paperinkulutuksen väheneminen ja maailmantaloudellinen tilanne on tietysti yksi asia, mutta pörssiyritykselle olennaisinta on sijoitetun pääoman tuotto.

Lienee täysin selvä, ettei alentamalla sähkön hintaa pystytä vaikuttamaan olennaisesti työllistämisvaikutuksiin Suomessa. Jos työllisyys on huolena, niin ratkaisut pitää etsiä ihan muualta kun sähkön hinnasta.

Hallitus etsii ratkaisua lappaamalla miljardeja Kreikalle. Kataisen mukaan sillä pelastetaan Suomen työpaikat. Oletko Alfresco samaa mieltä vai mistä sinä etsisit ratkaisut työllisyyden parantamiseen, kun teollisuusyritysten miljardit jäävät pois Suomesta?

Välillisiä työpaikkoja voi laskea mukaan mille alalle tahansa ja kuinka paljon tahansa. Lopulta voidaan sanoa, että Kalevankadun parturi työllistää puoli Suomea. Alentakaa shampoon hinta!

No sanoppa se esittämällä laskelma tuosta. Sellainen laskelma joka toimii reaalitodellisuudessa.

Minä esitän pikaisen laskelman paperitehtaasta: Liikevaihto miljardi, voitto 100 miljoonaa. Väliin jää kuluja 900 miljoonaa. 900 miljoonaa jaettuna työntekijän vuosikulut 100 tuhatta, työllisiä 9000. Tuo siis on maksimaalinen työllisyysvaikutus jos palkkaakin maksetaan, ostot ulkomailta ja verot vähentävät tietysti teoreettista maksimia. Summat ovat summittaisia, mutta tarkoitus on osoittaa etten minä pysty väittämään miljardin liikevaihdolla pystyttävän työllistämään puolta Suomea. Joten esitäppä laskelma jolla parturi voi työllistää puoli Suomea ja paljonko niille palkkaa sitten maksetaan.

Usein alihankintaketju ei ole rippuvainen vain yhdestä asiakkaasta. Tällöin jos alihankintaketju lasketaan mukaan työllistävään pooliin, yhden asiakkaan kustannustekijän vaikutus kokonaistyöllisyyteen alenee myös. Eli yhden asiakkaan alhaisempi sähkö ei suinkaan konvertoidu työpaikoiksi suhteessa 200:2000 alihankintaketjussa. Välttämättä se ei synnytä yhtään työpaikkaa jos kustannusten aleneminen menee suoraan voittoihin, jotka ehkä jopa tilitetään ulkomaille.

No ei tietenkään konvertoidu työpaikoiksi. Mutta kun paperitehdas menee nurin, niin se rekkayrittäjä joka on saanut ko. paperitehtaalta 100 000 euroa ja siten työllistänyt laskennallisesti yhden kuljettajan täysipäiväisesti, saa 100 000 euroa vähemmän, jolloin yksi kuljettaja saa kenkää. Ei sillä ole merkitystä että 10 kuljettajan rekkayrityksessä kaikki 10 ovat ajaneet ko. tehtaan ajoja.

Ihmetteletkö Alfresco yhtään, miksi väännän sinulle vastauksia rautalangasta? Vastaus löytyy tämän viestin loppuosasta, mutta älä suoraan katso vastausta vaan mieti hiukan ja lue loppuun.

Kuten jo kirjoitin, niin Suomessa on maailman halvinta sähköä ja työpaikat lähtevät silti. On fantasiaa kuvitella, että sähkön hintaa alentamalla lisää saataisiin duunit pidettyä saatikka kasvatettua. Se on mahdollista vain täysin uusilla energiaintensiivisillä aloilla, joita ei juuri nyt ole merkittävissä määrin näköpiirissä.

