Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Ensin kysymys ja sitten vähän Grönlannista ja globaalista keskilämpötilasta historiassa. Kysymys on: mihin tutkimusnäyttöön perustuu sinulla ilmeisesti oleva käsitys siitä, että Suomessa on ollut viimeisen 100 000 vuoden aikana nykyistä lämpimämpää? Tammimetsät ja vesipähkinät eivät tähän riitä, sillä jo nykyinen lämpeneminen voi aivan hyvin riittää siihen, että tammi ja vesipähkinä leviävät luontaisesti Oulun seuduile, mutta kuten jokainen ymmärtää, se ei tapahdu vuosisadassa, vaan ottaa pidemmän ajan.

Miksi tammimetsät ja vesipähkinät eivät tähän riitä? Kun ajattelee että aiemmin luonnollisesti ne ovat levinneet oulun seuduille, silloin on ollut nykyistä lämpimämpää tai kuten itse ilmaiset, nykyisen kaltaiset lämpötilat pidemmän ajan. Se että nykyinen lämpeneminen voisi hyvin riittää, ei ole muuta kuin arvaus. Jos Oulun korkeudella ei tammi kasva, niin silloin oulun korkeudella ei tammi kasva. Tammelle ei ole vielä riittävän lämpöistä siellä. Missä se joskus oli.

Mutta sitten Grönlanti ja globaali keskilämpötila tuhansia vuosia taaksepäin (ja nyt). Nettikeskusteluissa minulle vastaantulleissa kaikkein hurjimmissa ilmastoskeptikoiden väitteissä joskus jopa esitetään, että viikinkiaikaan (karkeasti n. 800–1100) Grönlanti kävi täysin sulana (minkä takia viikingit siellä pystyivät viljelemään) ja jäätyi sitten vajaan tuhannen vuoden kuluessa uudestaan, ja on nyt sitten kokonaan jäätikön peitossa "pienen jääkauden" jäljiltä 

Mielenkiintoinen olkiukko, vetää jostain lähteestä jonkin mielenkiintoisen väitteen ja esittää se sitten todisteena jonkun skeptikon lauseesta jossain tai joskus. Mutta jatketaan.

On erittäin vaikeaa arvioida, millainen keskimääräinen pintalämpötila Grönlannissa vallitsi viikinkisiirtokuntien aikaan niillä alueilla, joilla noita siirtokuntia oli (985-1450, alueet viestini 1. kuvassa oikealla). Minulla on muistikuva siitä, että olisin kirjoittanut tähän ketjuun asiasta aikaisemmin ja löytänyt silloin yhden tutkimuksen, jossa NAO:n rekonstruktion perusteella päädyttiin siihen, että noilla alueilla olisi ollut suurin piirtein yhtä lämmintä silloin kuin nyt on¹.

On erittäin helppoa arvioida että Grönlannissa viikinkisiirtokuntien aikana oli lämpimämpää kuin nykyisin, sillä maanviljelys oli hyvin antoisaa, ohraa ja venhää viljeltiin, sekä viikingeillä oli karjaa. Tietenkin kun muistaa että nykyisellään viikinkien haudat ja osa siirtokunnista on ikiroudassa, tai sen alla. Kun tuolloin niin ei ollut, niin voidaan ajatella että nykyinen lämpö ei ole riittänyt sulattamaan ikiroutaa mikä ilmestyi sinne viikinkisiirtokuntien jälkeen.

Lämpötilarekonstruktiot Grönlannista taas viittaavat siihen, että koko mantereen keskimääräinen pintalämpötila oli viikinkisiirtokuntien aikaan hieman nykyistä alhaisempi (viestini 2. kuva). Grönlannissa on lämpötilan osalta valtavaa alueellista vaihtelua, joten tämäkin on vaikea kysymys. Mutta mitään evidenssiä siitä, että siellä olisi koko mantereen osalta tai edes viikinkisiirtokuntien aikaan ollut huomattavasti nykyistä lämpimämpää ei ole. Siitä, miksi viikinkisiirtokunnat katosivat, ei ole tarkkaa tietoa, mutta mitään näyttöä siitä, että kyse olisi ollut pelkästään paikallisilmaston kylmenemisestä ei siitäkään ole.

Onhan se toki hyvä miettiä mikä on ollut Grönlannin koko saaren pintalämpötila, kun se viikinkien asutus ei ulottunut koko saarelle, vaan sen eteläosiin. Siellä missä viikingit majailivat oli lämpimämpää kuin nykyisin. Koko saari taasen, no se onkin sitten kysymys.

(1) Grönlannin viikinkisiirtokuntien alueella jäätiköt vetäytyvät ja niiden alta löytyy viikinkisiirtokuntien artefakteja. Tästä ei kuitenkaan voi päätellä sitä, että siellä oli silloin selvästi nykyistä lämpimämpää. Vasta kun jäätiköt saisivat nykylämpötilassa vetäytyä satoja vuosia nähtäisiin, mihin ne nykylämpöttiloissa asettuvat, ja tällainen vertailu olisi jäätiköiden reunojen perusteella mahdollista.

Päinvastoin, siitä voidaan hyvin päätellä että silloin oli nykyistä lämpimämpää. Sillä jäätikköä ei ollut siellä silloin missä se nyt sulaa. Koetat kovasti ottaa nykyiselle lämmölle satoja vuosia aikaa sulattaa jäätä, mutta olemmehan lämpimimmän vuoden 100 000 vuoteen tietämillä. Kummallista että nykylämpötiloilla vaaditaan satoja vuosia tarkastella jäätiköiden vetäytymistä...

Kummallista muuten että et ole ottanut Merten lämpösisältöä enempää käsittelyyn, etkä vastannut lainkaan siihen mitä zettajoulet celsiuksina ovat. Onhan se toisaalta vähän noloa esittää että valtava määrä energiaa on sitoutunut meriin, sitten joku ilkeä putkimies tulee ja asettaa sen valtavan määrän kontekstiin, myös virhemarginaalien osalta.

[mannym]

Unohda nyt se tiede ja ilmasto hetkeksi. Yritän vastata tähän kysymykseesi:

Minusta se oli oiva kysymys, tiedettä ja ilmastoa. Miksi ne pitäisi unohtaa?

Ilmatieteen laitoksen mukaan säähavaintoasema siirrettiin paikkaan jossa se paremmin edustaa laajemman alueen säätä. Näin se palvelee paremmin säätiedotteiden ja sääennusteiden tekemistä.

Eikö tämä ole sinusta validi syy säähavaintoaseman siirtämiselle?

Olen tottunut nillitykseen siitä, että yksittäinen mittauspiste ei millään voi edustaa laajemman alueen lämpötiloja. Tämä taitaa nyt olla ensimmäinen kerta kun joku valittaa siitä, että mittauspistettä vaihdetaan niin että se edustaisi paremmin laajemman alueen lämpötiloja.

Eli auktoriteetti päätti että se edustajaa laajemman alueen säätä, jolloin se palvelee paremmin tiedotteiden ja ennusteiden tekemisen osalta. Ollen kuitenkin ihan yhtä luotettava kuin ennenkin, paitsi muutaman asteen lämpimämpi. Ei se ei ole validi syy havaintoaseman siirtämiselle. Sillä ilmastointitieteenlaitos on aiemmin määritellyt sen paikan missä se oli, hyväksi ja sitten tuollaisella tekosyyllä siirsivät sen paikkaan jossa se on heille mieluisampi.

Aion jatkossakin nillittää että yksittäinen mittauspiste ei sovellu satojen tai tuhansien kilometrien päähän suoritettaviin mittauksiin.

[tinnitus]

^Älä nyt lässytä. Otin esiin mittauspaikan siirron tässä ketjussa, kun joku - olitko se sinä? Perusteli ilmastonlämpenemistä Suomen pakkasennätysten saavuttamattomuudella.

Se en ollut minä.

Olisi rehellistä tunnustaa, että entisten pakkasennätysten saavuttamattomuus Suomessa ei todista ainakaan ilmaston lämpenemisestä, vaan siitä, että ne kylmimmät mittauspaikat on poistettu käytöstä.

Jos mittausasema siirretään paikasta missä se mittaa alueelle poikkeuksellisen kylmiä lämpötiloja sellaiseen paikkaan missä se mittaa alueelle tavanomaisen kylmiä lämpötiloja, sen mittaustuloksissa ei enää esiinny alueelle poikkeuksellisen kylmiä lämpötiloja. Nykyisellä paikallaan Pokan mittausasemalla ei enää todennäköisesti mitata pakkasennätystä, koska se vaatisi että alkuperäisellä mittausasemalla olisi noin 55 astetta pakkasta.

