EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[Roope]

Huh, kyllä hirvittää ajatuskin siitä että Frontex ottaa yhä tiukemmin haltuunsa EU:n ulkorajojen valvonnan vuoden 2021 alusta.

Sisäministeriön tiedotteen mukaan unionin omat joukot auttavat jäsenvaltioiden rajaviranomaisia muun muassa turvapaikkahakemusten vastaanottamisessa – se kai se rajavartijan tärkein tehtävä nykyisin taitaa olla.

Totuutta väistävät tahot puhuvat tässä yhteydessä hämäyksen vuoksi esimerkiksi ulkorajavalvonnan "tehostamisesta" tai "kiristämisestä" tai "kovista ulkorajoista", kun oikeasti kyse on kansallisten rajavartijoiden valvonnan tiukentamisesta niin, että kaikki päästetään sisään, eikä ketään enää pikakäännytetä tai estetä tulemasta Eurooppaan.

Kun tähän liitetään EU-suunnitelman avoimet vastaanottokeskukset, joista myös huijareiksi epäillyt (ns. nopeutettu menettely) voivat vapaasti poistua niin halutessaan, niin vaikuttaa hyvinkin tarkkaan harkitulta suunnitelmalta, mutta pahantahtoiselta sellaiselta.

[Chrattac]

Ainoa hyvä juttu tässä on se, että perus ihmisluonteesta johtuen suurin osa noista läpsyistä ajautuu kaltaistensa sekaan Ranskaan, Italiaan, Ruotsiin ja Saksaan perseilemään, koska siellä on suurempi massa omanlaisiaan ja enemmän hyväksihalaajia. Onhan noista meidänkin 2015 tulleista sotasankareista aika iso osa "kadonnut" ja näitä sitten välillä paljastuu kaikenlaisten kolttosten yhteydessä pitkin poikin Eurooppaa – "suomalaiset" pahanteossa. Siinähän upottavat oman laivansa Fritz, Göran, Jacques ja Luigi. Ikävähän se on täältä käsin katsella, kun sivistysvaltiot kaatuvat, mutta sellainen se historian kiertokulku on ollut, romahduksia toistensa perään. Pitää vain pitää jöö täällä, ettei päästetä rakasta kotimaatanne suistumaan koko muun Gomorran kanssa. Yksi tapa olisi muuttaa vain tuota sosiaaliturvakäytäntöä niin aika moni sotakarkureista katoaisivat maasta kuin nato-ohjukset konsaan, kun ei täällä niin kiva ole pitää majaa jos joutuu nousemaan muiden kanssa kello 6:30 tammikuun viimaan ansaitsemaan diskorahojaan.

[Rottah]

Onko kukaan nähnyt Sipilän 17 kesästä lapsokaista...
https://is.mediadelivery.fi/img/658/dd2127e1e2704c089ef3abb360af4ea2.jpg

[simppali]

Jatkossa eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvän joukon jäsen voi tarvittaessa avustaa Suomessa poliisia ja rajatarkastusviranomaisia turvapaikkahakemuksen vastaanottamisessa ja rekisteröinnissä.

Avustaa?, siis käytännössä sanelee, ei perkele kyllä kummalliseksi menee..joku pysyvän joukon (siis eurooppalaisen) jäsen tulee kertomaan rajavartiostolle ja poliisille, että , tässä on rätinki, näillä mennään.

Pysyvän joukon jäsenellä on jollain eu-mandaatilla väsätty niin iso leimasin, että rajamiehet ja poliisit katselevat sivusta kun pysyvä jäsen pyytää koko vaikkapa koko afrikan köntsälleen Suomeen ja jakaa valmiiksi täytetyt turvapaikkahakemukset.

Kun jotain jostain tiedän, niin tulee viellä ahdinko, kun puujumala eu ärähtää, nykyinen hallitus on ensimmäisenä haalimassa näitä "pysyvän joukon jäseniä" Suomeen, ei hyvä heilu lähitulevaisuudessa.

[Kela_Platinum]

Tanskalaiset olivat pitkältä viisaita kun hankkivat EU:lta opt-outin tästä pelleilystä ennen kuin hyväksyivät Maastrichtin sopimuksen?

[Roope]

Tällainen on kiertänyt somessa:

Tuuli Räty: : Kriisistä tuli käytäntö: Euroopan rajoilla kytee pitkittynyt humanitaarinen kriisi, joka on vakiintunut osaksi EU:n maahanmuuttopolitiikkaa

Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut noin kymmenesosaan vuodesta 2015, mutta Kreikan saarten leireillä kymmenettuhannet ihmiset odottavat yhä päätöstä tulevaisuudestaan. Hätäratkaisuksi tarkoitettu hotspot-malli jäi pysyväksi käytännöksi, kun jäsenmaat eristivät yhteisen turvapaikkajärjestelmän EU:n rajoille. Euroopan komissio yrittää tuoda uudessa "maahanmuuttopaketissaan" ratkaisun jäsenmaiden välisten neuvottelujen umpikujaan, mutta onnistuuko se korjaamaan EU:n maahanmuuttojärjestelmän?

Ulkopolitist 20.1.2021

Viime syyskuussa Kreikan Lesboksen saarella syttyi yöllä tulipalo, joka muutti Morian pakolaisleirin liekkimereksi ja jätti 13 000 ihmistä vaille suojaa. Heistä moni menetti palossa viimeisetkin omaisuutensa. Tuhkan vielä savutessa Kreikan viranomaiset ryhtyivät syyttämään leirillä asuneita turvapaikanhakijoita palon sytyttämisestä. Myöhemmin toimittajat ja avustusjärjestöt kuitenkin totesivat olleen ihme, että kahdelle tuhannelle ihmiselle rakennettu mutta moninkertaisesti täytetty leiri oli välttynyt liekeiltä niinkin pitkään.

Oli ihme, että koronaeristystä vastaan protestoivat turvapaikanhakijat eivät panneet paikkoja palamaan jo aiemmin? Vai niin.

Eniten erimielisyyttä jäsenmaiden välillä aiheuttaa kysymys siitä, minkä maan tulisi ottaa vastaan Eurooppaan saapuvat turvapaikanhakijat. Nykyinen turvapaikkajärjestelmä osoittautui toimimattomaksi viimeistään vuonna 2015, kun EU ajautui poliittiseen kriisiin usean jäsenmaan kieltäydyttyä vastaanottamasta turvapaikanhakijoita.

Vuoden 2015 kriisillä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että Visegrad-maat kieltäytyivät ottamasta kansainvälisten sopimusten vastaisesti pakolla vastaan Kreikkaan ja Italiaan tulleita turvapaikanhakijoita. Kriisi ei olisi helpottanut yhtään, vaikka kaikki jäsenmaat olisivat myöntyneet 120 000 turvapaikanhakijan vastaanottoihin ja myös täyttäneet kiintiönsä, mitä esimerkiksi Saksa ja Ranska eivät tehneet. Italiaan ja Kreikkaan olisi edelleen jäänyt suuri joukko ihmisiä, jotka eivät täyttäneet EU:n asettamia siirtokriteereitä (kuten myös nykyiset Kreikan leireillä oleskelevat) tai jotka kieltäytyivät hakemasta turvapaikkaa vielä Italiasta tai Kreikasta tai osallistumasta siirtoihin välttääkseen matkan väärään turvalliseen maahan.

Kriisi syntyi siitä, että EU-maat sallivat laittomien siirtolaisten (eivät hakeneet turvapaikkaa) vaeltaa koko Euroopan läpi aina Pohjoismaihin asti vain sen ilmoituksen nojalla, että ilmoittivat hakevansa turvapaikkaa jostain muusta maasta. Juuri tätä ei olisi saanut päästää tapahtumaan, koska se yllytti liikkeelle Eurooppaa kohti yhä suuremman ihmismassan.

Tuolloin Eurooppaan saapui yhteensä noin miljoona ihmistä, jotka pakenivat Syyrian, Irakin ja Afganistanin konflikteja.

Mitä Irakin konfliktia? Tuhannet Suomeen saapuneet irakilaiset olivat lomareissulla kalastamassa helppoa ja nopeaa oleskelulupaa. Kun ei heti tärpännyt, palasivat kotiin jo ennen ensimmäistäkään turvapaikkapuhuttelua.

Uudessa ehdotuksessa jäsenmaiden välistä solidaarisuutta yritetään kannustaa mallilla, jossa kaikkien jäsenmaiden tulee jakaa vastuuta, mutta ne voisivat normaaliolosuhteissa valita miten: vastaanottamalla turvapaikan saaneita, palauttamalla kielteisen päätöksen saaneita hakijoita – tai tukemalla rahallisesti vastaanottojärjestelyjä muissa maissa.

Solidaarisuutta uudessa mallissa on ilmeisesti se, että kaikki häviävät kasvavien tulijamäärien myötä siihen verrattuna, että jäsenmaat auttaisivat ulkorajamaita patoamaan laittoman siirtolaisuuden tiukasti valvotuille ulkorajoille. Uusi malli on lähempänä vuotta 2015, kun Kreikka kuskasi laittomat tulijat linja-autoilla eteenpäin seuraavalle rajalle.

Vaikka Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut vuotta 2015 edeltävien lukujen tasolle, Kreikan saarilla jatkuu pitkittynyt humanitaarinen kriisi. Viime helmikuussa Kreikan saarilla odotti tietoa tulevasta 42 000 turvapaikanhakijaa. Heistä moni on asunut ylikuormittuneilla leireillä usean vuoden ajan.

Ei ole selvinnyt, miksi Kreikan turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely kestää vuosikaudet. Samoin on mysteeri (no, ei oikeastaan), miten Kreikka ei ole pystynyt panemaan leirien oloja kuntoon vuosien aikana, vaikka on saanut EU:lta kaksi miljardia euroa turvapaikkajärjestelmänsä päivittämiseen. Ilmeisesti rahat ovat jääneet EU:n siunauksella matkan varrelle, sillä telttaleireille asti ei näytä päätyneen euroakaan.

EU-Turkki-sopimuksen ja hotspot-mallin tuloksena Kreikan saarten leireille on jäänyt epäinhimillisiin olosuhteisiin jumiin kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita. Vuonna 2019 Kreikan saarille saapuneet turvapaikanhakijat saattavat joutua odottamaan haastatteluaikaa jopa vuoteen 2022 tai 2023.

En ymmärrä, mitä kautta kreikkalaisten käsittämätön viivyttely liittyy EU-Turkki-sopimukseen ja hotspot-malliin. Paitsi tietysti jos vaihtoehtona olisi kuten vuonna 2015, että Kreikka päästää laittomasti maahan tulleet jatkamaan matkaa syvemmälle Eurooppaan.

Monilla kreikkalaisilla on muistissa vanhojen sukupolvien pakolaisajat Lähi-idässä, ja vuonna 2015 kreikkalaiset olivatkin etulinjassa tarjoamassa suojaa miljoonan turvapaikanhakijan saapuessa Eurooppaan.

Kreikkalaiset eivät tarjonneet suojaa miljoonalle turvapaikanhakijalle, vaan auttoivat miljoonaa laitonta siirtolaista kulkemaan maan läpi. Tilastojen mukaan vain harva haki turvapaikkaa Kreikasta ja silloinkin luultavasti pakon edessä.

Hotspot-mallin ja EU-Turkki-sopimuksen taustalla on jäsenmaiden konsensus EU:n eristämiseen ja ulkoistamiseen perustuvasta maahanmuuttopolitiikasta. Hotspot-mallin takana ovat poliittiset laskelmat: turvapaikanhakijoiden eristäminen saarille Euroopan rajalle estää heitä liikkumasta edelleen Keski- tai Pohjois-Eurooppaan. Lisäksi leirien olosuhteiden on uskottu toimivan "pelotteena" Eurooppaan suuntaamista harkitseville pakolaisille ja maahanmuuttajille.

Erinomainen ajatus, mutta EU-päättäjien motiivit ovat selvästikin toisenlaiset. Muuten ulkorajat olisi jo pantu tiukasti kiinni, eikä olisi puhettakaan turvapaikanhakijoiden ilmasillasta ulkorajoilta jäsenmaihin.

Vaikka niin kutsutut Visegrad-maat Puola, Unkari, Tšekki ja Slovakia ovat olleet äänekkäimmin vastuunjakoa vastaan, myös monet muut jäsenmaat ovat edistäneet hotspot-mallia etujensa mukaisena ja pyrkivät pitämään EU:n turvapaikkajärjestelmän painopisteen etelässä.

Ei täsmää ollenkaan. Miksi ne muut jäsenmaat sitten vaativat myös Visegrad-maita ja kaikkia jäsenmaita vastaanottamaan turvapaikanhakijoita sieltä etelästä?

Kreikan leirien epäinhimillisten olosuhteiden taustalla onkin ennen kaikkea eurooppalainen puoluepolitiikka. Vuoden 2015 myötä vahvistuneen maahanmuuttopopulistisen aallon myötä Euroopassa iski poliittinen paniikki. Sen seurauksena maahanmuuttopopulististen puolueiden lisäksi myös perinteiset liberaalit, maahanmuuttomyönteiset puolueet harppasivat maahanmuuttopolitiikassaan huomattavasti aiempaa tiukempaan suuntaan. Puoluepoliittisella spektrillä ennen progressiiviset valtavirtapuolueet ovat omaksuneet turvapaikanhakijoiden eristämiseen ja ulkoistamiseen perustuvia käytäntöjä maahanmuuttopolitiikassaan.

Kunpa eurooppalaisen puoluepolitiikan tavoitteena olisikin turvapaikanhakijoiden eristäminen ja ulkoistaminen. Mutta kun ei ole, vaan juuri päinvastoin, kuten EU:n komission suunnitelma osoittaa.

Hotspot-mallin myötä Kreikan saarien leirejä on verrattu Euroopan versioon Australian pakolaissaarista, ja yhtymäkohtia voi löytää myös Bangladeshin kansainvälisesti kritisoidusta suunnitelmasta siirtää Rohingya-pakolaisia Bhasan Charin saarelle.

Vertailu ontuu pahasti. Australia on ilmoittanut kansainvälisen pakolaissopimuksen mukaisesti, että se ei ota vastaan (meriteitse tulevia) turvapaikanhakijoita, vaan järjestää heille suojaa muualta. Eurooppa ei ole tehnyt mitään vastaavaa, vaikka juuri se olisi ainoa toimiva ratkaisu vapaan turvapaikanhaun aiheuttamaan pahenevaan kriisiin.

Saksa pyrki EU-puheenjohtajamaana syksyllä 2020 löytämään poliittisen kompromissin EU:n maahanmuuttopakettiin, mutta konsensusta jäsenmaiden välillä on löytynyt toistaiseksi vain rajavartioinnin, palautusten ja ulkosuhteiden vahvistamisesta.

Rajavartioinnin vahvistaminen ei tarkoita tiukempaa rajakontrollia vaan päinvastoin nykyistä helpompaa sisäänpääsyä ihmisoikeuksien nimissä muun muassa meritaksien avulla.

Palautusten tehostamisesta puhutaan paljon, mutta komission suunnitelma ei tarjoa mitään sen tueksi.

"Ulkosuhteiden vahvistaminen", no joo...

Komission maahanmuuttopaketin ehdotusten mukaan Eurooppaan saapuneet turvapaikanhakijat saattaisivat joutua osana turvapaikkaprosessia pidätetyiksi useiksi kuukausiksi – tai jopa vuodeksi.

Ainakin minun lukemani version mukaan pidättäminen, jolla kai tarkoitetaan tässä suljettuun laitokseen sijoittamista, rajoittuisi vain erityistapauksiin, ja pääsääntöisesti tulijat pitäisi asuttaa avoimiin laitoksiin. Väitteen uskottavuutta vähentää sekin, että kaikkien Euroopan turvapaikanhakijoiden pidättäminen vaatisi valtavasti resursseja ja tulisi ainakin aluksi mielettömän kalliiksi. Ei varmasti tule tapahtumaan.

Ei sillä, tällainen muutos olisi oikeansuuntainen, jos se vain pitäisi paikkansa.

Yhteistyötä kolmansien maiden kanssa halutaan lisätä siitä huolimatta, että maahanmuuttoyhteistyö esimerkiksi Turkin ja sotaa käyvän Libyan kanssa on osoittautunut kalliiksi ja epäinhimilliseksi. Sillä saattaa myös olla pitkäkantoiset vahingolliset seuraukset: Nigerissä EU:n kannustama tiukempi rajapolitiikka on lisännyt työttömyyttä ja epävakauden riskiä.

