Suomi haaskaa vuosia kerättyä pääomaansa

[B52]

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135269069985

Euroopan unionin toiminnassa jäsenmaat tarvitsevat itselleen tärkeiden asioiden ajamiseen pääomaa. Se voi olla pelkkää voimaa – taloudellista ja poliittista massaa, kuten Saksalla tai Ranskalla. Niitä on pakko kuulla. Pienempien maiden on hankittava pääomansa. Niiden on oltava sellaisia, että niitä halutaan kuulla.

Näihin päiviin saakka Suomi on ajatellut, että pääomaa hankitaan rakentavalla ja kompromissihakuisella EU-linjalla ja asemoitumalla päätöksenteon ytimeen.

Työtä on tehty muun muassa Suomen puheenjohtajuuskausilla, joiden käytännönläheistä tehokkuutta on kiitelty. Lähtökohta oli se, että puheenjohtajana ollessaan Suomi ei aja omaa etuaan vaan hankkii "goodwilliä", jolla voi ostaa etuuksia myöhemmin muilta.

Suomen ehdoton vaatimus Kreikan vakuuksista on jyrkkä poikkeus totutusta ajattelutavasta.

Muiden unionimaiden silmissä me olemme valmiit lyhytnäköisistä sisäpoliittisista ja itsekkäistä syistä ajamaan Kreikan tukipaketin karille ja vaarantamaan euroalueen talouden tilanteessa, jossa uusi taantuma uhkaa.

Tämä toimintatapa muistetaan. Kostosta on ehkä turha puhua, mutta unionitoiminnassa luottamuspääoman hankinta vie kauan ja sen voi tuhlata hetkessä.

Kyse ei ole pelkästään maineen tahrautumisesta tai epämääräisestä imagotappiosta. Suomen neuvotteluasema saattaa heikentyä ihan konkreettisissakin asioissa.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on päättänyt, että Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa laivojen polttoaineiden rikkipitoisuus on alennettava 0,1 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Muualla maailmassa pitoisuusraja laskee vain 0,5 prosenttiin ja vasta vuonna 2020 tai tarvittaessa 2025.

EU kuittaa IMO:n linjauksen rikkidirektiiviinsä.

Hallitusohjelmasta päätellen hallitus katsoo, että ratkaisu on epätasa-arvoinen ja vääristää kilpailutilannetta, minkä vuoksi tilanteeseen on puututtava.

Hallitusohjelman mukaan Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisissä neuvotteluissa, jotta merenkulun ympäristö- ja ilmastovaatimukset eivät aiheuta kohtuuttomia kustannuksia suomalaisille yrityksille eivätkä eriarvoista kilpailutilannetta EU:n sisällä ja suhteessa EU:n ulkopuolisiin toimijoihin.

"IMO:n ja EU:n ratkaisuissa toteutus ja aikataulut varmistetaan Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaavalla tavalla", Jyrki Kataisen hallitus lupaa.

Metsäteollisuus on laskenut, että syrjäinen vientiteollisuusmaa saa IMO:n linjauksesta näpeilleen. Teollisuus laskee, että päätöksen kustannusvaikutukset Suomen vientiteollisuudelle ovat vuodessa 600 miljoonaa euroa, josta metsäteollisuuden osuus on noin 200 miljoonaa. Merirahdit kallistuvat 30–50 prosenttia vuonna 2015.

Teollisuuden kannalta lisäkustannukset olisivat siedettäviä, jos IMO:n rikkilinjaus koskisi kaikkia merialueita tasapuolisesti. Nythän näin ei ole: kilpailukyky heikkenee niissä maissa, joilla ei ole merirahdille muuta vaihtoehtoa kuin Itämeri.

Jos hallitus haluaisi puuttua asiaan ja ajaa merirahtien tasapuolista kohtelua – siis pysyä hallitusohjelman linjalla –, sen pitäisi vakuuttaa muut asiassa ja hankkia näin korjaus rikkidirektiiviin. EU-kumppanit tulisi saada ymmärtämään, että Suomella on tärkeä etu kyseessä, minkä vuoksi muiden pitäisi tulla pienen maan taakse.