En tiedä miksi tämä fakta piti "tunnustaa", mutta siinä se nyt on.

Haastoit minut esittämään selityksen Pokan mittausaseman siirtämiselle, ja googlasin sille Ilmatieteen laitoksen antaman selityksen. Minusta se on järkevä, sinulta en ole vielä saanut mielipidettä.

Olkoon tätä minun osaltani tässä.  Tosin olisi kiva tietää onko historiadataa Pokasta "adjustoitu" ja miten? Jos ei ole adjustoitu, niin se historiadatahan on nyt paskaa. Tosin jokainen voi pohtia tykönään perimmöisiä syistä mittauspisteiden poistolle. Mukavasti niiden puuttuminen nostaa hivenen "lämpöä" Lapissa, kun vertaillaan historiadataan.

Linkkasin tämän jo kerran, mutta linkattakoon nyt vielä uudelleen. Curryn blogikirjoitus https://judithcurry.com/2014/07/07/understanding-adjustments-to-temperature-data/ selittää lämpötilasarjoihin tehtäviä adjustointeja. Mittausasemien siirtoja ja muita äkillisiä muutoksia pyritään havaitsemaan ja korjaamaan vertaamalla kunkin aseman aikasarjaa muihin läheisiin asemiin (Pairwise Homogenization Algorithm). Blogissa oleva linkki algoritmiin on hapantunut, mutta sen löytää helposti googllamalla.Tämä adjustointi siis huomaa Pokan aikasarjassa olevan ~4 asteen hyppäyksen ja ottaa sen huomioon. Toki joidenkin tämän keskustelun osallistujien mielestä tämä on pahaa adjusteeraamista, ja kaikki laskenta pitäisi tehdä Pokan asemalta tulevalla raakadatalla olkoon paskaa tai ei.

The algorithm (whose code can be downloaded here) is conceptually simple: it assumes that climate change forced by external factors tends to happen regionally rather than locally. If one station is warming rapidly over a period of a decade a few kilometers from a number of stations that are cooling over the same period, the warming station is likely responding to localized effects (instrument changes, station moves, microsite changes, etc.) rather than a real climate signal.

To detect localized biases, the PHA iteratively goes through all the stations in the network and compares each of them to their surrounding neighbors. It calculates difference series between each station and their neighbors (separately for min and max) and looks for breakpoints that show up in the record of one station but none of the surrounding stations.

[aged]

Sen verran on oppinut tässä reilun 60 vuoden aikana:

1. IPCC. Siellä ei ole ole enää töissä yhtään ilmastotiedemiestä. Ne on kaikki häipyneet havaittuaan järjestön 'tieteellisyyden'. Siellä on enää poliittisiste motivoituneita 'ilmastotiedemiehiä'.

2. Ihmisten toimilla ei ole paskan väliä maapallon ilmastonmuutoksille. Ne vain tapahtuu. Ihminen on ollut täällä silmänräpäyksen verran ja kun poistumme, niin ilmastonmuutokset vain jatkuvat. Ja jos poistumme nopeammin 'muuttaessamme maapallon elinkelvotomaksi hornankattilaksi' (vitsi), niin sen parempi maapallolle. Joka kuitenkin häviää muutaman miljardin vuoden päästä. V1tun viherpiipertäjät eivä pysty luomaan ikuista maapalloa.

[Caucasian]

Täytyy vielä kommentoida Taalaksen ilmastopropaganda esiintymistä eilisissä kymppiuutisissa. Viimeaikojen kylmyyteen sanoi, että lämpeneminen aiheuttaa pidempiä mannerilmaston jämähtämisiä paikoilleen eli pakkasjaksoja talvella ja hellejaksoja kesällä.
Jos muistatte, niin 2010 luvulla oli monia talvia jolloin pakkasta ja lunta tuli vasta tammikuussa. Silloin lämpenemisen sanottiin vaikuttavan Suomessa tismalleen päinvastoin eli jatkuvaa matalapaineiden virtaa lounaasta. Siis leutoja talvia, mutta viileitä ja sateisia kesiä.
Selitys siis vedetään hatusta kulloisenkin tilanteen mukaan. Oikeasti ei ole mitään teoriaa. On vain lämpeneminen, lämpeneminen mantra.
Taalaksen arvostus ei ole nollassa vaan pakkasen  puolella!

[mannym]

Koska tinnitus lainaa Currya, ilmeisesti hakien selkänojaa. Niin lainaan minäkn Currya, pitkä kirjoitus, suosittelen lukemaan. Varsinkin niille jotka sokeasti uskovat IPCC:n "tieteeseen", joiden mielestä politisoituneen tieteen sanominen politisoituneeksi on salaliittoteoriointia.


https://judithcurry.com/2023/11/17/a-bad-recipe-for-science/

In the 21st century, humankind is facing a myriad of complex societal problems that are characterized by deep uncertainties, systemic risks and disagreements about values. Climate change and the Covid-19 pandemic are prominent examples of such wicked problems. For such problems, the relevant science has become increasingly like litigation, where truth seeking has become secondary to politics and advocacy on behalf of a preferred policy solution.

How does politics influence the scientific process for societally relevant issues? Political bias influences research funding priorities, the scientific questions that are asked, how the findings are interpreted, what is cited, and what gets canonized.  Factual statements are filtered in assessment reports and by the media with an eye to downstream political use.

How does politics influence the behavior of scientists? There is pressure on scientists to support consensus positions, moral objectives and the relevant policies.  This pressure comes from universities and professional societies, scientists themselves who are activists, journalists and from federal funding agencies in terms of research funding priorities. Because evaluations by one's colleagues are so central to success in academia, it is easy to induce fear of social sanctions for expressing the ideas that, though not necessarily shown to be factually or scientifically wrong, are widely unpopular.

Activist scientists use their privileged position to advance moral and political agendas. This political activism extends to the professional societies that publish journals and organize conferences. This activism has a gatekeeping effect on what gets published, who gets heard at conferences, and who receives professional recognition. Virtually all professional societies whose membership has any link to climate research have issued policy statements on climate change, urging action to eliminate fossil fuel emissions

[Caucasian]

Jos mitta-asemaa siirretään korruptoi tuo koko kysyisen aikasarjan. Ei ole mitään takeita että valittu justeeraus tekee uudet ja vanhat havainnot yhteismitallisiksi.

Lainaus mitta-aseman siirrosta suoraan toteaa että data on erilaista näissä paikoissa.

Jos "kylmempi" asema poistetaan ja tilalle lämpöisempää, niin aikaisempia lukuja pitäisi rukata ylöspäin.

[Lalli IsoTalo]

Jos mitta-asemaa siirretään korruptoi tuo koko kysyisen aikasarjan.

Jeps. Jos aikasarjaa EI olisi haluttu korruptoida, vanha asema olisi jätetty paikalleen, vaikka uusi mitta-asema olisikin jostain syystä tarvittu johonkin tarkoitukseen.

[mannym]

Jos mittausasema siirretään paikasta missä se mittaa alueelle poikkeuksellisen kylmiä lämpötiloja sellaiseen paikkaan missä se mittaa alueelle tavanomaisen kylmiä lämpötiloja, sen mittaustuloksissa ei enää esiinny alueelle poikkeuksellisen kylmiä lämpötiloja. Nykyisellä paikallaan Pokan mittausasemalla ei enää todennäköisesti mitata pakkasennätystä, koska se vaatisi että alkuperäisellä mittausasemalla olisi noin 55 astetta pakkasta.

En tiedä miksi tämä fakta piti "tunnustaa", mutta siinä se nyt on.

Se onkin hauskaa, miten on hankittu tieto että alueelle tavanomaisia lämpötiloja voidaan mitata paremmin tuolta kuin täältä? Varsinkin kun nähtävästi lähin säähavaintoasema on reilun 100 kilometrin päässä.

Haastoit minut esittämään selityksen Pokan mittausaseman siirtämiselle, ja googlasin sille Ilmatieteen laitoksen antaman selityksen. Minusta se on järkevä, sinulta en ole vielä saanut mielipidettä.

Sellaista se on kun uskoo auktoriteetin sanomaa.