Melkein mikä tahansa maahanmuuttoyhteistyö kolmansien maiden kanssa on millä tahansa mittarilla parempi vaihtoehto kuin se, että laitonta siirtolaisuutta ei yritetä estää, kunhan yhteistyö ei ole vain sokeaa rahan kippaamista, kuten se valitettavan suurelta osin on ollut ainakin Turkin tapauksessa.

Kestävämmin EU voisi ehkäistä pakolaisuutta panostamalla konfliktien ehkäisyyn sekä säännöllisiin ja turvallisiin maahanmuuttoväyliin, jotta sotaa pakenevien ei tarvitsisi turvautua salakuljettajiin ja Välimeren kaltaisiin vaarallisiin reitteihin.

Ja millähän perusteella?

EU:lla ei oikeasti ole muskeleita ja auktoriteettia ehkäistä maailman konflikteja, eikä ainakaan vaikuttaa sitä kautta Eurooppaan laittomasti pyrkivien määrään. Miten se muka olisi ehkäissyt esimerkiksi vuoden 2015 kriisin verrattuna siihen, että Euroopan maissa olisi yksinkertaisesti ollut toisenlainen turvapaikkapolitiikka ja että sisärajat olisi pidetty kiinni?

"Säännöllisten ja turvallisten maahanmuuttoväylien" lisääminen ei vaikuttaisi salakuljettajien kysyntään ja Välimeren vaarallisten reittien käyttöön, ellei sillä tarkoitettaisi rajojen avaamista ennennäkemättömälle massamaahanmuutolle. Ihmissalakuljetuksen kysyntä ei tule konflikteista ja pakolaisuudesta vaan halusta parantaa elintasoa.

Suomelle tämä on hyvä uutinen: Euroopan ulkorajavaltiona on Suomenkin etu, että EU:n maahanmuuttolainsäädäntö perustuu tasaiseen vastuunjakoon, jossa kaikki jäsenmaat vastaanottavat turvapaikanhakijoita, sen sijaan että rajavaltiot kantavat koko taakan. Toimiva järjestelmä, joka kunnioittaisi turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa ja jakaisi vastuun niin, ettei se kuormita yksittäisiä maita, lievittäisi sekä Euroopan rajojen humanitaarisiä kriisejä että EU:n poliittisen ilmapiirin tulehtuneisuutta.

Kehnoa logiikkaa, Orpo/Mykkänen-tasoa.

Väite Suomen edusta perustuu naiiviin ja vaaralliseen oletukseen, että tulijoiden määrä ei riipu mitenkään EU:n ja jäsenmaiden politiikoista. Mitä ikinä Euroopassa tehdään, ulkorajan ylittää sama määrä ihmisiä.

Näinhän ei tietenkään ole, vaan turvapaikkamaahanmuutto ja siihen kytkeytyvä laiton siirtolaisuus on dynaaminen systeemi. Mitä helpompaa haluttuun määränpäähän matkaaminen on ja mitä houkuttelevampi se on, sitä enemmän tulijoita. Mitä enemmän liikkumisen esteitä ja mitä tiukemmat turvapaikkakriteerit, sitä vähemmän tulijoita. Vuonna 2015 Kreikan kautta Eurooppaan ei olisi tullut miljoonaa laitonta siirtolaista, ellei Kreikasta olisi päässyt niin helposti eteenpäin, ja ellei Merkel olisi ilmoittanut, että tulkaa tänne vaan, teitä ei palauteta.

Eikä "vastuunjako" eli pakolliset turvapaikanhakijasiirrot ole missään nimessä Suomenkaan etu. Jos Venäjän miljoonat laittomat siirtolaiset keksivät pääsevänsä Suomen kautta laillisesti Keski-Eurooppaan, eivätkä sen enempää venäläiset kuin suomalaisetkaan rajavartijat estä tätä, olemme pulassa. Yhteiset säännöt "vastuunjaosta" unohdetaan muissa maissa tiukan paikan tullen aivan kuten yhteiset säännöt unohdettiin vuonna 2015. Ruotsikin ihan pokkana kuskasi alueelleen tulleita laittomia siirtolaisia Suomeen maksuttomilla juna- ja bussikyydeillä.

Vastaavasti ei ole sen enempää Kreikan kuin Suomenkaan etu, että Kreikkaan vyöryy turvapaikanhakijasiirtojen vetäminä aluksi vaikka parikin milljoonaa Turkissa majailevista 3,6 miljoonasta syyrialaisesta. Afrikkalaisia sitten riittääkin jaettavaksi satoja miljoonia. Halukkaiden tulijoiden määrä ei ole kiinni kuin logistiikasta, ellei ovea panna vihdoin kiinni.

Kirjoittajasta

Tuuli Räty työskentelee Brysselissä kansainvälisessä konfliktinehkäisyjärjestössä. Tuulilla on kansainvälisen politiikan maisterintutkinto Aberdeenin yliopistosta, ja hän on opiskellut ja työskennellyt myös Hongkongissa ja New Yorkissa. Tuuli on kiinnostunut muun muassa maahanmuuttopolitiikasta, asevalvonnasta sekä sisäpoliittisten intressien vaikutuksesta ulkopolitiikkaan ja kehitysapuun.

[Supernuiva]

^Miten Roopen kommentit tuohon(kin) juttuun saisivat laajempaa julkisuutta Homman ulkopuolella?

[Lalli IsoTalo]

^Miten Roopen kommentit tuohon(kin) juttuun saisivat laajempaa julkisuutta Homman ulkopuolella?

Joku hommalainen menee mokutustilaisuuteen esittämään yleisökysymyksiä, samalla outaten itsensä. Jos PS tajuaa lukea Roopen postauksia, heillä on suurempi mahdollisuus levittää sanaa.

[Roope]

Euroopan inhimillisemmät rajat

»Ajattelin, että saan hyvän työn ja lähetän kaikki rahat serkulleni», sanoo guinealainen teinipoika Bambino. Hän asui 2010-luvun taitteessa Marokossa, Espanjalle kuuluvaa Melillan aluetta sivuavilla vuorilla, kymmenien afrikkalaisten nuorten veljeskunnaksi kutsumassa yhteisössä.

[...]

Ousmane puolestaan haaveilee opintojen jatkamisesta Euroopassa, koska opiskelu tai edes oleskelu Euroopassa nostaisi hänen arvoaan Senegalin työmarkkinoilla. Pakottavaa tarvetta päästä meren tuolle puolen ei kuitenkaan ole. Kenenkään toimeentulo tai elämä kotimaassa ei riipu Ousmanesta.

Vaikka lähdön henkilökohtaiset syyt ovat yksilöllisiä, kaikkia Alexander-Nathanin kirjan päähenkilöitä yhdistää se, että kotona heistä ollaan ylpeitä. He ovat yhteisöjensä terävimpiä päitä, sankareita, joilta toivotaan paljon, ehkä liikaakin.

Toiseksi heitä yhdistää se, että Marokossa he ovat yhteiskunnan suojattomimpia. Viranomaiset palauttavat paperittomia maarajoilta surutta takaisin autiomaahan. Kaupungeissa heitä pahoinpitelee poliisi. Luvallisestikin tulleille huudellaan ja heitä syrjitään, koska he ovat mustia. Harvan suojeluntarve selvitetään.

Näin ei tarvitsisi olla, kirjoittaa muuttoliike- ja turvapaikka­politiikkaan erikoistunut itävaltalainen ajatushautomo­ammattilainen Gerald Knaus. Euroopan unionin akuutin siirtolaiskriisin lopettanut EU:n ja Turkin julkilausuma vuodelta 2016 perustui hänen European Stability Initiative -ajatushautomonsa ideoihin (ja epäonnistui Knausin mukaan poliittisen tahdon ja toimeenpanon puutteeseen).

Kirjassaan Knaus hahmottelee, millaiset olisivat Euroopan unionin humaanit ulkorajat. Niillä jokaisen suojelun tarve selvitettäisiin nopeasti ja reilusti – ja ne, joilla ei suojelun tarvetta olisi, palautettaisiin. Tämä vaatisi yhteistyötä naapuruston maiden kanssa, ennen kaikkea Marokon.

Ensin EU:n pitäisi perustaa Espanjalle kuuluviin Ceutaan ja Melillaan turvapaikkajärjestelmät, joissa tulijoiden hakemukset tutkittaisiin, Knaus ehdottaa. Suojelua myönnettäisiin sitä tarvitseville. Marokko sitoutuisi ottamaan takaisin ne, joilla ei suojelun tarvetta ole, sekä parantamaan ihmisoikeustilannettaan.


Toiseksi Espanja ja muut EU-maat kantaisivat vastuunsa pakolaisten suojelusta lisäämällä kolmansista maista uudelleensijoitettavien eli niin sanottujen kiintiöpakolaisten määrää. Nyt maailman pakolaisista lähes neljä viidestä asuu köyhissä maissa. Kolmas ja tärkein askel olisi, että EU helpottaisi marokkolaisten viisuminsaantia, tarjoaisi stipendejä ja aloittaisi neuvottelut viisumivapaudesta.

Jos rajoista onnistuttaisiin tekemään inhimilliset, eurooppalaiset valtiojohtajat voisivat Knausin mukaan palauttaa kansalaisilleen tunteen siitä, että kontrolli säilyy. Se lisäisi turvallisuutta.

Samalla EU voisi vaikuttaa paljon itseään isompiin asioihin. Inhimillisillä ulkorajoilla ja vaatimalla kumppanimailtaan siirtolaisten ja turvapaikan­hakijoiden ihmisarvoista kohtelua EU voisi osoittaa halunsa ja kykynsä ylläpitää ja kehittää kansainvälistä pakolaisjärjestelmää. Se on oleellinen osa läntistä ihmisoikeuslainsäädäntöä, ja Euroopalla on siinä johtorooli.

Anna-Kaisa Hiltunen

Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija, jonka EU:n pakolaispolitiikkaa käsittelevä teos Euroopan porteilla palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla 2020.

Ulkopolitiikka 11.3.2021

Sorosin rahoittaman ajatushautomon Knausilla on tosiaan melkoiset meriitit, kun oli synnyttämässä epäonnistunutta Turkki-sopimusta.

Knausin esittämät uudet ideat ovat vielä epäonnistuneempia (Turkin sopimus sentään olisi periaatteessa voinut toimiakin), eivätkä sanottavasti poikkea EU:n komission kaavailemasta uudesta turvapaikkajärjestelmäsuunnitelmasta, johon Knaus on epäilemättä ollut vaikuttamassa.

Mutta tosiaan ne ehdotukset. EU:n turvapaikanhakukeskuksen perustaminen Afrikkaan on mielipuolista, tarkastelee seurauksia miltä kantilta tahansa. Eurooppaan asutettavien kiintiöpakolaisten määrän lisäämiselle ei ole järkiperusteita, enkä keksi sellaisia myöskään kouluttamattomien marokkolaisten (36 miljoonaa asukasta) vapaalle maahanmuutolle.

Knausin "inhimilliset rajat" tarkoittavat käytännössä vapaata massamaahanmuuttoa, eikä se voi mitenkään listätä eurooppalaisten tunnetta kontrollista ja turvallisuudesta vaan niiden menetyksestä. Samaa älyvapaata horinaa kuin se, että vuoden 2015 kriisi oli kriisi vain siksi, että tulijoita ei jaeltu suoraan EU:n ulkorajoilta ympäri EU-maita.

[Näkkileipä]

Miksi EUn pitäisi perustaa turvapaikanhakukeskusta Afrikkaan? Tuon keskuksen perustamisen, pitäisi kuulua vain ja ainoastaan Afrikalle, eikä todellakaan muulle maailmalle. Vai oliko tarkoitus, että EU kustantaa keskuksen rahoituksen ja henkilökunnan palkkaamisen, sitten Afrikka saa vain taloudelliset hyödyt ja EU joutuu maksamaan koko lystin?

[Supernuiva]

^Asiaan liittyy aivan varmasti sellaisia näkökulmia, joita ei ole sanottu ääneen.

Voisi myös luulla, että tämä keskus ei vähennä Välimeren yli oma-aloitteisesti tulevien ihmisten määrää. Eikä meren yli päässeitä varmaankaan "palauteta" tuohon keskukseen, vaikka sellainen olisikin.

Luultavasti keskusta haluavat ihmiset näkevät asian siten, että sen avulla voitaisiin paremmin "täsmäohjata" tulijoita eri valtioihin? Tarkoittaisi sitä, että Suomeen tulevien määrä ei ainakaan vähenisi.

[Roope]

Suomen Kuvalehti: Yritys uudistaa EU:n pakolaispolitiikkaa on törmäämässä seinään – taas ollaan jumissa kelvottoman Dublinin sopimuksen kanssa 25.3.2021  (maksumuuri)

Ehdotetussa järjestelmässä tulijat olisivat joutuneet heti viisipäiväiseen arviointiin, jonka päätteeksi osa heistä olisi palautettu nopeutetusti tulomaihinsa.

Viiden päivän arvioinnissa päätettäisiin, ohjataanko turvapaikanhakija normaaliin vai nopeutettuun tutkintaprosessiin. Esimerkiksi selvästi perusteettoman hakemuksen tehneiden tai turvallisesta maasta tulleiden nopeutettu tutkinta saisi kestää korkeintaan 12 viikkoa, minkä jälkeen kielteisen päätöksen saanut ohjattaisiin korkeintaan 12 viikon pituiseen palautusprosessiin.

Mikäli turvapaikkapäätöstä ei saada jäsenmaassa aikaan 12 viikossa, turvapaikanhakija saa luvan virallisestikin palloilla laillisesti siinä maassa, joka tekee päätöksen. Kun järjestetyt majoituspaikat eivät pääsääntöisesti olisi suljettuja edes palautusvaiheessa, eikä lukkojen taakse paneminen sallittua kuin erityistapauksissa, suuren osan heikoin perustein tulleista hakijoista voi olettaa katoavan maan alle.

EUROOPAN komission syyskuussa 2020 tekemä ehdotus EU:n uudesta pakolaispolitiikasta on kaatumassa erityisesti EU:n eteläisten ulkorajamaiden vastustukseen.

Yllättävä suunta, mutta pääasia, että kaatuu.

Niiden mukaan ehdotus johtaisi käytännössä vain uusien, entistäkin suurempien pakolaisleirien syntymiseen muun muassa Kreikan saarille, Italiaan, Maltalle ja Espanjaan.

Muualle Eurooppaan siirtymisen estäminen onnistuisi vain Kreikan saarten kaltaisissa oloissa, joissa voidaan kontrolloida liikennettä mantereelle. Muuten avoimet leirit tyhjenisivät nopeasti naapurimaihin.

EU:n uusi turvapaikanhakijajärjestelmä edellyttää paitsi jäsenmaiden, myös Euroopan parlamentin hyväksyntää. Useiden EU-parlamentin jäsenten mukaan riittävän enemmistön saaminen reformin taakse on epätodennäköistä. Saksan sosiaalidemokraatteihin kuuluvan europarlamentaarikko Birgit Sippelin mukaan useat EU-maat ovat nyt vesittämässä komission ehdotusta.

Sippel koordinoi parlamentin S&D-ryhmän kantoja muun muassa pakolaisasioista vastaavassa oikeus- ja sisäasioiden LIBE-valiokunnassa. Hänen mukaansa komission ehdotuksen vastustajat ovat todennäköisesti oikeassa ja uusi järjestelmä keräisi entisestäänkin paineita niille EU-maille, joiden kautta pakolaiset maanosaan pyrkivät.

Olisi kiinnostavaa kuulla tästä vesittämisestä ja maista sen takana.

EU:n ruotsalaisen maahanmuuttokomissaarin Ylva Johanssonin mukaan pikakaistaa puoltaa se, että vuonna 2019 vain noin kolmannes EU:n alueelle saapuneista turvapaikanhakijoista täytti kansainvälisen suojelun tarpeen kriteerit.

Prosessi on kaikille sama, ja kun erona on vain aikaraja, en hahmota, mitä mullistavaa eri kaistoissa on. Jos pikakaistalla saa kielteisen päätöksen, ylivoimaisena ongelmana on aivan kuten ennenkin itse palauttaminen ja laittomaksi siirtolaiseksi loikkaaminen.

