Suomalaisten ostovoima merkittävästi huonompi kuin useimmissa kilpailijamaissa

[StadinKundi]

Kun suhteutetaan käteen jäävät palkat maan hintatasoon, jää Suomi selvästi jälkeen Länsi-Euroopan ja Keski-Euroopan maista.


Keskimääräiset nettopalkat (palkat verojen maksamisen jälkeen) suhteutettuna maan hintatasoon:

Itävalta: 23 739 €
Saksa: 23 113 €
Belgia: 22 407 €
Hollanti: 22 047 €
Iso-Britannia: 21 703 €
Norja: 21 054 €
Ruotsi: 20 825 €
Sveitsi: 19 294 €
USA: 18 930 €
Suomi: 18 621 €
Irlanti: 17 749 €
Italia: 17 297 €
Ranska: 17 090 €
Tanska: 17 013 €
Espanja: 16 057 €
Islanti: 12 785 €
Kreikka: 12 306 €
Portugali: 11 956 €
Tsekki: 10 207 €
Viro: 8 294 €
Slovakia: 7 882 €
Turkki: 7 820 €


Lähde: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/labour_market/earnings/database


Tiedot ovat vuodelta 2009 ja niissä näkyy jo talouskriisin vaikutukset. Islanti on romahtanut täysin ja Suomi ja Tanska ovat myös huonossa jamassa. Suomalaisten huonoa ostovoimaa kuvaa hyvin, että Saksassa ostovoima on jopa 20% korkeampi kuin Suomessa! Suomi ohittaa juuri ja juuri sellaiset Etelä-Euroopan suhteellisen köyhät maat kuten Italia, Ranska ja Espanja.

Ehkä Suomen kohtalona on toimia matalahkon ostovoiman maana, joka toimii lähinnä itä-eurooppalaisille eräänlaisena B-luokan Saksana. Suomeen on virolaisten ja venäläisten henkisesti helpompi muuttaa kuin "kovaan" Länsi-Eurooppaan ja onhan Suomi lähempänäkin kuin Keski-Eurooppa. Perussuomalaiset keskittyvät vastustamaan niiden 60 000 afrikkalaisen maassaoloa ja Timo Soini toivottaa virolaiset ja venäläiset raksamiehet ja bussikuskit ynnä muut matalapalkka-alojen duunarit innolla tervetulleeksi. Saadaan palkat vieläkin alemmaksi ja lisää suomalaisia kortistoon. Näin sitä rotupuhdasta Pohjolan lottovoitto-paratiisia rakennetaan.

[vilach]

Nämä keskimääräiset nettopalkat (palkat verojen maksamisen jälkeen) suhteutettuna maan hintatasoon eivät kerro koko totuutta, koska henkilön ostovoima riippuu hänen kulutusrakenteesta.
Joku voi ostaa paljon sellaisia tavaroita, jotka ovat kalliita Suomessa, toinen sellaisia tavaroita, jotka ovat suhteellisen halpoja täällä. Sen lisäksi joku voi ostaa paljon tavaroita ulkomailta postimyynnistä hyvin halvalla, kun joku toinen samat tavarat kalliissa Suomalaisessa kaupassa kolmenkertaiseen hintaan.
Jopa Suomen sisällä voi olla todella suuria hintaeroja samassa tavarassa.
Joku voi asua Helsingissä ja maksaa hirveästi asumisesta, toinen pienessä kylässä, jossa asunnot ovat halpoja. Jos joku keskipalkkainen asuu pienessä kylässä, jossa on halvat asunnot, ostaa tavaroita postimyynnistä ulkomailta, niin hänen ostovoima on todella korkea.

[Siili]

Suomi ei ole jollain listalla euroopan kärjessä.  Miksi sitä (sijoitusta) pitäisi sinänsä hävetä?  Eihän kohtuullisesta sijoituksesta voi sinänsä päätellä, onko Suomi pelannut huonot korttinsa hyvin vai hyvät korttinsa huonosti.

Mielummin kuulisi realistisia ehdotuksia, miten tuota ostovoimaa voisi nostaa.   

[vilach]

Mielummin kuulisi realistisia ehdotuksia, miten tuota ostovoimaa voisi nostaa.

Asumisesta voi tehdä halvempi purkamalla kaavoitusmonopoli ja asuntojen keskikokosääntely.
Tavarat muuttuvat paljon halvemmaksi tehostamalla kauppaa. Nykyään Suomessa monissa kaupoissa hyvin suuri ero tukku ja vähittäishinta välillä. Usein vain murto-osa tavaran hinnasta menee tuottajalle.

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81672-mika-suomalaisessa-ruokakorissa-maksaa
Suomessa kaupan saama osuus ruoan hinnasta on 52 %.
Se tarkoittaa sitä, että tuottaja saa alle puolet kaupan hinnasta, eli kauppa yli kaksinkertaistaa hinnat.
Jos kuluttaja ostaisi ruokaa tuottajan hinnalla, niin hänen ruokaostovoima olisi yli kaksinkertainen.