EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[Onkko]

EU-komission uusi puheenjohtaja Jean-Claude Juncker haluaa EU:lle vahvan yhteisen turvapaikkajärjestelmän, josta on poistettu kansalliset erityispiirteet, koska humanitaarinen imperatiivi.

Jean-Claude Juncker: Towards a New Policy on Migration

The recent terrible events in the Mediterranean have shown us that Europe needs to manage migration better, in all aspects. This is first of all a humanitarian imperative. I am convinced that we must work closely together in a spirit of solidarity to ensure that situations such as the one in Lampedusa never arise again.

Robert Schuman Centre for Advanced Studies/Migration Policy Centre: Tradable Refugee-admission Quotas: a Policy Proposal to Reform the EU Asylum Policy 10/2014 (pdf)

Jos Wikipediaan on uskominen, humanitaarisiin periaatteisiin luetaan se, että luonnonkatastrofien ja sotien uhreista huolehditaan. Jean-Claude Juncker  mainitsee humanitaarisesta pakosta/imperatiivista esimerkkinä Lampedusan, joka ei ole kumpikaan (vaan esimerkki laittomien Eurooppaan pyrkijöiden kauttakulkupisteestä).

Junckerin humanitaarinen imperatiivi ei kestä päivänvaloa. Kyseessä on immigraatioimperatiivi, Euroopan pakkotäyttäminen afrikkalaisilla.

Here humanitarian pertains to the practice of saving lives and alleviating suffering. It is usually related to emergency response (also called humanitarian response) whether in the case of a natural disaster or a man-made disaster such as war or other armed conflict.

Since the early 2000s, Lampedusa has become a prime transit point for immigrants from Africa, the Middle East and Asia wanting to enter Europe.

Tavallaanhan tuo on man made disaster kun sallitaan/rohkaistaan/hyväksytään ylikansoittuminen joka johtaa siihen että vituiks män. Eri asia on että onko tuo nyt aivan alkuperäisen tekstin tarkoitus että muutkin valtiot tuhotaan kun muutamilla menee päin ....

[Tragedian synty]

Terveisiä pimeyden ytimestä. Osallistuin juuri Tampere-talolla Euroopan komission järjestämään seminaariin "A Europe that attracts and protects – migration and asylum policies". Puhujina Marco del Panta (Italian ulkoministeriön maahanmuuttoa käsittelevän osaston varajohtaja), Peter Bosch (Euroopan komission virkamies, aiemmin Cecilia Malmströmin alaisena), Jorma Vuorio (Suomen sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö) sekä Mark Camilleri (European Asylum Support Office, Policy and Inter-Institutional Relations Coordinator (en edes yritä suomentaa)).

Italialainen kertoi Italian puheenjohtajakauden maahanmuuttotavoitteista. Erityisen kiinnostukseni ja närkästykseni herätti hänen selittelynsä, että mitään ei ole mahdollista tehdä Välimeren yli Italiaan suuntautuvaan väestövyöryyn. Espanjaan ja Kreikkaan tulevat laittomat maahanmuuttajat on mahdollista tarpeen vaatiessa palauttaa Marokkoon ja Turkkiin, mutta Libyan kanssa ei mikään yhteistyö ole mahdollista. Syy on se, ettei Libya nykyisellään kunnioita ihmisoikeuksia. Mitään suunnitelmaa Libyan painostamisesta tai sotilaallisesta interventiosta sinne ei edes vihjattu. Mies ei tainnut ollenkaan ymmärtää, että tunteiden vallassa aloitettu meripelastusoperaatio Lampedusan komedian tragedian jälkeen vain pahentaa tilannetta, kun yhä useammat rohkeavat lähteä Välimeren yli purkeissaan.

Peter Bosch oli positiivinen yllätys, etenkin lopuksi. Hänen puheenvuoronsa alkupuolella ehdin jo diagnosoida hänet imbesilliksi, mutta hän taisi telepaattisesti saada tietää siitä, koska kohensi ulosantiaan rajusti. Hän ymmärsi demografiset ongelmat, kuten sen, että muutaman vuosikymmenen kuluttua Afrikassa on kolme kertaa enemmän väestöä kuin Euroopassa. Hän peräänkuulutti Yhdysvaltain, Kanadan ja Australian käyttämää järjestelmää, jossa oikeasti osaavia ihmisiä houkutellaan Eurooppaan esimerkiksi kolmansien maiden yliopistoista, eikä tuntunut pitävän maahanmuuttoa arvokkaana sinänsä. Tosin miinusta annan siitä, että hän ei keskittynyt demografisiin asioihin Euroopassa. Talous hallitsi näkökulmaa, ei se, että eurooppalaiset kansat ja eurooppalainen kulttuuri ovat vaarassa kadota, kun muukalaiset tulevat ja lisääntyvät täällä enemmän. Ehdotukset lainsäädännöllisiksi yksityiskohdiksi olivat järkevän oloisia, mutta ne eivät minua juuri kiinnostaneet, minähän olen enemmän kiinnostunut siitä, kuinka paljon ei-eurooppalaisia tänne tulee.

Kahdesta muusta puhujasta ei oikeastaan ole paljon sanottavaa. Suomalainen puhui niin monotonisesti, etten rekisteröinyt puheesta juuri mitään. Viimeinen paasasi lähinnä solidaarisuudesta, solidaarisuudesta ja solidaarisuudesta, kuten tittelinsä antoi odottaakin: "Kenen leipiä syöt, sen lauluja laulat."

E: typo.

[qwerty]

Tämä liittynee tähän?

