Integraatiopolitiikka - sopivissa mittasuhteissa?

[Brandöt]

Nykyajan muotisana, ja varauksetta maahanmuuttomyönteisten leirissä se asia, mihin tahdotaan kiinnittää yhteiskunnassa eniten huomiota. Ollaan ehkä taipuvaisia ajattelemaan, että tarpeeksi onnistuneella ja tehokkaalla (ja tehokkuus tässä nimenomaan lisäisi onnistumista) integroimisella saadaan maahanmuutosta potentiaalisesti aiheutuvat ongelmat ja teemat kuriin.

Meneekö tämä asia näin aikuisten todellisuudessa?

Ts. onko ihminen sopeutettavissa johonkin sellaiseen, mihin hän ei itse halua sopeutua? Tai vastaavasti; jos hän itse tahtoo sopeutua / integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, eikö tahtotila ja motivaatio yksin jo kanna pitkälle? Meillä on useita onnistuneita, hyviä esimerkkejä onnistuneesti suomalaiseen yhteiskuntaan integroituneista maahanmuuttajataustaisista ihmisistä ajalta ennen tehokasta (ylipäätään juuri minkäänlaista) integraatiopolitiikkaa ja taas vastaavasti meillä on useita esimerkkejä maahanmuuttajataustaisista ihmisistä, jotka eivät ole sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan esimerkiksi lainsäädännön noudattamisen kautta.

Ote Kalle Haatasen (valtiotieteen tohtori) luennosta (jo) vuodelta 1998: 'Tunnustamisen politiikka. Miten kulttuurisotia, radikaalia identiteettipolitiikkaa ja äärirelativismia vastustetaan?'

"Voimakas integraatiopolitiikka kenties pyrkii liialliseen yhtenäisyyteen ja siten tuhoaa yhteisöllisiä rakenteita ja moraalia. Siksi Yhdysvalloissakin on pitkälti siirrytty "kansojen sulatusuuni" -metaforasta "sateenkaariyhteiskunta" -metaforaan. Kansojen sulatusuunista voisi kaiketi suoltua vain jotain epämuotoista harmaata töhnää, mutta sateenkaaressa kaikki värit voisivat loistaa yhtäläisessä erityisyydessään."

Silti voimakas integraatiopolitiikan voimistaminen, kehittäminen yhä edelleen ja tehostaminen ovat nykypäivän muotiteemoja, tästä vain muutamia esimerkkejä mainitakseni:

http://www.lyy.fi/lehti/1_2004/juttu4.htm
(Lapin ylioppilaslehti)

"Maahanmuuttajien integrointi Suomeen ajankohtainen haaste
 
Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen saaminen mukaan suomalaisen yhteiskunnan eri sektoreille täysivaltaisiksi jäseniksi on ajankohtainen haaste kouluille ja opettajakoulutukselle. Tulevaisuudessa maahanmuuttajien rooli työvoimavarana tulee olemaan yhä merkittävämpi. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta on tärkeä saada maahanmuuttajat matalapalkkaisten alojen sijaan tasa-arvoiseen asemaan valtaväestön kanssa"

http://www.vihreat.fi/maahanmuutto/kotoutuminen
(Vihreää maahanmuuttopolitiikkaa)

http://csufresno.academia.edu/KrisClarke/Papers/316673/Sisalla_ja_ulkona_maahanmuuttajien_yhteisotutkimus
(Sisällä ja ulkona: maahanmuuttajien yhteisötutkimus)

"Eurooppalaisten maahanmuuttopoliitikkojen lähentyminen, maahanmuuttajatyövoiman kasvava tarve ja vailla dokumentteja saapuvien maahanmuuttajien lisääntynyt määrä ovat johtaneet entistä tarmokkaampiin pyrkimyksiin kehittää eurooppalaisia integraatiostrategioita."

Suunta yhteiskunnassa on selvä, mutta onko se järkevä? Onko meidän järkevää enää kasvattaa byrokratiaa maahanmuuton ympärillä?

