2011-10-06 YLE: Rinkebyn pahiskoulusta tuli palkittu eliittikoulu

[Roope]

Katsoinpa sitten tuon Ehrstrandin haastattelun. Kuuden minuutin kohdalla Ehrstrand kuvaa tapausta, jossa hän käytti koraanintulkitsijaa kääntämään vihaisten muslimivanhempien mielen musiikinopetuksen suhteen. Vanhemmille järjestetyssä tilaisuudessa Ehrstrand kysyi muina miehinä mukanaan tuomalta koraanimieheltä, mikä on koraanin käsitys musiikinopetuksesta. Asiantuntija vastasi, että koraani ei sano yhtään mitään musiikinopetuksesta. Tätä vipuna käyttäen Ehrstand taivutti muslimivanhemmat hyväksymään lasten osallistumisen muiden lasten kanssa normaaleille musiikkitunneille. Aika fiksusti pelattu.

Suomalainen versio samasta oli Raaseporin koulun huivijupakka, jossa irakilainen kiintiöpakolaisisä veti tyttärensä koulusta, koska koulussa ei sallittu huivin käyttöä oppitunneilla. Raaseporin maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattson kävi kysymässä helsinkiläisiltä imaameilta, löytyykö koraanista tukea sille, että lasten huivinkäyttö ei olisi pakollista. Kun tällaista tukea ei erikseen löytynyt, niin Mattson ja Raaseporin virkamiehet tulkitsivatkin tilanteen niin, että irakilaisisän vaatimukseen on siis taivuttava. Tämän seurauksena koulu muutti aiempia ohjeitaan niin, että päähineitä saa käyttää tunnilla, mutta vain jos se kuuluu lapsen omaan kulttuuriin. Totaalisen idioottimaisesti pelattu.

[chacha2]

Rinkebyn koulun sijoitukset maanlaajuisessa vertailussa:
Årskurs 9 2010:

Genomsnittligt meritvarde: 154,4 (max 320)                 Sijoitus: 1411 / 1445
Andel elever som fått godkant i alla amnen: 29,3 %       Sijoitus: 1424 / 1451
www.skollistan.se/grundskola/rinkebyskolan-stockholm

Rinkebyn koulu sijoittuu reilusti alle maan keskiarvoon. Kuuluu ihan Ruotsin huonoimpiin kouluihin kun oppilaiden suoritukset vertaillaan.
Silti Yle sanoo: Rinkeby skolan on onnistunut nousemaan yhdeksi maailman parhaista.

Paha juttu Yle. Suomalaisten harhaan johtamista.

[Lahti-Saloranta]

Ehrstrand kuvaa tapausta, jossa hän käytti koraanintulkitsijaa kääntämään vihaisten muslimivanhempien mielen musiikinopetuksen suhteen. Vanhemmille järjestetyssä tilaisuudessa Ehrstrand kysyi muina miehinä mukanaan tuomalta koraanimieheltä, mikä on koraanin käsitys musiikinopetuksesta. Asiantuntija vastasi, että koraani ei sano yhtään mitään musiikinopetuksesta. Tätä vipuna käyttäen Ehrstand taivutti muslimivanhemmat hyväksymään lasten osallistumisen muiden lasten kanssa normaaleille musiikkitunneille.

Rinkebyn koulun sijoitukset maanlaajuisessa vertailussa:
Genomsnittligt meritvarde: 154,4 (max 320)                 Sijoitus: 1411 / 1445
Andel elever som fått godkant i alla amnen: 29,3 %       Sijoitus: 1424 / 1451
Rinkebyn koulu sijoittuu reilusti alle maan keskiarvoon. Kuuluu ihan Ruotsin huonoimpiin kouluihin kun oppilaiden suoritukset vertaillaan.
Silti Yle sanoo: Rinkeby skolan on onnistunut nousemaan yhdeksi maailman parhaista.

