Kirja: Lukioon vai ei? Toisen polven mm-nuorten koulutusvalinnat

[Saippuakupla]

Maahanmuuttajanuorten lukioon siirtyminen takkuaa

Maahanmuuttajanuoret kaipaavat enemmän tukea peruskoulun jälkeisiin valintoihinsa. Kynnys siirtyä lukioon tuntuu monista maahanmuuttajanuorista korkealta.

Tämä selviää Suomen Lukiolaisten Liiton julkaisemasta Lukioon vai ei? -tutkimuksesta, jossa selvitettiin helsinkiläisten toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten koulutusvalintoihin liittyviä haasteita.

- Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat eli Suomeen vasta teini-iässä tai sen jälkeen muuttaneet ovat aliedustettuina etenkin lukioissa ja korkeakouluissa. Maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän ja parempaa kielikoulutusta, muutoin hukataan uskomaton määrä osaamista, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Valtteri Aine.

Toisen polven maahanmuuttajat eli Suomessa maahanmuuttajaperheeseen syntyneet tai Suomeen varhaisiällä muuttaneet hakeutuvat lukioon paremmin. Tutkimuksen mukaan heidän kohdallaan isoimman haasteen muodosti yläkoulun opinto-ohjauksen puutteellisuus.

[...]

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=65270:maahanmuuttajanuorten-lukioon-siirtyminen-takkuaa&catid=2:kotimaa&Itemid=31

Suomen Lukiolaisten Liiton tiedote asiaan liittyen löytyy täältä.

Linkki Lukioon vai ei? -tutkimukseen.

[Marko Parkkola]

Jahas. Yleisestään että kaikilla maahanmuuttajateineillä on "uskomaton määrä osaamista". Jos tekisi päinvastaisen yleistyksen olisi rasisti 

Yläasteen opinto-ohjaus oli hanurista jo minun aikoina parikymmentä vuotta sitten. Opo väitti ettei minun keskiarvolla pääse tiettyyn lukioon johon halusin. Valitsin sitten toisen suunnan. Lukioon pääsi kuitenkin tuttavani 1,5 pinnaa alemmalla keskiarvolla. Olen syrjitty.

[Siili]

Maahanmuuttajanuorten lukioon siirtyminen takkuaa

...

- Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat eli Suomeen vasta teini-iässä tai sen jälkeen muuttaneet ovat aliedustettuina etenkin lukioissa ja korkeakouluissa. Maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän ja parempaa kielikoulutusta, muutoin hukataan uskomaton määrä osaamista, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Valtteri Aine.

No shit, Sherlock!

Eikö olisi järkevää tuoda tällaisissa pohdinnoissa esiin, millainen koulutustausta näillä teini-ikäisillä tyypillisesti on?  Jos se on ala-astetasoa tai vähemmän, ei todellakaan voida puhua "uskomattomasta määrästä osaamista".  On jo erittäin hyvä saavutus, jos tämä porukka onnistuu jälkijättöisesti (oppivelvollisuuden jälkeen) suorittamaan peruskoulun.  Erinomaista on, jos he tämän jälkeen suorittavat vielä jonkun ammattitutkinnon tai oppisivat ammatin esimerkiksi koulutussopimuksen kautta.  Miksi ihmeessä heitä pitäisi innostaa menemään lukioon, kun lukio on turha satsaus monelle kantiksellekin?

[Saippuakupla]

Tarkemmalla syynäyksellä paljastui, että kyseessä on gradu, josta käytetään sen johdannossa nimitystä Pro Gradu -tutkimus. Graduun on haastateltu kuutta tyttöä ja neljää poikaa.

Haastateltavinani oli kuusi tyttöä ja neljä poikaa kahdesta eri Helsingin lukiosta. Valikoituneilla nuorilla oli tietoa ja ensikäden kokemuksia tutkittavasta aiheesta, joten on perusteltua puhua harkinnanvaraisesti valitusta tutkimusjoukosta (Tuomi ja Sarajärvi 2009, 75–76). Yhteys haastateltaviin saatiin koulun kautta, ja iältään nuoret olivat 16–18-vuotiaita, joten otokseeni osui tarkoituksellisesti oppilaita kaikilta lukion vuosikursseilta. Haastatteluiden toteutusvaiheessa toukokuussa 2010 nuorimmat haastateltavistani olivat juuri lopettamassa ensimmäistä lukiovuottaan, ja vanhimmat olivat suorittaneet ylioppilaskirjoituksensa ja harkitsivat jatko-opintoihin siirtymistä.

