EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[Penan kaveri Eki]

...
Toimitusministeristön sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) ei osallistu Luxemburgissa pidettävään kokoukseen, vaan Suomesta on paikalla virkamiesedustus.

Helsingin Sanomat 8.6.2023

Eli virkamiehen tekemä päätös (kenties jonkun ohjaavan dokumentin/toimintaohjeen perustella?). Ollee valituskelpoinen, joten ensin ministeriölle vaatimus perua päätös ja siitä sitten Helsingin(?) hallinto-oikeudelle vaatimus purkaa päätös ja tulee palauttaa takaisin ministeriölle uudelleenkäsiteltäväksi.

[ikuturso]

Valaiskaa tietämätöntä. Miten toimitusministeriön ministeri (Mikkoinen) voi sopia jotain tällaista Suomen piikkiin?

"Se pitää pystyä myymään koti­yleisölle" – EU yrittää sopia maahan­muuton uusista säännöistä

[...]

Toimitusministeristön sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) ei osallistu Luxemburgissa pidettävään kokoukseen, vaan Suomesta on paikalla virkamiesedustus.

Helsingin Sanomat 8.6.2023

Sisäministeriön kansliapäällikkö on tyttöhallituksen nimittämä entinen yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.

Pimiän ytimestä tuollaiset sopimukset.

Tässä vähän osviittaa miten tuollainen voi mennä läpi Suomen osalta:
https://yle.fi/a/3-11171703

Valtioneuvosto on nimittänyt sisäministeriön kansliapäälliköksi Kirsi Pimiän, kertoo sisäministeriö tiedotteessa. Pimiä aloittaa tehtävässään 1. helmikuuta ja kausi kestää viisi vuotta.

Pimiä on työskennellyt yhdenvertaisuusvaltuutettuna vuodesta 2015 ja on koulutukseltaan varatuomari, oikeustieteiden kandidaatti. Hän on toiminut aiemmin oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) erityisavustajana ja puolueen lainsäädäntösihteerinä. Hän on ollut suuren osan urastaan valiokuntaneuvoksena eduskunnassa.

Pimiän luonnehditaan olevan erityisen perehtynyt ihmisoikeuskysymyksiin.

Kansliapäällikkö johtaa, kehittää ja valvoo ministerin apuna ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa.

Pimiän mahdollista valintaa arvioitiin jo etukäteen poliittiseksi virkanimitykseksi, koska Maria Ohisalo (vihr.) johtaa sisäministerinä ministeriötä ja Pimiällä on puoluetausta vihreissä.

Ohisalo kertoi Twitterissä odottavansa innolla yhteistyötä uuden kansliapäällikön kanssa.

Repikää siitä sättänä.

-i-

[Lalli IsoTalo]

Niin. Siis maksetaan yhden kerran 20 000 €, tai 1 000 000 € elämänkaarikustannuksina.

[Roope]

EU-maat sopuun maahan­muutto- ja turva­paikka­uudistuksesta

Helsingin Sanomat 8.6.2023

Päivitetty:

Jäsenmaat äänestivät asiasta kahdesti. Ensimmäisellä kerralla uudistus olisi jo mennyt läpi niukalla jäsenmaiden enemmistöllä. Puheenjohtajamaa kuitenkin jatkoi neuvotteluita saadakseen sen taakse mahdollisimman laajan joukon maita.

Lopulta uudistusta vastaan äänestivät Puola ja Unkari. Bulgaria, Malta, Slovakia ja Liettua pidättäytyivät äänestämästä.

Suomi äänesti puolesta, eli Suomi tulee hyväksymään "vapaaehtoiset" siirrot. Perussuomalaisilla ei Suomen Uutisten kantaaottamattoman uutisoinnin perusteella ole tähän sanottavaa.

EU etsii sopua maahanmuuton sääntöjen uudistamiseksi – kysymys turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista hiertää jäsenmaita

Esityksen mukaan Suomen osuus EU:n sisäisistä siirroista olisi noin 400 turvapaikanhakijaa vuodessa. Yhden sisäisen siirron arvoksi on laskettu 20 000 euroa.

Yle 8.6.2023

Ei tuonne päinkään.

Idea ei ole jokin vuosittainen pikku kiintiö vaan se, että komissio voi määritellä "kriisin", jonka perusteella komissio voi määrätä siirtoja ihan miten haluaa.

20 000 euroa ei ole "siirron arvo" vaan alustava rangaistusmaksu siitä, että toiseen maahan tulleita turvapaikanhakijoita ei oteta vastaan. Yhden siirrettävän elinkaarikustannukset ovat Suomessa lähempänä miljoonaa euroa.

Keskiössä on kysymys EU-maiden välisestä solidaarisesta taakanjaosta. Maahanmuuttopolitiikan uudistus tähtää EU-maiden välisten vastuiden tasaisempaan jakautumiseen.

Ei, vaan uudistus tähtää mahdollisimman monen EU-maan jatkuvaan haittamaahanmuutttoon pakottamiseen. 

Solidaarista olisi luoda politiikkaa, joka vähentäisi Eurooppaan kohdistuvaa haittamaahanmuuttoa. Komissio pyrkii lisäämään sitä.

EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kokonaisuudistusta on valmisteltu vuoden 2015 maahanmuuttokriisistä lähtien. Kriisi osoitti nykyisten vastuunjakoa koskevien sääntöjen puutteet.

Ei, vaan kriisi osoitti, ettei toimivia sääntöjä noudatettu, kun niin Kreikka kuin Ruotsikin rekisteröinnin tai käännyttämisen sijaan kärräsivät alueelleen tunkeneet laittomat siirtolaiset seuraavan EU-maan huoleksi. Näitä sääntöjä rikkovia maita ei koskaan rangaistu tai edes moitittu toiminnastaan.

Keskisen Itä-Euroopan maat kuten Unkari ja Puola suhtautuvat puolestaan yleisesti nuivasti turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen.

Puola ja Unkari eivät suhtaudu nuivasti niinkään turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen (aniharva haluaa niistä turvapaikkaa) kuin läpikulkuoikeuden antamiseen laittomille siirtolaisille, jotka pyrkivät johonkin toiseen EU-maahan.

Uudistuksen tavoitteena on EU:n laajuisen yhteisvastuumekanismin luominen, joka helpottaisi voimakkaan paineen kohteeksi joutuvien jäsenmaiden tilannetta.

Mekanismissa ei ole järkeä paineen vähentämisen kannalta, sillä se vain lisää Eurooppaan suuntautuvaa liikennettä.

Ajatuksena on, että osa turvapaikanhakijoista voitaisiin sijoittaa toisiin EU-maihin nykyisistä turvapaikkasäännöistä poiketen.

Ajatuksena on siirtää tulijat EU:n ulkorajamaista suoraan niihin maihin, joihin pääsemisestä he ovat maksaneet ihmissalakuljettajille. Riski joutua jäämään olemattoman sosiaaliturvan ulkorajamaihin poistetaan, mikä lisää ihmissalakuljetuksen kannattavuutta.

Sisäministereiden pöydällä olevan esityksen mukaan EU:ssa voisi uudelleensijoittaa 30 000 turvapaikanhakijaa joka vuosi.

Maat, jotka eivät halua vastaanottaa turvapaikanhakijoita, voisivat osallistua taakanjakoon muilla tavoin: esillä on muun muassa ollut erillinen maksu, joka kohdistuisi maihin, jotka eivät osallistu turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiseen.

Suomen laskennallinen osuus vuosittaisesta 30 000 turvapaikanhakijan sisäisestä siirrosta olisi 439 henkilöä. Yhden sisäisen siirron arvoksi on laskettu 20 000 euroa, mikä tarkoittaisi Suomen kohdalla 8,8 miljoonan euron kustannusta.

Laskennallisen osuuden kiintiö on pelkkä siirtojen minimi. Siinäkään ei ole mitään järkeä, mutta uudistuksen ytimessä on komission mahdollisuus julistaa mielivaltaisesti "kriisi", jonka perusteella komissio voi määrätä jäsenmaat ottamaan vastaan minkä tahansa määrän turvapaikanhakijoita.

Uudistus tähtää myös EU-maiden vastuita säätelevän Dublin-asetuksen uudistamiseen. Asetuksen lähtökohtana on, että maa, johon turvapaikanhakija ensimmäisenä saapuu, on vastuussa tämän hakemuksen käsittelystä.

Uudistus tähtää Dublin-asetuksen romuttamiseen ja samalla poistamaan ulkorajamailta insentiivin nuivaan rajavalvontaan. Turha enää torjua tulijoita, kun heidät voi lähettää EU:n kustannuksella eteenpäin muiden huoleksi. 

Uudistuksen tavoitteena on hakemusten käsittelyn nopeuttaminen ja kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden tehokkaampi palauttaminen lähtömaihin.

Uudistuksessa ei esitetä mitään oleellista, joka nopeuttaisi perusteettomien hakemusten käsittelyä tai tehostaisi palautuksia. Tällaisen esiin nostaminen on puhtaasti propagandaa.

Komissaari Johanssonin mukaan muutokset ovat myös kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden edun mukaiset.

– On parempi, että prosessi on nopea, ja että he saavat tiedon siitä, että heidän on palattava.

Kerro se tuhansille Suomeen laittomasti jääneille kielteisen päätöksen saaneille, joiden oleskelua viranomaiset yrittävät kaikin keinoin laillistaa.

Uudistus on tarkoitus hyväksyä kokonaisuudessaan ennen vuoden kuluttua pidettäviä EU-vaaleja.

Tietysti, ettei historiallisen mielipuolisesta uudistuksesta tulisi vaaliteemaa.

[Uuno Nuivanen]

Viimeistään ylläolevan tultua voimaan on Hölmölän sosiaaliturva muutettava kansalaisuusperusteiseksi, sekä turvisten säilytys piikkilankaleireille Lappiin, tai vaihtoehtoisesti kolmansiin maihin Afrikassa. Muuten hukka meidät perii. Ja periihän se.     

