EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[F1nka]

Amerikkalaisella taloustieteilijällä Thomas Sowellilla on käsite, joka sopii tähänkin aiheeseen: moraalinen halvaantuminen. Hänen mukaansa toisen maailmansodan alussa Ranskalla olisi ollut kyky pysäyttää Saksan nousu heti alkuunsa, mutta suosiossa ollut pasifismi jähmetti vastarinnan. Samoin tänä päivänä Iranin toimia katsotaan ja niistä YK:ssa puhutaan, mutta oikein mitään ei kyetä tekemään.

Why France's Military Was Overrun So Easily by Germany in World War 2 : https://www.youtube.com/watch?v=ZGnKqRSntaM

[Roope]

Verkkouutiset: Ben Zyskowicz: Tätä A-studio ei onnistunut kertomaan turvapaikanhausta 19.10.2024

Turvapaikanhakua käsiteltiin myös kuluvalla viikolla Ylen A-Studiossa, jossa esillä oli Italian ja Albanian välinen pakolaissopimus.

Sopimuksen mukaan Albania ottaa jatkossa vastaan Välimeren yli Italiaan pyrkiviä siirtolaisia. Turvapaikkahakemukset käsitellään Albaniassa, ja hakija Italiaan vasta hakemuksen hyväksymisen jälkeen.

Zyskowiczin mukaan asian käsittely jäi kuitenkin A-studiossa puutteelliseksi.

– A-studio ei onnistunut kertomaan, mikä tässä Italian ratkaisussa on se homman clue, miksi näin toimitaan, Zyskowicz harmittelee.

Kokoomuskonkari näkee asian ytimen olevan siinä, että vain noin puolet Euroopasta kansainvälistä suojelua hakevista saa lopulta turvapaikan. Niistä, joille suojelua ei myönnetä, vain noin viidesosa onnistutaan palauttamaan takaisin lähtömaihinsa.

Neljää viideosaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista ei siis onnistuta palauttamaan pois Euroopasta, vaan he jäävät mantereelle laittomasti.

– Tätä tässä ratkaistaan, Zyskowicz linjaa.

– Kun se turvapaikkaprosessi on Albaniassa, ja kun se hylkäävä päätös, jonka italialaiset tekevät, tulee siellä Albaniassa, niin nämä hylkäävän päätökset saaneet eivät olekaan Italiassa ja muualla Euroopassa, jonne he voisivat laittomasti jäädä, Zyskowicz kertoo.

Tällöin myös kielteisen päätöksen saaneiden palauttaminen on Zyskowiczin mukaan huomattavasti helpompaa.

– Tämä on koko homman tärkein juttu, ja tätä semmoisen 30 minuutin A-studio ei onnistunut katsojille kertomaan. Aikamoinen epäonnistuminen, Zyskowicz harmittelee.

Albania-mallin clue oli kylläkin siinä, että haluttiin antaa italialaisille ja eurooppalaisille mielikuva, että joidenkin turvapaikanhakijoiden kuskaaminen EU:n ulkopuolelle Albaniaan vihdoin ratkaisisi turvapaikkamaahanmuuton ongelmat. Sillä ei tietenkään vaikuteta myönteisen päätöksen saajiin ja sitä kautta turvapaikkamaahanmuuton suureen kuvaan, mutta toisin kuin kansanedustaja Ben Zyskowicz väittää, sillä ei vaikuteta edes kielteisen päätöksen saajiin. Albaniaan oltiin alunperinkin siirtämässä vain pieni osa oletetusti kielteisen päätöksen saajista, koska niin monet ryhmät (naiset, alaikäiset, perheet, ei-turvallisista maista tulevat, sairaat, kidutetut jne.) on suljettu jo etukäteen siirtojen ulkopuolelle.

Nyt kun italialainen oikeusistuin vielä linjasi perjantaina (Zyssen video samalta päivältä), että edes Egyptin ja Bangladeshin kaltaisia palautusmaita ei enää voikaan määritellä tarpeeksi turvallisiksi, koska maiden kaikki osat eivät ole kaikille ryhmille turvallisia, on Italian käyttämä turvallisten maiden lista supistunut mitättömäksi ja heidän Albania-mallinsa saanut käytännössä kuoliniskun heti lähdössä.

Ainoa toimiva ratkaisu on Ruanda-malli ja EU:n tuomioistuimien päätösten jättäminen omaan arvoonsa. Kaikki muu on tahallista viivyttelyä haittamaahanmuuton jatkuvuuden varmistamiseksi.

[Golimar]

Ja taas nyyhkytarinaa.

Pakolaisten laiva
Amsterdamin satamassa on entinen ruotsinlaiva, joka majoittaa 1 500 turvapaikanhakijaa ja pakolaista.

X

Nyt suomalaisten suosima ruotsinlaiva majoittaa 1 500 turvapaikanhakijaa ja pakolaista Amsterdamissa.

Syyriasta sotaa ja hallinnon vainoa paennut 32-vuotias Kosai on asunut laivalla jo puolitoista vuotta.

Kosainia hymyilyttää, kun hän kuulee, mikä merkitys risteilylaivalla on suomalaisille.

– Turisteille tämä on varmasti hauska laiva.

Suomalaisten hupilaivasta on tullut Kosainin koko elämänpiiri. Siellä hän syö laivan buffetissa, hengailee ystäviensä hyteissä ja tekee kaikenlaisia vapaaehtoistöitä. Ei hän silti laivalla haluaisi olla.

X

Kyse on hätämajoituksesta, joka ei täytä kaikkia tavallisen vastaanottokeskuksen kriteerejä.

Laivan hytit ovat liian pieniä. Hyteissä majoittuu kaksi yleensä entuudestaan toisilleen tuntematonta ihmistä. Punkkien väliin jää vain kymmeniä senttejä tilaa. Monissa hyteissä ei ole edes ikkunaa.

X

Tallinkin risteilylaiva on ollut vuokralla Amsterdamissa jo pari vuotta, ja tänä syksynä vuokrasopimusta jatkettiin jälleen vuodella. Myös Rotterdam vuokraa Tallinkilta samanlaista laivaa.

Muuallakin Euroopassa on päädytty vastaaviin ratkaisuihin. Viro vuokrasi hetken aikaa Tallinkin risteilylaivaa ukrainalaisille pakolaisille. Britannia puolestaan majoittaa turvapaikanhakijoita proomussa.

X

Yläkerran diskossa pakolaisjärjestö antaa lakiapua asukkaille. Tax Free -myymälässä on neuvontapiste. Kapakka on vapaamuotoinen hengailutila, jossa pyörii valkokankaalla Hollannin television ohjelmaa.

X

Asukkaat saavat poistua vapaasti laivalta.

Heille on järjestetty bussikuljetukset satama-alueelta kaupunkiin.

X

Gambiasta paennut 24-vuotias Fatou kertoo, että hänen elämänsä on muuttunut paljon paremmaksi laivalla.

– Ennen kun tulin tänne, olin todella masentunut. Täällä tapaamani ihmiset todella auttoivat minua.

X

Hollanti pulittaa laivasta lehtitietojen mukaan yli 110 000 euroa päivässä. Laivoissa majoittuminen on asukasta kohti tuplasti kalliimpaa kuin tavallisissa vastaanottokeskuksissa.

X

Kalliiseen hintaan on tarttunut myös Hollannin laitaoikeisto. Sen johtohahmo, populistipoliitikko Geert Wilders väitti viime vuonna, että turvapaikanhakijat elävät laivoilla luksuselämää.

Luksuselämästä ei risteilyaluksella näy kyllä merkkiäkään. Kaikki huvitteluun viittaava, kuten kylpyläosastot ja yökerho on suljettu tai muussa käytössä.

X

Osalle laiva on äärimmäisen ahdistava paikka.

Jotkut asukkaista eivät juuri koskaan poistu hyteistään, syyrialainen Kosai kertoo. He saattavat olla traumatisoituneita, eikä heillä ole välttämättä yhteistä kieltä muiden asukkaiden kanssa, Kosai selittää.

Hänen mukaansa laiva voi tuntua pakolaiselle suorastaan vankilalta.

X

Hollannissa turvapaikanhakijoiden majoituskulut ovat kolminkertaistuneet noin 750 miljoonasta eurosta 2,5 miljardiin euroon parissa vuodessa.

X

Hollannin nykyisen, Geert Wildersin laitaoikeistopuolueen johtaman hallituksen mukaan ongelman juurisyy on se, että maahan tulee liikaa turvapaikanhakijoita.

Hallituksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on vähentää turvapaikanhakijoiden tuloa, ja tätä toivoo myös enemmistö hollantilaisista.

Turvapaikanhakijoita onkin tullut viime vuosina Hollantiin yli 50 prosenttia enemmän kuin pandemiaa edeltävinä vuosina. Viime vuonna heitä saapui lähes 50 000.

Toisaalta määrät ovat väkilukuun suhteutettuna Euroopan keskiarvoa ja edelleen huomattavasti vähäisempiä kuin vuonna 2015.

Jos poliittista tahtoa löytyisi, Hollantiin tulevat turvapaikanhakijat voitaisiin majoittaa tavallisiin vastaanottokeskuksiin, sanoo Amsterdamin yliopiston apulaisprofessori Saskia Bonjour.

Monet hollantilaiskunnat eivät kuitenkaan halua avata uusia vastaanottokeskuksia, koska asukkaat vastustavat niitä.

X

Tilanteen ratkaisemiseksi Hollannin parlamentti hyväksyi alkuvuodesta niin sanotun "levittämislain". Laki velvoittaa kaikkia kuntia ottamaan turvapaikanhakijoita vastaan, jotta he jakautuisivat tasaisemmin ympäri maata.

Kesällä aloittanut oikeistohallitus haluaa kuitenkin kumota lain mahdollisimman nopeasti.

– Hallitus luopuu juuri siitä keinosta, mikä auttaisi vastaanottokeskusten kriisin ratkaisuun. Poliittista tahtoa tilanteen korjaamiseen ei siis kerta kaikkiaan ole, Bonjour sanoo.

X

Nyt uusia keskuksia on vaikea avata, ja henkilöstöpula on johtanut turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen pitenemiseen Hollannissa, Bonjour selittää.

Keskimäärin turvapaikkapäätöstä pitää odottaa jo yli vuoden, ja jotkut joutuvat odottamaan peräti kaksi vuotta.

Se on pitkä aika viettää risteilylaivalla ilman tietoa tulevasta.

X

Syyrialainen Kosai sai turvapaikan Hollannista viime keväänä vuoden laivalla olon jälkeen. Siitä asti hän on nyt odottanut asuntoa.

Ne ovat kuitenkin kiven alla, sillä Hollannissa on asuntopula.

X

Ratkaisua vastaanottokeskusten ongelmiin on turha odottaa Hollannin nykyhallitukselta, arvioi tutkija.

– Uskon, että tilanne pahenee ja että se on tarkoituksellista, sanoo apulaisprofessori Bonjour.

Hänen mukaansa vastaanottokeskusten täyttyminen sopii Hollannin nykyhallituksen poliittiseen kertomukseen, jonka mukaan turvapaikanhakijoita tulee liikaa.

X

Hallitus haluaa nyt julistaa Hollantiin turvapaikkakriisin. Sen avulla hallitus voisi säätää väliaikaisia kriisilakeja, jotka rajoittaisivat voimakkaasti turvapaikanhakua.

Oikeustieteilijät ja oppositiopuolueet ovat arvostelleet kriisin julistamista, sillä Hollannissa ei ole näyttöä mistään yllättävästä kriisitilasta.

Tutkijan mukaan hallitus heikentää oikeusvaltiota, kun se yrittää runnoa läpi kriisilakia, joka on tarkoitettu muihin olosuhteisiin.

X

Syyrialaisella Kosailla pysähdyksissä ei ole pelkästään hänen oma elämänsä. Hänellä on viisivuotias tytär, jota hän ei ole koskaan tavannut.

X

https://yle.fi/a/74-20116516

[F1nka]

Ainut oikea ratkaisu on laittaa kertakaikkisesti rajat kiinni sisäänpyrkijöiltä ja potkia vähemmän yhteistyöhaluiset ulos, vaikka jonkun vasemmistolaisen väräjävä sydän olisikin hetken syrjällään. Kukaan ei ole kyennyt kymmenien vuosien jumppaamisenkaan jälkeen tarjoamaan toimivia välineitä ottaa suuria määriä ihmisiä aivan erilaisesta kulttuuripiiristä niin, että vastaanottava yhteiskunta ei menettäisi sekä rahaa että yhteiskuntarauhaa.

Turvapaikkahakusirkus ei pelasta ihmisiä vaan tuhoaa tuhoamalla heidän yhteisöjään.

[Roope]

Ja taas nyyhkytarinaa.

https://yle.fi/a/74-20116516

Toimittajasta arvasi näkökulman.

Kalliit kustannukset ovat silti tosiasia, ja kyse on paljon tätä laivaa laajemmasta ongelmasta.