Eduskunnan päiväjärjestys TORSTAINA 6. MARRASKUUTA 2014

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta
Hallituksen esitys  HE 218/2014 vp

"Hieman" liian lakiteknistä näin äkkivilkaisulla. Joku koukku tässä on pakko olla, miksi muuten lähdettäisiin muuttamaan tällaista kasaa?

muutetaan ulkomaalaislain (301/2004) 95, 95 a, 97, 97 a, 97 b, 99, 101–105, 147 a, 199 ja 201 §,
sellaisina kuin niistä ovat 95 a § ja 97 b § laissa 432/2009, 97 § osaksi laeissa 973/2007 ja 432/2009, 97 a § laissa 749/2011, 101 ja 102 § osaksi laissa 973/2007, 105 § laissa 973/2007, 147 a § laissa 1214/2013 sekä 201 § osaksi laeissa 432/2009 ja 195/2011, sekä
lisätään lakiin uusi 96 a, 99 a ja 198 b § seuraavasti:

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia. Esityksellä pantaisiin täytäntöön uudelleen laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä. Samalla ulkomaalaislakia tarkistettaisiin siten, että se on yhdenmukainen kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen kanssa.

Uudelleen laaditun direktiivin tavoitteena on varmistaa jäsenvaltioiden entistä yhdenmukaisemmat menettelyt kansainvälisen suojelun myöntämisessä ja poistamisessa. Ulkomaalaislain säännökset vastaavat pitkälti direktiivissä säädettyä, mutta lakia on tarpeen täsmentää direktiivissä edellytetyllä tavalla. Merkittävimmät ehdotetuista muutoksista liittyvät hakijan kuulemiseen, haavoittuvassa asemassa oleviin hakijoihin, turvallisiin maihin, uusintahakemuksiin sekä täytäntöönpanon kieltämistä koskevaan hakemukseen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2015.

[ArtturiE]

Mitä tuo direktiivi edellyttää? Lakia täsmennetään? Ei sano minulle mitään, mutta pelkään että tuo liittyy siihen vastuunjakoon, mistä on viime aikoina puhuttu nyt kun esim. Italia haluaa päästä eroon rannoilleen päätyvistä ja merestä ongituista onnenonkijoista.  Toivottavasti olen väärässä.

[Roope]

Tampereella järjestettiin viikolla kaksipäiväinen seminaari EU:n oikeus- ja sisäasioista. Paikalla muun muassa komissaari Cecilia Malmström, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja twiiteistä päätellen myös pakolaisjärjestöjen edustajia:

https://twitter.com/hashtag/tampere15?f=realtime&src=hash

Eurooppatiedotus ‏@UM_ET Nov 4

Mikko Puumalainen ihmettelee miksi yhä puhutaan taakanjaosta, kuten 15 v sitten, vaikka yhteistä turvapaikkapolitiikkaa on luotu.#tampere15

Paivi Helander ‏@PHHelander Nov 4

Suomen kannettava osuutensa pakolaisten vastaanottamisessa, sanoo #oikeusministeri Henriksson #Tampere15

EU-komissio Suomessa ‏@EUkomissio Nov 4

@MalmstromEU "We have to have a common asylum system in the EU. And it will lead to better and quicker #asylum systems" #tampere15

EU-komissio Suomessa ‏@EUkomissio Nov 4

Luigi Mattiolo: Citizens need to be reassured of the benefits of the integration. EU is part of the solution not the problem #tampere15

Suvi Rasimus ‏@Rasisuv Nov 4

Cecilia Malmström kertoi, että tulee löytää keinoja ihmisten lailliselle tulolle EU:hun. @anna_maja @MalmstromEU @EUkomissio #Tampere15

Simo Kohonen ‏@Kohonsi Nov 4

@MalmstromEU #Resettlement easiest way to relief the #refugee situation. But only half of #EU MS resettling refugees. #migration #tampere15

Kaisa Väkiparta ‏@Kaisa_v Nov 4

25 million people will leave the labor market in EU in the next 20 years - why does #EU still restrict #migration? #tampere15

Nina Hotti ‏@nipsu_h Nov 4

Crabit: free movement of people is a right that cannot be limited. #Tampere15

Paivi Helander ‏@PHHelander Nov 4

#oikeusministeri Henriksson: yhteiskunnat kuten Ruotsi, jonne muuttajat ovat saaneet asettua, ovat usein luovempia.menestyvämpiä. #Tampere15

Jan Westö ‏@JREWest Nov 4

Great question from the audience: how to change the opinion of gen public on immigration to more positive, open? #tampere15

EU-komissio Suomessa ‏@EUkomissio Nov 4

@anna_maja says that Finland cannot handle the economic challenges in the future without migration. #tampere15

[DuPont]

Jotenkin surullisia tuo twiitit. Niin viimevuosikymmentä, tai jopa 1990-lukua. Ihan kuin mitään ei olisi opittu. No, ilmeisesti ei olekaan opittu. Aate määrää, ajatus ei.

[Roope2]

Suvi Rasimus ‏@Rasisuv Nov 4

Cecilia Malmström kertoi, että tulee löytää keinoja ihmisten lailliselle tulolle EU:hun. @anna_maja @MalmstromEU @EUkomissio #Tampere15




Nyt on kyllä joku aivan pihalla ! Ainakin Schengen-maiden lähetystöistä löytyy lomakkeita, joita täyttämällä ja tarvittavia lisäasiakirjoja mukaan liittämällä, mahdollisesti pidetyn haastattelun jälkeen, suuri määrä ihmisiä on saanut oikeuden laillisesti saapua Schengen-alueelle ja viipyä siellä tietty ajanjakso.

[Kulttuurirealisti]

Kaisa Väkiparta:
25 million people will leave the labor market in EU in the next 20 years - why does #EU still restrict #migration?

Työvoimapula uhkaa taas. Mitä jos vähän kuitenkin toppuuteltaisiin, kyllä siinä 2025 jälkeen ehtii taas tarkistaa paljonko tarvitaan luku- ja kielirajoitteisia työvoimapulan paikkaajia.

EU-komissio Suomessa:
@anna_maja says that Finland cannot handle the economic challenges in the future without migration.

Eikä Suomi toisaalta pysty handlaamaan tulevia maahanmuuton aiheuttamia "talouden haasteita".

