2011-11-05 Kansan Uutiset: Ihmisoikeudet ohjaamaan maahanmuuttojournalismia

[Maastamuuttaja]

Näyttää siltä, että sukupuoliyhdyntöjen frekvenssiä länsimaissa tulisi tihentää. Kondomien saatavuutta voisi hieman hankaloittaa. Feministit voisivat pehmentää agendaansa ja antaa pillua.

Eiköhän se siitä.

[Haplotaxida]

Esimerkkinä vihamielisyydestä hän käytti laitonta maahanmuuttoa, joka koetaan vakavana rikoksena. Sitä paljon pienemmäksi rikokseksi Biaudet´n mukaan koetaan se vakava väkivalta, joka kohdistuu laittomasti maahan tulleisiin ihmisiin.

Käsittämätön väite. En muista yhtä ainutta lievääkään laittomasti maassa oleskeleviin kohdistunutta väkivallantekoa. Voisin kylläkin luetella lukuisia (laillisesti maassa oleskelevien) turvapaikanhakijoiden puukotuksia ja muita pahoinpitelyjä, joissa pahoinpitelijä on ollut toinen turvapaikanhakija. Tuoreessa muistissa on myös (laillisesti maassa oleskelevien) romanialaisten pahoinpitely, jossa hyökkääjät olivat romanialaisia romanikerjäläisiä.

Ja vaikka sellaisia tapauksia olisi, niin Biaudet voisi toki kertoa, että missä päin Suomea on oikeasti törmännyt sellaisiin asenteisiin, että laittomasti maahan tulleisiin kohdistuvaa vakavaa väkivaltaa pidetään laitonta maahanmuuttoa pienempänä rikoksena. Varmaan joku voi olla tuota mieltä ja oksentanutkin sen jonnekin netin uumeniin, mutta esimerkkinä vihamielisyydestä moinen toimii perin huonosti, jos sellainen suhtautuminen ei ole kovin yleistä.

Uimosen mielestä netti on vapauttanut pahan hengen pullosta. Huono keskustelukulttuuri on tullut pintaan. Hommafoorumia ei hänen mukaansa olisi syntynyt, jos asioista olisi alusta alkaen puhuttu niiden oikeilla nimillä.

Tämä olisikin sinällään ihan fiksu kommentti, mutta Uimosella oli muutakin sanomista. Hänen mielestään internetin sananvapautta pitää rajoittaa, koska toimittajat tietävät parhaiten, millaisten mielipiteiden julkaiseminen on suotavaa.

Heh, vaikuttaisi siltä, että Haavisto on kuittaillut Uimoselle asioiden puhumisesta niiden oikeilla nimillä.

[Juha J.]

Jaksanut lukea kuin otsikon ja siihen kommentti: Mitä helevetin maahanmuuttojournalisteja/journalismia?

Siellä oli esim. tällaista:

Valtion taidemuseossa työskentelevä monikulttuurisuusasiamies Ahmed Al-Nawas muistutti, että pian pääkaupunkisuuden lapsista 25 prosenttia on maahanmuuttajia. Hän ihmettelikin, luulevatko lehdet saavansa näistä lapsista lukijoita nykyisenlaisella kirjoittelulla.

Boldaus minun.

[Juha J.]

Ai niin, Homma mainittu. Se on aina mukavaa.

[Rekka-Pena]

Kommentti uutiseen Kommariuutisten sivuilla:

Luulen, että ainakin osittain vihapuheet johtuvat puhujien omista tyydyttymättömistä perustarpeista olla rakastettu ja hyväksytty. Vihaajat ovat itse kokeneet elämässään syrjintää, rakkauden puutetta ja merkityksettömyyttä, mikä purkautuu toisten heikossa asemassa olevien syyttämisenä.

Nettisivujen vihamieliset nimettömyyden suojissa kirjoitetut tunteenpurkaukset milloin ketäkin henkilöä tai ryhmää kohtaan osoittavat, että yhteiskunnastamme / kulttuuristamme on katoamassa ihmisyys. Ihmisyyden kokeminen puolestaan vaatii syntyäkseen nähdyksi ja rakastetuksi tulemista, lapsuudesta asti. Ihmisyys edellyttää myös yhteiskuntaa, jossa jokaisen on helppo löytää paikkansa ja merkityksensä osana yhteisöä. Kyse siis todella on ihmisoikeuksista.

