Mikä onkaan yrityksen tehtävä?

[B52]

Laitan tämän nyt tänne, itse yrittäjä tajuan pointin täysin, toivon mukaan joku muukin tajuaa.

http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81488-mika-onkaan-yrityksen-tehtava

Keskuskauppakamari aloitti kesällä kampanjan, jossa halutaan luoda 150 000 työpaikkaa yksityiselle sektorille.

Koko homma osoittaa miten väärin päin Suomessa katsotaan koko yrittäjyyttä. Aivan kuin yritys tarvitsisi olemassaolonsa oikeutukseksi kaikkia hyödyttävän syyn.

Taloustieteen nobelisti Milton Friedman sanoi aikanaan kuuluisat sanansa, että yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Joka kerta kun Nalle Wahlroos on tokaissut Suomessa saman, kauhistelijat ovat osoittaneet moraalista ylemmyyttään antamalla yrityksille kaikenlaisia mielivaltaisia tehtäviä; työllistämistä, luonnon pelastamista ja jopa uusien asioiden keksimistä ilmaiseksi kaikkien käyttöön.

Molemmat väittelyn osapuolet ovat tietysti väärässä. Eikö kenellekään ole todellakaan tullut mieleen itsestäänselvin vastaus? Entä jos jokainen yrittäjä saisi ihan itse määrittää, miksi hänen yrityksensä on olemassa? Jollakin se voi olla pystyssä rikastumisen takia, toinen taas haluaa tarjota asiakkailleen Suomen parhaita pyllysuristimia ja kolmas pitää hauskaa. Niin kauan kuin yrittäjä ei toteuta mielihalujaan muiden kustannuksella tai riistä ketään laittomasti, koko yrittämisen syyn ei pitäisi kuulua kenellekään muulle.

Olen usein istunut kahvilassa kavereideni kanssa ja jossain vaiheessa joku alkaa aina valittaa kuinka kallista kahvi on tai kuinka paikasta ei löydy sitä taikka tätä. Ikään kuin kahvilanpitäjän velvollisuutena olisi tarjota meille kiva kokoontumispaikka, jossa olisi juuri sitä mitä haluamme, sopivaan hintaan. Taloudellisen riskin kantaisi tietysti yrittäjä. Ei yrittäjän velvollisuus ole tarjota meille yhtään mitään. Meillä on täysi oikeus olla käyttämättä epätäydellisen yrityksen palveluita.

Pori-jatsien yhteydessä kuultiin taas vuotuinen valitusvirsi. Aina kun tapahtumassa esiintyy joku valtavirran artisti, jatsidiggarit kitisevät. "Mitä ihmeen tekemistä Elton Johnilla on jatsin kanssa?" Ei mitään. Mutta Elton Johnin lipputuloilla saatiin maksettua tapahtuman kulut. Jos Pori-jatseilla olisi esitetty vain "oikeaa" jatsia, lipputulot olisi pitänyt kerätä jotenkin muuten. Ne olisi maksanut joko tapahtumanjärjestäjä, eli yrittäjä ja loppujen lopuksi varmaan veronmaksajat.

Kun helsinkiläinen elokuvateatteri Bristol vuodenvaihteessa lakkautettiin, Hesarin jutussa katkerat kaupunkilaiset muistelivat kuinka olivat käyneet kovasti teatterissa 60-luvulla. Ja siksi teatteritoiminnan lopettaminen on väärin. Näiden valittajien mielestä siis tappiota tuottavan elokuvateatterin pitäisi seisoa tyhjillään Helsingin parhaalla paikalla, vain heidän omien muistojensa takia. Ja joku muu maksaisi viulut.

Ainoastaan mielikuvitusmaailmassa asioilla ei ole hintalappua.

Kun asetamme yrityksille vaatimuksia, asetamme niitä samalla myös yritysten takana oleville yksilöille. Ihmisten määrääminen hyväntekemiseen toimii yhtä hyvin kuin jos sinut pakotettaisiin rakastamaan naapurin setää väkisin. Rakkaus ja hyvänteko ovat ihmiselle luontevia asiota mutta vain silloin kun ne ovat vapaaehtoisia.

Totta kai on mahtavaa, jos yritys haluaa tehdä jotain hyvää tai työllistää. Ja niin monet yritykset tekevätkin. Joka ainoa yritys, joka irtisanoo paljon ihmisiä, on myös jossain vaiheessa ottanut heidät duuniin. Ja silloin kun yritys tekee selkeästi pahaa, sitä pitää rangaista. Pahantekemistä on esimerkiksi luonnon saastuttaminen. Mutta pahantekemistä ei ole se, että yritys ei satu tekemään juuri sitä mitä joku milloinkin sattuu siltä mielivaltaisesti haluamaan.