[ArtturiE]

Nuo pitkän tähtäyksen suunnitelmat ontuvat jo lähtökohtaisesti. Jos kerran tiedetään (muka) työvoimapulan tulosta, miksi ei sitten ajoissa kouluteta reservissä olijoita tulevaa tilannetta varten?  Eihän se työvoimapula tule yhdessä yössä, jos ollenkaan.  Mitä siihen pulaan auttaa kouluttamaton, kielitaidoton, motivoitumaton, huonosti uuteen asuinmaahansa integroituva tuontireservi?
Jos osa sopeutuukin niin kustannukset ovat kaksin-kolminkertaiset maassa olevaan kantaväestöön verrattuna.  Lisäarvona ei voida pitää monikulttuurisuutta, koska sekin maksaa moninkertaisesti yhteiskunnalle tukipalveluiden ja kaiken muun räätälöidyn toiminnan järjestämisen takia.  Voittajia ovat vain julkisen sektorin työntekijät, joiden määrää joudutaan kasvattamaan.  Häviäjiä ovat suomalaiset veronmaksajat ja työntekijät.

[Roope]

UNHCR:n Euroopan johtaja Vincent Cochetel tutustui torstaina Migrationsverketin toimintaan muun muassa Märstassa. Hän korosti ruotsalaisen pakolaisten vastanoton laatua sekä solidaarisuuden puutetta EU:n 28 jäsenmaan enemmistöltä.

– On epänormaalia, että kaksi maata ottaa niin suuren vastuun. Se ei tarkoita, että Ruotsin ja Saksan pitäisi muuttaa vastaanottoaan, vaan että muiden jäsenmaiden pitäisi osoittaa samaa sitoutumista.

[...]

Miksi muiden EU-maiden pitäisi ottaa suurempi vastuu pakolaisten vastaanotosta?

– Saksa on ottanut esille kysymyksen kiintiöistä. On tärkeää, että Cecilia Malmströmin seuraaja Dimitris Avramopoulos pakolaisasioista vastaavana komissaarina selvittää, millä kriteereillä kiintiöinti tapahtuisi.

Kun olemassa on jo säännöt, Dublin-sopimus, joka määrittelee, millä maalla on vastuu turvapaikkahakemuksen tutkimisesta, ei nykyistä pakolaisten vastaanoton epätasapainoa pitäisi olla, sanoo Vincent Cochetel.

– Tietyt maat eivät noudata lainsäädäntöä ja normaalisti niihin pitäisi kohdistaa taloudellisia sanktioita. Valitettavasti näin ei tehdä turvapaikka-asioissa, mutta se on työkalu, jota komissio voisi käyttää painostuskeinona.

Vincent Cochetelia huolestuttaa, että Eurooppaan pääsee laillisesti vain harvoja reittejä, joten pakolaiset kohtaavat rajoilla piikkilankaesteet Bulgariasta idässä Espanjan enklaaveihin Ceutaan ja Melillaan lännessä.

– Eurooppa on piikkilangoitettu, joten pakolaiset pakenevat ainoan avoimen rajan yli, joka on Välimeri.

UNHCR tutkii useita ratkaisuja, jotka loisivat Eurooppaan enemmän laillisia väyliä ja siten vähentäisivät riskiä kuolla huonokuntoisissa paateissa Välimerellä tai päätyä kyynisen salakuljetusteollisuuden kynsiin.

Ehdotuksiin kuuluu pakolaisviisumit opiskelijoille ja rahastot, joiden kautta pakolaiset voisivat lainata rahaa matkojen järjestämiseen. Yksi ehdotus on antaa vapaaehtoisjärjestöjen sponsoroida matkoja ja ottaa vastuu pakolaisten perustarpeiden järjestämisessä, kuten auttaa asunnon saamisessa, kun he saapuvat EU:hun.

Onko syytä uskoa, että tällainen estäisi ihmisiä hakeutumasta Eurooppaan Välimeren yli?

– Jos on laillisia väyliä saapua Eurooppaan, niin kyllä. Uskon, että ihmiset miettisivät pariin kertaan ennen kuin ottaisivat riskin kuolla Välimerellä tai päätyä pitkäkestoiseen eristykseen. Mutta niin kauan kuin laillisia väyliä ei ole, tulevat pakolaiset ottamaan riskejä.   (käännös)

Svenska Dagbladet: "Onormalt att två länder tar så stort ansvar" 27.11.2014

UNHCR:lle tiedoksi, että laillisia väyliä Eurooppaan ja EU:hun ovat muun muassa lukuisat raja-asemat Kreikassa, Bulgariassa, Puolassa, Virossa ja Suomessa. Syystä ja toisesta raja kuitenkin ylitetään mieluiten juuri sieltä, mistä sitä ei saisi ylittää.

Ihmettelen myös Cochetelin käsitystä, että Dublin-sopimus jotenkin tasaisi turvapaikanhakijamäärät Euroopassa, jos sitä vain noudatettaisiin. Suurin osa EU:n turvapaikanhakijoista on saapunut turvapaikanhakumaahan jonkin toisen EU-maan kautta. Lähes kaikki Suomenkin turvapaikanhakijat saapuvat tänne Ruotsista. Dublin-sopimuksen piti alunperin lopettaa tällainen turvapaikkashoppailu, mutta sopimukseen on tarkoituksella liitetty yhä enemmän perusajatuksen vesittäviä poikkeuksia, jotka estävät sen kunnollisen soveltamisen. Malmströmin ja kumppanien vähemmän peitelty tavoite onkin ollut vähä vähältä tuhota Dublin-sopimus, jotta päästään sorvaamaan jäsenmaille EU:n määräämiä pakolaiskiintiöitä.

[Kemolitor]

Tampereella järjestettiin viikolla kaksipäiväinen seminaari EU:n oikeus- ja sisäasioista. Paikalla muun muassa komissaari Cecilia Malmström, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja twiiteistä päätellen myös pakolaisjärjestöjen edustajia:

https://twitter.com/hashtag/tampere15?f=realtime&src=hash

Monitori-lehti raportoi samasta seminaarista:

Tampereella puitiin EU:n yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa

Suomen ensimmäisen EU-puheenjohtajuuskauden huippukokouksessa Tampereella vuonna 1999 asetettiin tavoitteeksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen muodostaminen. Samalla luotiin perustukset Euroopan yhtenäiselle turvapaikkapolitiikalle. Missä mennään nyt, 15 vuotta myöhemmin? Tilannetta analysoitiin Euroopan komission Suomen edustuston järjestämässä Tampereen ohjelman juhlaseminaarissa marraskuussa.

