Opetusministeri huolissaan: Koulutus periytyy vahvasti

[B52]

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Opetusministeri+huolissaan+Koulutus+periytyy+vahvasti+/1135269031363


Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) mukaan suomalaisessa koulutuksessa ei toteudu tasa-arvo.

Hän perustelee näkemystään muun muassa sillä, että koulutus periytyy vahvasti. Yliopistoihin pääsee 60 prosenttia yliopistossa koulutettujen vanhempien lapsista, mutta vain 15 prosenttia muista lapsista.

Gustafsson muistuttaa myös, että heikoimmissa suomalaiskouluissa oppilaat jäävät jälkeen noin 2,5 kouluvuotta verrattuna niihin kouluihin, jotka menestyvät parhaiten.

"Ylimpien sosioekonomisten ryhmien lapset ovat puolestaan noin puolitoista vuotta edellä alimpien sosioekonomisten ryhmien lapsia."

Gustafssonin mukaan hallitus pyrkii lisäämään koulutuksellista tasa-arvoa Suomessa.

"Hallitus aikoo vähentää koulutuksen periytyvyyttä, kaventaa sukupuolten välistä eroa koulusaavutuksissa ja estää peruskoulujen eriytymisen", luetteli Gustafsson puheessaan Tampereen yliopiston lukuvuoden avajaisissa torstaina.




Siis mitä vittua, koulutus periytyy vahvasti, mutta älykkyys ei näiden samojen tollojen mielestä periydy?

Koittakaa jo päättää.

[vilach]

Hän perustelee näkemystään muun muassa sillä, että koulutus periytyy vahvasti.

Älykkyys ja samalla muut ominaisuudet ovat vahvasti periytyviä.
Se on biologinen ilmiö.
Miten se liittyy tasa-arvoon?!?!

Tasa-arvo on se, että kaikki lähtevät samalta viivalta.
Suvaitsevaiston tasa-arvo on se, että kaikki saapuvat maaliin samanaikaisesti riippumatta synnynnäisistä ominaisuuksista.

Miksei suvaitsevaistoa kiinnosta todellinen epätasa-arvo?
Esim. viihtyisässä ja valoisassa kaupungin asunnossa asuva kehitysmaalainen, joka saa täyttä toimeentulon perusosaa ja siivoojana työskentelevä ja yksityisessä pimeässä ja huonossa  vuokra-asunnossa asuva suomalainen, jolla vuokran ja matkalipun jälkeen jää saman verran rahaa, kuin toimeentulotuen perusosa.
Työssäkäyvällä on merkittävästi huonompi elintaso, kuin työttömällä  mamulla.
Miksei pravda kirjoita tästä todellisesta epätasa-arvosta?
Miksei hallitus korjaa tätä epäoikeudenmukaisuutta?

[Jaska Pankkaaja]

Tasa-arvo on se, että kaikki lähtevät samalta viivalta.

= oikeistolainen maailmankuva

Suvaitsevaiston tasa-arvo on se, että kaikki saapuvat maaliin samanaikaisesti riippumatta (synnynnäisistä ominaisuuksista) oikeistaan mistään.

= vasemmistolainen maailmankuva

[JR]

Minusta ahkeruudella tyhmäkin ihminen pääsee aika pitkälle.

[Kaptah]

Kyllä minä ainakin olen 99% varma siitä, että tuo periytyvyys johtuu selvästi enemmän asenteista ja kasvatuksesta kuin geeneistä.

Tohtorin ja maisterin perheessä on aivan varmasti keskimäärin hiukan erilainen näkemys koulunkäynnin tarpeellisuudesta ja hiukan eri tavalla saatavilla läksyihin apuja tarvittaessa kuin sellaisessa perheessä, jossa vanhemmat ovat ihan kansakoulu/peuskoulupohjalta. Myös se mitä lapselta odotetaan voi olla hiukan eri tasoa. Tämä ei kyllä ole pelkästään hyvä asia, tunnen yhden perheen jossa molemmat vanhemmat ovat lakimiehiä ja pojalla vahva halu duunarialoille. Vanhemmilla taas on sellainen näkemys ettei vähintään maisteritason koulutuksen saanut ole edes oikea ihminen.