Julkisessa keskustelussa yritykset tekevät yleensä vain pahaa. Brian C. Andersson on laskenut kirjassaan "South Park Conservatists", että tv-sarjojen yrittäjät ovat lähes aina pahoja. Yrittäjät tekivät 40 prosenttia murhista ja 44 prosenttia mm. huorissakäynneistä ja huumerikoksista. Yrittäjät olivat tv-sarjoissa hyviksiä vain, jos he eivät olleet valkoisia miehiä.

Valtion kollektiivisella suunnittelulla ei olisi saatu aikaan mitään niitä hienoja keksintöjä, joita yritykset ovat meille tuottaneet. Jopa entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen tunnusti koko asian ällistyttävän rehellisesti kesällä haastattelussaan Hesarissa. Hän myönsi pitkin hampain, että markkinatalous on saanut enemmän iloa aikaan kuin sosialismi, mutta että "nämä ilot on nyt sosialisoitava myös vasemmiston käyttöön". Mahtava idea! Vähän sama kuin laittaisit yksin ruokaa, joku istuisi vieressä katselemassa ja huutelemassa solvauksia, mutta ruuan valmistuttua istuisi tyytyväisenä ruokapöytään.

Kaikenlaiset valtiolliset projektit, jossa tarkoituksena on ollut työllistää, ovat yleensä olleet tuhoon tuomittuja. Esimerkiksi SAAB on tuottanut voittoa tasan yhtenä vuonna historiassaan, 80-luvun alussa ja sekin johtui kruunun devalvaatiosta. Ruotsin valtion olisi kannattanut käyttää SAAB:iin tuhlatut rahat mieluummin vaikka vasteettomaan kansalaispalkkaan kuin tehdä autoja, joita kukaan ei halua ostaa. Jos työ itsessään todella toisi hyvinvointia, niin ne maat, joissa on vähiten teknologiaa olisivat vauraita.

En tiedä yhtään menestynyttä yritystä, joka olisi lähtenyt töikseen luomaan työpaikkoja. Paradoksaalista on, että mitä vähemmän työpaikkojen "luomiseen" on keskitytty, sitä enemmän yritys on yleensä tuottanut oikeita työpaikkoja.



Sen ymmärrän täysin ettei semmoinen ihminen tajua tuota kuka ei ole koskaan ollut yrittäjä.

Siis semmoinen ihminen kenelle kaikki on tullut eteen valmiina.

Jatkanko vielä?

[törö]

Taloustieteen nobelisti Milton Friedman sanoi aikanaan kuuluisat sanansa, että yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Joka kerta kun Nalle Wahlroos on tokaissut Suomessa saman, kauhistelijat ovat osoittaneet moraalista ylemmyyttään antamalla yrityksille kaikenlaisia mielivaltaisia tehtäviä; työllistämistä, luonnon pelastamista ja jopa uusien asioiden keksimistä ilmaiseksi kaikkien käyttöön.

Sääntely on mennyt Suomessa mahdottomuuksiin, koska sitä varten olemassa oleva byrokratia on paisunut mahdottomuuksiin.

Valtion tehtäviin toki kuuluu pitää huoli, ettei yritystoiminnasta koidu haittaa yhteisölle, mutta yritystoiminnan tarkoituksesta päättäminen kuuluu omistajille ja johtajille. Se on myös tärkeä tehtävä, sillä valtiontaloudellakaan ei mene hyvin jos yritykset kituvat turhan sääntelyn takia. Siksi valtion tehtäviin pitäisi sisällyttää myös byrokratian määrän sääntely, jossa otettaisiin huomioon sen uhrien näkemykset. Ei se pitäisi olla mahdoton tehtävä, koska nuoleskelevathan päättäjämme sijoittajia eikä tässä edes tarvitsisi mennä yhtä pitkälle älyttömyyksiin.

Yrityssektorin asioita innokkaimmin päsmäröivät pukujuppiporvarit ja puunhalaajavasurit kaikkein viimeksi tietävät kuinka yritystoiminta saadaan kukoistamaan, mutta kuinka heidät saataisiin tajuamaan se ennen kuin kansantalous on konkurssitilassa?