Katainen syyttää Suomen ongelmista maailmantalouden tilannetta. Yritysjohtajat voisivat myös tehdä noin, mutta ne eivät olisi kauan yritysjohtajia. Kun perustavat uuden tehtaan, niin ne miettivät myös kalliin investoinnin tulevaisuutta. Kuinka todennäköisesti loppuu hallituksen hillitön hinku lisäveroihin jossain vaiheessa. Ja jos joku ulkomainen yritys ajattelisi perustaa tehtaan Suomeen kun se pitäisi energian hintaa halpana, niin eikö se ihmettelisi miksi Suomen asioista perillä olevat suomalaiset teollisuusyritykset lopettavat tehtaita. Eli oli syynä mikä tahansa, niin kalliisti rakennettuja tehtaita lopetetaan. Se on trendi. Tuskin se mistään yksittäisestä asiasta johtuu vaan pidemmän ajan jatkuneesta kustannusten lisäyksistä. Joskus vain tulee viimeinen niitti.

Tällä en halua sanoa ettei energian hinnalla ole merkitystä. Olennaista on vaan hahmottaa se ettei Suomen ole syytä poiketa radikaalisti muiden maiden ekolinjauksista vaan jotta energiasta alati valittavat teollisuuspohatat saisi vuorattua taskunsa. Meillä ei myöskään ole syytä ylittää muiden maiden ekolinjauksia merkittävästi koska se voisi oikeasti muodostua ongelmaksi.

Ei Suomen teollisuus ole siirtämässä yrityksiä niihin maihin, joiden ekolinjaukset ovat Suomen kaltaisia vaan nimenomaan niihin maihin joiden ekolinjaukset poikkeavat Suomesta.

Punavihreät ovat rakentaneet energiapuolelle sellaisen töyssy- ja esteradan, ettei siellä enää maalais- tai muukaan järki meinaa riittää.

Taidatte nyt olla kepeän populismin ja savupiippudemarien retoriikan uhreja. Immosen kysely antoi ymmärtää, että teollisuus siirtyy ulkomaille korkean energian hinnan takia. Tämä väite ei yksinkertaisesti pidä paikkansa.

...

Sähkö on suuri menoerä mutta se ei edes energiaintensiiviselle yritykselle ole niin suuri että ainakaan pienillä muutoksilla olisi jokin merkitys tulokseen.

Kirjoitat aivan puuta heinää.

Ei vaan sinä et osaa prosenttilaskua. Jos outokummun sähkö muodostaa 30% menoista 10% sähkön hinnan alennus tarkoittaa vain 3% tulosparannusta.  En pidä sitä kovinkaan merkittävänä saavutuksena vaikka se vaatisi merkittävää alennusta sähkön hintaan.

Lasket tulosparannuksen liikevaihdosta. Osakkeenomistajille tärkeämpää on kuitenkin sijoitetun pääoman tuotto. Perinteisesti yritystoiminnassa on sanottu, että euron vähennys kuluissa on euron lisäys viivan alle. Eikö liikekirjanpito ole sinulle tuttua?

Tuloslaskelma:

Tulot: Liikevaihto 100
Menot:  sähkö -30
Menot : muut kulut -60
-----------------------------------
Tulos: voitto 10

Sähkön hinnan 10 % alennuksen jälkeen:

Tulot: Liikevaihto 100
Menot:  sähkö -27
Menot : muut kulut -60
-----------------------------------
Tulos: voitto 13

Eli voitto kasvoi 30 % aiemmasta. Tämä on omistajille merkittävin asia. Tämän tietää jokainen kirjanpitäjä ja pörssiyrityksen johtaja.

Vähänkin yritystaloutta ymmärtävä tajuaa ettei Outokummun rajusti vaihteleva tulos johdu sähköistä vaan syy on jossain muualla. Se muu syy on maailmanarkkinahinnat, jotka määräävät raaka-aineiden ja kysynnän Outokummun tuotteille. Tämä sama tilanne on kaikella Suomen energiaintensiivisellä tuotannolla, metalli, paperi jne.
Lopputoteama tästä on, että Suomen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä ei voi olennaisesti parantaa muuta kun rajulla sähkön hinnan leikkauksilla. Sellaiset toimet ovat epärealistiset.

Aijaa. Ja mitenkähän sitä sitten näin reaalimaailmassa eläen haettaisiin maailmanmarkkinahintoja muuttamalla?