Kaupallinen media käyttää hyväkseen onnettomien ihmisten tarvetta purkaa hillitsemätöntä katkeruutta. Sen toiminta perustuu vain rahan oikeuksiin, ja se vain pitää vihan kierrettä yllä. Hyvä, että siihen yritetään puuttua.

Vihaajat ja vihan kohteet ovat kaikki ihmisiä, kaikilla samat inhimillisen elämän tarpeet.

En ole millekään tekstinpätkälle vähään aikaan revennyt näin perusteellisesti

[foobar]

En ole millekään tekstinpätkälle vähään aikaan revennyt näin perusteellisesti

... veikkaan, että kirjoittajan mielestä lahtarien murhaamisella hekumointi on yhteiskunnan ihmisyyden perusedellytys. Onhan kyse kuitenkin Kansan Uutisista...

[BeerBelly]

Ulkomaalaisia on ilmeisesti tällä hetkellä n. 250k. Kansalaisuuden saaneita 1990-2010 välillä on 65857.

Ulkomailla syntyneitä lienee jo yli neljännesmiljoona koska vuodenvaihteessa heitä oli reilut 248 000 ja vuosittain heidän määränsä on viime aikoina kasvanut noin 15k:lla vuodessa. Ulkomaan kansalaisia oli 168 000. Sinänsä säälittävää ettei Johanna Korhonen ymmärrä käsitteiden ulkomaalainen ja maahanmuuttaja eroa. Tosin ei yllättävää.

[l'uomo normale]

Valtion taidemuseossa työskentelevä monikulttuurisuusasiamies Ahmed Al-Nawas muistutti, että pian pääkaupunkisuuden lapsista 25 prosenttia on maahanmuuttajia. Hän ihmettelikin, luulevatko lehdet saavansa näistä lapsista lukijoita nykyisenlaisella kirjoittelulla.

Boldaus minun.

Ateneumissa ei ole enää edes naulakonhoitajia näyttelyvieraiden takkeja valvomassa ja salivalvojatkin aiotaan ulkoistaa tai jotain. Siinä olisi ollut matalan kynnyksen työpaikkoja maahanmuuttajille. Hyvä, ettei Umaya Abu-Hannan virka sentään ole joutunut valtionhallinnon tuottavuusohjelman uhriksi.

[MoonShine]

Ateneumissa ei ole enää edes naulakonhoitajia näyttelyvieraiden takkeja valvomassa ja salivalvojatkin aiotaan ulkoistaa tai jotain. Siinä olisi ollut matalan kynnyksen työpaikkoja maahanmuuttajille. Hyvä, ettei Umaya Abu-Hannan virka sentään ole joutunut valtionhallinnon tuottavuusohjelman uhriksi.

Kuka sitä hoitaa?
apuhannahan älysi häipyä Hollantiin naukumaan monikulttuurista mantraansa.

[l'uomo normale]

Ateneumissa ei ole enää edes naulakonhoitajia näyttelyvieraiden takkeja valvomassa ja salivalvojatkin aiotaan ulkoistaa tai jotain. Siinä olisi ollut matalan kynnyksen työpaikkoja maahanmuuttajille. Hyvä, ettei Umaya Abu-Hannan virka sentään ole joutunut valtionhallinnon tuottavuusohjelman uhriksi.

Kuka sitä hoitaa?
apuhannahan älysi häipyä Hollantiin naukumaan monikulttuurista mantraansa.

Olettaisin että juuri tuo monikulttuurisuusasiamies Ahmed al Nawas.

[nuiv-or]

Tutkija, joka kaipaa tietoa. Hienoa, mutta valitettavan harvinaista. Syvällisemmästä selvityksestä olisi käynyt ilmi, että muiden kuin pakolaisstatuksen saaneiden perheenyhdistämiseen ilman toimeentulovaatimusta ei ole EU:ssa mitään velvoitetta. Suomen perheenyhdistämiskäytännöt poikkeavat muun Euroopan keskimääräisestä linjasta. Sisäministeri Räsänen mainitsi televisiossa, että vain Suomessa hyväksytään (pelkkään haastatteluun perustuva) kasvattilapsien perheenyhdistäminen. En ole ihan varma, onko näin, mutta ainakin tällainen käytäntö on Euroopassa harvinainen.

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32003L0086:FI:HTML

3 artikla
Tämän direktiivin tavoitteena on vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevilla kolmansien maiden kansalaisilla on oikeus perheenyhdistämiseen.