[Jouko]

SAAB on sikäli huono esimerkki että sen rooli on ollut perinteisesti asevalmistajana. Lentokonetuotantoa. Nyt kun Ruotsissa on alettu karsia asemäärärahoja niin  se on ajanut firman alas. Yhdysvalloissakin asetuotannolla on melkoinen merkitys teollisuudessa. Mutta siellä ei ole ajatustakaan ryhtyä karsimaan puolustusmäärärahoja.

Tottakai yrityksen pitää olla kannattava ja työpaikkojen perusteltuja. Mutta joillekin työpaikoille on eri perustelut kuin taloudellinen kannattavavuus. Tässä sitten luovitaan välimaastossa ja haetaan optimia. Tietenkään julkista sektoria ja subventoitavia työpaikkoja ei pidä paisuttaa yli tarpeen.

Vaikka olen markkinatalouden kannattaja niin en hyväksy siinäkään sellaista ideologiaa että valtio-omistukset ovat aina paha ja kaikki pitää yksityistää. Joitakin strategisia toimintoja tulee olla valtion, julkisyhteisön hallinnassa. Sellaisia ovat terveydenhuolto, sosiaalitoimi, koulutus, kunnallistekniikka(vesihuolto), energiantuotanto. Muutamia mainitakseni. Tämä ei tarkoita sitä että niiden pitää olla 100% sosialisoituja. Yksityisillä voi olla oma osuutensa. Maatalouskin on julkisessa hallinnassa vaikka yksityissektori sitä pyörittää.

Nyt on noussut sellaisia sektoreita joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten hyvinvoinnin kanssa ja jotka vain sortavat suomalaisten asemaa yhteiskunnassa ja kuluttavat yhteiskunnan resursseja. Me täällä Hommassa tiedämme hyvin, mitä ne ovat. Valtaosin pyöritetään valtion toimesta ja yksityssektori on siinä mukana enenevässä määrin. Kaikki pyörii kuitenkin verorahoilla. Hyödyn saava "asiakas" ei maksa mistään yhtään mitään. Jokainen omilla aivoillaan ajatteleva ymmärtää että se ei voi sellaisenaan jatkua ja paisua mahdottomiin.

[Marko Parkkola]

Nyt on noussut sellaisia sektoreita joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten hyvinvoinnin kanssa ja jotka vain sortavat suomalaisten asemaa yhteiskunnassa ja kuluttavat yhteiskunnan resursseja.

No se tässä omituista onkin, että rehelliset yrittäjät ajetaan ahdinkoon byrokratialla, mutta näitä haitallisia sektoreita/firmoja ei saada millään kuriin. En ymmärrä mikä tässä on niin hankalaa. Eduskunta voi säätää lakeja kansalaisten suojelemiseksi itseltään. Vaikkakin inhoan moista hyysäystä, tuntuu se raha-asioissa olevan välillä pakollista.

[JR]

Kannattaa muistaa, että Suomessa on ollut monia hyvin kannattavia valtionyrityksiä, mutta niistä ei ole haluttu jostain syystä huolehtia. Omistamisessakin on vaivansa ja poliitikot ovat laiskoja.
Oliskin hauskaa nähdä, miten valtio-omisteinen maatalous toimisi Suomessa /(missään)

[Alfresco]

SAAB on sikäli huono esimerkki että sen rooli on ollut perinteisesti asevalmistajana.

Tässähän tietysti oli kyse SAABin autoliiketoiminnasta. SAAB on ihan hyvä esimerkki koska se osoittaa mitä valtiollinen toiminta kuluttajamarkkinoilla tarkoittaa: tappiota ja rahan haaskausta.

SAABin tappiollinen valtion tukema autotuotanto on myös vienyt asiakkaita muilta yksityisiltä autonvalmistajilta kuten Volvolta heikentäen heidän kannattavuutta ja työllistämismahdollisuuksia. Onhan SAAB myynyt autoja alihinnalla markkinoille koska se on tappiollinen.

Tottakai yrityksen pitää olla kannattava ja työpaikkojen perusteltuja. Mutta joillekin työpaikoille on eri perustelut kuin taloudellinen kannattavavuus. Tässä sitten luovitaan välimaastossa ja haetaan optimia. Tietenkään julkista sektoria ja subventoitavia työpaikkoja ei pidä paisuttaa yli tarpeen.

Sotket nyt jotenkin yksityiset yritykset ja valtion keskenään.