[akez]

Keskiössä on kysymys EU-maiden välisestä solidaarisesta taakanjaosta. Maahanmuuttopolitiikan uudistus tähtää EU-maiden välisten vastuiden tasaisempaan jakautumiseen.

Ei, vaan uudistus tähtää mahdollisimman monen EU-maan jatkuvaan haittamaahanmuutttoon pakottamiseen.

Siitä nimenomaan tässä on ollut kyse koko ajan. Hanketta on ajettu jo vuosikymmeniä kuin norsua sisään normiomakotitalon ovesta. Mistään realiteeteista tuon taivaallista piittaamatta.

Ketkä tätä tuhoisaa hanketta ja touhua lopulta ajavat?

Jenkit? Soros ja muut saman klaanin ketkut? (Ääri)vasemmisto? Muut Euroopalle ja sen kansoille vihamieliset tahot (the puolue)?

Neuvostoliitto se ei ainakaan enää ole, koska se ehti jo kaatua. Venäjän johdon etuja tuo kyllä palvelisi nykytilanteessa.

On syytä muistaa se, että EU:n on tosiasiassa diktatuuri, jonka järjestelmä on kopioitu jo kaatuneesta Neuvostoliitosta. Neuvostoaikainen toisinajattelija Vladimir Bukovsky osoittaa osuvasti tämän seikan.

Vladimir Bukovsky: I have lived in your future

4.10.2016

(...)
2 Structure. Both unions are governed by unelected people who are not responsible to anyone. Both unions have parliaments which for all practical purposes have no power. Central planning is a characteristic feature of them both: in the Soviet Union there were planners who steered the economy of the country from their desk; in the European Union there are detailed regulations and financial subsidies (inverted, hidden customs duties) that channel the joint economic effort of the population. In either union democracy is for show rather than for real: accepted party or parties rule and dissent is not welcome. Both structures churn out loads of laws, rules, and regulations; both combine a number of different states or republics, where the stronger (Russia and Ukraine on the one hand, and France and Germany on the other) impose their will on the smaller; the core countries of the initial European Union have their satellites in the form of new member states (these happen to be Central European states) the way the Soviet Republics had theirs in the form of befriended socialist states (these happened to be... again Central European states).
(...)

Tuossa pitäisi riittää ajattelemisen aihetta kerrakseen myös tavan pulliaisille.

EDIT täsmennys

[Roope]

Suomikin alkaa jatkossa seuloa turva­paikkaa hakevia: osa saa kielteisen päätöksen jo rajalla

Maahanmuuttopaineeseen joutuville maille tulee jatkossa osoittaa solidaarisuutta joko ottamalla vastaan ihmisiä tai antamalla apua. EU-maiden sopu on itärajan takia hyvin tärkeä myös Suomelle.

Helsingin Sanomat 9.6.2023

Maahanmuuttopolitiikan uudistus käynnistyi jo vuosien 2015–2016 pakolais­kriisistä, mutta komission esitystä saatiin odottaa vuoteen 2020. Tarkoituksena on luoda EU:hun kriisinkestävä maahan­muutto­järjestelmä, jossa paine ei kasaudu liikaa yksittäisten maiden niskoille.

Häh? Tarkoitushan on ollut luoda kriisejä synnyttävä ja pahentava maahanmuuttojärjestelmä, jossa yksittäiset maat eivät pysty sulkemaan laittomien siirtolaisten vaellusreittejä panemalla rajansa kiinni, kuten vuonna 2015 lopulta tehtiin, kun EU tulee lennättämään heidät sisärajaesteiden yli.

Kaksi keskeistä asiaa tulee uutuutena myös Suomelle. Toinen on EU-maiden solidaarisuus­mekanismi sellaisissa tilanteissa, kun joku maa joutuu kovaan paineeseen rajan yli pyrkivien takia.

Paineeseen joutuva maa voi hyvin olla myös EU:n ulkorajavaltio Suomi, jos esimerkiksi Venäjän sisäinen tilanne järkkyy tai jos Venäjä päättää toteuttaa hybridi­operaation, jossa se työntää rajan yli kolmansien maiden kansalaisia.

Suomi välttäisi joutumasta paineeseen säätämällä muiden maiden lailla rajalain, joka mahdollistaa Venäjältä tulevien turvapaikanhakijoiden maahantulon estämisen. "Solidaarisuusmekanismin" ei voi odottaa toimivan Suomen suuntaan yhtään sen paremmin kuin Dublin-asetuksen noudattaminen vuonna 2015. Ihmisten lennättäminen EU:n eteläisistä ulkorajamaista pohjoisiin jäsenmaihin on muutenkin hulluinta, mitä haittamaahanmuuton vähentämiseksi voi keksiä.

Painetilanteissa EU-komissio antaisi suosituksen yhteis­vastuu­toimista ja listaisi valtiot, joita muiden tulisi auttaa.

Paineen takia Välimeren maat eivät ole selvinneet ensimmäisen saapumismaan velvollisuuksistaan. Esimerkiksi saapujien rekisteröinnit eivät nyt toimi.

Ei ole ollut kyse paineesta vaan yksinkertaisesti siitä, että Välimeren maat eivät ole halunneet rekisteröidä tulijoita vaan ohjaavat heidät eteenpäin. Jos Välimeren maista ei pääsisi eteenpäin, tulijamäärät romahtaisivat. Kaikki keinot helpottaa siirtymistä syvemmälle Eurooppaan taas lisäävät tulijoiden määrää.

Avun voisi antaa sisäisin siirroin: turva­paikan­hakijoita siirrettäisiin painemaasta rauhallisemman tilanteen maihin. Luxemburgissa sovittiin, että 30 000 ihmistä on maksimimäärä, jonka maa voisi siirtää toisten jäsenmaiden hoitoon.

30 000 ei tietenkään ole oikeasti maksimi, sillä 30 000 ihmisen siirroilla ei olisi ollut mitään vaikutusta esimerkiksi vuoden 2015 tilanteessa, kun Kreikan läpi kulki lähes miljoona ihmistä. Komissio voi päättää siirroista mielensä mukaan.

Edit: Tarkistin, ja tuo 30 000 onkin minimi, jota voidaan tarvittaessa nostaa. Maksimia ei ole määritelty.

Jos jäsenmaa ei halua osallistua ihmisten siirtoihin, se voi antaa painemaalle taloudellista tukea tai jotakin konkreettista apua, kuten henkilöstöä. Tuki olisi 20 000 euroa per turva­paikan­hakija, eli tämän verran maan pitäisi maksaa, jos se ei suostu hakijan siirtoon.

Rangaistusmaksu pitäisi vaatia niiltä mailta, jotka haluavat lisätä Eurooppaan suuntautuvaa haittamaanmuuttoa osallistumalla siirtoihin.

Vuosi sitten Ranskan puheen­johtaja­kaudella 21 unionin jäsenmaata ja Schengen-maata aloittivat yhteis­vastuun jo etuajassa. Osana tätä Suomikin otti tuolloin vapaaehtoisesti vastaan 175 turvapaikanhakijaa, jotka tulivat Välimeren EU-maiden vastaanotto­järjestelmistä.

Uudelle järjestelmälle ei ole tarvetta siitäkään syystä, että halukkaat maat ovat koko ajan saaneet ottaa vastaan niin paljon turvapaikanhakijoita muista maista kuin haluavat.

Osittainen uudistus Suomelle on niin sanottu rajamenettely, jonka tarkoitus on karsia nopeasti siirtolaisten joukosta ne, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan.

Turvapaikkahakemukset tutkitaan menettelyssä nimensä mukaisesti jo rajalla tai sen läheisyydessä, esimerkiksi lentoasemalla.

Hakija joutuu rajamenettelyyn silloin, jos hänen katsotaan vaarantavan turvallisuutta, jos hän on antanut harhaan­johtavia tietoja tilanteestaan tai jos hän tulee maasta, jonka suojeluprosentti on alle 20, eli jonka kansalaisille EU-maat ovat harvoin myöntäneet turvapaikkaa. Kyse on esimerkiksi Pohjois-Afrikan maista.

Suomeen tulee tällä hetkellä vähän turva­paikan­hakijoita, joihin rajamenettely soveltuisi suoraan. Kyse on siis EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisista, jotka tulevat Suomessa ensi kertaa EU:n ulkorajan yli. Esimerkiksi Afganistanista paenneet saavat yleensä turvapaikan.

Rajamenettely on nykyisessä direktiivissä vapaa­ehtoinen käytäntö, mutta nyt siitä tulee kaikkia velvoittavaa. Tämä voi vaatia Suomessa esimerkiksi tilajärjestelyjä. Itärajalla kyseeseen voisi tulla Joutsenon vastaan­otto­keskus, sisäministeriöstä arvioidaan.

Kuten kaavailtu Joutsenon vastaanottokeskuksen käyttöönottokin kertoo, Suomessa ei olisi tarkotuskaan tutkia turvapaikkahakemusta jo rajalla niin, että maahantulo estettäisiin tutkinnan ajaksi.

Esimerkiksi vuoden 2015 tilanteeseen sovellettuna rajamenettely ei olisi muuttanut mitään, koska sitä ei olisi sovellettu sen enempää irakilaisiin kuin muutenkaan Ruotsin kautta tuleviin. Sitä olisi voitu soveltaa pieneen osaan talvella 2016 Venäjän rajan yli tulleista, mutta rajamenettely ei silloinkaan olisi estänyt maahantuloa tai mahdollistanut pikakäännytystä.

Suomi ehti jo melkein ottaa rajamenettelyn käyttöön edellisen eduskunnan aikana. Suomessa huolestuttiin, kun Valko-Venäjä päästi siirtolaisia tahallaan rajan yli Puolaan, Latviaan ja Liettuaan, ja ulkomaalaislakia päätettiin muuttaa tähän varautumiseksi.