Käytännösä kilpailukyky ja liiketoiminnan stabiilisuutta pitää siis hakea pääasiassa jostain muualta.

Tarkoitat tietysti muita tapoja. Mutta yritykset ovat lähteneet hakemaan tuota nimenomaan muulta, vaihtamalla fyysisesti paikkaa.

Sanoin ylempänä, että tämän viestin lopussa kerron miksi väännän sinulle asioita rautalangasta. Siitä syystä jonka Octavius jo hyvin kiteyttikin:

Onko Sinulla hyvä Alfresco mitään käsitystä siitä, miten kansan- tai yritystalous ylipäätään toimii?

Itse väittäisin, että edellä tässä ketjussa esittämäsi mielipiteet edustavat sitä pahinta mahdollista syöpää, mikä Suomea jäytää. Kaukana todellisuudesta, kaukana oikeasta elämästä, kaukana oikeasta työstä. Viherkokoomus tuhoaa tämän maan.

[Octavius]

Kemijärvi, Kajaani, Kaskinen, Kymi7, Voikkaa ja kohta Myllykoski. Miksi Ruotsin paperiteollisuutta ei ajeta alas? Onkohan jotain tekemistä siinä, että viimeksi on lakkoilua alalla havaittu v. 1968?

Jouko Ahoselle viestitän, että Kiina ja Intia kiittää. Jouko A sai kenkää liian myöhään, ei yhdessä hetkessä palauteta luottamusta suomalaiseen työvoimaan. Paperityöntekijät ovat menettäneet luotettavan työntekijän statuksen Suomessa iäksi, samalla tappaneet tehtaiden kunnossapito ketjun toimeentulon.

Sähkövero? Käsittääkseni suomalaiset paperitehtaat joutuvat maksamaan itse tuottamastaan ja käyttämästään sähköstä sähköveroa. Ruotsissa ei tarvitse. Säätö on valtava esim. vuosikymmenessä. Näin muistan jossain radiokeskustelussa paperiteollisuuden työnanjajan edustajan puhelleen??  Onko tuossa perää?

Jep. On perää ja paljon. Ruotsi on reagoinut työpaikkojensa puolesta ja poistanut päästökaupassa mukana olevilta yrityksiltä sähköveron kokonaan. Muiden teollisuusyritysten sähkövero on Ruotsissa EU:n määräämällä minimitasolla. Suomessa se on moninkertainen.

Tämä on toinen suuri syy metsäteollisuuden lopettamiseen Suomessa ja siirtymisessä mm. Ruotsiin. Toinen on tietysti valuutta. Suomi on eurohirressä ja Ruotsi reagoi mm. 2009 todella voimakkaasti suojellakseen teollisia työpaikkojaan ja devalvoi kruunun.

Asiasta on julkisesti kertonut paljon mm. Karvinen - Storahan on siirtänyt eniten tuotantoa Ruotsin puolelle.

Tämä kehitys ei ole sattumaa. Viherkokoomushan on jo vuosia sitten ilmoittanut, että sen tavoite on ajaa energiaintensiivinen teollisuus pois Suomesta.

(Edit: Sora --> Stora).

[tyhmyri]

[...]Nämä tukeutuvat ideologisista syistä suuriin "työllistäviin" laitoksiin eli ns. savupiipputeollisuuteen. Vielä 100 vuotta sitten tämä teollisuus todellakin työllisti muttei ei enää nykyään.[...]

Ei siis työllistä? Mittarimme lienevät toisia.

Näyttää tilastokeskuksen mukaan metsäteollisuus suoraan työllistäneen vuonna 2008 himpun yli 50000 työntekijää. Siis pelkästään tehtaissa ja vastaavissa. Raaka-aineiden arvo oli noin 10 miljardia euroa, energian hankintakustannukset noin 1,49 miljardia euroa ja tuotannon bruttoarvo noin 20,3 miljardia euroa. Palkkoja kaikkine henkilöstökuluineen maksettiin noin 2,5 miljardia euroa ja jalostusarvo näyttää olleen noin 3,8 miljardia euroa.