[...]

Kymmenen haastattelemani nuoren keskuudessa puhuttiin kuutta kieltä ja nuorten vanhemmat olivat lähtöisin viidestä eri maasta. Haastateltavieni joukkoon osui nuoria, joiden juuret olivat Egyptissä, Intian ja Pakistanin alueilla, Somaliassa, Turkin seudulla ja Kongossa. Kaikki haastattelemani nuoret olivat joko syntyneet Suomessa, tai saapuneet maahan muutaman vuoden ikäisinä. Vanhimpana maahan tullut oli saapuessaan seitsemänvuotias, joten hänkin on aloittanut koulutuksensa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

[Blanc73]

muutoin hukataan uskomaton määrä osaamista, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Valtteri Aine.

Mihin tuo uusi mokutuskliseiden helmi oikein perustuu? Faktatietoon vain mutu-tietoon?

[Saippuakupla]

Vilkaisin nopeasti, onko tässä tutkielmassa ratsastettu rasismilla. Pari osumaa löytyi.

Sivu 48:
Nuoret olivat integroituneet kielellisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja kaikilla nuorilla oli ystäviä myös kantaväestön parissa. Lähes kaikille myös "omanmaalaiset" nuoret muodostivat kuitenkin tärkeän sosiaalisen viitetyhmän (bridging social capital) (Alitolppa-Niitamo 2004, 66). Vaikka rasismi tai syrjivät käytännöt eivät haastatteluissa nousseetkaan teemaksi, ei niiden mahdollista vaikutusta nuorten elämässä sovi kuitenkaan unohtaa. Nuoret eivät tuoneet esiin rasistista tai syrjivää kohtelua kantaväestön nuorten taholta, mutta haastatteluissa tuli silti selvästi esiin "omanmaalaisten" erityinen yhteys ja tavat. Monet kokivat, että vain etnisen taustansa kulttuurisessa piirissä heitä todella ymmärretään.

Sivu 78:
Perinteisesti työtä, koulutusta ja tuloja on pidetty Suomessa kotoutumisen mittareina (Alitolppa-Niitamo 2005, 39–41). Koska vanhempien taustat vaikuttavat voimakkaasti nuorten menestykseen koulutuspoluilla, on vanhempien integraatioon ja työllistymiseen kiinnitettävä myös jatkossa entistä suurempaa huomiota (vrt. Kilpi 2010b). Kotimaassaan koulutettujen ja hyväosaisten aikuisten työllistyminen Suomessa on pysynyt monilla ryhmillä matalana vuodesta toiseen (Peltola 2010, 79). Heikon työllistymisen taustalla voi olla useita tekijöitä, kuten heikko kielitaito tai kulttuurisen kompetenssin puute, mutta työmarkkinoiden syrjiviä käytäntöjä ei myöskään voida jättää pois laskuista (ks. esim. Ahmad 2005, 15; Forsander 2002). Rasismiin ja yhteiskunnan syrjiviin käytäntöihin ei tässä työssä ole otettu kantaa, mutta myös näiden tekijöiden vaikutusta tulee tarkastella suhteessa nuorten kouluttautumiseen ja erityisesti nuorten pääsyyn työmarkkinoille sekä menestykseen työelämässä koulutuksen loppuun saattamisen jälkeen (ks. esim. Forsander 2002).

[Embo]

Vilkaisin nopeasti, onko tässä tutkielmassa ratsastettu rasismilla. Pari osumaa löytyi.

Sivu 48:
Nuoret olivat integroituneet kielellisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja kaikilla nuorilla oli ystäviä myös kantaväestön parissa. Lähes kaikille myös "omanmaalaiset" nuoret muodostivat kuitenkin tärkeän sosiaalisen viitetyhmän (bridging social capital) (Alitolppa-Niitamo 2004, 66). Vaikka rasismi tai syrjivät käytännöt eivät haastatteluissa nousseetkaan teemaksi, ei niiden mahdollista vaikutusta nuorten elämässä sovi kuitenkaan unohtaa. Nuoret eivät tuoneet esiin rasistista tai syrjivää kohtelua kantaväestön nuorten taholta, mutta haastatteluissa tuli silti selvästi esiin "omanmaalaisten" erityinen yhteys ja tavat. Monet kokivat, että vain etnisen taustansa kulttuurisessa piirissä heitä todella ymmärretään.