[wannabe]

Kyllä minä ainakin olen 99% varma siitä, että tuo periytyvyys johtuu selvästi enemmän asenteista ja kasvatuksesta kuin geeneistä.

Samaa mielta.

Tohtorin ja maisterin perheessä on aivan varmasti keskimäärin hiukan erilainen näkemys koulunkäynnin tarpeellisuudesta ja hiukan eri tavalla saatavilla läksyihin apuja tarvittaessa kuin sellaisessa perheessä, jossa vanhemmat ovat ihan kansakoulu/peuskoulupohjalta. Myös se mitä lapselta odotetaan voi olla hiukan eri tasoa. Tämä ei kyllä ole pelkästään hyvä asia, tunnen yhden perheen jossa molemmat vanhemmat ovat lakimiehiä ja pojalla vahva halu duunarialoille. Vanhemmilla taas on sellainen näkemys ettei vähintään maisteritason koulutuksen saanut ole edes oikea ihminen.

Kohtapuoleen ei maisterinpapereillakaan paljoa tee, kun myos insinoorinhommat yms. siirtyy Kiinaan ja Intiaan. Tulevaisuudessa parjatakseen pitaa joko olla vahvasti ajan hermolla ansaitsemismahdollisuuksien suhteen, hajauttaa tulolahteitaan tai elaa kosmopoliittista maasta toiseen kiertelevaa elamaa.

[Suomitalon renki]

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Opetusministeri+huolissaan+Koulutus+periytyy+vahvasti+/1135269031363


Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) mukaan suomalaisessa koulutuksessa ei toteudu tasa-arvo.

Hän perustelee näkemystään muun muassa sillä, että koulutus periytyy vahvasti. Yliopistoihin pääsee 60 prosenttia yliopistossa koulutettujen vanhempien lapsista, mutta vain 15 prosenttia muista lapsista.

Yliopistoon pääsy ei tee ihmisestä yhtään fiksumpaa ja elämässä pärjäävää. Tunnen todella monta yliopistossa roikkuvaa tai valmistunutta tyhjäntoimittajaa, jolla ei ole paljoa yhteiskunnalle annettavaa. Jostakin kummasta syystä heidän taustalta löytyy sosiologiaa, filosofiaa yms. 

[Simo Hankaniemi]

Yliopistossa on tarkoitus opetella ajattelemisen taitoa. Sieltä ei ole tarkoitus valmistua "miksikään". Valitettavan harva kuitenkaan ajattelua siellä oppii. Tohtorienkin suusta kuulee niin paljon älyttömyyksiä, ettei voi kuin ihmetellä.

[Lahti-Saloranta]

Onhan niillä tohtoreillakin eroa. Lääketiede, biologia, ydinfysiikka... vastaan naistutkimus, maakuntalaulujen tutkiminen jne.

[Elemosina]

Yliopistoon pääsy ei tee ihmisestä yhtään fiksumpaa ja elämässä pärjäävää. Tunnen todella monta yliopistossa roikkuvaa tai valmistunutta tyhjäntoimittajaa, jolla ei ole paljoa yhteiskunnalle annettavaa. Jostakin kummasta syystä heidän taustalta löytyy sosiologiaa, filosofiaa yms. 

Olen tästä aivan samaa mieltä. Tunnen monia yliopistosta vaikka mitä tutkintoja suorittaneita, jotka eivät pärjää käytännön elämän perusongelmien kanssa yhtään. Samoin tunnen muutamia yliopistoa/korkeakoulua käymättömiä (peruskoulu ja vaikkapa putkimieslinja amiksessa), jotka ovat fiksuja kuin mitkä. Ja kun Suomessa ollaan niin kaikki osaavat lukea ja voivat lukea ihan ilman erityistä koulutustakin mitä haluavat ja mikä kiinnostaa.