Muutenkin kyseenalaista, mistä esimerkiksi Kreikka polkaisisi sormennapsautuksella pystyyn koneiston, joka tehtailisi turvapaikkapäätöksiä valituksineen kolmessa kuukaudessa, kun nykyään ensimmäisenkin päätöksen saaminen kestää EU:n miljardiavusta huolimatta vuosikausia. Elleivät päätökset olisikin myönteisiä, jolloin hakijat kärrättäisiin kiintiöiden kautta muihin EU-maihin pois kreikkalaisten silmistä.

EU on ajautumassa tilanteeseen, jossa nykyinen Dublinin yleissopimus ei toimi, mutta sen tilalle ei kyetä sopimaan muutakaan ratkaisua.

Sopimuksen noudattaminen on osoittautunut mahdottomaksi, koska esimerkiksi Unkari, Puola ja Bulgaria eivät ole noudattaneet sitoumuksiaan ja ottaneet pakolaisia vastaan.

Ensi kerta, kun kuulen jotain näin mielikuvituksellista.

Unkarihan on pitänyt rajansa mahdollisimman hyvin kiinni ja estänyt maahan tunkeutuneita laittomia siirtolaisia etenemästä muihin EU-maihin. Kun Unkari pidätteli laittomia siirtolaisia kesällä 2015, Merkel toivotti heidät Unkarista tervetulleiksi Saksaan hakemaan turvapaikkaa. Unkari on ottanut vastaan Dublin-palautuksia, mutta muut EU-maat ovat kieltäytyneet lähettämästä heitä, koska eivät ole pitäneet Unkarin palautuspolitiikasta.

Jos toimittaja sekoittaa Dublin-sopimuksen komission vaatimiin turvapaikanhakijasiirtoihin kuten vuonna 2015, niin kyse ei silloinkaan ollut pakolaisista, eivätkä mainitut maat jääneet likimainkaan eniten jälkeen siirtokiintiöistään, vaan sen tekivät Saksa ja Ranska. Ensimmäisten siirtojen aikaan Unkari kieltäytyi siirroista, vaikka se oli maa, josta turvapaikanhakijoita olisi siirretty Italian ja Kreikan lailla muihin maihin.

Komission ehdotuksessa pakolaisten vastaanottamisesta kieltäytyville maille annettaisiin muita tapoja osallistua yhteisen taakan jakamiseen. Ne voisivat esimerkiksi tukea taloudellisesti pakolaisten palautuksia lähtömaihin.

Melkoista sekoilua toimittajalta.

Komissio haluaa jaettavaksi turvapaikanhakijoita kuten meritaksien tuomia halpatyöläisiä, ei pakolaisia. Vaihtoehtoiseksi osallistumistavaksi ei esitetä taloudellista tukea vaan huolehtimista muissa maissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksista ja niiden tyypillisesti epäonnistuessa näiden ei-pakolaisten asuttamisesta ja elättämisestä.

[akez]

Die Weltin juttu povaa, että maahanmuuttokriisi on kohta taas täällä. Samalla saa katsauksen EU-komission puuhista ja tietoa lähialueen maiden tilanteesta.

MAAHANMUUTTOKRIISI 2.0

Uusintapainos Erdogan-metodista

Uudelleen liekkeihin roihahtaneen maahanmuuttokriisin myötä EU:n vanha ongelma on taas täällä. Se on riippuvuus kolmansista maista. EU-komissio suunnittelee nyt uusia pakolaissopimuksia. Mitä haluavat ne maat, joista riippuvaisiksi EU ryhtyy ja mitä valtaa niillä on?

Die Welt 22.5.2021

Maahanmuuttokriisi on tulossa takaisin. Afrikasta laittomasti Italiaan ja Espanjaan tulleiden henkilöiden määrä on äskettäin kasvanut voimakkaasti. Näiden tulijoiden myötä EU:n vanha konflikti on taas täällä. Kun 6 vuotta sitten lukuisat pakolaiset tulvivat EU-maihin, niin koko yhteisö syöksyi syvään kriisiin, joka oli samaan aikaan luonteeltaan humanitaarinen, että poliittinen. Kriisiä ei pohjimmiltaan saatu koskaan ratkaistua.

EU:ssa on tapeltu pakolaisten jaosta jo vuosia. Etenkin Puola, Tsekki, Unkari ja Slovakia torjuvat vihamielisesti kaikki pysyvät mekanismit.

EU-komissio esitti siksi viime syyskuussa laajaa uudistusta, jonka tarkoituksena oli vähentää Kreikan, Italian ja Espanjan kaltaisten maiden kuormitusta etenkin karkotusten osalta.

Vaikka aika on käymässä vähiin, niin sopimusta ei ole näköpiirissä. Kokemukset ovat osoittaneet, että tulijoiden määrät kasvavat taas kesäkuukausien aikana. Nyt EU-komissio aikoo ulkoistaa ongelman ja se suunnittelee uusia sopimuksia kolmansien maiden kanssa. Ne olisivat samankaltaisia kuin Turkin kanssa tehty sopimus. Sisäasiainkomissaari Ylva Johansson kertoi italialaisen La Repubblica -lehden haastattelussa, että tällaisia neuvotteluja käydään jo Tunisian ja Libyan kanssa.

Tällaisten sopimusten suurin ongelma on se, että kolmansien maiden hallitukset osaavat käyttää Eurooppaan pyrkijöitä valttikortteinaan. Viimeksi Turkin presidentti Erdogan osoitti tämän vuoden 2020 alussa, jolloin hän julisti yksipuolisesti Kreikan rajan avatuksi. Myös muutaman päivän takaiset Ceutan tapahtumat olivat annettujen ilmoitusten aiheuttama eskalaatio. Marokko antoi 8 000 maahanmuuttajan rynnäköidä espanjalaiseen Ceutaan 36 tunnin sisällä.

Mitä haluavat ne maat, joista EU-komissio haluaa tehdä Euroopan riippuvaiseksi ja mitä valtaa niillä on ajaa läpi poliittisia intressejään? Welt teki katsauksen asiasta.
(...)

Lihavoinnit mun.

Referaattia loppujutusta:

MAROKKO

- Marokko sai mitä halusi pelkästään avaamalla portit Ceutan rajalla. Kyse oli Länsi-Saharan konfliktista. Marokon johto suuttui, koska ko. alueen Polisario-itsenäisyysliikkeen johtaja Brahim Ghalia hoidettiin espanjalaisessa sairaalassa kertomatta siitä Marokolla ja näin Ghalia pääsi samalla oikeuslaitoksen ulottumattomiin.
- EU-komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas julisti keskiviikkona sotaisasti, ettei kukaan voi kiristää EU:ta. Todellisuus oli jotakin muuta. Pian Ceutan tapahtumien jälkeen Espanja aloitti oikeusprosessin Ghalia vastaan kidnappauksen, raiskauksen ja muiden rikosten johdosta.

- Marokko on tietoinen mahtiasemastaan. Se estää joka vuosi satojen tuhansien tulon Afrikasta Eurooppaan. Lisäksi vuonna 2019 Marokko otti täysin kontolleen rajavalvonnan ja meripelastustoimet Gibraltarin salmessa. Espanjaan tulleiden asylanttien määrä laski noin 32 000 henkilöön, joka oli 50% vähemmän kuin edellisenä vuonna.
- Nämä palvelukset eivät ole ilmaisia. Espanja antoi Marokolle vuonna 2019 30 miljoonaa euroa rajavariointia varten. EU-komissiolta tuli vielä 140 miljoonaa.

- Marokko on samalla Eurooppaan pyrkivien alkuperä-, että transit-maa, ja se haluaisi siksi kehittää kestävää ratkaisua Euroopan tasavertaisena partnerina. Laillinen maahanmuutto ei kuitenkaan ole nykyään suosiossa EU:ssa. EU satsaa eristäytymiseen.
- Marokko on vihainen: "Me emme ole Euroopan santarmi", totesi Marokon ulkoministeri äskettäin. Pelkästään rahallisella tuella ei maahanmuuttoa hallita. Ennätyksellinen rynnäkkö voi tapahtua milloin vaan. Kaikki on kiinni EU-ulkorajaa valvovista Marokon turvallisuusjoukoista.

- Marokossa majailee kymmeniä tuhansia Eurooppaan haluavaa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tullutta. Monet ovat olleet siellä jo vuosikausia. Jos Marokko antaisi heidän lähteä vapaasti, niin Espanja tulvitettaisiin täysin.

LIBYA JA TUNISIA

- Molemmat maat ovat tärkeimpiä transit-maita Italiaan pyrkiville. Kummastakaan ei ole pitkä matka Lampedusalle tai Sisiliaan. UNHCR:n mukaan näitä reittejä pitkin on Italiaan tullut tänä vuonna 16. toukokuuta mennessä 13 156 henkilöä. Määrä on kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Noin 20% näistä on tullut Tunisiasta ja yli 60% Libyasta.

- Italia [Salvini] teki 2017 kiistellyn sopimuksen Libyan kanssa. Sen mukaan Libyan rannikkovartiosto estää Eurooppaan tulon Libyasta. Vastineeksi Italia antoi rahaa ja varusteita. Tulijoiden määrä laski huomattavasti [tosiasiassa lähes nollaan].

- Italiaan tulijoiden määrät ovat kuitenkin taas kasvussa ja erityisesti tämän vuoden alkupuolella. Syynä on erään italialaisekspertin mukaan se, että Libyan tilapäishallituksella on maan epävakaan tilanteen takia nyt muita paljon tärkeämpiä ongelmia, etenkin joulukuussa pidettävät vaalit vaativat keskittymistä.

- Italia panostaa edelleen neuvotteluihin. Niitä käydään nyt myös EU-komission tuella. Uusi sopimus saataneen aikaan kuitenkin vasta Libyan vaalien jälkeen, jolloin maahan saadaan pysyvä hallitus. Neuvotteluja käydään kuitenkin jo nyt väliaikaishallituksen kanssa. Ensi viikolla Libyaan ovat lähdössä Italian ulkoministeri Luigi Di Maio ja EU-laajentumis- ja naapurimaakomissaari Olivér Várhelyi.

- Italia käy ensimmäistä kertaa myös EU-komission tuella yhteisiä maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevia neuvotteluja Tunisian kanssa. Torstaina Italian sisäministeri Luciana Lamorgese ja EU-sisäkomissaari Johansson matkustivat Tunisiaan.

- Tunisiassa on vakaa hallitus, joka käy jatkuvaa dialogia Italian kanssa. Aiheena ovat Tunisiasta veneillä lähtevät. He ovat pääosin tunisialaisista. Libyasta lähtevät ovat taas pääosin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja Bangladeshistä. Italialaisekspertin mukaan Tunisian hallitus onnistuu tehokkaasti torjumaan maahanmuuttajat rajoillaan, mutta se ei kykene estämään omaa väestöään lähtemästä.

- Etenkin nuoret tunisialaiset pyrkivät Välimeren yli taloudellisten syiden takia. Myöskään koronarajoitusten takia nykyään ei ole juuri tarjolla muita reittejä. Saadakseen Tunisiasta luotettavan partnerin on EU:n annettava taloudellista tukea maahanmuuttajavirtojen hallitsemiseksi.

TURKKI

- Pakolaiskriisin aikana suurin osa väestä tuli Turkin kautta Kreikkaan. Suuri osa oli syyrialaisia. Pelkästään lokakuussa 2015 Eurooppaan tulvi yli 200 000 henkilöä.

- Liittokansleri Angela Merkel toivotti pakolaiset tervetulleiksi - todennäköisesti toivoen samalla, että muut Euroopan hallitukset tekisivät saman perässä. [Niinpä Sipilä, tuo katala konna, lupasi sitten myös Suomessa talonsa koko maailmalle - todennäköisesti vain muutaman hopearahan tai hillotolpan takia.] Sen sijaan yhä useampi maa laittoi rajansa kiinni. Paine kasvoi, oikeistopuolueet hyötyivät. Marraskuusta 2015 vuoden 2016 tammikuuhun mennessä melkein 1 000 henkilöä hukkui itäiseen Välimereen. Oli löydettävä nopeasti ratkaisu.

- Näin syntyi EU:n ja Turkin välinen pakolaissopimus. Turkki otti vastuulleen rajojensa valvonnan, sekä suostui ottamaan takaisin Kreikkaan tulleet henkilöt. Vastapalveluksena Turkki sai 6 miljardia euroa ja tiiviimmät poliittiset kytkennät EU:n kanssa.
- Sopimus toimi [on osoitettavissa, ettei se toiminut]. Saapuvien henkilöiden määrä laski äkkiä, mereen hukkui yhä vähemmän henkilöitä, pakolaisten olosuhteet paranivat Turkissa ja Merkelin poliittinen perintö oli pelastettu.

- Samalla Turkin presidentti Erdoganille annettiin käteen mahtava valtti. Hän käytti sitä helmikuussa 2020 ja julisti rajojen olevan avoinna. Erdogan oli syyttänyt useita kertoja EU-komissiota sopimuksen täytäntöönpanon laiminlyönnistä. Mm. yhteisen tulliunionin modernisointia ja turkkilaisten viisumivapautta koskevat poliittiset sitoumukset eivät toteutuneet.
- Tuhannet henkilöt pyrkivät Erdoganin ilmoituksen jälkeen Turkista Kreikkaan. Kriisi oli taas täällä. Kreikan rajavartijat vastasivat voimalla. Kyynelkaasua, pamppua ja sokaisugranaatteja.
- Nykyään itäisen Välimeren kautta ei tulla juuri ollenkaan Eurooppaan. Huhtikuussa tulijoita oli vain 196. Onko Turkin kanssa tehty sopimus taas voimassa? Ei. Parhaillaan neuvotellaan uudesta sopimusversiosta.

- Tulijoiden vähäiseen määrään on muu syy. On havaittu, että Kreikan rajavartiosto karkottaa henkilöitä takaisin jo avomerellä. Se on EU-lakien ja kv. oikeuden kannalta laitonta [niin on muuten EU:n koronahuijauspakettikin].
- EU pärjää toki nykyään ilman pakolaissopimuksia. Erdoganin antamasta avusta ei kuitenkaan tulla luopumaan pitemmällä juoksulla, koska EU:n eristäytymispolitiikastaan maksama hinta on liian kova.

---

Eristäytyminen on vasemmistojargonin mukaista termistöä, jolla normaali rajavalvonta ja valtiollinen suvereniteetti yritetään leimata huonoiksi ja vääriksi asioiksi. Tästä voi vetää jo johtopäätöksiä Weltin toimittajan aatteellisesta näkövinkkelistä. Silti siitä huolimatta artikkeli sisältää paljon asiatietoa.

Mielenkiintoista tuo EU:n aktivoituminen tekemään sopimuksia kolmansien maiden kanssa. Pohjimmainen EU-doktriini on tähän asti ollut kaikenlaisen haittamaahanmuuton lisääminen, vaikka sitä yritetään naamioida milloin milläkin tavalla tai tempulla. Siksi vaikea uskoa EU-komission vilpittömiin pyrkimyksiin todellisuudessa hillitä tulijavirtaa. Pelkästään Salvini onnistui ihan itse Italiassa lopettamaan lähes kokonaan veneturistimatkat Italiaan, vaikka parku EU-komission suunnalla oli kova.

Weltin toimittajan näkemys on, että kun Merkel avasi rajat ja toivotti kaikki tämän maailman huijarit tervetulleiksi, niin hän samalla toivoi muiden Euroopan maiden tekevän samoin. Tuo arvio pitänee hyvin paikkansa kun katsoo mitä Sipilän holtiton hallitus teki tuolloin mistään mitään piittaamatta. Järjestivät armeijan jopa laukkuja kantamaan. Nykyään Merkel kuulemma toimii saksalaislehtien mukaan jo niin päin, että yllyttää ensin muita maita tekemään jotakin, että kehtaa sitten tehdä saman perässä (kun kaikki muutkin). Tällä systeemillä tänne nykyään roudataan "alaikäisiä" leirinsä polttajia Kreikasta. Kenties myös terroristi-äitejä suoraan Lähi-idästä.