Lakiesitys ei kuitenkaan ehtinyt maaliin, vaan raukesi keväällä eduskunnan istunto­kauden päätyttyä.

Suomen versio rajamenettelystä ei olisi vaikuttanut Venäjän mahdolliseen hybridisotimiseen millään lailla. Lakiesityksen mukaan kaikki olisi otettu rajalta sisään ja kaikki olisi sijoitettu sisämaahan avoimiin laitoksiin.

Hallituksen taustamuistion mukaan tämän vuoden tammi–huhtikuussa EU:ssa havaittiin yli 80 000 laitonta rajanylitystä, mikä on korkein luku sitten vuoden 2016 vastaavan ajan.

Noin puolet näistä laittomista rajan­ylityksistä tapahtui keskisen Välimeren ylittävällä reitillä, jossa pääasiallinen lähtömaa on nykyisin Tunisia. Suurin osa tulijoista on Norsun­luurannikon, Guinean ja Pakistanin kansalaisia, mutta myös Tunisian kansalaisten määrät turva­paikan­haussa ovat rajussa kasvussa.

Tilastoitu laittomien rajanylitysten määrä on harhaanjohtavasti vain murto-osa turvapaikanhakijoiden ja laittomien siirtolaisten määrästä.

Esimerkiksi noita mainittuja maita ei ole aikomustakaan määritellä turvallisiksi ja välittömään käännytykseen oikeuttaviksi, vaikka ne ovat sellaisia.

[Roope]

EU:n maahanmuuttosopu oli Suomelle tärkeä kompromissi – tämä asia maahanmuuttovirastoa kuitenkin kaihertaa

EU-maiden myöhään torstai-iltana sopima kompromissi maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ydinkohdista oli Suomelle tärkeä, vaikkei se ollut kaikilta osin Suomelle mieluinen. Lopullinen kanta vaatii vielä hyväksynnän EU-parlamentilta ja jäsenmailta.

Maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen kertoo EU-maiden sopineen eilen periaatteet ja pelisäännöt sille, miten EU:n jäsenvaltiot toimivat turvapaikkajärjestelmän kehittämisessä. Tämä pitää sisällään myös tilanteet, missä joku jäsenvaltio tarvitsee muilta apua.

– Suomen kannalta ehdottoman hyvää oli, että neuvotteluissa päästiin eteenpäin ja, että meillä on maahanmuutossa eurooppalainen yhteinen kanta. Jos Euroopassa tehtäisiin yksittäisiä ratkaisuja erillisissä jäsenmaissa, niin se ei olisi kenenkään etu, Hulkkonen toteaa.

Neuvotteluita maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelyissä on käyty jo vuodesta 2015. Hulkkosen mukaan keskustelut ovat olleet todella intensiivisiä ja vaikeita.

– Tämä on vaatinut aivan valtavasti asiantuntijoilta ja virkamiestasolla. Hyvin paljon myös ministeritason neuvotteluita. Erityisesti poliittisen tason neuvottelut eivät ole olleet mitään helppoja. 

– Kun yhtä palikkaa siirtää velvoittavien sääntöjen puolella, mikä käytännössä tarkoittaa lähinnä sitä, että ulkorajojen valtioiden täytyy esimerkiksi rekisteröidä ihmisiä ja tehdä menettelyllisiä toimenpiteitä, niin ulkorajojen valtiot haluavat toimenpiteitä niiltä valtioilta, jonne turvapaikanhakijoita ei tule niin paljoa. Tämä tasapaino on ollut se, miksi nämä neuvottelut ovat olleet niin vaikeita, Hulkkonen kertoo.

[...]

– Saimme hyvin edistettyä meille tärkeitä asioita, kuten sitä, että vastuu—ja yhteisvastuuelementit ovat tasapainossa ja että meille tulee toimiva järjestelmä, jonka voimme laittaa toimeen.

[...]

– Tärkeää olisi, että meillä olisi selkeästi määriteltynä maa, joka vastaa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Eilisessä kompromississa nämä säännöt eivät kaikilta osin ole niin suoraviivaisia kuin Suomi olisi ehkä toivonut. Tämä oli tavallaan sitä hintaa, jota kompromisseissa joudutaan maksamaan, Hulkkonen toteaa.

MTV 9.6.2023

Kuulostaa samalta kuin EU:n ilmastoneuvotteluissa, joissa Suomen edustajat ovat sitä tyytyväisempiä, mitä huonompi sopimus on Suomelle.

Miten EU:n maahanmuuttosopimus ja Dublin-periaatteen hylkääminen muka edisti Suomen tai Euroopankaan etua? Ei mitenkään.

[Jorma M.]

Kuulostaa samalta kuin EU:n ilmastoneuvotteluissa, joissa Suomen edustajat ovat sitä tyytyväisempiä, mitä huonompi sopimus on Suomelle.

Miten EU:n maahanmuuttosopimus ja Dublin-periaatteen hylkääminen muka edisti Suomen tai Euroopankaan etua? Ei mitenkään.

Sen ymmärtää että Suomen päättäjät haluavat Suomen alasajoa, ei siinä mitään. Mutta se on kyllä korkeampaa matikkaa kun pohtii tavallisia ihmisiä. Noin 80% haluaa epätoivon vimmalla yhä paskempaa oloa ja suurempia uhkia osakseen. Mielestäni Bilderberg-median täysi ilmaherruus Suomessa ei selitä tätä kuin pieneltä osin.

[Peltipaita]

– Suomen kannalta ehdottoman hyvää oli, että neuvotteluissa päästiin eteenpäin ja, että meillä on maahanmuutossa eurooppalainen yhteinen kanta. Jos Euroopassa tehtäisiin yksittäisiä ratkaisuja erillisissä jäsenmaissa, niin se ei olisi kenenkään etu, Hulkkonen toteaa.

Koska???  Jos erillisessä jäsenmaassa päätettäisiin että esim. Kaikki tulijat sisään, eikö se olisi tämän jäsenmaan edun mukaista, ja jos ei, niin millä perustein? Samoin päinvastaisissa ratkaisuissa. Onko demokratia ja päätökset mahdollisimman lähellä huono asia?

[AJIH]

Sen ymmärtää että Suomen päättäjät haluavat Suomen alasajoa, ei siinä mitään. Mutta se on kyllä korkeampaa matikkaa kun pohtii tavallisia ihmisiä. Noin 80% haluaa epätoivon vimmalla yhä paskempaa oloa ja suurempia uhkia osakseen. Mielestäni Bilderberg-median täysi ilmaherruus Suomessa ei selitä tätä kuin pieneltä osin.

"Bilderberg-ilmaherruus" ei selitä asiaa kuin osittain, mutta se selittää jokseenkin täydellisesti yhden selitettävistä asioista, eli sen, mistä lähteestä johtuu Suomen alasajoa tekevien poliitikkojen kannatus kansan keskuudessa. Sen sijaan se ei selitä sitä, miksi kansa hyväksyy tuosta lähteestä tulevan tiedon.

Kysymys median vaikutusvaltaan liittyy kysymys ihmisen mielestä. Jos ajatellaan, että ihminen on lähtökohtaisesti itsenäinen ajattelija, joka muodostaa omia ajatuksiaan ja omia päätelmiään pitkällä aikajänteellä, niin sitten median vaikutusvalta vaikuttaa pieneltä osalta. Jos lähtökohta onkin se, että ihmisen mieli tai tietoisuus on pikemminkin tyhjän taulun kaltainen, joka on enemmän asioita vastaanottava kuin toiminnallisesti asioita pohdiskeleva, niin median vaikutusvallan syy on ilmeinen. Kuulemme ukkosen ja lähdemme etsimään suojaa sateelta. Aurinko alkaa paistaa, menemme ulos. Molemmissa tapauksissa käytökseemme ja senhetkiseen tietoisuutemme vaikuttaa asia, jonka mielemme ottaa vastaan tai omaksuu maailmasta.

Ihmisen ymmärrys maailmasta perustuu lähinnä auktoriteettiargumentteihin. Media on helppo ottaa auktoriteetiksi, koska niin monet muutkin tekevät niin, vaikka kukaan ei tiedä, kuka tai millainen on se henkilö, joka tuon auktoriteettiviestin on lähettänyt ja keksinyt. Auktoriteettiargumentti on monesti vastakkaista ajattelulle, sillä se antaa vaikeisiin tilanteisiin ja kysymyksiin helpon ulkospääsyn: "hän sanoi", "siellä sanotaan", "kaikkihan tietävät", "tutkimus kertoo". Siinä kohden missä pitäisi ajatella, ei tarvitse edes muistaa, miten asia on, joka ei sekään ole vielä ajattelua, vaan voi vain sanoa, jonkin sanoneen jotakin jostakin. Ajattelu on vaikeaa, raskasta ja hidasta, monesti aika epämiellyttävää eikä kovin palkitsevaakaan. Psykologi Kahneman puhuu kahdenlaisesta ajattelusta: nopeasta ja hitaasta. Kuitenkin on ehkä kyseenalaista voiko nopeaa ajattelua sanoa ajatteluksi ollenkaan, kun se on lähinnä tottumukseen perustuvaa reagointia asioihin tunteellisten kokemusten pohjalta. Tunteellisten lähökohtien voimakkuus mielessä ja päätöksenteossa yhdistettynä tiedon ja ajattelun puutteeseen selittää nähdäkseni sen, miksi kansa hyväksyy tuon lähtee tiedon ja tavalliset ihmiset "haluavat", ts. äänestävät päättäjiä, jotka harrastavat Suomen alasajoa.

[repo]

Sen ymmärtää että Suomen päättäjät haluavat Suomen alasajoa, ei siinä mitään. Mutta se on kyllä korkeampaa matikkaa kun pohtii tavallisia ihmisiä. Noin 80% haluaa epätoivon vimmalla yhä paskempaa oloa ja suurempia uhkia osakseen. Mielestäni Bilderberg-median täysi ilmaherruus Suomessa ei selitä tätä kuin pieneltä osin.