Enbusken juttu koski yrityksen olemassaolon syitä ja sitä, että usein haluamme kansalaisina ja kuluttajina yrittäjän toimivan altruistiselta pohjalta omaksi eduksemme. Tälllainen ajatus on yhtä typerä kun että alkaisimme kansalaisina vaatia mitä töitä muut ihmiset saisivat tehdä omasta hyötynäkökulmastamme katsottuna. Onhan yrittäjä oman työpaikkansa luoja.

Enbusken kolumni on hyvä pohinta suomalaisesta hölmöstä ajattelutavasta että yrityksellä pitäisi olla joku yhteiskunnnallinen missio. Ei sillä tarvitse olla missiota eikä sitä voi vaatia. Yrittäjä päättää itse mitä hän ajaa firmallansa takaa.

Vaikka olen markkinatalouden kannattaja niin en hyväksy siinäkään sellaista ideologiaa että valtio-omistukset ovat aina paha ja kaikki pitää yksityistää.

Kolumnissa ei puhuttu tällaisesta mitään mutta todetakoon, että yleensä kun valtio sekaantuu kuluttajaliiketoimintaan, niin se tuottaa vaan tappiota ja huonoa laatua. Lakisääteiset palvelut ja luonnolliset monopolit sitten erikseen.

[Arvoton]

Valtio kuristaa yrittäjiä. Juu. Ja Suomi on täynnä vihapuhetta. Molemmat väitteet leijuvat lähinnä mielikuvien varassa. Toisaalta Suomi vihaa yrittäjiä ja toisaalta maahanmuuttaja on AINA rasismin uhri.

Olen ollut ostamassa tai perustamassa kahtakin yritystä. Olen laskenut, paljonko tienaan sen jälkeen, kun olen hoitanut velvoitteeni, esim. yrittäjäeläkemaksuni, vakuutuukset, vuokrat, jne. Verot todellakin joudun maksamaan vasta, kun yritys tekee voittoa. Piste.

Järkeeni ei mahdu, että omistaminen voisi olla tärkeämpää kuin tekeminen. Jos jotain uutta halutaan nykysysteemiin mukaan, minulla on ehdotus, että tekijöille kuuluisi esim. 20 % yrityksen omasta pääomasta ja samalla määräysvallasta. Tuotto myös prosenttiluvun mukaan tekijöille. Se laajentaisi jengin vastuuntuntoa firmaa ja omaa työtään kohtaan kokonaisvaltaisesti. Samalla osuus voitosta antaisi toisella tavalla motivaatiota kuin esim. palkkaliukumat. Nythän ihmiset keskittyvät vain siihen tiettyyn omaan duuniinsa, josta on sovittu ja tätsit.

Omasta kokemuksesta tiedän, että omistajat voivat olla aikamoisia kusiaivoja samalla tavoin kuin vaikkapa Lehman Brothersin vastaavat. Ei omistaminen tee kenestäkään neroa, vaan samanlaisia urpoja omistajissa on kuin muuallakin yhteiskunnassa. Olen ollut duunissa sellaisessakin konsernissa, jossa omistaja on sössinyt 4-5 firmaansa konkurssiin (pari oli alkujaan tuottavia ja terveitä) ja se firma, jossa työskentelin, osaltaan kantoi taloudellista taakkaa muusta konsernista. Konsernissa ja sen firmoissa hallituksissa oli yleensä samat kolme tyyppiä, joista kaksi ei toiminut millään tavalla yrityksissä. Homma hoitui kaveripohjalta ja hyvässä uskossa. Lopputuloksena oli, että yritykset eivät juurikaan tuottaneet rahaa edes omistajille.

Joku voi kuvitella itsensä siis tärkeäksi, kun saa pyöritellä miljoonia, mutta (t)yritystoiminta ja firmojen pitkäjänteinen johtaminen voi olla samaa tasoa kuin neuvostofirmojen johtajilla. Siis ihan meidän Suomessa jengi voi olla kuin Naukkulassa aikoinaan, jossa puolueen miehet hoitivat joka paikassa johtamisen - niin sodassa kuin firmoissa.

Olen myös yhä sitä mieltä, että yrittäjä puhtaimmillaan ottaa mielellään hommiin kahden euron miehen, joka tulee Afrikasta. Ja tämä on jo Suomessa todellisuutta. Yrittäjyys voi olla ahneutta.

[LambOfGod]

Sen ymmärrän täysin ettei semmoinen ihminen tajua tuota kuka ei ole koskaan ollut yrittäjä.

Siis semmoinen ihminen kenelle kaikki on tullut eteen valmiina.

Jatkanko vielä?