Viisitoista vuotta sitten laadittu niin sanottu Tampereen ohjelma oli ensimmäinen EU:n hyväksymä viiden vuoden ohjelma, joka koskee EU:n oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön kehittämistä (Justice and Home Affaris JHA). Tampereen ohjelmaa jatkoivat Haagin ohjelma vuosina 2005 - 2009 ja Tukholman ohjelma vuosina 2010 - 2014.

Marraskuussa Tampereella järjestetyssä juhlaseminaarissa puhunut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi, että kuluvan vuoden kesäkuussa EU:n valtionpäämiehet hyväksyivät uudet strategiset linjaukset, jotka ohjaavat työtä oikeus- ja sisäasioiden alalla tulevina vuosina.

"Uusissa linjauksissa korostetaan, että kaikkien jäsenvaltioiden tulee panna tehokkaasti täytäntöön se valtava määrä lainsäädäntöä, joka EU:ssa on viime vuosina hyväksytty. Nyt meidän on keskityttävä viimeistelemään se, mikä Tampereella aloitettiin", hän sanoi.

"Nykyisenä taloudellisesti niukkana aikana on varottava ottamasta taka-askelia yhteisten arvojemme toteuttamisessa. Jos haluamme pitää niistä kiinni, emme voi jäädä passiivisiksi, kun suvaitsemattomuus ja muukalaisviha nostavat päätään."

EU:n nykyinen kauppakomissaari, entinen EU:n sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström painotti Tampereella, että nykyinen maailmantilanne on luonut ongelmia, joita jäsenmaat eivät yksinkertaisesti kykene ratkaisemaan yksin. Näillä ongelmilla hän viittasi muun muassa korruptioon, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin.
-----
"Olemme kulkeneet jo todella pitkän matkan ja saaneet paljon aikaan muun muassa yhteisen turvapaikkapolitiikan saralla", hän sanoo ja painottaa, että asioita tapahtuu koko ajan myös käytännön tasolla.
-----
Tilaisuudessa kuultiin myös Italian ulkoasiainministeriön EU-asioista vastaavaa johtajaa Luigi Mattioloa. Italia aloitti EU-puheenjohtajamaana 1. heinäkuuta 2014 ja hoitaa puheenjohtajuutta vuoden loppuun saakka. Mattiolo kertoi puheenjohtajuuskauden prioriteeteista ja haasteista.

"Siirtolaisvirtojen kasvaminen ja muuttuminen liittyy tiiviisti Euroopan unionin rajoilla tapahtuviin kriiseihin ja vaatii vahvaa poliittista vastausta EU-tasolta. Siksi maahanmuutto- ja pakolaisasiat ovat Italian puheenjohtajuuskauden prioriteettien kärjessä", Mattiolo painotti.

Hän kertoi, että Italian tavoitteena on edistää laillista maahanmuuttoa ja siten vahvistaa kehitystä ja talouskasvua sekä lähtömaissa että vastaanottavissa maissa. Samalla pyritään tarjoamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville sekä ehkäisemään laitonta maahanmuuttoa. Italian mukaan nyt on erityisen tärkeää taistella ihmiskauppaa ja -salakuljetusta vastaan.

"Yhteistyöllä kolmansien maiden kanssa on tärkeä rooli laittoman maahanmuuton ehkäisyssä", hän sanoi ja kertoi Italian lanseeraavan nyt pitkäkestoisen dialogin eli niin kutsutun Khartumin prosessin Itä-Afrikan siirtolaisreitin varrella sijaitsevien maiden kanssa.
Italia painottaa rajavalvonnan merkitystä

Mattiolon puheessa korostui myös rajavalvonnan tehostaminen EU:n ulkorajoilla.

"Vahvempi ja tehokkaampi rajavalvonta on perusta kokonaisvaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle."

Hän kertoi, että Lampedusan tragedian jälkeen Italian toteuttama Mare Nostrum -pelastusoperaatio Välimerellä saavutti merkittäviä tuloksia: operaation aikana pidätettiin yli 500 ihmisten salakuljettajaa ja pelastettiin yli 90 000 maahan pyrkivän ihmisen henki.

Mare Nostrum on tänä syksynä tullut tiensä päähän ja Italia aloitti sen vaiheittaisen alasajon 1.11.2014. Samaan aikaan käynnistyi Frontexin uusi, Italiaa tukeva Triton-operaatio, joka on kuitenkin huomattavasti Mare Nostrumia pienempi ja painottuu pelastustehtävien sijasta valvontaan.

TRITON-operaatioon osallistuu isäntämaa Italian lisäksi 18 jäsenvaltiota. Myös Suomi on mukana ja lähettää operaatioon Dornier-merivalvontalentokoneen ja henkilöstöä. TRITON-operaatio toimii lähempänä Italian rannikkoa kuin Mare Nostrum.

Koko juttu:
Monitori: Tampereella puitiin EU:n yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa

En oikein ymmärtänyt Mattiolon ajatusta siitä, miten laillinen maahanmuutto vahvistaisi talouskasvua ja kehitystä lähtömaissa. Jos hän tarkoittaa, että ne jotka nyt tulevat laittomasti Eurooppaan pääsisivätkin tänne laillisesti ja kun kyseessä ovat ennen kaikkea parhaassa työiässä olevat nuoret miehet, niin miten tällainen toiminta edistäisi kehitystä ja talouskasvua lähtömaissa.

No, ehkä hän juuri siksi on Italian ulkoasiainministeriön EU-asioista vastaavaa johtaja, kun kykenee ymmärtämään noin monimutkaisia asioita.