Olen vahvasti eri mieltä korostetusta. Internetistä ja somesta huolimatta väitän valtamedialla ja sen tavalla uutisoida sekä vaieta, ja aivan erityisesti vaieta, maahanmuuton ongelmista on suuri merkitys. Se että valtamedialla on suuri merkitys ei johdu vain siitä, mitä ja miten valtamedia tekee. Väitän, että merkittävä seikka 80% ohjailussa on suomalaisten luottamus valtamedian sanaan. Toisena tekijänä suomalaisten suuri taipumus konsensukseen ja haluttomuus kriittisyyteen erityisesti auktoriteettien edessä. Jälkimmäinen näkyy erityisesti valtamedian kiihkossa vedota ja käyttää "asiantuntijoiden" lausuntoja ja mielipiteitä viestin vahvistavana tekijänä. Kaikki nämä tekijät yhdessä muodostavat selityksen, miksi 80% suomalaisista on joko täysin ulapalla, evvk tai konsensuksessa "Bilderberg-median" mielipidekäytävän kanssa.

Vähätellä ei voi myöskään sitä tekijää, että "Bilderberg-mediassa" osataan ja kyetään hyödyntämään suomalaisten heikkoudet valtamedian kuluttajina Internetistä ja somesta huolimatta.

Ehkä tämä menee aiheen ohi, mutta itse näen tällaisen maahanmuuttopolitiikan muovaamisen EU:n tasolla niin Neuvostoliittona niin Neuvostoliittona että menen sanattomaksi. Osaan vain kysellä, milloin suomalaiset heräävät kansallismielisyyteen ja tämän kehityksen tuhoisuuteen niin, että Homma muuttuisi kertaheitolla merkityksettömäksi paikaksi purkaa ja jakaa näkemyksiään suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä.

E: kirjoitusvirhe.

[Lalli IsoTalo]

Tuossa pitäisi riittää ajattelemisen aihetta kerrakseen myös tavan pulliaisille.

Neuvostoliitto muutti Eurooppaan, mutta vain 20% suomalaisista tajuaa sen. Suomalaisten mitattu älykyysosamäärä on maailman keskiarvoa parempi, mutta se ei valitettavasti näy terveen älyn määrässä.

Aleksandr Solzhenitsyn
You must understand. The leading Bolsheviks who took over Russia were not Russians. They hated Russians. They hated Christians. Driven by ethnic hatred they tortured and slaughtered millions of Russians without a shred of human remorse. The October Revolution was not what you call in America the "Russian Revolution." It was an invasion and conquest over the Russian people. More of my countrymen suffered horrific crimes at their bloodstained hands than any people or nation ever suffered in the entirety of human history. It cannot be understated. Bolshevism was the greatest human slaughter of all time. The fact that most of the world is ignorant of this reality is proof that the global media itself is in the hands of the perpetrators.

[Roope]

Älyvapaasta EU-hankkeesta uutisointi on vielä älyvapaampaa. Sopimus turvapaikanhakijasiirtoineen esitetäänkin radikaalina iskuna turvapaikanhakijoille ja heidän oikeuksilleen sillä perusteella, että joitain turvapaikanhakijoita voidaan periaatteessa rajamenettelyn nojalla pidätellä turvapaikkatutkinnassa suljetussa laitoksissa ilman oikeutta päästä liikkumaan EU-alueelle. Oikeasti tämä koskee kokonaisuuden kannalta vain marginaalista joukkoa, ehkä muutamaa prosenttia tulijoista, eikä esimerkiksi alaikäisiä tai paperinsa hukanneita, jotka valehtelevat lähtömaansa. Ylivoimainen enemmistö pääsisi edelleen vapaasti EU-alueelle kuten ennenkin. Suomessa rajamenettely koskisi periaatteessakaan vain harvoja Venäjän rajan ylittäviä turvapaikanhakijoita (esim. intialaiset, mutta ei irakilaiset, syyrialaiset, somalialaiset tai afganistanilaiset), eikä heitäkään pantaisi suljettuihin laitoksiin.

Pääkirjoitus: Kova viesti turvapaikanhakijoille

Suhtautuminen maahanmuuttoon on koventunut lähes kaikissa EU-maissa. Se on tehnyt mahdottomasta mahdollisen – saavuttaa yhteisymmärryksen yhteisistä säännöistä.  (käännös)

Hbl: Ledare: Hårdare bud för asylsökande 13.6.2023

Suhtautuminen on koventunut muualla paitsi Suomessa. EU-sopimus ei kuitenkaan ole osoitus kovista asenteista vaan kaiken alleen jyräävistä liittovaltiopyrkimyksistä. Vuosikymmenten lobbauksen jälkeen toteutuva turvapaikanhakijoiden koko EU:n kattava siirtomekanismi on mokuttajafederalistien unelmien täyttymys, ei maahanmuuttopolitiikan tiukentamista.

EU on yrittänyt vuosikaudet päästä sopimukseen maahanmuuttopolitiikasta. Vuosina 2015–2016 oli kriisi, kun reilusti yli miljoona pakolaista matkasi Eurooppaan, ja ollakseen paremmin valmistautunut seuraavalla kerralla, on vaadittu ja keskusteltu siirtolaismekanismista. Asiassa on soudettu ja huovattu ja esitetty erilaisia ​​ehdotuksia, mutta mitään ei ole tapahtunut suurten erimielisyyksien vuoksi.

"Siirtolaismekanismi" eli turvapaikanhakijoiden siirrot eteenpäin Eurooppaan ulkorajamaista on suunnilleen järjettömintä, mitä vuoden 2015 kriisissä olisi voinut tehdä. Kriisi saatiin aisoihin estämällä kulku maasta toiseen ja sisään EU-alueelle.

On käyty vilkasta keskustelua siitä, kuinka reilu ja inhimillinen maahanmuuttojärjestelmä voitaisiin toteuttaa EU:n sisällä. Eniten turvapaikanhakijoita vastaanottavat maat Italia ja Kreikka ovat kannattaneet järjestelmää, jossa siirtolaiset jaettaisiin tasapuolisesti kunkin jäsenvaltion kesken. Voimakkaita protesteja on tullut lähinnä EU:n itäosista ja ennen kaikkea Unkarista ja Puolasta, jotka eivät katso olevansa lainkaan velvollisia ottamaan vastaan ​​turvapaikanhakijoita.

Tyypillistä.

Italia ja Kreikka eivät ota läheskään eniten turvapaikanhakijoita. Eivät ole koskaan ottaneet. Vuonna 2015 Kreikka otti selvästi vähemmän turvapaikanhakijoita kuin esimerkiksi Suomi, vaikka olimme vihoviimeisenä Euroopan siirtolaisvirtojen päätepysäkki.

Unkarilla ja Puolalla tai millään muullakaan maalla ei tietenkään ole velvollisuutta ottaa turvapaikanhakijoita muista EU-maista. Turvapaikanhakijoiden siirroissa ei ole sikälikään järkeä, että kyse ei ole nollasummapelistä, vaan siirrot houkuttelevat yhä enemmän ihmisiä liikkeelle. Järjestelmä loisi juuri sen kriisin, jonka välttämiseksi se muka on pystytetty.

Nyt saavutetun sopimuksen pitäisi keventää eniten pakolaisia ​​vastaanottavien maiden taakkaa pakottamatta turvapaikanhakijoita suoraan valtioihin, jotka eivät halua ottaa heitä vastaan. Jäsenvaltioiden on periaatteessa osoitettava solidaarisuutta toisilleen ja autettava rajamaita, jotka ovat paineen alaisena monien siirtolaisten saapuessa. Heidät on voitava siirtää muihin jäsenvaltioihin, jotka sitten ottavat haltuunsa turvapaikkaprosessin keventääkseen taakkaa maille, jotka vastaanottavat paljon pakolaisia.

Turvapaikanhakijat eivät enimmäkseen halua ulkorajamaihin vaan vain läpikulun niihin muutamiin maihin, joihin he oikeasti haluavat. Paine syntyy siitä, että heidän annetaan jatkaa matkaansa. Sopimus ei anna keinoja estää siirtolaisia siirtymästä lopulta sinne, minne he itse haluavat, joten taakka ei suinkaan kevene vaan päinvastoin kasvaa, kun tulijamäärät kasvavat, kun ulkorajamailta poistetaan insentiivit estää tulemista.

Kyse ei myöskään ole vain pakolaisista vaan yhä suuremmassa määrin paremman elämän etsijöistä (esim. Välimeren ylittävät afrikkalaiset), jotka jäävät Eurooppaan vaikka laittomasti.

Samalla on nopeutettava turvapaikan käsittelyä vastaanottajamaissa. Ihmiset maista, joissa turvapaikan todennäköisyys on pieni, tulee käsitellä nopeasti rajalla, ja heidät on voitava käännyttää lyhyen ajan kuluttua, jos heillä ei ole syytä suojeluun. Tässä on ehdottomasti virheiden ja mahdollisten ihmisoikeusloukkausten riski.

Rajamenettely koskee vain mitätöntä määrää tulijoista (Suomen vuoden 2015 tilanteessa ehkä promillen luokkaa), ja ainakin Suomessa se on vielä vesitetty niin, ettei edes rajamenettelyyn otetuilta estetä maahanpääsyä ja muihin maihin siirtymistä.

Käännyttäminen ei ole muuttumassa yhtään sen nopeammaksi kuin aiemminkaan vain sen toteamisella, että sen pitäisi tapahtua nopeasti. Suurin osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista jää Eurooppaan, eikä osuus ole tällä politiikalla ainakaan pienenemässä.

Maan, joka haluaa välttää turvapaikanhakijan vastaanottamisen ja ottaa vastuun turvapaikanhakijan perusteiden testaamisesta, on voitava ostaa itsensä vapaaksi. Kustannukset ovat 20 000 euroa jokaista henkilöä kohden, jota maa kieltäytyy hyväksymästä.