Ois tehny mieli kommentoida, mutten tajua tuosta mitään koska en ole yrittäjä 

[P]

Enbusken viimevuosien kirjoituksissa on ollut monia aika hyviä. Tämä on yksi niistä.

[keskikasti]

"Koko homma osoittaa miten väärin päin Suomessa katsotaan koko yrittäjyyttä. Aivan kuin yritys tarvitsisi olemassaolonsa oikeutukseksi kaikkia hyödyttävän syyn."

mistä tämä on repäisty?


"Keskuskauppakamari aloitti kesällä kampanjan, jossa halutaan luoda 150 000 työpaikkaa yksityiselle sektorille."

en löytänyt tätä kampanjaa!?


oma lukeminen loppui heti näihin lauseisiin.

[matkamasentaja]

Kuinka paljon Ruotsin valtio tuki General Motorsia ja Wallenbergien Investor ABtä?. Nuohan omistivat Saabin autot 1990-2000, 50%/50% ja GM yksin Spykerille myyntiin saakka 2010.

[sivullinen.]

Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624

5 §
Toiminnan tarkoitus
Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Myös näinpäin valtio säätelee yrityksiä. Ei saa tehdä muuta kuin tuottaa rahaa, jollei erikseen siitä olla sovittu.

Olen pitkälti Enbusken kirjoituksen kanssa samaa mieltä. Olisi hienoa jos yrityksen tehtävä olisi tehdä sitä mitä yrittäjä siltä haluaa. Vaan siinä pitää aina muistaa yhteiskunnan ja tasapuolisuuden näkemykset. Jos yhteiskunta antaa yrityksille erityisoikeuksia, niin silloin yrityksen on myös annettava yhteiskunnalle jotain vastineeksi. Ja yhteiskuntahan antaa - aina! Pienissä kahviloissa vähän, mutta isoissa ydinvoimaloissa ja terästehtaissa valtio antaa lähes kaiken. Siksi pieni kahvilan pitää saada - aivan kuten nyt onkin - toimia yrittäjän mielteiden mukaan, mutta isommissa yrityksissä tilanne on ihan toinen.

Ja koska isojen yritysten (eli osakeyhtiöiden) yhtiöjärjestyksessä erittäin harvoin määrätään mitään tehtävää yritykselle, valtion antama säädös voiton tuottamisesta osakkeenomistajille on niiden tehtävä - de jure.

[Teaparty]

Hyvä avaus

Poliittisten broilereiden hokema retoriikka yrittämisen edellytysten parantamisesta, velvollisuudesta työllistää ja yhteiskuntavastuusta on aivan perseestä.

Yritystoiminta luo työpaikat, mutta yrityksen pyörittämiseen tarvitaan maksukykyisiä ASIAKKAITA. Ja tässä asiassa auttaisi aivan helvetin paljon, jos sitä pientä osaa väestöstä joka tekee töitä ei verotettaisi perseaukisiksi tilistä-tiliin eläjiksi.

Miksi muuten pitää verottaa niin kovasti? No kun on työttömyyttä   

[keskikasti]

kiitos, näin se on

suoraa puhetta

"Euroopan nopein työikäisen väestön määrän lasku ja räjähdysmäinen tarve ikääntyneiden terveydenhuoltopalveluille on luonut uhan, että Suomi syöksyy 1990-luvun laman kaltaiseen kriisiin."

keskuskauppakamrin koulun käyneenä arvostan tätä

"– Kaikki julkiset palvelut, joihin olemme tottuneet, saavat rahoituksensa verotuloista.  Vain luomalla työpaikkoja Suomeen mahdollistamme sen, että meistä huolehditaan. Yhteiskunta ilman hyvinvoivia yrityksiä on yhteiskunta ilman hyvinvointia, taustoittaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä kauppakamareissa käynnistyvää kampanjaa."

tämä on jämäkkää puhetta

http://www.keskuskauppakamari.fi/Media/Tiedotteet/Kauppakamarit-kaynnistavat-kampanjan-150-000-uuden-tyopaikan-saamiseksi-Suomeen

jutta prinsessa ihmemaassa, jykä on se narri, nuoret oppii

[keskikasti]

Hyvä avaus

Poliittisten broilereiden hokema retoriikka yrittämisen edellytysten parantamisesta, velvollisuudesta työllistää ja yhteiskuntavastuusta on aivan perseestä.