[Iloveallpeople]

Tällä viikolla: Budjettineuvottelut, maahanmuutto, ehdokkaat yhteiseen kriisinratkaisuneuvostoon

...
Kansalaisvapauksien valiokunnassa äänestetään torstaina päätöslauselmasta, joka käsittelee maahanmuuttotilannetta Välimerellä ja vastuiden tasapuolisempaan jakoon jäsenmaiden välillä. Pelastus- ja etsintäoperaatiot, yhteistyö kolmansien maiden kanssa ja ihmiskauppa ovat kaikki aiheita, jotka mainitaan tekstissä.
...

Euroopan parlamentti

[Roope]

Turvapaikka myönnetään henkilöille, jotka pakenevat vainoa tai vakavaa vahinkoa. Turvapaikan saaminen on perusoikeus ja sen myöntäminen on vuonna 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen mukainen kansainvälinen velvoite. EU on alue, jonka rajat ovat avoimet ja jolla liikkuvuus on vapaata. Tarvitsemme siis yhteisen lähestymistavan turvapaikka-asioihin. Turvapaikanhakijoiden virrat eivät ole jatkuvia eivätkä ne jakaudu tasaisesti eri puolille EU:ta. Esimerkiksi vuonna 2001 nykyiset EU-maat (EU-27) vastaanottivat 425 000 turvapaikkahakemusta, mutta vuonna 2006 vain alle 200 000. Vuonna 2012 hakemuksia oli yli 330 000. Turvapaikan hakeminen ei saa olla arpapeliä. EU:n jäsenvaltioilla on yhteinen vastuu ottaa turvapaikanhakijat vastaan ihmisarvoisella tavalla. Niiden on varmistettava, että hakijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että heidän tapauksensa tutkitaan yhdenmukaisia normeja noudattaen, jotta tulos on aina samanlainen riippumatta siitä, missä hakemus on tehty.

Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä (pdf, 8 sivua)

Tuollaisesta ei onneksi ole vielä sovittu, vaikka Cecilia Malmström on sellaista ajanut. Jäsenmailla ei ole aikomustakaan yhdenmukaistaa turvapaikkakäytäntöjään ja -kriteerejään samanlaisiksi. Kaikki maat pitävät kiinni omista linjauksistaan.

Suojelun ja solidaarisuuden alue heikoimmassa asemassa oleville

Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä on ollut tärkeimpiä prioriteettejani koko toimikaudellani, ja olen ollut mukana sitä koskevissa neuvotteluissa alusta alkaen. Järjestelmän käyttöönotto on historiallinen saavutus, johon EU:n jäsenvaltiot ja parlamentti ovat pyrkineet vuodesta 1999.

Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän avulla suojelua hakevat henkilöt pääsevät aiempaa paremmin turvapaikkamenettelyn piiriin ja turvapaikkapäätökset ovat oikeudenmukaisempia, nopeampia ja parempia. Sen kautta varmistetaan, ettei vainoa pakenevia henkilöitä palauteta takaisin vaaratilanteeseen ja että turvapaikkaa hakeville ja kansainvälistä suojelua saaville henkilöille taataan asianmukaiset ja ihmisarvoiset olosuhteet EU:ssa.

Matka on ollut kuoppainen, eikä kaikki ole vieläkään valmista. Nyt on tehtävä lujasti työtä lainsäädännön panemiseksi täytäntöön ja sen varmistamiseksi, että yhteinen järjestelmä toimii hyvin ja yhdenmukaisesti. Vasta sen jälkeen suojelun ja solidaarisuuden alue ansaitsee nimensä, ja voimme olla saavutuksestamme ylpeitä.

Cecilia Malmström,
sisäasioista vastaava komissaari

[Jaska Pankkaaja]

Jos sosiaalituristeille maksettavat etuudet olisivat yhtenäisiä esim. Kreikan tai Viron kanssa olisi ongelma paljon pienempi. Jos meillä tämän lisäksi olisi valppaita virkamiehiä, vaikkapa sellaisia holiiseja, puuttumassa myös vähäisempiin rikoksiin niin ongelma pienenisi edelleen.

[Roope]

Maahanmuuttoasioita EU-parlamentissa käsittelevän kansalaisvapausvaliokunnan puheenjohtajan haastattelu:

Meppi Claude Moraes vastaa asiantuntijoiden kysymyksiin päätöslauselmastaan, joka koskee yhdistettyä lähestymistapaa turvapaikkoihin ja maahanmuuttoon liittyvien lukemattomien ongelmien ratkaisemiseen.

Muuttoliike: nyt on aika toimia (video, 5 min)

Meidän on tehtävä vaikeita päätöksiä muuttoliikkeestä. Lisää laillisia reittejä tarkoittaa, että jäsenmaiden on todella herättävä siihen, mitä se tarkoittaa. Sitä, että tarvitsemme hallitun muuttoliikkeen politiikan. Se tarkoittaa, että jos EU huolimatta säästötoimista... Meidän on ymmärrettävä ja myönnettävä, että tarvitsemme muuttoliikettä. Kuka tekee kaikki matalapalkkaiset työt EU:ssa? (..) On myönnettävä, että muuttoliikettä tarvitaan ja sitä on. EU:ssa on yhä ikääntyvä väestö, matalapalkkamuuttoliikettä, ammattitaitoista muuttoliikettä EU:n ulkopuolelta.

Muuttoliikkeeseen liittyy kuluja Länsi-Euroopan maissa, ja se tulee esiin tässä. Mutta kuluista on myös hyötyjä. Muuttoliike tuo myös taloudellista hyötyä. Tiedämme sen, on todistettu, että siitä on taloudellista hyötyä.

