EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[Reinhardt42]

Kepun ja koko konsensuspaskasakin tuntien kyse on harhautuksesta ja hyssyttelystä. Kun koko aiheesta ei puhuta, mediakaan ei kiinnosta eikä kukaan kysy mitään.
Kun CEAS saadaan voimaan ei voi kun nostaa kädet pystyyn ja antaa EU:n määrätä. Kepunkin mepit ovat käyneet sitten kaikessa hiljaisuudessa vetämässä nimet alle kaikkiin mahdollisiin isojen maiden sanelemiin "pakolaisten" loppusijoituspapereihin.
Tämä tietysti on kaikille konsensuspuolueille vain eduksi ja joka ainoa puolue Persuja lukuunottamatta tämän tulee siunaamaan. Kristillisetkin.
Loppuu se iänikuinen jankkaaminen maahanmuuttopolitiikasta. Voidaan sitten ensi kerran vedota aidosti olemassaoleviin "kansainvälisiin sopimuksiin" ja keskittyä viimeinkin perusasioihin kuten omien etujen kähmintään ja virkojen ja suojatöiden jakeluun kavereille ja uusien veronkorotusten suunnitteluun.
Unohtamatta kuitenkaan kansalaisille vittuilua onhävettänytleijonat-tyyliin.

[Roope]

Liberaalipuolueen europarlamentaarikko Cecilia Wikström sanoo, että yksi hänen kärkitavoitteitaan, mikäli tulee uudelleen valituksi europarlamenttiin, on antaa valtavien pakolaisleirien turvapaikanhakijoille turvallinen ja laillinen väylä EU:hun.

[...]

"Minusta on korkea aika ottaa seuraava askel, mitä tulee EU:n turvapaikkapakettiin. Olin pääneuvottelija parlamentissa kun viimein saimme vuonna 2013 aikaan Euroopan Yhteisen Turvapaikkajärjestelmän (CEAS), mutta se perustuu edelleen oletukseen, että kansainväliseen suojeluun oikeutetun on haettava turvapaikkaa Euroopan maaperällä, ennen kuin hakemus voidaan edes rekisteröidä. Toisin sanoen he vaarantavat henkensä ylittäessään Välimeren."

"Siispä meidän on otettava seuraava askel ja mahdollistettava turvapaikan hakeminen pakolaisleireillä ja myös Euroopan suurlähetystöissä ympäri maailmaa taataksemme heille turvallisen ja laillisen väylän EU:hun."

Toisin kuin EU-skeptikot, Liberaalipuolue ja Cecilia Wikström haluavat siirtyä lähemmäksi liittovaltiota. Hän kertoo Radio Swedenille, että "Minä uskallan sanoa f-sanan, eikä se ole mikään kirosana vaan federalismi-sana. Uskon meidän siirtyneen tällä kaudella monin tavoin lähemmäksi liittovaltiota. Federalismi ei tarkoita päätöksenteon siirtämistä ylemmälle tasolle, vaan oikeiden päätösten tekemistä oikealla tasolla. Uskon, että EU-maiden ja sen instituutioiden välistä yhteistyötä on edelleen vahvistettava."  (käännös)

Radio Sweden: Liberal Party:"High time to take the next step on asylum" 29.9.2014

Haastattelu englanniksi (7 min)

[Jari Leino]

Ainakin Cecilia Wikström sanoo ihan suoraan ja avoimesti, mitä haluaa.

Se on kunnioitettava piirre poliitikossa.

Pidän Cecilia Wikströmin uudelleenvalintaa hyvin todennäköisenä ja uskon, että hän tulee ajan myötä onnistumaan pyrkimyksissään.

Siksi Suomen ainoa keino pelastua on erota EU:sta mahdollisimman pian.

[Roope]

Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä on ollut yksi Suomen EU-prioritee-
teista Tukholman ohjelman hyväksymisestä lähtien. Suomi on toiminut aktiivisesti tehok-
kaamman ja yhdenmukaisemman sääntelyn edistämiseksi kaikilla turvapaikkajärjestelmän
osa-alueilla ja tukenut puheenjohtajavaltion ponnisteluja turvapaikkajärjestelmää koskevien
EU-säädösten hyväksymiseksi vuoden 2012 määräajassa. Säädökset tulivat hyväksytyiksi
kesäkuussa 2013. Suomi on omalta osaltaan sitoutunut edistämään turvapaikkajärjestel-
mään liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja on eri yhteyksissä korostanut kaikkien
jäsenvaltioiden vastuuta eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteuttamisessa. Jäsen-
valtioiden väliseen käytännön yhteistyöhön Suomi on osallistunut aktiivisesti Euroopan
turvapaikka-asioiden tukiviraston, EASO:n johdolla.

Hallituksen vuosikertomus 2013
Osa 4/4: Toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta

Vuosikertomuksessa myös kerrataan, miten nykyinen hallitus on kääntänyt kelkkansa luvattujen turvapaikkapykälien kiristyksien suhteen.

Selvitys oli kesällä 2012 lausuntokierroksella. Järjestöt vastustivat laajalti perheenyhdis-
tämiseen kohdistuvia lisärajoituksia. Suurin osa eduskuntaryhmistä piti myös parhaana
joko pidättäytyä edellytysten kiristyksistä kokonaan tai ainakin odottaa tarkempaa vaiku-
tusanalyysiä. Selvityksen pohjalta on päädytty tekemään tarkempaa vaikutusarviointia jo
tehtyjen toimenpiteiden (mukaan lukien säädösmuutokset) osalta.

Kansainvälistä suojelua hakeva oleskelee Suomessa laillisesti, mutta aina hake-
muksensa ratkaisemiseen asti kuitenkin väliaikaisesti. Hakija saa osan toimeentulosta ja
huolenpidosta hyödykkeinä vastaanottokeskuksesta, jolloin rahana maksettava osuus on
aina alhaisempi kuin toimeentulotukeen oikeutetulla maassa asuvalla henkilöllä. Haki-
jamäärät ovat pysyneet alhaisella tasolla (runsas 3000 turvapaikanhakijaa / vuosi). Näin
ollen Suomen maahanmuuttoa koskevien säännösten ei voida katsoa muodostuneen veto-
voimatekijäksi.

