2011-29-08 HS: Aikuisten PISA-testi

[Bwana]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ratkaise+aikuisten+Pisa-tutkimuksen+esimerkkiteht%C3%A4v%C3%A4t/1135268934085

Ja erityisesti kysymys numero 3.

Itsehän en ymmärrä juuri tuon taivaallista ydinvoimaloista sun muista sähköntuotantotavoista (lukuunottamatta tietenkin eboniittisauvaa ja kissannahkaa sekä valtaisaa järvienergiapotentiaaliamme) mutta silti vastaus "600 tuulivoimalaa korvaa ydinvoimalan" kuullostaa hieman, hmmm, alimitoitetulta. Kysymyksen johdannossa toki puhutaan Barsebäckin vanhasta voimalasta. Itse kysymys sitten kuitenkin lipsahtaa mielestäni puhumaan melko yleisellä tasolla kaikista ydinvoimaloista.

Näin ollen voisiko joku palstan osaava pää selventää tällaiselle tupauunolle että onkos tässä taas kyseessä pienen pieni indoktrinaatio vai olenko minä pudonnut pahasti tuulivoiman kehityksen kelkasta?

edit: typoja

[Onkko]

Minä vastaisin että annetuilla tiedoilla ei voi ratkaista koska siinä ei kerrota miten energia varastoidaan tuulettomia aikoja varten ja mikä on varastoinnin hyötysuhde.

[Bwana]

Minä vastaisin että annetuilla tiedoilla ei voi ratkaista koska siinä ei kerrota miten energia varastoidaan tuulettomia aikoja varten ja mikä on varastoinnin hyötysuhde.

Tämän tajusin minäkin vajavaisilla kyvyilläni ja siten siis indoktrinaatioksi tuomitsin heti kättelyssä koko kysymys/vastaus-parin. Osittain siksi tuo numeerinenkin osuus pistää ainakin meikäläisen ihmettelemään.

[jmm]

Näin ollen voisiko joku palstan osaava pää selventää tällaiselle tupauunolle että onkos tässä taas kyseessä pienen pieni indoktrinaatio vai olenko minä pudonnut pahasti tuulivoiman kehityksen kelkasta?

Se on kompakysymys. Oikea vastaus on että ydinvoimaa ei voi korvata tuulivoimalla.

[Salvation]

Minä vastaisin että annetuilla tiedoilla ei voi ratkaista koska siinä ei kerrota miten energia varastoidaan tuulettomia aikoja varten ja mikä on varastoinnin hyötysuhde.

No eihän kysymyksen asettajan lähtökohtana edes ole, että ydinvoima korvataan tuulivoimalla, kyseessä on pelkkä matemaattinen tehtävä.

[Luotsi]

Minä vastaisin että annetuilla tiedoilla ei voi ratkaista koska siinä ei kerrota miten energia varastoidaan tuulettomia aikoja varten ja mikä on varastoinnin hyötysuhde.

No eihän kysymyksen asettajan lähtökohtana edes ole, että ydinvoima korvataan tuulivoimalla, kyseessä on pelkkä matemaattinen tehtävä.

Tuo oli kyllä reaalimaailmaan pohjautuva tehtävä. Esimerkki "pelkästä matemaattisesta" tehtävästä: 3572 / 6.

[Salvation]

Minä vastaisin että annetuilla tiedoilla ei voi ratkaista koska siinä ei kerrota miten energia varastoidaan tuulettomia aikoja varten ja mikä on varastoinnin hyötysuhde.

No eihän kysymyksen asettajan lähtökohtana edes ole, että ydinvoima korvataan tuulivoimalla, kyseessä on pelkkä matemaattinen tehtävä.

Tuo oli kyllä reaalimaailmaan pohjautuva tehtävä. Esimerkki "pelkästä matemaattisesta" tehtävästä: 3572 / 6.

Kyllä se oli reaalielämään pohjautuva matemaattinen tehtävä. Aivan samoin kuin koulussakin. Matikan kokeet eivät olleet vain tehtäviä "3572 / 6".

[Riippumatoton]

Realistisessa tehtävässä olisi laskettu, että paljonko pitää maksaa veronmaksajien tukiaisia tuulivoimalle, että saadaan suljettu voimala korvattua, ja montako iskelmälaulajaa sillä saadaan miljonääreiksi.