Linkkasin tämän jo kerran, mutta linkattakoon nyt vielä uudelleen. Curryn blogikirjoitus https://judithcurry.com/2014/07/07/understanding-adjustments-to-temperature-data/ selittää lämpötilasarjoihin tehtäviä adjustointeja. Mittausasemien siirtoja ja muita äkillisiä muutoksia pyritään havaitsemaan ja korjaamaan vertaamalla kunkin aseman aikasarjaa muihin läheisiin asemiin (Pairwise Homogenization Algorithm). Blogissa oleva linkki algoritmiin on hapantunut, mutta sen löytää helposti googllamalla.Tämä adjustointi siis huomaa Pokan aikasarjassa olevan ~4 asteen hyppäyksen ja ottaa sen huomioon. Toki joidenkin tämän keskustelun osallistujien mielestä tämä on pahaa adjusteeraamista, ja kaikki laskenta pitäisi tehdä Pokan asemalta tulevalla raakadatalla olkoon paskaa tai ei.

Niin, jotta oltaisiin rehellisiä niin kaikki laskenta pitäisi tehdä pokan asemalta tulevalla raakadatalla. Kun kaikkien muidenkin asemien raakadatalla.

Lainaan erästä näppärää wuwt artikkelia. https://wattsupwiththat.com/2012/10/15/circularity-of-homogenization-methods/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=circularity-of-homogenization-methods

First, a little proof. If S is the target temperature series, and R is the regional climatology, then most algorithms that detect abrupt shifts in the mean level of temperature readings, also known as inhomogeneities, come down to testing for changes in the difference between R and S, i.e. D=S-R. The homogenization of S, or H(S), is the adjustment of S by the magnitude of the change in the difference series D.

When this homogenization process is written out as an equation, it is clear that homogenization of S is simply the replacement of S with the regional climatology R.

H(S) = S-D = S-(S-R) = R

While homogenization algorithms do not apply D to S exactly, they do apply the shifts in baseline to S, and so coerce the trend in S to the trend in the regional climatology.

The coercion to the regional trend is strongest in series that differ most from the regional trend, and happens irrespective of any contrary evidence. That is why "the reasoner ends up with what they began with".

Below are the raw minimum temperature records for four towns in the Riverina (in blue). The temperatures are largely constant or falling over the last century, as are their neighbors (in gray). The red line tracks the adjustments in the homogenized dataset, some over a degree, that have coerced the cooling trend in these towns to warming.


It is not doubted that raw data contains errors. But independent estimates of the false alarm rate (FARs) using simulated data show regional homogenization methods can exceed 50%, an unacceptable high rate that far exceeds the generally accepted 5% or 1% errors rates typically accepted in scientific methods. Homogenization techniques are adding more errors than they remove.

The problem of latent circularity is a theme I developed on the hockey-stick, in Reconstruction of past climate using series with red noise. The flaw common to the hockey-stick and homogenization is "data peeking" which produces high rates of false positives, thus generating the desired result with implausibly high levels of significance.

Data peeking allows one to delete the data you need to achieve significance, use random noise proxies to produce a hockey-stick shape, or in the case of homogenization, adjust a deviant target series into the overall trend.

To avoid the pitfall of circularity, I would think the determination of adjustments would need to be completely independent of the larger trends, which would rule out most commonly used homogenization methods. The adjustments would also need to be far fewer, and individually significant, as errors no larger than noise cannot be detected reliably.

Sehän se hauskaa on, mitataan lämpötilaa, sitten homogenisoidaan lämpötilat, sitten ekstrapoloidaan ne kattamaan laajempaa alaa kuin ne oikeasti kattavat. Sen sijaan että myönnetään että dataa on varsin pieniltä alueilta ja jätetään homogenisoimatta että ekstrapoloimatta. Tai no palataan siihen miten puhtaasti lasketaan asioita. Raakadata eli mittaustulos on kuningas, eikä sitä muuteta mitenkään vaan hyväksytään mikä se on. Se tosin veisi "tiedemiehiltä" ja "akatemialta" työpaikkoja, aktivisteilta myös. Sehän olisi varsin kamalaa.

[P]

Jos mitta-asemaa siirretään korruptoi tuo koko kysyisen aikasarjan. Ei ole mitään takeita että valittu justeeraus tekee uudet ja vanhat havainnot yhteismitallisiksi.

Lainaus mitta-aseman siirrosta suoraan toteaa että data on erilaista näissä paikoissa.

Jos "kylmempi" asema poistetaan ja tilalle lämpöisempää, niin aikaisempia lukuja pitäisi rukata ylöspäin.

Niinpä. Mutta niiden käyttö rukkaamisen jälkeen ei enää olisi tiedettä, koska ne rukatut luvut ovat rukattuja fiktiivisiä lukuja, eikä mikään historiallinen aikasarja, johon verrata.

[Caucasian]

Arktinen merijää taitaa kohta yltää Jan Mayenille ja ei ole kaukana Karhusaarestakaan. Saapa nähdä nähdäänkö kyseisellä saarilla jälleen jääkarhuja. 

[Isagoge]

Viime vuosi, eli 2023 oli niin poikkeuksellinen sekä ilmaston että sään osalta, että sen nyt päätyttyä on lupa odottaa suurta joukkoa mielenkiintoisia tutkimuksia ja muita raportteja sen tapahtumista sekä niiden syistä ja seurauksista.

Tänään julkaistiin Cheng et al. (2024). New Record Ocean Temperatures and Related Climate Indicators in 2023 (tarkemmat lähdetiedot ja linkki postaukseni lopussa). Nimensä mukaisesti se käsittelee yhtä ilmastojärjestelmämme keskeistä osaa, vesikehää eli hydrosfääriä (rajautuen valtameriin) ja siellä viime vuonna tapahtuneita asioita.

Kirjoittajina on suuri joukko ilmastotutkimuksen huippututkijoita eri maista, ja pääkirjoittaja Lijing Cheng on ehkä jo ottanut kärkipaikan valtameriin ja niiden toimintaan maapallon energiaepätasapainon indikaattorina liittyvässä tutkimuksessa. Koska minulla on yksi huomio tästä kirjoittajajoukosta, otin siitä kuvakaappauksen (viestini 3. kuva).

Sitä ennen muutama muu nopea nosto tämän tutkimusartikkelin minusta mielenkiintoisista teemoista. Heti abstraktissa ja johdannossa kirjoittajat tekevät täysin selväksi, mistä heidän nähdäkseen ilmastojärjestelmämme energiaepätasapaino (EEI, Earth Energy Imbalance) johtuu ja minne ilmastojärjestelmään sen takia kertyvä lämpö menee. Suomennettu sitaatti (suomennus minun):

Hiilidioksidin (CO₂) ja muiden kasvihuonekaasujen ihmiskunnan toiminnasta johtuva pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä on johtanut pitkäaaltoisen säteilyn jäämiseen Maan ilmastojärjestelmään, mistä seuraa tulevan ja poistuvan säteilyn eron kasvu ilmakehän ulkorajalla ja mistä aiheutuu maapallon ilmastojärjestelmän energiaepätasapaino (EEI)... Kun noin 90% maapallon ilmastojärjestelmään kasautuvasta lisälämmöstä varastoituu maapallon valtameriin, EEI aiheuttaa nousevia merten lämpötiloja ja nousua merten lämpösisällössä (OHC)... Sekä OHC että siihen läheisesti liittyvä merenpinnan nousu (SLR) ovat ilmastonmuutoksen robusteja indikaattoreita, koska niillä on suurempi pakotettu signaali-kohinasuhde kuin pintalämpötilan muutoksella.

Tuossa sanotaan lyhyessä katkelmassa todella monta keskeistä asiaa.
-Maan ilmastojärjestelmä on energiaepätasapainoissa; siihen kertyy lämpöä,
-syynä tähän ovat kasvihuonekaasupäästömme¹ ja
-ilmaston sisäiselle heilahtelulle ("kohinalle") pintalämpötilaa paljon vähemmän alttiit indikaattorit ilmastonmuutoksesta ovat OHC ja SLR².

Viimeisin kohta tahtoo esimerkiksi täällä jatkuvasti "unohtua", kun puhutaan siitä, miten maapallon ilmastojärjelmä vastaa ilmakehän kohoaviin kasvihuonekaasupitoisuuksiin ja pohditaan sitä, löytyykö vasteesta kenties "pausseja", joista saisi räävittyä kasaan evidenssiä ABC-koulun (Anything But CO₂!) käyttöön 

Miltä merten lämpösisällön kehitys sitten näyttää? Tämän esittää raportista peräisin oleva viestini 1. kuva. Lämpöä kerääntyy meriin tasaisesti, ja aikasarjoissa näkyvä pieni huojunta johtuu ilmaston sisäisestä vaihtelusta, esimerkiksi ENSO:sta (El Niño Southern Oscillation). OHC tyypillisesti saavuttaa huippuarvon hieman ennen El Niño -vaihetta ja laskee sen kuluessa ja sen jälkeen, kun meristä siirtyy lämpöä ilmakehään pääosin kasvaneen latentin lämmön vuon kautta (Cheng et al., 2019). ENSO on siis sen verran mahtava oskilloiva ilmastoilmiö (tai sääilmiö, makuasia), että se riittää heilauttelemaan jopa OHC:a, mutta huomattavasti vähemmän kuin pintalämpötilaa, joka heilahtelee ENSO:n vaikutuksesta suuresti lyhyillä jaksoilla ja saa herkkäuskoisimmat luulemaan, että jonkinlainen pysyvämpi lämpenemispaussi tai vaikkapa AMO:n negatiivinen vaihe on alkanut. Juuri tämän takia OHC on parempi indikaattori lämpenemiselle kuin pintalämpötila.