[slobovorsk]

Soinin kunniaksi voi kertoa, että hän sanoi pitävänsä  maahanmuuttopolitiikan säilymistä kansallisissa käsissä tärkeänä. Muistaakseni ei kuitenkaan tuonut esiin näitä EU-tason juonia - tai sitten hänen puheensa niistä ei päässyt uutisiin asti.

Vielä kuitenkin ehtii pitämään tätäkin asiaa esillä ennen EP-vaaleja. Toivottavasti edes PS:llä on kanttia siihen. Ennen viime joulua EU:ssa tehtiin päätöksiä hivuttamisen jatkamisesta heti EP-vaalien jälkeen kesäkuussa. 

[Roope]

Tätä et lukenut Hesarista:

Euroopan unionin siirtolaisuus-, turvapaikka- ja pakolaispolitiikasta saattaa tulla kevään EU-vaalien arvokeskustelun ydin. Tuima katsasti suomalaispuolueiden kannat unionimaihinmuuttoon.

Lähivuosina EU:ssa käytäneen suuri periaatteellinen kiista erityisesti taakanjaoksi kutsutusta prosessista, jolla lievitettäisiin jäsenmaiden välille epätasaisesti jakautuneita turvapaikkahaasteita.

Käytännössä lähes kaikilla mittareilla poikkeuksellisen raskas "solidaarisuustaakka" lankeaisi ainakin Suomelle, joka saisi nykylukujen valossa käsiteltäväkseen arviolta lähes kolminkertaisen määrän eli kymmenisen tuhatta turvapaikkahakemusta vuodessa (ks. linkki maakohtaisiin tilastoihin jutun lopussa).

Yhteisvastuita arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa ulkomaalaisperäisen väestön osuus kussakin EU-maassa ja väestöön suhteutettu turvapaikanhakijoiden vuosittainen määrä. Lisäksi huomioidaan asukastiheys, taloudellinen kantokyky sekä muut sujuvaa käsittelyä puoltavat seikat kuten hyvä hallintotapa.

Vaalien suuriksi menestyjiksi eri puolilla Eurooppaa – ja myös Suomessa – veikataan oikeistosuuntautuneita, kansallismielisiä puolueita. Niiden kannattajia kalvaa erityisesti pelko unionin harmonisoituvan turvapaikkapolitiikan seuraamuksista.

Ohjenuorana Dublin-menettely

Suomen eduskuntapuolueiden EU-vaaliohjelmissa 2014 maahanmuutto-, turvapaikka- ja pakolaisasioiden painoarvot vaihtelevat asialle omistetusta luvusta lakoniseen huomautukseen.

[...]

Juuri FRONTEX on puolestaan Perussuomalaisten mielestä oikea elin pitämään erityisesti Välimeren maiden paisuneet siirtolaistulvat kurissa, jos kansalliset voimavarat eivät siihen riitä. Kokoomuksen ja vihreiden tapaan puolueen EU-vaaliohjelmassa maahanmuutto on saanut kokonaan oman lukunsa, jossa edellytetään muun muassa, että Dublin-menettelystä ei luovuta missään jäsenmaassa edes talouskriisin varjolla. Asetus ehkäisee turvapaikkaturismia.

Taakanjakokysymykseen perussuomalaisilla on selvä kanta: suhtaudumme kriittisesti EU:lle kaavailtuihin solidaarisuusmekanismeihin. EU ei voi missään olosuhteissa päättää, minkä verran ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaiden tulee vastaanottaa.

Kaikista puolueista vain Perussuomalaiset ovat lisäksi tyytymättömiä myös jäsentymättömään maahanmuuttokeskusteluun, jonka tasoa ja asiapitoisuutta on nostettava.

Turvapaikanhakijat tulilinjalla eurovaaleissa 14.5.2014

Keväinen hallituksen kehysriihi 2015–2018 arvioi, että uusia turvapaikkahakemuksia jätetään edelleen noin 3500 vuodessa. Suomi ei siis ole ainakaan taloudellisesti varautunut käsittelemään suurempia hakijamääriä.

Euroopan unionissa kasvavat paineet tasata  turvapaikanhakijoita eri jäsenmaiden välillä erilaisin mekanismein (ja tarvittaessa EU-rahoituksella) kuitenkin kohdistuvat väistämättä Suomeen. Suomessa ulkomaalaisperäisen väestön osuus on kaukana Euroopan keskiarvoista, asukastiheys pieni, taloudellinen kantokyky A-luokkaa ja olot kohtalaisen vakaat.

Esimerkiksi Suomeen usein muutoin verrattavat Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta ovat turvapaikkamaina eri suuruusluokassa. On arvioitu, että tasoitus taakanjaossa tarkoittaisi Suomelle noin kymmentä tuhatta turvapaikkahakemusta vuodessa.

Sijainti EU:n pohjoisella reunalla on vaikuttanut Suomen asemaan turvapaikanhakijoiden suosiossa. Vielä hankalammin saavutettavissa oleva Irlanti jää selvästi Suomenkin jälkeen väestöön suhteutettujen hakemusten määrässä. Sama koskee Portugalia, jolta tuskin lähdetään nykyisessä talouskriisissä vaatimaan yhteisvastuita.

Jätetyt turvapaikkahakemukset EU-maissa 2013 14.5.2014

Tuima.fi on HAAGA-HELIAN toimittajaopiskelijoiden verkkolehti

[Iloveallpeople]

Turvapaikkasäännösten yhtenäistäminen etenee: Määritelmädirektiivi voimaan

Valtioneuvosto esitti tänään, että tasavallan presidentti vahvistaisi ulkomaalaislain muutoksen. Muutos liittyy määritelmädirektiiviin ja sen täsmentämiseen, ketkä voivat saada kansainvälistä suojelua EU-maissa ja millaisia etuuksia suojelua saaville henkilöille myönnetään.