[Salvation]

Realistisessa tehtävässä olisi laskettu, että paljonko pitää maksaa veronmaksajien tukiaisia tuulivoimalle, että saadaan suljettu voimala korvattua, ja montako iskelmälaulajaa sillä saadaan miljonääreiksi.

Niin. Silloin vain ei olisi testattu matikkaa.

[Luotsi]

Minä vastaisin että annetuilla tiedoilla ei voi ratkaista koska siinä ei kerrota miten energia varastoidaan tuulettomia aikoja varten ja mikä on varastoinnin hyötysuhde.

No eihän kysymyksen asettajan lähtökohtana edes ole, että ydinvoima korvataan tuulivoimalla, kyseessä on pelkkä matemaattinen tehtävä.

Tuo oli kyllä reaalimaailmaan pohjautuva tehtävä. Esimerkki "pelkästä matemaattisesta" tehtävästä: 3572 / 6.

Kyllä se oli reaalielämään pohjautuva matemaattinen tehtävä. Aivan samoin kuin koulussakin. Matikan kokeet eivät olleet vain tehtäviä "3572 / 6".

No shit, sherlock!

[Salvation]

Minä vastaisin että annetuilla tiedoilla ei voi ratkaista koska siinä ei kerrota miten energia varastoidaan tuulettomia aikoja varten ja mikä on varastoinnin hyötysuhde.

No eihän kysymyksen asettajan lähtökohtana edes ole, että ydinvoima korvataan tuulivoimalla, kyseessä on pelkkä matemaattinen tehtävä.

Tuo oli kyllä reaalimaailmaan pohjautuva tehtävä. Esimerkki "pelkästä matemaattisesta" tehtävästä: 3572 / 6.

Kyllä se oli reaalielämään pohjautuva matemaattinen tehtävä. Aivan samoin kuin koulussakin. Matikan kokeet eivät olleet vain tehtäviä "3572 / 6".

No shit, sherlock!

Kyllä. Ja ei, ei todellakaan paskaa. Watson.

[Onkko]

Minä vastaisin että annetuilla tiedoilla ei voi ratkaista koska siinä ei kerrota miten energia varastoidaan tuulettomia aikoja varten ja mikä on varastoinnin hyötysuhde.

No eihän kysymyksen asettajan lähtökohtana edes ole, että ydinvoima korvataan tuulivoimalla, kyseessä on pelkkä matemaattinen tehtävä.

Matemaattiset tehtävät voi tehdä joko oikein tai ideologisesti. Tuossa annettiin kuva että ydinvoima olisi korvattavissa tuulivoimalla ja ainoaksi ongelmaksi jää montako tuulivoimalaa tarvitaan. "yhdestä appelsiinista saa 1dl appelsiinimehua, montako omenaa tarvitaan jotta saataisiin 5dl appelsiinimehua jos yhdestä omenasta saa 0,5dl."

[Salvation]

Minä vastaisin että annetuilla tiedoilla ei voi ratkaista koska siinä ei kerrota miten energia varastoidaan tuulettomia aikoja varten ja mikä on varastoinnin hyötysuhde.

No eihän kysymyksen asettajan lähtökohtana edes ole, että ydinvoima korvataan tuulivoimalla, kyseessä on pelkkä matemaattinen tehtävä.

Matemaattiset tehtävät voi tehdä joko oikein tai ideologisesti. Tuossa annettiin kuva että ydinvoima olisi korvattavissa tuulivoimalla ja ainoaksi ongelmaksi jää montako tuulivoimalaa tarvitaan. "yhdestä appelsiinista saa 1dl appelsiinimehua, montako omenaa tarvitaan jotta saataisiin 5dl appelsiinimehua jos yhdestä omenasta saa 0,5dl."

Ei. Kysymyksen lähtökohta oli matemaattinen eli monellako tuulivoimalalla saadaan tuotettua yhtä paljon sähköä kuin ydinvoimalalla. Ei kysymys ota kantaa siihen olisiko se käytännössä mahdollista tai ei.

[Lasse]

No eihän kysymyksen asettajan lähtökohtana edes ole, että ydinvoima korvataan tuulivoimalla, kyseessä on pelkkä matemaattinen tehtävä.