Yritystoiminta luo työpaikat, mutta yrityksen pyörittämiseen tarvitaan maksukykyisiä ASIAKKAITA. Ja tässä asiassa auttaisi aivan helvetin paljon, jos sitä pientä osaa väestöstä joka tekee töitä ei verotettaisi perseaukisiksi tilistä-tiliin eläjiksi.

Miksi muuten pitää verottaa niin kovasti? No kun on työttömyyttä   

yksityisen sektorin työntekijä, elättää 3 julkista ja 2 työtöntä/eläkeläistä?

tämä oli vähän kärsjisteetty, mut näin se alkaa menee

[Lodi]

Taloustieteen nobelisti Milton Friedman sanoi aikanaan kuuluisat sanansa, että yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Joka kerta kun Nalle Wahlroos on tokaissut Suomessa saman, kauhistelijat ovat osoittaneet moraalista ylemmyyttään antamalla yrityksille kaikenlaisia mielivaltaisia tehtäviä; työllistämistä, luonnon pelastamista ja jopa uusien asioiden keksimistä ilmaiseksi kaikkien käyttöön.

Sääntely on mennyt Suomessa mahdottomuuksiin, koska sitä varten olemassa oleva byrokratia on paisunut mahdottomuuksiin.

Valtion tehtäviin toki kuuluu pitää huoli, ettei yritystoiminnasta koidu haittaa yhteisölle, mutta yritystoiminnan tarkoituksesta päättäminen kuuluu omistajille ja johtajille. Se on myös tärkeä tehtävä, sillä valtiontaloudellakaan ei mene hyvin jos yritykset kituvat turhan sääntelyn takia. Siksi valtion tehtäviin pitäisi sisällyttää myös byrokratian määrän sääntely, jossa otettaisiin huomioon sen uhrien näkemykset. Ei se pitäisi olla mahdoton tehtävä, koska nuoleskelevathan päättäjämme sijoittajia eikä tässä edes tarvitsisi mennä yhtä pitkälle älyttömyyksiin.

Yrityssektorin asioita innokkaimmin päsmäröivät pukujuppiporvarit ja puunhalaajavasurit kaikkein viimeksi tietävät kuinka yritystoiminta saadaan kukoistamaan, mutta kuinka heidät saataisiin tajuamaan se ennen kuin kansantalous on konkurssitilassa?

Osakeyhtiölaki Suomessa toteaa, että osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen.

[Lodi]

Järkeeni ei mahdu, että omistaminen voisi olla tärkeämpää kuin tekeminen. Jos jotain uutta halutaan nykysysteemiin mukaan, minulla on ehdotus, että tekijöille kuuluisi esim. 20 % yrityksen omasta pääomasta ja samalla määräysvallasta. Tuotto myös prosenttiluvun mukaan tekijöille. Se laajentaisi jengin vastuuntuntoa firmaa ja omaa työtään kohtaan kokonaisvaltaisesti.

Pörssiyhtiössä työntekijöillä on täysi vapaus ostaa haltuunsa tuo 20% yrityksestä.
Listaamattomassa yrityksessä taas työntekjät voivat tietenkin ottaa yrittäjän kanssa puheeksi sen, että haluavat ostaa tuon 20% yrityksestä.

[Brandöt]

Kun helsinkiläinen elokuvateatteri Bristol vuodenvaihteessa lakkautettiin, Hesarin jutussa katkerat kaupunkilaiset muistelivat kuinka olivat käyneet kovasti teatterissa 60-luvulla. Ja siksi teatteritoiminnan lopettaminen on väärin. Näiden valittajien mielestä siis tappiota tuottavan elokuvateatterin pitäisi seisoa tyhjillään Helsingin parhaalla paikalla, vain heidän omien muistojensa takia. Ja joku muu maksaisi viulut

Ymmärrän hyvin sen mistä puhut, ja suurilta osin jaan kanssasi katsantokantasi (olen itsekin ollut yrittäjänä ja katsellut maailmaa siitä näkövinkkelistä käsin).

Bristolin kohtalo kuitenkin veti apeaksi; huomasimme koko asian eräänä perjantai-iltana syötyämme herkullisen aterian Santa Fé:ssä aikomuksenamme suunnata seuraavaksi yläkertaan hakemaan leffaesitettä tutusta ja turvallisesta, pienimuotoisesta Bristolista. Mutta sepä oli ehtinyt lopettaa toimintansa jo.