Kirjasta opitulla viisaudella ja elämällä hankitulla viisaudella on eroa.

[Roope]

Malliesimerkki mahdollisuuksien tasa-arvon ja lopputuloksen tasa-arvon sekoittamisesta. Maailmassa ei ole niin paljon rautalankaa, että näiden kahden käsitteen ero menisi perille demaritiimille. Gustafsson ei ole mikään ruudinkeksijä, mutta ministeri hän on ja sellaisena pysyy.

[Sputnik]

Kappas, Jukka Gustafsson löysi jostain 40 vuotta vanhat paperit otsikolla 'Peruskoulujärjestelmä' ja luuli niitä viime viikolla laadituiksi.

Tätä 'ongelmaa' ratkomaanhan koko järjestelmä ainakin osittain luotiin.

[lurkkeri]

Juuri näin. 40 vuotta sosiaalidemokraattista tasapäistämispolitiikkaa ja "ennaltaehkäisevää sosiaalityötä" ei ole tuottanut mitään tuloksia. Ehkä olisi aika muuttaa lähestymistapaa.

[Nauris]

Vaikka ympäristötekijöillä on Suomessakin jonkinasteinen vaikutus koulutukseen, niin valitettavasti geeniperimän vaikutus taitaa olla jo keskimäärin korkeampi kuin kehitysmaissa tai ennen vanhaan Suomessa.

Olisihan se hienoa, jos me kaikki olisimme älykkyydeltämme yhtä lahjakkaita, että tosta vaan laskisimme toisen asteen yhtälöitä, mutta kun näin ei vaan taida olla. Voidaamme me tässä vielä toivoa, että ympäristötekijät ne vain ovat syynä siihen, miksi Jormasta ei tullut ydinfyysikkoa ja Patesta tuli.

Ympäristötekijöillä voidaan vielä hyvin paljon selittää monia eroja ihmisten välillä, mutta sitä mukaan kun ympäristötekijöiden vaikutus vähenee ei enää voidakaan. Tässä mielessä monet jotka kiistävät älykkyyserojen olemassaolon voivat edelleekin hyvin perustella näitä eroja ympäristötekijöillä ja vaikea niitä on kiistää.

Näistä älykkyyksistä puhuttaessa tahtoo aina varmaan monelta unohtua, että myös luonne eli temperamentti vaikuttaa paljon koulumenestykseen. Jos matemaattisesti älykästä henkilöä ei kiinnosta opiskelu vaan muut asiat, kuten perseily ja tytöt, niin eihän sinne todistukseen hyviä arvosanoja tule vaikka arvosanat olisivatkin ainakin matematiikan osalta hyviä. Toisaalta ihminen voi olla hyvin älykäs, mutta yliarvostettu turhan kallis korkeakoulutus ei vaan kiinnosta ja mielummin haluaa lähihoitajaksi.

Ranskan ulkomaalaistaustaiset tyttöjengit
Kansallisuusaate väärinkäsitys
Tiededokumentti: Tieteen läpimurtoja: 6/6

Diversifying Through Football
Eksaktin tieteen opiskeluvinkit
Average IQ by occupation (estimated from wordsum scores)
Modern IQ ranges for various occupations

Onnea ylioppilaille!
Koulu voi selittää sukupuolierot avaruudellisessa hahmottamisessa
Sukupuolierottelua halutaan kitkeä jo alakouluissa
Koulun tasa-arvossa vielä tehtävää
Tweek Vs. Craig

The end of environmental inequality means the rise of genetic inequality
Looking for a few good 145+ I.Q. individuals
Parasites and Intelligence (Eppig et al. 2010)
The Bell Curve
Adolf Hitler ÄO 141
IQ 78 Muhammad Ali

[farewell]

Yliopistoon pääsy ei tee ihmisestä yhtään fiksumpaa ja elämässä pärjäävää. Tunnen todella monta yliopistossa roikkuvaa tai valmistunutta tyhjäntoimittajaa, jolla ei ole paljoa yhteiskunnalle annettavaa. Jostakin kummasta syystä heidän taustalta löytyy sosiologiaa, filosofiaa yms.  