Ei kysymys ota kantaa siihen olisiko se käytännössä mahdollista tai ei.

(korostus minun)

Alkuperäisestä lähteestä:

Kuinka monta tuulivoimalaa tarvitaan korvaamaan ydinreaktorin tuottama sähköenergia?

Mielestäni kysymys on asenteellinen ja johdatteleva, mutta minä teenkin sähköä kivihiilestä, jota voidaan tarvita korvaamaan tuulivoiman tuottama sähköenergia, kun ei tuule tai tuulee liikaa.

--Lasse

[Salvation]

No eihän kysymyksen asettajan lähtökohtana edes ole, että ydinvoima korvataan tuulivoimalla, kyseessä on pelkkä matemaattinen tehtävä.

Ei kysymys ota kantaa siihen olisiko se käytännössä mahdollista tai ei.

(korostus minun)

Alkuperäisestä lähteestä:

Kuinka monta tuulivoimalaa tarvitaan korvaamaan ydinreaktorin tuottama sähköenergia?

Mielestäni kysymys on asenteellinen ja johdatteleva, mutta minä teenkin sähköä kivihiilestä, jota voidaan tarvita korvaamaan tuulivoiman tuottama sähköenergia, kun ei tuule tai tuulee liikaa.

--Lasse

Ei ole johdatteleva. Pitää vain lukea kysymys ajatuksella. Miksi kivihiilen sijaan ei käytettäisi vaikkapa maakaasua tai vesivoimaa?

[Lasse]

Ei ole johdatteleva. Pitää vain lukea kysymys ajatuksella.

Kuinka monta tuulivoimalaa tarvitaan korvaamaan ydinreaktorin tuottama sähköenergia?

No, näemmä meille tuli kysymyksestä erilaiset ajatukset, sellaista sattuu.

Miksi kivihiilen sijaan ei käytettäisi vaikkapa maakaasua tai vesivoimaa?

Niitäkin käytetään.

--Lasse

[Leso]

Matemaattiset tehtävät voi tehdä joko oikein tai ideologisesti. Tuossa annettiin kuva että ydinvoima olisi korvattavissa tuulivoimalla ja ainoaksi ongelmaksi jää montako tuulivoimalaa tarvitaan. "yhdestä appelsiinista saa 1dl appelsiinimehua, montako omenaa tarvitaan jotta saataisiin 5dl appelsiinimehua jos yhdestä omenasta saa 0,5dl."

Arasti viittaan ja luvan saadessani vastaan, että nolla, ei 5 dl:an appelsiinimehua tarvita yhtään omenaa? Vai... eiku...?

[Leso]

Matemaattiset tehtävät voi tehdä joko oikein tai ideologisesti. Tuossa annettiin kuva että ydinvoima olisi korvattavissa tuulivoimalla ja ainoaksi ongelmaksi jää montako tuulivoimalaa tarvitaan. "yhdestä appelsiinista saa 1dl appelsiinimehua, montako omenaa tarvitaan jotta saataisiin 5dl appelsiinimehua jos yhdestä omenasta saa 0,5dl."

Arasti viittaan ja luvan saadessani vastaan, että nolla, ei 5 dl:an appelsiinimehua tarvita yhtään omenaa? Vai... eiku...?

Olinpa hälmö!
Vastaus oli jo siinä!
Yhdestä omenasta saa siis vain 0,5 dl appelsiinimehua!

Ope, ope! Oikeesti se on 10 omenaa! Jes! Mä tajusin! 

[sivullinen.]

Jos kysytään Kuinka monta tuulivoimalaa tarvitaan korvaamaan ydinreaktorin tuottama sähköenergia?, niin olisi syytä käyttää todellisia voimaloita eikä valita joukon huonointa vastaan "tulevaisuuden" parasta.

Tässä oma laskelmani.

Ydinreaktori (ydinvoimalaitosyksikkö) tuottaa 7 TWh/vuosi. Tuulivoimala 2300 MWh/vuosi. Miten monta tuulivoimalaa tarvitaan korvaamaan ydinreaktori?