Jospa se YLE tarkoitti että Rinkebyn koulussa hallitaan Afrorytmit parhaiten maailmassa. Ne kun oppii niin ei tarvitse osata lukea eikä kitjoittaa senkummemmin kuin laskeakkaan.
Asiallisesti ottaen jos vain joka kolmas läpäisee koulun hyväksyttävästi niin tuota hyväksytyn jajaa on taatusti alennettu ja roimasti varsinkin kun koulua markkinoidaan mallikouluna. Nuo 2/3 koulun päättäneistä on tuskin oppinut edes lukemaan.
Onko kellään muuten tietoa tuon koulun päättäneiden jatko-opinnoista ?

[Sanglier]

Silti Yle sanoo: Rinkeby skolan on onnistunut nousemaan yhdeksi maailman parhaista.

Ehkä se on yksi maailman parhaista Länsimaahan perustetuista, kielitaidottomilla kehitysmaiden asukkailla täytetyistä kouluista joihin kaadetaan sankokaupalla rahaa.

Noin kovaan kisaan Suomella ei ole heittää vielä yhtään koulua. Rinkeby saattaa hyvinkin olla tuollaisessa älyvapaassa kontekstissa maailman kärkeä.

[Lahti-Saloranta]

Silti Yle sanoo: Rinkeby skolan on onnistunut nousemaan yhdeksi maailman parhaista.

Ehkä se on yksi maailman parhaista Länsimaahan perustetuista, kielitaidottomilla kehitysmaiden asukkailla täytetyistä kouluista joihin kaadetaan sankokaupalla rahaa.
Noin kovaan kisaan Suomella ei ole heittää vielä yhtään koulua.

Siinä olisi paikka tehdä opetusministeri Virkkuselle kirjallinen kysymys:
" YLE:n tietojen mukaan Ruotsin Rinkebyn ongelmakoulu on noussut lyhyessä ajassa eliittikouluksi, yhdeksi maailman parhaista.
Mitä hallitus aikoo tehdä että myös Suomen peruskoulut yltäisivät samalle tasolle kuin Rinkebyn eliittikoulu ?"

[Alma-ata]

Kun on kyse sellaisesta tilanteesta, että teini ei läpäise ruotsalaista peruskoulua, niin kyllä siinä tilassa oleva ihminen on jo aika syvästi syrjäytynyt. Syrjäytyä voi toki monista syistä.

OT: Kas vain, eräs Ruotsin huonoimmista kouluista: http://www.skollistan.se/grundskola/rosengardsskolan-6-9-malmo/ Hyväksytyn päättötodistuksen saaneita 13,4%.

[Malla]

Kun on kyse sellaisesta tilanteesta, että teini ei läpäise ruotsalaista peruskoulua, niin kyllä siinä tilassa oleva ihminen on jo aika syvästi syrjäytynyt.

Kyllä.
Tuttu suomalainen kaksikielinen nuori lähti Ruotsiin yliopistoon. Hän joutui suorittamaan kielikokeen (ilmeisesti vaadittiin silloin kaikilta ulkomaalaisilta), jonka kuka tahansa peruskoulun pakkoruotsin tunneilla nukkunut olisi läpäissyt.
Vuoden kuluttua nuori tuli takaisin, pyrki ja pääsi suomalaiseen yliopistoon. Syy paluuseen: yliopisto-opinnot Ruotsissa etenivät, tuota, hiukan hitaasti, koska huomattavalla osalla opiskelijoita oli kielivaikeuksia.
Ei hyvältä näytä, Ruotsi.

OT: Kas vain, eräs Ruotsin huonoimmista kouluista: http://www.skollistan.se/grundskola/rosengardsskolan-6-9-malmo/ Hyväksytyn päättötodistuksen saaneita 13,4%.

Ei ole totta! Tai siis on, mutta kunpa ei olisi.
Sääliksi käy erityisesti koulun motivoituneita ja lahjakkaita (sillä heitä varmasti on joukossa) oppilaita, jota haluaisivat, hui kauhistus, oppia. Miten se onnistuu tuollaisessa ympäristössä?