Mutta entäs sen mittaamiseen ja mittaustuloksiin liittyvä epävarmuus? Se on selvästi suurempaa kuin globaalin pintalämpötilan anomalia-aikasarjoissa, mutta kun tarkastellaan trendejä, jotka ilmastotutkimuksen kannalta loppujen lopuksi ovat ilmaston nyt nopeasti muuttuessa se olennaisin juttu, eivät OHC:n määräämisen epätarkkuudet niin valtavia ole: 

After 2007, with better global coverage of ocean subsurface data, OHC uncertainty is reduced. There is a significant warming trend of 10.8 ± 1.2 ZJ yr⁻¹ and 10.3 ± 0.8 ZJ yr⁻¹ from 2007–2023 for IAP/CAS and NCEI/NOAA (seasonal time series)

Joka tapauksessa 2023 mitattiin globaalisti mittaushistorian suurin OHC, vaikkei ENSO:n koko efekti siinä välttämättä vielä edes näy.   

Kolmas nostoni artikkelista on globaali merten keskimääräinen pintalämpötila (SST, viestini 2. kuva). Siinä ei yllätyksiä nähty sen perusteella, mitä tällä hetkellä tiedämme vuodesta 2023. Vuosi 2023 oli tässäkin ennätysvuosi, kuten tässä vaiheessa jokainen varmasti jo arvasi.

Neljänneksi vielä huomio kirjoittajajoukosta (viestini 3. kuva). Pääkirjoittaja Lijing Cheng on Kiinan Tiedeakatemiasta, ja vilkaisu kirjoittajajoukon affiliaatioihin paljastaa, että varsin moni kirjoittajista saa perusrahoituksensa Kiinan valtiolta. Mukana on toki myös länsimaisia ilmastotutkimuksen suuria nimiä, kuten täälläkin moneen kertaan esille otettu Michael E. Mann, täällä äskettäisissä postauksissani "mainostamani" Kevin E. Trenberth ja Ranskan Mercator Ocean Internationalen Karina von Schuckmann. Kirjoittajajoukko siis alkaa osoittaa tervetullutta diversiteettiä ilmastotutkimuksessa, jota pitkälle 2000-luvulle asti varsin yksipuolisesti ovat hallinneet länsimaiset miehet. Kiinan kasvava panos ilmastotutkimuksessa, joka tosiaan näkyy tässäkin tutkimuksessa, sisältää sitten monia mielenkiintoisia näkökulmia, kun pohditaan esimerkiksi ilmastotutkimuksen rahoituksen vaikutusta sen tuloksiin, mutta ei siitä tämän enempää tässä.

Huomenna pitäisi ilmestyä suurelle yleisölle Berkeley Earthin vuosiraportti, jota itse odotan mielenkiinnolla, ja josta suurella varmuudella teen tänne jonkinlaisen yhteenvedon. Ehkä kaikkein mielenkiintoisinta on saada selville se, menikö vuoden 2023 globaali keskilämpötila Berkeley Earthin aikasarjassa jo yli 1,5 astetta verrattuna esiteolliseen tasoon. Jos jossain aikasarjassa se voi sen tehdä, se on nimenomaan BE:n aikasarja.

VIITTEET

(1)   Erilaisten ns. konsensustutkimusten (kuinka suuri osuus ilmastotutkijoista katsoo, että nyt menossa oleva muutos on ihmisperäistä) yleistyttyä on ilmastotutkijoille tullut tavaksi ilmaista tutkimusraporteissaan hyvin selvästi se, mikä heidän kantansa nyt menossa olevan ilmastomuutoksen syistä on, jos tämä on raportin teeman kannalta mahdollista. Tämä on hyvä esimerkki siitä. Minusta tämän käytännön yleistyminen on hieno juttu. Kun lukee näitä tieteellisissä kausijulkaisuissa julkaistuja tutkimusraportteja, saa suoran käsityksen siitä, mitä tutkijat asiasta ajattelevat, ja kyllä tämän perusteella konsensus minusta näyttää viime vuosina aivan valtavalta.

(2)   Sanaa 'robust' on todella vaikeaa kääntää suomeksi. Sitä käytetään rutiininomaisesti tilastotieteessä, ja kun siellä puhutaan robusteista menetelmistä tai robusteista estimaattoreista, tarkoitetaan tällä ilmauksella sitä, että jokin tilastollinen menetelmä tai estimaattori (keino arvioida jonkin perusjoukon tuntemattoman parametrin arvo) on vahvarakenteinen: se kestää ongelmia datassa, validiteetti- ja reliabiliteettiongelmia ja myös sitä, että kaikkia jonkin tilastollisen mallin soveltamiseen liittyviä ehtoja ei saada täytettyä, ja tuottaa silti luotettavia tuloksia.


LÄHTEET

Cheng et al. (2024). New Record Ocean Temperatures and Related Climate Indicators in 2023.  Adv. Atmos. Sci. (2024). https://doi.org/10.1007/s00376-024-3378-5

https://link.springer.com/article/10.1007/s00376-024-3378-5#citeas

Cheng et al. (2019). Evolution of Ocean Heat Content Related to ENSO. Journal of Climate (2019). Volume 32: Issue 12. https://doi.org/10.1175/JCLI-D-18-0607.1

https://journals.ametsoc.org/view/journals/clim/32/12/jcli-d-18-0607.1.xml   

[mannym]

Kirjoittajina on suuri joukko ilmastotutkimuksen huippututkijoita

Kyllä tiede on kehnoissa kantamissa kun vedotaan heti alkuun auktoriteettiin, eikä tieteeseen.

Sitä ennen muutama muu nopea nosto tämän tutkimusartikkelin minusta mielenkiintoisista teemoista. Heti abstraktissa ja johdannossa kirjoittajat tekevät täysin selväksi, mistä heidän nähdäkseen ilmastojärjestelmämme energiaepätasapaino (EEI, Earth Energy Imbalance) johtuu ja minne ilmastojärjestelmään sen takia kertyvä lämpö menee.

Tämä olisi varsin mainio jos tieteentekijät unohtaisivat mielipiteensä ja keskittyisivät no tieteeseen.

Miltä merten lämpösisällön kehitys sitten näyttää? Tämän esittää raportista peräisin oleva viestini 1. kuva. Lämpöä kerääntyy meriin tasaisesti, ja aikasarjoissa näkyvä pieni huojunta johtuu ilmaston sisäisestä vaihtelusta

,


Ja jälleen zettajouleja. Mitäs nuo ovat celsiuksina ja kuinka ne osuvat pintalämpötilojen kanssa yksiin?

Odotan mielenkiinnolla vastaustasi.

Eli yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertainen vastaus. Kuinka suuri on tuo merten lämpösisällön muutos celsius asteina?

[vastarannan kiiski]

Loistava yhteenveto Isagogelta, taas!

mannym,
Isagogen postauksen lopussa on molemmat kuvat,
- lämpösisältö ZJ
- pintalämpötilan muutos C

Merivettä on valtava määrä, ja se on tietysti lämmennyt pinnasta eniten, ja lämpö sitten vain pikku hiljaa siirtyy syvemmälle.
Siis koko 2000 m vesipatjan keskimääräinen lämpeneminen on hyvin paljon pienempi kuin pintalämpötilan muutos, koska ei siellä 2000 m syvyydessä ole vielä paljon mitään tapahtunut.

Lämmön siirtymisessä syvemmälle meressä on siis pitkä viive (ainakin satoja vuosia?)
Samoin kuin esimerkiksi jäätiköiden sulamisessa.

[mannym]

Loistava yhteenveto Isagogelta, taas!

mannym,
Isagogen postauksen lopussa on molemmat kuvat,
- lämpösisältö ZJ
- pintalämpötilan muutos C

Merivettä on valtava määrä, ja se on tietysti lämmennyt pinnasta eniten, ja lämpö sitten vain pikku hiljaa siirtyy syvemmälle.
Siis koko 2000 m vesipatjan keskimääräinen lämpeneminen on hyvin paljon pienempi kuin pintalämpötilan muutos, koska ei siellä 2000 m syvyydessä ole vielä paljon mitään tapahtunut.