Sivu 78:
Perinteisesti työtä, koulutusta ja tuloja on pidetty Suomessa kotoutumisen mittareina (Alitolppa-Niitamo 2005, 39–41). Koska vanhempien taustat vaikuttavat voimakkaasti nuorten menestykseen koulutuspoluilla, on vanhempien integraatioon ja työllistymiseen kiinnitettävä myös jatkossa entistä suurempaa huomiota (vrt. Kilpi 2010b). Kotimaassaan koulutettujen ja hyväosaisten aikuisten työllistyminen Suomessa on pysynyt monilla ryhmillä matalana vuodesta toiseen (Peltola 2010, 79). Heikon työllistymisen taustalla voi olla useita tekijöitä, kuten heikko kielitaito tai kulttuurisen kompetenssin puute, mutta työmarkkinoiden syrjiviä käytäntöjä ei myöskään voida jättää pois laskuista (ks. esim. Ahmad 2005, 15; Forsander 2002). Rasismiin ja yhteiskunnan syrjiviin käytäntöihin ei tässä työssä ole otettu kantaa, mutta myös näiden tekijöiden vaikutusta tulee tarkastella suhteessa nuorten kouluttautumiseen ja erityisesti nuorten pääsyyn työmarkkinoille sekä menestykseen työelämässä koulutuksen loppuun saattamisen jälkeen (ks. esim. Forsander 2002).

Jooh, eli että jos rasismi ei tule itsestään ilmi, se kaivetaan esiin vaikka väkisin, tai luodaan tyhjästä. Se on kai sitten sitä piilorasismia, jonka paljastamiseen (eli luomiseen) tarvitaan tutkija.

Tottakai sitä tulee parhaiten ymmärretyksi oman viiteryhmänsä parissa. Asiassa ei ole mitään niin ihmeellistä, että sen tulisi vaikuttaa koulutusvalintoihin.

[Siili]

Gradut ovat tekstinpätkiä, joiden avulla niiden kirjoittaja saa pahvinpalan ja tittelin.  Niillä on keskimäärin kolme lukijaa (kirjoittaja ja kaksi tarkastajaa). Eipä niiden sisältöä kannata kovin kummoisesti taivastella.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Moniosaajat eivät pääse kouluun, koska suomalaiset eivät osaa ohjata heitä sinne. 

[Saippuakupla]

Gradut ovat tekstinpätkiä, joiden avulla niiden kirjoittaja saa pahvinpalan ja tittelin.  Niillä on keskimäärin kolme lukijaa. Eipä niiden sisältöä kannata kovin kummoisesti taivastella.

Siksi olikin erikoista, että esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liiton tiedotteessa tutkielmaa kutsuttiin tutkimukseksi ja siinä ei mainita, että kyseessä on gradu.

[Alfresco]

Maahanmuuttajanuorten lukioon siirtyminen takkuaa

Maahanmuuttajanuoret kaipaavat enemmän tukea peruskoulun jälkeisiin valintoihinsa.

Tämähän on kerrasaan typeryyttää vailla vertaa. Ensin otetaan maahan massoittain täysin oppimattomia ihmisiä perusteluna, että nämä ovat hyvin koulutettuja ja tulevat töihin. Sitten heidät ja heidän lapsensa laitetaan kouluun suurin ponnistuksin ja avustuksin, jotta pääsisivät edes jotenkuten eteenpäin. Sekin kusee eikä lukioonkaan päästä normaalin ehdoin vaan avustamiseen pitää sijoittaa vielä enemmän paukkuja. Mitä lukion jälkeen? Palkataanko mamuille oma apuri työpaikalle avustamaan?

Ei saatana. Tämä kukkahattujen ihmiskauppa kusee täydellisesti eikä mamuista ole eikä tule tämän maan elintason pelastajiksi. Luulisi idiootinkin ymmärtävän tämän asian tässä vaiheessa kun näitä joudutaan tukemaan joka elämän vaiheessa.