[Alma-ata]

Suomen peruskoulupudokkaita on 2000-luvulle saakka yhdistänyt se, että he eivät edes ole käyneet koulussaan, vaan lintsanneet yms. Tilanne taitaa olla muotoutumassa uusiksi, kun kielivaikeudet ja ns. omassa kulttuurikuopassa muhiminen tulevat yhä vahvemmin kuvaan.

Ilman peruskoulun päättötodistusta elämässään eteenpäin hörveltävän roskasakin haasteellisten nuorten määrä on hiljalleen nousussa eurooppalaiselle 25% tasolle.

Koulukulttuurissa on muuten niin, että kun mätäpäiden määrä ylittää kriittisen massan, niin syntyy magnetismin kaltainen ilmiö, joka imaisee mukaansa yhä useamman. Tämä  jengiytynyt häirikköporukka ei valitettavasti lintsaa, vaan nimenomaan kokoontuu koululla sitä terrorisoidakseen.

[Lentomestari]

Tätä ketjua lukiessa tuntuu pöyristyttävältä kuinka yle kehtaa valehdella katselijoille, lupamaksujen tarkoitus ei varmaan ole maksaville asiakkaille syöttää pajunköyttä. Ylen ohjelmien katselijat ovat nyt kuitenkin tämän valheen pauloissa, kuinka tämä valhe voitaisiin korjata? ei lienee muuta mahdollisuutta kun paasata tällä foorumilla ja toivoa tavoitettavan mahdollisimman paljon lukijoita.

[nuiv-or]

Tätä ketjua lukiessa tuntuu pöyristyttävältä kuinka yle kehtaa valehdella katselijoille, lupamaksujen tarkoitus ei varmaan ole maksaville asiakkaille syöttää pajunköyttä. Ylen ohjelmien katselijat ovat nyt kuitenkin tämän valheen pauloissa, kuinka tämä valhe voitaisiin korjata? ei lienee muuta mahdollisuutta kun paasata tällä foorumilla ja toivoa tavoitettavan mahdollisimman paljon lukijoita.

http://www.skollistan.se/grundskola/rosengardsskolan-6-9-malmo/

Onhan tuo Rinkeby eliittiä verrattuna tuohon kouluun, 13,4 %


Rinkebyskolan förfogar över 35 inomhuskameror med inspelning. Inspelningarna lagras i 30 dagar varefter de raderas. Kamerorna är placerade i korridorer, uppehållsrum och andra allmänna utrymmen. Klassrum bevakas inte. Skolans entréer är tydligt skyltade med information om att lokalerna är övervakade med inspelning.

[Lahti-Saloranta]

Onhan tuo Rinkeby eliittiä verrattuna tuohon kouluun, 13,4 %

Löytyyhöhän ne huippuosaajat, uudet Nobelit ja Linnet tästä joukosta.

[nuiv-or]

Nobelit tulevat tästä koulusta, http://www.skollistan.se/grundskola/almviksgardens-skola-malmo/ 0,0 % - kunhan lisätään monikulttuurisuutta.

Tuossa muitakin ehdokkaita, http://www.skollistan.se/godkant-alla-amnen/page/29/

Tämä koulu on niin mukavanniminen ja -oloinen, ettei ole tilastojakaan:
http://www.skollistan.se/grundskola/al-salamah-skolan-malmo/

[Lahti-Saloranta]

Tämä koulu on niin mukavanniminen ja -oloinen, ettei ole tilastojakaan:
http://www.skollistan.se/grundskola/al-salamah-skolan-malmo/

Taitaa olla sellainen opinahjo, jossa monikulttuurisuus on puhjennut täyteen kukoistukseesna, oikea kultamunien hautomo.

[chacha2]

Tämä koulu on niin mukavanniminen ja -oloinen, ettei ole tilastojakaan:
http://www.skollistan.se/grundskola/al-salamah-skolan-malmo/

Taitaa olla sellainen opinahjo, jossa monikulttuurisuus on puhjennut täyteen kukoistukseesna, oikea kultamunien hautomo.