Ainakin minun laskuoppini mukaan vaikkapa 10% energianhinnan nousu on tuossa yhtälössä merkittävä. Merkittävää on myös koko kansantalouden kannalta jos toiminta vähenee vaikkapa 20%.

Työllistämisluvussa ei ole korjaus- ja kuljetustoiminta eikä metsänhoidon edellyttämät työpaikat, jotka kaikki ovat riippuvaisia metsäteollisuuden menestymisestä.

[Octavius]

[...]Nämä tukeutuvat ideologisista syistä suuriin "työllistäviin" laitoksiin eli ns. savupiipputeollisuuteen. Vielä 100 vuotta sitten

tämä teollisuus todellakin työllisti muttei ei enää nykyään.

[...]

Ei siis työllistä? Mittarimme lienevät toisia.

Näyttää tilastokeskuksen mukaan metsäteollisuus suoraan työllistäneen vuonna 2008 himpun yli 50000 työntekijää. Siis pelkästään tehtaissa ja vastaavissa. Raaka-aineiden arvo oli noin 10 miljardia euroa, energian hankintakustannukset noin 1,49 miljardia euroa ja tuotannon bruttoarvo noin 20,3 miljardia euroa. Palkkoja kaikkine henkilöstökuluineen maksettiin noin 2,5 miljardia euroa ja jalostusarvo näyttää olleen noin 3,8 miljardia euroa.

Ainakin minun laskuoppini mukaan vaikkapa 10% energianhinnan nousu on tuossa yhtälössä merkittävä. Merkittävää on myös koko kansantalouden kannalta jos toiminta vähenee vaikkapa 20%.

Työllistämisluvussa ei ole korjaus- ja kuljetustoiminta eikä metsänhoidon edellyttämät työpaikat, jotka kaikki ovat riippuvaisia metsäteollisuuden menestymisestä.

Juuri näin. Pelkästään metsäklusteri on Suomen taloudellisen ja yhteiskunnallisen yksi peruspilari. Sen osuus BKT:stä on noin 10 prosenttia, teollisuuden tuotannosta noin 30 prosenttia, kokonaisviennistä noin 20 % ja nettovientituloista kolmannes. Näissä luvuissa ei ole huomioitu edes kantarahatuloja, jotka ovat kymmenille/sadoille tuhansille ihmisille merkittävä tulonlähde.

tämä teollisuus todellakin työllisti muttei ei enää nykyään.

Voi Jeesus?

Pelkästään metsäklusteri työllistää ketjuineen noin 200 000 suomalaista.

Tältäkö siis tuntuu, kun menee trolliansaan?

[Alfresco]

Ei siis työllistä? Mittarimme lienevät toisia.

Näyttää tilastokeskuksen mukaan metsäteollisuus suoraan työllistäneen vuonna 2008 himpun yli 50000 työntekijää.

Nyt otit mukaan koko metsäteollisuuden. Aihe koski energiaintensiivistä teollisuutta eli vain osan metsäteollisuudesta. Vielä pienemmän osan jos tarkastellaan sähköä kuluttavaa teollisuutta, jonka hintamuodostus olisi ekolakien alla ja Suomen hallittavissa. Siitä huolimatta esimerkkisi edustaa vain alle 2% Suomen työvoimasta. Eli mittarimme on sama ja asia on juuri kuten sanoin: energiaintensiivinen teollisuus on Suomessa pieni työllistäjä. Paikallisesti se voi olla merkittävä työllistäjä mutta se ei ole kovin keskeinen asia maanlajuisesta näkökulmasta katsottuna. Se on enemmän kuntapolitiikkaa kun valtakunnan politiikkaa.

Siis pelkästään tehtaissa ja vastaavissa. Raaka-aineiden arvo oli noin 10 miljardia euroa, energian hankintakustannukset noin 1,49 miljardia euroa ja tuotannon bruttoarvo noin 20,3 miljardia euroa.

Tavaran arvottamisella ei ole mitään merkitystä tässä yhteydessä.