Aikakin olisi nyt hyvä. Puola on nyt EU:n puheenjohtajamaa ja saman Itämeren rannalla. Puolan jälkeen johtoon tulee Tanska, jonka intressit ovat ihan toiset. Tanska haluaa panna Tanskan salmiin pakkautuvien, tanskalaiskaupunkien läheltä kulkevien laivojen päästöt mahdollisimman lähelle nollaa.

EU-maiden käännyttämisen ja direktiivikorjauksen jälkeen unioni pitäisi saada ajamaan muutosta myös IMO:ssa. Muut unionimaat pitäisi siis saada suopeaksi Suomelle ja ajamaan Suomen asiaa – jos ei muusta syystä, niin ainakin solidaarisuudesta.

Ennen Kreikan vakuuksista käytyä kiistaa käännytystyö olisi jo ollut vaikeaa. Nyt se voi olla mahdotonta.

Jos teollisuuden kustannuslaskelmat hyväksyy – edes ajatusharjoituksen nimissä –, päätyy siihen, että Kreikalta mahdollisesti saatavien vakuuksien arvo tuskin yltää siihen summaan, jonka Suomi voi menettää IMO:n epätasapuolisen rikkipäätöksen vuoksi.

Ilman vakuussähellystä Suomella olisi ollut sentään paremmat mahdollisuudet korjata tilanne.



Hui kauheaa, meidän brändi on täysin pilattu, mitä meistä nyt kaikki ajattelee?

Kaikki lopettaa samointein kaupankäynnin meidän kanssa?

[RP]

EU kuittaa IMO:n linjauksen rikkidirektiiviinsä.

Tämä siis tapahtui vanhaan hyvään aikaan kun Suomi oli sillä "rakentavalla ja kompromissihakuisella" linjalla. Silloinkaan Suomen etu ei painanut EU:n päätöksenteossa mitään (osittain toki sen takia, että se ei paljoa kiinnostanut myöskään Suomen virallisia edustajia).

Miten tilanne tästä siis huononee, kun Hesarikin joutuu käyttämään tuherruksessaan esimerkkiä, jossa "rakentavalla"(kaan) linjalla ei saavutettu mitään?

[Tauno-yksi]

Jaha jaha.

Tokikin Hesari siis on sitä mieltä, että kun EU kehittyy kiihtyvällä vauhdilla kohti liittovaltiota, "goodwillillä" on suureneva merkitys?

Samalla logiikalla vihreiden pitäisi tehdä kaikkensa, jotta persut ajattelisivat heistä kivasti, jotta persut eivät sitten äänestäisikään kantojensa mukaan, vaan vihreiden kantojen mukaan. Tavallaan Hesari on oikeassa: Kun ollaan riittävän pieni vähemmistö, ei ole mitään sananvaltaa, vaan ainoa mahdollisuus vaikuttaa on nuolla enemmistön saappaita.

Kääkkk. Siis oikeasti, vakuuksien vaatiminen Kreikan lainoille aiheuttaa rikkipitoisuuden liiallisen alentamisen? Mutta eikös rikkipitoisuuden ei-alentaminen ole tosi huono juttu, Hesarinkin vihertoimittajan mielestä?

Mites muuten toi Kreikan goodwill-pääoma, ei varmaan parantunut väärentämällä valtion kirjanpitoa?

Eihän tästä meingistä ota kukaan enää mitään tolkkua, poliitikoilla ja medialla on logiikka ihan totaalisen hukassa. Käsittämättömät ajat.

[Jouko]

Olisiko nyt aika alkaa kasata arvostuspääomaa nöyristelypääoman sijasta? Onko meillä siihen mahiksia? Ainakin näyttäisi siltä näitten vakuuskeskustelujen  pohjalta. Meillä ilmeisesti on sananvaltaa EU:n Mustassa Ytimessä. Raha puhuu. Miksemme sitä osaa käyttää eduksemme?

Perkele. Jos Jutta jonkin sopimuksen saa aikaan tässä tilanteessa niin sen on oltava sellainen että meidätkin otetaan huomioon. Ei nimittäin nokita kaikenlaislla vittumaisilla direktiiveillä enää sen jälkeen.

[Goman]

Suomi on käyttäytynyt EU:ssa kuten se alakansakoulun rikas poika, jolla oli tavallista suuremmat viikkorahat, ja joka sai paljon kavereita tarjoamalla karkkeja kavereille enemmän kuin muut.