[Siili]

Gradut ovat tekstinpätkiä, joiden avulla niiden kirjoittaja saa pahvinpalan ja tittelin.  Niillä on keskimäärin kolme lukijaa. Eipä niiden sisältöä kannata kovin kummoisesti taivastella.

Siksi olikin erikoista, että esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liiton tiedotteessa tutkielmaa kutsuttiin tutkimukseksi ja siinä ei mainita, että kyseessä on gradu.

No, kutsuvathan lukiolaiset itseäänkin opiskelijoiksi (ei oppilaiksi).

[CaptainNuiva]

Jahas. Yleisestään että kaikilla maahanmuuttajateineillä on "uskomaton määrä osaamista". Jos tekisi päinvastaisen yleistyksen olisi rasisti 

Tästä "maahanmuuttajilla on uskomaton määrä osaamista" olisi kiva vääntää väittelyä jonkun moku-uskovaisen kanssa.
Ensin tarjoaisin visioita jossa kaikki kansat vaihtaisivat maata, näin kaikille maailman ihmisille tulisi laakista uskomaton määrä osaamista koska kaikki olisivat maahanmuuttajia ja ihmiskunnan hyvinvointi sekä sivistys nousisi aivan uudelle tasolle.
Aloituksen jälkeen voisi sitten tiedustella että mikä osaamisalue erityisesti vahvistuisi vaiko kaikkiko tasapuolisesti.

[Roope]

Kynnys siirtyä lukioon tuntuu monista maahanmuuttajanuorista turhan korkealta.
[...]
"Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat eli Suomeen vasta teini-iässä tai sen jälkeen muuttaneet ovat aliedustettuina etenkin lukioissa ja korkeakouluissa. Maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän ja parempaa kielikoulutusta, muutoin hukataan uskomaton määrä osaamista", toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Valtteri Aine.
[...]
Yksilöllisen ohjauksen lisäksi tarvitaan muita tukimuotoja. Jo nyt maahanmuuttajille tarjotaan ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta. Liiton mukaan vastaavaa valmennusta pitää ehdottomasti tarjota myös lukioon halajaville maahanmuuttajille.
[...]
...monikulttuurisuussuunnitelma, joka sisältää käytännön toimenpiteitä opiskelijoiden taustan huomioimiseksi...
[...]
"Moninaisuus ja avoimuus ovat yhteiskunnan menestyksen takeita. Siksi on tärkeätä, että maahanmuuttajia ohjataan hakeutumaan entistä enemmän myös lukioon ja sitä kautta korkeakouluihin. Kyse on myös koulutuksen yhdenvertaisuudesta", painottaa Aine.

Tiedote

Aliedustuksesta ja koulutuksen yhdenvertaisuudesta puhuminen on korkeakoulutuksen ja puutteellisen kielitaidon yhteydessä naurettavaa. Liturgia on hyvin hallussa, mutta Valtteri Aine ei perustele, miksi juuri maahanmuuttajien saaminen nimenomaan lukioon ja korkeakouluihin olisi erityisen tärkeää. Pelkkä "moninaisuus yhteiskunnan menestyksen takeena" ei ole perustelu vaan sanahelinää. Yhtä lailla "hukataan osaamista" niiden muiden osalta, jotka eivät saa erityistukea joissain heille vaikeissa aineissa.

Kun maahanmuuttajat menevät yläkoulun toisenlaisista arvosteluperusteista huolimatta lukioon keskimäärin kantaväestöä pienemmillä keskiarvoilla, niin en oikein näe mitään merkittävää hukattua potentiaalia. Monille maahanmuuttajille kielitaidon kehittäminen omatoimisesti tarpeeksi hyväksi ei ole minkäänlainen ongelma, joten kyse lienee enemmän motivaatiosta.

Täysin teoreettisen "aliedustuksen" korjaamiseen tähtäävän positiivisen erityiskohtelun sijaan on parempi tukea opintojen jatkamista elämän siinä vaiheessa, kun kielitaito ja motivaatio on viimein tarpeeksi hyvä. Tämä on tehty nykyään ihan tarpeeksi helpoksi.

[Roope]

Vuosaaren lukiossa pilotoidaan maahanmuuttajataustaisten nuorten lukioon valmentavaa koulutusta. Monikulttuurisessa 10 oppilaan ryhmässä osa oppilaista on syntynyt Suomessa, osa muuttanut maahan vasta muutama vuosi sitten.