Kokonaisuudessaan tuo haittamaahanmuuton torjuntakuvio on sellainen, että tarvitaan useiden erilaisten toimenpiteiden kimppua, jos aiotaan päästä tehokkaisiin tuloksiin. Niihin ei kuulu, että sisäministeri rakentaa sanojensa mukaan palomuuria, estääkseen laittomasti maassa oleskelevien paljastumisen. Niihin ei kuulu työlupien myöntäminen useidenkin valituskierteiden jälkeen kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. On puututtava vetotekijöihin ja näiden osalta koko systeemi on täällä pahasti rikki, sillä se lähinnä maksimoi tulijamäärää ja tänne notkumaan jäämisen mahdollisuuksia.

[Roope]

Mielenkiintoista tuo EU:n aktivoituminen tekemään sopimuksia kolmansien maiden kanssa. Pohjimmainen EU-doktriini on tähän asti ollut kaikenlaisen haittamaahanmuuton lisääminen, vaikka sitä yritetään naamioida milloin milläkin tavalla tai tempulla. Siksi vaikea uskoa EU-komission vilpittömiin pyrkimyksiin todellisuudessa hillitä tulijavirtaa.

Sama idea kuin Orpolla sisäministerinä vuonna 2015. Ei tosiaankaan haittamaahanmuuton vähentäminen vaan sen naamioiminen "hallituksi", vähemmän dramaattiseksi ja siten vähemmän vastarintaa nostattavaksi. Noihin kolmansien maiden kanssa tehtäviin EU-sopimuksiin kytketään rahakannustimien lisäksi viisumivapauksia ja maahanmuuttokiintiöitä ja -helpotuksia, joilla haittamaahanmuutto vain muuttaa muotoaan ja herättää vähemmän huomiota.

Kuten maahanmuuttokomissaari jo rauhoitteli komission maahanmuuttopaktia mokutuksen puutteesta (mm. viestinnässä korostetut lupaukset ulkorajavalvonnan tiukentamisesta ja palautusten tehostamisesta, joiden eteen ei kuitenkaan ole tehty mitään) arvostelleita, hän ei anna (haitta)maahanmuuton vähentyä.

[Roope]

Long Play: "Eurooppa ei voi kääntää selkäänsä turvaa hakeville ihmisille" 2.6.2021

EU:n valmistelema maahanmuuttosopimus jakaa suomalaisia meppejä. Turvapaikkaa hakevien lasten pikakäännytyksiä vastustavat kuitenkin kaikki muut paitsi perussuomalaiset. 

Euroopan unioni on parhaillaan uudistamassa maahanmuuttopolitiikkaansa. Komissio julkisti syyskuussa ehdotuksensa uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta. Tällä hetkellä se on Euroopan parlamentin käsittelyssä.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat esittäneet huolensa sopimusluonnokseen sisältyvästä rajamenettelystä: EU:n turvallisiksi luokittelemista maista tulevia ihmisiä ei enää tarvitsisi ohjata tavalliseen turvapaikanhakuprosessiin, vaan heidän asiansa voitaisiin käsitellä rajalla. Käännytettäväksi määrätyt voitaisiin laittaa säilöön odottamaan karkotusta.

Sopimusluonnokseen ei kuulu kuvatunlaista pikakäännytystä vaan väite siitä on pelkkää spinnausta.

Turvallisiksi arvioiduista maista tulevien turvapaikkahakemukset käsitellään saman proseduurin mukaan kuin muidenkin, mutta heidän kohdallaan päätös pitäisi saada aikaan kolmen kuukauden aikana. Tuo aikarajakaan ei merkitse muuta kuin että hakija pääsee viimeistään kolmen kuukauden jälkeen liikkumaan vapaasti (ja katoamaan maan alle), mikäli päätöstä ei ole saatu aikaan.

Se, mistä näissä puhutaan tahallisen harhaanjohtavasti pikakäännytyksenä, viittaa viiden päivän aikarajaan, jolloin rajalla pitäisi päättää, siirretäänkö turvapaikanhakija normaaliin (EU:n suositus kuusi kuukautta) vai kolmen kuukauden (ei kovin "pika") käsittelyjonoon. Käännytyspäätös on sitten ihan eri asia ja käännytyksen toteuttaminen vielä kolmas. Tekstissä mainittu karkotus edellyttäisi voimassa olevaa oleskelulupaa.

Puhe rajamenettelystä on sekin harhaanjohtavaa, ilmeisenä tarkoituksena luoda mielikuva EU:n ulkorajoille perustettavista valtavista tutkintakeskuksista. Oikeasti hakemukset voidaan tutkia missä tahansa EU-alueella.

Rajamenettelyyn voisivat joutua myös lapset. Sopimuksessa lapset jaotellaan yli ja alle 12-vuotiaisiin, vaikka YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat.

Tai sitten ei:

Yksintulleiden alaikäisten tai alle 12-vuotiaiden alaikäisten ja heidän perheenjäsentensä osalta rajamenettelyä voidaan soveltaa ainoastaan, jos heidän katsotaan olevan uhka kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.

Valiokunnan lausunto HaVL 5/2021 vp U 34/2016 vp 4.5.2021

Rajamenettelyä ilmoittivat kannattavansa Sdp:n Eero Heinäluoma ja Miapetra Kumpula-Natri, perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari, kokoomuksen Henna Virkkunen ja keskustan Elsi Katainen. Menettelyn vastustajiksi ilmoittautuivat vihreiden Heidi Hautala, Alviina Alametsä ja Ville Niinistö, Rkp:n Nils Torvalds, vasemmistoliiton Silvia Modig ja kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.

Näin mepit vastasivat Long Playn kysymyksiin (vastauksia on tiivistetty ja niistä on korjattu kielivirheitä):

Kannatatko rajamenettelyä?

Ville Niinistö (vihr.): En. On vaikeaa varmistaa, että rutiininomaiset päätökset rajoilla ottavat riittävän hyvin huomioon turvapaikkaa hakevien ihmisten yksilöllisiä edellytyksiä ja olosuhteita. Vaikka jokin maa olisi luokiteltu yleisellä tasolla "turvalliseksi", voivat esimerkiksi yksilön poliittinen toiminta, seksuaalinen suuntautuminen ja muut henkilöön liittyvät seikat silti altistaa vainolle.

Eero Heinäuoma (sd.): Kyllä. Rajamenettely tähtää esimerkiksi ilmeisen perusteettoman turvapaikkahakemuksen jättäneiden käännyttämisen tehostamiseen, mutta sen soveltamiseen liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Komission ehdotusta ohjata automaattisesti rajamenettelyyn hakijat niistä maista, joista tulevien hakemuksista hyväksytään alle 15 %, tulee kuitenkin pohtia vielä tarkemmin. Vaarana on, että pelkkä hakijan kansallisuus vaikuttaa turvapaikkahakemuksen asianmukaiseen käsittelyyn ja yksilön oikeusturvan vaarantumiseen.

Silvia Modig (vas.): En. On olemassa suuri vaara, että nopeutettu menettely tehtäisiin turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kustannuksella. Menettelyn pohjana on ajatus, että suurimmalla osalla Eurooppaan saapuvista ihmisistä ei olisi todellista suojelun tarvetta ja että turvapaikkahakemukset voitaisiin arvioida rajoilla helposti ja nopeasti. Näin ei kuitenkaan ole.

Nils Torvalds (r.): En. Komission ehdotus voidaan nähdä yrityksenä saada jäsenmaat vihdoin lähestymään toisiaan turvapaikka-asioissa. Edessä on kuitenkin vielä pitkiä vääntöjä ennen kuin se voidaan hyväksyä. Näen periaatteellisella tasolla ongelmallisena, että EU alkaisi entisestään eriarvoistamaan ihmisiä rajoillaan. Olen myös huolissani, onko esityksessä otettu tarpeeksi hyvin huomioon YK:n pakolaissopimuksen kriteerit.

Heidi Hautala (vihr.): En. Turvapaikanhakijoiden oikeutta hakea turvapaikkaa täytyy kunnioittaa ja siksi tapaukset tulee käsitellä yksilöllisesti, läpikotaisesti. Turvapaikanhakuprosessi on monipolvinen, ja näyttöä tarvitaan usein tietyn vähemmistön oloista lähtömaassa tai jopa tietyllä alueella lähtömaassa, hakijan perheen tai muun lähipiirin turvallisuustilanteesta tai esimerkiksi hakijaan kohdistuvista uhkauksista tai vaaratilanteesta. Tällaisia tietoja on lähes mahdotonta saada kiireessä.

Sirpa Pietikäinen (kok.): En. Kannatan yhteisiä rajamenettelyjä sinänsä, tavoite niissä on oikea, mutta ongelmalliseksi muodostuu turvalliseksi luokiteltujen maiden lista, jotka eivät välttämättä ole kaikille ihmisryhmille turvallisia (ml. lgbtiq+ henkilöt, ihmisoikeusaktivistit ja naiset) ja siksi ilman käsittelyä emme voi tietää, onko maa ja olosuhteet turvallisia tälle nimenomaiselle henkilölle.

Puheet kiireestä, eriarvoistamisesta (!) ja turvallisten maiden listasta ovat hämäystä. Proseduuri on sama, eli päätöksissä otetaan sopimusluonnoksen mukaan huomioon samat asiat. Sopimuksessa ei ehdoteta turvallisten maiden listaa, joista tulevat käännytettäisiin automaattisesti.

Europarlamentaarikkoja ei näytä huolestuttavan, että jo olemassaolevat direktiivit mahdollistavat ihan oikeatkin pikakäännytykset, mutta niitä ei vain juuri sovelleta.

Noin 85 prosenttia maailman pakolaisista asutetaan kehittyvissä maissa. Uusi sopimus ei esitä minkäänlaista lisäystä EU:n vastuunkantoon maailman pakolaisista. Onko tämä mielestäsi oikein?

Kysymys on järjetön. Myös siinä mielessä, että uusi sopimus lisäisi tulijoiden määrää ja siten myös EU-maiden taakkaa.

Niinistö: Ei. Eurooppa ei voi kääntää selkäänsä turvaa hakeville ihmisille. Oikeus hakea turvapaikkaa on ihmisoikeus. Tämä on turvapaikkapolitiikan peruslähtökohta, josta ei voida tinkiä. Kun yksi reitti suljetaan, ihmiset löytävät kyllä uusia, aiempaa riskialttiimpia väyliä hakea turvaa ja parempaa elämää. Esimerkiksi Kanarian saarille on viime aikoina suuntautunut aiempaa enemmän turvaa etsiviä ihmisiä, vaikka merimatka on pitkä ja vaarallinen. Jotta ihmiset eivät joudu turvautumaan salakuljettajiin ja hengenvaarallisiin merimatkoihin, tarvitaan ennen kaikkea turvallisia ja laillisia reittejä. Eurooppaan on oltava mahdollista saapua esimerkiksi työn, opiskelun ja perheenyhdistämisen takia.

Sopimus ei estä hakemasta turvapaikkaa vaan päinvastoin varmistaa, että ulkorajavaltiot eivät käännytä tulijoita rajalta.

Virkkunen: Ei. Uskon että Eurooppa pystyisi ottamaan isommankin roolin, tietäen että lähes puolet pakolaisista on lapsia, ja toisaalta EU-alueella väestö vähenee ja vanhenee. Mutta paljon pitää pystyä prosesseja sujuvoittamaan ja sääntöjä uudistamaan, jotta tämä voitaisiin onnistuneesti toteuttaa.

Virkkunen korvaisi eurooppalaisia "pakolaisilla", mikä on tutkitusti kaikkein kallein ja tehottomin tapa "kantaa vastuuta". Euroopan ulkopuolella autettaisiin samalla rahalla satakertaista määrää ihmisiä ilman maahanmuuton yhteiskunnallisia haittavaikutuksia.

Modig: Ei. EU:n on kannettava vastuuta maailman pakolaisista ja noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja velvoitteita. EU:n turvapaikkapolitiikan pitää olla inhimillistä ja perustua ihmisoikeuksiin ja turvapaikanhakijoiden ihmisarvon kunnioittamiseen. Siihen eivät kuulu leirit, joissa ihmiset suljetaan EU:n rajoille. Siihen ei kuulu väkivalta rajoilla, eikä turvapaikkapolitiikan häpeällinen ulkoistaminen kolmansille maille, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia. Komission ehdotus EU:n uudeksi turvapaikkasopimukseksi painottaa turvapaikanhaun ulkoistamista ja turvapaikanhakijoiden palautusta. Mielestäni se on kädenojennus maahanmuuttovastaisille jäsenmaille.

Mitä kansainvälisiä sopimuksia EU ei noudata? Eurooppahan on ainoa alue maailmassa, missä niitä nykyisillä eurooppalaisilla tulkinnoilla noudatetaan.

EU:n maahanmuuttosopimus ei painota turvapaikanhakijoiden palautusta millään konkreettisella tavalla.

Hautala: Ei. EU:n on vihdoin kyettävä luomaan yhteinen turvapaikkapolitiikka, koska ongelmat vain pahenevat. Jo vuosia on tiedetty, että EU:n turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut. Kaikki EU:n jäsenmaat tulisi velvoittaa joko rahallisesti osallistumaan toimivan turvapaikkajärjestelmän luomiseen tai ottamaan vastaan rekisteröityjä turvapaikanhakijoita. Suuri osa maailman pakolaisista asuu konfliktialueiden naapurimaissa. EU:n tulee välittömästi vahvistaa tukea näille alueille sekä pitkällä aikavälillä panostaa turvapaikkahakemusten juurisyiden ratkaisemiseen. EU-maiden tulee myös ottaa enemmän YK:n kiintiöpakolaisia, sillä järjestelmä on toimiva ja auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pakolaisia.

Kiintiöpakolaisjärjestelmä ei ole sen toimivampi ratkaisu etenkään suomalaisena versiona (USA valikoi parhaiten pärjääviä, Suomi huonoiten pärjääviä), sillä on selvää, että kustannukset ja yhteiskunnalliset ongelmat ovat samoja kuin turvapaikkamaahanmuutossakin.

Pietikäinen: Ei. Se ei ole mielestäni oikein, eikä se ole myöskään viisasta. Kaiken olemassa olevan tiedon mukaan esimerkiksi ilmastopakolaisuus tulee lisääntymään rajusti, ja joko me varustaudumme siihen hyvissä ajoin tai reagoimme vasta sitten kun ongelmat kaatuvat syliin.

Varaudutaan tekemällä kaikille selväksi, että "ilmastopakolaiset" eivät ole YK:n pakolaissopimuksen tarkoittamia pakolaisia, eikä sellaisiksi ilmoittautuviin tarvitse reagoida.

Alametsä: Ei. Ei ole oikein, että valmiiksi heikommassa asemassa olevat maat joutuvat kantamaan päävastuun maailman pakolaisista. Esimerkiksi Libanonissa on väestömäärään nähden yli 20 kertaa enemmän pakolaisia kuin EU:ssa. Tutkijat ovat arvioineet, että tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutos pakottaa yhä enemmän ihmisiä jättämään kotinsa. EU:n tuleekin aktiivisesti edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja auttaa köyhempiä maita sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Libanon onkin kusessa pakolaistensa kanssa, on sulkenut aikaa sitten rajansa ja pakottaa syyrialaisia palaamaan kotiinsa. Sekin vielä, että Libanon ei osallistu ollenkaan pakolaisten ylläpitoon vaan lystin maksavat suurimmaksi osaksi EU-maat.

Tämä oli Long Playn ilmainen Sivuääni. Julkaisemme myös pitkiä ja tutkivia juttuja. Niiden tekeminen rahoitetaan kokonaan lukijoiden tilausmaksuilla, koska emme myy mainostilaa. Jos haluat tukea perusteellista journalismia, tilaa Long Play tästä.

Edit:
Sopimuksessa ei ole kyse lapsista eikä pikakäännytyksistä, mutta näin toimittaja sen kehysti:

[tweet]1400075758924599299[/tweet]

[qwerty]

2021-06-04 RT: EU looked at 'importing 70 million Africans' by 2035, says German MEP Gunnar Beck, denouncing 'disastrous' new migration pact

"I have myself been working on the EU migration pact for some time and for me the enactment of such a pact would be disastrous," Beck told RT.com. "Because the EU not too long ago was talking about importing up to 70 million Africans into Europe by 2035. In my humble opinion this is not what we need to modernise our economy.