Kysymys ei ole puhtaan omantunnon ostamisesta siitä, että et halua vastaanottaa apua tarvitsevia, vaan joissain maissa se nähdään melkein epäreiluna rangaistuksena. Katsotaan oikeutetuksi olla olematta solidaarinen eikä tunneta minkäänlaista syyllisyyttä.

Ensinnäkään suurin osa siirretyistä ei tulisi olemaan apua tarvitsevia, vaan enemmistön turvapaikkahakemukset todettaisiin vastaisuudessakin perusteettomiksi, mutta heitä ei silti saataisi palautettua kotimaihinsa. Sekin on selvää, että esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneet irakilaiset eivät jäisi Itä-Euroopan maihin odottamaan käännytystä vaan siirtyisivät laittomiksi siirtolaisiksi anteliaan sosiaaliturvan EU-maihin.

Toiseksi, kyse tosiaan on epäreilusta rangaistuksesta, kun esimerkiksi ukrainalaispakolaisten vastaanotosta (Puolassa yli miljoona) maksetaan vain sadasosa (200 euroa) siitä, mitä turvapaikanhakijoiden (suurin osa huijareita) siirroista kieltäytymisestä jouduttaisiin maksamaan (20 000 euroa).

Komissiolla on kova työ varmistaa, että nekin maat, jotka vastustivat uusia sääntöjä, noudattavat niitä. Puola on jo ilmoittanut kieltäytyvänsä maksamasta mitään vedoten siihen, että se on ottanut vastaan ​​miljoona sotaa paennutta ukrainalaista. Puola on kiistatta tehnyt paljon auttaakseen Ukrainaa ja ukrainalaisia. Mutta Puolan epäystävällinen asenne kauempaa tulevia pakolaisia ​​kohtaan on ollut samanlaista jo ennen kuin yksikään ukrainalainen muutti Puolaan.

Kuten sanottu, siirrettävissä ei ole kyse pakolaisista vaan turvapaikanhakijoista, joista suurin todetaan huijareiksi. Siirtojen vastustaminen on järkevää sekä yksittäisten jäsenmaiden että koko EU:n ja Euroopan kannalta, sillä siirrot houkuttelevat yhä enemmän ihmisiä liikkeelle ja käyttämään ihmissalakuljettajien palveluita.

Sopimus laajentuu myös mahdollisuuteen käännyttää turvapaikanhakijat maihin, joiden kansalaisia ​​he eivät ole, käytännössä oletettavasti siihen maahan, josta siirtolainen tuli Eurooppaan. Täysin avoin kysymys on, ovatko nämä maat todella valmiita ottamaan vastaan ​​pakolaisia, jotka lähetetään takaisin.

Tämä mahdollisuus on ollut olemassa kaiken aikaa, mutta EU on tehnyt parhaansa torpedoidakseen esimerkiksi turvapaikanhakijoiden siirrot kolmansiin maihin kuten Ruandaan. Eikä nyt olisi kyse turvapaikanhakijoiden siirroista vaan kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden eli laittomien siirtolaisten siirroista, mutta EU ei auttaisi siinäkään, vaan toteutus jätettäisiin kunkin jäsenmaan omalle vastuulle. EU ei ole laatimassa edes yhteisiä turvallisten maiden listoja, mikä tarkoittaa, että siirroista jonkin kolmannen maan kanssa sopiva EU-maa luultavasti päätyisi tappelemaan EU-oikeuteen.

Ja taas tuo idioottimainen pakolainen-sanan tunkeminen joka paikkaan, kun tässäkään kyse nimenomaan ei ole pakolaisista.

Toiveena on, että nyt tehtävä päätös johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että EU:hun hakeutuu vähemmän ihmisiä. Yksi uusien sääntöjen tavoitteista on, että EU:hun tulee vähemmän ihmisiä taloudellisista syistä.

Kukaan täysjärkinen ei voi olla ymmärtämättä, että päätös houkuttelee Eurooppaan lisää ihmisiä taloudellisista syistä. Se on sen tarkoituskin. Millä logiikalla siirrot voisivat muka toimia jotenkin toisin?

Toisaalta EU aivan avoimesti ilmoittaa aikovansa luoda uusia laillisia reittejä, joilla Eurooppaan pääsisi taloudellisista syistä.

Se, että nyt olisi selvää, että vähemmän ihmisiä pakenee Eurooppaan tulevaisuudessa, ei ole vielä itsestäänselvyys. Nälänhätä, sota ja ilmastonmuutos voivat edelleen johtaa laajoihin pakolaisvirtoihin, joissa pakenevat todella täyttävät suojeluvaatimuksen. Silloin EU:n uudet säännöt eivät auta, apua tarvitsevia on autettava ja unionin pitäisi ottaa inhimillinen vastuunsa.

Nälänhätä tai ilmastonmuutos eivät ole suojeluperusteita nytkään, eikä sotaa käydä muissa EU:n ulkorajanaapureissa kuin Ukrainassa.

Auttaminen on niin paljon tehokkaampaa Euroopan ulkopuolella, ettei pitäisi olla mitään epäselvyyttä, että Euroopan maihin ei vastaanoteta kuin eurooppalaisia pakolaisia.

Tätä järjestelmää testataan vakavasti vasta uuden todellisen pakolaiskriisin ilmaantuessa, eli jos jostain syystä miljoona tai enemmän pakolaista saapuu lyhyessä ajassa.

Järki käteen, sillä lopputulos on täysin selvä, jos järjestelmää sovelletaan vaikka vuoden 2015 kriisin tilanteeseen.

Kreikkaan saapuu aluksi muutamia tuhansia turvapaikanhakijoita. Heidät rekisteröidään ja siirretään ympäri EU-maita. Turvapaikanhakijat välittävät tiedon miljoonille ihmisille Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa ja Turkissa, että EU:n ulko- ja sisärajat ovat nyt auki, eikä ketään käännytetä eikä liikkumista estetä. Miljoonat ihmiset lähtevät kohti Eurooppaa, eikä heidän tarvitse edes maksaa ihmissalakuljettajille kymppitonnia ja kykkiä henkensä kaupalla kumiveneissä kuten vuonna 2015 vaan he voivat astella maarajan avoimista porteista sisään. Sitten tulevat seuraavat miljoonat.

Onko jonkun mielestä onnistunut testi?

Monet haluaisivat asian ratkeavan ennen europarlamenttivaaleja tasan vuoden kuluttua, jotta muuttoliike ei nousisi vaalien pääteemaksi. Valitettavasti maahanmuutto ja turvapaikanhakijat ovat joka tapauksessa korkealla asialistalla.

Olisihan se monien mielestä ikävää, että tällainen Euroopan kannalta historiallinen päätös (Suomen puolesta sen tekivät sisäministerikokouksessa virkamiehet) tuotaisiin poliittisen keskustelun ja demokraattisen päätöksenteon piiriin.

[Roope]

EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän ensimmäinen askel "jää vajaaksi", jos jäsenmaat eivät pane ylimääräistä 15 miljardia euroa maahanmuuttoon. Riikka ja Petteri, sanokaa ei.

Maahan­muutto vaatii lisä­rahaa EU-budjettiin – Käykö se Suomen hallitukselle?

Suvereniteettirahasto kutistui alustaksi, jossa käytössä ovat jo sovitut EU-varat. Suurempi vääntö jäsenmaiden kanssa tulee komission esittämistä budjettilisäyksistä, kirjoittaa HS:n Brysselin-kirjeenvaihtaja Teija Sutinen.

[...]

Orpon hallitus haluaa, että EU-budjetin taso säilyisi kohtuullisena "välttäen Suomen nettomaksu­osuuden kasvua". Suomi on hallitusohjelman mukaan valmis ajamaan lisäpanostuksia EU:n budjetin kautta tärkeäksi katsomiinsa kohteisiin, mutta "ensisijaisesti budjetin sisältä".

Tämä toive ei toteudu. Komissio ehdottaa sisäisten uudelleen­kohdistusten sijaan, että jäsenmaat korottaisivat budjetin tasoa lopuille neljälle vuodelle yli 65 miljardilla eurolla.

Suurin osa tästä olisi tukea Ukrainalle, mutta komissio toivoo myös 15:tä miljardia euroa maahanmuuttoon. Siitä suurin osa eli noin 10 miljardia euroa käytettäisiin esimerkiksi Syyrian pakolaisten auttamiseen Turkissa ja muissa EU:n ulkopuolisissa maissa, EU:n eteläisen naapuriston tukemiseen ja kumppanuuksiin maahanmuuton lähtömaiden kanssa.

Osa 15 miljardista eurosta käytettäisiin EU-rajojen valvonnan parantamiseen ja osa varattaisiin hätätilanteisiin. Pääsääntöisesti EU:n tavoite on tukea pakolaisten lähtömaita ja estää ihmisten liikkeellelähtö.

ORPON hallitus lupaa hallitusohjelmassa, että se sitoutuu voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista. Voisi siis kuvitella, että Ukrainan tuen lisärahoitus saa hallituksen tuen.

Mutta entä EU:hun suuntautuva maahanmuutto ja sen vaatimat 15 lisämiljardia?

Komission virkamiehen mukaan numero on "itse asiassa varsin pieni". Hänen mukaansa jäsenmaat voivat olla antamatta lisärahaa, mutta sekin on valinta. Se tarkoittaisi muun muassa, että jäsenmaiden vaivalla viime viikolla sopima EU:n maahanmuutto­politiikan uudistus jäisi vajaaksi.

Helsingin Sanomat 20.6.2023

Pääsääntöisesti EU:n tavoite on tukea pakolaisten lähtömaita ja estää ihmisten liikkeellelähtö.