Hollannissa turvapaikanhakijoiden majoituskulut ovat kolminkertaistuneet noin 750 miljoonasta eurosta 2,5 miljardiin euroon parissa vuodessa.

Tärkein syy kustannusten nousulle on hätämajoituksen yleistyminen. Niissä majoittuminen on keskimäärin kaksi kertaa kalliimpaa kuin tavallisissa vastaanottokeskuksissa.

Mutta miksi Hollannin vastaanottokeskukset täyttyvät ja miten on mahdollista, ettei halvempia keskuksia saada avattua lisää?

Hollannin nykyisen, Geert Wildersin laitaoikeistopuolueen johtaman hallituksen mukaan ongelman juurisyy on se, että maahan tulee liikaa turvapaikanhakijoita.

Hallituksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on vähentää turvapaikanhakijoiden tuloa, ja tätä toivoo myös enemmistö hollantilaisista.

Turvapaikanhakijoita onkin tullut viime vuosina Hollantiin yli 50 prosenttia enemmän kuin pandemiaa edeltävinä vuosina. Viime vuonna heitä saapui lähes 50 000.

Toisaalta määrät ovat väkilukuun suhteutettuna Euroopan keskiarvoa ja edelleen huomattavasti vähäisempiä kuin vuonna 2015.

Jos poliittista tahtoa löytyisi, Hollantiin tulevat turvapaikanhakijat voitaisiin majoittaa tavallisiin vastaanottokeskuksiin, sanoo Amsterdamin yliopiston apulaisprofessori Saskia Bonjour.

Monet hollantilaiskunnat eivät kuitenkaan halua avata uusia vastaanottokeskuksia, koska asukkaat vastustavat niitä.

Tilanteen ratkaisemiseksi Hollannin parlamentti hyväksyi alkuvuodesta niin sanotun "levittämislain". Laki velvoittaa kaikkia kuntia ottamaan turvapaikanhakijoita vastaan, jotta he jakautuisivat tasaisemmin ympäri maata.

Kesällä aloittanut oikeistohallitus haluaa kuitenkin kumota lain mahdollisimman nopeasti.

– Hallitus luopuu juuri siitä keinosta, mikä auttaisi vastaanottokeskusten kriisin ratkaisuun. Poliittista tahtoa tilanteen korjaamiseen ei siis kerta kaikkiaan ole, Bonjour sanoo.

Apulaisprofessori Bonjour esittää ratkaisuksi hollantilaisten tahdon vastaisesti kunnille pakkoa ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, joita ne eivät halua, kun vaihtoehtona olisi vähentää Hollantiin ja EU-alueelle tulijoiden määrää. Eli aina vain lisää rahaa ja resursseja, niin kyllä se siitä.

Ratkaisua vastaanottokeskusten ongelmiin on turha odottaa Hollannin nykyhallitukselta, arvioi tutkija.

– Uskon, että tilanne pahenee ja että se on tarkoituksellista, sanoo apulaisprofessori Bonjour.

Hänen mukaansa vastaanottokeskusten täyttyminen sopii Hollannin nykyhallituksen poliittiseen kertomukseen, jonka mukaan turvapaikanhakijoita tulee liikaa.

Hallitus haluaa nyt julistaa Hollantiin turvapaikkakriisin. Sen avulla hallitus voisi säätää väliaikaisia kriisilakeja, jotka rajoittaisivat voimakkaasti turvapaikanhakua.

Oikeustieteilijät ja oppositiopuolueet ovat arvostelleet kriisin julistamista, sillä Hollannissa ei ole näyttöä mistään yllättävästä kriisitilasta.

Tutkijan mukaan hallitus heikentää oikeusvaltiota, kun se yrittää runnoa läpi kriisilakia, joka on tarkoitettu muihin olosuhteisiin.

Kriisilait, joiden voimaanpano on kaikkea muuta kuin varmaa, mahdollistaisivat käsittääkseni muun muassa turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttämisen toistaiseksi.

Hollanti on hiljattain pyytänyt EU:lta maahanmuuttopolitiikan opt-outia eli irrottautumista EU-säännöistä. Tämä ei tule ikinä menemään läpi. Afrikassa kokoustaneen Wildersin puolue on esittänyt myös "Uganda-mallia", jossa lopullisen kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat siirrettäisiin Ugandaan joka on kuulemma avoin neuvotteluille.

[Roope2]

Uutisissa on kerrottu, että EU on ruvennut ihmettelemään pakolaisiin liittyvää problematiikkaa, mutta tuskin nopeasti mitään radikaalia parannusta tulee.

Jotenki tuntuu uskomattomalta, että kun Geneven pakolaissopimuksen perusteella on syntynyt miljoonia erityyppisiä ongelmia, joihin osaan on sitten eri tahoilla koetettu keksiä hätäratkaisuja ja osaan todettu, että ongelmallinen toiminta on sopimuksen mukaista toimintaa, niin mikään taho ei ole todella ryhtynyt sopimuksen epäkohtien poistoon.

Tilanne vaikuttaa melkein samanlaiselta, kuin Thaimaan perustuslaki kuningashuoneen osalta. Thaimaassa perustuslakituomioistuin hajoitti 2023 vaaleissa eniten ääniä saaneen puolueen ja pisti sen toimitsijat 10 vuoden poliittiseen toimintakieltoon. Syynä oli tuomioistuimen tulkinta, että puolue ja sen johtajat rikkoivat Thaimaan perustuslakia vaalikampanjassaan koskien kuningashuoneen asemaa.

Päätös on tulkittavissa siten, että kuningashuonetta koskeva lainsäädäntö on hakattu kiveen, ja sen muutosyrityksestä seuraa rangaistus.

[Roope]

Analyysi: Eurooppa muuttui vuosikymmenessä täydellisesti – muisto ruotsalaispoliisista lukemassa satuja on nyt kuin harhaa

EU-huippukokouksen aiheet osoittavat, kuinka asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat koventuneet nopeasti.

Yle 18.10.2024

Kymmenen vuotta sitten ei olisi puhuttu pakolaisten kuskaamisesta keskuksiin merten taakse.

Saatikka, että EU-komissio ryhtyy selvittämään hylkypäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamista karkotuskeskuksiin.

Nyt Italian pääministeri Georgia Meloni sai ympärilleen suuren joukon EU-johtajia kuuntelemaan turvapaikanhakijoiden siirroista Albaniaan odottamaan päätöstä. Ensimmäiset 16 turvapaikanhakijaa pääsivät juuri perille.

EU-huippukokouksen aiheet osoittavat, kuinka asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat koventuneet nopeasti.

Hohhoijaa. Jokunen vuosi sitten samoissa ympyröissä esitettiin koventuneina asenteina ja politiikkana puheita EU:n ulkopuolelle perustettavista "maihinnousukeskuksista". Eivät ne olleet, eikä niistäkään tullut mitään. Kyseessä oli vain EU-näytös, joka purettiin, kun suuren yleisön mielenkiinto saatiin ohjattua muualle.

Sama tässä. Edes toimiessaan "karkotuskeskukset" eivät ratkaisisi eurooppalaisen turvapaikkamaahanmuuton ongelmia, mutta eiväthän ne tule koskaan toimimaan kuin korkeintaan näytösluonteisesti. Turvapaikkakriteerejä tai käännytyskriteerejä ei olla muuttamassa radikaalisti, kuten todellinen kurssinkääntö edellyttäisi. Eurovaaleja edeltänyt puhe Ruanda-mallista on saatu vaiennettua.

Myöskään turvapaikan hakemisen oikeuden vieminen edes määräajaksi ei ole ollut eurooppalaisten arvojen mukaista. Turvapaikanhaku on perusoikeus YK:n ja EU:n kansainvälisissä sopimuksissa.

Pushbackejä on harjoitettu Euroopan rajoilla iät ajat lupia kyselemättä. Ilman Ukrainan sotaa komissio olisi jo puuttunut niihin, mutta nyt se joutuu odottamaan. Edes nykyisessä sotatilanteessa komissio ei näköjään tule virallisesti hyväksymään pushbackejä tai viemään läpi EU:n itärajan suojelemiseksi tarvittavia lakimuutoksia.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan EU-kokousten konkarit sanoivat, että EU-johtajat eivät ole koskaan olleet näin lähellä toisiaan maahanmuuttokysymyksissä.

Hengenheimolaisuutta varmaan lisää se, että moni pääministeri on nyt kokoomuksen tavoin keskustaoikeistolainen eli EPP:läinen.

EPP:ssä on kuten kokoomuksessakin liberaalia porukkaa mutta myös maahanmuuttokriittisiä oikeistolaisia.

Orpon mukaan Suomen tarve välineellistetyn maahanmuuton estämiseen Venäjän rajalla sai kokouksessa paljon ymmärrystä muilta. Olkoonkin, että Suomen Venäjän-rajalla on varsin tyhjää. Puolan tarve turvapaikanhaun tilapäiseen keskeyttämiseen näyttää paljon ilmeisemmältä, sillä Valko-Venäjä masinoi rajalle pakolaisia. Maahan on tullut tuhansia pakolaisia ja rajalla on rauhatonta.

Orpo puhuu mitä sattuu ja näkee tunnetusti harhoja. Yksittäisten jäsenmaiden "ymmärrys" ei auta, mikäli komissio haraa vastaan lakimuutoksissa, kuten se tekee.

Puolalla ei ole tarvetta turvapaikanhaun tilapäiseen keskeyttämiseen Valko-Venäjän rajalle masinoimien ihmisten vuoksi. Vain hyvin harva heistä hakee turvapaikkaa Puolasta. Sen sijaan yrittävät päästä laittomasti Puolan läpi Saksaan ja muihin maihin.

Italian Albania-sopimuksessa turvapaikanhaku tapahtuu EU:n ulkopuolella. Suomikin haluaa edistää turvapaikkaprosessien viemistä kolmansiin maihin.

Jos Suomi ei ryhdy tämän hallituksen aikana kansallisiin toimiin, mitään ei tule tapahtumaan vuosiin, ei ainakaan mitään hyvää. EU:n perusratkaisu turvapaikkamaahanmuuton ongelmiin on "taakanjako".

Vaikka Unkarin pääministeri Victor Orbán ei ole EU-johtajien suosiossa, moni on samoilla linjoilla maahanmuutossa. Orbánin mukaan ainut tapa vähentää laitonta maahanmuuttoa on tehdä turvapaikkapäätökset EU:n ulkopuolella. Maahan jo tulleet eivät hänen mukaansa lähde pois vaikka päätös olisi kielteinen.

Ei ole järkeä pyrkiä vähentämään pelkästään laitonta maahanmuuttoa, kun turvapaikkamaahanmuuton tiedetään vain kasvavan, ellei siihen puututa. Ei pidä vain tehdä turvapaikkapäätöksiä EU:n ulkopuolella vaan tarjota suojaa EU:n ulkopuolelta.

Kuten viime päivinä Italian Albania-operaatiosta nähtiin, palautuksiin keskittyminen on näpertelyä, joka ei vie mihinkään. Se onkin kautensa aloittavien komissioiden suosikkiharhautus.

Kriisit lisäävät pakolaisuutta ja nyt seurataan, ajaako sota Lähi-idässä ihmisiä pois kodeistaan. Ilmastokriisistä voi vielä seurata aivan toisen kokoluokan pakolaiskriisi.

Euroopassa Saksaan kohdistuu suurin paine. Saksa aloitti sisärajatarkastukset kaikilla rajoillaan laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Paperittomat eivät pääse maahan.

Saksa ei lopettanut turvapaikanhakijoiden vastaanottoa. En ole kuullut vielä kenestäkään, joka ei olisi päässyt satunnaisten passitarkastusten vuoksi ollenkaan Saksaan. Todella huonoa tuuria, jos näin on käynyt.

Vaikuttaa siltä, että turvapaikanhakijoita ei haluta minnekään. Heitä ei nähdä työvoimapulan poistajina vaan kuluna tai uhkana.

Suomen Uutiset: Norsu unionin olohuoneessa – kansallismielisyys ja maahanmuuttokriittisyys ovat jo valtavirtaa Euroopassa 21.10.2024

Teot ratkaisevat, eikä niitä näy.

Euroopan unioni on käymässä läpi suurta muutosta, kun maahanmuuttopolitiikan mannerlaatat liikkuvat ja asettuvat kansallismielisten voimien jo ajat sitten määrittämän asentoon. Kissa on nyt EU:n pöydällä ja sen äärellä ovat kaikki jäsenvaltiot.

Torstaina aamutuimaan eturivin maahanmuuttokriittisten valtioiden johtajat kokoontuivat Brysselissä epäviralliseen kokoukseen, jossa nuijaa heilutti Italian pääministeri Giorgia Meloni. Aiheena olivat maahanmuuton "innovatiiviset ratkaisut", joista Melonilla oli uunituoretta näyttöä.