1. Tätä direktiiviä sovelletaan, kun perheenkokoajalla on jäsenvaltion vähintään yhdeksi vuodeksi myöntämä oleskelulupa ja perustellut mahdollisuudet saada pysyvä oleskeluoikeus, silloin kun perheenkokoajan perheenjäsenet ovat kolmannen maan kansalaisia, heidän oikeudellisesta asemastaan riippumatta.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta, kun:

a) perheenkokoaja on hakenut pakolaisaseman tunnustamista ja hänen hakemuksestaan ei ole vielä tehty lopullista päätöstä;

b) perheenkokoajalle on myönnetty oikeus oleskella jäsenvaltiossa tilapäisen suojelun perusteella tai hän on hakenut oleskelulupaa tällä perusteella ja odottaa asemaansa koskevaa päätöstä.

c) perheenkokoajalle on myönnetty oikeus oleskella jäsenvaltiossa toissijaisen suojelun perusteella kansainvälisten velvoitteiden, kansallisen lainsäädännön tai jäsenvaltioiden käytännön mukaisesti tai hän on hakenut oleskelulupaa tällä perusteella ja odottaa asemaansa koskevaa päätöstä.

3. Tätä direktiiviä ei sovelleta Euroopan unionin kansalaisen perheenjäseniin.

4. Tämä direktiivi ei estä soveltamasta suotuisampia säännöksiä, jotka sisältyvät:

a) kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yhteisö tai yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet kolmansien maiden kanssa;

b) 18 päivänä lokakuuta 1961 tehtyyn Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan, 3 päivänä toukokuuta 1987 tehtyyn tarkistettuun Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan ja 24 päivänä marraskuuta 1977 tehtyyn siirtotyöläisten asemaa koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen.

5. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen antaa tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat suotuisampia.


4 artikla

1. Jollei IV luvussa sekä 16 artiklassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu, jäsenvaltioiden on sallittava tämän direktiivin nojalla seuraavien perheenjäsenten maahantulo ja maassaoleskelu:

a) perheenkokoajan aviopuoliso;

b) perheenkokoajan ja hänen aviopuolisonsa alaikäiset lapset, mukaan luettuina lapset, jotka on adoptoitu asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätöksen tai sellaisen päätöksen mukaisesti, joka on kyseisen jäsenvaltion kansainvälisten velvoitteiden vuoksi täytäntöönpanokelpoinen ilman eri toimenpiteitä tai joka tunnustetaan kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti;

c) alaikäiset lapset, mukaan luettuina perheenkokoajan adoptoimat lapset, jos perheenkokoaja on näiden huoltaja ja lapset ovat hänen huollettavanaan. Jäsenvaltiot voivat myöntää luvan perheenyhdistämiseen myös silloin, kun kyseessä on yhteishuoltajuus, jos toinen vanhemmista antaa siihen suostumuksensa;

d) alaikäiset lapset, mukaan luettuina perheenkokoajan aviopuolison adoptoimat lapset, jos aviopuoliso on näiden huoltaja ja lapset ovat hänen huollettavanaan. Jäsenvaltiot voivat myöntää luvan perheenyhdistämiseen myös silloin, kun kyseessä on yhteishuoltajuus, jos toinen vanhemmista antaa siihen suostumuksensa.


6 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat evätä perheenjäsenen maahantuloa ja maassaoleskelua koskevan hakemuksen yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä.

2. Jäsenvaltiot voivat peruuttaa perheenjäsenen oleskeluluvan tai olla jatkamatta sen voimassaoloa yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä.

Tehdessään asiaa koskevan päätöksen jäsenvaltioiden on 17 artiklan lisäksi tarkasteltava perheenjäsenen tekemän yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden vastaisen rikoksen vakavuutta tai lajia tai asianomaisesta henkilöstä aiheutuvia vaaroja.

3. Sairauden tai vamman ilmeneminen oleskeluluvan myöntämisen jälkeen ei yksinään voi olla perusteena sille, että asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen hylkää oleskeluluvan uusimista koskevan hakemuksen tai tekee maasta poistamista koskevan päätöksen.