Tilastot puuttuvat koska koulussa on ainoastaan luokat 0-7.
Vapaakoulu joka on varmaan arabiankielisille tarkoitettu koska koulun omassa lehdessa ei ole monta ruotsin sanaa eika myoskaan koulun 'Tasaarvosuunnitelmassa':
www.alsalamahskolan.com/files/Skolanstidning.pdf
www.alsalamahskolan.com/files/Likabehandlingsplan.pdf

Vaikuttaa olevan muuten aika edistyksellinen koska linkkilistallaan heilla on monta hyvaa sivustoa, mm
Skolverket, SCB (Statistiska Centralbyrån), Faktabanken, BRIS, Barnombudsmannen, Specialpedagogiska institutet jne.
www.alsalamahskolan.com/Externalankar.html

[chacha2]

Onhan tuo Rinkeby eliittiä verrattuna tuohon kouluun, 13,4 %

Löytyyhöhän ne huippuosaajat, uudet Nobelit ja Linnet tästä joukosta.

Vaikea sanoa  mutta Rosengårdsskolan on ainakin virallisesti Ruotsin huonoin peruskoulu

Sveriges 10 sämsta skolor
1. Rosengårdsskolan, Malmö

2. Vivallaskolan, Örebro

3. Rågsvedsskolan, Stockholm

4. Sandeklevsskolan, Göteborg

5. Jordbromalmsskolan, Haninge
...
(Källa: Aftonbladet/Skolverket)

http://www.affarsvarlden.se/hem/nyheter/article3343385.ece

[juge]

Ruotsissa osataan:

"Kouluihme" paljastui kuplaksi - liian hyviä arvosanoja löysin perustein

Vielä vuonna 2007 Länsi-Göötanmaan Essungassa sijaitsevan Nossebron koulun keskiarvot olivat Ruotsin heikoimpia. Koulun henkilökunta päätti, että suunnan on muututtava ja koulusta on tehtävä Ruotsin paras. Tavoitteelle saatiin myös kunnallispamppujen tuki.

Kunnan panostamatta kruunuakaan lisää opettajat ryhtyivät opiskelemaan erityispedagogiikkaa, pienryhmät poistettiin ja luokkiin lisättiin opettajia. Kolmessa vuodessa koulun oppilaiden keskiarvot nousivat kohisten ja vuoden 2010 lukujen perusteella Nossebrosta oli tullut Ruotsin paras koulu.

Sen jälkeen kaikki halusivat perehtyä "kouluihmeeseen" ja oppia samat tehokkaat metodit. Ruotsin 290 kunnasta 220 on ollut yhteydessä Nossebrohon imeäkseen oppia vastaavan tehokkuuden toteuttamiseksi. Maan opetushallitus ja koulutustarkastus ovat ylistäneet Nossebrota ja lehdet kehuneet koulun maasta taivaisiin.

Maanantain Dagens Nyheter paljastaa kuitenkin karun totuuden: koulun oppilaat ovat vuoden 2010 arvioinnissa saavuttaneet vähintään keskimääräisen tason. Esimerkiksi selvästi kohonneet matematiikan arvosanat johtuivat siitä, että oppilaat saivat todistukseensa paremmat arvioinnit kuin heidän tuloksensa valtakunnallisessa kokeessa antoivat aihetta. Koulun rehtorikin myöntää, että yksi matematiikan opettaja antoi aivan liian hyviä arvosanoja.

DN:n mukaan myös englannin ja ruotsin arvosanat Nossebrossa ovat korkeammat kuin koulun oppilaiden taidot antavat aihetta valtakunnallisen kokeen perusteella. Tosiasiassa koulun oppilaat ovat yltäneet enintään keskitason suorituksiin. Esimerkiksi vuonna 2010 joka kuudes koulun ysiluokkalaisista hylättiin matematiikassa ja 14 prosenttia ruotsin kielen luetun ymmärtämisessä.