Määritelmädirektiivin taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle.

Lakiin ehdotetut täsmennykset parantaisivat päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja kansainvälistä suojelua hakevien yhdenvertaista kohtelua.

Lainmuutoksen tavoitteena on myös vahvistaa pyrkimystä luoda uudelleen yhteys Suomeen ilman huoltajaa saapuneen alaikäisen ja hänen ulkomailla oleskelevan vanhempansa välille. Maahanmuuttovirasto suorittaa tällaista alaikäisen turvapaikanhakijan huoltajan jäljittämistä jo nyt, mutta jatkossa jäljittämistä jatkettaisiin tarpeen mukaan vielä sen jälkeen, kun alaikäiselle on myönnetty kansainvälistä suojelua.

Lain muutos tulee voimaan 1.7.2014.

Valtioneuvosto

[falco]

Tuima.fi on HAAGA-HELIAN toimittajaopiskelijoiden verkkolehti

Tuima.fi:n kirjoittama juttu aiheesta oli varsin selkeäsanainen, tosin lyhyt kuvaus tilanteesta. Minua suorastaan järkyttää, että Haaga-Helian toimittajaopiskelijat kykenevät tuottamaan tästä tärkeästä aiheesta laadukkaamman journalistisemman tuotoksen kuin valtamedia. Samalla itkettää, koska eihän kukaan tuota Tuiman tekstiä löydä luettavakseen.

[Roope]

EU should share out refugees rescued at sea - UNHCR

European Union countries should help Italy absorb the huge number of migrants arriving by boat from North Africa, by agreeing to take in people rescued in international waters, a U.N. refugee agency spokeswoman said on Friday.

The EU law governing asylum seekers - the Dublin Regulation - requires the country where a person first arrives to handle their application, putting extra pressure on countries, like Italy, on the EU's outer edge to take in migrants.

But those rescued in international waters could be taken in by any EU country, perhaps according to a negotiated quota system, said Carlotta Sami, southern Europe's spokeswoman for the U.N. High Commissioner for Refugees (UNHCR).

"This is particularly needed in the case of Syrians, but could be also (done) for other nationalities that in this moment represent very vulnerable groups," she told Reuters.

Last year, the majority of the more than 40,000 migrants who reached Italy by sea were fleeing Syria's civil war and Eritrea's harsh military service. Most of the 366 people who drowned in a shipwreck off Sicily in October were Eritrean.

So far this year, more than 50,000 people have been rescued by Italy's navy and coastguard, more that reached Italy in the whole of 2013, and the number is set to exceed the 62,000 who came in 2011, at the height of the "Arab Spring" uprisings.

"Asylum claims could be processed jointly by several EU member states, and this could be followed by an assignment of quotas among different states that could host and receive a certain number of refugees," Sami said.

Asylum requests to EU members rose more than 30 percent last year, with Germany receiving almost 110,000, more than any other country in the world, according to the UNHCR.

On Friday, Germany agreed to take in an additional 10,000 Syrians this year through resettlement, doubling its original offer, far more than any other European nation.

About two-thirds of those who arrive in Italy move on to other EU countries but, because of the Dublin Regulation, often are sent back to Italy, where they cannot find jobs or housing.

Italy's economy has shrunk by more than 9 percent since 2007 and unemployment has soared to levels last seen in the 1970s.

Reuters 13.6.2014

[Finka]

Miksi hakemukset pitäisi jakaa juuri EU-maiden kesken? Kansainvälisiltä vesiltä löydetyn turvapaikkahakemuksen voisi käsitellä mikä tahansa maa.

[Juffe]

EU should share out refugees rescued at sea - UNHCR

About two-thirds of those who arrive in Italy move on to other EU countries but, because of the Dublin Regulation, often are sent back to Italy, where they cannot find jobs or housing.

Reuters 13.6.2014

Millä tavalla muuten työpaikkojen saatavuus ja asuntotilanne on ongelma täsä asiassa? Eivätkö hakijat kuitenkin ole vapaita muuttamaan toisiin EU-maihin työnhakuun turvapaikan myöntämisen jälkeen? Dublin-sopimushan tarkoittaa, että turvapaikan käsittelyprosessi suoritetaan saapumismaissa.

Tuli mieleen, että vaikka yhteinen turvapaikkajärjestelmä toteutuisi, olisko siitä Suomella aiheutuva katastrofi kuitenkin vältettävissä Suomen omin toimin? Siis nopeuttamalla käsittelyaikoja ja karsimalla valituskierroksia, varmistamalla, että hylkäykset johtavat palautuksiin, pitämällä perheenyhdistämiset minimissä ja viimekädessä jopa (ulkomaalaisten) asumiseen perustuvien etujen karsimisella? Johtaisiko tämä siihen, että hakijamäärän moninkertaistumisesta huolimatta pysyvästi maahan jäävien määrä ei räjähtäisi?
(Teoriassa tietenkin siis, käytännössä ei hallintovallalta varmaankaan löytyisi järkeä ja munaa tällaiseen jos sitä ei löydy CEAS:n torjumiseenkaan. Ellei sitten hakijamäärien äkkinousu aiheuttaisi kansassa jotakin shokkireaktiota, joka pakottaisi toimiin.)

Edit: kanssa => kansassa

[Jaska Pankkaaja]

Kuten on tullut mainittua: talvi kyllä hoitaa rikastajaongelman kunhan vain hoidetaan homma. Sosiaaliapu ja terveydenhoito vakuutusperusteiseksi, julkiset kämpät pisteytyksen taakse jne. Pikaiset karkotukset edes joissakin tapauksissa toisivat myös mainetta rahantarvitsijoiden joukkoon.

[Juffe]

Aiheeseen yleisesti liittyen:
Osaisiko joku kertoa tiivistetysti, mitä kaikkia periaatteellisia ja käytännön ongelmia yhteiseen turvapaikkajärjestelmään liittyy? Itselläni ei nimittäin ole valmista listaa mielessäni.
On toki selvää, että siitä aiheutuu Suomelle hurja lisätaakka. Mutta tämä tietysti on taakanjaon idea. Mitkä ovat ne syyt, joiden vuoksi tällainen taakanjako ei ole hyväksyttävää?