Olen tästä aivan samaa mieltä. Tunnen monia yliopistosta vaikka mitä tutkintoja suorittaneita, jotka eivät pärjää käytännön elämän perusongelmien kanssa yhtään. Samoin tunnen muutamia yliopistoa/korkeakoulua käymättömiä (peruskoulu ja vaikkapa putkimieslinja amiksessa), jotka ovat fiksuja kuin mitkä. Ja kun Suomessa ollaan niin kaikki osaavat lukea ja voivat lukea ihan ilman erityistä koulutustakin mitä haluavat ja mikä kiinnostaa.

Kirjasta opitulla viisaudella ja elämällä hankitulla viisaudella on eroa.

Harmi vaan, että "elämällä" hankittu viisaus ei pätevöitä diagnosoimaan syöpää eikä tekemään psykoanalyysiä. En muutenkaan tajua tuota kirjoista saadun tiedon ja "elämästä" hankitun tiedon vertausta. Kirjoja lukemalla ei opi hitsaamaan hyviä saumoja, mutta ei kokemuksellakaan opi tunnistumaan erilaisia mielisairauksia ja diagnosoimaan niitä. Kyllä minäkin tunnen monia amiskan käyneitä tyyppejä, jotka oikeasti ovat aivan helvetin viisaita. Ei se silti arkoita, että yliopisto on jotenkin huono, jos siellä opiskelemalla ei opi elämään elämää.

Ja uutisessa itsessään ei mninusta kyllä viitattu mitenkään BIOLOGISEEN periytyvyyteen vaan sosiaaliseen periytyvyyteen. Minusta tässä tarkoitetaan sosiaalistumista eli prosessia, jossa kulttuurin arvot ja normit siirtyvät sukupolvelta toiselle. Vanhempien asenteet vaikuttavat myös lapseen. Jos perheessä on muutenkin "amis" ilmapiiri ja isän mielestä lukio on homoille niin mitä luulet, että mihin se Jeppe 15v menee opiskelemaan ensi vuonna? Eikä minusta tässä pyritty sellaiseen, että: "Voi voi surku kun ihmiset eivät mene yliopistoon, kun se on NIIIN paljon parempi paikka kuin ammattikoulu" vaan minusta tässä haettiin sitä, että monet lahjakkaatkin tyypit menevät ammattikouluun, kun heidän taidoillensa olisi parempaa käyttöä yliopistossa.


Ja vanhempien koulutustaustalla ja ammattiasemalla on suuresti merkitystä lapsen koulumenestyksessä:


"Jorma Kuusinen teki seurantatutkimuksen 1970- ja 80-luvulla peruskoulun käyneiden noin 700 jyväskyläläisen lapsen koulumenestyksestä. Hän jakoi oppilaat viiteen yhtä suureen ryhmään peruskoulun 3. luokan jouluarvostelun lukuaineiden keskiarvon perusteella. Oppilasryhmien väliset erot olivat selvät. Parhaimman ja heikoimman viidenneksen välinen ero oli noin kaksi numero. Kuusinen tutki, miten nämä viisi ryhmää menestyivät myöhemmissä opinnoissaan. Tutkimustulokset osoittivat, että siirtymiä ryhmästä toiseen tapahtui erityisen vähän parhaimmassa ja heikoimmassa viidenneksessä, kun taas keskiryhmissä oli jonkin verran siirtymiä ylös- tai alaspäin. Kuusinen päätteli tästä, että koulumenestys vakiintui tietylle tasolle jo koulunkäynnin varhaisessa vaiheessa.