Essungan koulutoimenjohtajakin myöntää DN:lle hämmästyneensä oppimistulosten nopeaa nousua ja sanoo:

- Vuosi 2010 oli melkein liian hyvä, ollakseni rehellinen. Osa todistuksista oli hiukan virheellisiä, hän myöntää.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=67611:qkouluihmeq-paljastui-kuplaksi-liian-hyviae-arvosanoja-loeysin-perustein&catid=4:ulkomaat&Itemid=6

[ekto]

Ja yle tottakai julkaisee korjauksen?

Tilanne menee kyllä mahdottomaksi, kun mediamaksu tulee ja joudun pakon edessä maksamaan näiden epärehellisten toimittajien palkat...


Pitäisi varmaan aloittaa joku sivusto, jonne epärehellisyyksiä kerättäisiin?

Edit: Eliittikoulu pitäisi lisätä homman sanakirjaan.

[Ernst]

Ihmeitä tapahtuu kovasti harvoin päätellen siitäkin, miten usein ihme paljastuu melko pian joksikin muuksi kuin ihmeeksi.

[requiem]

...

Essungan koulutoimenjohtajakin myöntää DN:lle hämmästyneensä oppimistulosten nopeaa nousua ja sanoo:

- Vuosi 2010 oli melkein liian hyvä, ollakseni rehellinen. Osa todistuksista oli hiukan virheellisiä, hän myöntää.

...

Niin, mitä nyt vähän oli juksattu. No, onneksi ei oltu juksattu pahasti tai jotain. Toimisikohan tämä yhtä hyvin esim. seuraavassa yhteydessä:

Pilipalifirman johtaja myöntää Ilta-Skeidalle hämmästyneensä yrityksen tuloksen nopeaa kasvuaa ja sanoo:

- Vuosi 2010 oli melkein liian hyvä, ollakseni rehellinen. Osa tulosluvuista oli hiukan virheellisiä, hän myöntää.

Ei, ei toimi.

[DuPont]

Esimerkiksi vuonna 2010 joka kuudes koulun ysiluokkalaisista hylättiin matematiikassa ja 14 prosenttia ruotsin kielen luetun ymmärtämisessä.

Kuinkas "rikas" koulu tämä muuten on?

[Roope]

Tukholman Rinkebyn koulu tunnettiin aiemmin moninaisten ongelmien tyyssijana. Nyttemmin se on niittänyt mainetta kasvattamalla monikulttuuriseen ajatteluun kykeneviä nuoria, joiden arvon myös elinkeinoelämä on havainnut. Pedagogisen menestystarinan on mahdollistanut opetus, jossa on hyödynnetty kielellisesti rikkaan ympäristön virikkeitä.

Torsti Lehtinen: Kielten rikkaus, Kirkko & Kaupunki 38/2012

Mikä mahtaa olla tuon boldatun väitteen alkuperä? Liekö se ylioptimistinen tulkinta ensimmäisen viestin Yleisradion jutusta, jossa rehtori Ehrstrand maalaa Rinkebyn oppilaista ruusuista kuvaa monikulttuurisuuden taitureina, jotka ovat tulevaisuuden työmarkkinoiden voittajia. Ruotsin elinkeinoelämä tuskin on koskaan ilmaissut kiinnostusta koulussa varsin kehnosti pärjääviin rinkebyläisiin.

[chacha2]

Tukholman Rinkebyn koulu tunnettiin aiemmin moninaisten ongelmien tyyssijana. Nyttemmin se on niittänyt mainetta kasvattamalla monikulttuuriseen ajatteluun kykeneviä nuoria, joiden arvon myös elinkeinoelämä on havainnut. Pedagogisen menestystarinan on mahdollistanut opetus, jossa on hyödynnetty kielellisesti rikkaan ympäristön virikkeitä.