[Lasisti]

Aihe koski energiaintensiivistä teollisuutta eli vain osan metsäteollisuudesta. Vielä pienemmän osan jos tarkastellaan sähköä kuluttavaa teollisuutta, jonka hintamuodostus olisi ekolakien alla ja Suomen hallittavissa.

"vain osa", eli n. 75 %? En laske sahoja ja sellutehtaita sähköintensiivisiksi.

Mitä tarkoittaa termi "ekolakien alla oleva hintamuodostus"?

[Octavius]

Aihe koski energiaintensiivistä teollisuutta eli vain osan metsäteollisuudesta. Vielä pienemmän osan jos tarkastellaan sähköä kuluttavaa teollisuutta, jonka hintamuodostus olisi ekolakien alla ja Suomen hallittavissa.

"vain osa", eli n. 75 %? En laske sahoja ja sellutehtaita sähköintensiivisiksi.

Mitä tarkoittaa termi "ekolakien alla oleva hintamuodostus"?

Tuo 75 %:kin on suurimmalta osin rampa laskelma. Mieti montako sahaa tai sellutehdasta Suomessa olisi ilman paperitehtaita?

"Ekolakien alla oleva hintamuodostus" tarkoittanee jotain todella mystistä, se on varaan sitä uutta Vihreää taloutta? Eli vapaaehtoista, suunniteltua ja täydellistä kilpailukyvyn ja työpaikkojen tuhoamista.

[Alfresco]

Lasket tulosparannuksen liikevaihdosta. Osakkeenomistajille tärkeämpää on kuitenkin sijoitetun pääoman tuotto. Perinteisesti yritystoiminnassa on sanottu, että euron vähennys kuluissa on euron lisäys viivan alle. Eikö liikekirjanpito ole sinulle tuttua?

Kirjanpito on tuttua ja sen takia en ole vakuuttunut argmentaatiostasi.

Tuloslaskelma:

Tulot: Liikevaihto 100
Menot:  sähkö -30
Menot : muut kulut -60
-----------------------------------
Tulos: voitto 10

Sähkön hinnan 10 % alennuksen jälkeen:

Tulot: Liikevaihto 100
Menot:  sähkö -27
Menot : muut kulut -60
-----------------------------------
Tulos: voitto 13

Eli voitto kasvoi 30 % aiemmasta. Tämä on omistajille merkittävin asia. Tämän tietää jokainen kirjanpitäjä ja pörssiyrityksen johtaja.

Esimerkkisi on matemaattisesti oikein mutta olet hakoteillä. Outokummun liikevaihto on 4,2 miljardia. Jotta liiketoiminta ylipäätään olisi mielekästä voiton pitäisi yltää edes muutaman prosentin tasolle liikevaihdosta. Mittariksi ei siis riitä pelkästään sijoitetun pääoman tuotto vaan on myös syytä katsoa miten rahan kierto generoi tuottoa. Edes hyvin vaatimaton 1% tuotto liikevaihdosta edellyttäisi 42 miljoonan keskivoiton vuodessa. Outokumpu ei ole kolmeen vuoteen pässyt edes voitolle vaikka liikevaihto on kasvanut rajusti. Se tarkoittaa, että Outokummun pitäisi saada sähkönsä paljon halvemmalla kun nyt jos tulosparannus pitäisi tulla sen kautta. Se on täysin epärealistinen ajatus. Kaiken lisäksi Outokummun tulos heittelehtii erittäin voimakkaasti. Tulos on siis täysin markkinariippuvainen ja hyvin volatiilinen. Tuloksen stabiloiminen on energian hinnan kautta on täysin mahdotonta. Se taas antaa ymmärtää, että Outokummun tulosongelmat eivät liity energiaan vaan johonkin muuhun.

Pointtini on se, että sähkön mahdollinen hinnannousun merkitystä teollisuudelle on liioiteltu paljon. Toki jokainen yritys haluaa alhaisemmat kulut mutta ympärisön tuhoamiselle pitää myös asettaa jokin hinta. Se hinta päätyy vääistämättä yrityksille ja asiakkaille. En osaa sanoa mikä tämän hinnan pitäisi olla mutta on selvä, että koska saastuttaminen on tällä hetkellä laajaa, hinta on liian alhainen.