7 artikla

1. Jäsenvaltio voi vaatia hakemuksen tehneeltä henkilöltä perheenyhdistämistä koskevan hakemuksen jättämisen yhteydessä todisteita siitä, että perheenkokoajalla on:

a) asunto, jota voidaan pitää vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella ja joka täyttää asianomaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevat yleiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset;

b) sairausvakuutus, joka kattaa asianomaisessa jäsenvaltiossa sekä perheenkokoajan että hänen perheenjäsentensä kaikki sellaiset riskit, jotka se kattaa yleensä asianomaisen jäsenvaltion omien kansalaisten osalta;

c) vakaat ja säännölliset tulot ja varat, jotka riittävät perheenkokoajan ja hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava asianomaisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään. Jäsenvaltioiden on arvioitava näiden tulojen ja varojen luonne ja säännöllisyys, ja ne voivat ottaa huomioon kansallisten vähimmäispalkkojen ja eläkkeiden tason sekä perheenjäsenten lukumäärän.

Eli ilmeisesti tilapäisen suojelun saaneiden kohdalla sovelletaan tätä direktiiviä:

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32001L0055:FI:HTML

15 artikla

1. Tämän artiklan soveltamiseksi tilanteissa, joissa jo kotimaassa perustetun perheen jäsenet ovat joutuneet eroon toisistaan väestön joukkomittaiseen maahantuloon liittyvien olosuhteiden vuoksi, perheenjäseninä on pidettävä seuraavia henkilöitä:

a) perheenkokoajan aviopuolisoa tai hänen kanssaan pysyvässä suhteessa elävää avopuolisoa, jos avopuolisot asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännössä tai käytännössä rinnastetaan ulkomaalaisia koskevan lainsäädännön mukaan aviopuolisoihin; perheenkokoajan tai hänen puolisonsa alaikäisiä naimattomia lapsia riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa vai sen ulkopuolella vai onko heidät adoptoitu;

b) muita lähisukulaisia, jotka ovat asuneet yhdessä osana perhettä väestön joukkomittaiseen maahantuloon johtaneiden tapahtumien aikana ja jotka olivat tuolloin täysin tai osittain perheenkokoajasta riippuvaisia.

2. Tapauksissa, joissa erossa olevat perheenjäsenet saavat tilapäistä suojelua eri jäsenvaltioissa, jäsenvaltioiden on yhdistettävä perheenjäsenet, jos ne ovat vakuuttuneita siitä, että perheenjäsenet ovat 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja, ottaen huomioon kyseisten perheenjäsenten toivomukset. Jäsenvaltiot voivat yhdistää perheenjäsenet, jos ne ovat vakuuttuneita siitä, että perheenjäsenet ovat 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja, ottaen huomioon tapauskohtaisesti, miten huomattavaa kärsimystä heille koituisi, jollei perhettä yhdistettäisi.

3. Jos perheenkokoaja saa tilapäistä suojelua yhdessä jäsenvaltiossa ja jos yksi tai useampi perheenjäsen ei vielä ole jossakin jäsenvaltiossa, sen jäsenvaltion, jossa perheenkokoaja saa tilapäistä suojelua, on yhdistettävä suojelua tarvitsevat perheenjäsenet perheenkokoajan kanssa, jos jäsenvaltio on vakuuttunut siitä, että perheenjäsenet ovat 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja. Jäsenvaltiot voivat yhdistää suojelua tarvitsevat perheenjäsenet perheenkokoajan kanssa, jos ne ovat vakuuttuneita siitä, että perheenjäsenet ovat 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja, ottaen huomioon tapauskohtaisesti, miten huomattavaa kärsimystä heille koituisi, jollei perhettä yhdistettäisi.

4. Tätä artiklaa soveltaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon lapsen etu.

5. Asianomaisten jäsenvaltioiden on päätettävä 25 ja 26 artiklan huomioon ottaen, missä jäsenvaltiossa yhdistäminen toteutetaan.

6. Henkilöille, jotka tulevat jäsenvaltioiden alueelle perheenyhdistämistä varten, on myönnettävä oleskelulupa tilapäisen suojelun puitteissa. Tästä on annettava asiakirjat tai muut vastaavat todisteet. Perheenjäsenten siirtämisestä 2 kohdan nojalla jäsenvaltioihin perheenyhdistämistä varten seuraa heille myönnettyjen oleskelulupien peruuttaminen ja heihin kohdistuvien, tilapäiseen suojeluun liittyvien velvollisuuksien päättyminen siinä jäsenvaltiossa, josta he poistuvat.