Listaa maahanmuuttoon liittyvistä olemassaolevista titteleistä Suomessa (muistutuksen vuoksi):

http://sakaribehm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81225-kuka-naille-maksaa-palkan-ei-ihme-kun-jutta-pummaa-kansalta-lisaa
Monikulttuurisuusasiantuntija, Maahanmuuttokoordinaattori,Tulkkipalvelukoordinaat tori,
Asioimistulkki, Kulttuuriluotsi, Vertaisosaaja, Erityisryhmän linjavastaava,
Päivähoidon maahanmuuttajakoordinaattori, Sopeuttamistyöntekijä, Kotoutussihteeri,
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen suunnittelija, Monikulttuurisenopetuksen suunnittelija,
Suomen askeleet-linjan opettaja, Lyhytkurssivastaava, Aikuisperuskoulun linjavastaava,
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin vastaava ohjaaja, Monikulttuurisuusaktivisti,
Aktivistimaahanmuuttajakouluttaja, Monikulttuurisuuskoulutusmateriaalivastaava,
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja, Sosiokulttuurinen tasapainottaja,
Pakolaisneuvonantaja, Vähemmistöoikeuksien valvoja, Avustusanomusten esitäyttäjä,
Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtiva virkamies, Maahanmuuttajapalveluiden päällikkö,
Maahanmuuttoneuvoston puheenjohtaja, Monikulttuurikonsultti, Romanityöryhmä,
Kerjäläistyöryhmä, Maahanmuuttajien rekrytoinnin helpottamista pohtiva työryhmä,
Maahanmuuttoyksikön terveydenhuollon konsultti, Maahanmuuttoyksikön psykologi,
Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttoyksikön sosiaaliohjaaja,
Maahanmuuttoyksikön etuuskäsittelijä, Maahanmuuttajalasten varhaiskasvattaja,
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja, Siirtolaisinstituutin johtaja,
Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja, Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja,
Naapuruus-sovittelija, Kotouttamisohjaaja, Avustamistulkin, Aputulkki,Romaniasioidenhoitaja,
Kunniaan liittyvien konfliktien asiantuntija, Maahanmuuttoasioiden johtaja,
Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston oikeusyksikön yhdenvertaisuus-vastuualueen johtaja,
Maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta, Maahanmuuttotyön päällikkö,
Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmä, Maahanmuuttopolitiikkastrategi,
Kehitysmaatutkimuksen professori, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen asiantuntijan,
Monialaisen romanityöryhmän puheenjohtaja, Monikulttuurisen maahanmuuttajatyön päällikkö,
Maahanmuuttajien henkisestä sopeutumisesta vastaava asiantuntija, Sopeutumiskonsultti,
Maahanmuuttajajärjestöjen toimintaedellytyksiä voimaannuttavan projektinjohtaja,
Maahanmuuttajajärjestöjen mielenterveysosaamista pohtiva projektisuunnittelija,
Maahanmuuttajien työllistämisyhdistyksen asianajaja, Maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaaja,
Pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan koordinaattori, Monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen asiantuntija,
Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaava virkamies,
Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajanuorten valvoja, Maahanmuuttovastaava,
Ikääntyneiden somalinaisten kotoutustyöntekijä, Monikulttuurisuuden johtava asiantuntija,
Pakolaiskoordinaattori, Pakolaisvähemmistö vastaava, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja
Romanien päiväkeskuksen työntekijä, Romaniyhdyshenkilö, Vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja,
Romanipoliittisen työryhmän puheenjohtaja, Maahanmuuton erikoistutkija, Ihmisoikeustyönjohtaja,
Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja, Monikulttuurisuustaitojen kehittäjä,
Monikulttuurisuuskampanja suunnittelija, Ulkomaalaisasioiden valmistelija,
Romanien päiväkeskuskuksen johtaja, Monikulttuurisuustyön suunnittelija,
Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittäminen projektin johtokunta,
Pakolaisoikeutta tutkiva oikeustieteilijä, Ulkomaalaisoikeuden asiantuntija,
Maahanmuuttopolitiikan tutkija,Maahanmuuttoviraston tutkija, Turvapaikkalautakunnan sihteeri
Sisäministeriön somaliyhteisön kotoutumista edistävä asiantuntijaryhmä,
Kansainvälisen siirtolaisjärjestön projektikoordinaattori, Syrjintälautakunnan johtaja
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö,
Sisäasiainministeriön kotouttamisyksikön johtaja, Pakolaisneuvonnan tiedottaja,
Maahanmuuttajien asumisneuvoja, Maahanmuuttajien henkilökohtainen palveluohjaaja,
Monikulttuuristen naisjärjestöjen kattojärjestön johtaja, Maahanmuuttajien tukijärjestön johtaja,
Ulkomaalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkeyttäminen -työryhmä,
Kehitysyhteistyön palvelukeskuskuksen hankeneuvoja ja taloussuunnittelija,
Kehitysyhteistyön palvelukeskuskuksen kehityspoliittinen asiantuntija,
Suomen somalia-verkoston toiminnanjohtaja, Maahanmuuttajapoikatyön johtaja,
Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston johtaja,Maahanmuuttajataustainen kokemusasiantuntija,
Maahanmuuttajanaisten kulttuuriohjelman johtaja, Etnisten suhteiden neuvottelukunta,
Työelämävalmiuksien kartoittaja maahanmuuttajille, Syrjintää epäilevien neuvontapisteen johtaja,
Syrjinnänvastaisesta toiminnasta vastaava viranomainen, Syrjintäilmiöiden analysoija,
Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäjä ja monikulttuurisuusläänintaiteilija.

