Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Stratosfääri vs. Troposfääri,
KVG,
Ei kaikkea tarvitse itse keksiä.

https://www.eumetsat.int/tropospheric-warming-and-stratospheric-cooling-21st-century

in the first two decades of the 21st century, the Earth's lowest atmospheric layer – the troposphere – warmed significantly, by up to 0.5 K per decade, while the layer above that – the stratosphere - cooled by about the same amount.

Ja tosiaan, asia on monimutkainen ja arviointi on vaikeaa.

Edit. Ehkä vielä vaikeampaa kuin vaikkapa putkiremontti. Sen takia sekä putkiremontissa että ilmastonmuutoksen arvioinnissa voisi kuunnella asiantuntijoita.
Tietysti jos on oikein pässi eikä usko mitään eikä ketään, kannattaa kehittää itse omassa takahuoneessaan omat arviot sekä putkiremontista että ilmastonmuutoksesta.

Yhtä oikein varmaan menee ilmastotieteilijän putkiremontti, ja putkimiehen ilmastonmuutosarvio 

Quantifying the rate of warming and cooling in the different layers of the free atmosphere is a difficult task, as evidenced by the low confidence the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) assigned, in its fifth assessment report, to the temperature changes in the free atmo­sphere (IPCC, 2013). However, in its sixth assessment report IPCC saw an improved confidence assigned to these temperature changes, in particular for the period after 2001 (IPCC, 2021). This is largely due to the addition of a new satellite-based data record, i.e. the Global Navigation Satellite System (GNSS) Radio Occultation (RO) data.

Jaa nyt katsellaan kahta vuosikymmentä, koko sarjan mittainen lämpenemistahti satelliiteissa on +0,14°C vuosikymmen, mutta nyt sitten kahden vuosi kymmenen seuranta riittää  tuolla aikavälillä eli 20 vuoden aikana lämpenemistahti on näemmä ollut +0,25°C vuosikymmen. Vain puolet siitä mitä lähteessäsi.

Mutta joo, eräs Lindzen kirjoitti stratosfäärin viilenemisestä jo 1960 luvulla, että se ei ole mikään uusi juttu, vaikka sitä nyt kovasti koetetaan sellaiseksi julistaa.

Edittinä, maanpäälliset sarjat ovat lämmenneet samalla 20 vuoden aikavälillä +0,6°C, eli satelliitteja enemmän. Vaikka troposfäärin pitäisi lämmetä enemmän.

[Roope]

...Miksi IPCC on pitänyt ja pitää edelleen mukana käytännössä mahdottomaksi tiedettyä hiilipäästöjen jatkuvaan kasvuun perustuvaa 8.5-skenaariota, jonka todennäköisyys on kertaluokkia pienempi (tai suoraan tasan 0) kuin viilentävien tulivuorenpurkausten?

En voi vastata IPCC:n puolesta, joten seuraava siis omaan järkeilyyni ja kokemuksiini perustuen. Tästähän on jo aikaisemmin keskusteltu, mutta tällä kertaa osittain vastasit jo itse tähän kysymykseen. Kuten totesit, ihmisen ja ihmiskunnan toiminta on erittäin vaikeasti ennustettavissa, mistä todistavat lukuisat täysin pieleen menneet ennusteet.

En todennut enkä tarkoittanut tuollaista vaan päinvastoin, että väestöennusteskenaarioissa on töpeksitty huolella, kun historian perusteella sporadiseksi mutta merkittäväksi havaittua haittamaahanmuuttoa on systemaattisesti vähätelty. Syynä voisi pitää myös skenaarioiden laatijoiden epäpätevyyttä, mutta epäilen enemmän poliittisia syitä.

Uusista skenaarioista ssp5-8.5 on hyvin epätodennäköinen, mutta tuskin kukaan voi sitä mahdollisuutta täysin sulkea pois, että suurin piirtein kaikki menee tällä vuosisadalla ihmiskunnan kehityksessä pieleen: alkaa vaikkapa valtava kahden tai kolmen tai jopa useamman leirin kilpavarustelu jonka yhteydessä teollista tuotantoa kaikkialla kasvatetaan, loputkin hyödynnettävissä olevat fossiiliset polttoaineet kaivetaan ja pumpataan esiin ja lisää löydetään teknologian kehittyessä.