EU:n politiikka Syyrian kaltaisissa kysymyksissä on asuttamispolitiikka (resettlement = kiintiöpakolaisten vastaanotto). Muut politiikat Syyrian kaltaisissa ongelmissa ovat jäsenmaiden asia. Asuttamisohjelma ei toimi hyvin. Asuttaminen on hyvin epäsuhtaista. Jotkut maat eivät ota juuri yhtään Syyrian pakolaista ja jotkut ottavat monia. Eli taakkaa ei jaeta, minkä vuoksi päätöslauselmamme viittaa holistiseen lähestymistapaan. Taakan jakamista pitää parantaa. Neuvoston ja jäsenvaltioiden on tehtävä työnsä. Komissio pyytää sitä, EU-parlamentti pyytää sitä, mutta jäsenmaat eivät tee työtään. Ne eivät jaa taakkaa. (..) Sitä [Dublinin sopimusta] ei tarvitse muuttaa paljon. Dublinin yleissopimus on olemassa, sitä voidaan uudistaa. Meillä on direktiivi vastaanotto-olosuhteista, meillä on Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä. Se kaikki on kunnossa. Ongelmana on toimeenpano. Niitä ei toimeenpanna jäsenvaltioissa.

[Roope]

EU:n uusi maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopoulos puuhaa jo täyttä päätä yhdessä Saksan sisäministeri Thomas de Maizièren kanssa jäsenmaille turvapaikanhakijakiintiöitä. "Vapaaehtoisilla" kiintiöillä on toistaiseksi vasta kymmenen jäsenmaan tuki (mm. Saksa, Ruotsi, Ranska ja Itävalta), mutta sisäministeri de Maizière lupaa painostaa muita jäsenmaita, kunnes nekin lähtevät mukaan "taakanjakoon".

Jotta eurooppalaisten elämä muuttuisi entistäkin mielenkiintoisemmaksi, EU-suunnitelmiin kuuluvat myös Afrikkaan perustettavat turvapaikanhakukeskukset, joista käsin voi hakea turvapaikkaa etänä saapumatta ensin Eurooppaan. Saksan sisäministerin mukaan keskukset takaisivat nyt laittomuuksiin turvautuville pakolaisille laillisen ja turvallisen pääsyn Eurooppaan. Edellinen maahanmuuttokomissaari Cecilia Malmström arvioi, että pelkästään Libyan Bengasiin perustettavan toimiston ovella olisi päivässä 200 000 ihmistä.

Avramopoulos proposes new strategies to solve refugee crisis

Migration Commissioner Dimitris Avramopoulos called for more solidarity between EU member states in accepting refugees, announcing reforms in his first meeting with German Internal Affairs Minister Thomas de Maizière.

Despite the introduction of the Common European Asylum System (CEAS) at the start of this year, EU member states still do not have common standards with regard to refugee policy. Conditions in refugee camps in southern Europe are still disastrous, and Italy allows refugees to travel on through its northern borders without applying for asylum.

But Dimitris Avramopoulos, the EU's new Commissioner for Migration, Home Affairs, and Citizenship, hopes to put an end to these issues.

"The Commission is determined to adopt a more enhanced and cohesive asylum policy than ever before," the Greek politician said on Tuesday at the end of his meeting with Germany's Internal Affairs Minister Thomas de Maizière, in Berlin.

All member states – even states at the EU's external borders – must "fulfill their legal obligations", the Commissioner emphasised. "Responsibility and solidarity go hand in hand."

[...]

Avramopoulos and de Maizière both hope to reach a fairer distribution of refugees in the future. On Tuesday, they agreed that a quota system would be the best way to achieve this.

"To maintain the Dublin III system, we need a distribution system that also takes into account additional burdens on certain member states," said de Maizière.

The call for a more just distribution is part of a package of measures agreed in October by EU countries, on the basis of which the Commission hopes to submit a legislative proposal.

The proposal is planned to include a concrete method and relevant criteria for a quota system, Avramopoulos explained.

[...]

Another aspect of the Commission's proposal is likely to be a bid for refugee "welcome centres" in North African transit countries. Refugees seeking protection in Europe would be able to register in the centres without crossing EU borders. Then UNHCR and EU authorities would be able to decide whether or not to allow entry into Europe.

"Isn't it more humane to create welcome centres, particularly in transit countries, instead of watching [refugees] drown in the Mediterranean Sea? With these centres, we will create a possibility to travel to Europe legally and put a stop to trafficking," de Maizière explained.

EurActiv 2.12.2014

Berlin and European Commission to cooperate more closely on refugees

Avramopoulos is also maintaining contact with representatives of both the countries of origin and transit countries, a point he stressed in Rome last week at a meeting of interior ministers, which was also attended by ministers from several African countries. The meeting served to launch the Khartoum process ­­– a dialog with the East African countries from which many refugees originate or that serve as transit routes for asylum seekers en route to Europe. Those that oversee the reception centers in the transit countries are also part of the dialog.

De Maizière said that these centers could be equipped to process legal entry into the EU, thus stripping criminal traffickers of their source of income.

Deutsche Welle 3.12.2014

Deutsche Welle: Terror, Refugees & Asylum - A Challenge for Europe (Saksan sisäministeri Thomas de Maizieren englanniksi dubattu haastattelu, 12 min) 30.11.2014

[Roope]

Maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopoulos ryhtyy hieromaan jäsenmaiden kanssa kiintiökriteerejä:

"So Europe needs to do more. We have to increase the number of refugees resettled in EU countries.

In order to ensure that Member States share this responsibility, the Commission has set up a resettlement and relocation forum to develop, in cooperation with Member States, a fair distribution key."

Dimitris Avramopoulos, Commissioner for Migration: Speech - Recent human smuggling incidents in the Mediterranean 13.1.2015

Defying the populist agenda?

Might a centre-right Greek politician, formerly in charge of defence policy, be able to reach a compromise among EU member states on immigration reform?

[...]

The announcement that the Commission is working on a 'distribution key' for refugees based on criteria such as member states' population and GDP per capita shows a commitment to try to break the EU governments' stalemate on the Common European Asylum System.

"Europe has to take charge" said Avramopoulos, almost echoing the repeated requests for help by Italian Prime Minister Matteo Renzi.

The Commission and member states need to move beyond the mantra of implementing the EU's current asylum system and start innovating on how to improve it.