Ensimmäiset Italian Albaniaan lähettämistä laittomista siirtolaisista olivat juuri saapuneet Shengjinin satamaan matkallaan Italian ulkoistamaan pidätys- ja palautuskeskukseen.

Mikä vielä kesällä tuntui mahdottomalta, onkin nyt arkipäivää, jonka valkenemista seurataan suurella kiinnostukselle Euroopan komission johdossa asti. Kansallismieliset ja maahanmuuttokriittiset voimat ovat menneet voimalla eteenpäin kansallisissa vaaleissa ja se pakottanut myös perinteiset puolueet uuteen ajatteluun – ehkä Suomen vihervasemmistoa lukuun ottamatta.

Onpa hehkutusta. Tulee mieleen 2015-2016, kun maahanmuuttopolitiikan mannerlaattojen piti viimeksi liikkua niin Suomessa kuin EU:ssakin. Ja tässä sitä ollaan.

Melonin uunituore näyttö "innovatiivisista ratkaisuista" lässähti pahasti jopa siitä, että Albania-malli ei olisi vaikuttanut mainittavasti edes kielteisen päätöksen saavista turvapaikanhakijoista eroon pääsemiseen. Italian oikeusistuimen perjantaisen päätöksen jälkeen tulijoilla ei ole enää mitään syytä pelätä Albania-mallia.

Niin, ja kyllä ne Albaniaan lähetetyt olivat ihan turvapaikanhakijoita, joiden turvapaikkahakemukset oli määrä tutkia heidän Albaniassa ollessaan.

Melonin johtamissa epävirallisissa keskusteluissa käytiin läpi varsinkin "kolmannen turvallisen maan" käsitettä eli ennen kaikkea valtioita, joihin EU käytännössä voisi ulkoistaa turvapaikkaprosessin tai sen osia.

Asia on Italian mukaan sovittava ennen EU:n uuden maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa. Kyseinen sopimus itse asiassa natisee  liitoksissaan jo nyt.

En ole huomannut natinaa liitoksissa. Sopimus on jo yhteisesti hyväksytty ja odottaa vain toimeenpanoa jäsenmaissa. Toki esimerkiksi Saksa voisi kenenkään estämättä vetäytyä sopimuksesta sen vuoksi, että se on Euroopalle haitallinen, mutta Saksan johtajat päinvastoin odottavat innolla toimeenpanoa ja uutta vastuunjakoa, jotta pääsevät lopettamaan heille kiusallisen rajatemppuilunsa.

[Roope]

Näillä on nyt kova into puskea narratiivia, että EU:n turvapaikkapolitiikassa olisi muka tehty täyskäännös kireään politiikkaan.

Tosiasiassa mitään ei ole oikeasti tapahtunut. Jotkut ovat kokoustaneet ja joku on sanonut jotain, mutta todellisista teoista kuten Ruanda-mallista tai EU:n maahanmuuttopaktin repimisestä ei sitä puhettakaan. Taas kerran kohkataan itse asian sivusta "palautuksista", aivan kuten paktin muotoilun yhteydessä. Taas kerran se menee täysillä läpi valtamediassa.

Politico: If you think Trump's migration policies are extreme, look at the EU's 17.10.2024

Reuters: EU leaders set course for tougher policy to send back irregular migrants 18.10.2024

Sekalainen joukko kokoontui vaatimaan maahanmuuton kiristyksiä – Ilmapiiri on täysin uusi

Suomi on osallistunut tiiviisti EU-maiden työhön, jossa on valmisteltu turvapaikkamenettelyn ulkoistamisen kaltaisia keinoja, kirjoittaa HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.

Helsingin Sanomat 22.10.2024

Jarno Hartikaisen analyysit ovat jo tietynlaisen laadun tae. En tiedä onko agenda vai vain laiskuus ottaa asioista selvää, kun voi vetää mutkat suoriksi.

EUROOPAN unionin maahanmuuttopolitiikassa on käynnissä ennen näkemätön käänne. Se kävi ilmeiseksi viime viikolla.

Paradigman muutos tiivistyi torstaiaamuna Brysselissä pidettyyn kokoukseen, jonka koollekutsujana ja henkisenä johtajana toimi Italian pääministeri Giorgia Meloni.

Hänen ympärilleen pieneen neuvotteluhuoneeseen ahtautui 12 EU-johtajaa eri puolita Eurooppaa, erilaisista poliittista taustoista.

Melonin vieressä istuivat niin ikään kokouksen järjestäjiin kuuluvat Tanskan demaripääministeri Mette Fredriksen ja Hollannin laitaoikeistohallituksen teknokraattinen pääministeri Dick Schoof. Pöydän ympärillä istui myös keskustaoikeistolaisen EPP:n keskeisiä johtajia, Kreikan Kyriakos Mitsotakis ja Puolan Donald Tusk.

Myös Venäjä-linjansa vuoksi eristyksiin ajautunut Unkarin Viktor Orbán oli paikalla. Slovakian Robert Fico, toinen EU-johtajien kummajainen, asettui istumaan seinän vierustalle.

Myös Itävallan, Tšekin, Kyproksen ja Maltan johtajat tulivat paikalle.

Sekalaista joukkoa yhdisti yksi asia: vaatimus kovemmista toimista siirtolaisuuden torjumiseksi. Kokouksen tarkoitus oli koordinoida kantoja samanmielisten maiden kesken ja pitää huoli siitä, että maahanmuutto pysyy EU:n agendan kärjessä.

Kokoukseen saapui myös yllättävä vieras, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Asetelma oli selvä: EU:n uuden maahanmuuttopolitiikan arkkitehdit veivät viestinsä suoraan vallan ytimeen.

Ensinnäkään missään ei ole väitetty, että vaatimus olisi ollut yleisesti siirtolaisuuden eli maahanmuuton torjuminen. Jos on, niin se ei näy.

Huippukokouksen loppupäätelmistä on luettavissa, että siirtolaisuuden torjuminen on nyt nostettu yhdeksi EU:n kiireellisimmistä tehtävistä. Siihen etsitään kuumeisesti uudenlaisia keinoja.

No, ei ole nostettu, kuten voi päätellä jo esitetyistä keinoistakin:

Eurooppa-neuvosto vaatii kaikilta tasoilta päättäväisiä toimia palautusten lisäämiseksi ja nopeuttamiseksi. Huippukokous linjaa myös, että kehitysapua, kauppasuhteita ja viisumipolitiikka täytyy käyttää vipuvartena, kun EU yrittää suostutella lähtömaita ottamaan vastaan kansalaisiaan.

Ei puhettakaan turvapaikkamaahanmuuton torjumisesta, rajojen sulkemisesta tai pushbackien hyväksymisestä.

MAAHANMUUTTO on noussut monissa maissa vaalit ratkaisevaksi teemaksi. Kesän vaalitulosten jälkeen myös Saksa ja Ranska ovat entistä avoimempia uusille toimille.

Saksa ja Ranska ovat tehneet aika selväksi, että ne eivät ryhdy nykyisen rajatarkastuspuuhastelun lisäksi todellisiin toimiin vaan vain odottavat EU:n maahanmuuttopaktin (turvapaikanhakijasiirrot) voimaantuloa.

Diplomaatti toisensa jälkeen sanoo keskusteluilmapiirin muuttuneen täysin: puheenvuoroja, joita kymmenen vuotta sitten kauhisteltiin, kuunnellaan nyt herkällä korvalla. Toimenpide-ehdotukset, jotka viisi vuotta sitten olisi tyrmätty suoralta kädeltä, saavat nyt laajaa tukea.

Keskustelussa pyörivät unionin ulkopuolelle tulevat vastaanotto- ja palautuskeskukset, kansainvälisen suojelun tarjoaminen EU:n ulkopuolella sekä palautusten mahdollistaminen Syyrian ja Afganistanin kaltaisiin maihin. Pohditaan uusia keinoja, joilla lähtömaat painostetaan ottamaan vastaan palautettavia kansalaisiaan. Tunisian ja Marokon kanssa tehdyille siirtolaissopimuksille toivotaan jatkoa.

Ehdotuksiin liittyy merkittäviä ihmisoikeuksiin ja EU-oikeuteen liittyviä huolia, mutta suunta on selvä.

Edelleen keskustelu pyörii kuten vuosia sittenkin vikasuunnassa vain palautuksissa eikä itse turvapaikkajärjestelmässä, mutta toisaalta komissio on tehnyt selväksi, että se sitoo palautukset nykyisiin EU-oikeuspäätöksiin, jotka tekevät pakkopalautuksista vaikeita ja harvinaisia. Tämä nähtiin juuri Italian Albania-hankkeessa.

ORPO ei Melonin johtamaan kokoukseen osallistunut. Henkisesti Suomi oli kuitenkin kokouksessa läsnä.

Hallitus on ollut tiiviisti mukana valmistelemassa EU:n maahanmuuttopoliittista käännettä yhdessä Melonin kokoukseen osallistuneiden maiden kanssa. Työ käynnistyi paljon viime viikkoa aiemmin.

Toukokuussa 15 jäsenmaata julkaisi Euroopan komissiolle osoitetun kirjeen, jossa peräänkuulutettiin uudenlaisia ratkaisuja siirtolaisuuden torjumiseksi.

Kirjeessä muun muassa ehdotettiin EU:n ulkopuolisia palautuskeskuksia ja turvapaikanhakijoiden siirtämistä unionin ulkopuolelle turvalliseksi määriteltyihin maihin. Samoin siinä kannustettiin EU:ta solmimaan uusia siirtolaissopimuksia lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa.

Kirjeessä ehdotettiin kolmansien maiden kanssa idioottimaisia 1:1-sopimuksia (kun yhdestä päästään eroon, toinen lennätetään tilalle), joilla taattaisiin jatkuva haittamaahanmuutto Eurooppaan. Siinä ei mainita Ruanda-mallia mutta viitataan Albania-malliin. Kirjeessä vielä erityisesti korostetaan, että toimenpiteiden on oltava täysin yhteensopivia ("in full compliance") kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden kanssa, mikä tarkoittaa, että kaikki toimivat ratkaisut on ammuttu alas jo etukäteen.

RYHMÄN ehdotukset ovat jo vaikuttaneet uuden komission linjaan. Viime viikolla von der Leyen julkaisi kymmenkohtaisen toimenpideohjelman siirtolaisuuden torjumiseksi. Palautuskeskukset, turvalliset kolmannet maat, siirtolaissopimukset ja palautusten tehostaminen ovat kaikki mukana listalla.

Ajatukset ovat nyt eurooppalaista valtavirtaa.

Mistä Hartikainen on keksinyt teemaksi tuon "siirtolaisuuden torjumisen"? Von der Leyen ei puhu toimenpideohjelmassa mitään "siirtolaisuuden torjumisesta", eikä varsinkaan tarkoita sellaista.

Jos unohdetaan palautukset, koska ne ovat sivuseikka, eikä komissio sitä paitsi näytä ollenkaan innokkaalta oikeasti helpottamaan niitä, von der Leyenin toimenpideohjelma on pelkkää sanahelinää. Toimenpideohjelma korostaa EU:n maahanmuuttopaktia ja sen "solidaarisuusmekanismia" eli turvapaikanhakijasiirtoja sekä toimien laillisuutta ja "yhteisten arvojen" mukaisuutta. Toimenpideohjelmassa viitataan Venäjän hybridioperaatioon, mutta ei anneta tukea Suomen, Puolan ja Baltian maiden nykyisille rajatoimille ja käännytyslaeille.

Epämääräinen toimenpideohjelma ei "torjuisi siirtolaisuutta" vaan päinvastoin linjauksillaan ja korostetuilla laillisuusvaatimuksillaan estäisi torjumisen.

[Roope]

"Poistetaan kannustimet edes tulla maahan" – Näin Tanska kiristi maahan­muutto­politiik­kaansa ja neuvoo nyt koko EU:ta

EU:n maahanmuuttopolitiikka on murroksessa. Siihen on vaikuttanut taustalla Tanska, jonka tiukkaa maahanmuuttolinjaa ennen kauhisteltiin.

Helsingin Sanomat 28.10.2024

EU:n maahanmuuttopolitiikka ei ole "murroksessa". Asialla Hesarin vanhastaan valehteleva toimittaja Elina Kervinen.

SIIRTOLAISUUDEN torjuminen on noussut nopeasti yhdeksi EU:n tärkeimmistä painopistealueista.

Ei ole. Tätä nyt toistetaan tänä syksynä Hesarissa, mutta komissio tai parlamentti eivät ole inahtaneetkaan mitään tällaisesta. Päinvastoin.

Turvapaikkahakemusten määrä EU:ssa nousi viime vuonna korkeimmalle tasolle sitten vuosien 2015–2016 pakolaiskriisin.

Samaan aikaan käsillä on selkeä käänne.

Vielä joitakin vuosia sitten esimerkiksi juuri Tanskan ajamia ajatuksia, kuten turvapaikkaprosessien ulkoistamista kolmansiin maihin, katsottiin monin paikoin karsastaen. Tanska hyväksyi tämän mahdollistavan lain vuonna 2021.