Kuvitellaan vaikkapa seuraavanlainen keskustelu:
Minä: "CEAS moninkertaistaa Suomen maahanmuutto-ongelmat."
Vastapuoli: "Totta. Mutta näitä tulijoita saapuu Eurooppaan joka tapauksessa, ja jollekin se taakka kuitenkin lankeaa. Tulijat ovat pyrkimässä Eurooppaan, koska täällä on paremmat olot. Mielestäni on kohtuutonta, että maantieteellisistä syistä kätevimmät saapumismaat joutuvat kantamaan taakan, joka johtuu Euroopan yleisestä vetovoimasta. Kyllähän se sattuu, mutta meidän kipumme vähentää Italian, Kreikan yms. kipua, joka kuitenkin johtuu osittain myös meidän vetovoimastamme. On itsekästä pitää kiinni maantieteellisestä eristyneisyydestämme johtuvasta suojatusta asemastamme." 
Mitä tähän kannattaa vastata?

Olisin iloinen, jos osaisin vastata muutakin kuin "haitat vain ovat niin suuret, että en halua niitä kantaa jos vain suinkin voin sen välttää, ja paskat noista muista EU-maista." Vähemmän itsekkäältä kuulostavia argumentteja tietääkseni on, mutta eivät palaudu muistiini.

Periaatteessa kannatan taakanjakoa, kun kyse on Suomeen saapuvista humanitaarisista maahantulijoista. Olisi mielestäni hyvä, jos rasite jakautuisi tasaisesti ympäri Suomea. Käytännössä en kuitenkaan kannata tätä, koska itse systeemissä on mätää ja tökkivä vastaanotto toimii signaalina päättäjille, että tulijamäärää on syytä hillitä. Liittyykö CEAS:iin esim. samanlaista ilmiötä?


Edit: Kiitokset Roopelle.

[Roope]

Aiheeseen yleisesti liittyen:
Osaisiko joku kertoa tiivistetysti, mitä kaikkia periaatteellisia ja käytännön ongelmia yhteiseen turvapaikkajärjestelmään liittyy? Itselläni ei nimittäin ole valmista listaa mielessäni.
On toki selvää, että siitä aiheutuu Suomelle hurja lisätaakka. Mutta tämä tietysti on taakanjaon idea. Mitkä ovat ne syyt, joiden vuoksi tällainen taakanjako ei ole hyväksyttävää?

Ensinnäkin EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä ja kiintiöt johtaisivat tulijamäärän moninkertaistumiseen sekä koko EU:n alueella että tietenkin vielä enemmän Suomessa. Ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, että "tulijoita saapuu Eurooppaan joka tapauksessa", koska ulkorajavaltioilla on vielä toistaiseksi kannuste valvoa rajojaan ja minimoida turvapaikanhakijoiden ja laittomien siirtolaisten määrä. Reunavaltiot (mm. Italia, Kreikka, Bulgaria) saavat nykyään jatkuvasti noottia rajavalvonnan tiukkuudesta ja turvapaikkajärjestelmiensä puutteista. Nämä reunavaltioiden ongelmat ratkeaisivat EU:n yhteisessä turvapaikkajärjestelmässä, kun ne vain nostaisivat kädet pystyyn, avaisivat rajaportit selälleen ja siirtäisivät tulijat saman tien muualle Eurooppaan. Silloin puhuttaisiin miljoonista Eurooppaan pyrkijöistä, kun nyt tulemista rajoittaa rajavaltioiden nuivuus ja ihmissalakuljettajien korkea kynnysraha (Suomeen ja Ruotsiin keskimäärin kymppitonni).

Tulijoiden määrään vaikutetaan maahanmuuttopolitiikalla. Kansallinen maahanmuuttopolitiikka olisi useimmissa tapauksissa tiukempaa, koska hallituksia pidetään suoraan vastuullisina tulijamääristä. Europarlamentti sen sijaan on ilmaissut olevansa maahanmuuton suhteen erittäin liberaali. Parlamentille ei olisi mikään temppu määrätä esimerkiksi 100 000 kiintiöpakolaista jaettavaksi vuosittain jäsenmaiden kesken, päättää ns. tilapäisen suojelun direktiivin aktivoimista vastaavista toimista, jotka takaisivat välittömät oleskeluluvat kaikille EU-alueelle saapuville syyrialaisille, tai perustaa turvapaikanhakutoimistoja EU-edustustoihin ja maailman kriisipesäkkeisiin. Euroopan pakolaisongelmathan olisi jo "ratkaistu", ja esimerkiksi Suomeen mahtuisi esillä olleiden taakanjakolaskentakaavojen mukaan yli 60 miljoonaa ihmistä. Päättäjät ja lobbaajat pidettäisiin tyytyväisinä miljardien eurojen pakolaisrahastokorvauksilla, jotka edellyttäisivät joko jäsenmaiden maksujen korotuksia tai EU:n verotusoikeutta. Kuvio on tuttu pienemmässä mittakaavassa Suomesta, kun hallitus on vastannut eurooppalaisittain ääriliberaalista pakolaispolitiikasta johtuvaan kuntapaikkapulaan kaksinkertaistamalla valtion maksamat kuntapaikkakorvaukset ja kasvattamalla pakolaiskiintiötä.

CEAS kiintiöineen ei olisi ratkaisu muuhun kuin EU-kansalaisten tahdon ohittamiseen ja liittovaltiokehityksen tehokkaaseen edistämiseen. Kaikessa muussa se olisi katastrofi muille paitsi paatuneimmille federalisteille ja järjestelmästä taloudellisesti hyötyville. Liittovaltiota jarruttavat jäsenmaissa maahanmuuttokriittiset voimat, joiden poliittinen vipuvoima perustuu sisäpoliittiseen pelotteeseen ja uskottavuuteen maahanmuuttopolitiikassa. Kun maahanmuuttopolitiikan päätösvalta siirrettäisiin Brysseliin ja luotaisiin valtava EU:n laajuinen rahaa nielevä ja syytävä byrokratiakoneisto turvapaikanhakijoiden siirtelyyn, ei kriittisille voimille jäisi enää paljon puolustettavaa eikä keinoja puolustamiseen.