Vuoden kestävän valmennuksen tarkoituksena on nostaa oppilaiden keskiarvoja ja opiskella suomea tehostetusti. Kaikkien tavoitteena on jatkaa opintoja lukiossa, niin myös somalialaisen Mohamed Husseinin.

- Minä olen syntynyt Suomessa. Olen yrittänyt lukioon, mutta en päässyt minun keskiarvojeni takia. Suomen kieli ihan vähäsen ärsyttää. Minä tulin sen takia tänne, Mohamed sanoo.

YLE: Vuosaaressa valmennetaan maahanmuuttajanuoria lukioon

[Roope]

Nelonen heittää lisää löylyä. Tämä ei sitten ole parodiaa, ainakaan tietääkseni:
Nelonen: Tästäkö seuraava itkuvirsi? "Mamut vievät meidän lukiopaikat!"

Samaan aikaan kun tutkijat huolehtivat maahanmuuttajanuorten aliedustuksesta lukioissa Vuosaaressa asian eteen on tehty töitä elokuusta lähtien.

Maahanmuuttajien preppausluokassa heille opetetaan nimenomaan lukio-opiskelussa vaadittavia taitoja.

[...]

- Ei maahanmuuttajia voi laittaa ammattikouluun sen takia, että on vähän puutteellinen kielitaito tai ei ole pystynyt tsemppaamaan yhdeksännellä luokalla. Voi olla niin, että vanhemmilla kotona ei ole koskaan ollut mahdollisuutta auttaa esimerkiksi läksyissä.

[...]

- Täällä opetetaan tosi perusteellisesti, Derin Gomeyi kehuu. - Mun kaveri on kymppiluokalla ja siellä vaan annetaan kirjat ja sanotaan että mene kotiin lukemaan.

[...]

- Ja sitten autetaan kaikessa. Kysytään että tarvitsetko tukiopetusta.

Sekä oppilaat että opettaja toivovat pilottihankkeen leviävän koko maahan.

- Se on tärkeää, etteivät maahanmuuttajat jää alempaan sosiaaliluokkaan, Mannerström toteaa. - Että heillä on mahdollisuus saada kunnon työ.

Aika uskomatonta settiä. Kotiin kirjoja lukemaan lähetetyn kymppiluokkalaisen kommenttia jäin kaipaamaan.

[Kurvari]

No minun mielestä on todella hyvä, että maahanmuuttajat haluaisivat opiskella suomen kieltä ja kulttuuria ja olisivat innokkaita sitä myös toteuttamaan. Toivottavasti negatiiviset ja primitiiviset voimat eivät saisi valtaa näissä nuorissa ihmisissä.

[Saippuakupla]

Nelonen heittää lisää löylyä. Tämä ei sitten ole parodiaa, ainakaan tietääkseni:
Nelonen: Tästäkö seuraava itkuvirsi? "Mamut vievät meidän lukiopaikat!"

Olen sanaton! 

[ElenaDaylights]

Ristiriidat vain pelkistyvät. Mamu- kultti on edennyt siihen pisteeseen, että heitä käsitellään, ohjataan, vedätetään, säälitään ja tehdään kaikki, jotta heitä ei tarvitsisi ohjata normaaliin yhteiskuntaan. Tähän tulokseen olen tullut. Vaikka kaikki avustustoimet ovat käytössä, puhutaan siltikin että heillä on valtava määrä osaamista.

Itsepetostahan tuo on. Ei sitä voi muuten perustella.

[MW]

No, onhan blatantti hyväksikäyttökin "osaamista". Vähemmän sitä sitten niiltä, jotka sen mahdollistavat.

[Sunt Lacrimae]

Maahanmuuttajanuorten lukioon siirtyminen takkuaa

- Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat eli Suomeen vasta teini-iässä tai sen jälkeen muuttaneet ovat aliedustettuina etenkin lukioissa ja korkeakouluissa. Maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän ja parempaa kielikoulutusta, muutoin hukataan uskomaton määrä osaamista, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Valtteri Aine.

Siis koska maahanmuuttajat eivät menesty koulussa, hukataan osaamista? Does not compute. Koraanistako ne sitä osaamista repii?