En ole elänyt vielä 60-luvulla, mutta osasin silti arvostaa sen "kotoisuutta" ja ainutlaatuista tunnelmaa - mielestäni Bristol oli loistoesimerkki sellaisesta paikasta, joka olisi pitänyt säilyttää tappiota tuottavanakin pelkästään kulttuurillisen historiansa ja (hengen) antinsa vuoksi. Jos aina ajattelemme jokaista asiaa puhtaasti voiton maksimoimisen näkökulmasta käsin, meillä ei ole pian enää jäljellä muuta kuin suuria rahantekolaitoksia vailla sielua. Vailla syvempää merkitystä. Bristol oli ihmisen kokoinen leffateatteri.

[keskikasti]

gloria oli seksikäs hämyinen paikka

Placebo - Henry y June (El diario intimo de Anais Nin)

http://www.youtube.com/watch?v=kh1id29HwHA

nyt siellä on tällaista, ok, ok

Niko Kivelä - Elokuvateatteri

http://www.youtube.com/watch?v=vh8hqV7OTSQ


bristol oli vähän kylmä, en jäänyt kaipaamaan, sorry 

[Teaparty]

Järkeeni ei mahdu, että omistaminen voisi olla tärkeämpää kuin tekeminen. Jos jotain uutta halutaan nykysysteemiin mukaan, minulla on ehdotus, että tekijöille kuuluisi esim. 20 % yrityksen omasta pääomasta ja samalla määräysvallasta. Tuotto myös prosenttiluvun mukaan tekijöille. Se laajentaisi jengin vastuuntuntoa firmaa ja omaa työtään kohtaan kokonaisvaltaisesti.

Pörssiyhtiössä työntekijöillä on täysi vapaus ostaa haltuunsa tuo 20% yrityksestä.
Listaamattomassa yrityksessä taas työntekjät voivat tietenkin ottaa yrittäjän kanssa puheeksi sen, että haluavat ostaa tuon 20% yrityksestä.

Tai työntekijät voivat porukalla perustaa oman firman. Voivat sitten istua kummallakin puolella pöytää riitelemässä pekkasista.

[Lodi]

Järkeeni ei mahdu, että omistaminen voisi olla tärkeämpää kuin tekeminen. Jos jotain uutta halutaan nykysysteemiin mukaan, minulla on ehdotus, että tekijöille kuuluisi esim. 20 % yrityksen omasta pääomasta ja samalla määräysvallasta. Tuotto myös prosenttiluvun mukaan tekijöille. Se laajentaisi jengin vastuuntuntoa firmaa ja omaa työtään kohtaan kokonaisvaltaisesti.

Pörssiyhtiössä työntekijöillä on täysi vapaus ostaa haltuunsa tuo 20% yrityksestä.
Listaamattomassa yrityksessä taas työntekjät voivat tietenkin ottaa yrittäjän kanssa puheeksi sen, että haluavat ostaa tuon 20% yrityksestä.

Tai työntekijät voivat porukalla perustaa oman firman. Voivat sitten istua kummallakin puolella pöytää riitelemässä pekkasista.

Aivan... porukka voi kerätä/lainata rahaa ja sitten perustaa yrityksen. Jos he saavat puhuttua mukaan jonkun pääomasijoittajan esimerkiksi 80% osuudella, niin silloinhan tämä toteutuu.

[KJ]

Jos tuossa olisi ollut jotain kommentoitavaa, niin Mika.H olisi sitä jo kommentoinut. Turhanpäiväiväistä lässytystä koko kirjoitus: jopa Enbuske tietää sen:

"Olen usein istunut kahvilassa kavereideni kanssa ja jossain vaiheessa joku alkaa aina valittaa kuinka kallista kahvi on tai kuinka paikasta ei löydy sitä taikka tätä."

En usko.

E: pisteen paikka.

[Mika.H]

Niin kauan kuin yrittäjä ei toteuta mielihalujaan muiden kustannuksella tai riistä ketään laittomasti, koko yrittämisen syyn ei pitäisi kuulua kenellekään muulle.

Bingo.

Äänestäkää rahoillanne, älkääkä vikiskö.

[Rauli]

Kun katsoo niitä muutoksia, joita tämän vuoden budjetin yhteydessä tehtiin yritysten ja osinkojen verotukseen, niin on vaikea uskoa, että kokoomus - "yrittäjien puolue" on hallituksessa.

Yritysten maksama yhteisövero aleni 25%:n ja samanaikaisesti pääomavero nousi 30%:n (yli 50.000€ osingoista menee 32%). Tämä on märkä rätti suomalaisten osakesäästäjien kasvoille, efektiivinen veroaste on minimissään 47,5%. Vertailun vuoksi: Virossa yritykset maksavat ainoastaan osingoistaan 18% ja nykyisen hallituksen tavoite Virossa on laskea yleinen veroaste 15%:n.