Tuolloin muun muassa EU:n komissio arvosteli ajatusta näkyvästi.

Tanskan naapurimaissa, niin Suomessa kuin Ruotsissakin, Tanskan maahanmuuttolinjauksia katsottiin epäillen.

Nyt vastaavat ajatukset saavat yhä laajempaa kannatusta.

Tanskan ehdottamalla Ruanda-mallilla ei edelleenkään ole minkäänlaisia etenemisen mahdollisuuksia EU-tasolla. Toimittaja sekoittaa sen tarkoituksella "turvapaikkaprosessien ulkoistamisena" Italian Albania-malliin, josta ei ole mitään hyötyä. EU:n komissio ei aja Ruanda-mallia, eikä mikään EU-maa ole toteuttamassa sitä. Komission politiikka nojaa EU:n maahanmuuttopaktin mahdollistamiin turvapaikanhakijasiirtoihin.

Bjerre sanoo, että Tanska on nyt avoin erilaisille malleille, kuten palautus- ja vastaanottokeskuksille kolmansissa maissa, myös esimerkiksi Afrikassa. Tärkeää olisi Bjerren mielestä, että ratkaisut olisivat eurooppalaisia, koska yhden pienen maan toimet eivät kanna pitkälle.

Turvapaikkaprosessien ulkoistamiseen, on liittynyt huolia esimerkiksi kolmansien maiden noudattamista ihmisoikeusstandardeista.

Bjerre viittaa tästä kysyttäessä siihen, että tällaisista kysymykset pitää luonnollisesti malleja luotaessa varmistaa.

Ratkaisujen on välttämättä oltava kansallisia, koska kaikki toimivat yhteiset ratkaisut kaatuvat väistämättä juuri äärimmäisiin ihmisoikeustulkintoihin, joiden mukaan ketään ei saa lähettää EU:n ulkopuolelle.

Euroopan ulkopuolelle suunniteltujen palautuskeskusten valmistelussa on EU-komission mukaan määrä hyödyntää ainakin Italian Albania-mallin kokemuksia.

Albaniaan perustetaan sopimuksen nojalla vastaanottokeskuksia, joita ylläpitävät Italian viranomaiset.

Malli ajautui heti toiminnan alettua vaikeuksiin, kun tulijoita jouduttiin roomalaisoikeuden päätöksen vuoksi siirtämään Italiaan. Italia on nyt pyrkinyt setvimään asiaa.

Juuri näin. Eikä Albania-malli toimisi muutenkaan, koska se koskisi vain kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja heistäkin vain harvoja.

Tanskan laajempi oppi Euroopalle on Bjerren mielestä, että numeroilla on välillä.

"On väliä, kuinka monta ihmistä saapuu maahan ja että tilanne on hallinnassa. Ja että ihmiset, joilla ei ole laillista perustetta on mahdollista lähettää takaisin."

"Poistetaan kannustimet edes tulla maahan. Me saamme paljon vähemmän turvapaikanhakijoita kuin monet muut Euroopan maat, koska me olemme käsitelleet tätä tilannetta ja olemme poistaneet kannustimia tulla Tanskaan."

Tanskan oppia nimenomaan ei haluta kuunnella. Vuonna 2015 Tanskaan Euroopan halki vaeltaneet laittomat siirtolaiset eivät halunneet hakea turvapaikkaa, jos ei ollut rajatarkastuksien vuoksi pakko, vaan jatkoivat mieluummin matkaa Ruotsiin, Suomeen ja Norjaan. Sama edelleen.

[Roope]

Hallituksen tiedonannon mukaan Puola kieltäytyy toimeenpanemasta EU:n jo sovittua maahanmuuttopaktia, koska se "voi muodostaa uhan maan ja kansalaisten turvallisuudelle". Puolan hallitus antaa ymmärtää, että sekä muut EU-maat että pääministeri Donald Tuskin europuolueryhmä EPP (mm. kokoomus) ovat antaneet Puolan toimille hyväksyntänsä, mistä voi olla toistakin mieltä.

Polish government insists new EU migration pact poses national security threat

The government was clear it did not see the possibility of fully implementing the pact in Poland.

The EU's Migration and Asylum Pact cannot be fully implemented as it threatens Poland's national security due to the country's geographical proximity to Russia and Belarus, the Polish government's press service told Euractiv.

Prime Minister Donald Tusk (PO, EPP), whose new migration strategy includes a temporary territorial suspension of the processing of asylum applications, said earlier this month that "nobody would force him" to implement the EU's Migration Pact adopted last May.

"The Polish government has a critical approach to the Pact on Migration and Asylum. We believe that the proposed regulations do not solve the real problems related to migration," the government's press service told Euractiv in a written statement.

The government insisted that Poland had drawn attention at the EU level to the challenges posed by its geographical location, particularly its proximity to Russia and Belarus.

"These countries' activities, targeted at Poland and the European Union, are aimed at destabilising the situation on the EU's eastern border," it said, adding it was taking all legal and operational measures to protect its border, which is also the EU's external border.

The government believes that some of the solutions adopted in the pact "may pose a threat to the security of Poland and its citizens, which is why we do not see the possibility of implementing them in our country."

[...]

The government's press service recalled that the EPP statement stressed that implementing the pact "shall not affect the exercise of the responsibilities incumbent upon member states about the maintenance of law and order and the safeguarding of internal security."

It also noted that, in the conclusions of the European Council of 17 October, EU leaders addressed the situation on Poland's eastern border and expressed an understanding of the unique challenges Poland faces.

"The Council reaffirmed its commitment to counteracting the political exploitation of migration and expressed solidarity with Poland and other countries that defend the EU's external borders against hybrid attacks," the government stressed.

EurActiv 25.10.2024

Puolan keskustavasemmistolaisella hallituksella hieman eri meininki kuin Suomen oikeistohallituksella, joka ottaa innoissaan käyttöön pakolliset turvapaikanhakijasiirrot mahdollistavan EU:lle haitallisen ja potentiaalisesti erittäin vaarallisen sopimuksen.

[Roope]

Taistelu, josta emme tiedä mitään

Sisäministeriksi perjantaina palannut Mari Rantanen (ps) kertoo IS:n haastattelussa ensimmäistä kertaa vaikeasta syksystä, kun hänen tyttärensä sairastui.

[...]

Töissä tilanne ei sen sijaan ole muuttunut: Suomen itäraja on edelleen suljettu, Ukrainassa on sota ja naapurivaltiona on Venäjä, joka on keksinyt erilaista kiusantekoa Suomelle ja lännelle pitkin vuotta.

IS uutisoi tiistaina tietoihinsa viitaten, että hallitus saattaisi kokeilla talvella yhden raja-aseman avaamista itärajalla, jos uhka-arvio välineellistetystä maahantulosta muuttuu.

Rantanen ei kuitenkaan kommentoi tässä haastattelussa itärajan tilannetta, sillä hän ei ollut vielä haastatteluhetkellä palannut sisäministerin tehtävään.

Yleisellä tasolla Rantanen sanoo, että sisäministerinä hänen työpöydällään tulee olemaan heti isoja asioita. Hallitusohjelman mukaisesti eduskuntaan on tulossa maahanmuuton tiukennuksia, joita Rantanen pitää tärkeinä. Hän nostaa myös esiin Euroopan parlamentin huhtikuussa hyväksymät säädökset, joilla uudistetaan EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaa.

– Ajattelen, että Suomi voi olla rohkea tienraivaaja. Myös Euroopan unionissa. Uskon, että esimerkiksi välineellistetty maahantulo tulee olemaan myös komission agendalla.

– Mutta on toki muitakin maahanmuuttoon ja muuttoliikkeeseen liittyviä toimia. Ei riitä, että pakti pannaan toimeen, vaan sieltä täytyy tulla myös uusia avauksia, joilla käytännössä vähennetään muuttoliikepainetta Eurooppaan.

Ilta-Sanomat 8.11.2024

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on taannoisessa kirjeessään ja muualla tehnyt selväksi, että komission näkemyksen mukaan ratkaisu on nimenomaan pakti ja sen mahdollistamat keinot eli käytännössä turvapaikanhakijasiirrot. Edes Venäjän masinoimaan välineellistettyyn maahantuloon puuttuminen (pushbackit) vaatisi välttämättä EU-lakien tai ainakin niiden tulkintojen muuttamista, kun taas von der Leyen on viestinyt johdonmukaisesti komission hyväksyvän vastaisuudessakin ainoastaan sellaiset "ratkaisut", jotka noudattavat pilkulleen nykyisten lakien ja sopimusten ihmisoikeustulkintoja.

Paktin toimeenpano vain pahentaa tilannetta, eikä Albania-mallin kaltaisella puuhastelulla ole muuta tarkoitusta kuin tuhlata aikaa.

Suomi "rohkeana tienraivaajana" on huono vitsi, kun katsoo, kuinka kauan kompromisseilla laimennettua käännytyslakia piti Venäjän paineesta huolimatta odottaa ja miten lähellä se silti oli kaatua. Suomen löysiin turvapaikkakriteereihin ei ole luvassa kiristyksiä. Tienraivaajina ovat toimineet Unkari, Puola ja Baltian maat, kun Suomi on ollut jokaista risahdusta säikkyvä perässähiihtäjä.

Edit:

Mari Rantanen kertoo rankoista kuukausista: "Meillä asuu kyllä maailman vahvin tyttö"

[...]

Sen Rantanen sanoo, että uuden komission aloittaminen on tuonut EU:ssa pöydälle paljon raja- ja maahanmuuttokysymyksiä.

"Siinä Suomi haluaa olla mukana vaikuttamassa. Nyt kun katsoo meidän hallitusohjelmaa näiltä osin, niin se oli puolitoista vuotta etuajassa. Olemme hyvin pitkälti jo silloin tehneet oikeita ratkaisuja", Rantanen katsoo.

Helsingin Sanomat 8.11.2024

Meinasin kirjoittaa jo tuohon edelliseen, että kun eivät syystä ja toisesta saa hallituksessa aikaan tarvittavia maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, niin ovat keskittyneet kehumaan itseään. Tässä siitä esimerkki.

[Roope]

Ursula von der Leyen voi vapautuneesti tukea Albania-mallia, koska tietää hyvin, että se ei voi toimia.

Italian yritys ulkoistaa turva­paikan­haku vasta­tuulessa: seitsemän ihmisen siirtäminen Albaniaan keskeytettiin

Kaikki tähän mennessä Italiasta Albaniaan viedyt 24 turva­paikan­hakijaa on määrätty vietäviksi takaisin Italiaan, kertoo The Guardian.

ROOMALAINEN tuomioistuin on päättänyt keskeyttää seitsemän turva­paikan­hakijan siirtämisen Albaniassa sijaitsevaan vastaan­otto­keskukseen, kertoo Euractiv-sivusto.

Päätös on takaisku Italian juuri käyttöön ottamalle järjestelmälle, jossa turva­paikan­hakijoita viedään Italiasta Albaniaan.

Kyseessä on jo toinen samanlainen päätös lyhyessä ajassa. Lokakuun puolivälissä oikeus keskeytti 12 turva­paikan­hakijan siirtämisen Albaniaan, Euractiv kertoo.

Sivuston mukaan oikeus perusti päätöksensä Euroopan unionin tuomio­istuimen lokakuiseen tuomioon, joka liittyi lähtömaiden luokittelemiseen turvallisiksi.

Italian laki salli ihmisten viemisen Albaniaan vain, jos he tulevat niin sanotuista turvallisista maista. Oikeuden aiemman päätöksen jälkeen lakia muutettiin, mutta nyt oikeus kielsi siirron hieman toisenlaisin perustein.

Helsingin Sanomat 12.11.2024

[Lalli IsoTalo]

Polski antaa kommision puheenjohtajan kuulla kunniansa: Olet vastuussa raiskauksista ja kuuluisit vankilaan!
[tweet]1860652234633019835[/tweet]

[Roope]

EU-komission mukaan turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tiukoin ehdoin

Komissaari Henna Virkkunen korostaa, että jäsenmaat voivat turvautua poikkeuksellisiin toimiin välineellisen maahanmuuton estämisessä.

Yle 11.12.2024

EU-maat voivat komission mukaan soveltaa poikkeuksellista menettelyä tilapäisesti ja tiukkojen ehtojen täyttyessä. Tähän voi komission mukaan sisältyä toimenpiteitä, jotka saattavat merkitä vakavaa puuttumista perusoikeuksiin, kuten turvapaikkaoikeuteen.

En löydä mistään mitään komission materiaalia tai komissaari Henna Virkkusen lausuntoa, jossa konkreettisesti vahvistettaisiin otsikon väite, että turvapaikanhaun voisi EU:n siunauksella keskeyttää (=pushbackit).