"And while the figure seems high, when the members of our migration pact campaign - including delegates from Denmark, Estonia, France and Belgium – met with the Commission just last year, that migration figure was brought up but no one at the Commission chose to deny it. "

The migration pact currently appears stuck in parliamentary committees, the received wisdom is that it's being deliberately stalled until the outcome of the German federal elections is known in September.

Beck suggests an alternative reason for the unusual delay.

"It's not gone through all the committees in the European Parliament and the negotiations of the Council [of Europe] haven't started but I think the EU would like to push the legislation through from July onwards," he said.

"Now that all the countries are phasing out the lockdown and people are generally feeling better about themselves and able to leave their homes again. So the possibility is that they'll try to use the general feelgood atmosphere – summer combined with corona relaxations – to push ahead with this deeply dangerous legislative package," Beck said.

That should play well for AfD in the federal elections, which are slated for September 22, but Beck is not so sure.

"It's possible that migration will become an important issue in the federal election," he said. "And the EU migration pact to those of us in the EU delegation is an important campaign but whether that can be turned into an election campaign is a different story."

Siellä on ilmeisesti käytössä samat kaaviot jotka taannoin olivat Jyrki Kataisella, kun hän ehdotti Suomeen 1.8 miljoonaa muukalaista (vuoteen 2020 mennessä) tai hukka meidät perii.

[Roope]

^^Tuohon edelliseen liittyen:

Long Play: EU:n ehdotus voi mullistaa Suomen turvapaikkapolitiikan 3.6.2021 (ei maksumuuria)

Mulllistaisipa hyvinkin, mutta täysin toisin kuin Long Playn Adile Sevimli antaa jutussaan ymmärtää.

Suomen turvapaikkakäytännöt muuttuvat täysin, jos EU:n komission valmistelema ehdotus uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta hyväksytään sellaisenaan. 
Sopimuksessa ehdotetaan, että EU:n turvallisiksi luokittelemista maista tulevia ihmisiä ei enää tarvitsisi ohjata tavalliseen turvapaikanhakuprosessiin, vaan heidän asiansa voitaisiin hoitaa rajalla pikakäsittelynä. Uutta käytäntöä kutsutaan rajamenettelyksi.

"Rajamenettely" on maahanmuuttokomissaarin mukaan muuten sama kuin "tavallinen turvapaikanhakuprosessi", mutta siinä turvapaikanhakijaa voidaan pitää (ei ole velvollisuutta) hakemuksen käsittelyn ajan tai joka tapauksessa korkeintaan kolme kuukautta suljetussa laitoksessa. Kuten kolmen kuukauden tavoiteaika kertoo, kyseessä ei ole oikeasti "pikakäsittely", eikä käsittely ole sidoksissa "rajaan".

Käännytettäväksi määrätyt voitaisiin laittaa säilöön odottamaan karkotusta. Tämä tarkoittaisi, että Suomen pitäisi perustaa rajansa tuntumaan säilöjä, joissa turvapaikanhakijoita voitaisiin pitää jopa puolen vuoden ajan.

Kuten nimitys kertoo, käännytettäviä ei tietenkään karkoteta vaan käännytetään.

Käännytettävien säilöönotto on mahdollista nytkin, mutta se on poikkeus. On aika selvää, että säilöönottoa ei voi noin vain laajentaa esimerkiksi Suomessa tuhansiin ihmisiin. Ensin on saatava tulijamäärät alas.

"Ihmisten vapautta rajoitettaisiin huomattavasti", Suomen pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström sanoo.
Tällä hetkellä Suomen rajalla turvapaikkaa hakevat ihmiset voivat jatkaa matkaansa vastaanottokeskukseen omin päin.

Mikä onkin hullua, sillä silloin laittomat siirtolaiset päästetään Suomen alueelle omin päin ilman minkäänlaista taustojen tsekkausta.

Mannerströmin mukaan jokaisen ihmisen oikeus turvapaikkaan pitäisi tutkia yksilöllisesti. Perusteita pakolaisasemaan on paljon, eikä päätöksen pitäisi koskaan perustua kansalaisuuteen.
"Emme voi sanoa, että kaikki iranilaiset ovat vainon kohteita. Meidän on tutkittava, ketkä ovat."

Kuten Pakolaisavun Mannerström aivan hyvin tietää, suunnitelman mukaan hakemus käsiteltäisiin edelleen yksilöllisesti, eikä päätös perustuisi kansallisuuteen. Prosesseissa olisi erona vain käsittelyn tavoiteaika ja mahdollinen – ei pakollinen – määräaikainen säilöönotto.

Ei ole järkeä, että nykyään laittomat siirtolaiset pääsevät vapaasti katoamaan EU-alueelle, kunhan vain sanovat rajalla "asylum". Monissa ulkorajamaissa (Kreikka, Italia, Espanja) heidän ei välttämättä tarvitse tehdä sitäkään.

SOPIMUSLUONNOKSESSA EHDOTETAAN uutta solidaarisuusmallia. Jos Eurooppaan tulisi  turvapaikanhakijoita kerralla suuri määrä kuten vuonna 2015, kaikkien jäsenmaiden olisi joko vastaanotettava ihmisiä tai kompensoitava osallistumattomuutensa muilla tavoin, kuten hoitamalla ihmisten palautuksia.

Tämäkin pielessä...

Sopimusluonnoksen mukaan jäsenmaiden olisi joka tapauksessa joko vastaanotettava ihmisiä tai hoidettava ihmisten palautuksia.

Sen sijaan suuremman vyöryn (muistaakseni komissio saa itse määritellä kriteerit) tapauksessa kaikkien maiden olisi vastaanotettava ulkorajoilta siirrettävät turvapaikanhakijat. Lisäksi silloin maakiintiöt eivät välttämättä enää perustuisi esimerkiksi prosentteihin, vaan komissio saisi vapaasti päättää ja määrätä, kuinka suuren määrän ihmisiä kukin jäsenmaa joutuisi vastaanottamaan.

"Periaatteessa Suomen valtio voisi päättää, ettei Suomi ota lainkaan turvapaikanhakijoita sisäisten siirtojen kautta, vaan perustaa säilöjä ja pyrkii palauttamaan mahdollisimman paljon ihmisiä", sanoo Katja Mannerström Suomen Pakolaisavusta.

Näin vain, mikäli EU-alueelle tulijoita on tarpeeksi vähän.

Käytännössä kielteisen päätöksen saaneiden palautukset on tehty niin vaikeiksi (keskimäärin vain noin joka kolmannesta päästään eroon), että siirrot tarkoittaisivat yleensä palautusten sijaan velvoillisuutta turvapaikkahuijareiden asuttamiseen.

Isojen ihmismäärien palauttaminen edellyttäisi hyviä suhteita niihin Afrikan ja Lähi-idän maihin, joihin ihmisiä palautettaisiin. Näiden niin sanottujen kauttakulkumaiden ja kolmansien maiden kanssa tehtävät sopimukset olisivat samankaltaisia kuin EU:n nykyinen sopimus Turkin kanssa.
Erona kuitenkin olisi, etteivät sopimuskumppanit ole tasavertaisia keskenään, vaan kehitysyhteistyökumppaneita. Käytännössä EU:n myöntämät kehitysyhteistyövarat sidottaisiin maiden halukkuuteen vastaanottaa palautettavia ihmisiä.
"EU tekisi kehitysavusta ehdollista", Mannerström sanoo. "Se on kiristämistä."

Paskapuhetta. Suunnitelmassa ei mainita tällaisesta, eikä komissio ole edes vihjannut kehitysavun ja palautussopimusten koplaamisesta, niin järkevää kuin se olisikin – tai juuri siksi.

Päinvastoin, maahanmuuttokomissaari on helpottamassa haittamaahanmuuttoa luomalla lisää "laillisia väyliä" ja luvannut, että (kehitysmaiden haitta)maahanmuuton kokonaistasoa ei päästetä ainakaan laskemaan.

Sopimuksessa suositellaan myös kiintiöpakolaisten määrän lisäämistä ja meripelastuksen kehittämistä. (Long Playn uusimmasta, Aurora Lemman kirjoittamasta jutusta "Poissa silmistä" käy ilmi, että viime vuosina jäsenmaat ovat leikanneet rahoitustaan Välimeren pelastusoperaatioille.)

Suunnitelman ja komission kommenttien perusteella EU pyrkii luomaan Välimerelle pysyvän meritaksijärjestelmän.

Hänen mukaansa uusi sopimus ei ratkaise EU:n maahanmuuttopolitiikan perusongelmaa: Käytännössä ainoa tapa päästä Eurooppaan on saada turvapaikka.

Tavoitteen ei tietenkään pitäisi olla ihmisten päästäminen Eurooppaan vaan suojelun tarjoaminen Euroopan ulkopuolella, missä samalla rahalla autetaan satakertaista määrää ihmisiä.

Kaikki tulijat eivät kuitenkaan ole suojelun tarpeessa, vaan he ovat jättäneet kotimaansa muista syistä. Heillä ei ole mitään laillisia väyliä tulla Eurooppaan esimerkiksi etsimään töitä. 

Eurooppa ei tarvitse myöskään töitä etsivien maahanmuuttoa.

"On hämmentävää, että Suomessa puhutaan työvoimapulasta ja samalla katsotaan, kuinka EU:n rajoilla ihmiset kiipeilevät aitojen yli, joutuvat pidätyskeskuksiin, hukkuvat merellä tai odottelevat saarilla kuukausitolkulla."

Aitojen yli kiipeilevät voivat hakea töitä Suomesta vaikka netin kautta, jolloin työvoimapulasta kärsivät yritykset voivat järjestää heille oleskeluluvat ja lentoliput.

Mannerströmin mielestä EU:n pitäisi luoda työviisumimalli, jotta ihmisten ei tarvitsisi lähteä vaaralliselle matkalle ja maksaa ihmissalakuljettajille. Myös ruuhkat turvapaikkahakemusten käsittelyssä helpottuisivat, jos esimerkiksi korkeakoulutetut syyrialaiset voisivat hakea turvapaikan sijaan työviisumia.

Siis työnhakuviisumia, mikä on erinomaisen kajahtanut ajatus. Millä lailla olisi parempi, että kymmenet tuhannet tai miksei vaikka miljoonat "korkeakoulutetut" irakilaiset, somalialaiset ja afganistanilaiset tulisivat loppuiäkseen Suomeen "töitä etsimään"?

"Suuri osa tulijoista haluaa tulla Eurooppaan töihin, koska kotimaassa on näköalattomuutta. On täysin luonnollista haluta parempaa elämää perheelleen. Jos meillä ei olisi varaa sähköön tai veteen tai eläisimme diktatuurissa, tekisimme ihan samoin."

Mahdollisesti, mutta ymmärtäisin ja hyväksyisin, jos minua ei kielitaidottomana ja kouluttamattomana toivotettaisi tervetulleeksi elämään muiden kustannuksella.

[Roope]

Pääkirjoitus: Suomen raja on Ceutassa

MITÄ yhteistä on Suomella, Kreikalla ja Espanjalla? Se, että ne kaikki vartioivat EU:n ulkorajaa. Siksi Suomelle ei ole yhden­tekevää, mitä tapahtuu Ceutassa, jossa Marokko on ilmeisen tarkoituksellisesti usuttanut tuhannet ihmiset ryntäämään Espanjan alueelle.

[...]

Kyse on pakolaiskiristyksestä. Samanlaista toimintaa Turkki on harjoittanut EU:n kustannuksella sangen tuottoisasti itäisellä Välimerellä. Suomi sai oman osansa vuosina 2015–2016, kun Venäjä lähetti rajan yli 1 700 ihmistä.

Pakolaiskiristys toimii, kuten muukin kiristys: jos siihen alistuu, hinta nousee. Siksi EU:n on löydettävä yhteinen linja paitsi pakolaistaakan jakoon myös ulkorajojensa varjeluun.

Kiristäjän on tiedettävä, että se saa vastaansa unionin koko voiman. Se olisi myös Suomen etu.

Helsingin Sanomat 21.5.2021

Hesari jatkaa samalla narratiivilla: EU-johtajat tuomitsemassa maahan­muuton poliittisena painostus­keinona – Turkki saamassa lisä­miljardeja

HUOLI maahanmuuton käyttämisestä painostuskeinona nousee esiin torstaina alkavassa Euroopan unionin jäsenmaiden johtajien tapaamisessa Brysselissä.

HS:n näkemän päätösluonnoksen mukaan EU-johtajat tuomitsevat ja haluavat torjua kolmansien maiden yritykset käyttää maahanmuuttajia omiin poliittisiin tarkoituksiinsa.

Yhtä hölmöä kuin ääriradikaalia ilmastopolitiikkaa ajava Suomen hallitus vastustamassa paljon löysempää politiikkaa harjoittavan EU:n ilmastopäätöksiä liian tiukkoina Suomelle.

Maahanmuuttoa ei voisi käyttää painostuskeinona, mikäli Suomi ja EU lopettaisivat haitalliseen maahanmuuttoon yllyttävän maahanmuuttopolitiikan.

Aihe kiinnostaa myös Suomea, jolla on tästä omakohtaista kokemusta vuodelta 2015. Tuolloin Venäjä alkoi yllättäen päästää omalta puoleltaan rajaa Raja-Joosepin ja Sallan raja-asemille turvapaikanhakijoita. Asia ratkaistiin Suomen ja Venäjän välisellä rajasopimuksella.

Edelleenkään ei ole osoitettu, että kyseessä olisi ollut Suomen painostaminen.

Oli absurdia, kun Suomessa väisteltiin katastrofaalisen, 30 000 Euroopassa pyörinyttä laitonta siirtolaista Ruotsin kautta houkutelleen turvapaikkapolitiikan järkevöittämistä keskittymällä olennaisempiin kysymyksiin, kuten saako Venäjältä tulla Suomeen turvapaikkaa hakemaan kävellen vai pitääkö olla polkupyörä tai peräti auto.

HUIPPUKOKOUKSEN valmisteluun osallistunut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) sanoo, ettei maahanmuuttajien käyttäminen poliittisena painostuskeinona ole sinänsä uusi ilmiö.

"Mutta nyt ensimmäistä kertaa tästä puhutaan avoimesti. Kyseessä on erittäin tuomittava ja vastenmielinen ilmiö, erityisesti kun siihen liittyy usein alaikäisten turvapaikanhakijoiden käyttäminen välineenä poliittisessa propagandassa ja painostuksessa. Tällainen täytyy torjua, ja EU:n on lähetettävä vahva yhteinen viesti, että tämä ei käy", Tuppurainen sanoi tiedotustilaisuudessa tiistain eurooppaministerien kokouksen jälkeen.

Sanoinko äsken, että absurdia? Ministeri Tuppurainen viittaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden tuomittavaan ja vastenmieliseen käyttöön poliittisessa propagandassa ja painostuksessa, eikä hän tosiaankaan tarkoita suomalaisia poliitikkoja ja pakolaisjärjestöjä.

Kokouksessa keskustellaan muun muassa maahanmuuton juurisyistä ja palautusten tehostamisesta.

Tärkein maahanmuuton juurisyy on elintasokuilu. Koska sen poistaminen ei ole mahdollista, olisi keskityttävä ei-toivotun maahanmuuton minimoimiseen. Mutta siitähän ei edes keskusteltu.

Palautusten tehostaminen on pitkälti komission takana, eikä se selvästikään aio tehdä maahanmuuttokomissaarin vastenmieliseksi kokemalle asialle mitään.

EU ei ole löytänyt ratkaisua yhteisiksi maahanmuuttopolitiikan suuntaviivoiksi vuoden 2015 maahanmuuttokriisin jälkeen. Komissio antoi uuden ratkaisuehdotuksensa syyskuussa. Suurimmat erimielisyydet koskevat edelleen sitä, miten maahantulijat jaetaan Euroopan maiden kesken.

Komission ratkaisuehdotus on järkeä vailla, kun se lähestyy ongelmaa tulijoiden jakamisen eikä haittamaahanmuuton estämisen kautta. Komission ehdotus johtaisi toteutuessaan vielä pahempaan kriisiin kuin vuonna 2015, ja tällä kertaa kriisi jatkuisi ja pahentuisi loputtomiin, kun jäsenmailta olisi riistetty aiemmat puolustautumiskeinot kuten rajojen sulkeminen.