7 * 10^12 Wh / 2.3 * 10^9 Wh = 3043

Tulos: Tarvitaan noin 3000 tuulivoimalaa korvaamaan ydinreaktori.

Lähteet:

Propel Voima Oy on paikallisten sähköyhtiöiden omistama tuulivoimayhtiö. Sen perustivat 1999 viisi valtakunnalliseen Voimatoriketjuun kuuluvaa paikallista sähköyhtiötä: Vakka-Suomen Voima, Rauman Energia, Etelä-Savon Energia, Keravan Energia ja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. Yhtiö rakensi Uudenkaupungin Hangonsaareen lokakuussa 1999 tuulipuiston, jossa kaksi tuulivoimalaa. Propel voima tuottaa 4 680 MWh/vuosi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima_Suomessa

Siis 2340 MWh tuulivoimalaa kohden.

Vuosittainen sähköntuotanto on hieman yli 14 TWh

http://fi.wikipedia.org/wiki/Olkiluodon_ydinvoimalaitos

Siis reaktoria kohden tuotanto on 7 TWh.

[sivullinen.]

Hieman vaikeampi "aikuisten oikeasti" Pisa testi hommalaisille.

Jos aurinkopaneeli tuottaisi sähköä 500 MWh/m²/vuosi, miten suuri alue aurinkopaneeleja vaadittaisiin koko Suomen sähkönkulutuksen (90 000 GWh) tuottamiseen?

[Mika.H]

Tulos: Tarvitaan noin 3000 tuulivoimalaa korvaamaan ydinreaktori.

Itse asiassa tuokin on väärin. Sähköä kun tarvitaan eniten kylminä talvipäivinä, jolloin ei tuule.

Oikea vastaus on siten ääretön määrä..

[kuhlmey]

Hieman vaikeampi "aikuisten oikeasti" Pisa testi hommalaisille.

Jos aurinkopaneeli tuottaisi sähköä 500 MWh/m²/vuosi, miten suuri alue aurinkopaneeleja vaadittaisiin koko Suomen sähkönkulutuksen (90 000 GWh) tuottamiseen?

Ahvenanmaan kokoinen läntti? Suits me, sir!

[Jouko]

Teho ei ole sama kuin työ=tuotanto. Eli 1000MW tuulivoimaa tai vesivoimaa ei ole sama asia kuin 1000MW ydinvoimaa tai hiilivoimaa. Autossa voi olla esim. 100kW tehoa mutta se ei ole koko ajan käytössä. Tuulivoimaa kuten vesivoimaakin on saatavilla silloin kun luonto sen sallii. Polttoaineilla, silloin kun niitä on saatavilla. Voimalat ovat kalliita ja niitä pyritään siksi pyörittämään maksimikäyttöasteella. Siinä tuulivoima jää lapsipuolen asemaan.

[RP]

Kysymyksen johdannossa toki puhutaan Barsebäckin vanhasta voimalasta. Itse kysymys sitten kuitenkin lipsahtaa mielestäni puhumaan melko yleisellä tasolla kaikista ydinvoimaloista.

Barsebäck oli suhteellisen pieni, ja nimellistehoa ja tuota tuotantolukua vertaamalla sitä ajettiin näköjään vain n 2/3 ajasta (ei varmasti tavoiteltavsa tila, mutta ruotsalaisilla on todellakin kai ollut paljon näitä "suunnittelemaattomia huoltokatkoja").

6000 MWh/vuosi tuulivoimalalle tarkoittaisi olettaen (suuri, mutta todellinen) 3 MW:n nimellisteho, että se pystyisi tuottamaan vuosikeskiarvonaan n 23% nimellistehostaan. Tämä ei näytä edulliselle paikalle sijoitetulle laitokselle olevan mitenkään mahdotonta: http://en.wikipedia.org/wiki/Capacity_factor

[retired]

No hei! Tuulivoimala pyörii koko ajan johtuen maapallon pyörimisestä. Selitän nyt asian yksinkertaisesti: ainakin silloin kun minä olin lapsi,sai markkinoilta ostettua sellaisen puutikun päähän laitetun ropelin joka pyöri sitä nopeammin, mitä kovempaa tikkua heilutti eteen päin. Erityisen hyvin se pyöri kun tikun sitoi fillarin ohjaustangon kiinnitysputkeen.