Yhdeksänsivuisessa tiedonannossa kyllä mainitaan epämääräisesti turvapaikanhaun mahdolliset tarkemmin määrittelemättömät "poikkeukselliset menettelyt" tiukoilla ehdoilla, mutta missään ei sanota, että sekään tarkoittaisi turvapaikanhaun keskeyttämistä. Rajoitusvihjailujen jälkeen todetaan moneen kertaan, että poikkeustenkin on noudatettava EU-lakeja ja aiempia oikeustapauksia, joiden mukaan esimerkiksi pushbackit Venäjälle ja Valko-Venäjälle ovat yksiselitteisesti laittomia.

COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL
on countering hybrid threats from the weaponisation of migration and strengthening security at the EU's external borders
11.12.2024

Article 72 TFEU recognises that, in exceptional
circumstances, Member States may need to take measures for reasons of law and order or public
security derogating from EU secondary legislation as confirmed by the Court of Justice of the
European Union. Any such derogations should be exceptional and applied only in clearly
defined cases.
...
It is up to Member States to define their essential security interests and adopt
the appropriate measures to protect them, whilst ensuring that they are in line with EU and
international law.
...
Actions taken by Member States to preserve national security in accordance with the Treaties
must comply with the limits and conditions of EU law. The case-law of the Court of Justice of
the European Union provides useful guidance as regards the conditions and limits that must be
taken into account.

Tiedotustilaisuudessa Virkkuselta kysyttiin moneen kertaan, voiko Puola keskeyttää turvapaikanhaun, kun komissio samalla korostaa turvapaikan hakemisen olevan perusoikeus.

Virkkunen korosti, että ehdot poikkeusmenettelylle ovat tiukat ja tapaus pitää määritellä tarkkaan.

Toisin sanoen komissio ei ole antanut Suomelle ja Puolalle lupaa keskeyttää turvapaikanhakua ja pakottaa tulijat takaisin, vaikka niin annetaan ymmärtää, vaan kyse on taas pelkästä käsien heiluttelusta.

Mistähän näkisi tuon Virkkusen tiedotustilaisuuden?

[Roope]

MTV: Hyväksyykö EU kiistellyt "pushbackit"? Näin vastaa komissaari Virkkunen 11.12.2024

Virkkunen kieltäytyi vastaamasta kyllä tai ei, koska olisi joutunut vastaamaan "ei".

Komissaari Henna Virkkunen sanoo, että EU-jäsenmaiden on toimittava kansainvälistä oikeuden ja EU-lainsäädännön mukaisesti.

Euroopan komissio julkisti tänään tiedonannon, jonka mukaan se hyväksyy väliaikaiset rajoitukset turvapaikanhakuun. Jäsenmaiden tekemät rajoitukset sallitaan poikkeuksellisissa välineellistetyn maahantulon tilanteissa.

– Sen (turvapaikanhaun rajoittamisen) on oltava aidosti poikkeuksellista, väliaikaista, oikeasuhtaista ja koskea vain selkeästi määriteltyjä tapauksia, komissaari Henna Virkkunen sanoi tiedotustilaisuudessa Brysselissä.

Turvallisuuskysymyksistä vastaava komission varapuheenjohtaja Virkkunen painotti, että turvapaikanhaun rajoittamisen on tapahduttava tiukasti säädeltynä ja laillisten puitteiden sisällä.

Vaikea käsittää tämän mediaoperaation tarkoitusta. Komissio antaa ymmärtää, että EU-lain vastaiset pushbackit olisivat sallittuja, mutta vain sillä ehdolla, että ne tehtäisiin laillisesti. Eli että niitä ei tehtäisi ollenkaan. Virkkunen ei suostu avaamaan komission logiikkaa.

Tänään tiedotustilaisuudessa komissaari Virkkuselta yritettiin useampaan kertaan saada vastausta, hyväksyykö komissio niin sanotun pushback-menettelyn.

Kyllä vai ei -kysymykseen hän ei antanut suoraa vastausta.

– Tiedonannossamme sanotaan, että jäsenmaat voivat käyttää poikkeuksellisiakin keinoja tällaisissa tilanteissa, mutta niiden on aina noudatettava kansainvälistä lakia ja EU-lakia, Virkkunen vastasi.

Suomen rajaturvallisuuslakia, eli niin sanottua käännytyslakia, säädettäessä useat asiantuntijat huomauttivat, ettei pushbackien toteuttaminen ole mahdollista Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU-lakien puitteissa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vuoden 2021 jälkeen antanut Puolalle useita langettavia päätöksiä pushbackien käytöstä.

Mistä tulikin mieleen, että en ymmärtänyt ollenkaan, kun jotkut pääministeriä myöten olivat niin tavattoman ylpeitä siitä, että Suomi sai näin painavan komissaarisalkun. Miten tuosta voi olla ylpeä ja miten tämä komission/Virkkusen pelleily liittyy Suomeen?

[Roope]

Europarlamentaarikko Li Andersson ottaa Facebookissa kantaa Virkkusen harhautukseen.

Olisin toivonut parempaa alkua Henna Virkkusen kaudelle komissaarina.

Teknologiasta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava komissaari Virkkunen käynnisti tänään työnsä tiedotustilaisuudella EU:n toimista hybridiuhkien ja välineellistetyn maahanmuuton torjunnassa.

Tiedonantoa on laajasti tulkittu kommission vihreänä valona jäsenmaille väliaikaisesti luopua oikeudesta hakea turvapaikkaa. Näin Virkkunen aloittaa avauksella, joka uhkaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja turvapaikanhakijoiden perusoikeuksia.

Miksi toimittajat ovat tulkinneet näin, vaikka tiedonannossa ei oikeasti sanota mitään tämän kaltaista, eikä Virkkunen toimittajien kysyessä suostunut tällaista tulkintaa vahvistamaan?

Komissio on poliittinen taho, ja tämä ulostulo on luonteeltaan poliittinen. Käytännössä tässä on kyse kädenojennuksesta Puolan uudelle pääministerille Donald Tuskille, joka näyttävästi on ajanut jäsenmaiden oikeutta lopettaa turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen tietyissä tilanteissa keskeyttämällä turvapaikanhaku kokonaan. Puolan EU-puheenjohtajuuskausi alkaa vuodenvaihteen jälkeen.

Miten tiedonanto on muka kädenojennus Tuskille, kun se päinvastoin taas kerran vahvistaa komission linjauksena ehdottomaksi ehdoksi, että kaikkien väliaikaistenkin turvapaikanhaun rajoitusten on täytettävä nykyiset tulkinnat EU-laeista ja kansainvälisistä sopimuksista?

Tiedonannossa ei rivien välissäkään vihjata komission ajamiin uusiin tulkintoihin tai uusien lakien valmisteluun.

Tusk on julkisuudessa perustellut lakihankkeensa Suomen tilanteella, ja Suomen uudella käännytyslailla.

Kesällä hyväksytty laki mahdollistaa turvapaikanhaun väliaikaisen keskeyttämisen ja ilman valitusoikeutta tapahtuvan turvapaikanhakijoiden käännyttämisen, eli niin sanotun pushback-menettelyn.

Laki sai runsaasti kritiikkiä korkean tason oikeusoppineilta, ja on ristiriidassa niin Suomen perustuslain, EU-oikeuden kuin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa mutta ajettiin silti läpi ⅚ enemmistöllä. Laista on tehty yhteensä viisi eri kantelua oikeusoppineilta komissiolle.

Näyttää, että myös EU on siirtymässä tässä asiassa oikeistohallituksen johtaman kansainväliset velvollisuudet hylkäävän Suomen tielle. Turvallisuuden vahvistaminen ja hybridiuhkien torjunta tulee ottaa vakavasti, mutta sitä tulee tehdä kansainvälisen oikeuden mukaisilla sekä vain aidosti toimivilla keinoilla.

Ensinnäkään EU ei ole tähänastisen perusteella siirtymässä yhtään mihinkään vaan tyrkyttää edelleen ratkaisuksi kaikkeen EU:n maahanmuuttopaktia eli turvapaikanhakijasiirtoja.

Toiseksi, Suomi ei ole rajanylityspaikkoja sulkiessaan ja rajalakeja säätäessään hylännyt kansainvälisiä velvollisuuksiaan vaan tehnyt toistaiseksi vasta todella varovaisia ja rajattuja poikkeuksia ihmisoikeusfundamentalistisiin tulkintoihin, jotka Venäjän hyväksikäyttäminä uhkaavat Suomen ja EU:n turvallisuutta.

Kolmanneksi, Anderssonilla on pokkaa vaatia "aidosti toimivia keinoja", kun Venäjän Suomen rajalle masinoima turvapaikkaturismi on saatu nykykeinoilla käytännössä nollattua. Anderssonin esittämä vaihtoehtoinen ratkaisu oli pitää raja auki ja ottaa käyttöön mihinkään vaikuttamaton rajamenettely, mikä taas olisi taannut jatkuvan ja kasvavan turvapaikanhakijavirran Venäjän ja Suomen rajan kautta EU-alueelle.

Eikä tämä komission poliittinen ulostulo myöskään muuta turvapaikanhakuoikeuden epäämisen laillisia ongelmia. Tämä kävi hyvin selvästi ilmi niin Virkkusen tiedotustilaisuudesta kuin komission tiedonannosta.

Toimittaja pyysi tilaisuudessa Virkkuselta selvää kyllä-ei -vastausta, että mahdollistaako tiedonanto tiettyjen ehtojen täyttyessä ehdottoman palautuskiellon keskeyttämisen, jotta jäsenvaltiot voisivat ottaa käyttöön niin sanotun pushback-menettelyn rajoilla.

Tämän kysymyksen Virkkunen kiersi kokonaan puhumalla vain fraaseja turvallisuudesta, oikeusvaltion ja perusarvojen suojelemisesta sekä siitä, miten hyökkäys yhtä jäsenvaltiota kohtaan on hyökkäys koko unionia kohtaan.

Yhtä epäselvä on itse tiedonannon juridinen sisältö, joka sisältää useita ristiriitaisuuksia ilman selvää vastausta sille, miten pitkälle jäsenmaat voivat mennä perusoikeuksien rikkomisessa ja minkälaisissa tilanteissa.

Tiedonannon juridinen sisältö on sekaan ujutetusta ristiriitaisesta sanahelinästä karsittuna lopulta täysin selvä, kun se yksiselitteisesti kieltää EU-lain rikkomisen kaikissa tilanteissa.

Virkkunen kiersi vastaamasta suoraan kysymykseen, koska tiedonanto ei tuossa muodossaan mitenkään mahdollista pushbackejä. Muunlaista tulkintaa on mahdotonta tehdä kuin propagandatarkoituksessa, ja juuri sellaiseen komissio, Virkkunen ja Andersson omista syistään pyrkivät. Joidenkin toimittajien motiiveista sen sijaan ei ole vastaavaa varmuutta, koska kyseessä voi olla myös tyhmyys ja/tai ammattitaidottomuus.

Vastaavasti EU:n maahanmuuttopakti esitettiin aikoinaan yhteistuumin sekä komission että pakolaisjärjestöjen propagandassa valheellisesti EU:n maahanmuuttopolitiikan tiukennuksena.

PS. Suosittelen kaikille, myös Henna Virkkuselle, Puolan rajakäytännöistä kertovaa Green Border -elokuvaa, joka löytyy Yle Areenasta.

Elokuva on tunteisiin vetoavaa pakolaiset uhreina -propagandaa, siinä missä todellisuus Puolan rajalla on väkivaltaisia laittomia siirtolaisia, jotka eivät halua turvaa Puolasta vaan parempaa elintasoa muualta Euroopasta.

[Roope2]

Tiedonantoa on laajasti tulkittu kommission vihreänä valona jäsenmaille väliaikaisesti luopua oikeudesta hakea turvapaikkaa.

Minä ymmärrän Lin tekstin niin, että jäsenmaat luopuivat oikeudesta hakea turvapaikkaa. Ovatko jäsenmaat ennen hakeneet turvapaikkaa?

[Roope]

Pääkirjoitus: EU:ssa yritetään kääntää pakolaisvirran suuntaa

EU-maissa käynnistynyt keskustelu pakolaisten palauttamisesta Syyriaan ei kerro kovin hyvää geopoliittisesta pelisilmästä.

Helsingin Sanomat 14.12.2024

Otsikko antaa melkoisen harhaanjohtavan kuvan Euroopan todellisuudesta, etenkin kun EU:n komissiolla ja parlamentilla ei ole aikomustakaan kääntää tulijavirtoja tai sallia sitä jäsenmaille.

Pakolaiset ovat yksi ase Venäjän länttä vastaan käymässä kamppailussa. Viime vuosina Venäjä on ajanut Eurooppaan valtavia ihmismääriä ensin Syyriasta ja sitten Ukrainasta, jossa Venäjä toteuttaa Syyriasta ottamiaan oppeja.

Harva asia on vaikuttanut yhtä paljon Euroopan politiikkaan kuin pakolaiskriisit. Poliittisesti tilannetta on hyödyntänyt varsinkin äärioikeisto, osin myös äärivasemmisto. Maahanmuuttoa ja Ukrainan tukemista vastustavien äärilaitojen paine heikentää EU:n kykyä toimia fiksusti, kun pitäisi vaikuttaa kehitykseen Lähi-idässä ja Ukrainassa.