7. Tämän artiklan soveltaminen käytännössä voi sisältää yhteistyötä asianomaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

8. Jäsenvaltion on annettava toisen jäsenvaltion pyynnöstä tilapäistä suojelua saavista henkilöistä liitteessä II lueteltuja, tässä artiklassa mainittujen asioiden käsittelyä varten tarvittavia tietoja.

21 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta tilapäistä suojelua saavat henkilöt tai henkilöt, joiden tilapäinen suojelu on päättynyt, voivat palata vapaaehtoisesti takaisin. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tilapäistä suojelua saavien kotiinpaluuseen liittyvät säännökset helpottavat heidän ihmisarvon mukaista vapaaehtoista paluutaan takaisin.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kyseiset henkilöt tekevät paluupäätöksen täysin tietoisina siihen liittyvistä seikoista. Jäsenvaltiot voivat tarjota mahdollisuuden tehdä tutustumiskäyntejä.

2. Tilapäisen suojelun voimassaoloaikana jäsenvaltioiden on asianomaisessa kotimaassa vallitsevien olosuhteiden mukaisesti, suhtauduttava myönteisesti, tilapäistä suojelua saaneiden ja kotiseudulleen vapaaehtoisesti palanneiden henkilöiden tekemiin, vastaanottaneeseen jäsenvaltioon palaamista koskeviin hakemuksiin.

3. Tilapäisen suojelun päätyttyä jäsenvaltiot voivat säätää tämän direktiivin III luvussa säädettyjen velvollisuuksien voimassaolon jatkamisesta niiden tilapäistä suojelua saaneiden henkilöiden osalta, jotka osallistuvat vapaaehtoista kotiinpaluuta tukevaan ohjelmaan. Tämän jatkamisen on oltava voimassa paluuajankohtaan asti.

22 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niiden henkilöiden palauttaminen, joiden saama tilapäinen suojelu on päättynyt ja jotka eivät ole oikeutetut maahantuloon, tapahtuu ihmisarvoa kunnioittaen.

2. Palauttamistapauksissa jäsenvaltioiden on tutkittava, onko olemassa pakottavia humanitaarisia syitä, jotka tekisivät siirtymään joutuneiden henkilöiden paluun yksittäistapauksissa mahdottomaksi tai kohtuuttomaksi.

23 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sellaisten henkilöiden oleskeluedellytysten suhteen, jotka ovat saaneet tilapäistä suojelua ja joiden ei terveytensä vuoksi voi kohtuudella edellyttää matkustavan esimerkiksi, jos hoidon keskeyttäminen aiheuttaisi heille vakavaa haittaa. Näitä henkilöitä ei saa poistaa maasta niin kauan kuin kyseinen tilanne jatkuu.

2. Jäsenvaltiot voivat sallia, että perheet, joiden alaikäiset lapset käyvät koulua jäsenvaltiossa, voivat jäädä jäsenvaltioon meneillään olevan lukukauden loppuun saakka.


24 artikla

Tässä direktiivissä säädetyille toimenpiteille saadaan rahoitusta neuvoston päätöksellä 2000/596/EY perustetusta Euroopan pakolaisrahastosta kyseisessä päätöksessä määrätyin edellytyksin.

Ei paljon mainita toimeentuloedellytyksiä 
Mutta direktiivithän ovat direktiivejä, ei niitä tarvitse noudattaa.

http://www.lesoir.be/actualite/belgique/2011-05-26/adoption-dans-la-douleur-de-la-loi-sur-le-regroupement-familial-842369.php
Belgiassa perheenyhdistämisestä on tullut ensisijainen tapa änkeä  maahan. Viime vuonna 41000 kpl yhdistämisiä, ovat tiukentamassa siten, ettei jälkeläisiä (ascendants ?) enää hyväksyttäisi.

http://vosdroits.service-public.fr/F11167.xhtml Ranskassa hyväksytään adoptoidut lapset.
http://vosdroits.service-public.fr/F11168.xhtml ja vaaditaan 1365 euron toimeentulo 2-3 hengen perheenyhdistämiselle.

[Oami]

Toisen polven maahanmuuttajaa voidaan etnopositiivisessa diskurssissa kutsua toisen polven maahanmuuttajaksi silloin, kun siitä katsotaan olevan hänelle hyötyä. Vaikka nyt mitä kotouttamistoimenpiteitä ja kiintiöitä. Siksi termiä ei aivan haluta romuttaa, vaan korvata se "ensimmäisen polven suomalaisella", josta kuitenkin selviää mistä on kyse.