Seurantatutkimuksessa selvitettiin myös älykkyyden yhteyttä myöhempään koulumnenestymiseen. Tutkittavien älykkyys mitattiin ennen koulun aloittamista. Kuusisen tulokset osoittivat, että ennen koulun aloittamista mitattu älykkyys selitti 45% lasten koulumenestyksen eroista. Kuusisen käyttämässä testissä korostuu kielellinen älykkyys. Kuusinen arvioi, ettei koulu tarjoa riittävästi mahdollisuuksia kykyjen käyttöön. Nille oppilaille, joilla on vaikeuksia omaksua koulun verbaalisuuteen perustuva työtapa, ei ole tarjolla vaihtoehtoja.

Kuusinen osoitti myös, että vanhempien koulutustausta ja ammattitasema olivat yhteydessä oppilaiden koulumenestykseen siten, että korkeimmin koulutettujen ja korkeassa asemassa olevien vanhempien lapset menestyivät koulussa selkeästi paremmin kuin vähän koulutettujen vanhempien lapset. Jos oppilas oli älykäs ja kuului kotitaustaltaan ylimpään ryhmään, hänen koulumenestyksensä oli hyvä tai keskinkertainen, ei koskaan huono. Sen sijaan älykkäistä, mutta alimpaan kotitaustaryhmään kuuluneista useampi menestyi huonosti. Vastaavasti lahjattomista kotitaustaltaan ylimpään ryhmään kuuluvista menestyi hyvin kuin keskinkertaisesti tai huonosti, kun taas lahjattomista alimpaan kotitaustaryhmään kuuluvista valtaosa menestyi huonosti."

[foobar]

Onhan niillä tohtoreillakin eroa. Lääketiede, biologia, ydinfysiikka... vastaan naistutkimus, maakuntalaulujen tutkiminen jne.

Sitten on vielä niitä, jotka ovat päättäneet että maakuntalauluissa on rasismia ja naisvihaa, ja tutkivat lauluja kunnes ovat aukottomasti "todistaneet" tämän todeksi. Tämän jälkeen Yleisradio ja Sanoma antavat näille asiantuntijoille suuresti mediatilaa heidän ajatuksiaan kritisoimatta.

Ja sitten vielä ihmetellään, miksi esim. ydinfyysikoiksi ei Suomessa ole riittävästi tunkua kansainvälistä kilpailua ajatellen...

[Elemosina]

Yliopistoon pääsy ei tee ihmisestä yhtään fiksumpaa ja elämässä pärjäävää. Tunnen todella monta yliopistossa roikkuvaa tai valmistunutta tyhjäntoimittajaa, jolla ei ole paljoa yhteiskunnalle annettavaa. Jostakin kummasta syystä heidän taustalta löytyy sosiologiaa, filosofiaa yms.  

Olen tästä aivan samaa mieltä. Tunnen monia yliopistosta vaikka mitä tutkintoja suorittaneita, jotka eivät pärjää käytännön elämän perusongelmien kanssa yhtään. Samoin tunnen muutamia yliopistoa/korkeakoulua käymättömiä (peruskoulu ja vaikkapa putkimieslinja amiksessa), jotka ovat fiksuja kuin mitkä. Ja kun Suomessa ollaan niin kaikki osaavat lukea ja voivat lukea ihan ilman erityistä koulutustakin mitä haluavat ja mikä kiinnostaa.

Kirjasta opitulla viisaudella ja elämällä hankitulla viisaudella on eroa.

Harmi vaan, että "elämällä" hankittu viisaus ei pätevöitä diagnosoimaan syöpää eikä tekemään psykoanalyysiä. En muutenkaan tajua tuota kirjoista saadun tiedon ja "elämästä" hankitun tiedon vertausta. Kirjoja lukemalla ei opi hitsaamaan hyviä saumoja, mutta ei kokemuksellakaan opi tunnistumaan erilaisia mielisairauksia ja diagnosoimaan niitä. Kyllä minäkin tunnen monia amiskan käyneitä tyyppejä, jotka oikeasti ovat aivan helvetin viisaita. Ei se silti arkoita, että yliopisto on jotenkin huono, jos siellä opiskelemalla ei opi elämään elämää.