Kyllä, Suomi haaskaa vuosia kerättyä pääomaansa, jota on kerätty olemalla kuuliainen maksumies. Valitettavasti tältä maksumieheltä on käymässä viikkorahat vähiin. Jokainen valtion budjettia seuraava sen näkee. Silloin on turvauduttava niihin kavereihin jotka ovat kavereita ilman lahjuksiakin.

Mitä EU on sitten Suomelle, 'hyvälle kaverille', vastalahjaksi antanut :
Direktiivejä, jotka ovat rapauttaneet Suomen teollisen kilpailukyvyn. Ensimmäisenä tulee mieleen mm. ilmasto-, jätevesi-, ja nyt uusimpana merenkulun polttoainedirektiivi.
Direktiivejä, jotka ovat ....  jne jne,..
Hännänhuippuna direktiivi, joka on vienyt meiltä 60W hehkulamputkin... .

Jos EU:sta olisi mahdollista erota yksilötasolla, niin täältä lähtisi eroanomus välittömästi.

[PaulR]

Jälkiviisautta tiedän, mutta siihen olisi ikinä pitänyt liittyäkään.

[KphS]

Nythän on niin, että SDP pilaa Suomen maineen näissä neuvottelupöydissä - oman puoluekannatuksensa rippeiden turvaamiseksi...

Kiitos JUTTA. 

[mikkoR]

Tätä en olisi uskonut ikinä sanovani mutta mitäpä jos lähennettäisiin yhteistyötä Venäjän kanssa ja vuokrattaisiin maaalue pohjoisesta ja sieltä suora yhteys pohjoiselle jäämerelle?

Vaihtohtoisesti Norjalaisilta.

Uuden ison sataman rakentaminen valden piikkiin (valden omistukseen) olisi melkoinen piristysruiske Suomen taloudelle.

Sinällään Suomen maineelle ei ole mitään merkitystä EU:ssa, olemme pieni läntti pohjoisessa ja ainoastaan silloin kun emme ole "kivoja" meillä on merkitystä.

[Noottikriisi]

Suomi on käyttäytynyt EU:ssa kuten se alakansakoulun rikas poika, jolla oli tavallista suuremmat viikkorahat, ja joka sai paljon kavereita tarjoamalla karkkeja kavereille enemmän kuin muut.

Kyllä, Suomi haaskaa vuosia kerättyä pääomaansa, jota on kerätty olemalla kuuliainen maksumies. Valitettavasti tältä maksumieheltä on käymässä viikkorahat vähiin. Jokainen valtion budjettia seuraava sen näkee. Silloin on turvauduttava niihin kavereihin jotka ovat kavereita ilman lahjuksiakin.

Hyvä vertaus.
Eliitillä näyttää olevan hassu ajatus että Suomen pitää aina vain kerätä pääomaa olemalla samaa mieltä isojen kanssa eikä koskaan "haaskata" sitä olemalla omaa mieltään jostain.

[Anti-Utopisti]

Jari Sarasvuo teki tunnetuksi sanan huomiotalous:

"Lyhyesti: huomiotaloudessa se, joka hallitsee keskustelua ja rakentaa kaikkien seuraamia paraateja, pystyy kääntämään rahavirrat puoleensa."

Lähde: http://www.talouselama.fi/kirjat/nyt+kun+sain+huomionne/a158757

Pitäisiköhän samalla logiikalla tämänpäiväisen Hesarin pääkirjoituksen jälkeen EU:n päätöksentekoa ruveta kutsumaan sanalla tykkäämistalous? Eli se, joka onnistuu noudattamaan mallioppilaana mahdollisimman monia EU-direktiivejä ja -hömppäehdotuksia, pystyy kääntämään EU-rahavirrat puoleensa.

Vrt. Facebookin like-nappi, jonka seurauksena joidenkin ihmisparkojen päähuomio kiinnittyy siihen, kuinka kalastellaan mahdollisimman paljon suosiota heidän Facebook-yhteisöjensä vakiintuneita uskonkappaleita ja normeja noudattamalla.

Hesarin pääkirjoituksen sanoman voi siis ajatella olevan sellainen, että mikäli Suomen hallitus rikkoo jotain EU-normia, niin Suomen like-saldo saattaa nollautua automaattisesti. Nyyhkis! Nyt meistä ei enää tykätä keskinäisen kehumisen kerhossa.