Torstain ja perjantain huippukokouksessa ei odoteta läpimurtoa vastuun jakamisessa. Komission ehdotuksessa EU-maa voi valita, ottaako se vastaan osansa turvapaikanhakijoista tai auttaako se muilla keinoin maita, joihin kohdistuu tulijoiden suurin paine.

Ei pidä paikkaansa.

Komission ehdotuksen mukaan EU-maa voi rauhallisessa tilanteessa valita, ottaako se osansa turvapaikanhakijoista vai ottaako se vastuun kielteisen päätöksen saaneiden palautuksista ja niiden tyypillisesti epäonnistuessa turvapaikkahuijarien (tilastojen perusteella käytännössä afrikkalaisia ja/tai muslimeja) asuttamisesta.

Mikäli tulijoita on yhtään enemmän, ehdotuksen mukaan siirrytään (luultavasti pysyvään) kriisimoodiin, jossa komissio voi sanella jäsenmaiden tahdon jyräten, kuinka paljon laittomia siirtolaisia jäsenmaat joutuvat ottamaan vastaan.

EU-JOHTAJAT keskustelevat kokouksessa 3,5 miljardin euron rahoituksesta Turkille. Uutistoimisto Reutersin haastattelemien diplomaattilähteiden mukaan EU olisi jatkamassa Turkin tukemista vuoteen 2024. Tuki on tarkoitettu Turkissa olevien noin neljän miljoonan syyrialaispakolaisen auttamiseen.

Yhteensä 5,8 miljardin euron avustuspaketti menisi Turkin lisäksi Jordanialle, Libanonille ja Syyrialle. Rahoitus ohjataan humanitaaristen projektien kautta eikä hallituksille.

Muistutukseksi, että me maksamme Libanonin syyrialaispakolaisten ylläpidon, ei Libanon.

Aiempi, kuuden miljardin euron avustussopimus Turkin kanssa on herättänyt paljon arvostelua. Monien EU-maiden mielestä Turkki on käyttänyt pakolaisia pelinappuloina omien itsevaltaisten tavoitteidensa saavuttamiseen. Turkki avasi hetkellisesti rajansa Kreikkaan ja uhkasi EU:ta sopimuksen hylkäämisellä.

Alkuperäisen, vuonna 2016 solmitun sopimuksen mukaisesti Turkki lupasi ottaa kaikki Kreikkaan laittomasti pyrkineet syyrialaiset takaisin rahoitusta vastaan. EU myös lupasi turkkilaisille viisumihelpotuksia.

Miljardisopimus myytiin euroopplaisille näillä turvapaikanhakijasiirroilla, mutta ne eivät toteutuneet. Nyt Turkille syydetään lisää miljardeja muuten vaan.

[qwerty]

[tweet]1409816302638796802[/tweet]
[tweet]1409836060801126400[/tweet]

The Commission welcomes the agreement that the European Parliament and the Council have just found to transform the European Asylum Support Office into a European Union Agency of Asylum. It is a key initiative under the New Pact on Migration and Asylum. The new agency will help make asylum procedures in Member States of higher quality, more uniform and faster. Its new reserve of 500 experts will also provide more effective support to national asylum systems facing a high caseload, making the overall EU migration management system more efficient and sustainable.

Vice-President for Promoting our European Way of Life, Margaritis Schinas, said: "When we presented our proposal for an EU Pact on Migration and Asylum last September, we were aiming at creating a coherent and well-functioning European asylum system. Today's agreement, is a first important building block in this process. Member States will now be able to rely on the full operational support of the EU Asylum Agency, both under normal circumstances  and when they are in difficulty. The agency will make a tangible difference to asylum procedures, improving protection for individuals and addressing gaps to create greater convergence between Member States' asylum systems."

Commissioner for Home Affairs, Ylva Johansson, said: "The New Pact on Migration and Asylum is in motion. I am very pleased with this second legislative agreement since I took office. We need asylum decisions to be taken in a fast and fair manner and with the same high quality everywhere in Europe. And we need high and convergent reception standards across Member States. The new Agency will help achieve this, building on the excellent work of EASO. It will also help us move away from crisis into preparedness and response – a key step towards sustainable migration management in Europe."

A stronger agency to support the EU's asylum system

Building on the experience of the European Asylum Support Office, the new agency will have a reinforced mandate that will contribute to:

- More efficient asylum systems through greater operational and technical support to Member States, including training, preparedness, information analysis, and exchange of information.
- Improved assistance on request: A reserve of 500 experts including interpreters, case handlers or reception specialists will be ready to be deployed as part of asylum support teams at the request of Member States. Agency experts will have the mandate to prepare the entire administrative asylum procedure for decision by national authorities, and offer assistance in the appeal stage.
- Uniform, high-quality decision-making by developing operational standards, indicators, guidelines and best practices for the implementation of Union law on asylum.
- Better monitoring and reporting on Member States' asylum and reception systems to ensure more consistent practices throughout Europe, fully in line with EU law. The Commission will be able to issue recommendations with assistance measures.
- Capacity building in non-EU countries to improve asylum and reception systems and support EU and Member State resettlement schemes, building on the existing cooperation with UN agencies.

Next steps

The agreement reached today needs to be formally endorsed by the European Parliament and the Council. As soon as the new regulation has entered into force (20 days after publication in the Official Journal), the European Asylum Support Office will become the EU Agency for Asylum and will be able to act based on its new mandate.

[Ajatolloh]

Tanskan kansanpuolueen (Dansk folkparti) eurokansanedustaja Peter Kofod antaa puheessaan närhenmunat ruotsalaistaustaiselle sosialidemokraatti, siirtolaisasian komissaari Ylva Johanssonille.

Kohtalaisesti ruotsia osaaville pätkä vilkaistavaksi. https://www.facebook.com/sturle.costaknudsen/posts/2194236630716390

[akez]

Die Welt kertoo tänään, että EU vaatii konkreettisia tarjouksia pakolaisten vastaanotosta.

EU-sisäministerit tulevat keskustelemaan muutaman päivän kuluttua Afganistanin tilanteesta ja samalla maahanmuutosta Eurooppaan. EU-komissiolla on tarkkoja tavoitteita, mutta ilmapiiri on kuitenkin jo valmiiksi äreä. Kaikki maat eivät halua ottaa pakolaisia.

EU-komissio on kehottanut EU-jäsenmaita antamaan jo ensi viikolla konkreettisia tarjouksia ensi vuonna otettavista pakolaisista. EU-komission sisä- ja maahanmuuttopoliittinen tiedottaja Christian Wigand totesi Weltille ensi tiistaina pidettävän EU-sisäministerien erityiskokouksen alla, että "EU maksaa jäsenvaltioille kiintiö-ohjelman puitteissa 10 000 euroa per henkilö". Kiintiöohjelma on ollut viime vuosien aikana "täysi menestys". Vuoden 2015 jälkeen EU-maat ovat ottaneet kriisialueilta yli 80 000 henkilöä. EU-komissio odottaa nyt syyskuun puoliväliin asti jäsenvaltioilta sitoumuksia tulevan vuoden osalta. Kyse on eri alueilta tulevista henkilöistä, mutta Afganistan tulee tietenkin olemaan erityisen huomion kohteena.

Tavoitteena on "turvallisten ja laillisten reittien luomisesta, eli kiintiöohjelmasta, suojelun saamiseksi Euroopassa erityisen uhatussa asemassa oleville henkilöille". Kyse on "selkeästi määritellyistä ihmisryhmistä, jotka ovat erityisessä vaarassa. Näitä ovat journalistit ja ihmisoikeusaktivistit, erityisesti naiset ja tytöt. Tiivistä yhteistyötä tullaan tekemään UNHCR:n kanssa.

EU-tiedottajan mukaan EU-tasolla työskennellään "kuumeisesti" kattavan toimintatavan löytämiseksi Afganistanin kriisin osalta, joka sisältää kiintiöiden lisäksi myös tukea alueen ihmisille paikan päällä, taistelua ihmissalakuljettajia vastaan, sekä rajojen hallintaa. Ilmapiiri on kuitenkin kuumentunut EU-sisäministerikokouksen alla. Useat maat, kuten Itävalta ja Kreikka, kieltäytyvät ehdottomasti ottamasta lisää pakolaisia Afganistanista.

EU-komission strategiana on, että Afganistanista tulevat pakolaiset jäisivät lähialueille. EU on valmis tukemaan rahallisesti naapurimaita, kuten Uzbekistania ja Pakistania. Silti EU-komissio painostaa ja taivuttelee asuttamaan uudelleen Eurooppaan erityisesti uhatussa asemassa olevia ihmisiä. Tätä varten on mahdollisesti tehtävä yhteistyötä Taliban-hallituksen kanssa.

---

Mistä EU-komissiossa ovat saaneet päähänsä ajaa, vaikka väkisin, eurooppalaisille kaikkein vaarallisinta, heidän elinolojaan heikentävää ja ihmisoikeuksiaan polkevaa tapaa "auttaa pakolaisia"? EU-komission kiintiöratkaisu on vielä kaikkein tehottomin, kallein, epäoikeudenmukaisin ja vahingollisin tapa auttaa ketään, jo pelkästään suurten kulttuurierojen johdosta. Koska kyse ei ole tehokkaasta ja kaikkien edut huomioivasta auttamisesta, niin mistä sitten?

Pakolaissopimusten henki on vielä sellainen, että pakoon lähdetään naapurimaahan, ellei maan sisäinen pako onnistu. Muiden ei tarvitse edes ottaa vastaan kaukomaille pötkivien "pakolaisten" asyylihakemuksia.

[Roope]

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Euroopan unionin yhtenäisyys ei kestäisi vuoden 2015 pakolaiskriisin toisintoa 31.8.2021

Jos Afganistanin romahdus jotain opetti, niin ennakoinnin merkityksen. Nyt Euroopan johtajat ennakoivat seuraavaa pakolaiskriisiä. Vuoden 2015 toisinto halutaan estää.

Euroopan unionin poliittinen yhtenäisyys ei kestäisi uutta tilannetta, jossa EU olisi avuton järjestäytyneen pakolaisten salakuljetuksen edessä. Erityisesti pakolaisten tuoma poliittinen paine huolestuttaa presidentin­vaaleihin valmistautuvassa Ranskassa ja myös Saksassa. Presidentti Emmanuel Macronilta kuultiinkin heti Kabulin romahdettua lupaus siitä, että Ranska, Saksa ja muut EU -maat koordinoisivat toimet niin, ettei Eurooppa saa vastaansa uutta pakolaiskriisiä.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas kiertää parhaillaan Afganistanin naapuri­maissa neuvottelemassa edellytyksiä sille, että Talebania pakenevia afganistanilaisia autettaisiin erityisesti Turkissa, Iranissa ja myös Pakistanissa. Samaan aikaan EU:n oma valmistautuminen kriisiin on pahasti kesken.

Ursula von der Leyenin EU-komissio antoi vuosi sitten uuden esityksen unionin muutto­liike- ja turvapaikkasopimukseksi. Kokonaisuus on jumissa. Kesällä saatiin sovittua Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) valtuuksista. Sen ansiosta esimerkiksi suomalaisviranomaiset auttavat turvapaikkamenettelyssä Liettuaa, kun Valko-Venäjä puskee turva­paikan­hakijoita maan rajan yli. Silti ollaan kaukana siitä, että vaikkapa Unkari suostuisi sopimukseen kuuluvaan yhteisvastuuseen.

Komission esittämä muutto­liike- ja turvapaikkasopimus ei kylläkään estäisi vuoden 2015 toisintoa vaan loisi sellaisen, kun turvapaikanhakijat kuskattaisiin EU:n ulkorajoilta jäsenmaihin.

EU:n sisäministerit ovat koolla ylimääräisessä kokouksessa tiistaina. Suomen etu on on EU:n yhteinen vahva turvapaikka- ja maahan­muutto­politiikka.

Komission ajama yhteinen turvapaikkapolitiikka ei ole Suomen etu vaan Euroopan tuho. Viimeistään Afganistanin kriisin olisi pitänyt herättää poliitikot hautaamaan komission hullu suunnitelma, joka toteutuessaan houkuttelisi Eurooppaan miljoonia ihmisiä.

Afgaanipakolaisia olisi autettava lähimmässä turvallisessa paikassa. Silloin YK:n pakolaisjärjestön ja lähialueiden maiden tukemiseen on löydyttävä rahaa.

EU-maihin pakolaisia tulisi Afganistanin naapurimaista uudelleen­sijoittamisen kautta. Siihen Euroopan komissio lupaa lisää rahoitusta. Ohisalo ehdottaa Suomen pakolaiskiintiön nostamista 2 000:een. Määrä on todennäköiseen tarpeeseen nähden vaatimaton.

Niin että Afganistanin lähialueiden tukemiseen olisi hyvä löytää jostain rahaa, mutta pakolaiskiintiön kasvattamisen jättikustannukset otetaan annettuina. 2 000 ihmisen pakolaiskiintiö kun vastaa kustannuksiltaan noin 200 000 ihmisen auttamista lähialueilla, mutta ilmeisesti jossain on liikaa rahaa.

Venäjä työnsi turvapaikanhakijoita Suomeen syksyllä 2015.

Se oli kylläkin Ruotsi, ei Venäjä, joka kuskasi laittomia siirtolaisiaan Suomeen syksyllä 2015.

Tuolloin sisäministerinä toiminut Petteri Orpo haluaa nyt kokoomuksen puheen­johtajana Suomeen hätäjarrun, josta vetää, jos itärajalta tulee taas painetta. Orpon mukaan Suomen pitäisi voida lopettaa väliaikaisesti turvapaikkahakemusten vastaanottaminen, kun kyse on hybridi-iskusta. Näin toimi Kreikka viime vuonna, kun Turkki työnsi rajan yli turva­paikanhakijoita. Liettua on rajannut mahdollisuutta hakea turvapaikkaa vain virallisille raja-asemille.

Suomen on pidettävä huolta siitä, ettei itärajaa voida käyttää pakolaisilla tehtävissä hybridi-iskuissa. Hätäjarruakin voidaan tarvita. Turvapaikka­oikeuteen puuttuminen ei voi kuitenkaan olla Suomen kansallinen päätös, vaan asiaan tarvitaan EU-tason ratkaisu.

Haloo. Paine tuli tuolloin Ruotsista, ei Venäjältä. Hesarin hokemasta Venäjän hybridi-iskusta ei ole edelleenkään mitään näyttöä.

Turvapaikkaoikeuteen puuttumista ei ole odotettavissa, vaan EU-tason ratkaisu on päinvastoin painostaa jäsenmaat EU:n ulkorajoille tulevien vastaanottoon, vaikka niistä ei ole haettu turvapaikkaa.

Hallituksen on haettava EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan sellaisia ratkaisuja, jotka purevat myös siihen, että oikeutta hakea turva­paikkaa käytetään valtioiden painostukseen tai muutoin väärin. Vain se on aidosti vastuullista.

Mitä Kreikalle tai Liettualle olisi tapahtunut, jos ne olisivat jääneet odottamaan ääriliberaalin EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan ratkaisuja? Jos Suomi ei itse aja omia etujaan, kukaan ei tee sitä meidän puolestamme.

[Faidros.]

Ohisalolla otsasuoni on varmasti ollut lähellä katketa EU:n sisäministerien kokouksessa!

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/2ff146db-c97e-48e1-a91a-50b30b741324?ref=ampparit:b2fc

EU:n sisäministerit vahvistivat tiukan linjan: "Laajamittainen siirtolaisilmiö estettävä"

EU:n sisäministerit olivat koolla tiistaina ja antoivat julkilausuman Afganistanin tilanteesta. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin on muuttunut.

Euroopan unioni pyrkii auttamaan Afganistanin pakolaisia ennen kaikkea tukemalla taloudellisesti lähialueen maita, jotka majoittavat liikkeelle lähteneitä afgaaneja. Samaan aikaan EU sulkee omia ulkorajojaan turvapaikanhakijoilta, joiden laajamittainen saapuminen unionin rajoille pyritään estämään.

"Kokemustemme perusteella EU ja jäsenvaltiot aikovat toimia yhdessä estääkseen hallitsemattoman, laajamittaisen laittoman siirtolaisilmiön toistumisen. Valmistelemme koordinoidun vastauksen ja vältämme kannusteita laittomaan maahanmuuttoon", EU:n sisäministerit toteavat julkilausumassaan viitaten vuosien 2015–2016 tapahtumiin.