Tällä aivan samalla logiikalla on selvää että koska maapallo pyörii, täytyy maahan ankkuroidut propelit myöskin pyöriä ilmavirran mukana!!

Helppoa kuin heinänteko!

[sivullinen.]

Itse asiassa tuokin on väärin. Sähköä kun tarvitaan eniten kylminä talvipäivinä, jolloin ei tuule.

Kylmän talvipäivän osuuden kyllä ymmärrän, mutta miksi tuulettomana päivänä tarvitaan enemmän sähköä? Kuivaat silloin pyykkisi föönillä?

Pohjoismaissa, eli lähinnä Norjassa, on varsin paljon hyvää säätövoimaa - nimittäin vesivoimaa. Kai Suomessakin muutama puro on padottu. Ei siis niin suurta huolta.

Tarvitaanko muuten sähköä enemmän kylmänä talvipäivänä vai kylmänä talviyönä? Päivällä tehtaat pyörii, mutta yöllä on kylmempää.

[Riippumatoton]

Ne tehtaat joilla on isompaa sähkönkulutusta, taitavat pyöriä kyllä 24/7.
Jouluaattona on perinteisesti kulutuspiikki, kun kaikki Suomen uunit ja kiukaat lämmitetään yhtä aikaa.

[Lasse]

Itse asiassa tuokin on väärin. Sähköä kun tarvitaan eniten kylminä talvipäivinä, jolloin ei tuule.

Kylmän talvipäivän osuuden kyllä ymmärrän, mutta miksi tuulettomana päivänä tarvitaan enemmän sähköä? Kuivaat silloin pyykkisi föönillä?

Kun lukee koko viestin, ei tarvitse turvautua fööninkäyttöteorioihin...

Tulos: Tarvitaan noin 3000 tuulivoimalaa korvaamaan ydinreaktori.

Itse asiassa tuokin on väärin. Sähköä kun tarvitaan eniten kylminä talvipäivinä, jolloin ei tuule.

Oikea vastaus on siten ääretön määrä..

(korostukset minun)

Pohjoismaissa, eli lähinnä Norjassa, on varsin paljon hyvää säätövoimaa - nimittäin vesivoimaa. Kai Suomessakin muutama puro on padottu. Ei siis niin suurta huolta.

Joillekin vaikuttaa myös sähkön hinta, ei pelkkä saatavuus.
Norskit nauravat, kun me tehtäisiin halpaa perusvoimaa verkkoon, tuulivoimaa pahimmillaan negatiiviseen hintaan, ja turskat rahastavat vesivoimalla kalliiseen aikaan.

Tarvitaanko muuten sähköä enemmän kylmänä talvipäivänä vai kylmänä talviyönä? Päivällä tehtaat pyörii, mutta yöllä on kylmempää.

http://www.nordpoolspot.com/

Tuolta voi löytyä.

--Lasse

[sivullinen.]

Siis kumpana tarvitaan sähköä enemmän?
A) Tuulisena kylmänä talvipäivänä
B) Tuulettomana kylmänä talvipäivänä

Vastaus: _____

Itse en asiaa tiedä, ja kyselin siksi Mika H.n pyykin kuivaustavoista. Uskoisin kuitenkin että nimenomaan tuulinen päivä nostaa lämmityksen tarvetta ja sähkönkulutusta.

ps. Välimerkeistä seksuaalisesti kiinnostuneet voivat miettiä myötätuulen ja vastatuulen vaikutuksia sähkönkulutukseen ja tuotantoon.

[Lasse]

Siis kumpana tarvitaan sähköä enemmän?
A) Tuulisena kylmänä talvipäivänä
B) Tuulettomana kylmänä talvipäivänä

Vastaus: _____

Itse en asiaa tiedä, ja kyselin siksi Mika H.n pyykin kuivaustavoista. Uskoisin kuitenkin että nimenomaan tuulinen päivä nostaa lämmityksen tarvetta ja sähkönkulutusta.

Kysymys on kai siitä, että tilastollisesti kylmimpinä talvipäivinä, jolloin energiankulutus on Suomessa korkeimmillaan, ei tuule tai tuulella ei ole suurta sähköntuotannollista merkitystä.