Vilkaisin nopeasti, onko tässä tutkielmassa ratsastettu rasismilla. Pari osumaa löytyi.

Sivu 48:
Nuoret olivat integroituneet kielellisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja kaikilla nuorilla oli ystäviä myös kantaväestön parissa. Lähes kaikille myös "omanmaalaiset" nuoret muodostivat kuitenkin tärkeän sosiaalisen viitetyhmän (bridging social capital) (Alitolppa-Niitamo 2004, 66). Vaikka rasismi tai syrjivät käytännöt eivät haastatteluissa nousseetkaan teemaksi, ei niiden mahdollista vaikutusta nuorten elämässä sovi kuitenkaan unohtaa. Nuoret eivät tuoneet esiin rasistista tai syrjivää kohtelua kantaväestön nuorten taholta, mutta haastatteluissa tuli silti selvästi esiin "omanmaalaisten" erityinen yhteys ja tavat. Monet kokivat, että vain etnisen taustansa kulttuurisessa piirissä heitä todella ymmärretään.

Sivu 78:
Perinteisesti työtä, koulutusta ja tuloja on pidetty Suomessa kotoutumisen mittareina (Alitolppa-Niitamo 2005, 39–41). Koska vanhempien taustat vaikuttavat voimakkaasti nuorten menestykseen koulutuspoluilla, on vanhempien integraatioon ja työllistymiseen kiinnitettävä myös jatkossa entistä suurempaa huomiota (vrt. Kilpi 2010b). Kotimaassaan koulutettujen ja hyväosaisten aikuisten työllistyminen Suomessa on pysynyt monilla ryhmillä matalana vuodesta toiseen (Peltola 2010, 79). Heikon työllistymisen taustalla voi olla useita tekijöitä, kuten heikko kielitaito tai kulttuurisen kompetenssin puute, mutta työmarkkinoiden syrjiviä käytäntöjä ei myöskään voida jättää pois laskuista (ks. esim. Ahmad 2005, 15; Forsander 2002). Rasismiin ja yhteiskunnan syrjiviin käytäntöihin ei tässä työssä ole otettu kantaa, mutta myös näiden tekijöiden vaikutusta tulee tarkastella suhteessa nuorten kouluttautumiseen ja erityisesti nuorten pääsyyn työmarkkinoille sekä menestykseen työelämässä koulutuksen loppuun saattamisen jälkeen (ks. esim. Forsander 2002).

Siis vaikka rasismia ei erikseen mainita, niin onhan sitä pakko olla kun maahanmuuttajista on kyse. Siis ihan varmana löytyy rasismia kun tarpeeksi etsii! Rasismi kaikkialla!

Miksi muuten maahanmuuttaja pitää yhtäkkiä saada kouluttautumaan kun akateemisia työttömiä on roppakaupalla samaan aikaan, kun perinteisissä duunariammateissa kuitenkin olisi töitä mutta ei vaan ole tekijää. Moni suomalainen nuori päätyy lukion jälkeen lukiopohjaiselle amislinjalle ihan syystä.

[Malla]

Ylen jutussa herätti huomiota se, että Suomessa syntynyt Mohamed ei osaa kunnolla suomea, mutta kaksi hänen sisaruksistaan on lääkiksessä. Tuota noin... siis mitä? Jos isommat sisarukset ovat suomea (tai ruotsia) oppineet niin hyvin, että ovat päässeet lääkikseen, miksi he eivät ole opettaneet pikkuveljeään?

[Roope]

Tiedotteessa ei vaivauduttu selittämään, mitä keppihevosena käytetyllä maahanmuuttajanuorten aliedustuksella tarkoitettiin, joten joudumme arvailemaan aiemman keskustelun perusteella.

Viittasin teoreettisella aliedustuksella siihen toisinaan esitettyyn vaatimukseen, että maahanmuuttajia pitäisi olla työpaikoilla tai korkeakouluissa vähintään heidän väestöosuuttaan vastaava määrä. Jos ei ole, niin kyseessä on syrjintä, johon on puututtava positiivisella syrjinnällä kuten kiintiöillä. Tällainen aliedustuksen määrittely ja siitä vedetyt johtopäätökset eivät kestä lähempää tarkastelua, mutta se on retorisesti kätevä.