Vastaako näistä saatava hyöty tarkoitustaan? Ja sitä rahamäärää, minkä tähän teemaan upotamme vuosi- ja kuukausitasolla. Tehokkaampi integrointi vaatii moninaisempia titteleitä; paperilla näyttää hyvältä, ja voidaan aina sanoa, että ollaan teoriassa yritetty tehdä asialle jotakin.

[Brandöt]

Planeta; niin minustakin. Mielenkiintoista olisi, jos nyt joku Tupaa lukevista Vihreän politiikan kannattajista viitsisi avata tätä teemaa pikkaisen. Kuitenkin kyse on heidän ideologiansa ihan keskeisestä asiasta.

Edit; korjasin otsikon muotoon integraatiopolitiikka, sillä sitä muotoa yleensä korrektissa ilmaisussa käytetään  - integrointipolitiikka silti kuvaisi minusta paremmin sitä, että joku aktiivisesti integroi, ja tässä nimenomaan on kysymys em. toiminnan mittasuhteista, sekä järkevyydestä. Johonkin pisteeseen saakka me (tietenkin) tarvitsemme kotoutustoimia, mutta että ajatellaan niiden olevan jonkinlainen autuaaksi tekevä tekijä, jonka avulla (lähes) jokainen saadaan kotoutumaan, on naurettava.

Minusta. Saa toki kyseenalaistaa. 

[Jouko]

Kavahdan ajatusta että minun pitäisi integroitua johonkin täysin vieraaseen  omassa synnyinmaassani vasten tahtoani. Ei kalakukkoa tai mämmiä voi pakkosyöttää ulkomaalaisellekaan. Sianliha on kauhitus muslimeille. Miksi meidän pitäisi ottaa kaikki vastaan ilman ehtoja?

[Brandöt]

Kavahdan ajatusta että minun pitäisi integroitua johonkin täysin vieraaseen  omassa synnyinmaassani vasten tahtoani

Juuri näin. Emme mekään olisi (pääsääntöisesti, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) integroitavissa tyystin vieraaseen kulttuuriin, esimerkiksi Somaliaan. Miksi me kuvittelemme, että muut sitä olisivat?

[Octavius]

Niin. Kun asia nostetaan esiin ja riisutaan se alastomaksi, jäljelle jää pelkästään karuja faktoja.

Ainoat maat, jotka ovat onnistuneet integroimisessa ilman väkivaltaa tai totalitarismia edes jollain tavalla ovat Canada, Uusi Seelanti ja jenkit sekä varauksin Aussit. Näillä mailla on taas aika pelkistetty integraaatiopolitiikka.

1. Tulijat valikoidaan todella tarkasti ja yhteiskunnan todellisten tarpeiden (=osaaminen) mukaan.
2. Mitään integraatiopolitiikkaa ei ole, vaan annetaan markkinoiden ja ihmisten itsensä hoitaa asia.
3. Taikaseinää ei ole.

Noilla kolmella aika yksinkertaisella ja todella halvalla keinolla pärjää.