Jouduit siis ihan itse keksimään mielikuvituksellisen selityksen skenaariolle, kun edes IPCC itse ei usko siihen, vaan skenaarion mukana roikottamista puolustellaan nykyään referenssinä pitämisellä.

Luultavasti todellinen syy siihen kuten myös lobbareiden, tutkijoiden ja valtamedian laajasti väärinkäyttämän skenaarion suosimiseen on poliittinen. Elokapinajengihän halveksii IPCC:n raportteja liian positiivisina.

Toinen syy on eräs ilmastotutkimuksen sisäinen tekijä.
...
Ja kolmas syy on sitten hiilenkierron vaste ihmisperäisellä CO2-pitoisuuden kasvulle ja lämpenemiselle (viestini kuva).
...
Näistä syistä on ihan järkevää, että takataskussa on myös tutkimusta niistä olosuhteista, joissa ilmakehän CO2-pitoisuus pääsee nousemaan niin korkealle, että se ei nyt tunnu todennäköiseltä.

En osta. Toki tuotakin saa ja on syytä selvittää, mutta ei ole mielekästä perustetta sisällyttää skenaariota IPCC:n raportteihin. IPCC on varmasti tietoinen kyseisen ääriskenaarion käytöstä ilmastonmuutospropagandan maailmanlopulla pelottelussa, mutta ei ole tehnyt tietääkseni mitään hillitäkseen sitä.

En tarkoita tällä sinua, mutta tässä on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa ilmastoskeptisen leirin ilmastotutkimusta kohtaan kohdistama kritiikki on koomisen epäkoherenttia.Toisaalta kritisoidaan ilmastotutkimusta siitä, että se ei ota huomioon odottamattomia ja epätodennäköisiä tulevaisuuden tapahtumia (isoja tulivuorenpurkauksia, Auringon valtavaa, nopeaa tehonvaihtelua) ja toisaalta sitten kritisoidaan ilmastotutkimusta siitä, että se käyttää "epärealistisia" skenaarioita, joiden toteutuminen on spekulaatiota. Ja sama koskee ilmastoskeptikkojen argumentaatiota siitä, että mitkään fossiilivarannot eivät tule riittämään ssp5-8.5:n toteutumiseen.

En ihan saanut kiinni, mikä tuossa oli niin "koomisen epäkoherenttia". Totta kai ilmastotutkimusta kuten mitä tahansa tutkimusta voidaan arvostella ihan mistä suunnasta tahansa, ja tutkimus kestää sen tai ei kestä. Tuo kritiikin kritiikki kuulostaa minusta samantapaiselta kuin lianderssoneiden "persut haluavat vähentää turvapaikanhakua, mutta leikkaavat kehitysavusta".

Joka tapauksessa ssp5-8.5-skenaarion toteutumisen todennäköisyys skenaarioon sisällytetyn fossiilienergian kulutuksen loputtoman kasvun vuoksi on nolla (0) muualla kuin scifissä.

[P]

^Tuohon voidaan vaikuttaa mittauspisteiden sijoittelulla ja menneen mittaustiedon "adjustoinnilla" viileämmäksi.

Esim. Kittilän Pokassa ei tulla mittaamaan vastaavia lukuja kuin 1999 mitattiin, koska mittausasema on siirretty ihan eri paikkaan. Ennen se oli matalalla jokilaaksossa, nyt korkeammalla tunturin rinteellä...

Oletko siis sitä mieltä, että Ilmatieteen laitos systemaattisesti siirtää asemia luodakseen illuusion lämpenemisestä? Jos näin on, sen luulisi olevan helpohkosti osoitettavissa. En ainakaan tiedä kenenkään tehneen tällaista analyysiä.

Olenko esittänyt jonkin tuon kaltaisen mielipiteen? En ole. Olen todennut vaan faktan, että ennätyskylmiä mitannut piste on siirretty lämpimämpää paikkaan. Paikalliset ovat mitanneet entisessä mittauspaikassa paljon kylmempiä epävirallisia lukuja, kuin uudessa paikassa mitataan. Ja se johtuu mittarien sijainnista .