Yhteisen turvapaikkajärjestelmän sijaan kannatan yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa silloin, kun se on järkevää ja jäsenmaiden etujen mukaista. Kaikki maahanmuuttopolitiikan ratkaisut eivät mitenkään sovi samalla lailla kaikille jäsenmaille, mutta on löydettävissä yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi hylättyjen turvapaikanhakijoiden ja laittomien siirtolaisten palautusten järjestämisessä. Samoin palautussopimukset olisi järkevää neuvotella koko EU:n laajuisesti.

Eurooppalaiseen turvapaikkapolitiikkaan liittyy kaksinaismoraali. Toisaalta pidetään täysin kyseenalaistamatta kaikkine seurauksineenkin kiinni maailman miljardien ihmisten idealisoidusta oikeudesta saapua vapaasti Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, vaikka ei olisi siihen edes oikeutettu. Toisaalta haluttuun maahan tuleminen tehdään hankalaksi muun muassa rajavalvonnan keinoin. Tämä sitten johtaa osaltaan ihmissalakuljetukseen ja tuhansien eurojen kynnysrahaan, joka pitää tulijamäärät edes jotenkin aisoissa. CEAS kiintiöineen poistaisi kynnysrahan, mikä taas houkuttelisi liikkeelle miljoonat köyhät ja tekisi lopun nykyisenlaisista Euroopasta. Vastaus ei siksi voi olla turvapaikanhakijoiden houkuttelu ja asuttaminen Eurooppaan, vaan kaksinaismoraalista luopuminen ja sen myöntäminen, että turvapaikkaideaali on nykyisenlaisena epärealistinen. Mikäli kuitenkin tämän ideaalin ytimestä halutaan pitää edelleen kiinni, on suojaa tarvitsevat turvapaikanhakijat asutettava vastaisuudessa turvallisiin maihin Euroopan ulkopuolelle. Tässä olisi EU:n laajuisen yhteistyön paikka.

[Roope]

By Elizabeth Collett

In a context of economic crisis and slow recovery, broad euroscepticism, and a tense public debate about the scale of immigration flows to Europe, the European Union has embarked on a process of articulating the next stage of EU immigration and asylum policy development. EU policymakers are doing this at a time when very real crises, requiring urgent attention, are taking place at the southern borders of Europe. The Syrian conflict has left millions displaced, and the number of those embarking on dangerous journeys across the Mediterranean has held distressingly firm.

In June 2014, the European Council must articulate a set of long-term objectives and priorities for action, while contending with these short-term pressures. The Council must do this at a time when the recent experience of policy promulgation has been difficult, and the inspiration and enthusiasm for new policy is largely absent. This MPI Europe policy brief, the first of three on EU immigration and asylum policy, sets out the reasons for increasingly sclerotic policy development, and why policy will be harder to make in the future. It highlights that these challenges will not subside in the future, but EU institutions and Member State governments will have to find different ways of working together to identify common solutions based on the real future needs of Member States, and by focusing on adding value to existing immigration systems.

Migration Policy Institute

Table of Contents

I. Introduction

II. Lessons Learned So Far

A. From Tampere to Stockholm

B. Disappointing Stockholm

III. Looming Challenges

IV. Looking Forward

V. A Framework for New Policy Development

MPI: Future EU Policy Development on Immigration and Asylum: Understanding the Challenge (pdf, 12 sivua)

It has become increasingly clear that the disruptions that
have plagued the Stockholm Programme will not only
continue but are likely to become more entrenched. These
crises have also revealed major drawbacks with the policy
frameworks that have been developed to date.

This is clearest with respect to the CEAS. Despite hav-
ing negotiated a series of reforms to formally 'complete'
the CEAS, it is clear that the ever more urgent Syria cri-
sis will require policymakers to return to what have be-
come polarised and intractable issues. It is difficult to find
a policymaker who does not, at least privately, admit the
dysfunctional nature of elements of the CEAS and the per-
verse outcomes it engenders. For example, with the advent
of Eurodac (the database for identifying asylum seekers
and irregular border crossers), officials at Europe's exter-
nal borders may have an incentive not to fingerprint upon
arrival, for fear the identification may later be used to re-
turn individuals back to the first country of entry under
the Dublin Convention; the same holds for asylum seekers
who may have a specific destination in mind. But the very
different perspectives (and motivations) of the various ac-
tors have led to a stand-off with respect to further coop-
eration on asylum, with 'solidarity' and 'burden-sharing'
now more emblematic of a broken debate than substantive
concepts in themselves.

First, programming in five-year increments sets its sights
primarily on the near term and turns its back to the oppor-
tunity to frame a long-term vision for common EU policy.
One of the key advantages of Tampere was the fact that it
was able to articulate a long-term vision and then combine
it with a set of shorter-term goals designed to make prog-
ress toward that vision. This aspect of JHA programming
has been lost in the flurry of primarily instrumental goals
and reflexive reactions to internal and external challenges.
A case in point: the Stockholm Programme set out a series
of action points without even articulating its ambitions.
Such instrumentalism may be understandable in that find-
ing common ground on an ambitious agenda would have
been very difficult, hence the choice to focus on smaller,
more incremental, steps. Yet, such choices merely post-
pone the more important conversations that must be had
on such critical issues as burden-sharing and solidarity—
concepts whose meaning has degraded to the point of near
empty rhetoric—or establishing the 'end game' for com-
mon immigration policy and the CEAS.