[asaura]

Kanada ottaa 25 000 pakolaista vuosittain koko lailla samoista maista kuin Suomi ja lisäksi sillä on turvapaikkasysteemi perheenyhdistämisineen kaikkineen. En tiedä että mitä tarkkaa yhteiskunnallista tarvetta ne irakilaiset, afganistanilaiset, somalit, kolumbialaiset jne. sitten mahtavat Kanadassa täyttää

Minulle tämä numero oli yllättävä -- luulin epämääräisten lukemieni juttujen perusteella, että Kanadan maahanmuutto nimenomaan olisi sellaista valikoivaa sorttia. Asiassa mahdollisesti hämää mittasuhteet: Kanadaan muuttaa vuosittain luokkaa 250 000 ihmistä! Noin 10% on humanitaarisia. En tiedä, miten vertailukelpoinen tämä luku on, mutta hataran muistitiedon mukaan Suomeen muuttaa vuosittain luokkaa 15 000 ihmistä, joista luokkaa ainakin 5000 on humanitaarisia. Näin Suomen maahanmuutossa on selvästi Kanadaa suurempi painotus humanitaarisella kuin valikoivalla osuudella.

Hurja luku kuitenkin tuo 25 000 pakolaista ja turvista vuodessa.

[Octavius]

Niin. Kun asia nostetaan esiin ja riisutaan se alastomaksi, jäljelle jää pelkästään karuja faktoja.

Ainoat maat, jotka ovat onnistuneet integroimisessa ilman väkivaltaa tai totalitarismia edes jollain tavalla ovat Canada, Uusi Seelanti ja jenkit sekä varauksin Aussit. Näillä mailla on taas aika pelkistetty integraaatiopolitiikka.

1. Tulijat valikoidaan todella tarkasti ja yhteiskunnan todellisten tarpeiden (=osaaminen) mukaan.
2. Mitään integraatiopolitiikkaa ei ole, vaan annetaan markkinoiden ja ihmisten itsensä hoitaa asia.
3. Taikaseinää ei ole.

Noilla kolmella aika yksinkertaisella ja todella halvalla keinolla pärjää.

En jaksa kaivella kaikkia noita mainitsemiasi maita, mutta sanotaan nyt vaikka että Kanadan osalta tietosi ovat tutuksi tullutta "Kreikkalaisten eläkkeet ovat suuremmat kuin suomalaisten" -tasoa eli täyttä puppua. Kanada ottaa 25 000 pakolaista vuosittain koko lailla samoista maista kuin Suomi ja lisäksi sillä on turvapaikkasysteemi perheenyhdistämisineen kaikkineen. En tiedä että mitä tarkkaa yhteiskunnallista tarvetta ne irakilaiset, afganistanilaiset, somalit, kolumbialaiset jne. sitten mahtavat Kanadassa täyttää kun ocat valikoituneet, mutta luen mielelläni selvityksesi asiasta.

http://www.cic.gc.ca/english/department/media/backgrounders/2007/2007-06-20.asp

Jotta nyt et tukehtuisi tuohon erinomaisuuteesi, niin Canada ja jenkit & Down Under valikoivat myös pakolaiset erinomaisen tarkkaan. Jenkit mm. teettävät ÄO-testejä pakolaisleireillä. Asiastahan mm. Ode veti taannoin herneen nenäänsä moraalisäteilypuuskassaan.

Aivan kuin kerroin - joillakin mailla toimii itsesuojeluvaisto. Toiset maat ovat hölmöyksissään taas ajautuneet kaatopaikan asemaan.

Eikä Montrealin kouluissa todellakaan opeteta 80 afrikkalaista heimokieltä.

[Brandöt]

Entäpä sitten moraalinen puoli kotouttamisessa. Onko ihmistä ylipäätään mahdollista kotouttaa aikuisiällä uudenlaiseen arvopohjaan ja moraalikoodistoihin, joihin esimerkiksi lainsäädäntö nojaa?

Maailmallahan (esimerkiksi Englannissa) on jo ollut ongelmia muslimiväestön kanssa näiden harjoittaessa Sharia-lakia ohi maan lakien esimerkiksi perimisasioissa tai kunniakysymyksissä.

Miten voi oppia kunnioittamaan sellaista lakia, jonka luomisessa käytettyä arvopohjaa ei koe omakseen -> sen perusteisiin ei usko?

Tämäkin hyvin keskeinen kysymys kotouttamisprosessissa; aina kuulee sanottavan, että "maassa maan tavalla" / "maan lainsäädäntöä on noudatettava". Tästä ovat varmaankin kaikki yhtä mieltä?