[Siili]

Ylen jutussa herätti huomiota se, että Suomessa syntynyt Mohamed ei osaa kunnolla suomea, mutta kaksi hänen sisaruksistaan on lääkiksessä. Tuota noin... siis mitä? Jos isommat sisarukset ovat suomea (tai ruotsia) oppineet niin hyvin, että ovat päässeet lääkikseen, miksi he eivät ole opettaneet pikkuveljeään?

Vuosaaren lukio, jonka sisarukset ovat uutisen tarinan mukaan käyneet, on yksi koko Suomen surkeimmista (pdf) tuloksiltaan. Sisään pääsee 7,25 keskiarvolla. En usko sieltä tulleen ainuttakaan lääkäriopiskelijaa millään kulttuuritaustalla (myöskään perunanenällä) vuosikymmeniin, sillä näillä tuloksilla on vaikea päästä jopa amikseen lukion jälkeen.

Mutta ehkä hän on vain "kulttuurillisesti ja kielellisesti rajoittunut" eikä ymmärrä esimerkiksi 2-vuotisen lähihoitsun (amk) ja 5+ vuotisen lääkärin yliopistotason koulutuksen eroa? Päälle ripaus "Afrikan savolaisuutta" tarinanrikastajana, ja vot! (Piip tai pling sanoo mikroaaltouuni!) Tarina on valmis tarjoiltavaksi Ylenannin kautta mokutuksen helmenä.

Jos saman somaliperheen kaksi sisarusta olisivat päässeet Suomessa opiskelemaan lääketiedettä, he päihittäisivät mennen tullen sellaiset mokumannekiinit kuin Fathbarde Hetemajn ja Zahra Abdullahin.  Nykyisessä mediailmapiirissä on aivan salettia, että kaikki muut kuin tynnyrissä elävät suomalaiset olisivat tähän mennessä kuulleet näistä supersopeutuneista kultamunista.

Ilmeisesti Ylen toimittajat eivät osaa kyseenalaistaa lähteitään lainkaan.

[Taikakaulin]

Ensimmäinen maahanmuuttajanuorille tarkoitettu lukioon valmistava koulutus onnistui Helsingissä hyvin. Valtaosa osallistuneista pääsee hyvin todennäköisesti lukioon.

...

Vuosaaren lukiossa käynnistyneen koulutuksen aloitti viime elokuussa 11 maahanmuuttajataustaista helsinkiläisnuorta. Heistä kahdeksalla on hyvät mahdollisuudet päästä jatkamaan opintojaan lukiossa, sanoo ryhmän ohjaaja Katja Mannerström.

Koko juttu: http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajien_lukioon_valmistava_koulutus_tehokasta/6088087

Tiedä sitten voiko tuota noilla luvuilla tehokkaaksi kutsua.


Myös Helsingin Uutisissa samasta aiheesta: Lukioon valmistava koulutus onnistui hyvin Vuosaaressa

[Ernst]

Tiedotteessa ei vaivauduttu selittämään, mitä keppihevosena käytetyllä maahanmuuttajanuorten aliedustuksella tarkoitettiin, joten joudumme arvailemaan aiemman keskustelun perusteella.

Viittasin teoreettisella aliedustuksella siihen toisinaan esitettyyn vaatimukseen, että maahanmuuttajia pitäisi olla työpaikoilla tai korkeakouluissa vähintään heidän väestöosuuttaan vastaava määrä. Jos ei ole, niin kyseessä on syrjintä, johon on puututtava positiivisella syrjinnällä kuten kiintiöillä. Tällainen aliedustuksen määrittely ja siitä vedetyt johtopäätökset eivät kestä lähempää tarkastelua, mutta se on retorisesti kätevä.

Minä en aikoinani yli- saati aliedustanut lukiossa enkä korkeakoulussa sorrettuja taustaryhmiäni (vaikka aihetta ehkä olisi ollut).  Lahjakkaana ja ahkerana pääsin saman riman yli kuin paremmista taustoista lähteneet, ja se oli hyvä se. Vituttaisi jälkikäteen, jos olisi erikseen prepattu ja paapottu jonkin aatteen mannekiini, jota kukaan ei todesta ota.

Kaivavat nämä lukioprepatut sosiaalista kuoppaa itselleen ja preppaajilleen - kiintiömamu siellä, kiintiömamu täällä...