Euroopalla ei ole keinoja vaikuttaa Lähi-idän kehitykseen ja vain rajallisesti Ukrainaankaan, mutta on omissa käsissä, ketkä Eurooppaan päästetään ja ketkä täältä poistetaan. Niin EU:n komissio kuin parlamenttikin vastustavat jyrkästi fiksua maahanmuuttopolitiikkaa, ja sama meininki on jatkunut pitkään monien vaikutusvaltaisten EU-maiden (etenkin Saksa) hallituksissa ja parlamenteissa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa käynnisti Euroopassa suurimman väestönsiirtymän sitten toisen maailmansodan. Vaikka ukrainalaispakolaisille avattiin ovet, eurooppalaisäänestäjiä painaa nyt sotaväsymys. Ärtymys pakolaisten tuomiin kustannuksiin ja asuntopulaan kasvaa sitä mukaa kun inflaatio nostaa omia elinkustannuksia.

Viimeistään miljoonien ukrainalaispakolaisten vastaanoton olisi pitänyt käynnistää keskustelu eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan kestämättömyydestä ja rajojen sulkemiselta toisista maanosista tulevilta, mutta mitään ei tapahtunut. Päinvastoin, kun EU-maat eivät ole romahtaneet ukrainalaistaakan alla, tänne on vaadittu entistäkin enemmän humanitaarista maahanmuuttoa Euroopan ulkopuolelta. Ei kuulemma tunnu missään.

Kun Syyrian kapinallisjoukot kaatoivat diktaattori Bashar al-Assadin hallinnon, reaktio vaaleihin valmistautuvassa Saksassa oli nopea: ensimmäisenä alkoi keskustelu syyrialaisten paluusta.

Myös reaktio tähän keskusteluun oli nopea. Suomessa asti on julkaistu varoittavia uutisia, joiden mukaan Saksan terveydenhuolto on pulassa, mikäli 5 758 Saksassa työskentelevää syyrialaista lääkäriä päättävät palata kotimaahansa. Ikään kuin juuri he olisivat lähdössä ensimmäisinä tai ollenkaan.

Pakolaiskriisien aikana Eurooppaan tulleita ihmisiä on yritetty kovasti kotouttaa. Nyt EU:ssa on kuitenkin alettu keräillä niin keppejä kuin porkkanoitakin, joilla tulijat halutaan palauttaa lähtömaihinsa joko vapaaehtoisesti tai pakolla.

Jonkin verran puhetta, ei mitään konkreettista pakkokeinoista. Suomessa ei edes sitä puhetta, kuten ei ennenkään.

Myös Ursula von der Leyenin uuden EU-komission asialista menee uusiksi. Brysselissä on toki jo aiemmin ymmärretty, ettei komissio voi jäädä kannattelemaan turvapaikkajärjestelmää, joka ei ole jäsenmaiden kansalaisten mielestä uskottava.

Mutta juuri niinhän von der Leyen on tehnyt runnomalla läpi EU:n maahanmuuttopaktin ja pitämällä siitä kiinni. Äskettäin uusi komissio linjasi, että se ei tue EU:n itärajan valtioita turvapaikanhaun poikkeustoimissa EU-rajan suojelemiseksi Venäjän välineellistämältä turvapaikkamaahanmuutolta. Von der Leyenin komission ratkaisu kaikkeen on turvapaikanhakijasiirrot ja laittomien siirtolaisten ohjaaminen laillisille reiteille.

EU-maissa kasvaa halu ulkoistaa turvapaikkaprosessi tai kielteisen päätöksen saaneiden palautukset kolmansiin maihin. EU-pöydissä Suomi on siinä joukossa, joka etsii keinoja siirtää turvapaikkaprosessit tai palautuskeskukset EU:n ulkopuolelle.

Ruanda-mallin kaltaiset ratkaisut eivät tule etenemään EU-pöydissä, vaan hankkeiden on välttämättä oltava kansallisia, jos ne halutaan oikeasti toteuttaa. Suomi ei ole edistämässä mitään kansallisia ratkaisuja siihen suuntaan.

Saksa teki syksyllä Uzbekistanin kanssa sopimuksen, sillä se haluaisi keskiaasialaisten sopivan Talebanin kanssa afganistanilaisten palautuksista. Vastineeksi Saksa avaa kanavia uzbekistanilaisten työntekijöiden rekrytointiin. Italia taas on sopinut Albanian kanssa Välimeren yli saapuneiden turvapaikanhakijoiden pitämisestä säilössä.

Saksan sopimus on tyypillinen eurooppalainen Sinnemäki-diili, jossa laittoman haittamaahanmuuton vähentämiseksi luodaan uusia laillisia haittamaahanmuuton väyliä, kun pitäisi pyrkiä haittamaahanmuuton lopettamiseen.

Italian malli taas oli susi jo syntyessään, kun jo Albaniaan siirtämisellekin on niin järjettömän tiukat ehdot, että sinne ei kai ole siirretty vieläkään ketään.

Syyrialaisten palauttamiseen fiksoitunut keskustelu korostaa Euroopan geopoliittisen ajattelun voimattomuutta. Pakolaisvirran suuntaa ei käännetä karkotuspuheilla eikä heiluttamalla pakolaisten edessä tonnin seteleitä.

Ei niin. Pakolaisvirran suunta käännetään maahanmuuttopolitiikalla, jos halutaan, mutta kun ei haluta.

Laajamittaisiin palautuksiin tilanne on toistaiseksi aivan liian arvaamaton ja vaarallinen. Syyria tarvitsee rauhaa, humanitaarista apua ja toimivan hallinnon. Vähemmistöjen ja kurdien asema täytyy tunnustaa ja turvata. Al-Assadin kauden tilinteko on edessä. Edessä on pitkä tie.

EU:lla on kovin rajalliset keinot vaikuttaa siihen, mitä Syyriassa tapahtuu. Alueen vahvat vaikuttajat Turkki, Israel ja Yhdysvallat ajavat Syyriassa omia tavoitteitaan, eivät EU:n etua. Tässäkin Lähi-idän kriisissä EU on pitkälti sivustakatsoja, joka kuitenkin kantaa toisten tekojen seuraukset.

Laajamittaiset pakkopalautukset ovat pitkään mahdottomia Syyrian tilanteen vuoksi (ja lopulta luultavasti poliittisesti mahdottomia), mutta sehän ei olisi ongelma, mikäli Euroopassa olisi ollut toisenlainen maahanmuuttopolitiikka ennen syyrialaisten ja muiden massamaahanmuuttoa. Maahanmuuttopolitiikka on ollut aina valinta, tässä tapauksessa Merkelin väärä valinta.

[Lalli IsoTalo]

Pääministeri Meloni osata meuhkata, mutta miten käy Melonilta NGO-laivojen upotus tai edes kieltäminen Italian satamissa?

Tähän asti, aika heikosti.

Pisteitä kuitenkin sinisistä silmistä ja italian kielestä!

[tweet]1867870762503459038[/tweet]

[Lalli IsoTalo]

Sebu osti HS:n etusivun, joka vaikuttaa vaalimainokselta. Lisäsin [numeroinnin].

Sebastian Tynkkynen

Tässä koko etusivun teksti:

Euroopan muuttoliikepolitiikka muuttuu nyt.

TILANNE. Rajat auki -politiikka jää Euroopan historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Nyt kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista varoitimme. Eurooppa tuli luoneeksi ihmissalakuljetusbisneksen, joka sai massiiviset mittasuhteet.

Vasemmistopoliitikkojen tervetulohuudot yllyttivät yhä useampaa elintasosiirtolaista matkaan ja Välimerestä tuli jättimäinen hautausmaa. Hukkumisten lisäksi tulijoista kaksinkertainen määrä oli kuollut jo matkalle. Hädänalaisille tarkoitettu turvapaikkajärjestelmä romutettiin ja sen resurssit tuhlattiin nuorten miesten siirtämiseen korkeamman elintason Eurooppaan.

Varsinkin vuosina 2015-2016 yltyneen tulijavirran myötä Euroopassa nähtiin laaja terrori-iskujen aalto. Myös Suomessa tapahtui vuonna 2017 ensimmäinen islamistinen terrori-isku, joka vaati 10 uhria. Heistä kaksi kuoli. Tekijä oli ikänsä 18-vuotiaaksi valehdellut marokkolainen, joka oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Vuonna 2018 Oulun lapsiin kohdistuneet seksuaalirikostapaukset paljastuivat koko kansalle samaan aikaan kun Helsingissä jo yli puolet raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä. Viime vuonna puolestaan Kela-tuista jo lähes puolet menivät vieraskielisille pääkaupunkiseudulla.
Pelkästään viime vuonna EU:ssa rekisteröitiin 1,3 miljoonaa laitonta maassaolijaa, mikä vastaa jo kokonaisen EU:n jäsenmaan, Viron, väkilukua. Ympäri Eurooppaa on syntynyt menetettyjä varjoyhteiskuntia, joissa sharia-laki on päässyt niskan päälle oikeusvaltiosta. Kuin symbolisena pisteenä iin päälle vastuutonta politiikkaa ajanut EU sai Brysselin keskustan juurelle alueen, jota lehdet alkoivat kutsumaan Euroopan jihadistikeskittymäksi.

EUROOPPA. Ongelmista on tullut niin suuria, ettei niitä enää voi ohittaa. EU on päättänyt alkaa tehostamaan palautuksia ja uusi komissio aikoo ottaa tiukemman otteen muuttoliikkeeseen.
Tämä on käynyt selväksi niin komission puheenjohtajan, ulkosuhteiden korkean edustajan sekä maahanmuuttokomissaarin linjauksista. Merkittävää on myös se, että kyseinen maahanmuuttokomissaari vaihtui ruotsalaisesta demarista itävaltalaiseksi konservatiiviksi.

Uuden laajentumiskomissaarin kuulemisessa kysyttiin hänen suhtautumisestaan palautuskeskuksiin, joita perustettaisiin EU-ehdokasmaihin, kuten Albaniaan, ja komissaari näytti vihreää valoa. Turvapaikanhaun ulkoistaminen kolmansiin maihin on jatkuvasti esillä ja siitä tulee ennemmin tai myöhemmin pysyvä ratkaisu.

Euroopan eduskunnassa EPP eli kokoomuspuolueet ovat yllättäneet vasemmiston vaihtamalla leiriä jo useampaan kertaan ECR:n ja muiden oikeistopuolueiden kelkkaan - myös muuttoliikkeeseen liittyvissä kysymyksissä. Kokoomuspuolueilla on yhä suurempi paine erottua vasemmistosta, koska muuten kansallismieliset puolueet ajavat niistä ohi.

Jo kolmasosa EU-maista on joutunut palauttamaan sisärajatarkastukset rajoilleen niin ihmissalakuljetukseen, kontrolloimattomaan siirtolaisuuteen kuin terrorismiin liittyvistä syistä: Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Slovenia, Itävalta, Italia, Ranska ja Saksa.

Jopa kokonainen mahtivaltio Iso-Britannia erosi EU:sta, kun britit toivoivat brexitin myötä saavansa kontrollin muuttoliikkeeseen. Myös muissa Euroopan mahtimaissa muuttoliikkeen tiukentamista vaativat puolueet ovat saaneet niin isoja vaalivoittoja, että hallituksen muodostamisesta ja pystyssä pitämisestä on tullut vaikeampaa, kun hallituskumppanit on pitänyt koota kutistuvasta joukosta. Saksa joutuu ennenaikaisiin vaaleihin ja Ranskan hallitus romahti juuri. Italiassa hallitsee jo perussuomalaisten sisarpuolue Italian veljet.

SUOMI. Tällä hetkellä maamme on Euroopan kärjessä näyttämässä esimerkkiä muille, kuinka täyskäännös muuttoliikkeen hallinnassa on mahdollista tehdä jo yhdessä hallituskaudessa.

[1] Sidomme laittomasti maassa oleskelevien palautukset kohdemaan kehitysapuun.

[2] Teimme Euroopan tiukimman rajalain estämään Suomeen kohdistuvaa hybridihyökkäystä siirtolaisaseella. Nyt komissio vihdoin näytti vihreää valoa tämänkaltaiselle menettelylle kaikille jäsenmaille.

Poistamme useita vetovoimatekijöitä elintasoperäiseltä siirtolaisuudelta.

[3] Puolitamme pakolaiskiintiön.

[4] Supistamme vastaanottorahaa ja kotouttamisteollisuutta sekä siirrämme vastuuta tulijoille.

[5] Asetamme tiukemmat kielivaatimukset kansalaisuuden saamiselle sekä nostamme siihen vaadittavan asumisajan kahdeksaan vuoteen.