Jos kansa ei ole keskenään riittävän yhtenäistä tietyllä alueella / yhteiskunnassa, kenen arvopohjaa kuunnella kun luodaan yhteisiä lakeja? Sateenkaariyhteiskunta voi olla tältä kantilta aika haasteellinen toteuttaa.

[Nestori K Kunnari]

Kavahdan ajatusta että minun pitäisi integroitua johonkin täysin vieraaseen  omassa synnyinmaassani vasten tahtoani

Juuri näin. Emme mekään olisi (pääsääntöisesti, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) integroitavissa tyystin vieraaseen kulttuuriin, esimerkiksi Somaliaan. Miksi me kuvittelemme, että muut sitä olisivat?

Maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti valinneet itse kulttuuriympäristön, johon ovat tulleet, syystä tai toisesta. Harvemmalla on varmaan tarkoituksenaan levittää omaa kulttuuriaan mahdollisimman laajalle, lähetyssaarnaajia ehkä lukuunottamatta.

Nähdäkseni mahdollisimman voimakas integraatio on ainoa vaihtoehto, jos halutaan välttyä suurempien maahanmuuttomaiden ongelmilta, joista suurinta roolia näytellee tahaton segregaatio.

[MW]

***

Maailmallahan (esimerkiksi Englannissa) on jo ollut ongelmia muslimiväestön kanssa näiden harjoittaessa Sharia-lakia ohi maan lakien esimerkiksi perimisasioissa tai kunniakysymyksissä.
***

Enkuthan ratkaisivat ongelman "tyylikkäästi" legitimoimalla sharian harjoittamisen, eli Taistelu Englannista vol.2 alkaa olemaan pikkuhiljaa hävitty, täydessä hiljaisuudessa.

EDIT: sallimalla -> legitimoimalla. Ettäs ymmärrätte sharian olevan laki Brittein saarilla.

[PaulR]

Mietin tuossa kymmenisen minuuttia. Että tahaton segrekaatio? Pliis.

[Octavius]

^^
Kannattaa lukea myös julkaistava Joachim Wagnerin uusi kirja, joka todennäköisesti nostattaa taas uuden myrskyn Saksassa. Varmaa on, että sitä ei suomenneta, mutta englanniksi kirja kääntynee muutamassa viikossa.

http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,783843,00.html

Sharia-laki on täysin arkipäivää Saksanmaalla. Ilmiö on luonnollisesti Saksan perustuslain ja kaikkien mahdollisten länsimaisten oikeusperiaatteiden vastainen, mutta kukaan eikä mikään voi asialle yhtään mitään. Syy on yksinkertainen: monikulttuuri.

Ehkä tässä kannattaa mainita myös Kokoomuksen Kimmo Sasin mielipide asiasta. Suomen perustuslakia vahtiva puheenjohtaja kannattaa sharia-lain käyttöönottamista myös Suomessa. Koska monikulttuuri. Miettikää - Suomen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on tällä tasolla. Täysin todellisuudesta karannut umpihullu kaveri on siis vastuussa Suomen perustuslaista. Pelottavaa - eikö?

Suomella on vielä mahdollisuus selvitä Mordorin yöstä, siihen vain tarvitaan vallankumous.

[C-Nile]

Entäpä sitten moraalinen puoli kotouttamisessa. Onko ihmistä ylipäätään mahdollista kotouttaa aikuisiällä uudenlaiseen arvopohjaan ja moraalikoodistoihin, joihin esimerkiksi lainsäädäntö nojaa?

Jokainen, joka on joskus keskustellut esim. Jehovan todistajan kanssa, tietää tämän vaikeuden.

Samaan aikaan opetusministeri on huolissaan ihan kotimaisesta koulutuksen periytyvyydestä (oli se sitten enimmäkseen sosiaalista tai geneettistä). Montako kouluvuotta jäljessä esim. sisällissodan keskeltä tuleva luku- ja kirjoitustaidoton, vaikka parikymppinen ihminen on verrattuna keskivertosuomalaiseen? Kauanko menee eron kuromiseen ja mitä erityistoimia se vaatii?

P.S. Behmin listasta puuttuu monikulttuurisuusläänintaiteilija.