Miksi sinusta se mittauspaikka siirrettiin paikkaan, jossa saadaan aikaisemmasta mittaridatasta jopa useita asteita lämpimämpiä mittaustuloksia johtuen paikan luonteesta?

Miksi rikkoa data-aikasarjan loogisuus mittauspaikkaa radikaalisti muuttamalla?

Selitä sinä, kun olet sitä mieltä, että faktatieto mittauspaikan muuttamisesta ja sen vaikutuksista mittaustuloksiin on faktaa, mutta asian pohtiminen ja mainitseminen on "salaliitto- pohdintaa. Miksi mittauspaikka siirrettiin? Mikä tieteellinen perusta moiselle oli? Miksi mittauspaikkojen siirroista ei ole tehty analyysia?

Kuopiossa mittauspaikka siirrettiin lentokentän laidasta parin kymmenen kilometrin päästä yliopiston kampusalueelle rakennusten läheisyyteen. Miksi?  Tunnettua on, että Siilinjärvellä UHI:n ulkopuolella mitataan kylmempiä lukuja, kuin kaupungissa.

Miksi mittauspaikan siirto? Lentokentällä yhä mitataan lämpötilaa ja muuta kentän omaan / ilmailun käyttöön. Selitä sinä? Odotan mielenkiinnolla tieteellistä perustelua noille mittauspaikan siirroille.

Ihan yhtä loogista olisi siirtää Kaisaniemen mittauspiste vaikka Nuuksioon. Miten arvioisit siirron vaikuttavan "Helsingin"  mittaustuloksiin, kun samaan aikasarjaan "Kaisaniemenä"  ne tulokset sieltä uudelta mittauspaikalta laitettaisiin.

[mannym]

.
Saa poistaa, ei jaksa enää opettaa putkimiehille tilastotiedettä

Edit.
Toisaalta, en minäkään jaksaisi opetella tekemään putkiremonttia. Mutta en yritäkään vaan tilaan asiantuntijan.

Tilastotiedettä on monenlaista. On hauskaa katsella että 44 vuoden aikasarjassa ei voi tehdä mitään päätelmiä 11 vuoden perusteella. Tai 17. Mutta silti 44 vuoden aikasarjassa voi tehdä päätelmiä 20 vuoden aikaväliltä. Se on sitä kirsikanpoimintaa.

Varsinkin jos aiemmin piti aloittaa aikasarjan alusta ja käyttää koko aikasarjaa, niin on hassua että sama henkilö alkaa poimimaan sieltä itselleen sopivia pätkiä kun ne tukevat narratiivia.

Lämpötilasarjassa satelliiteissa havaittiin 17 tai 18 vuoden lämpenemätön hetki, sen jälkeen on lämmennyt mutta se paussi on siellä kuitenkin. satelliittisarjassa merijään alalta tällä hetkellä alhaisin minimi on jo 11 vuotta vanha eikä sen alle ole menty. Jolloin systemaattista häviämistä ei tahdo tapahtua, eikä varsinkaan kiihtyvää hupenemista ole havaittavissa. Päin vastoin, se hupeneminen on tauolla ja trendi viimeisen vuosikymmenen aikana on lievästi kasvusuuntainen.

Se pysyykö se sellaisena, sen kertoo aika, mutta joka vuosi jona se ei vähene, on yksi vuosi lisää alarmistien harmiksi

[vastarannan kiiski]

Tilastotiedettä on monenlaista.

Jeba jeba 

[Caucasian]

Tilastotiedettä on monenlaista.

Jeba jeba 

Just...
tilastotiede ei ole sama kuin ilmasto vaan vain apuväline. Tilastothan ovat lopulta vain lukuja. Tällä hetkellä ilmastomallien ennusteet ovat pitkälti lottoamista, joten tilastoista ei voi ennustaa seuraavia numeroita. Ja en ole putkimies ja epäilen että sinä et ole mikään tiedemies millään alalla.