Menee OT jonkin verran mutta: Kommenttini oli vastaus Suomitalon rengin viestiin fiksuudesta ja elämässä pärjäämisessä. Koulutuksella on tietenkin merkitystä siinä että opettelee ammattinsa, ei tosiaankaan lääkäri/kirurgi ole pätevä putkimiehen hommiin eikä toisinpäin. Tarkoitukseni oli sanoa että vaikka olisi kuinka kouluttautunut tai kouluttautumaton, voi olla tyhmä/fiksu. Koulutus ei yksistään minusta ratkaise sitä että pärjääkö elämässä ja onko fiksu/viisas.

Ja loppukaneetilla tarkoitin sitä että nuori vastavalmistunut paljon viimeisimpiä tietoja lukenut ja opiskellut lääkäri ei minusta pärjää pitkän elämän eläneelle ja paljon kokemusta hankkineelle lääkärille. Kärjistys toki.

Ja vanhempien koulutustaustalla ja ammattiasemalla on suuresti merkitystä lapsen koulumenestyksessä

Tämä on aikalailla selvä asia. Mutta toisaalta myös vähemmän koulutetut vanhemmat saattavat arvostaa koulutusta niin paljon että kannustavat lapsiaan opiskelemaan pitemmälle kuin he itse ovat opiskelleet.

[farewell]

Yliopistoon pääsy ei tee ihmisestä yhtään fiksumpaa ja elämässä pärjäävää. Tunnen todella monta yliopistossa roikkuvaa tai valmistunutta tyhjäntoimittajaa, jolla ei ole paljoa yhteiskunnalle annettavaa. Jostakin kummasta syystä heidän taustalta löytyy sosiologiaa, filosofiaa yms.  

Olen tästä aivan samaa mieltä. Tunnen monia yliopistosta vaikka mitä tutkintoja suorittaneita, jotka eivät pärjää käytännön elämän perusongelmien kanssa yhtään. Samoin tunnen muutamia yliopistoa/korkeakoulua käymättömiä (peruskoulu ja vaikkapa putkimieslinja amiksessa), jotka ovat fiksuja kuin mitkä. Ja kun Suomessa ollaan niin kaikki osaavat lukea ja voivat lukea ihan ilman erityistä koulutustakin mitä haluavat ja mikä kiinnostaa.

Kirjasta opitulla viisaudella ja elämällä hankitulla viisaudella on eroa.

Harmi vaan, että "elämällä" hankittu viisaus ei pätevöitä diagnosoimaan syöpää eikä tekemään psykoanalyysiä. En muutenkaan tajua tuota kirjoista saadun tiedon ja "elämästä" hankitun tiedon vertausta. Kirjoja lukemalla ei opi hitsaamaan hyviä saumoja, mutta ei kokemuksellakaan opi tunnistumaan erilaisia mielisairauksia ja diagnosoimaan niitä. Kyllä minäkin tunnen monia amiskan käyneitä tyyppejä, jotka oikeasti ovat aivan helvetin viisaita. Ei se silti arkoita, että yliopisto on jotenkin huono, jos siellä opiskelemalla ei opi elämään elämää.

Menee OT jonkin verran mutta: Kommenttini oli vastaus Suomitalon rengin viestiin fiksuudesta ja elämässä pärjäämisessä. Koulutuksella on tietenkin merkitystä siinä että opettelee ammattinsa, ei tosiaankaan lääkäri/kirurgi ole pätevä putkimiehen hommiin eikä toisinpäin. Tarkoitukseni oli sanoa että vaikka olisi kuinka kouluttautunut tai kouluttautumaton, voi olla tyhmä/fiksu. Koulutus ei yksistään minusta ratkaise sitä että pärjääkö elämässä ja onko fiksu/viisas.