Lämmön siirtymisessä syvemmälle meressä on siis pitkä viive (ainakin satoja vuosia?)
Samoin kuin esimerkiksi jäätiköiden sulamisessa.

Sehän siinä on että pitkäaaltoinen säteily ei uppoa kuin pari millimetriä veteen. Kun näytetään  zettajoulenousua jotta saadaan saman näköinen käyrä kuin pintalämpötilassa sen sijaan että esitettäisiin koko nousu lämpötilan, mennään jälleen epärehellisyyden puolelle.

Koskiko isagogen lämpötila sisältö satoja vuosia vai oliko siinä kenties vain lyhyempi aika, painottaen eritoten 2007 jälkeistä aikaa? Jos lämpö karkaa meriin sen pitäisi näkyä selvemmin varsinkin jos selitetään että pintalämpötilat ovat nousseet hurjasti ja 90% lämmöstä joka pallolle jää, varastoituu meriin 

[vastarannan kiiski]

Loistava yhteenveto Isagogelta, taas!

mannym,
Isagogen postauksen lopussa on molemmat kuvat,
- lämpösisältö ZJ
- pintalämpötilan muutos C

Merivettä on valtava määrä, ja se on tietysti lämmennyt pinnasta eniten, ja lämpö sitten vain pikku hiljaa siirtyy syvemmälle.
Siis koko 2000 m vesipatjan keskimääräinen lämpeneminen on hyvin paljon pienempi kuin pintalämpötilan muutos, koska ei siellä 2000 m syvyydessä ole vielä paljon mitään tapahtunut.

Lämmön siirtymisessä syvemmälle meressä on siis pitkä viive (ainakin satoja vuosia?)
Samoin kuin esimerkiksi jäätiköiden sulamisessa.

Sehän siinä on että pitkäaaltoinen säteily ei uppoa kuin pari millimetriä veteen. Kun näytetään  zettajoulenousua jotta saadaan saman näköinen käyrä kuin pintalämpötilassa sen sijaan että esitettäisiin koko nousu lämpötilan, mennään jälleen epärehellisyyden puolelle.

Koskiko isagogen lämpötila sisältö satoja vuosia vai oliko siinä kenties vain lyhyempi aika, painottaen eritoten 2007 jälkeistä aikaa? Jos lämpö karkaa meriin sen pitäisi näkyä selvemmin varsinkin jos selitetään että pintalämpötilat ovat nousseet hurjasti ja 90% lämmöstä joka pallolle jää, varastoituu meriin 

Eikös tuossa näy että merien pintalämpötila on noussut keskimäärin lähes kokonaisen asteen 1960-2020, suunnilleen.

Ottaen huomioon että osa lämmöstä on tietenkin jo siirtynyt syvemmälle - on siellä 10 m syvyydessäkin jo vähän lämpimämpää, jopa 100 m tai 1000 m voi olla ihan vähän lämmennyt? - ja kun tietää veden lämpökapasiteetin, ja maapallosta suurin osa on valtameriä, kyllä sinne on zetajouleja mennyt!

Joku on ne zetajoulet laskenut, käyttänyt siihen paljon aikaa,  varmasti tarkemmin kuin minä tai sinä tai minä tässä nyt pystymme. Laskelmassa tietysti pitäisi ottaa huomioon merivirrat jne. jne.

Lämpöä siirtyy monella tavalla, säteily, johtuminen ja kulkeutuminen. Ei sillä ole merkitystä jos "pitkäaaltoinen säteily uppoaa vain pari millimetriä"

En kyllä muutenkaan ymmärrä tuosta zetajoulekysymyksestäsi yhtään mitään. Merien lämpeneminen on esitetty kahdella tavalla
1. Lämpösisältö zetajouleina ja
2. Pintaveden lämpötilana.

Niillä on yhteys tietysti joka riippuu

A. Merien pinta-alasta
B. Veden lämpökapasiteetista ja
C. Siitä kuinka paljon lämpöä on kulkeutunut pinnasta alaspäin eli lämpötilamuutoksen jakaumasta syvyyssuunnassa.

Esimerkiksi jos pintavesi on lämmennyt +1, 10 metrin syvyydessä on +0.5, 100 m syvyydessä +0.2, 1000 m syvyydessä +0.1 siitä tulee joku lämpötilaprofiili jolla voi laskea.
Ylsinkertaistettuna lasku on helppo, mutta sitten kun pitää ottaa merivirrat jne huomioon, ei niin helppo.

[mannym]

Eikös tuossa näy että merien pintalämpötila on noussut keskimäärin lähes kokonaisen asteen 1960-2020, suunnilleen.

Ottaen huomioon että osa lämmöstä on tietenkin jo siirtynyt syvemmälle - on siellä 10 m syvyydessäkin jo vähän lämpimämpää, jopa 100 m tai 1000 m voi olla ihan vähän lämmennyt? - ja kun tietää veden lämpökapasiteetin, ja maapallosta suurin osa on valtameriä, kyllä sinne on zetajouleja mennyt!

Joku on ne zetajoulet laskenut, käyttänyt siihen paljon aika,  varmasti tarkemmin kuin minä tai sinä tai minä tässä nyt pystymme. Laskelmassa tietysti pitäisi ottaa huomioon merivirrat jne. jne.

Lämpöä siirtyy monella tavalla, säteily, johtuminen ja kulkeutuminen. Ei sillä ole merkitystä jos "pitkäaaltoinen säteily tunkeutuu vain pari millimetriä"

10 zettajoulea vuosi on +0,003°C vuosi. Siinäpä tarkka mittaustulos   

[vastarannan kiiski]

Eikös tuossa näy että merien pintalämpötila on noussut keskimäärin lähes kokonaisen asteen 1960-2020, suunnilleen.

Ottaen huomioon että osa lämmöstä on tietenkin jo siirtynyt syvemmälle - on siellä 10 m syvyydessäkin jo vähän lämpimämpää, jopa 100 m tai 1000 m voi olla ihan vähän lämmennyt? - ja kun tietää veden lämpökapasiteetin, ja maapallosta suurin osa on valtameriä, kyllä sinne on zetajouleja mennyt!

Joku on ne zetajoulet laskenut, käyttänyt siihen paljon aika,  varmasti tarkemmin kuin minä tai sinä tai minä tässä nyt pystymme. Laskelmassa tietysti pitäisi ottaa huomioon merivirrat jne. jne.

Lämpöä siirtyy monella tavalla, säteily, johtuminen ja kulkeutuminen. Ei sillä ole merkitystä jos "pitkäaaltoinen säteily tunkeutuu vain pari millimetriä"

10 zettajoulea vuosi on +0,003°C vuosi. Siinäpä tarkka mittaustulos   

Ei voi olla.

Oletatko että koko 2 kilometrin paksuinen vesipatja olisi lämmennyt tasaisesti alas asti hetkessä?

Helvetin hienosti laskettu.
No ainakin nopeasti  siis ilmastotiede onkin noin yksinkertaista 

Kesähelteellä jos Päijänteen pintavesi on +20, onkohan siellä pohjasyvänteessä myös vesi +20?
Se on kuitenkin vain 80 metriä eikä 2000 metriä.

Jos siellä 80 metrissä ei ole myös +20, miksi ei 

Edit.
Tai jos tuo 0.003 astetta on sen koko vesimäärän keskimääräinen lämpötilamuutos, silloin se voi ollakin oikein!

Pinnalta lämmennyt +1 astetta, ja ylivoimaisesti suurin osa lämpösisällöstä on toistaiseksi jäänyt ylimpiin kerroksiin. Siitä se vähitellen siirtyy satojen ja tuhansien vuosien aikana alemmas

Me kun asutaan täällä pinnalla eikä pohjassa, meidän elämään ja ilmastoon vaikuttaa se pinnan +1, eikä se pohjan +0.000001.

[P]

Joku on ne zetajoulet laskenut, käyttänyt siihen paljon aikaa,  varmasti tarkemmin kuin minä tai sinä tai minä tässä nyt pystymme. Laskelmassa tietysti pitäisi ottaa huomioon merivirrat jne. jne.
----
Ylsinkertaistettuna lasku on helppo, mutta sitten kun pitää ottaa merivirrat jne huomioon, ei niin helppo.

Siis oikeasti laskelma on vain laskelma. Ei tuollaista oikeastaan nykytiedon valossa voi kunnolla laskea...  Taidat ymmärtää sen itsekin.