---

Suomen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) on julkisissa viesteissään ennen ja jälkeen kokouksen painottanut kiintiöpakolaisuutta keinona vähentää Afganistanin lähialueen pakolaispainetta.

---

[Roope]

Ohisalolla otsasuoni on varmasti ollut lähellä katketa EU:n sisäministerien kokouksessa!
...
"Kokemustemme perusteella EU ja jäsenvaltiot aikovat toimia yhdessä estääkseen hallitsemattoman, laajamittaisen laittoman siirtolaisilmiön toistumisen. Valmistelemme koordinoidun vastauksen ja vältämme kannusteita laittomaan maahanmuuttoon", EU:n sisäministerit toteavat julkilausumassaan viitaten vuosien 2015–2016 tapahtumiin.

Ne samat sisäministerit esittävät samassa julkilausumassaan tilanteeseen ratkaisuksi EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, millä tarkoitetaan komission maahanmuuttosopimusta, vaikka se olisi maailmanhistorian suurin kannuste laajamittaisen Eurooppaan kohdistuvan laittoman maahanmuuton synnyttämiseksi. Eikä vain Afganistanista vaan kaikkialta maailmasta.

Kahta keskenään jyrkästi ristiriitaista tavoitetta, vuoden 2015 kriisin välttämistä ja toisaalta uuden kriisin luovan yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomista, toistetaan vähän väliä Afganistania käsittelevissä uutisissa jopa yhdessä, mutta tutkijat, toimittajat ja poliitikot eivät ole huomaavinaan mitään kummallista.

[Roope]

Ylen aamu: Mitä Afganistanin kaaoksesta seuraa? 1.9.2021 (48:00-1:01:00)

7.11 EU:n turvapaikkapolitiikan tilanne

Aamuinen Satu Hassin ja Kai Mykkäsen haastattelu oli hyvä esimerkki, kuinka jopa Afganistanin pakolaisvyöryn välttämisen varjolla yritetään lobata EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää. CEAS "taakanjakoineen" olisi kuulemma Suomen oma etu, koska Venäjän raja, ilmastonmuutos ja Suomi sitä paitsi tarvitsee työvoimaa.

Mykkänen valehteli, että yhteinen järjestelmä sulkisi kielteisen päätöksen saajat pois EU-alueelta, mutta komission esitys on ihan muuta. Esimerkiksi kaikki afganistanilaiset pääsisivät sisään ja liikkumaan vapaasti, eikä todennäköisesti kielteisen päätöksen saajiakaan pidäteltäisi kuin korkeintaan kolme kuukautta.

Siinä missä esimerkiksi Kreikka oman etunsa vuoksi pitää rajansa kiinni, CEAS taakanjakoineen poistaisi rajavaltioilta tällaisen kannustimen, ja Frontexin rajavartijoiden ottaessa ohjat rajat päinvastoin pidettäisiin väkisin auki, koska oikeusvaltioperiaate.

Toimittaja
Käsitellään EU:n pakolaispolitiikkaa. EU:n puheenjohtajamaa Slovenia kutsui sisäministerit ylimääräiseen kokoukseen Afganistanin tilanteen vuoksi eilen. Siellä Suomea edustanut sisäministeri Maria Ohisalo kertoi, että hän toivoo EU:n nyt etenevän nopeammin turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkansa uudistamisessa, koska Afganistanin tilanne on taas tullut akuutiksi.
...
Kai Mykkänen
Myönteistä tässä on se, että ajoissa ja yhteisymmärryksessä on opittu se, että Eurooppa ei pysty ilman vakavia vaikeuksia käsittelemään miljoonia ihmisiä turvapaikanhakijoina ja palauttamaan heitä, jotka kenties eivät täytä kriteereitä. Tän sijaan tahtotila näyttäisi olevan, johon myös Maria Ohisalo näytti yhtyvän, on että pystyttäisiin estämään 2015 tyyppinen laajamittainen rajan yli tuleva turvapaikanhaku. Se oleellinen kriittinen kysymys nyt on, että pystyykö EU viimein tekemään aitoja päätöksiä siitä, että siirretään esimerkiksi turvapaikanhakijoiden käsittely ainoastaan tapahtumaan EU:n ulkorajoilla sinne perustettaviin keskuksiin, ja sieltä pääsee eteenpäin ainoastaan jos suojelun kriteerit täyttyy. Tämä on minusta keskeinen kysymys, jota on kierretty kuin kissa kuumaa puuroa, koska silloin se veisi motivaation yrittää sisään ilman kansainvälisen suojelun kriteereitä ja jäädä sitten laittomana kielteisen päätöksen saaneena EU-maihin.

Laittomasti Eurooppaan jäävät kielteisen päätöksen saaneet ovat eurooppalaisia vahingoittavan turvapaikkapolitiikan bonus, ei sen ainoa tai edes tärkein ongelma.

Mykkänen on kuin ei ymmärtäisi, että nykyiset turvapaikkakriteerit tai ainakin oleskeluluvan humanitaariset kriteerit täyttäviä ja palauttamiskelvottomia löytyy helposti satoja miljoonia. Kaikki EU:n ulkorajalle tulevat afganistanilaiset otettaisiin vastaan ja jaettaisiin jäsenmaihin. Jos se ei ole kannuste lähteä liikkeelle, niin mikä sitten?

Eikä siinä vielä kaikki, vaan Mykkänen myy EU:n yhteisellä turvapaikkajärjestelmällä myös kiintiöpakolaisjärjestelmän laajentamista EU:n laajuiseksi eli käytännössä pakolliseksi (sisäministerinä ehdotti Suomelle 10 000 ihmisen vuosikiintiötä). Näin jatkuva haittamaahanmuutto betonoitaisiin jäsenmaiden ulottumattomiin EU-lainsäädäntöön. Ei niin mitään järkeä, mutta niin vain Kokoomus kauppaa tätä käärmeöljyä jo viidettä vuotta.

Kai Mykkänen
Tämä voisi sitten myös mahdollistaa sen, että jos saatais tää rajan yli tapahtuva hallitsematon turvapaikanhaku oikeasti hallintaan ja säänöperäisesti hallintaan, niin sitten pystyttäisiin ottamaan kiintiöpakolaisjäjrestelmän kautta, auttamaan hieman useampia poimimalla naisia, lapsia, hauraammassa asemassa olevia suoraan sieltä Pakistanin ja tietysti Afganistanin sisältä. Se on paljon parempi järjestelmä, jolla pystytään kohdistamaan se rajallinen Eurooppaan ottaminen niille, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsee.

Miksi ihmeessä pitäisi auttaa mahdollisimman kalliisti ja tehottamasti asuttamalla ihmisiä Eurooppaan?

Syyrian miljoonien pakolaisten auttamiseen on liiennyt vain murusia (nekin lähes kaikki länsimaista) siitä, mitä muutaman sadan tuhannen Eurooppaan otetun syyrialaisen vastaanotto maksoi ja tulee maksamaan. Pelkästään Suomeen vuonna 2015 otetut irakilaiset ovat jo saaneet aikaan miljardikustannukset, kun Suomen vuosittaisen humanitaarisen avun taso on noin 100 miljoonaa euroa.

Toimittaja
Eli tavallaan olisi tässä, että kaikkia emme ota, ja tulisi sellainen kovempi EU:n ulkoraja?

Ei sinne päinkään. Komissio ei ehdota maahanmuuttosopimuksessaan EU:lle kovempaa ulkorajaa, tiukempia turvapaikkakriteerejä tai tulijoiden liikkumisen estämistä vaan päinvastoin rajalle tulevien oikeuksien turvaamista Frontexin kautta, siinä missä Kreikan tai Liettuan rajavartijat voivat nykyisellään käskeä tulijoita painumaan takaisin kotiinsa.

Kai Mykkänen
Se oleellinen kysymys on se, että jaetaan heitä, jotka on turvapaikan ansainneet ja sen oleskeluluvan saaneet, eikä hakijoita, koska se kielteisen päätöksen saaneiden suuri määrä on ollut Euroopassa se iso haaste.

Mykkänen valehtelee minkä ehtii.

Komission maahanmuuttosopimus jakaisi turvapaikanhakijat jäsenmaihin hakemusten käsittelyä varten, ja sitten kielteisen päätöksen saaneet jaettaisiin käännytyksiä varten eteenpäin niihin jäsenmaihin, jotka ovat kieltäytyneet turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (mm. Visegrad-maat).

Ei ole tulossa järjestelmää, jossa jopa miljoonat turvapaikanhakijat ja kielteisen päätöksen saaneet säilöttäisiin vuosikausiksi ulkorajoille, koska kukaan ei aja sellaista, eikä se olisi mahdollistakaan.

Toimittaja
Näetkö, Satu Hassi, että tällainen tiukempi raja on mahdollisuus?

Komissio ei ole esittänyt tiukempaa rajaa vaan 10 000 Frontexin omaa rajavalvojaa, joiden tehtävä olisi pitää ulkorajat auki.

Kai Mykkänen
Jos ei kannata tätä komissionkin ehdottamaa ulkorajoille keskittämistä, niin mikä sitten olisi se ratkaisu, kun nyt kuintenkin sisäministerit yhdessä lausuivat eilen, että tämä 2015 tyyppinen laajamittainen maahantulo halutaan estää kaikin tavoin. Miten sitten tämä yhtälö rakennetaan, jos se tehdään, ja ulkorajakeskus, jos ei kaikille kelpaa, niin tehkää vaihtoehtoisia ehdotuksia.

Ensinnäkin EU:n ulkorajojen turvapaikanhakukeskukset, joista ihmiset jaettaisiin jäsenmaihin, olisivat myös Mykkäsen valehtelemassa muodossa edelleen järjettömiä, jos tarkoitus olisi ehkäistä ihmisten liikkeelle lähteminen. Vuoteen 2015 sovellettuna sellainen järjestelmä olisi taannut, että jatkuva massamaahanmuutto ei olisi lakannut vieläkään.

Ulkorajakeskuksissa on järkeä vain, mikäli ihmiset palautetaan niistä kotimaihinsa tai muihin maihin turvallisille alueille kuten pakolaisleireille tai asutettavaksi muun väestön sekaan Euroopan ulkopuolelle. Tämä täyttäisi kansainvälisten sopimusten velvoitteet, joten siinä se ratkaisu.

Ei tämä ole mitään rakettitiedettä, kunhan yhtälöstä karsitaan Eurooppaan suuntautuvasta massamaahanmuutosta hyötymään pyrkivät hassit ja mykkäset.

[Roope]

Kokoomuksen Kai Mykkänen valehteli Ylen aamu-tv:ssä, että komissio siirtäisi turvapaikkahakemusten käsittelyn ulkorajoille ja että tämän vuoksi EU-alueelle ei enää pääsisi niitä, jotka eivät täytä turvapaikkakriteereitä. Lienee syytä kerrata, miten asia oikeasti on.

Se, mihin Mykkänen tahallisen harhaanjohtavasti viittaa, ei ole turvapaikkaprosessi tai mitään sinne päinkään vaan ulkorajoilla pikavauhdilla tehtävä ns. seulonta.

Seulonnassa (screening) turvapaikanhakijat jaetaan viiden päivän tutkinnassa kahteen käsittelyjonoon, normaaliin ja nopeutettuun. Normaali turvapaikkatutkinta tehtäisiin muuten kuten ennenkin, mutta turvapaikanhakijat jaetaan ja kuljetetaan turvapaikkatutkintaa varten ulkorajalta EU-maihin. Joukossa on huijareita siinä missä ennenkin.

Sen sijaan nopeutetussa prosessissa turvapaikkapäätös pyritään tekemään ulkorajan läheisyydessä kolmen kuukauden sisällä. Nopeutettuun prosessiin voi päätyä, mikäli hakijan katsotaan valehdelleen viranomaisille, olevan turvallisuusuhka tai jos hän tulee (sanoo tulevansa) maasta, jonka turvapaikanhakijoista alle 20 prosenttia on saanut EU:ssa myönteisen päätöksen. Nopeutettuun menettelyyn ei kuitenkaan ohjattaisi lapsiperheitä tai (väitetysti) alaikäisiä perheettömiä.

Kuten tyhmempikin hoksaa, rajaviranomaisilla ei ole juuri mitään keinoja osoittaa paperinsa hukanneen valehtelua itsestään ja kansalaisuudestaan, ja suurista lähtömaista kuten Syyriasta ja Afganistanista pääsisi normaaliin käsittelyyn joka tapauksessa, koska pienin hyväksymisprosentti on asetettu niin matalaksi.

Seulonta on huono vitsi, ja käytännössä kaikki halukkaat ehkä kaikkein etsityimpiä sotarikollisia lukuun ottamatta pääsevät komission CEAS-suunnitelmassa vapaasti EU-alueelle kuten ennenkin.

[Phantasticum]

Mykkänen valehteli, että yhteinen järjestelmä sulkisi kielteisen päätöksen saajat pois EU-alueelta, mutta komission esitys on ihan muuta. Esimerkiksi kaikki afganistanilaiset pääsisivät sisään ja liikkumaan vapaasti, eikä todennäköisesti kielteisen päätöksen saajiakaan pidäteltäisi kuin korkeintaan kolme kuukautta.

Perussuomalaisten edustaja Mäkelä esitti samanlaisia ajatuksia Turussa järjestetyllä Eurooppa-foorumilla. Suomen Uutisten jutun mukaan Mäkelä totesi, että EU:n joukkovoimaa kannattaisi hyödyntää "massiiviseen maahantuloon ja tulijoiden palautukseen". En kopioi juttua tähän, koska se ei liity ketjuun aiheeseen vaan EU:n liittovaltiokehitykseen ja perussuomalaiseen "ratkaisuun" estää tämä kehitys. Aktiivinen EU-eron vaatiminen on vaihtunut nyt itsenäisten kansallisvaltioiden liitoksi, jutusta löytyy perussuomalaisten viime aikoina viljelemiä kliseitä. Eikö se ollut komissaariksi karannut entinen pääministeri, joka puhui myös valtioliitosta liittovaltion sijaan.

Suomen Uutiset: Suomen ajettava EU:ssa häpeämättä omaa etuaan – Mäkelä: "EU:n tulee olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto"

En ole huomannut, että EU:n taakanjakosuunnitelmat olisivat aikaansaaneet perussuomalaisissa mitään muuta liikehdintää kuin uuden puheenjohtajan hokemaan nollaa turvapaikanhakijaa. Vaikka perussuomalaiset metelöivät julkisuudessa Afganistanin operaatiosta ja afgaanien tulosta Suomeen, eduskunnassa he hyväksyivät muiden mukana kaikki toimenpiteet ilman vastalauseita.

Muutenkin luulisi edustaja Mäkelän ja muiden perussuomalaisten jo huomanneen, miten EU:n palautukset toimisivat, kun Suomi lähetti omat rajamiehensä valvomaan Liettuan rajaa.

[Roope]

Helsingin Sanomat: EU-valtiot vannovat, ettei vuosi 2015 toistu, mutta yhteinen maahan­muutto­politiikka on edelleen levällään 12.9.2021

TÄLLÄ kertaa vuosi 2015 ei toistu.

Tämä on mantra, jota on viime viikot hoettu EU:n jäsenmaiden ministeritapaamisissa. Vuonna 2015 Eurooppaan saapui noin 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa pääosin Syyriasta, Afganistanista ja Irakista.

Ihmiset ylittivät Välimeren henkensä kaupalla ja kulkivat läpi Euroopan. Suurin osa haki turvapaikkaa matkan varrelta, mutta pohjoinen Suomikin sai osansa. Vuonna 2015 muun muassa Tornion rajan kautta Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa, mikä oli noin kymmenkertainen määrä normaali­vuosiin verrattuna.

Yksikään laiton siirtolainen ei ole ylittänyt Välimereä paetakseen vainoa (toki henkensä vaarantaen) ja kulkenut turvallisten maiden kautta läpi Euroopan.

EU on aiemminkin ulkoistanut maahanmuuton ongelmia tekemällä sopimuksen Turkin kanssa: Turkki saa EU-rahaa, kun se ei päästä tulijoita edelleen Kreikkaan. Samalla Turkki sai verrattoman kiristysvälineen EU:n suuntaan.