Torsti Lehtinen: Kielten rikkaus, Kirkko & Kaupunki 38/2012

Mikä mahtaa olla tuon boldatun väitteen alkuperä? Liekö se ylioptimistinen tulkinta ensimmäisen viestin Yleisradion jutusta, jossa rehtori Ehrstrand maalaa Rinkebyn oppilaista ruusuista kuvaa monikulttuurisuuden taitureina, jotka ovat tulevaisuuden työmarkkinoiden voittajia. Ruotsin elinkeinoelämä tuskin on koskaan ilmaissut kiinnostusta koulussa varsin kehnosti pärjääviin rinkebyläisiin.

Börje kävi ilmeisesti Helsingissä luennoimassa taannoin.

7.10.2012 19:42
Luennoitsija oli tukholmalaisen monikulttuurisuudestaan ja innovatiivisista opetusmenetelmistään kuulun Rinkebyn koulun rehtori Börje Ehstrand, koulutukseltaan myös englannin opettaja mutta ruotsinkielinen (alkujaan suomenruotsalainen) ja ilmeisesti luennoinut lähinnä ruotsiksi.
realismia (nimimerkki)

http://hommaforum.org/index.php/topic,76241.msg1136408.html#msg1136408
Olisiko Torsti käynyt kuuntelemassa luentoa? Tai kuullut siitä jotain hehkutusta?

Huolestuttavaa kuitenkin että Ekstrandia käytetään luennoitsijana Suomessa kertoen 'menestysreseptistään' kun tiedetään että Rinkebyn koulu ei todellakaan ole mikään eliittikoulu. Yksi Ruotsin huonoimmista kouluistahan on kyse tilastollisesti katsottuna.
(Monikultturisuus  kun ei minulle ole mikään itseisarvo.)


Edit typo, typo

[Roope]

[Huolestuttavaa kuitenkin että Ekstrandia käytetään luennoitsijana Suomessa kertoen 'menestysreseptistään' kun tiedetään että Rinkebyn koulu ei todellakaan ole mikään eliittikoulu. Yksi Ruotsin huonoimmista kouluistahan on kyse tilastollisesti katsottuna.
(Monikultturisuus  kun ei minulle ole mikään itseisarvo.)

Menee täällä täydestä:

Luulisi, ettei Rinkebystä ole positiiviseksi esimerkiksi monessakaan asiassa. Tukholman kaupunginosa on tuttu varoittava esimerkki monesta ilmiöstä, joiden keskittymistä Suomessa kaihdetaan: siellä on Ruotsin kärkiluvut työttömyydessä, yksinhuoltajien määrässä, maahanmuuttajaväestön prosenttiosuudessa...Silti huhtikuun lopussa iso joukko suomalaisia opetusalan ammattilaisia kuunteli vaikuttuneena Rinkebyskolanin rehtoria Börje Ehrstrandia Lohjalla järjestetyssä tilaisuudessa.

Pohjanmaalta kotoisin oleva ruotsinsuomalainen Börje Ehrstrand on arvostettu luennoitsija eri puolilla Eurooppaa. Syynä ovat mahtavat tulokset sekä hänen koulunsa oppimistuloksissa että kouluviihtyvyydessä. Koulu on Ehrstrandin mukaan pohjoismaista parhaimmisto matematiikassa ja se on saanut useita kertoja Astrid Lindgren -palkinnon lastenkirjallisuuden edistämisestä. Lisäksi Rinkebyskolan on saanut toistuvasti palkinnon parhaasta rikoksia estävästä projektista.

Rinkebyssä on osattu kääntää koulun oppilaiden lähtökohdat positiiviseksi. Koulun 400 oppilaasta 80 prosenttia on maahanmuuttajia, he tulevat 110 maasta ja puhuvat äidinkielenään 60 kieltä. Koulussa on paljon oppilaiden eri kulttuureja esiin tuovia teemapäiviä ja uskonnonopetuksessa etsitään enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Rinkebyskolanilla on aktiivinen verkosto yritysmaailman henkilöistä, jotka käyvät puhumassa monikulttuurisuuden positiivisesta roolista tulevaisuuden työelämässä. Lasten eri kulttuuritaustoilla ja tavoilla onkin positiivinen merkitys!