Ja mittauspisteitä meressä on ollut varsinkin historiallisesti niin vähän ja yhä poijuista huolimatta on vähän suhteessä pinta-alaan ja tilavuuteen niin vähän varsinkin verrattuna maalle, jossa mittauspisteitä on myös hämmästyttävän vähän, että on aika rohkeaa väittää "merien pintalämpötilan nouseen asteella". Toki voi noin väittää ja vaatia uskomaan laskelmiaan, mutta... Oikeasti. Mihin verrataan vuodessa 1960. Historiadata on kusenluikaus meressä. Nykyinen mittaridata vain hivenen suurempi, mutta kokoon nähden mitätön otos.

Ja kuten mainitsit merivirroista ja oskilaatioista, niitä on löydetty kokoajan lisää. On ilmeistä, että tunnemme vasta vain mitättömän osan valtamerien lämpökierrosta ja merivirroista...

Se että kovasti luottaa noihin laskelmiin kertoo vain, että on alkanut uskoa uususkontoon?

[vastarannan kiiski]

Joku on ne zetajoulet laskenut, käyttänyt siihen paljon aikaa,  varmasti tarkemmin kuin minä tai sinä tai minä tässä nyt pystymme. Laskelmassa tietysti pitäisi ottaa huomioon merivirrat jne. jne.
----
Ylsinkertaistettuna lasku on helppo, mutta sitten kun pitää ottaa merivirrat jne huomioon, ei niin helppo.

Siis oikeasti laskelma on vain laskelma. Ei tuollaista oikeastaan nykytiedon valossa voi kunnolla laskea...  Taidat ymmärtää sen itsekin.

Ja mittauspisteitä meressä on ollut varsinkin historiallisesti niin vähän ja yhä poijuista huolimatta on vähän suhteessä pinta-alaan ja tilavuuteen niin vähän varsinkin verrattuna maalle, jossa mittauspisteitä on myös hämmästyttävän vähän, että on aika rohkeaa väittää "merien pintalämpötilan nouseen asteella". Toki voi noin väittää ja vaatia uskomaan laskelmiaan, mutta... Oikeasti. Mihin verrataan vuodessa 1960. Historiadata on kusenluikaus meressä. Nykyinen mittaridata vain hivenen suurempi, mutta kokoon nähden mitätön otos.

Ja kuten mainitsit merivirroista ja oskilaatioista, niitä on löydetty kokoajan lisää. On ilmeistä, että tunnemme vasta vain mitättömän osan valtamerien lämpökierrosta ja merivirroista...

Se että kovasti luottaa noihin laskelmiin kertoo vain, että on alkanut uskoa uususkontoon?

Ei, vaan se kertoo, että ymmärtää tieteen tekemistä.

Jos olet sitä mieltä kaikista laskelmista että "laskelma on vain laskelma" eikä mihinkään voi luottaa ja kaikki auktroriteetit on paskoja ja väärässä, - onnea valitsemallasi tiellä.

Edit.
Paitsi sitten jos joku taitava putkimies laskee asian 10 minuutissa taskulaskimella, sitten se kai onkin oikein 

[P]

Joku on ne zetajoulet laskenut, käyttänyt siihen paljon aikaa,  varmasti tarkemmin kuin minä tai sinä tai minä tässä nyt pystymme. Laskelmassa tietysti pitäisi ottaa huomioon merivirrat jne. jne.
----
Ylsinkertaistettuna lasku on helppo, mutta sitten kun pitää ottaa merivirrat jne huomioon, ei niin helppo.

Siis oikeasti laskelma on vain laskelma. Ei tuollaista oikeastaan nykytiedon valossa voi kunnolla laskea...  Taidat ymmärtää sen itsekin.

Ja mittauspisteitä meressä on ollut varsinkin historiallisesti niin vähän ja yhä poijuista huolimatta on vähän suhteessä pinta-alaan ja tilavuuteen niin vähän varsinkin verrattuna maalle, jossa mittauspisteitä on myös hämmästyttävän vähän, että on aika rohkeaa väittää "merien pintalämpötilan nouseen asteella". Toki voi noin väittää ja vaatia uskomaan laskelmiaan, mutta... Oikeasti. Mihin verrataan vuodessa 1960. Historiadata on kusenluikaus meressä. Nykyinen mittaridata vain hivenen suurempi, mutta kokoon nähden mitätön otos.

Ja kuten mainitsit merivirroista ja oskilaatioista, niitä on löydetty kokoajan lisää. On ilmeistä, että tunnemme vasta vain mitättömän osan valtamerien lämpökierrosta ja merivirroista...

Se että kovasti luottaa noihin laskelmiin kertoo vain, että on alkanut uskoa uususkontoon?

Ei, vaan se kertoo, että ymmärtää tieteen tekemistä.

Jos olet sitä mieltä kaikista laskelmista että "laskelma on vain laskelma" eikä mihinkään voi luottaa ja kaikki auktroriteetit on paskoja ja väärässä, - onnea valitsemallasi tiellä.

Edit.
Paitsi sitten jos joku taitava putkimies laskee asian 10 minuutissa taskulaskimella, sitten se kai onkin oikein 

Mikä viestissäni viestii, että ilmeisesti minä en ymmärrä tieteen tekemistä, mutta sinä ymmärrät? Eikö kritiikini merien lämpötilahistoriadatan mitättömyydestä, johon verrata vähän mitätöntä isompaa dataa perustu ihan faktoihin ja juuri ymmärrykseen tieteen tekemisestä. Oletat paljon muista kirjoittajista. Voisiko olla, että olen itsekin tehnyt tieteellisiä opintoja ja saanut koulutusta tieteen luonteesta, metetelmistä, arvioinnista... Kuten luultavimmin hyvin moni tänne kommentoivista.   Tuskin olet ainoa akateemista koulutusta ja tutkimusta tehnyt tai ymmärtävä täällä. Se että on eri mieltä ja esittää perusteltua kritiikkiä ei tarkoita,että ei ymmärrä tieteen tekemisestä mitään  tai oikeuta ylimielisiä olkiukkojasi

Faktaa on, että meidän ymmärryksemme merien lämpökierrosta on vajavainen. Mittaridata, varsinkin historiallinen data hyvin vajavaista. Tieto merien lämpökierrosta on hyvin vajavaista. On kyllä hieman ihan tieteen tekemistä ymmärtävänä rohkeaa todeta luottaen johonkin laskelmaan, jossa ei hyvin ilmeisesti tiedetä kaikkia asiaan vaikuttavia premissejä sekä data on hyvin rajallista - todeta merien pintalampötilan nouseen asteella... Oikeasti sitä ei voi varmasti laskea. Tiedät sen itsekin. Siksi kyse on uususkonnosta, kun hyökkäät perusteltua kritiikkiä vastaan, kuten hyökkäät. Kärsit kognitivisesta dissonanssista? Tiedät sen kyllä itsekin.

Jännää tämä ylimielisyys, varsinkin kun tieteeseen kuuluu kritiikki, johon tulisi yrittää vastata muuten kuin ylimielisesti vittuilemalla ja auktoriteetteihin vetoamalla...

[vastarannan kiiski]

Mikä viestissäni viestii, että ilmeisesti minä en ymmärrä tieteentekemistä, mutta sinä ymmärrät? Eikö kritiikini merien lämpötilahistoriadatan mitättömyydestä, johon verrata vähän mitätöntä isompaa dataa perustu ihan fakstoihin ja juuri ymmärrykseen tieteen tekemisestä. Oletat paljon muista kirjoittajista. Voisiko olla, että olen itsekin tehnyt tieteellisiä opintoja ja saanut koulutusta tieteen luonteesta, metetelmistä, arvioinnista...   Tuskin olet ainoa akateemista koulutusta ja tutkimusta tehnyt tai ymmärtävä täällä. Se että on erimeiltä ja esittää perusteltua kritiikkiä ei tarkoita,että ei ymmärrä tieteen tekemisestä mitään  tai oikeuta ylimielisiä olkiukkojasi

Faktaa on, että meidän ymmärryksemme merien lämpökierrosta on vajavainen. Mittaridata, varsinkin historialinen data hyvin vajavaista. On kyllä hieman ihan tieteen tekemistä ymmärtävänä rohkeaa todeta johonkin laskelmaan, jossa ei hyvin ilmeisesti tiedetä kaikkia asiaan vaikuttavia premissejä sekä data on hyvin rajallista - todeta merien pintalampötilan nouseen asteella... Oikeasti sitä ei voi varmasti laskea. Tiedät sen itsekin. Siksi kyse on uususkonnosta, kun hyökkäät perusteltua kritiikkiä vastaan, kuten hyökkäät. Tiedät sen itsekin.