Vastaus: __A___, jos lämpötila pidetään vakiona.(Arvio, ei tieto) Kuinka paljon tällä on Mikan pyykkien tai ydinvoiman korvattavuuden tuulivoimalla kanssa tekemistä, en tiedä.
Bonuksena voin vielä korostaa, että kylmänä talvipäivänä, tyynenä tai tuulisena, Suomessa tuotetaan paljon myös kaukolämpöä, erillis- ja yhteistuotantona, sitä on vaikea korvata propelleilla.

--Lasse

[nevahood]

Minä vastaisin että annetuilla tiedoilla ei voi ratkaista koska siinä ei kerrota miten energia varastoidaan tuulettomia aikoja varten ja mikä on varastoinnin hyötysuhde.

Kyllä voi. Varastoinnilla ei ole tehtävänannon kanssa mitään tekemistä.

"Kuinka monta tuulivoimalaa tarvitaan korvaamaan ydinreaktorin tuottama sähköenergia?"

Kyse on siis tuotetusta energiasta, eikä siitä onko mahdollista korvata ydinvoimala tuulivoimaloilla. Kysymyksen kannalta ei ole merkitystä mihin energiaa käytetään.

Barsebäckin reaktorit käynnistettiin vuosina -75 ja -77 ja suljettiin vuosina -99 ja -05. Keskimääräinen teho oli yhteensä 1200 MW. Eli keskimäärin tuottivat 26 vuotta eli 227760 tuntia tuolla teholla energiaa. Yhteensä laitos tuotti tuon perusteella noin 273 312 000 MWh energiaa. Tuulivoimalan käyttöikä on keskimäärin 20 vuotta eli yksi tuottaa elinaikanaan noin 120 000 MWh. Tarvitaan siis 2278 tuulivoimalaa, jotta tuottavat saman energian kuin tuo ydinvoimala tuotti.

[Bwana]

Kiitosta paljon. Eli "testin" "oikea" vastaus on mitä suurimmassa määrin indoktrinoiva/harhaanjohtava.

Näillä spekseillä "se" agenda näyttää etenevän...

[törö]

Eli pystyisitkö läpäisemään peruskoulun kunnialla osaamatta matematiikkaa riittävästi vai onnistuisitko alittamaan riman vaatimustasosta huolimatta.

Uutiset Pisa-tuloksista kertovat, että suomalaisnuorten matematiikan osaaminen on laskenut selvästi vajaassa kymmenessä vuodessa. Pisa 2012 -tutkimuksessa Suomi on matematiikan taidoissa 12. sijalla, kun vuonna 2003 Suomi oli toinen.

Parhaiten matematiikassa menestyvät Aasian maat tai alueet. Kokeile pärjäätkö aasialaisille ja vastaa samoihin kysymyksiin. Saat arvosanan kouluasteikolla 4–10. Arviointiasteikko on Yle Uutisten oma. Testissä on vain osa Pisa-kokeen kysymyksistä.

http://yle.fi/uutiset/parjaatko_matematiikassa_ysiluokkalaisille_kokeile_minka_arvosanan_saat/6968854

[Supernuiva]

Naurettavan helppoja kysymyksiä. Onhan "oikeassa" Pisa-testissä vaikeampia kysymyksiä, onhan...? Niin, tuon testin arvosanaksi tulee hyvin helposti täysi kymppi.

[törö]

^ Ei ainakaan nää OECD:n nettisivuilta löytyvät viime vuotiset kysymykset paljon vaikeampia ole.

http://www.oecd.org/pisa/pisaproducts/pisa2012-2006-rel-items-maths-ENG.pdf

2006 näyttäisi olleen ehkä vähän vaikeampi testi, mutta ei siinäkään mitään lainan korkoa ole laskettu vaan ilmaston lämpenemistä.

http://www.oecd.org/pisa/38709418.pdf

[J.M]

9½. Katon pinta-alaan en muistanut ulkomuistista laskukaavaa ja painoin arviosta (väärin). Muuten ihan pala kakkua.