Ei ole tarkotus estää kenenkään lähtemistä tai tulemista vaan jaella taas uutta rahaa Afrikassa ja toivoa, että se saa ihmiset jäämään Afrikkaan. Samalla EU puuhaa afrikkalaisille lisää laillisia reittejä Eurooppaan ja jakaa rahaa kehitysapuna lähtömaille, vaikka se voisi panna Välimeren kiinni ja ehdollistaa tukensa laittoman siirtolaisuuden estämisen tuloksiin.

[Kapseli]

Miksi ihmisten liikkeellelähdön estäminen vaatisi kovin paljoa rahaa? Liikkeellelähtöä estetään parhaiten kun veli somali tulee rannalla vastaan ja sanoo, että turhaan puhallatte ilmaa siihen veneeseen kun ei sinne pääse järjestelmään sisään. Parasta olisikin kääntää pikkujollat satamassa takaisin ja pukata hieman vauhtia. 

[Lalli IsoTalo]

^Mitä enemmän sinne työnnetään rahaa, sitä enemmän niillä on rahaa lähteä liikkeelle.

[Roope]

Mahdollisessa pakolaiskriisissä vastuunjaon tulisi perustua vapaaehtoisuuteen, katsoo hallitus

Eurooppaministeri Anders Adlercreutz kuvaili Sanna Marinin ja Petteri Orpon hallitusten ajattelun eroa turvapaikkapolitiikassa, kun hän saapui eurooppaministerien kokoukseen Luxemburgissa.

Helsingin Sanomat 27.6.2023

JOS johonkin EU-maahan saapuu runsaasti turvapaikanhakijoita, nykyhallituksen kannan mukaan vastuunjaon tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. Tätä Suomen hallituksen ajattelua avasi eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r), kun hän saapui EU:n jäsenmaiden eurooppaministerien kokoukseen Luxemburgissa.

Uuden hallituksen näkemys eroaa Sanna Marinin (sd) hallituksen ajattelusta, jossa turvapaikanhakua koskeva vastuunjako kelpasi Suomelle yhtenä unionin reunavaltioista. Myös Adlercreutz viittasi puheessaan tuohon eroon Marinin ja Petteri Orpon (kok) hallitusten ajattelussa.

"Meillä on tietenkin ehkä hieman nyanssieroja, ja tämän hallituksen linja tällaiseen vastuunjakoon [tai] taakanjakoon on sellainen, että se perustuu lähinnä nyt sitten vapaaehtoisuuteen", hän sanoi.

HALLITUSOHJELMAN kirjauksissa turvapaikanhakua koskevan vastuun jakamisesta käytetään termiä taakanjako. Ohjelman kirjausten mukaisesti hallitus edistää EU:n maahanmuuttopolitiikassa rakentavasti taakanjaon vapaaehtoisuutta ja suhtautuu pidättyväisesti myös väliaikaisiin taakanjako-operaatioihin.

Tämä eteni samaan malliin myös Sipilän hallituksen alkuaikoina. Ensin vastustettiin turvapaikanhakijasiirtojen pakollisuutta hallitusohjelmassa. Sitten sisäministeri Orpo näki näkyjä ministerikokouksessa ja pakkosiirtojen vastustamisen sijaan äänesti tyhjää. Seuraavaksi hallitus jo hyväksyikin siirrot innolla "vapaaehtoisesti".

Suomen kannalta kaaos Venäjällä voisi mahdollisesti olla yksi syy, joka voisi lisätä tarvetta päästä rajan yli nopeasti. Venäjän sisäinen poliittinen ja sotilaallinen kriisi on mainittu yhtenä mahdollisena syynä itärajan pakolaiskriisiin myös sisäministeriön vuoden 2017 raportissa, jonka Ilta-Sanomat etsi käsiinsä juhannusviikonlopun tapahtumien jälkeen.

Raportin perusteella osa asiantuntijoista on nähnyt jopa miljoonan Suomeen pyrkivän turvapaikanhakijan skenaarion liioiteltuna ja osa taas joissain tilanteissa mahdollisena. Yksi asiantuntijoiden kommenteista nousseista kysymyksistä oli se, kuinka paljon pakolaiskriisin aikana voitaisiin laskea kansainvälisen yhteistyön ja EU:n tuen varaan.

Vastaus tuohon viimeiseen selviää tutkimalla vuoden 2015 tapahtumia. EU:n komissio yritti estää yksittäisiltä jäsenmailta rajojen sulkemisen ja pahensi kriisiä vaatimalla turvapaikanhakijasiirtoja, mutta toisaalta ei piitannut lainkaan siitä, että jotkut jäsenmaat päästivät alueelleen tunkeutuneet laittomat siirtolaiset eteenpäin vaeltamaan pitkin Eurooppaa. Paras apu niin Suomelle kuin muillekin EU-maille on varmistaa itse rajojen pitävyys ja pitää tulijat loitolla.

[Roope]

Yle: Maahanmuutto riitautti EU-johtajien huippukokouksen – yhteistä näkemystä ei löytynyt yöhön venyneissä neuvotteluissa 30.6.2023

EU-maiden johtajat eivät päässeet yhteisymmärrykseen maahanmuuttoon liittyvistä päätelmistä aamuyöhön venyneissä neuvotteluissa Brysselissä.

Taustalla on Puolan ja Unkarin tyytymättömyys EU:n turvapaikkapolitiikan uudistukseen. Keskustelut jatkuvat tänään aamupäivällä.

– Katsotaan nyt saadaanko siitä huomenna sitten päätelmiä aikaan, pääministeri Petteri Orpo (kok) totesi tavatessaan Brysselin toimittajia ensimmäisen kokouspäivän jälkeen.

Puola ja Unkari vastustavat EU:n turvapaikkapolitiikan uudistusta, joka lisäisi jäsenmaiden välisiä vastuita maahanmuuttajien vastaanottamisesta.

Maat jarrutivat myös Eurooppa-neuvoston päätelmiä maahanmuuttoon liittyen.

Ylen näkemissä päätelmäluonnoksissa korostetaan siirtolaisuuden juurisyihin ja ihmissalakuljetukseen puuttumista.

Päätelmissä pahoitellaan myös Välimerellä tapahtunutta onnettumuutta, joka vaati satojen siirtolaisten hengen.

Orpo toivoo, että EU-johtajat löytäisivät yhteisen näkemyksen siitä, miten maahanmuuttopainetta Eurooppaan voisi vähentää.

– Toivon, että huomenna löydetään ratkaisuja, joissa nimenomaan keskityttäisiin siihen, millä me voisimme vähentää maahanmuuttopainetta Eurooppaan.

Maahanmuuttoon liittyvät haasteet eivät katoa päätöksiä lykkäämällä, Orpo toteaa. Päätöksiä on hänen mukaansa tärkeä tehdä, jotta EU-olisi paremmin varautunut, jos Eurooppaan tulevien siirtolaisten määrä kasvaa.

Orpo tarkoittaa, että EU:n pitää valmistautua massiivisiin turvapaikanhakijasiirtoihin.

Absurdia tukea ja kiirehtiä päätöksiä päätöksien vuoksi sillä perusteella, että niiden pitäisi vähentää maahanmuuttopaineita Eurooppaan, kun kaikki näkevät, että tällaiset päätökset houkuttelevat entistä enemmän ihmisiä liikkeelle. Ainoa toimiva linja olisi pysäyttää tulijavirrat EU:n ulkorajoille ja siirtää tulijat turvaan EU:n ulkopuolelle.

Samoin "juurisyihin puuttuminen" on vain tehotonta puuhastelua. Työntötekijät ovat epäolennaisia vetotekijöiden rinnalla ja muutenkin käytännössä mahdottomia poistaa kaikilta maailman miljardeilta ihmisiltä. Pelkkää narulla työntämistä, etenkin kun EU-pakettiin kuuluu saman haittamaahanmuuton laillistaminen toisia reittejä pitkin.

Helsingin Sanomat: Maahanmuutto hyydytti huippukokouksen Brysselissä 30.6.2023

JOSSAIN määrin epäselväksi on jäänyt se, mikä on Suomen hallituksen kanta kaikkia unionin maita velvoittavaan vastuunjakoon turvapaikanhaussa.

Hallitusohjelman kirjauksissa turvapaikanhakua koskevan vastuun jakamisesta käytetään termiä taakanjako. Ohjelman kirjausten mukaisesti hallitus edistää EU:n maahanmuuttopolitiikassa rakentavasti taakanjaon vapaaehtoisuutta ja suhtautuu pidättyväisesti myös väliaikaisiin taakanjako-operaatioihin.

Orpon käsityksen mukaan hallitus on sitoutunut kantaan, jossa Suomi voisi jatkossa valita eri velvoittavista vaihtoehdoista vastuunjaossa. Käytännössä tämä tarkoittaisi turvapaikanhakijoiden ottamista suuren turvapaikanhaun kohteeksi joutuneesta maasta, rahan maksamista velvoittavana apuna tällaisessa tilanteessa tai esimerkiksi apukäsien ja välineistön tarjoamista paikan päällä.

"Pienellä varauksella sanon, että me olemme kuitanneet sen. Suuri valiokuntakin kuittasi sen paketin, ja se sisältää tämän perusajattelun."

Toisin sanoen Orpo ja hallitus kieltäytyvät ottamasta kantaa tärkeimpään kysymykseen, suostuisiko Suomi EU:n määräämiin turvapaikanhakijasiirtoihin vapaaehtoisesti vai maksaisiko sakkomaksun, joka Suomen tapauksessa olisi vain pieni murto-osa vastaanottamisen kustannuksista. Kannan panttaamiselle ei pitäisi olla mitään erityistä perustetta, ellei sitten vain se, että ei haluta ilmoittaa, että hallitus valitsee kaikkien järkisyiden vastaisesti Suomea vahingoittavat turvapaikanhakijasiirrot "vapaaehtoisesti".