Kannatamme järkevää ja laillista muuttoliikettä. Suomea hyödyttävä osaaminen on tervetullutta ja teemme myös maaohjelmia tarvittavan työvoiman rekryämiseksi. Mutta halpatyövoiman kriteereitä tiukennamme, jotta välttäisimme sosiaaliturvan varaan tipahtavan tulijavirran.

Perussuomalaisten meppinä levitän kaikkialla ja koko ajan tietoa Suomen esimerkeistä. Niistä kannattaa ottaa mallia. Aion myös tiedottaa aktiivisesti kotimaan suuntaan siitä, mitä Euroopan politiikassa tapahtuu, jotta voisin osaltani saada ihmiset kiinnostumaan yhteisistä asioista. On kunnia saada hoitaa mepin tehtävää seuraavat viisi vuotta ja siksi teen kaiken voitavani. Go big or go home.

Sebastian Tynkkynen
Euroopan kansanedustaja

[Uuno Nuivanen]

Nyt odotamme @Roope a pudottamaan Sebu puhujanpöntöstä. 

[Lalli IsoTalo]

Sebu osti HS:n etusivun, joka vaikuttaa vaalimainokselta. Lisäsin [numeroinnin].

Ymmärsinkö oikein mainoksen sanamuodosta, että kohdat 1,3,4,5 ovat futuuria, eivät imperfektiä? Siis sarjaa "emme ole näitä vielä tehneet, mutta aiomme kyllä varppina joskus tehdä".

Kohta 2 tuntuu olevan liiottelua.

[1] Sidomme laittomasti maassa oleskelevien palautukset kohdemaan kehitysapuun.

[2] Teimme Euroopan tiukimman rajalain estämään Suomeen kohdistuvaa hybridihyökkäystä siirtolaisaseella. Nyt komissio vihdoin näytti vihreää valoa tämänkaltaiselle menettelylle kaikille jäsenmaille.

[3] Puolitamme pakolaiskiintiön.

[4] Supistamme vastaanottorahaa ja kotouttamisteollisuutta sekä siirrämme vastuuta tulijoille.

[5] Asetamme tiukemmat kielivaatimukset kansalaisuuden saamiselle sekä nostamme siihen vaadittavan asumisajan kahdeksaan vuoteen.

[Roope]

^^Siedän pitkin hampain perussuomalaisten tämän hallituksen aikana taas (vrt. 2015-2016 mm. Simon Elo ja kesän 2017 jälkeen siniset) aivan liian pitkälle menneen itsekehun maahanmuuttopolitiikassa, mutta kukaan ei ole kädestä vääntäen pakottanut Tynkkystä toistamaan komission valheita ja propagandaa. Ihan oma valinta ja suomalaisten kusettamista.

Rajat auki -politiikka jää Euroopan historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Nyt kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista varoitimme. Eurooppa tuli luoneeksi ihmissalakuljetusbisneksen, joka sai massiiviset mittasuhteet.

Koko ajanhan ongelmat kiistetään sekä puheissa että nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla niin Suomessa kuin EU:ssakin. Yksi kiistämisen tapa on kiinnittää huomio vain laittomaan maahanmuuttoon.

Eikä perimmäisenä ongelmana ole ihmissalakuljetusbisnes vaan haittamaahanmuutto, jota komissio ja Suomenkin hallitus siirtää innoissaan laittomilta reiteiltä laillisille. Se on silti vahingollista ja ei-toivottavaa haittamaahanmuuttoa.

Vasemmistopoliitikkojen tervetulohuudot yllyttivät yhä useampaa elintasosiirtolaista matkaan ja Välimerestä tuli jättimäinen hautausmaa. Hukkumisten lisäksi tulijoista kaksinkertainen määrä oli kuollut jo matkalle. Hädänalaisille tarkoitettu turvapaikkajärjestelmä romutettiin ja sen resurssit tuhlattiin nuorten miesten siirtämiseen korkeamman elintason Eurooppaan.

Tällainen politiikka on jatkunut parisenkymmentä vuotta, eikä sille ole näkyvissä loppua. Komissio ja EU-maat betonoivat politiikan turvapaikanhakijasiirtoihin perustuvalla EU:n maahanmuuttopaktilla, joka estää muuttovirtojen tyrehdyttämisen rajat sulkemalla kuten vuoden 2015 loppupuoliskolla tehtiin.

Ongelmista on tullut niin suuria, ettei niitä enää voi ohittaa. EU on päättänyt alkaa tehostamaan palautuksia ja uusi komissio aikoo ottaa tiukemman otteen muuttoliikkeeseen.
Tämä on käynyt selväksi niin komission puheenjohtajan, ulkosuhteiden korkean edustajan sekä maahanmuuttokomissaarin linjauksista.

Myös edellinen komissio mainosti aloittaessaan palautusten tehostamista. Samoin EU:n maahanmuuttopaktia myytiin palautusten tehostamisella niin, että aktivistijärjestöt esittivät turvapaikanhakijasiirrot mahdollistavan paktin muka EU:n maahanmuuttolinjan täyskäännöksenä ja äärioikeistolle taipumisena. Mitään ei ole tapahtunut palautuksille.

En tiedä, mihin linjauksiin Tynkkynen on viittaavinaan, kun kaikki näkemäni linjaukset korostavat komission nojaavan EU:n maahanmuuttopaktin mahdollisimman nopeaan toimeenpanoon ja kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin, joilla laittoman haittamaahanmuuton hillitseminen sidotaan laillisen haittamaahanmuuton kasvattamiseen.

Uuden laajentumiskomissaarin kuulemisessa kysyttiin hänen suhtautumisestaan palautuskeskuksiin, joita perustettaisiin EU-ehdokasmaihin, kuten Albaniaan, ja komissaari näytti vihreää valoa. Turvapaikanhaun ulkoistaminen kolmansiin maihin on jatkuvasti esillä ja siitä tulee ennemmin tai myöhemmin pysyvä ratkaisu.

Ruanda-mallista ratkaisevasti poikkeava Albania-mallihan ei ole periaatteessakaan toimiva ratkaisu, koska se ei tarkoita turvan tarjoamista Euroopan ulkopuolelta. Malli on muutenkin ilmennyt katastrofiksi, kun Italian itse asettamat Albaniaan siirtämisen rajoitukset ovat niin tiukat, että ketään ei saada siirrettyä sinne odottamaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä. Komissaarien on helppo kannattaa toimimattomia ratkaisuja, ettei tarvitse puhua ainoasta toimivasta (Ruanda-malli).

Vastoin Tynkkysen kuvausta turvapaikanhaun ulkoistaminen ei ole ainakaan missään järkevässä mielessä etenemässä EU:ssa. Europarlamentin EPP-ryhmä väläytti tällaista mahdollisuutta eurovaalimateriaalissaan pari päivää, mutta poisti materiaalin ilman selityksiä, eikä aiheeseen ole sen koommin EU-tasolla palattu. Komissio aivan ilmeisesti vastustaa Ruanda-mallia henkeen ja vereen kuten myös europarlamentin enemmistö.

Euroopan eduskunnassa EPP eli kokoomuspuolueet ovat yllättäneet vasemmiston vaihtamalla leiriä jo useampaan kertaan ECR:n ja muiden oikeistopuolueiden kelkkaan - myös muuttoliikkeeseen liittyvissä kysymyksissä. Kokoomuspuolueilla on yhä suurempi paine erottua vasemmistosta, koska muuten kansallismieliset puolueet ajavat niistä ohi.

Ja tämä näkyy EPP:n maahanmuuttolinjauksissa miten?

SUOMI. Tällä hetkellä maamme on Euroopan kärjessä näyttämässä esimerkkiä muille, kuinka täyskäännös muuttoliikkeen hallinnassa on mahdollista tehdä jo yhdessä hallituskaudessa.

Melkoista liioittelua, kun jopa eurooppalaiset demarihallitukset ovat ajaneet tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa kuin Suomen oikeistohallitus. Ruotsinkin kiristykset ovat olleet ihan toisella tasolla sekä periaatteellisesti että käytännössä verrattuna Suomen puuhasteluun.

[1] Sidomme laittomasti maassa oleskelevien palautukset kohdemaan kehitysapuun.

Ihan kiva, mutta tämä vaikuttaa korkeintaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaviin, kun Suomesta saa myönteisen päätöksen aivan liian helposti.

[2] Teimme Euroopan tiukimman rajalain estämään Suomeen kohdistuvaa hybridihyökkäystä siirtolaisaseella. Nyt komissio vihdoin näytti vihreää valoa tämänkaltaiselle menettelylle kaikille jäsenmaille.

Toiset tekevät määräaikaisen rajalain, jota tuskin koskaan otetaan käyttöön, ja muut tekevät komissiota ja EU-oikeutta uhmaten kymmeniä tuhansia pushbackejä ilman erityisiä lakejakin.

Komissio ei tosiaankaan ole näyttänyt vihreää valoa pushbackeille vaan päinvastoin linjasi, että ei salli mitään ihmisoikeuksien ja EU-oikeuden vastaisia keinoja, mikä tarkoittaa myös Suomen rajalakia pushbackien osalta.

[3] Puolitamme pakolaiskiintiön.

Joka on lähes kaikissa muissa EU-maissa nolla.

[4] Supistamme vastaanottorahaa ja kotouttamisteollisuutta sekä siirrämme vastuuta tulijoille.

Ihan kiva, mutta liian vähän ja parikymmentä vuotta liian myöhään, kun pitäisi puuttua määrätietoisesti ja tehokkaasti tulijoiden määrään ja laatuun. Muu on vuonna 2024 enää puuhastelua.

[5] Asetamme tiukemmat kielivaatimukset kansalaisuuden saamiselle sekä nostamme siihen vaadittavan asumisajan kahdeksaan vuoteen.

Tämäkin ihan kiva, mutta tiukennukset heti maahantulon yhteyteen eikä vasta vuosien päähän siitä.

Kannatamme järkevää ja laillista muuttoliikettä. Suomea hyödyttävä osaaminen on tervetullutta ja teemme myös maaohjelmia tarvittavan työvoiman rekryämiseksi. Mutta halpatyövoiman kriteereitä tiukennamme, jotta välttäisimme sosiaaliturvan varaan tipahtavan tulijavirran.

Myös kokoomus tai vaikka demarit voisivat linjata näin vain hieman toisin sanoin mutta samalla politiikalla. Samaan aikaan Wolt-kuskiksi jonottaa Suomessa 20 000 ihmistä.

Tästä ulostulosta Tynkkyselle niin pitkä miinus minun kirjoissani, että taitaa jäädä ikuiseksi.

[Roope]

Asiantuntija: EU:n maahanmuuttopolitiikan ulkoistaminen voi altistaa maat välineellistetylle maahantulolle

[...]

Iso-Britannian suunnitteli ulkoistavansa turvapaikkahakemusten käsittelyn Ruandaan, mutta tämä suunnitelma hylättiin. Italia taas on rakennuttanut kaksi vastaanottokeskusta Albaniaan, jonne Välimeren yli saapuvia turvapaikanhakijoita lähetetään odottamaan turvapaikkapäätöstä tai palautusta kotimaahan.

Yhtenä syynä maahanmuuttopolitiikan ulkoistamiselle on vaikeus palauttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt kotimaahansa, sanoo Helsingin yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Tuominen.

Tuomisen mukaan vain noin viidennes sellaisista ihmisistä, joiden tulisi lähteä EU-alueelta, saadaan todellisuudessa poistumaan.

Tuominen näkee maahanmuuttopolitiikan ulkoistamisessa kuitenkin myös uhkakuvia.

– Ongelmana tässä tietenkin on se, että mitä enemmän EU pyrkii ulkoistamaan tätä koko maahanmuuttopolitiikkaa ja turvapaikanhakijoiden sijoittelua, niin sitä enemmän nämä kolmannet valtiot saavat valtaa suhteessa EU:hun. He pystyvät kiristämään myös EU:ta, että jos te ette nyt toimi näin, niin me avaamme portit ja sitten päästämme kaikki ihmiset läpi, Tuominen selventää.

Yle 19.12.2024

Jean Monnet -professori Hanna Tuomisen älyttömältä kuulostavaa kommenttia selittää se, että hän vastustaa muutenkin turvapaikanhaun ulkoistamista kaikilla mahdollisilla perusteilla (kansainväliset sopimukset, kalleus jne.), vaikka ei tällä kertaa niitä mainitse.

Esimerkiksi EU:n Turkin kanssa solmima sopimus tosiaankin mahdollistaa EU:n kiristämisen, mutta sehän johtuu vain EU:n itse itselleen päättämästä maahanmuuttopolitiikasta, joka edelleenkin mahdollistaa massamaahantulon ja siten sillä kiristämisen. Toisinkin voisi valita, eikä sillä ole tekemistä ulkoistamisen kanssa. Jos sopimukset vähentävät haittamaahanmuuttoa, ne tekevät tehtävänsä.