For example, the Dublin regulation provides that asylum seekers need to remain in the first EU country of entry, a position that most member states have continued holding despite the fact that in 2014 around 200,000 potential asylum seekers landed in Italy alone.

If member states could agree on a distribution key for refugees, the EU would avoid the paradoxical situation of having two thirds of its refugee population and asylum claims concentrated on only five of its member states.

After solidarity among member states and redistribution of asylum seekers, access to protection is the other big challenge that the EU needs to face.

[...]

Avramopoulos' final remarks to the Parliament showed that he is well aware that he will face strong opposition as soon as he tries to tackle Commission President Juncker's five-point plan on immigration, which provides also for an integrated policy on legal (i.e. labour) migration – an area so far almost exclusively in the hands of the member states.

But the cautious approach he presented on the idea of the distribution key for asylum– "avoiding negotiation and agreeing on a minimum set of common criteria in order to experiment" – may well open some doors that will lead to a greater appetite for the innovative and solution-based immigration reform that is urgently needed.

Costanza Hermanin is a migration policy experts at the Open Society European Policy Institute

EUobserver 19.1.2015

Maahanmuuttokomissaari haluaa lisätä kiintiöpakolaisten vastaanottoa EU-maihin ja helpottaa turvapaikanhakijoiden pääsyä EU-alueelle, mutta ensin on saatava pystyyn järjestelmä, joka tasaa pakolaispolitiikan kustannukset ja ohjaa tulijat "reilummin" eri maiden kesken. Tähän tarvitaan nyt neuvoteltava "fair distribution key" eli "reilut" pakolaiskiintiökriteerit, joiden perusteella jäsenmaat saavat ensin tukieuroja ja joiden mukaan ryhdytään myöhemmin siirtämään turvapaikanhakijoita "kuormittuneista" jäsenmaista vähemmän kuormittuneisiin. Suomessa poliitikot eivät ole tietääkseenkään jo pitkään valmistellusta hankkeesta.

Suomi tulee maksamaan tämän lystin EU-rahaston kautta rahana muille jäsenmaille (esim. Ruotsi) ja/tai ottaa vastaan nykyiseen verrattuna moninkertaisen ("reilun") määrän turvapaikanhakijoita, mikä tulisi vieläkin kalliimmaksi sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisina haittavaikutuksina. Samaan aikaan komissio ja europarlamentti tekevät hartiavoimin töitä, että Eurooppaan saataisiin entistä enemmän kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita ja laittomia siirtolaisia.

[Eino P. Keravalta]

based on criteria such as member states' population and GDP per capita

Ilmeisesti siis 'pakolaiset' ja heidän jälkeläisensä saa palauttaa, jos maan bruttokansantuote laskee.

[Roope]

En nyt viitsi selvittää viime vuosien suhteellisia BKT-muutoksia, mutta vuoden 2008 arvoilla ja viime vuoden turvapaikanhakijamäärällä Suomen "reilu" osuus EU-alueelle tulleista turvapaikanhakijoista olisi aiemmin esitetyillä kriteereillä (väkiluku, pinta-ala ja BKT yhtä suurella painolla) noin 25 000 turvapaikanhakijaa. Tuo on tänä vuonna käynnistyvien komission ja jäsenmaiden välisten neuvottelujen lähtökohta. Suomen osuus voi kasvaa tuostakin sekä prosenttiosuuden kasvun (kriteerien toisenlainen painotus, väestötiheysleikkuri) että muualle Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrän kasvun kautta.

[Phantasticum]

Taakanjako ja yhteinen pakolaispolitiikka etenee normaalisti niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja miksipä ei etenisi. Eihän turvapaikanhakijoilla tai pakolaisilla ollut mitään tekemistä Pariisin terrori-iskujen kanssa, sillä tekijät olivat ranskalaisia. Aivan kuten Saksassa ja Belgiassa tehdyissä operaatioissa pidätetyt ovat olleet belgialaisia ja saksalaisia.

Tästä asiasta on pakko saada vaaliteema. Suomi ei kestä sitä, että maahan muuttaa vuosittain 25 000 uutta asukasta, joilla ei ole mitään koulutusta ja joiden työllistymismahdollisuudet ovat muutenkin heikot. Ei kestäisi siltikään, vaikka osa tulijoista joutuisi lähtemään kielteisen oleskelulupapäätöksen saatuaan pois. Varsinaiseen turvapaikkaan on varmaan edellytyksiä hyvin harvalla. Toisaalta olisiko sillä mitään merkitystä, jos CEAS olisi vaaliteema. Brysselin keskuskomitea sen päättää, mikä on Suomen kannalta "reilua". Ei sitä suomalaisilta kysytä niin kuin ei ole kysytty mitään muutakaan enää pitkään aikaan.

[Roope]

Suomi ei kestä sitä, että maahan muuttaa vuosittain 25 000 uutta asukasta, joilla ei ole mitään koulutusta ja joiden työllistymismahdollisuudet ovat muutenkin heikot. Ei kestäisi siltikään, vaikka osa tulijoista joutuisi lähtemään kielteisen oleskelulupapäätöksen saatuaan pois.

Cecilia Wikström (ALDE, SE), speaking on behalf of the ALDE group, said that the core problem is that there is no way for desperate migrants to get to the EU. As a consequences, they have to entrust themselves to "scrupulous" human traffickers – which therefore have "a monopoly on the market." In this context, she said, the solution is to break this monopoly and that this can be done by creating legal methods for desperate migrants to get to Europe – for example through humanitarian visas that are issued in the areas where these people want to flee from. She stressed that this would not be the same as opening the EU external borders for mass immigration because all migrants arriving in the EU would still need to undergo an asylum process, and that, naturally, if an asylum claim cannot be upheld, migrants must return to where they came from.

The Parliament Magazine: MEPs call to address increasing migratory pressures in the Mediterranean 14.1.2015

Eli europarlamentaarikko Wikströmin mukaan otetaan ensin muutama miljoona turvapaikanhakijaa Eurooppaan, tutkitaan heidän tapauksiaan parin vuoden ajan ja lopuksi perusteettomat hakijat palaavat kiltisti takaisin kotiinsa. Mikä voisi mennä pieleen?