Collett ei nähtävästi ymmärrä, että pitkän aikavälin visioista vaikeneminen on ollut täysin tietoista politiikkaa, jonka muun muassa maahanmuuttokomissaari Cecilia Malmström on myöntänyt. Uudistuksia tehdään pieni pala kerrallaan ("alaikäisten" turvapaikanhakijoiden Dublin-palautuksien lopettaminen => Dublin-sopimuksen purkaminen => jäsenmaiden turvapaikanhakijakiintiöt) juuri siksi, ettei niihin päästäisi poliittisesti puuttumaan, vaan CEASiin johtavat palaset loksahtelevat paikoilleen julkisuudelta pimennossa virkamiestyönä. Malmströmin mielestä tuskastuttavan hitaasti, mutta sitäkin varmemmin.

Suuri visio yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä ja maahanmuuttopolitiikasta jää ehkä artikuloimatta Tukholman ohjelmassa, mutta se löytyy helposti EU:n maahanmuuttopolitiikkaa ohjaavien poliitikkojen haastatteluista ja kirjoituksista. On löytynyt jo vuosikymmenet, mutta nyt sen suhteen vain ollaan häveliäämpiä, kun visionääreillä on vihdoinkin poliittisia vastavoimia sekä europarlamentissa että etenkin kansallisella tasolla.

Every single migration policy
development of the past 15 years has been hard fought,
and the efforts with respect to the bundle of asylum leg-
islation suggest that reform is even more hard fought, and
does not necessarily lead to substantive improvement. In
addition, the dogmatic imperative driving the creation of
common immigration and asylum policy, combined with
strong nationalistic tendencies within some key Member
States, inhibits the ability of the European Commission to
objectively assess and reform policy, and even admit when
policy is not functioning as expected and rescind. The
postponement of any serious reform of the Family Reuni-
fication Directive, driven in part by the spectre of Dutch
ambition to increase integration requirements, is one ex-
ample of the difficulties facing a still-maturing policy area
that is frequently overwhelmed by politics. Thus less ef-
fective policy remains on the books and undermines future
development. A key example of this is the development
of economic migration policies since 2005. A consensus
has emerged that the effort to create common standards
by category of migrant—high-skilled, seasonal, etc.—was
wrong-headed. Yet there is no suggestion that an alterna-
tive approach might be considered.

[ike60]

Collett ei nähtävästi ymmärrä, että pitkän aikavälin visioista vaikeneminen on ollut täysin tietoista politiikkaa, jonka muun muassa maahanmuuttokomissaari Cecilia Malmström on myöntänyt. Uudistuksia tehdään pieni pala kerrallaan ("alaikäisten" turvapaikanhakijoiden Dublin-palautuksien lopettaminen => Dublin-sopimuksen purkaminen => jäsenmaiden turvapaikanhakijakiintiöt) juuri siksi, ettei niihin päästäisi poliittisesti puuttumaan, vaan CEASiin johtavat palaset loksahtelevat paikoilleen julkisuudelta pimennossa virkamiestyönä. Malmströmin mielestä tuskastuttavan hitaasti, mutta sitäkin varmemmin.

Suuri visio yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä ja maahanmuuttopolitiikasta jää ehkä artikuloimatta Tukholman ohjelmassa, mutta se löytyy helposti EU:n maahanmuuttopolitiikkaa ohjaavien poliitikkojen haastatteluista ja kirjoituksista. On löytynyt jo vuosikymmenet, mutta nyt sen suhteen vain ollaan häveliäämpiä, kun visionääreillä on vihdoinkin poliittisia vastavoimia sekä europarlamentissa että etenkin kansallisella tasolla.

Millä tavoin johtavat virkamiehet ajavat CEASia eteenpäin? Antavatko he alemmille virkamiehille uusia ohjeita/määräyksiä jotka käytännössä johtavat haluttuihin tuloksiin? Antavatko he olemassaolevien säädösten tulkintaohjeita, jotka saavat aikaan saman tuloksen?

Käsittääkseni Suomen viranomaiset toimivat noin ennen vuoden 2009 ulkomaalaislain uudistusta. Uudistustahan perusteltiin sillä, että tehtävät lakimuutokset vain kirjasivat lakiin jo yleisiksi käytännöiksi muuttuneet toimintatavat.

Millä tavoin poliittiset luottamushenkilöt - esimerkiksi europarlamentaarikot - voivat puuttua tuollaiseen virkakoneiston osien omavaltaiseen toimintaan?

[Roope]

Millä tavoin johtavat virkamiehet ajavat CEASia eteenpäin? Antavatko he alemmille virkamiehille uusia ohjeita/määräyksiä jotka käytännössä johtavat haluttuihin tuloksiin? Antavatko he olemassaolevien säädösten tulkintaohjeita, jotka saavat aikaan saman tuloksen?

Näkyvyys on nolla. Kuulemme vasta valmiista päätöksistä. Vielä pahemmaksi tämä muuttuu yleisemminkin Suomessa, jossa EU-määräykset ylittävää toteutuksen tasoa perustellaan käyttämällä tekosyynä EU-määräyksiä.

Millä tavoin poliittiset luottamushenkilöt - esimerkiksi europarlamentaarikot - voivat puuttua tuollaiseen virkakoneiston osien omavaltaiseen toimintaan?

Sanopa se. Ja onko esimerkiksi maahanmuuttokomissaari Malmström omavaltainen runnoessaan läpi kaikkien jäsenmaiden ilmaisemalle tahdolle vastakkaista agendaa vai käyttääkö hän vain saamaansa valtaa, kuten oikein on? Entä hänen alaisensa virkamiehet? Europarlamenttihan on aika pitkälle ääriliberaalin Malmströmin linjoilla toisin kuin itse jäsenmaat.

[hakare]

Välillä joutuu kysymään itseltään, ratkeaako pakolaisongelma pakolaisia tasaamalla. No ei ratkea, vaan pahenee. Niin kauan kuin maailman väestön liikakasvua ei pysäytetä, ei myöskään pakolaisongelma ratkea. Muun väittäminen on suurta älyllistä epärehellisyyttä.

Onko lopullinen ratkaisu ebola (tai vastaava virus kuten eläinpopulaatioissa) vai neutronipommi, jää nähtäväksi.