Jännää tämä ylimielisyys.

OK, ehkä heittoni tieteen tekemisestä oli typerä eikä olisi pitänyt kohdistua sinuun.

Onko sinulla siis taustaa luonnontieteistä, ja/tai laajan mittaus- tai muun datan käsittelystä, ja siihen liittyvästä tilastomatematiikasta?
Kai sen voi täällä nimettömänä kertoa. Itselläni on.

Ymmärrän erittäin hyvin että ymmärryksemme on vajavainen.
Mutta kysymys on, onko se vajavainen ymmärrys kuitenkin riittävän hyvä?

"Täydellisyys on hyvän vihollinen".

Mielestäni kritiikkisi olisi perusteltua, jos

1. esittäisit tietosi mittausverkosta
2. selittäisit missä mielessä se on liian vajavainen, kvantifioisit sen epävarmuuden
3. vertaisit laskemaasi epävarmuusmarginaalia siihen jonka nuo muut tiedemiehet ovat esittäneet. Koska he ovat tietenkin myös ottaneet epävarmuudet huomioon, kvantifioineet ne, ja verranneet laskemaansa epävarmuusmarginaalia tuloksiinsa. Ja todenneet että epävarmuus on sen verran pieni että tulokset voi esittää julkisesti ja asettaa ne tiedeyhteisön arvioitaviksi, kuten tieteelliset tulokset aina.

Sen sijaan kritiikki tasolla "tietomme on vajavaista" ja "lämpötilahistoriadata on mitätöntä" ei ole perusteltua, koska siinä ei esitetä mitään perusteluja.
Se mielestäni osoittaa että olet liikkeellä ihan täysin mutu-tuntumalla, ja asenteella että se nyt on ihan sama mitä on mitattu ja laskettu, ja miten, ja kuka, vajavaista ja mitätöntä se on kumminkin.

Edit.
5 minuutin googlaamisella löytyi esim. tällainen.
https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WGIIAR5-Chap30_FINAL.pdf

Merien lämpötilasta on juttua sivunumerosta 1664 alkaen. Jos luetaan molemmat tämä ensin, voit sitten esittää lisää perusteluja kritiikkiisi. Tietysti siinä viitataan useisiin alkuperäisiin tieteellisiin artikkeleihin. Jos pitäisi oikeasti ymmärtää ne niin hyvin että voisi oikeasti esittää kritiikkiä, siihen ei taida meidän aika eikä ymmärrys riittää..

Kuten tiedät, tieteen teossa kritiikki menee ensisijaisesti niin, että kun joku esittää tieteellisiä tuloksia (kuten tässä ne alkuperäiset tieteelliset artikkelit joihin on viitattu), muut tiedemiehet arvioivat niitä - joskus hyvin raivokkaasti - ja esittävät kritiikkiä. Sitten jos ylivoimaisesti suurin osa arvioijista toteaa että OK, tulokset näyttävät luotettavilta, tulokset on "yleisesti hyväksytty".
Siis jos joku yksittäinen tai muutama tiedemies on eri mieltä, se ei tarkoita että tutkimustulos on mitätön.

Edit 2.
Tuo paperi näkyykin olevan IPCC 5 eli vähän vanha, varmaan IPCC 6 löytyy myös jostain ehkä.
Ja kuten huomaat, siellä on tuloksien epävarmuuksia kuvattu sanallisesti

"virtually certain"
"very likely"
"likely"

Koska eihän kukaan tällaisissa asioissa voi paljon mistään asiasta väittää että asia on täysin absoluuttisen 100.000% varma.
Kaikki tiedemiehet sen ymmärtävät, varmaan sinäkin.

Tuo "virtually certain" kuvastaa erittäin pientä epävarmuutta.

Luultavasti IPCC 6 raportissa asiat ovat edelleen varmistuneet koska tutkimusta on taas tehty lisää useita vuosia. Siis voi olla että nykyään on jo enemmän "virtually certain" asioita.

[P]

^Tuo mittausverkon mitättömyys, varsinkin historiadatan osalta on käyty monen monta kertaa läpi tässäkin keskusteluketjussa.

Mutta referoin. Se merenlämpötilan historiadata perustuu useampien valtioiden pintamittauksiin rannikoilla. Ja muutamien valtioiden rannikovartiostojen, laivastojen yms. merivedenlämpömittauksiin, joiden menetelmät ovat olleet hyvin kirjavia.
Yhdessä vaiheessa jotkut mittaajat ottivat laivalla vettä sankoon merestä ja siitä sangosta kannella mitattiin lämpö elohopeamittarilla. Sitten siirryttiin ottamaan vettä jostain laivan läpiviennin hanasta usein konehuoneessa sankoon ja taas mittailtiin sangosta konehuoneessa veden lämpötilaa. Mittaustulokset pelkästään elohopeamittarin vuoksi ovat vähintään noin +- aste. Ja mikä lie on kirjavien mittaustapojen vaikutus? Viimeinen aste lie katsojan silmästä?? Sitäkin on kuulemma yritetty jotenkin vakioida tutulla keinolla - adjustoimalla. Miten oikeasti tuollaista sekavaa dataa voi adjustoida? Siis se merivedenlämpötilan historiadata on kerätty pääosin täysin satunnaisista pisteistä ja paikoista sekalaisilla vaihtelevilla metodeillla. Mitattu silmämääräisesti elohopeamittarilla, kirjattu käsin tulokset lokikirjoihin. Ja nyt myöhemmin sitäkin dataa on "adjustoitu" jokuseen kertaan...

Jos vertailtava historiallinen data on tälläistä ja siihen verrataan sateliitti- ja kehittyneiden paikansa ilmoittavien poijujen järjestelmällä kerättyyn dataan, niin ongelmat datan vertailukelpoisuudessa ovat ilmeiset. Vai kiistätkö?

Ja toinen ongelma ovat ne merivirrat ja oskilaatiot. Itsekin tunnustit niiden luoman ongelman. Merivirtauksia ja oskilaatioita on löydetty valtava määrä lisää sinä aikana, kun olen tätä ilmastonmuutosgenreä seurannut, siis jostain noin 1990, eli 34 vuotta. Löydettyjä uusia virtauksia ja oskilaatioita ei tunneta kunnolla. Ja on ilmeisen todennäköistä, että niitä on vielä löytämättä.

Se, että suhtautuu järkevän kriittisesti l 1960-2020-luvun pintameriveden lämmön nousuun asteella, jonkin laskelman perusteella on ihan perusteltua, kun tietää miten huterolla pohjalla meriveden lämpötilanmittaus oli noin vuonna 1960 ja pitkään sen jälkeen. Ja miten huterolla pohjalla on ymmärryksemme valtamerien lämpökierrosta.

Tieto lisää tuskaa tieteessäkin ja vähentää taydelistä varmuuden tunnetta.

Ja olisi hyvä ja tieteellistä selvittää itse itselleen esim. tuo meriveden historiadatan mittauksen ailahtelevuus, ennen kovin vahvojen mielipiteiden esittämistä.

[vastarannan kiiski]

Tieto lisää tuskaa tieteessäkin ja vähentää taydelistä varmuuden tunnetta.

OK, no kun sinulla on noin laaja ymmärrys asiasta, voisitko vaikkapa kritisoida vähän tarkemmin tuota Isagogen postaamaa artikkelia, mikä siinä on eniten pielessä.
Tässähän on huolellisesti kuvattu mistä mittaukset ovat kotoisin, ja kuinka niitä on käytetty laskelmissa.

https://link.springer.com/article/10.1007/s00376-024-3378-5#preview

Tässä vähän copy-paste, artikkelissa lisää.

Mikä näistä onkaan se jossa on mitattu ämpäristä laivan kannella?

Edit. ja kuten kirjoitin, täydellistä varmuuden tunnetta ei luonnontieteissä saavuteta. Ei edes "virtually certain" ole täydellisen varma.
Mutta, "virtually certain" on lähes varma, tarkoittaen että epävarmuus on erittäin, erittäin vähäinen.

Edit 2.
Itselläni on kokemusta laajan, epävärman, sekavan data käsittelystä, ja tiedän että sellaistakin dataa voi käsitellä. Ihan turha väittää että ei voisi.
Kaikessa mittausdatassa on kohinaa jne jne ja keskiarvoistukset täytyy tehdä jollain tavalla, ym.
Siihen on kyllä ihan matematiikkaa olemassa.

Joskus tuloksena saadaan että data on niin sekavaa että siitä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä. Mutta silloin se ei ole "virtually certain", "very likely" eikä edes "likely".
Silloin tiedemiehet toteavat että pitää mitata lisää ja tutkia ja laskea lisää.