Mitä helvetin hyötyä oli laskea yhteisöveroa? Isot ulkomaiset yhtiöt pitävät jo nykyisellään vain myyntikonttoreja Suomessa ja näyttävät verotuksessa 0-tulosta. Mahdolliset voitot on konsernisiirroilla ja -laskutuksella siirretty matalan verotuksen maihin, jossa ne jaetaan osinkoina ulos, esim Murdouchin News Corporation on muistaakseni rekisteröity Britannian Neitsytsaarille tai Hollannin Antilleille. Yhteisöveron lasku iskee ainoastaan kuntien talouteen. Pääomaveron nosto iskee nimenomaan kotimaisiin osakesäästäjiin sekä säästäjiin yleensä.

Mitä mieltä on ryhtyä yksityisyrittäjiksi näinä aikona, kun valtio alensi listaamattoman yrityksen "verovapaata" (kertaalleen verotettu, yhteisövero 25%) 90.000€->60.000€. Kuinka monella yrittäjällä oli jo ennen tätä lakimuutosta miljoonan €uron edestä omaisuutta taseessaan, jotta olisi voinut jakaa itselleen 90.000€ osingot? Tietysti voi ottaa Sarasvuosta mallia ja kirjata taseeseen "aineettomia oikeuksia", niin paljon kuin häpy kestää.

Mikähän minulle sanoo, että harmaan talouden torjuntaohjelma kohdistuu lähinnä suomalaisiin yrittäjiin. Tyypillinen laiska veroviraston virkamies menee siitä missä aita matalin. Miksi jahdata jotain itäeurooppalaista hämäräfirmaa, joka on ketjutettu maailman tappiin asti? Helpompaa on käyttää arvioverotusta suomalaiseen yrittäjään.

Edit: peruskoulussa ei opetettu laskemaan, ei 55% vaan 47,5%. 

[Mika.H]

Bristolin kohtalo kuitenkin veti apeaksi; huomasimme koko asian eräänä perjantai-iltana syötyämme herkullisen aterian Santa Fé:ssä aikomuksenamme suunnata seuraavaksi yläkertaan hakemaan leffaesitettä tutusta ja turvallisesta, pienimuotoisesta Bristolista. Mutta sepä oli ehtinyt lopettaa toimintansa jo.

Seuraavan kerran kun menette sinne santafeehen, joka on muuten loistava esimerkki ns. varastotilan uusiokäytöstä jo 20 vuoden ajalta, niin miettikääs keskenänne montako kertaa sen 20 vuoden ajan aikana siellä Bristolissa itse kävitte.

[Brandöt]

Bristolin kohtalo kuitenkin veti apeaksi; huomasimme koko asian eräänä perjantai-iltana syötyämme herkullisen aterian Santa Fé:ssä aikomuksenamme suunnata seuraavaksi yläkertaan hakemaan leffaesitettä tutusta ja turvallisesta, pienimuotoisesta Bristolista. Mutta sepä oli ehtinyt lopettaa toimintansa jo.

Seuraavan kerran kun menette sinne santafeehen, joka on muuten loistava esimerkki ns. varastotilan uusiokäytöstä jo 20 vuoden ajalta, niin miettikääs keskenänne montako kertaa sen 20 vuoden ajan aikana siellä Bristolissa itse kävitte.

Olen asunut Helsingissä (/ pk-seudulla) vasta n. 10 vuotta, sinä aikana Bristolissa tuli kyllä käytyä aika useasti. Suosimme sitä esimerkiksi Tennispalatsin sijaan, tunnelman ja sijainnin vuoksi.

[Mika.H]

Olen asunut Helsingissä (/ pk-seudulla) vasta n. 10 vuotta, sinä aikana Bristolissa tuli kyllä käytyä aika useasti. Suosimme sitä esimerkiksi Tennispalatsin sijaan, tunnelman ja sijainnin vuoksi.

Bristolista minäkin tykkäsin, varsinkin 20-30 vuotta sitten.

3o vuotta sitten se oli vielä laadullisestikin stadin ykköspaikka.

Silloin pelattiin tosin tennistäkin tennispalatsissa.

[Parsifal]

Jos Bristol oli niin hyvä, miksei siellä tullut käytyä enemmän? Ei olisi tarvinnut sitten sulkea.