[Henri_K]

Saikos näissä käyttää laskukonetta? Laskimen kanssa kaikki kyllä menisivät oikein, ilman voisi tulla virhe jossain. Pakko myöntää, mutta päässälaskutaito on nykyään todella - TODELLA - ruosteessa.

edit: siis viittaan tähän http://yle.fi/uutiset/parjaatko_matematiikassa_ysiluokkalaisille_kokeile_minka_arvosanan_saat/6968854

[sivullinen.]

Yle A-studiossa oli koulukeskustelu. Paikalla oli palkittu ope, opetuksen tutkija, opetusministeri ja yksi oppilas. Heille esitettiin yksi helpoimmasta päästä oleva matemaattinen PISA-kysymys. Opetusministeri lunttasi, jäi kiinni ja selitteli. Ope kieltäytyi vastaamasta. Loput saivat oikean vastauksen. Sama kysymys esitettiin myöhemmin neljälle oppilaalle. Kaikki saivat oikean vastauksen. Kertoo surullista totuutta Suomen tilanteesta.

[Nuivake]

Yle A-studiossa oli koulukeskustelu. Paikalla oli palkittu ope, opetuksen tutkija, opetusministeri ja yksi oppilas. Heille esitettiin yksi helpoimmasta päästä oleva matemaattinen PISA-kysymys. Opetusministeri lunttasi, jäi kiinni ja selitteli. Ope kieltäytyi vastaamasta. Loput saivat oikean vastauksen. Sama kysymys esitettiin myöhemmin neljälle oppilaalle. Kaikki saivat oikean vastauksen. Kertoo surullista totuutta Suomen tilanteesta.

Joo, jäi hyvin mieleen. Niin se "opettaja" oli siis ainoa, joka ei saanut lukua lappuun vaan piirteli jotain muotoja?
Eikös se kysymys ollut tyyliin "150% kasvatetaan lukua 60 niin paljonko luku on" tai vastaavaa?
Jos tuo suurajattelija oli tosiaan opettaja niin voi morjens...

[Toadie]

Eihän noissa päässälaskutaitoa tarvita, kunhan heittelee vähän yhtälön puolelta toiselle ja eliminoi selkeästi väärät vaihtoehdot. Kai lapset saivat käyttää kynää ja paprua?

Kyllä aikuisen pitäisi kymppi saada. Itse en saanut kun näkö on niin huono että ruksasin  läppärin näytöllä väärän kuutiotilavuuden.

[nollatoleranssi]

Yle A-studiossa oli koulukeskustelu. Paikalla oli palkittu ope, opetuksen tutkija, opetusministeri ja yksi oppilas. Heille esitettiin yksi helpoimmasta päästä oleva matemaattinen PISA-kysymys. Opetusministeri lunttasi, jäi kiinni ja selitteli. Ope kieltäytyi vastaamasta. Loput saivat oikean vastauksen. Sama kysymys esitettiin myöhemmin neljälle oppilaalle. Kaikki saivat oikean vastauksen. Kertoo surullista totuutta Suomen tilanteesta.

Satuin katsomaan tuon ohjelman ja se testi oli hieman hölmökin siinä. Ensinnäkin se ei olisi todistanut yhtikäs mitään, vaikka kaikki olisivat vastanneet väärin. Toisaalta vaikka kaikki olisivat vastanneet oikein, niin sekään ei olisi todistanut yhtikäs mitään. Kyse on samasta ilmiöstä kuin misseille suunnatut yksittäiset kysymykset, että tiedätkö maan pääkaupungin X ja jos missi ei tiedä sitä kaupunkia, niin heti kyseessä on "Hölmö missi" (jos tietää niin sitten onkin "fiksu missi").

Sen verran voi kertoa myös siitä opettajan vastauksesta, että siinä oli tarkoitus näyttää, miten osa oppilaista toimii tuossa vastaus tilanteessa.

[nollatoleranssi]

9½. Katon pinta-alaan en muistanut ulkomuistista laskukaavaa ja painoin arviosta (väärin). Muuten ihan pala kakkua.

Itselle matematiikka sujuu varsin hyvin, mutta ymmärrän että tuollaisesta testistä eivät monet aikuisetkaan saa hyviä pisteitä. Siinä joko tapahtuu selkeitä huomaamisvirheitä tai sitten ei ole muuten vain kaavojen pyörittelyt tuttuja tai niitä ei yleensä tarvitse.