Kiusallista turvapaikanhakijasiirtoasiaa lykätään siihen asti, että siihen on pakko ottaa kantaa kuten kesällä 2015. Tämä tapahtunee joskus ensi vuonna.

Helsingin Sanomat: EU-huippukokous jumiutui yöllä keskusteluun maahanmuutosta, aiheeseen palataan perjantaina 30.6.2023

Orpo oli itse sisäministerinä vuosina 2015–2016, jolloin EU:hun tuli paljon turvapaikanhakijoita muun muassa Syyriasta ja Irakista. Hän kertoi korostaneensa keskustelussa, että tilanne Euroopassa ei kasvavista pakolaismääristä huolimatta ole nyt sama.

"Eurooppa on ihan eri tavalla oppinut ja varautunut. Meillä on eri puolilla Eurooppaa muutettu lainsäädäntöä ja tehty toimia."

Orpon mukaan kaikki maat puhuvat maahanmuuton hallinnasta, missä on "valtava ero" verrattuna hänen sisäministerivuosiinsa. Ratkaisuista ja keinoista on kuitenkin erimielisyyttä.

Eurooppa on Orpon mielestä oppinut mitä ja varautunut miten?

Opin pitäisi olla, että jos rajoja avataan ja laittomien siirtolaisten vapaa liikkuminen sallitaan, kuten Kreikka rankaisematta teki, se johtaa tulijatulvaan ja eurooppalaiseen kriisiin. EU ei kuitenkaan ole valmistautunut sisä- ja ulkorajojen sulkemiseen vaan rajojen sulkemisen estämiseen ja turvapaikanhakijasiirtoihin ulkorajoilta. Vuoden 2015-2016 tilanteessa tällainen olisi houkutellut Eurooppaan vielä enemmän ihmisiä ja aiheuttanut vielä pahemman kriisin.

Tilanne on Ukrainan sodan ja pakolaisten vuoksi muutenkin herkempi kuin kahdeksan vuotta sitten, joten EU:n "varautuminen" on silkkaa omaan jalkaan ampumista.

Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksessa jäsenmaat sopivat muun muassa yhteisvastuusta tilanteissa, joissa johonkin EU-maahan tulee yllättäen tavallista enemmän pakolaisia.

Suomi on hyväksynyt linjan, jonka mukaan yhteisvastuu on pakollista, mutta jäsenmaa voi valita, ottaako se vastaan pakolaisia toisesta jäsenmaasta vai auttaa jollakin muulla tavalla, esimerkiksi rahalla tai apuvoimilla.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki toisti kokoukseen tullessaan, että Puola aikoo järjestää EU:n maahanmuuttopolitiikan uudistuksesta kansanäänestyksen. Morawiecki sanoi ehdottavansa huippukokoukselle EU:n rajaviranomaisen Frontexin vahvistamista laittomien rajanylitysten estämiseksi.

Puolan pääministerin ehdotus on ovela, sillä EU haluaa käyttää kasvattamaansa Frontexia laittomien rajanylitysten takaamiseen ("ihmisoikeudet"), ei niiden estämiseen.

Suomalaisessa uutisoinnissa ei kerrottu, että Puola ja Unkari vaativat EU:n maahanmuuttopolittisiin päätöksiin yksimielisyyttä, kun esimerkiksi taannoinen taakanjakomekanismipäätös tehtiin niiden tahdon vastaisesti määräenemmistöllä.

Kiistaa on muun muassa siitä, tulisiko kokouksen julkilausumaan hämärääkään viittausta ainoaan järkevään linjaan eli turvapaikkajärjestelmän ulkoistamiseen EU:n ulkopuolelle. Tällaiseksi tulkittavia ilmauksia olisivat esimerkiksi "innovative solutions" ja "out-of-the-box thinking", joka tosin oikeasti viittaa kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin (lue: lahjontaan). Kun järkevän maahanmuuttopolitiikan vastustus on tällä tasolla, on selvää, että tuolta ei tule kuin tilannetta pahentavia ratkaisuja.

[Lalli IsoTalo]

Olen melko varma, että riippumatta millaiseen sopimukseen EU pääsee tai on pääsemättä, niin muut EU-maat ottavat vastaan tasan nolla ryzzää, jos niitä Suomeen imuroidaan. 

[Roope]

EU-johtajien huippukokous ei löytänyt sopua maahanmuutosta – Putinille lähti vahva viesti

Kaksipäiväinen poliittisten johtajien huippukokous Brysselissä päättyi perjantaina ilman EU-maiden yhdessä hyväksymiä kirjauksia maahanmuutosta.

Taustalla hiersi jäsenmaiden aiemmin kesäkuussa määräenemmistöllä saavuttama sopu maahanmuuttopaketin ydinasetuksista. Puola ja Unkari äänestivät tuolloin jäsenmaiden jatkoa varten tarvittavan neuvottelukannan hylkäämisestä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi kokouksen jälkeen, että yhteinen näkemys olisi vienyt maahanmuuttopolitiikkaa eteenpäin Suomen tavoittelemalla tavalla.

– Erityinen huomio olisi ollut lähtömaissa, kauttakulkumaissa, rajaturvallisuudessa.

Orpon mukaan päätöksillä olisi pyritty vähentämään merkittävällä tavalla sitä painetta, joka Eurooppaan kohdistuu. Unionin 27 jäsenmaasta 25 olisivat Orpon mukaan olleet tyytyväisiä tekstiin.

Lopputeksti tulee puheenjohtaja Charles Michelin päätelminä, koska yhteistä näkemystä unionin jäsenmaista ei löytynyt.

MTV 30.6.2023

Kiinnosti, mitä sellaisia Orpon mukaan Euroopan maahanmuuttopaineita "merkittävällä tavalla" vähentäviä päätöksiä Suomi ja muut maat olivat ajaneet, jotka Puola ja Unkari tyhmyyttään tai ilkeyttään estivät.

Tässä ne Charles Michelin päätelmiin kierrätettyinä:

Conclusions by the President of the European Council on the external dimension of migration
EXTERNAL DIMENSION OF MIGRATION

1. The President noted that the European Council expresses its profound sorrow for the terrible loss of life as a result of the recent tragedy in the Mediterranean. He noted that the European Union remains committed to breaking the business model of traffickers and smuggling networks, including instrumentalisation, and to tackling the root causes of irregular migration so as to better address the flows of migrants and avoid that people embark on such perilous journeys.

2. Migration is a European challenge that requires a European response. The migratory situation at the EU's external borders and within the EU was reviewed in a comprehensive way, and work undertaken so far in the framework of a European response was noted. The Council Presidency and the Commission informed the European Council about the steady progress in implementing its conclusions of 9 February 2023, with a focus on the external aspects of migration and their financing mechanisms. Following the Commission's recent letter, and building on the progress so far, work will be stepped up on all strands of action, along all migratory routes, in line with international law. The Council and the Commission will continue to closely monitor and ensure the implementation of the European Council conclusions and report accordingly. The Commission will continue working on the elements contained in its letter, including on mobilising existing EU funding in support of temporary protection.

3. The European Council will keep this work under review.

4. It was noted that Poland and Hungary declared that, in the context of the ongoing work on the Pact on Migration and Asylum, in line with the previous European Council conclusions of December 2016, June 2018 and June 2019, there is a need to find consensus on an effective migration and asylum policy, that, in the context of solidarity measures, relocation and resettlement should be on a voluntary basis and that all forms of solidarity should be considered equally valid and not serve as a potential pull factor for irregular migration.

"Rikkoo ihmissalakujetusverkostot" ja "puuttuu laittoman siirtolaisuuden juurisyihin" mutta "kansainvälisiä lakeja noudattaen". Eli ei mitään päätöksiä vaan sanahelinää, eikä varsinkaan sellaisia päätöksiä, joilla puututtaisiin haittamaahanmuuttoon.

Samaan aikaan Ursula von der Leyen hehkuttaa kolmansien maiden kanssa tehtäviä sopimuksia, joissa maille luvataan rahaa, resursseja ja lisää laillisia reittejä Eurooppaan suuntautuvalle maahanmuutolle.

[Roope]

Yle: Sisäministeri Mari Rantanen nimeää kolme uhkaa Suomen sisäiselle turvallisuudelle ja kertoo, miten niihin vastataan 18.7.2023

Sisäministeri matkaa tällä viikolla ensimmäiseen EU-kokoukseensa. Oikeus- ja sisäministerien epävirallisessa kokouksessa Espanjassa käsitellään EU:n kaavailemia uudistuksia yhteiseen muuttoliikepolitiikkaan, järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemistä sekä Ukrainan tilannetta ja tukemista.

EU:n jäsenvaltiot ovat jo vuosia yrittäneet löytää yhteistä säveltä EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan uudistamisesta.

Sisäministerin mukaan Suomelle on tärkeää, että taakanjako olisi vapaaehtoista, että välineellistettyyn maahanmuuttoon voisi reagoida turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämisellä ja että EU:n ulkorajoja vahvistetaan.

Sisäministeri Rantanenkaan ei ota kantaa, mikä hallituksen linja ylipäätään on turvapaikanhakijasiirtoihin. Otetaanko vai ei, vapaaehtoisesti, jos ja kun tyrkytetään?

– Kuten huomaamme esimerkiksi Välimeren murheellisista hukkumiskuolemista, tärkeintä on vaikuttaa lähtömaihin ja pyrkiä siihen, että ihmiset eivät lähde liikkeelle. Nyt tuntuu siltä, että ihmiset ovat salakuljettajien armoilla ja lähtevät vaarallisille merimatkoille.

Ei ole "tärkeintä vaikuttaa lähtömaihin" vaan tehdä selväksi, että tänne ei kannata tulla. On aika mahdoton projekti yrittää suostutella tai pakottaa miljardeja ihmisiä pysymään paikoillaan. Sen sijaan olisi hyvinkin yksinkertaista siirtää laittomat tulijat aina takaisin Euroopan ulkopuolelle, jolloin ihmissalakuljettajille kannetut rahat menisivät hukkaan.