[Roope]

Ruotsin vierailullaan pääministeri Stubb otti kantaa turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaan.

Hän käsitteli myös sitä, mitä Suomi voi tehdä ja korosti, että on tärkeää, että turvapaikka- ja pakolaispolitiikan suhteen keskustellaan siitä, kuinka pakolaistaakka voidaan jakaa "koko Euroopan kesken".  (käännös)

Hbl: Stubb om flyktingarna: hemskt och orättvist 4.7.2014

[Ari-Lee]

Jaha. Stubin mielestä pakolaiset ovat tällä kertaa taakka. Ja taakka muuttuu rikkaudeksi ja voimavaraksi missä vaiheessa? Siinäkö vaiheessa kun Suomalia saa lisää ulkomaanvelkaa?

Samse! Taikaseinä sulkeudu!

[Tosiasiallinen Nuiva]

Ruotsin vierailullaan pääministeri Stubb otti kantaa turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaan.

Hän käsitteli myös sitä, mitä Suomi voi tehdä ja korosti, että on tärkeää, että turvapaikka- ja pakolaispolitiikan suhteen keskustellaan siitä, kuinka pakolaistaakka voidaan jakaa "koko Euroopan kesken".  (käännös)

Hbl: Stubb om flyktingarna: hemskt och orättvist 4.7.2014

Retorinen kysymys: Miksi YLE ja muu suomenkielinen valtamedia ei kerro sanallakaan tästä Stubbin hankkeesta ja pakolaisten uudelleen brändäämisestä taakaksi?

[Iloveallpeople]

...Italian puolivuotiskausi neuvoston johdossa suuntaa myös katseet Välimerelle ja siirtolais- ja turvapaikanhakijoihin. Vaikka edellinen puheenjohtajamaa Kreikka oli saman meren äärellä, eivät nämä kysymykset nousseet vielä keväällä vahvasti esiin. Nyt on odotettavissa toisenlainen linja. Viikoittaiset uutiset mereen hukkuneista tai laivoihin tukehtuneista ihmisistä ovat järkyttäviä, ja YK:n pakolaisjärjestö UNCHR arvioi 500 ihmisen menehtyneen Välimerellä tänä vuonna. Yksimielisyyttä uusista eurooppalaisista turvapaikkakäytännöistä ja etenkään niin sanotusta taakanjaosta ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
...

Eurooppatiedotus

[orientexpressen]

...Italian puolivuotiskausi neuvoston johdossa suuntaa myös katseet Välimerelle ja siirtolais- ja turvapaikanhakijoihin. Vaikka edellinen puheenjohtajamaa Kreikka oli saman meren äärellä, eivät nämä kysymykset nousseet vielä keväällä vahvasti esiin. Nyt on odotettavissa toisenlainen linja. Viikoittaiset uutiset mereen hukkuneista tai laivoihin tukehtuneista ihmisistä ovat järkyttäviä, ja YK:n pakolaisjärjestö UNCHR arvioi 500 ihmisen menehtyneen Välimerellä tänä vuonna. Yksimielisyyttä uusista eurooppalaisista turvapaikkakäytännöistä ja etenkään niin sanotusta taakanjaosta ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
...

Täysin järjetön ajatus. Uudet (=löysemmät) turvapaikkakäytännöt ja taakanjako vain lisäisivät kuolemia, kun entistä useampi pyrkisi Eurooppaan turvapaikkaa hakemaan.

Tehokkaampi valvonta kansainvälisillä vesillä ja alusten hinaaminen takaisin Afrikkaan sekä varsinkin turvapaikkakäsittelyn ja turvapaikan saaneiden asuttamisen siirtäminen pois Euroopasta (Australian malliin) sen sijaan epäilemättä vähentäisivat Välimeren ylitystä yrittävien määriä.

[slobovorsk]

...Italian puolivuotiskausi neuvoston johdossa suuntaa myös katseet Välimerelle ja siirtolais- ja turvapaikanhakijoihin. Vaikka edellinen puheenjohtajamaa Kreikka oli saman meren äärellä, eivät nämä kysymykset nousseet vielä keväällä vahvasti esiin. Nyt on odotettavissa toisenlainen linja. Viikoittaiset uutiset mereen hukkuneista tai laivoihin tukehtuneista ihmisistä ovat järkyttäviä, ja YK:n pakolaisjärjestö UNCHR arvioi 500 ihmisen menehtyneen Välimerellä tänä vuonna. Yksimielisyyttä uusista eurooppalaisista turvapaikkakäytännöistä ja etenkään niin sanotusta taakanjaosta ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
...

Täysin järjetön ajatus. Uudet (=löysemmät) turvapaikkakäytännöt ja taakanjako vain lisäisivät kuolemia, kun entistä useampi pyrkisi Eurooppaan turvapaikkaa hakemaan.

Tehokkaampi valvonta kansainvälisillä vesillä ja alusten hinaaminen takaisin Afrikkaan sekä varsinkin turvapaikkakäsittelyn ja turvapaikan saaneiden asuttamisen siirtäminen pois Euroopasta (Australian malliin) sen sijaan epäilemättä vähentäisivat Välimeren ylitystä yrittävien määriä.

Juuri näin. EU tarvitsisi nyt puheenjohtajakseen Italian sijaan tolkun maan, joka rupeaisi ajamaan Australian mallia. Samoin oikeus- ja sisäasiainkomissaariksi pitäisi saada henkilö tolkun aatemaailmasta ja valtiosta Malmströmin tuhokauden jälkeen.

Pahoittelen, että tässä toistelen itseäni, mutta toivon tosiaan että Jussi ja muiden maiden kollegansa ovat hereillä siellä europarlamenissa NYT. Pahaa kyllä pelkään, että Katainen viime vuonna Italiassa käydessään myi Suomen tuen CEASille. Roopen toisaalla linkittämän tämänviikkoisen uutisen mukaan Stubb puhui taakanjaon puolesta Ruotsissa käydessään.

E: Roopen linkitys olikin tässä ketjussa, juuri tuossa ylempänä...