[Siili]

Koko juttu: http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajien_lukioon_valmistava_koulutus_tehokasta/6088087

Tiedä sitten voiko tuota noilla luvuilla tehokkaaksi kutsua.

Myös Helsingin Uutisissa samasta aiheesta: Lukioon valmistava koulutus onnistui hyvin Vuosaaressa

Miksi maahanmuuttajille pitää antaa tehovalmennusta erityiskymppiluokalla heidän saamiseksi lukioon?  Ei Suomessa ole mitään pulaa lukiolaisista. 

[Hupu]

Ylen jutussa herätti huomiota se, että Suomessa syntynyt Mohamed ei osaa kunnolla suomea, mutta kaksi hänen sisaruksistaan on lääkiksessä. Tuota noin... siis mitä? Jos isommat sisarukset ovat suomea (tai ruotsia) oppineet niin hyvin, että ovat päässeet lääkikseen, miksi he eivät ole opettaneet pikkuveljeään?

Vuosaaren lukio, jonka sisarukset ovat uutisen tarinan mukaan käyneet, on yksi koko Suomen surkeimmista (pdf) tuloksiltaan. Sisään pääsee 7,25 keskiarvolla. En usko sieltä tulleen ainuttakaan lääkäriopiskelijaa millään kulttuuritaustalla (myöskään perunanenällä) vuosikymmeniin, sillä näillä tuloksilla on vaikea päästä jopa amikseen lukion jälkeen.

Mutta ehkä hän on vain "kulttuurillisesti ja kielellisesti rajoittunut" eikä ymmärrä esimerkiksi 2-vuotisen lähihoitsun (amk) ja 5+ vuotisen lääkärin yliopistotason koulutuksen eroa? Päälle ripaus "Afrikan savolaisuutta" tarinanrikastajana, ja vot! (Piip tai pling sanoo mikroaaltouuni!) Tarina on valmis tarjoiltavaksi Ylenannin kautta mokutuksen helmenä.

Mitäs oikein höpötät tuosta keskiarvosta? Paikkakuntani lukioon pääsee kuulemma suunnilleen samalla keskiarvolla ja on sieltä lähdetty juristiksi ja lääkäriksi ja matemaatikoksi opiskelemaan.   

[saippuakauppias]

Moniosaajat eivät pääse kouluun, koska suomalaiset eivät osaa ohjata heitä sinne. 

Tämä ongelma on poistumassa. Vajaa vuosi sitten oli Talouselämä-lehdessä juttu somali/irak taustaisesta moniosaajasta, joka oli valmistunut lentokonesuunnittelijaksi polilta. Diploomi-inssin papereilla hanestäkin tuli tuottava yhteiskunnan jäsen: pääsi töihin johonkin mamu-projektiin, jossa hänen työnsä on kierrellä pitkin Suomen lukioita ja peruskouluja ja kertoa mamulapsille, että Suomessa voi opiskella peruskoulun / lukionkin jälkeen.

Tarkoitus oli skannata juttu, mutta lehti ehti mennä kiertoon.

Ihmettelin silloin miten tämäkin juttu on niin merkittävä talousuutinen, että piti oikein paperilehteen laittaa. Nyt alan ymmärtää - tämän kaverin ansiosta Suomi on kohta täynnä uusia Nokioita, Rovioita ym.

[Storm501]

Maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän ja parempaa kielikoulutusta, muutoin hukataan uskomaton määrä osaamista, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Valtteri Aine.

Repesin kyllä tuon USKOMATTOMAN osaamismäärän suhteen.

Enää ei riitä huippuosaaminenkaan, vaan maahanmuuttajilla on pohjaton osaamisen kaivo täynnä USKOMATONTA osaamista. Pian pitäisi varmaan polvistua tällaisten puolijumalien edessä. Nobel-palkinnot ja nälänhädän ratkaisu ovat enää ajan kysymys.


Sääli kyllä, että Mokukultti on tihkunut yliopiston humanistitasolta jo nuorten ja kehittyvien lukiolaisten keskuuteen. Varmaan seuraavaksi lisätään monikulttuurisuus peruskoulun opetussuunnitelmaan, ja leikitään päiväkodissakin 'kuka pelkää rasistia' -hippasta.