Tämä EU-kerholaisten kauhuskenaario oman like-saldonsa nollautumisesta ilmeisesti yritetään estää suomettuneen Suomen perinteiden mukaisesti EU-niskoittelijoiden paheksumisella. Veikkaan, että saamme lähivuosina kuulla paljonkin tämäntyyppisiä perusteluita EU-mallioppilaana jatkamiselle.


[email protected]

[sivullinen.]

Ennen EU päätöksen teko meni näin:

Saksa: Suomi voisi maksaa enemmän.
Ranska: Niin voisi, paljon enemmän.
Espanja: Ja samalla hoitaa muiden ongelmat.
Suomi: Samaa mieltä. Me maksamme; me hoidamme.

Suomen lehdistö uutisoi: Suomen ehdotukset saivat EUssa hyväksynnän.



Nyt (tai ainakin toivottavasti tulevaisuudessa) EU päätöksen teko menee näin:

Saksa: Suomi voisi maksaa enemmän.
Ranska: Niin voisi, paljon enemmän.
Espanja: Ja samalla hoitaa muiden ongelmat.
Suomi: Eikö voitaisi kaikki maksaa yhtä paljon ja hoitaa itse ongelmamme.

Suomen lehdistö uutisoi: Suomi on EUn kiukkupussi. Yhtään Suomen ehdotusta ei hyväksytty.

[hoxpox]

Samat argumentit ovat käytössä tukipakettien ja humanitaarisen maahanmuuton puolustamisessa: kansainvälinen maine, vastuullisuus, imagotappiot jne.

Näitä käytetään kun asiaperusteita ei ole.

Pari kysymystä HS:n pääkirjoittajalle:

- Kuinka on mahdollista että kiltisti käyttäytynyttä mallioppilasta eli Suomea syrjittiin näin rankasti rikkidirektiivissä? Eikö Suomelle ollutkaan kertynyt aiempaa goodwilliä sääntöjen noudattamisesta?

- Ja jos Suomi nyt taas oman etunsa vastaisesti nöyrtyy tukemaan Kreikkaa ilman vakuuksia, niin onko jotain näyttöä siitä että Suomelle epäreilu rikkidirektiivi kumoutuu tämän seurauksena?

[desperaato]

Mitä EU on sitten Suomelle, 'hyvälle kaverille', vastalahjaksi antanut

Sen totisesti haluaisin kuulla. Pari viikkoa sitten A-studion tjms. YLE:n Ranskan toimittaja haastatteli pikaisesti jotain vasemmiston nousevaa kalkkunaa, joka sanoi, että Suomi käyttäytyy törkeästi ja vastuuttomasti ja jatkoi, että autettiinhan Suomeakin vaikeina aikoina.
Toimittajana olisin kyllä kysynyt mitä vaikeita aikoja ja mitä EU:n apua ranskalaispoliitikko mahtaa tarkoittaa mutta Rainella ei ollut siihen munaa.

[Ano Nyymi]

Vuosia on UlkoMaalaisten päättäjien pehvoja nuoltu, ja nyt kun kerrankin oltiin muuta kuin jalkarättejä, ne lakkaa rakastamasta meitä. Voi iik ja silleen...

Tämä jos mikä vaatii entistäkin tiuhenpaa UlkoMaalaisten päättäjien ahtereiden lipomista. Hopi hopi poliitikot.. 

[Martin]

Eikö nöyristelyn sijaan voisi lyödä nyrkkiä pöytään ja sanoa mistä kana pissii. Vaikkei aina voitettaisi neuvottelupöydässä, niin kaaduttaisiin sentään saappaat jalassa. Niinhän muutkin EU-maat tekevät, ajavat omaa etuaan eikä isompien.

Vakuusasiassakin pitäisi vain pistää kova kovaa vastaan, jos ei ehdot kelpaa niin jäädään paketista pois. Siinä menisi Jyrkin komissaarinvirka mutta Suomi voittaisi. Mr. Cash pyörittää vain samaa vastuullisuuslevyään, mutta näyttäisi edes joskus omaavansa munat ja olevansa Suomen pääministeri eikä vässykkä.