[Roope]

Saksan sisäministeri Thomas de Maizieren mielestä Dublin-järjestelmä ei toimi ja suurin ongelma pakolaisten suhteen on heidän epätasainen jakautumisensa EU-maiden kesken, kun "osa maista ottaa vastaan aivan liian vähän pakolaisia suhteessa väkilukuunsa". Ministerin mukaan "yhteisen turvapaikkajärjestelmän toteuttaminen vaatii solidaarisuutta ja vastuullisuutta kaikilta osapuolilta" ja "Saksa on tähän valmis". Ministeri ei puhu suoraan turvapaikanhakijakiintiöistä, mutta toimittaja tulkitsee hänen tarkoittavan juuri niitä, kun toteaa, että suurin osa EU-maista vastustaa ajatusta maakohtaisista kiintiöistä.

"Taakanjakoa" perustellaan Lampedusalla ja Italian viimeaikaisilla paineilla, mutta itse asiassa artikkelin mukaan Italian taakka ei poistuisi kiintiöillä. Italia on EU-maista vasta sijalla 15, kun verrataan pakolaisten määrää väkilukuun.

While more and more people seek asylum in Europe, the EU's interior ministers are finding it hard to agree on how to divide responsibility for refugees between the EU member states. Italy has called for more solidarity.

[...]

The EU Commission has called on the EU member states to take in more refugees - including those in the UN Refugee Agency's shelters designated for resettlement. So far, 13 of the 28 EU states have taken part in such programs, European Commissioner for Home Affairs Cecilia Malmström said. De Maiziere indicated that Germany could do more in this area, but added that the main issue is the uneven distribution of responsibility within the EU.

"We also have states that, in relation to the size of their population, take in far too few refugees," said De Maiziere. This includes the central and eastern European states, he added. "A common implementation of the asylum system requires solidarity and responsibility from all parties. Germany is ready for it."

This year, the EU interior ministers are expecting an increase in refugee numbers due to the ongoing civil war in Syria and the unstable situation in Eritrea, Somalia and Sudan. Most EU states reject the idea of allocating refugees to different countries based on a strict quota. A system like this would not relieve Italy of its burden either: based on the current number of refugees in proportion to population size, Italy occupies the 15th spot in the EU. The top performers in this area are Sweden, Malta and Austria.

Deutsche Welle: Growing refugee numbers call for EU solidarity 8.7.2014

[Iloveallpeople]

"Taakanjakoa" perustellaan Lampedusalla ja Italian viimeaikaisilla paineilla, mutta itse asiassa artikkelin mukaan Italian taakka ei poistuisi kiintiöillä. Italia on EU-maista vasta sijalla 15, kun verrataan pakolaisten määrää väkilukuun.

Italialle nykyinen systeemi toimii todennäköisesti aika hyvin, koska Italia ei enää ota hakijoilta sormenjärkiä, joten Dublin-tapauksia ei heille palaudu juurikaan ja näin Italiasta onkin tullut vain sisäänheittomaa EU:hun, koska pakolaiset suuntaavat paremman sosiaaliturvan houkuttelemina pohjoisempaan eivätkä jää Italian rasitteeksi.

[Ihmisapina]

En kyllä ymmärrä maantieteellisiä seikkoja perusteluna sille miksi turvapaikanhakijoiden vastaanottamista pitäisi tasata EU-maiden välillä. Se on kylmä fakta että Italia ja Kreikka ovat ne maat joihin turvapaikanhakijoita tulee eniten, koska ne ovat Välimeren rannikolla. Saman tien Suomi voisi vaatia että kaikki mahdollinen Venäjän tuottama uhka, kaamosmasennus yms. sijainnista johtuvat asiat tasattaisi EU-maiden välillä.

[Iloveallpeople]

Räsänen käyttää kuntien talousahdinkoa perusteena pakolaispolitiikalle

Sisäministeri Päivi Räsänen on ollut viimeisen vuoden aikana suuren valiokunnan kuultavana useita kertoja koskien EU:ssa hahmotteilla olevaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Olen kokouksissa toistuvasti kysynyt Räsäseltä, mitä EU:ssa tarkoitetaan esimerkiksi ns. solidaarisuudella, joka käsitteenä on usein esiintynyt valiokunnille annettavissa selvityksissä koskien turvapaikkapolitiikkaa.

Vastaukseksi on aina saatu, että jokainen jäsenmaa päättää toistaiseksi itse turvapaikkapolitiikastansa ja vastaanotettavien pakolaisten määrästä, eikä solidaarisuudella tarkoiteta esimerkiksi sitä, että me ottaisimme vastaan sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat ensin saapuneet johonkin toiseen EU-maahan, kuten Italiaan. Pikemminkin on annettu ymmärtää, että me tukisimme nykyistä enemmän EU:n ulkorajavalvontaa, jottei EU:n alueelle pääsisi niin paljon laittomia siirtolaisia.
...

Vesa-Matti Saarakkala

Saarakkala.fi

[Micke90]

Itse käyttäisin kuntien (ja valtion) talousahdinkoa perusteena olla ottamatta pakolaisia. Silloin, kun on taloudellisesti tiukkaa, säästetään ensisijaisesti turhista menoista, joihin myös mamukulut lasketaan.

[Jaska Pankkaaja]

Italialle nykyinen systeemi toimii todennäköisesti aika hyvin, koska Italia ei enää ota hakijoilta sormenjärkiä, joten Dublin-tapauksia ei heille palaudu juurikaan ja näin Italiasta onkin tullut vain sisäänheittomaa EU:hun, koska pakolaiset suuntaavat paremman sosiaaliturvan houkuttelemina pohjoisempaan eivätkä jää Italian rasitteeksi.

Lisäksi Italian taikaseinä on pahasti rikki.. Olen varma että Italian kustannukset sosiaaliturismista ovat pienemmät kuin Suomen vaikka tulijoita määrällisesti enemmän onkin. Epäsuoria kuluja toki on mm. rikollisuuden muodossa.