[MW]

***
Eli europarlamentaarikko Wikströmin mukaan otetaan ensin muutama miljoona turvapaikanhakijaa Eurooppaan, tutkitaan heidän tapauksiaan parin vuoden ajan ja lopuksi perusteettomat hakijat palaavat kiltisti takaisin kotiinsa. Mikä voisi mennä pieleen?

Muutama miljoona suloista vauvaa ja raudanlujaa perhesidettä?

[Vinyylihanska]

En nyt viitsi selvittää viime vuosien suhteellisia BKT-muutoksia, mutta vuoden 2008 arvoilla ja viime vuoden turvapaikanhakijamäärällä Suomen "reilu" osuus EU-alueelle tulleista turvapaikanhakijoista olisi aiemmin esitetyillä kriteereillä (väkiluku, pinta-ala ja BKT yhtä suurella painolla) noin 25 000 turvapaikanhakijaa. Tuo on tänä vuonna käynnistyvien komission ja jäsenmaiden välisten neuvottelujen lähtökohta. Suomen osuus voi kasvaa tuostakin sekä prosenttiosuuden kasvun (kriteerien toisenlainen painotus, väestötiheysleikkuri) että muualle Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrän kasvun kautta.

Uskomatonta! Miksi suomenuutiset ei tee asiasta otsikoita? Tämä tulee maksamaan paljon verojen muodossa, eikä pelkästään meille jotka neekeri naapureista saamme nauttia.

[Roope]

Tämä tulee maksamaan paljon verojen muodossa, eikä pelkästään meille jotka neekeri naapureista saamme nauttia.

Ensimmäinen vaihe tuskin on turvapaikanhakijoiden siirtäminen maasta toiseen vaan se, että saamme maksaa pakolaisrahaston kautta muille maille siitä, että emme täytä laskennallista turvapaikanhakijakiintiötämme. Muutama vuosi sitten sakkomaksuksi kaavailtiin 8 800 euroa per turvapaikanhakija, joten 10 000 euroa lienee nyt käypä likiarvo. Se tarkoittaisi Suomelle nykytilanteessa reilun 200 miljoonan euron mätkyä, mutta toisaalta 25 000 turvapaikanhakijan kiintiön täyttäminen vasta kalliiksi kävisikin. Ruotsissa taas hihkuttaisiin yhä riemukkaammin, kuinka he tienaavat maahanmuutolla, kun saisivat EU:n kautta puolen miljardin euron pakolaiskorvaukset.

Kun tuo miljardien eurojen rahamylly ryhtyy jauhamaan, ei paluuta enää ole. Kaavaillut kiintiöt on pakko saada kaadettua.

[BeerBelly]

200 miljoonaa siitä ettei tarvitse ottaa vastaan 20 000 tupahaa, joista noin puolet saa turvapaikan tai oleskeluluvan ja perheet seuraa perästä? Pilkkahinta. Kouluttamaton kehitysmaalainen kustantaa elämänsä aikana helposti satoja tuhansia euroja Suomen kaltaisessa sosiaalivaltiossa. Onko tänne saapuvat tupahat mahdollista myydä eteenpäin maksamalla kymppitonnin myötäjäiset? Se olisi aivan käsittämättömän loistavaa.

[Uuno Nuivanen]

Persupelkoinen hallitus ja media vaikenee asiasta kuin muuri. 

[Roope]

Saksa on vahvin maahanmuuton magneetti Euroopassa

"Kaikki EU-maat eivät tee osaansa turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa", sanoi Saksan sisäministeri.

[...]

Vuoden 2014 tiedetään jo nyt olleen ennätysmäinen turvapaikanhakijavuosi.

Saksan sisäministeri Thomas de Maizière antoi keskiviikon tiedotustilaisuudessa risuja niille EU-maille, jotka "eivät tee osaansa" turvapaikan hakijoiden suhteen.

"Tässä Saksa ja Ruotsi ovat ottaneet suurimman vastuun harteilleen", hän sanoi.

Helsingin Sanomat 21.1.2015

Tekisi asialle jotain, eikä itkisi muiden tekemisiä. Mutta ei. Sisäministeri de Maizière julisti tänään, että Saksa ei aio muuttaa maahanmuuttopolitiikkansa millään tavalla, koska "meillä on jo laki".

But de Maiziere ruled out any changes to Germany's current immigration rules. "We have an immigration law and we do not need a new one," he said.

Europe Online Magazine: German immigration hits two-decade high; three-quarters from EU 21.1.2015

[Peltipaita]

Kyllä köyhempiin maihin pitäisi saada suhteellisesti enemmän turvapaikanhakijoita kuin rikkaisiin.

Taas sama homma; rikkaat rikastuu, köyhät köyhtyy.

[Ari-Lee]

risuja niille EU-maille, jotka "eivät tee osaansa" turvapaikan hakijoiden suhteen.

Tekemistä asian suhteen on sekin jos kieltäytyy avaamasta tulvaportteja. Tekemistä on jokainen yksittäistapaus oli myöntävä tai kieltävä päätös. Tekemistä on niinikään Afrikasta meren yli suuntautuvan ihmistsunamin vastaanoton kritisoiminen.

Tekemistä sen sijaan EI OLE ottaa vastaan kritiikittä jokainen meren ylittänyt laiton kulkuri ja sysätä se veronmaksajan harteille loppuelämäkseen tai siihen asti kunnes joku iskee kirveellä veronmaksajan kuoliaaksi.

[huhha]

Onko tänne saapuvat tupahat mahdollista myydä eteenpäin maksamalla kymppitonnin myötäjäiset? Se olisi aivan käsittämättömän loistavaa.

Se olisi myös vahva järjellisyyden signaali muille EU-maille ja kansainvälisille sijoittajille. Homer Simpsonin sanoin: "Oh, shut up and take my money already!!"