Turkki päästää edelleen tulijoita Kreikkaan. Miljardisopimus myytiin eurooppalaisille sillä, että tulijat palautetaan Turkkiin. Tätäkään ei tapahtunut.

TOTEUTUESSAAN apupaketti olisi käsien pesua. Todellinen ongelma piilee taustalla: EU ei ole vielä onnistunut uudistamaan turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaansa, vaikka sitä on yritetty remontoida vuosien ajan.

Uusi yritys tehtiin viime syyskuussa, kun komissio esitteli jälleen nipun lain­säädäntö­ehdotuksia turvapaikkapolitiikan yhtenäistämiseksi.

Ehdotus jakoi heti kättelyssä jäsenmaiden mielipiteet eikä ole vuoteen juuri edennyt. Pääasialliset Lähi-idästä tulevien pakolaisten vastaanottajamaat, kuten Kreikka ja Italia, haluaisivat muiden jakavan enemmän niiden taakkaa.

Osa jäsenmaista ei halua, että pakolaisten vastaanottoa kiintiöidään jäsenmaiden kesken. Kovimmat vastustajat ovat Unkari, Puola, Romania, Slovakia ja Tšekki.

Komission esitys yhteisestä turvapaikkapolitiikasta on mielipuolinen. Laittomat siirtolaiset siirrettäisiin automaattisesti ulkorajavaltioista jäsenmaihin, jolloin olisi selvää, että suurin osa heistä jäisi Eurooppaan pysyvästi.

MAAHANMUUTTO- ja turvapaikkauudistuksen perusidea on yhtenäistää turva­paikan­hakijoiden kohtelua rajalla ja käännyttää nopeasti pois ne, jotka eivät tarvitse suojelua.

Ei, vaan perusidea on siirtää käytännössä kaikki tulijat ulkorajoilta jäsenmaihin, jolloin Euroopan ulkopuolinen massamaahanmuutto betonoidaan lainsäädäntöön niin, että jäsenmaat eivät voi halutessaankaan estää sitä.

Komissio markkinoi vuosi sitten hieman harhaanjohtavasti, että uudistuksessa nykyinen Dublin-järjestelmä hylätään. Dublin-menettely tarkoittaa, että maa, johon turvapaikanhakija on rekisteröity ensimmäiseksi, on useimmiten vastuussa hänen hakemuksensa käsittelystä.

Perusperiaate ei kuitenkaan uudistuksessa muutu, vaikka sitä ei enää sanota Dubliniksi. Edelleenkin yksi valtio käsittelee hakemuksen. Komissio ehdottaa tämän lisäksi yhteisvastuumenettelyä, jolla vastuuta tasataan tarvittaessa myös muille kuin ulkorajavaltioille.

Älä valehtele. Perusperiaate muuttuu ratkaisevasti, kun tulijoiden turvapaikkahakemukset siirretään automaattisesti käsiteltäviksi maihin, joihin he eivät ole jalallaan astuneet.

Esimerkiksi Kreikka ja Italia voisivat halutessaan ilmoittaa, että nyt järjestelmä uhkaa kuormittua. Komissio arvioisi tilanteen ja käynnistäisi yhteisvastuun, joka saattaisi tarkoittaa hakijoiden siirtoa toisiin maihin tai esimerkiksi tukea palautuksiin. Muut jäsenmaat voisivat ensi vaiheessa valita, millä tavalla ne osallistuisivat.

Ei, vaan tulijoiden jakaminen jäsenmaihin jakomekanismin (bruttokansantuote, asukasluku jne.) perusteella olisi normaali menettely.

"Kriisitilanteissa", jollaisen komissio arvioisi, olisi erityismenettely, jossa komissio voisi täysin mielivaltaisesti päättää, kuinka paljon mikäkin maa joutuisi ottamaan laittomia siirtolaisia.

TOINEN uutuus on niin sanottu rajamenettely, jolla yritetään karsia perusteettomat turvapaikkahakemukset. Tälle pikakaistalle päätyisivät hakijat, joiden tulomaata voi pitää turvallisena. Niistä tulevat eivät ole aiemminkaan juuri saaneet suojelua.

Rajamenettely on jo nykyisessä direktiivissä, mutta sitä eivät ole ottaneet käyttöön kaikki maat, muun muassa Suomi. Uudistuksen myötä menettelystä tulisi pakollinen. Rajamenettely koskee nimenomaan EU:n ulkorajan yli luvattomasti tulevia, ei toisen jäsenvaltion kautta tulevia.

"Rajamenettely" ei tarkoita käytännössä muuta kuin turvapaikkahakemuksen käsittelyn kolmen kuukauden tavoiteaikaa. Proseduuri on muuten täsmälleen sama kuin muillakin.

Pikakaistan tulijat odottelisivat hakemuksensa käsittelyn ajan "rajan läheisyydessä", mitä se sitten tarkoittaakin. He eivät saisi liikkua vapaasti tulomaassa. Tällä pyritään puuttumaan nykyjärjestelmän keskeiseen ongelmaan eli hakijoiden luvattomaan liikkumiseen jäsenmaasta toiseen.

"Rajamenettely" ei pakota estämään vapaata liikkumista tulomaassa, mutta sallii sen. Kolmen kuukauden jälkeen (aniharvan jos kenenkään hakemus valituksineen käsitellään siinä ajassa) liikkuminen ja jäsenmaasta toiseen siirtyminen on vapaata.

"Tällä tavoitellaan sitäkin, että EU:hun ei olisi houkuttelevaa tulla turvapaikanhakijaksi, jos tietää, ettei suojeluperusteita ole. Toisaalta suojelua myönnettäisiin mahdollisimman nopeasti sitä tarvitseville", Niskanen sanoo.

Hänen mukaansa tarkoituksena ei ole, että maat alkaisivat oikoa hakemusten tutkinnassa. Suomi on pyrkinyt pitämään tätä esillä.

Höpsis. Höveleimpiä turvapaikanhakijoiden oleskeluluvan myöntäjiä Euroopassa ovat olleet Italia ja Suomi. Italia myöntää anteliaasti EU-oleskelun laillistavia oleskelulupia, mutta ei sosiaaliturvaa, jotta tulijat siirtyvät Suomen kaltaisiin maihin, joista saa sosiaaliturvaa.

UUDISTUS pääosin kelpaa Suomelle vuosi sitten hallituksessa tehtyjen linjausten perusteella.

Hallitus aikoo lähiaikoina vielä täsmentää kantojaan muun muassa rajamenettelyyn ja yhteisvastuuseen sekä lähettää täsmennykset eduskunnan käsittelyyn.

EU-päättäjien kielenkäyttö osoittaa, että Afganistanin pakolaisuus mieluiten eristettäisiin jonnekin muualle, pois eurooppalaisten katseiden ulottuvilta. Se ei välttämättä onnistu, ja siksi paineet saada uudistus etenemään ovat kasvaneet.

Toimittaja moralisoi jotakin epämääräistä, jossa ei ole mitään järkeä. Komission esittämä turvapaikkasopimus ei "eristäisi pakolaisia jonnekin muualle" vaan tekisi EU:n ulkorajoille tulosta entistä houkuttelevampaa miljoonille ihmisille. Marinin hallitus tukee pähkähullua linjausta.

[Roope]

Marja Sannikka: EU:n suunta on hukassa

EU on mahdollistanut meille paljon, mutta nyt unioni on hukassa isojen asioiden kanssa. Onko yhteinen linja taloudesta tai maahanmuutosta edes realistista, miettii Marja Sannikka.

Alkuperäinen ajatus EU:sta on upea: suurin osa mantereen maista yhdessä rauhan, kaupan ja yhteisten arvojen puolesta. Nyt EU on kuitenkin vastatuulessa. Ensimmäinen maa koko sen historian aikana jätti unionin, ja jäljelle jääneillä mailla on vaikeuksia löytää yhteistä säveltä niin talousasioissa kuin esimerkiksi turvapaikanhakijoiden suhteen.

Katso videolta lisää EU:n kohtalonkysymyksiä ja kerro, mitä sinä ajattelet: Ovatko EU:n jäljellä olevat 27 maata riittävän samanlaisia ja samanmielisiä muodostaakseen vahvan unionin? Entä onko Suomella selkeä käsitys siitä, mitä se itse EU:n tulevaisuudelta toivoo?

[...]

Lisää aiheesta Marja Sannikka -ohjelmassa Yle Areenassa perjantaina 17.9.2021 klo 18 ja TV1:llä klo 20.

Yle 14.9.2021

Videolla voivotellaan, että EU ei ole saanut aikaan yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Miksi pitäisi? Antaa niiden maiden nauttia turvapaikanhakijoista, jotka heitä haluavat, kunhan muut maat saavat olla halutessaan rauhassa.

Yhteinen turvapaikkapolitiikka esitetään ratkaisuksi vuoden 2015 kriisin kaltaisiin tilanteisiin, vaikka CEAS komission ja muiden federalistien (videolla Tytti Tuppurainen) ajamassa muodossa päinvastoin olisi tehnyt kriisistä loputtomasti pahenevan.

[Roope]

2021 State of the Union Address by President von der Leyen

[...]

A EUROPE UNITED IN FREEDOM AND DIVERSITY

And, Honourable Members, human beings are not bargaining chips.

Look at what happened at our borders with Belarus. The regime in Minsk has instrumentalised human beings. They have put people on planes and literally pushed them towards Europe's borders.

This can never be tolerated.

And the quick European reaction shows that. And rest assured, we will continue to stand together with Lithuania, Latvia and Poland.

And, let's call it what it is: this is a hybrid attack to destabilise Europe.


Honourable Members,

These are not isolated events. We saw similar incidents at other borders. And we can expect to see it again. This is why, as part of our work on Schengen, we will set out new ways to respond to such aggression and ensure unity in protecting our external borders.

But as long as we do not find common ground on how to manage migration, our opponents will continue to target that.

Meanwhile, human traffickers continue to exploit people through deadly routes across the Mediterranean.

These events show us that every country has a stake in building a European migration system.

The New Pact on Migration and Asylum gives us everything we need to manage the different types of situations we face.

All the elements are there. This is a balanced and humane system that works for all Member States - in all circumstances. We know that we can find common ground.

But in the year since the Commission presented the Pact, progress has been painfully slow.

I think, this is the moment now for a European migration management policy. So I urge you, in this House and in Member States, to speed up the process.

This ultimately comes down to a question of trust. Trust between Member States. Trust for Europeans that migration can be managed. Trust that Europe will always live up to its enduring duty to the most vulnerable and most in need.

There are many strongly held views on migration in Europe but I believe the common ground is not so far away.

Because if you ask most Europeans, they would agree that we should act to curb irregular migration but also act to provide a refuge for those forced to flee.

They would agree that we should return those who have no right to stay. But that we should welcome those who come here legally and make such a vital contribution to our society and economy.

And we should all agree that the topic of migration should never be used to divide.

I am convinced that there is a way that Europe can build trust amongst us when it comes to migration.

European Commission 15.9.2021

Koomista.

EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuuttaa linjapuheessaan, että EU seisoo rajojaan suojelevien Latvian, Liettuan ja Puolan rinnalla, kun ne ovat estäneet viisumittomien ihmisten tulon EU:n ulkorajan yli, laittaneet rajan salaa ylittäneet suljettuihin laitoksiin ja lähettäneet turvapaikkatutkinnan tuloksena kotiinsa. Sama komissio on kovistellut sanktioilla uhaten Unkaria siitä, että se ei ole ottanut kiltisti vastaan rajan yli laittomasti, joskus väkivaltaakin käyttäen muihin EU-maihin pyrkineitä.

Tämän jälkeen von der Leyen esittää ratkaisuksi Valko-Venäjän Latviaan, Liettuaan ja Puolaan kohdistamaan painostamiseen komission vuosi sitten ehdottaman maahanmuuttosopimuksen pikaista hyväksymistä, mikä tarkoittaisi muun muassa kaikkien Valko-Venäjän lähettämien tulijoiden esteetöntä vastaanottoa ja jakamista automaattisesti rajalta koko EU:n alueelle. Kyllä silloin mahtaisi Lukashenkaa potuttaa.

Because if you ask most Europeans, they would agree that we should act to curb irregular migration but also act to provide a refuge for those forced to flee.

They would agree that we should return those who have no right to stay. But that we should welcome those who come here legally and make such a vital contribution to our society and economy.

Komissio ei tule koskaan kysymään eurooppalaisilta, haluavatko he tosiaan avata rajat kaikille niille ihmisille, jotka olisivat esimerkiksi Suomesta turvapaikkaa hakiessaan oikeutettuja jäämään tänne (vähintään satoja miljoonia) tai joita joka tapauksessa ei palautettaisi kotiinsa (miljardeja).

Unkarissa kysyttiin kansan mielipidettä turvapaikkamaahanmuutosta, ja siksi komissio vihaa unkarilaisia vielä enemmän kuin muita eurooppalaisia.

MTV: Eurooppa-kirjeenvaihtaja ja europarlamentaarikko ruotivat EU-johtajan linjapuhetta: Mukana oli myös yllätyselementti 15.9.2021

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) ja MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja ja ruotivat EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vuotuista Unionin tila -puhetta.
...
Virkkunen korostaa vielä sitä, että EU:n pakolaispolitiikasta olisi saatava aikaiseksi ripeitä päätöksiä.

Von der Leyen lupasi EU:n seisovan juuri nyt afganistanilaisten tukena ja lisäävän humanitaarista apua Afganistanille sadalla miljoonalla eurolla.

– Komissio odottaa, että Afganistanin kriisi loisi sellaisen paineen, että jäsenmaat haluaisivat neuvotella lainsäädännöistä. Perusongelma on se, että meillä on muutamia Itä-Euroopan jäsenmaita, jotka eivät halua osallistua asiaan millään tavalla. Se ei tietenkään ole kestävä lähtökohta.

"Muutamat Itä-Euroopan maat" eivät halua osallistua koko Eurooppaa valtavana vetotekijänä vahingoittaviin turvapaikanhakijasiirtoihin. Sen sijaan ne ovat ilmoittaneet halukkuutensa tukea EU:n ulkorajamaita taloudellisesti ja osaamisellaan laittoman tulon estämisessä.

On selvää, mitä nykytilanteessa aiheuttaisi Afganistanissa ja ympäri maailmaa ilmoitus, että komission maahanmuuttosopimuksen seurauksena kaikki EU:n ulkorajalle tulevat afganistanilaiset otetaan vastaan ja lennätetään pohjoisiin jäsenmaihin. Sama koskisi kaikkia irakilaisia, somalialaisia ja ties ketä.

MTV: Presidentti Niinistö: EU:n puolustusta on kehitettävä – "Maailma on niin tyly, että se kunnioittaa voimaa" 15.9.2021

Presidentti Sauli Niinistö on samaa mieltä EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa siitä, että EU:n yhteistä puolustusta on kehitettävä.

Von der Leyen ehdotti muun muassa tiedustelutietojen tehokkaampaa jakamista jäsenmaiden kesken aiemmin keskiviikkona pitämässään EU:n tila -puheessa.

Niinistön mukaan Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä muodostavat voimakolmion, jonka sisällä EU pyörii. Siitä olisi presidentin mukaan päästävä takaisin kymmenen vuoden takaiseen neliöön, jonka yksi voimapiste on EU.

– Maailma on niin tyly, että se kunnioittaa voimaa. Kun näytämme että kykenemme luomaan voimaa, meitä kuunnellaan asioissa, joissa voimankäyttöä ei ole tarkoitus harrastaa, Niinistö kertoi STT:lle Arraiolos-ryhmän kokouksen yhteydessä Roomassa.

Ensin pitäisi varmistaa, että tätä voimaa varmasti käytettäisiin vain ja ainoastaan eurooppalaisten puolustamiseen, ei esimerkiksi federalistien symbolipolitiikan jatkeena. Eli ei kuten von der Leyen vihjasi Afganistaniin viitaten, että EU lähettäisi yhteisiä joukkoja pitkin maailmaa vaarantamaan henkensä maailmanparantamisen nimissä.

Von der Leyen antoi ymmärtää, että Afganistanin ilmasilta Eurooppaan saa tulevaisuudessa jatkoa EU:n nimissä. Sillä ei ole mitään tekemistä eurooppalaisten puolustamisen vaan (taas) vahingoittamisen kanssa.