Vähänkin yritystaloutta ymmärtävä tajuaa ettei Outokummun rajusti vaihteleva tulos johdu sähköistä vaan syy on jossain muualla. Se muu syy on maailmanarkkinahinnat, jotka määräävät raaka-aineiden ja kysynnän Outokummun tuotteille. Tämä sama tilanne on kaikella Suomen energiaintensiivisellä tuotannolla, metalli, paperi jne.
Lopputoteama tästä on, että Suomen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä ei voi olennaisesti parantaa muuta kun rajulla sähkön hinnan leikkauksilla. Sellaiset toimet ovat epärealistiset.

Aijaa. Ja mitenkähän sitä sitten näin reaalimaailmassa eläen haettaisiin maailmanmarkkinahintoja muuttamalla?

Sen pitää Outokummun ja muut vientiyritykset miettiä ihan itse. Minulle tulee mieleen hedgeaus tai stabiilimat asiakassuhteet.

Käytännösä kilpailukyky ja liiketoiminnan stabiilisuutta pitää siis hakea pääasiassa jostain muualta.

Tarkoitat tietysti muita tapoja. Mutta yritykset ovat lähteneet hakemaan tuota nimenomaan muulta, vaihtamalla fyysisesti paikkaa.

Tosiaan, he eivät ole lähteneet energian takia. Syyt ovat muualla ja jos siirto ulkomaille on ainoa tapa parantaa tulosta niin se on sitten niin.

Sanoin ylempänä, että tämän viestin lopussa kerron miksi väännän sinulle asioita rautalangasta. Siitä syystä jonka Octavius jo hyvin kiteyttikin:

Onko Sinulla hyvä Alfresco mitään käsitystä siitä, miten kansan- tai yritystalous ylipäätään toimii?

Itse väittäisin, että edellä tässä ketjussa esittämäsi mielipiteet edustavat sitä pahinta mahdollista syöpää, mikä Suomea jäytää. Kaukana todellisuudesta, kaukana oikeasta elämästä, kaukana oikeasta työstä. Viherkokoomus tuhoaa tämän maan.

Sen koommin sinä kun Octavius ei saanut minua vakuuttuneeksi, että energian hinta olisi ratkaiseva asia Suomelle tällä hetkellä. Te molemmat näpertelette prosenttipelillä tajuamatta, että meillä on paljon laajempia ongelmia vaikkapa työllisyyteen liittyen. Näpertelemällä energian hinnalla ei voida saavutta merkittävää hyötyä koska Suomen työmarkkinoilla ja byrokratiassa on rakenteellisia ongelmia, jotka vesittävät kaikki pyrkimykset parantaa Suomen yritysten tulosta ja sen myötä työllisyyttä.
Lisäksi en näe miksi Suomen valtion politiikan suurin panostus pistetään energiahuoltoon - verukkeenna työllistäminen - samalla kun energiaintensiivinen teollisuus ei tosiasiassa työllistä kovinkaan paljon Suomessa. Sensijaan meillä on tuhansia PK-firmoja, jotka työllistävät satoja tuhansia ihmisiä mutta heidän asemaansa ei lotkauteta korvaakaan poliitisissa pöydissä. He eivät jumaliste ole edes edustettuna jokavuotisissa työmarkkinaneuvotteluissa!

Työllisyysprioriteetit ovat käytännössä täysin päin persettä Suomessa kun fokus on siirtynyt työmarkkinoiden toimivuudesta energiafirmojen taskujen vuoraamiseen.

[Alfresco]

"Ekolakien alla oleva hintamuodostus" tarkoittanee jotain todella mystistä, se on varaan sitä uutta Vihreää taloutta? Eli vapaaehtoista, suunniteltua ja täydellistä kilpailukyvyn ja työpaikkojen tuhoamista.

Aihe koski sitä, että EU:ssa säädetään ekolakeja jonka seurauksena energian hinta nousisi. "Ekolakien alla oleva hintamuodostus" on silloin tietysti se hintakorotus, joka johtuu uudesta ekolainsäädännöstä. Verstehen Sie?