Sopimusten ongelma on paremminkin siinä, että kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset ovat olleet yksittäistapauksia ilman EU:n yhteistä näkemystä ja kaiken turvapaikanhaun ulkoistamisen (Ruanda-malli) päämäärää. Lisäksi sopimukset ovat EU:lle tarkoituksellisen epäedullisia (esim. Merkelin kädenjälki Turkki-sopimuksessa), eikä niillä pyritä haittamaahanmuuton estämiseen vaan paremminkin sen hallinnointiin.

Tuomisen mukaan ongelmana on, "jos jäsenmaat hyvin eri tavoin ottaa alueelleen siirtolaisia ja pakolaisia", minkä ratkaisuksi on kehitetty EU:n maahanmuuttopakti, jonka avulla "pakolaisia ja siirtolaisia voidaan reilummin jakaa jäsenmaiden välillä". Osoittaa, että Tuominen on täysin pihalla todellisista ongelmista ja esitettyjen ratkaisujen seurauksista. Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden "reilu jakaminen" EU:n ulkorajamaista muihin jäsenmaihin olisi tarkoittanut, että rajoja ei olisi hyödyttänyt panna kansallisilla päätöksillä kiinni, jolloin tulijamäärälle ei olisi ollut ylärajaa. EU olisi ollut aika kypsä siinä vaiheessa, kun Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaan.

Edit:
Tuomisen asiantuntemuksen laatua kuvaa se, että hänen mielestään eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan ongelmat hoidettaisiin EU:n "taakanjaon" ohella kasvattamalla pakolaiskiintiöitä ja muuttamalla ne arvatenkin EU-maille pakollisiksi ja ylhäältä sanelluiksi. Tuomisen (ja Li Anderssonin) mallissa YK:n pakolaisleirit kipattaisiin Eurooppaan. Turvapaikanhakijoiden määrää se tosin ei vähentäisi, sillä kyseessä on eri ihmiset.

[Roope]

Yle: Petteri Orpo sai kuin saikin Lappiin Italian pääministerin, jolla on yhä enemmän vaikutusvaltaa EU:ssa 21.12.2024

Suomea, Kreikkaa ja Italiaa yhdistää ainakin se, että kaikki ovat EU:n ulkorajavaltioita. Siirtolaisuuden torjuminen ja maahanmuuton kiristykset taas ovat nousemassa EU:n painopisteiksi.

Älä valehtele. Ei ole nousemassa sen enempää kuin ennenkään. Sen sijaan EU:ssa korostetaan uutta maahanmuuttopaktia, joka mahdollistaa komission jäsenmaille määräämät turvapaikanhakijasiirrot, sekä kolmansien maiden kanssa solmittavia sopimuksia, joilla EU sitoutuu lisäämään Euroopan ulkopuolista haittamaahanmuuttoa hillitäkseen Euroopan ulkopuolista haittamaahanmuuttoa.

Suomen itäraja on suljettu välineellistetyn maahantulon vuoksi ja matkustajaliikenne on ollut jäissä yli vuoden ajan.

Niin kutsutun käännytyslain perusteella Suomi voisi käännyttää Venäjän rajan yli tulevat siirtolaiset ilman, että he pääsevät hakemaan turvapaikkaa.

Laki on yhä EU-komission tutkinnassa, mutta varovaisen vihreää valoa sille on jo tullut. Viime viikolla komissio myönsi itärajan valvontaan 50 miljoonan euron lisärahoituksen.

Miksi valehtelet? Ei ole tullut varovaisenkaan vihreää valoa, vaan punaista, kun komission tiedonannossa asetettiin turvapaikanhaun rajoituksille (turvapaikanhaun keskeytystä siinä ei edes mainita) sellaiset ehdot, joita Suomen laki ei likimainkaan täytä. Komissaari Virkkuselta on kysytty moneen kertaan, salliiko komissio pushbackit, eikä komissaari ole suostunut vastaamaan kysymykseen kyllä tai ei.

Italia on solminut Albanian kanssa sopimuksen, jonka nojalla Albania on sitoutunut ottamaan vastaan Italiaan meriteitse pyrkiviä turvapaikanhakijoita. Malli on saanut kritiikkiä kalleudestaan ja sitä ovat vastustaneet myös ihmisoikeusjärjestöt.

Myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kannattaa ajatusta palautuskeskusten perustamisesta EU:n ulkopuolelle hylätyn turvapaikkahakemuksen saaneille.

Italian Albania-malli on yhtä tyhjän kanssa, koska siinä käsitellään periaatteessakaan vain todennäköisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saajia. Italia on perinteisesti myöntänyt turvapaikkoja korkeilla hyväksymisprosenteilla sillä odotuksella, että tulijat siirtyvät oleskeluluvan – mutta ei sosiaaliturvaa – saatuaan toisiin EU-maihin kuten Ranskaan. Kaiken huipuksi Albaniaan lähettämisen ehdot on asetettu niin tiukoiksi, että sinne ei ole pystytty lähettämään kahdessa kuukaudessa vielä ketään. Hanke onkin toistaiseksi keskeytetty. Ainoaa toimivaa ratkaisua eli Ruanda-mallia komissio ja parlamentti vastustavat jyrkästi, eikä sitä suostuta edes mainitsemaan.

[Roope]

Itkisikö vai nauraisiko? Meidän Petteri valehtelee siinä missä Ylekin.

Yle: Petteri Orpo: Suomi saa käännytyslain soveltamiselle vahvan tuen sekä EU:n huippukokoukselta että komissiolta 21.12.2024

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan sekä EU:n huippukokous että komissio antavat vahvan tukensa niin kutsutun käännytyslain mahdolliselle soveltamiselle.

Lain perusteella Suomi voisi käännyttää Venäjän rajan yli tulevat siirtolaiset ilman, että he pääsevät hakemaan turvapaikkaa.

Laki on yhä EU-komission tutkinnassa, mutta Orpon mukaan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vahvisti tukensa asialleen jälleen muutama päivä sitten järjestetyn EU:n huippukokouksen alla antamassa kirjeessään.

Kirjeen mukaan jäsenmailla on oikeus tehdä toimia ja lainsäädäntöä, joilla rajaturvallisuus ja kansallinen turvallisuus varmistetaan.

– Meillä on vahva tuki sekä neuvostolta eli huippukokoukselta että myös komission johdolta, Orpo sanoi.

Kirjeessä ei puhuta mitään käännytyslain pushbackeistä. Kaikille mahdollisille väliaikaisillekaan turvapaikanhaun rajoituksille, joita ei määritellä sen kummemmin, asetetaan kirjeessä ehdoksi, että ne ovat kansainvälisten sopimusten ja EU-lain mukaisia. Pushbackit eivät ole, joten Suomen käännytyslakikaan ei ole, eikä komissio ole antanut Suomelle kirjeessä tukea vaan tuomion.

[Lalli IsoTalo]

Itkisikö vai nauraisiko? Meidän Petteri valehtelee siinä missä Ylekin.

Kaikki tuo valehtelu voi kuitenkin olla sillälailla kotiinpäin, että tänne tunkeva haittaväestö saa  väärän kuvan tilanteesta. Vaikka se nyt on tuskin ollut pääministerin tai valtakunnan ykköslehden tarkoitus.

[Roope]

Kaikki tuo valehtelu voi kuitenkin olla sillälailla kotiinpäin, että tänne tunkeva haittaväestö saa  väärän kuvan tilanteesta. Vaikka se nyt on tuskin ollut pääministerin tai valtakunnan ykköslehden tarkoitus.

Eivät taida lukea suomenkielistä valemediaa. Kyllä tämä harhauttaa vain suomalaisia.

[Roope]

Mitä Yle uutisoi:

Studiotoimittaja
"Orpon mukaan Suomi saa käännytyslain soveltamiselle tukea vahvan tuen sekä EU:n huippukokoukselta että komissiolta. Näin Suomi voisi käännyttää Venäjän rajan yli tulevat siirtolaiset ilman, että he pääsevät hakemaan turvapaikkaa. Laki on yhä EU-komission tutkinnassa."

Mitä Orpo oikeasti sanoi:

Petteri Orpo
"Ursula von der Leyenin kirjeessä, jonka hän antoi huippukokouksen alla muutamia päiviä sitten, jälleen kerran vahvistetaan se, että jäsenmailla on oikeus tehdä toimia, joilla rajaturvallisuus, kansallinen turvallisuus varmistetaan, ja myöskin väliaikaista rajoitettua hyvin suhteutettua lainsäädäntöä. Meillä on vahva tuki sekä neuvostolta eli huippukokoukselta mutta myös komission johdolta."

Von der Leyenin kirjeessä tosiaan vahvistettiin oikeus turvallisuudella perusteltuun väliaikaiseen turvapaikanhaun rajoittamiseen, mutta vain sellaiseen, joka on sopusoinnussa kansainvälisten sopimusten ja EU-lain kanssa.

Orpo ei maininnut ainakaan televisioidussa osuudessa pushbackejä tai muutenkaan Suomen käännytyslakia, jotka rikkovat EU-lain nykyistä tulkintaa. Myöskään mitään EU:n huippukokouksen julkista tukea pushbackeille ei ole näkynyt sen enempää kuin ennenkään.

Toimittaja Päivi Lakka
"Tänne osallistui myös Italian pääministeri Georgia Meloni, joka on vaatinut EU-tasolla todella kovia maahanmuuttolinjauksia, ja varmasti ne tulevat osittain myös läpi menemään, sillä Melonin vaikutusvalta EU:ssa on kasvamaan päin."

En muista Melonilta mitään EU:lle esitettyjä "todella kovia maahanmuuttolinjauksia", eikä Googlekaan tunnu muistavan.

Tässä ainut löytämäni minkäänlainen vaatimus lähes kahden vuoden takaa ja sekin kaikkea muuta kuin kova:

Meloni ehdottaa, että siirtolaisten lähtömaille maksettaisiin enemmän rahaa, jotta he tekisivät aktiivisemmin yhteistyötä EU:n kanssa. Myös olemassa olevia laillisia maahanmuuton kanavia on hänen mukaan pyrittävä vahvistamaan, jotta mahdolliset turvapaikanhakijat saataisiin erotettua muista siirtolaisista.

Mitä Melonin vaikutusvaltaan tulee, niin enpä kehuisi:

Iltalehti: Euroopan johtajat kävelivät Giorgia Melonin yli – Raivostui koko parlamentin edessä 27.6.2024

[Roope]

Yle: Suora lähetys: Eurooppalaiset johtajat summaavat Saariselän viikonloppua 22.12.2024

Tilaisuuteen osallistuvat pääministeri Petteri Orpo, EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas, Italian pääministeri Giorgia Meloni, Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson.

Yle lähettää tiedotustilaisuuden suorana kello 9.55 alkaen.

Tiedotustilaisuudessa ei mainittu pushbackejä tai Suomen käännytyslakia, eikä mikään puheenvuoroissa viitannut siihen, että näiden hyväksyntä EU-tasolla olisi edennyt mihinkään tai että osallistujat yrittäisivät niitä yhdessä tai erikseen edistää. Toimittajat eivät niistä mitään kysyneetkään, mutta kylläkin eilisen illallisen ruokalistasta, josta pääministeri Orpo kertoi mielellään nieriöineen ja tattikeittoineen.

Georgia Meloni totesi omassa puheenvuorossaan, että EU:n pelkkään solidaarisuuteen keskittynyt maahanmuuttokeskustelu on ollut virhe. EU-kielessä sana "solidaarisuus" viittaa jäsenmaiden keskinäiseen solidaarisuuteen, jota osoitetaan "taakanjaolla" eli turvapaikanhakijasiirroilla maasta toiseen.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas linjasi viestinään turvapaikanhakijoiden lähtömaihin, että on EU:n tehtävä huolehtia siitä, että niissä on töitä ja turvaa, ettei kenenkään tarvitse lähteä Eurooppaan.

Meidän Petteri oli muihin verrattuna tönkkö myös englanninkielisenä, kun luki omaa valmiiksi kirjoitettua puheenvuoroaan sanasta sanaan papereista.

Edit:

Kommentti: Petteri Orpo sai tähti­hetkensä keskellä Lapin taikaa – vaikeana tunnettu Meloni osallistui sairaanakin

Granadalaisella illallisella syntynyt idea sinetöi pääministeri Petteri Orpolla päällä olevan hyvän vauhdin EU-politiikassa, kirjoittaa yhteiskunta­toimituksen esihenkilö Hanna Vesala.

Ilta-Sanomat 22.12.2024

Orpolla on EU-politiikassa hyvä vire päällä. Suomi onnistui saamaan käännytyslaille hiljaisen hyväksynnän EU-pöydissä. Avainsana oli ryhtyä puhumaan siitä Venäjän hybridi-iskuna. Orpo ujutti termin läpi EU-pöydissä. Se antaa maalle mahdollisuuden puolustaa itseään sitä vastaan ja niin raja saatiin kiinni.

"EU-pöydistä" on saatu Suomen käännytyslaille maailman hiljaisin hyväksyntä. Kukaan ei ole kuullut sitä.