Rantanen arvioi, että suunniteltu taakanjakomekanismi, eli turvapaikanhakijoiden sijoittaminen maasta toiseen tilanteen mukaan, voisi kasvattaa lähtijöiden määrää ja lisätä salakuljetuksia.

Tietysti se lisää tulijoita ja ihmissalakuljettajien voittoja, kun reissusta tehdään halvempi ja Eurooppaan jäämisestä varmempaa. Ulkorajavaltioilla ei enää olisi kannustimia valvoa rajojaan ja estää laitonta tuloa.

Sisäministeri pitää hyvänä sitä, että EU käy vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa muuttoliikkeen ja ihmissalakuljetusten hillitsemiseksi. Eurooppalaiset johtajat sopivat Tunisian kanssa sunnuntaina kumppanuussopimuksen, jossa talous- ja kauppasuhteet linkitetään maahanmuuttoon.

Tunisian sopimuksen yksityiskohtia ei kai ole julkistettu. Pahoin pelkään, että tarkoituksena ei oikeasti ole muuttoliikkeen hillitseminen vaan sen ohjaaminen uusille reiteille, sillä en ole kuullut EU-johtajien vaativan haittamaahanmuuton hillitsemistä vaan esimerkiksi ihmissalakuljetukseen puuttumista ja ihmisten pelastamista Välimerestä.

[Uuno Nuivanen]

^ Täh? Eivätkö nuo elintasopakolaiset osaajat enää olekaan valtava rikkaus ja voimavara? 

[Roope]

Eurooppalaisille tärkeintä oli kuitenkin estää ihmissalakuljetusta ja siirtolaisten tuloa Välimeren yli. Esikuvana oli Turkin kanssa vuonna 2016 tehty sopimus – vaikka sen toteutuksessa olikin ongelmia.

Toteutuksessa muun muassa sellainen pikku ongelma, että kun miljardeja maksanut sopimus myytiin eurooppalaisille sillä, että Kreikkaan tulleet turvapaikanhakijat voidaan lähettää takaisin Turkkiin, ne palautukset loppuivat alkuunsa, mutta Turkki ryhtyi Merkelin sopimukseen tekemän lisäyksen nojalla lähettämään syyrialaisia Eurooppaan.

Noinkohan Tunisian sopimus on sen fiksumpi.

[KTM]

^Ainoa järkevä sopimus olisi sellainen että EU alkaisi partioida Afrikan rannoilla ja hinaisi samantien kaikki rannasta lähteävät siirtolaisalukset samantien takaisin Afrikkaan. Yhtään ei pitäisi päästää Eurooppaan.

Mutta eihän mitään järkeviä toimia voi EU:lta koskaan odottaa.

[Lalli IsoTalo]

Uusia suunnitelmia?

Sofia Sisko
3 t  ·
Saksan huippupoliitikko sanoo, että uusien Eurooppaan saapuvien henkilöiden turvapaikkaoikeus lakkautetaan ja haavoittuvimmassa asemassa olevat pakolaiset otetaan suoraan lähteestä.

Frei sanoi Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehden artikkelissa, että hänen ehdotuksensa mukaan henkilöt eivät enää olisi oikeutettuja turvapaikkaan yksinkertaisesti saapuessaan Eurooppaan, ja sosiaalietuudet nykyisiä muuttoreittejä pitkin saapuville tulokkaille olisi "täysin poissuljettu".

Hän valitti sitä tosiasiaa, että Euroopan nykykäytännön mukaan turvapaikkajärjestelmä on tosiasiassa vahvimpien selviytyminen, mikä johtaa siihen, että Euroopan rannoille tulee suhteettoman suuri määrä taisteluikäisiä miehiä. Samaan aikaan heistä, jotka ovat liian heikkoja, köyhiä tai haavoittuvia – joita Euroopan pitäisi auttaa eniten – lähtemään vaaralliselle matkalle, ei pidetä huolta.
"Jopa Skandinavian maissa suurin osa väestöstä uskoo, että kuormitusraja on ylittynyt viime vuosina", Frei huomautti ja lisäsi, että sykliset massamaahanmuuton aallot voidaan pysäyttää vain Euroopan turvapaikkalainsäädännön laajalla uudistamisella.

EU - Bryssel harkitsee parhaillaan turvapaikkauudistusta EU:n kiistanalaisella muuttoliikesopimuksella, jonka mukaan siirtolaiset jaetaan uudelleen kaikkiin 27 jäsenvaltioon Unkarin ja Puolan vastustuksesta huolimatta. Kieltäytyneille jäsenvaltioille määrätään 20 000 euron taloudellisia sakkoja per hylätty siirtolainen korvauksena ryhmittymän jäljellä oleville jäsenille.

RMX.NEWS
Abolish right to asylum for new arrivals to Europe and take most vulnerable refugees directly from source ...

[Roope]

Hän valitti sitä tosiasiaa, että Euroopan nykykäytännön mukaan turvapaikkajärjestelmä on tosiasiassa vahvimpien selviytyminen, mikä johtaa siihen, että Euroopan rannoille tulee suhteettoman suuri määrä taisteluikäisiä miehiä. Samaan aikaan heistä, jotka ovat liian heikkoja, köyhiä tai haavoittuvia – joita Euroopan pitäisi auttaa eniten – lähtemään vaaralliselle matkalle, ei pidetä huolta.
"Jopa Skandinavian maissa suurin osa väestöstä uskoo, että kuormitusraja on ylittynyt viime vuosina", Frei huomautti ja lisäsi, että sykliset massamaahanmuuton aallot voidaan pysäyttää vain Euroopan turvapaikkalainsäädännön laajalla uudistamisella.

Jos kerran turvapaikanhakijoiden tulon saa Freinkin mielestä estää ja turvapaikkaoikeuden lakkauttaa, niin millä millä ihmeen logiikalla heikkoja, köyhiä ja haavoittuvia autettaisiin eniten asuttamalla heitä Eurooppaan, jossa kustannukset ovat satakertaiset?

Yhteiskunnan kuormitusrajaa ei tietenkään määrittele vuositason tulijamäärä, koska maahanmuuton aiheuttama kuorma kumuloituu joka vuosi suuremmaksi. Se tarkoittaa käytännössä, että esimerkiksi kotouttamistoimien tehokkuus lähestyy nollaa maahanmuuttajien määrän ja osuuden kasvaessa.

EU - Bryssel harkitsee parhaillaan turvapaikkauudistusta EU:n kiistanalaisella muuttoliikesopimuksella, jonka mukaan siirtolaiset jaetaan uudelleen kaikkiin 27 jäsenvaltioon Unkarin ja Puolan vastustuksesta huolimatta. Kieltäytyneille jäsenvaltioille määrätään 20 000 euron taloudellisia sakkoja per hylätty siirtolainen korvauksena ryhmittymän jäljellä oleville jäsenille.

Ei. Mitään. Järkeä. Miten tuollainen voi mennä läpi?

[Lalli IsoTalo]

Vertaillaan EU:ta tähän: briteillä näyttää olevan ihan uusi vaihde päällä. Tuleeko voimaan tai milloin, siitä ei toistaiseksi tietoa.

[tweet]1682294883661357057[/tweet]

[Roope]

Sisäministeri Mari Rantanen Maikkarin aamu-tv:ssä, eikä tosiaankaan vakuuttanut.

Ruotsin tien välttämisessä Rantanen ei viitannut mihinkään maahanmuuttopolitiikan rajoituksiin vaan esimerkiksi poliisin paikallisiin määräaikaisiin lisävaltuuksiin Tanskan malliin, jotka kuitenkin ovat rasismikammoisessa Suomessa yhtä tyhjän kanssa.

Toimittaja Puopolo kysyi ministerin suhtautumisesta EU:n "solidaarisuusmekanismiin" kriisitilanteessa. Ministeri Rantanen rauhoitteli, että "taakanjaossa" on muitakin vaihtoehtoja kuin turvapaikanhakijasiirrot, mutta ei vihjannutkaan, mikä olisi silloin Suomen valinta. Vuonna 2015 se oli "vapaaehtoiset" siirrot. Etenkin kun nimenomaan kriisitilanteessa komissio voi käsittääkseni edelleen määrätä jäsenmaiden siirroista ja lisäksi itse määritellä, mikä on kriisitilanne.

Sitten toimittaja kysyi Suomen itärajan mahdollisesta hybridivaikuttamistilanteesta, ja miten Suomi estäisi suurten ihmisjoukkojen tulon rajan yli. Rantanen väitti sellaisen tilanteen hoituvan rajalain mahdollistamalla turvapaikanhaun keskittämisellä vaikka Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kuten olen aiemmin selittänyt, pelkkä keskittäminen ei estä turvapaikanhakijoilta rajan yli pääsemistä eikä mahdollista käännytyksiä rajalta. Keskittäminen ei siksi tarkoittaisi käytännössä sen kummempaa kuin Tornion järjestelykeskus vuonna 2015, sillä uudessa rajalaissa vielä erikseen kielletään estämästä kenenkään turvapaikanhakua.

Voi olla hallituksen sisällä sovittu hyssyttelylinja, tai sitten Rantanen ei tosiaan ymmärrä esimerkiksi rajalain kelvottomuutta. Molempi pahempi, mutta ei kannata odottaa tuolta päin myönteisiä yllätyksiä.

[Uuno Nuivanen]

Eilisessä A-studiossa oli oikein opetusvideo siitä miten tulla laittomasti Hölmölään itärajan yli. Molemmat olivat jo täysihoidon piirissä, ja toinen hyväkäs jo suunnitteli perheenyhdistämistä. 

A-Studio tapasi kaksi Venäjältä laittomasti rajan yli Suomeen paennutta miestä. Miksi venäläiset jättävät maansa? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan ja suomenvenäläinen Mihail Ionin.

https://areena.yle.fi/1-63937737