Ja loppukaneetilla tarkoitin sitä että nuori vastavalmistunut paljon viimeisimpiä tietoja lukenut ja opiskellut lääkäri ei minusta pärjää pitkän elämän eläneelle ja paljon kokemusta hankkineelle lääkärille. Kärjistys toki.

Ja vanhempien koulutustaustalla ja ammattiasemalla on suuresti merkitystä lapsen koulumenestyksessä

Tämä on aikalailla selvä asia. Mutta toisaalta myös vähemmän koulutetut vanhemmat saattavat arvostaa koulutusta niin paljon että kannustavat lapsiaan opiskelemaan pitemmälle kuin he itse ovat opiskelleet.

Jep jep totta.
Mutta kai se on nyt on selvää, että vastavalmistunut ei pärjää kokeneelle lääkärille? Kyllä sen kokeneenkin on pitänyt kirjasta päntätä tietoa todella paljon ennen kuin pääsee käytännön hommiin.

[jupeli]

Onhan niillä tohtoreillakin eroa. Lääketiede, biologia, ydinfysiikka... vastaan naistutkimus, maakuntalaulujen tutkiminen jne.

Sitten on vielä niitä, jotka ovat päättäneet että maakuntalauluissa on rasismia ja naisvihaa, ja tutkivat lauluja kunnes ovat aukottomasti "todistaneet" tämän todeksi. Tämän jälkeen Yleisradio ja Sanoma antavat näille asiantuntijoille suuresti mediatilaa heidän ajatuksiaan kritisoimatta.

Ja sitten vielä ihmetellään, miksi esim. ydinfyysikoiksi ei Suomessa ole riittävästi tunkua kansainvälistä kilpailua ajatellen...

Minusta Gustafssonin Jukka koittaa kiertää sitä tosiasiaa, että suomenruotsalaisissa kouluissa aina leikkouluista lukioihin on pienemmät luokkakoot kuin suomenkielisissä kouluissa ja lukioihin pääsee s-ruotsalaiset alemmilla pistemäärillä, kuitenkin ylioppilaskirjoitusten omien lautakuntin vuoksi heidän tuloksensa ovat   ikäänkuin parempia kuin suomalaisten. Lisäksi yliopistoihin ja korkeakouluihin suomenruotsalaisten sisäänpääsyprosentti  on huomattavasti suurempi kuin suomalaisten, johtuen kiintiöjäejestelmistä ja alemmista pistemääristä sisäänpääsyyn.
Kumma että ko. asiat, joita pikaisesti ja ylimalkaan käsittelin, tuppautuvat ikäänkuin unohtumaan ja valeongelmia haetaan aika syvältä toiseudesta, joka ei vain käsityskykyni mukaan vain toimi.

[Ernst]

Mutta kai se on nyt on selvää, että vastavalmistunut ei pärjää kokeneelle lääkärille? Kyllä sen kokeneenkin on pitänyt kirjasta päntätä tietoa todella paljon ennen kuin pääsee käytännön hommiin.

Kirjasta, täydennyskoulutuksesta ja nykyään ruudulta pitää päntätä koko ajan lisää sen kokeneenkin.

Ns. käytännön osaajia ovat ne, joilla on vanhentuneet teoriat.

[Vörå]

Olennaista on tosiaan se, että pelikenttä on mahdollisimman tasainen. Pelin lopputuloksiin ei ole syytä valtiovallan juuri puuttua. Eli meidän on taattava maksuton, korkealuokkainen koululaitos koko ikäluokalle. Toki lastensuojelun on oltava myös sillä tasolla, ettei jätetä lapsia heitteille ihan ties mihin olosuhteisiin tahansa.

Ongelmallista on, jos koululaitos ei ole tällä tavoin avoin - tässä lienee suurin syy siihen, miksi pohjoismaissa sosiaalinen liikkuvuus on paljon korkeammalla tasolla kuin anglosaksisen mallin maissa. Tämä vaikuttaa suoraan yhteiskunnallista kilpailua heikentävästi ja lisää yhteiskunnan luutuneisuutta ja tehottomuutta.