Koulu panostaa erityisesti maahanmuuttajille mielekkäisiin urheiluun ja kulttuuritoimintaan. Rinkebyskolanilla on Ruotsin mestaruuksia poikien jalkapallossa ja tyttöjen käsipallossa, minkä lisäksi se on monta taiteilijaa kasvattanut koulu. Lähes jokainen kirjallisuuden Nobelin voittanut kirjailija vierailee koulussa palkinnon saatuaan: syynä on innovatiivinen kirjallisuushanke, jonka tuotokset käännetään pikavauhtia kunkin Nobel-voittajan omalle kielelle. Muutenkin koulu panostaa voimakkaasti kirjallisuus-, kieli- ja teatteriprojekteihin: nuorten tulevaisuus on kiinni heidän kyvystään ilmaista itseään sekä kirjallisesti että esiintymällä vakuuttavasti. Palkittu koulukirjasto on kaiken perusta.

Koulun yhteydessä oleva nuorisotila on avoinna kello kahdeksasta aamulla aina kello 11:een illalla joka päivä – myös jouluaattona. Tavoite on, että aina on paikalla nuorelle turvallinen aikuinen. Tämän mahdollistaa aktiivinen ja luottamuksellinen yhteistyö alueen yli sadan nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntajärjestön kanssa.

Miten kaikki tämä tehdään, ja vielä ympäröiviä kaupunginosia heikommista lähtökohdista? Rehtori Börje Ehrstrandin mukaan selityksenä on, että koulu on avoin eri vaikutteille, alueensa toimijoille ja ympäröivälle yhteiskunnalleen.

Tuulikki Koskinen
kulttuurisuunnittelija,
Kulttuuria kouluihin -hanke

Kirjoituksia koulusta - Helsingin opetusviraston blogi

Hengästyttävän upea koulu!

Ainakin tuosta selviää, että Rinkebyssä ei pihistellä resurssien suhteen. Ja senkin tuo todistaa, että edes käsittämättömän suurilla satsauksilla tulokset eivät oikeasti ole kummoiset. Rinkeby on kaikesta hypestä huolimatta edelleen tulostasoltaan Ruotsin huonoimpia kouluja. Yritysmaailman edustajat voivat käydä puhumassa Rinkebyssä "monikulttuurisuuden positiivisesta roolista tulevaisuuden työelämässä", mutta puhumiseen se jääkin.

[Jouko]

Ei varmasti näissä tapauksissa tulokset vastaa satsauksia. Kyse on vain mainostempusta, kulissista.

[Siili]

Ainakin tuosta selviää, että Rinkebyssä ei pihistellä resurssien suhteen. Ja senkin tuo todistaa, että edes käsittämättömän suurilla satsauksilla tulokset eivät oikeasti ole kummoiset. Rinkeby on kaikesta hypestä huolimatta edelleen tulostasoltaan Ruotsin huonoimpia kouluja. Yritysmaailman edustajat voivat käydä puhumassa Rinkebyssä "monikulttuurisuuden positiivisesta roolista tulevaisuuden työelämässä", mutta puhumiseen se jääkin.

Olisi mielenkiintoista, jos tehtäisiin jokin tutkimus, jossa arvalla valittaisiin eri kouluista joka vuosi vaikkapa kymmenen oppilasta ja seurattaisiin, missä he olisivat viisi vuotta koulun päättämisen jälkeen.  Näin selviäisi, onko erilainen rinkebypuuhailu edesauttanut merkittävästi oppilaiden selviämistä ruotsalaisessa yhteiskunanssa. 

[Mursu]

Miten tulimmekaan ennen toimeen ilman kulttuurisuunnittelijoita.

[chacha2]

Ei varmasti näissä tapauksissa tulokset vastaa satsauksia. Kyse on vain mainostempusta, kulissista.