2.    Data and methods
The source data are obtained from in situ measurements made available through the World Ocean Database (WOD)
(Boyer et al., 2018), the primary data source for all data products. The main subsurface observing system since 2005 is
the profiling floats from the Argo program (Argo, 2023), whereas other data sources, including XBTs from ships of
opportunity, conductivity–temperature–depth (CTD) data from research ships, instrumented animals, gliders, moored
buoys, and ice-tethered profilers, augment observations globally and are primary sources in shallow seas/continental
shelves, and high-latitude seasonal ice covered areas. The differences between the data products arise from additional in
situ observations owned by the data center, data quality control (QC), climatology, vertical interpolation, gap-filling,
and other data processing techniques (Abraham et al., 2013; Boyer et al., 2016; Cheng et al., 2022a). All instrumental
data are used for the IAP/CAS and NCEI/NOAA products.
This paper presents the most up-to-date information from IAP/CAS and NCEI/NOAA for 2023, incorporating the latest
data quality processing and mapping techniques. Both the IAP/CAS and NCEI/NAA datasets are monthly gridded
products, have 1° × 1° horizontal resolution, and cover the ocean's upper 2000 m.
IAP introduced a major update in 2023 based on a previous version in Cheng et al. (2017); the data quality-control
named the CAS-Ocean Data Center (CODC) Quality Control system—CODC-QC (Tan et al., 2023), where only the
"good" data (flag = 0) are used. XBT biases have been corrected by an updated scheme in Cheng et al. (2014) modified
and extended to 2023. Mechanical Bathythermograph (MBT) biases have been corrected using a newly available
scheme of Gouretski and Cheng (2020). Correction for a significant systematic bias in bottle data was applied using a
newly proposed correction scheme (Gouretski et al., 2022).
Bias corrections for temperature profiles from sensors attached to marine animals recommended by Gouretski
et al. (2023) were also applied. Together, these changes in QC procedure and bias corrections resulted in a stronger
long-term upper 2000 m OHC trend for the 1960–2023 and 2005–2023 periods.
For NCEI/NOAA data, an objective analysis approach from Levitus et al. (2012) is used for spatial interpolation.
The XBT biases are corrected with the Levitus et al. (2009) approach. The NCEI analysis assumes no temperature
change where there is no data, which will underestimate the OHC in areas without data. However, due to Argo and other
components of the ocean observing system, the coverage since 2005 is greater than 80% of the global ocean to 2000
m. Another aspect of the NCEI procedure that can lead to an underestimation of OHC is the flagging of Argo profiles
in mesoscale eddies and other oceanic features, which in recent years are more than five standard deviations from the
long-term (1955–2006) mean for the geographic area in which they are encountered, and thus flagged as outliers and
not incorporated into the global OHC integral calculation (Tan et al., 2023). While steps are being taken to amend the
QC steps to account for the features of a warming ocean, the NCEI estimates presented here do not fully represent
these features in the global integral. The consequence is that the NCEI estimates are thus inherently conservative.

[JoKaGO]

^Propagandaa, ei kantsi lukea 

Laittakaa kolmeen pointsiin ilmaston teorianne, niin joku voisi uskoakin asiaanne. Mutta eihän tuollaisia Vanhan Testamentin mittaisia postauksia lue kuin pari innokkainta, ja jos asia vaatii Postillan, Raamatun ja Katekismuksen tullakseen selitetyksi kansalaisille, niin eikö kyseessä olekin silloin - uskonto?

[P]

^^Jos siellä on vanhempaa historiadataa merien lämpötilasta kaytetty ajalta ennen satelliitteja ja mittauspoijujärjestelmiä, niin kyllä siellä on ämpärimittauksia oltava mukana. Siis nykyään niitä jotenkin adjustoituja ämpärimittauksia, siis synteettistä dataa pohjimmiltaan.

Tuskin tämä Isogonekaan noita kaikkia postaamiaan on syvemmällä ajatuksella on käynyt läpi. Copypaste onnistuu meiltä kaikilta. Tässä nyt yritetään jotenkin vedota auktoriteetteihin floodaamalla lähteitä. Miksi et käy itse noita läpi ja kaiva esiin sitä, mitä haluat noilla sanoa. Siis perehdy ja kiteytä omin sanoin. Kun ikää on kertynyt ja on opiskellut ennen wokea, niin erittelemättömät muiden kirjoittamat copypaste vyörytykset eivät tee vaikutusta, kun kuten totesin copypaste on keksitty. Aikana ennen copypastea tuollaisten naputtelu vaati kyllä viihteliäisyyttä ja osoitti vähintään omistautuneisuutta aiheelle, mutta ei lisännyt niiden informaatioarvoa verrattuna näihin copypastettuihin.

[vastarannan kiiski]

^Propagandaa, ei kantsi lukea 

Laittakaa kolmeen pointsiin ilmaston teorianne, niin joku voisi uskoakin asiaanne. Mutta eihän tuollaisia Vanhan Testamentin mittaisia postauksia lue kuin pari innokkainta, ja jos asia vaatii Postillan, Raamatun ja Katekismuksen tullakseen selitetyksi kansalaisille, niin eikö kyseessä olekin silloin - uskonto?

OK, 3 pointsia

1. maapallon ilmasto on muuttunut ja lämpötilat ovat nousseet.
Todisteena mittaukset, kasvillisuuden ja eläimistön muutokset, jäätiköiden sulaminen, Jäämeren jääpeitteen väheneminen jne. jne.

2. tämä johtuu  kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä.
Todisteena näiden kaasujen fysikaaliset ominaisuudet, ja ilmastomallinnuksen tulokset, erityisesti tietyt ilmiöt joita ei voi selittää muuten, kuten stratosfäärin viileneminen, ja alailmakehän lämpeneminen jne. jne.

3. Jos kasvihuonekaasujen pitoisuus pysyy korkeana tai nousee edelleen, ilmastonmuutos etenee.

[vastarannan kiiski]

Miksi et käy itse noita läpi ja kaiva esiin sitä, mitä haluat noilla sanoa.

No sen takia että en tietenkään edes ymmärrä puoliakaan mitä siellä on tehty.
En katso pystyväni kritisoimaan.

En kritisoi sitä putkimiestäkään, joka tekee putkiremonttia.

Millä perusteella kritisoisin kumpaakaan, jos en ymmärrä puoliakaan siitä mitä he tekevät?

[JoKaGO]

^Propagandaa, ei kantsi lukea 

Laittakaa kolmeen pointsiin ilmaston teorianne, niin joku voisi uskoakin asiaanne. Mutta eihän tuollaisia Vanhan Testamentin mittaisia postauksia lue kuin pari innokkainta, ja jos asia vaatii Postillan, Raamatun ja Katekismuksen tullakseen selitetyksi kansalaisille, niin eikö kyseessä olekin silloin - uskonto?

OK, 3 pointsia

1. maapallon ilmasto on muuttunut ja lämpötilat ovat nousseet.
Todisteena mittaukset, kasvillisuuden ja eläimistön muutokset, jäätiköiden sulaminen, Jäämeren jääpeitteen väheneminen jne. jne.

2. tämä johtuu  kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä.
Todisteena näiden kaasujen fysikaaliset ominaisuudet, ja ilmastomallinnuksen tulokset, erityisesti tietyt ilmiöt joita ei voi selittää muuten, kuten stratosfäärin viileneminen, ja alailmakehän lämpeneminen jne. jne.

3. Jos kasvihuonekaasujen pitoisuus pysyy korkeana tai nousee edelleen, ilmastonmuutos etenee.

Kiitos hienosta kiteytyksestä!

1. Mutkia vedetty suoriksi. Lämpötilat ovat sahanneet kuuman ja jääkauden väliä lähes syklisesti

2. Kasvihuonekaasut ovat vain yksi muuttuja kuviossa, ehkä jopa pieni.

3. Ei, vaan siinä tapauksessa ilmasto lämpenee.

[P]

^^^Tuo sinun numero kakkonen ja kolmonen ei kyllä osoita tieteellistä ajattelua lainkaan. CO2-teoria on teoria. Se että oletat lämpenemisen syyn olevan pelkkä CO2 on kyllä aikamoinen ajatteluvirhe, jos itseäsi tiedettä ja tieteellistä ajattelua ymmärtävänä pidät?

Sinun kannattaa selvittää itsellesi termit kausaliteetti ja korrelaatio.  CO2 on todistetusti korrelaatiosuhteessa ilmaston lämpötilaan. Mutta CO2:den kausaliteetin määrä suhteessa lämpötilaan taas on yhä todistamatta.