Ja kulissit rakoilevat. Jos siis tarkasteellan koulun kokonaiskuvaa:
Muistettakoon että tähän kouluun on satsattu melkein tuplasti enemmän kuin tavalliseen tukholmalaiskouluun:

Förutom den normala schablonersättningen för en skolelev i Stockholm (i högstadiet knappt 60000 kronor per elev och år efter administrativa kostnader) utgår extra anslag beroende på socioekonomiska faktorer. Rinkebyskolan får därmed nästan 50000 kronor ytterligare per elev och år.

http://www.svd.se/opinion/ledarsidan/lat-inte-rinkeby-brinna_4842769.svd

Mutta silti:
Kesällä kouluun taas murtauduttiin. Tavara, 150 000 kruunun edestä, hävisi.
Alueeseen hankittiin lisää poliiseja, kuusi kappaletta, paikalla olevien kolmekymmentä lähipoliisien lisäksi.
Alueella kun esiintyy yhä paljon 'haasteita': Paljon nuoriso rikollisuutta, autoja palaa yhä paljon ja poliisejakin heitellään yhä kivillä.
Jopa yksi Rinkebyakademian perustajista oli todella alakuloinen, hänestä tuntui ettei enää jaksa, harkitsi lopettamista. Kun tuntui siltä että rinkebyläiset olisivat pitäneet nähdä jotain tapahtuneesta :

Stavros Louca är lärare och en av initiativtagarna till akademien:
– Jag kände att jag inte orkade mer och tänkte att det var dags att lägga av. Det känns som om att de som bor i Rinkeby borde ha sett någonting av det som hände.

http://www.svd.se/nyheter/stockholm/inbrott-pa-rinkebyakademien_7250263.svd

Mahtoiko Ehrstrand mainita näistä haasteista mitään kun kävi Helsingissä?
Mahtoiko puhua siitä miten koulu on(tai ei ole) onnistunut kaikkien oppilaiden kasvattajana?
Ja siitä mitä tukholmalaiset satsatuilla verorahoillaan ihan oikeasti saavat takaisin? 

[petebe]

Varmasti rehellisimmän totuuden tästäkin asiasta saa kysymällä: "Laittaisitko oman lapsesi tähän kouluun hankkimaan pohjatiedot jatko-opintoja varten?"

Ainakin oma vastaukseni olisi ehdoton EI!

[Roope]

Olisi mielenkiintoista, jos tehtäisiin jokin tutkimus, jossa arvalla valittaisiin eri kouluista joka vuosi vaikkapa kymmenen oppilasta ja seurattaisiin, missä he olisivat viisi vuotta koulun päättämisen jälkeen.  Näin selviäisi, onko erilainen rinkebypuuhailu edesauttanut merkittävästi oppilaiden selviämistä ruotsalaisessa yhteiskunanssa.

Eiköhän oppilaiden menestys korreloi aika hyvin koulumenestyksen kanssa. Puolet Rinkebyn oppilaista ei kelpaa jatko-opintoihin. Muutama Rinkebyn eliittiluokkien (eikö oppilaiden erottelu osaamisen perusteella olekaan pahasta?) oppilas luultavasti menestyy, mutta tyttöjen käsipallojoukkueen Ruotsin mestaruudesta tuskin tulee kenellekään lisäpisteitä työtä haettaessa.

[Nikopol]

Kerran vielä:

Rinkebyn menestystarina pohjautuu siihen että mikään ei voi mennä huonommin. Jos €0,01 sijoitus satakertaistuu, tuotton on prosentuaalisesti huikea mutta käteen jää silti vain yksi euro.

Viihtyvyyden lisääntyminen vaikka tuhannella prosentilla tarkoittaa vain sitä ettei ketään tapeta eikä koulua polteta kokonaan. Noin karkeasti. Vielä karkeammin voisi sanoa että jalatonkin juoksee maratonin kunhan joku vain kantaa. Sillä rahalla mikä Rinkebyhyn on kaadettu on saatu aikaan kosmeettisia tuloksia, Potemkinin kulisseja jotka uppoavat hyväuskoiseen ja asenteelliseen monikultturistiyleisöön kuin luoti 14-vuotiaan pakistanilaistytön päähän.