[P]

^Ja aika moni yliopistoissa lusinut on suorittanut vähintään tilastotieteen perusopinnot, joten monella tänne kirjoittelevalla on jonkintasoinen käsitys tilastotieteen menetelmistä. Uskoisin, että useampi tänne kommentoiva on suorittanut jossain määrin tilastotieteen opintoja, kuin opiskellut putkimiestaitoja. Mutta ne eivät sulje pois toisiaan. Varmasti on useita tilastotieteeseen perehtyneitä putkimiehiäkin.

Lievästi eräällä kommentoijalla vaikuttaa olevan hieman ylimielinen asenne... Mutta onkohan siihen perustetta?

[tinnitus]

Miksi sinusta se mittauspaikka siirrettiin paikkaan, jossa saadaan aikaisemmasta mittaridatasta jopa useita asteita lämpimämpiä mittaustuloksia johtuen paikan luonteesta?

Nopea googlaus löytää Ylen artikkelin https://yle.fi/a/3-10621333

Ilmatieteen laitokselta kerrataan pyynnöstä vielä vuonna 2008 tapahtunutta Pokan lämpömittarin siirtoa. Säähavaintoasemat pyritään sijoittamaan niin, että ne edustaisivat mittauspaikkansa lisäksi lähiympäristön sääoloja. Tämä tarkoittaa, että kymmenen kilometrin sisällä sääasemasta mitattu arvo ei poikkea sääaseman arvoista liikaa.

Ilmatieteen laitos tavoittelee alueen keskimääräistä lämpötilaa, joka pätee suuressa osassa alueen "pisteistä".

Nyt Pokan tapauksessa me siirryimme tällaiselta vain pientä aluetta kuvaavalta paikalta mittaamaan paikkaan, joka edustaa paremmin aluetta yleensä.

Tämä kuulostaa minusta ihan validilta syyltä.

Miksi rikkoa data-aikasarjan loogisuus mittauspaikkaa radikaalisti muuttamalla?

Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemat tuottavat dataa ensisijaisesti säätiedotteiden ja sääennusteiden tarpeisiin, historiatiedon kerääminen on sen sivutuote. Olisi tietysti ihanteellista jos jostain löytyisi ylimääräistä rahaa eheiden aikasarjojen tuottamiseen ilmastotutkimuksen tarpeisiin, mutta veikaan että viimeistään nykyinen hallitus olisi sen leikannut.

[Lahti-Saloranta]

Vuonna 608 Eufrat ja Tigris jäätyivät ja 829 Niili jäätyi. Sitten 800-luvun loppupuolella tuli "ilmastonmuutos" ja lämpö palasi takaisin. Viikingit asuttivat Grönlannin, jossa viljeltiin vehnää. 1200-luvun lopulla alkoi nk. pieni jääkausi, joka jatkui 1800-luvulle asti. Vielä 1300-luvulla oli niin kylmää, että Ruotsissa koivut halkesivat kylmyydestä ja ranskalaiset "pilkkoiva" punaviininsä kirveellä tynnyreistä. Viikingit muuttivat pois Grönlannista ja 1658 Ruotsin kuningas Kaarle X vei joukkonsa Skånen rannikolta jäätä pitkin Saksaan. Kuningas Kaarle XI viimeisinä vuosina (1696–1697) mentiin lumen takia reellä juhannuskirkkoon. Vuosina 1920 – 1930 lämpötila nousi ja 1939 kylmyys palasi "normaalille tasolle". Sitten kovat pakkaset palasivat vuosina 1978–1987, joka oli kylmin jakso Suomessa sitten 1870. Taas mennään ylöspäin – vai mennäänkö?

Tuollaiseen " ilmaston muutoksesta kertovaan juttuun törmäsin.". Juttu sinällään on sivuseikka mutta yhden kysymyksen se herättää, nimittän sen että koska se ilmasto on noiden ilmastokiihkoilijoiden mielestä sopiva ja poikkeama siitä on ilmaston muutosta jota pitäisi torjua. Oliko se ilmasto silloin sopiva kun viikingit viljelivät vehnää Gröönlannissa vai silloin kun Niili oli jään peitossa.

[vastarannan kiiski]

^Ja aika moni yliopistoissa lusinut on suorittanut vähintään tilastotieteen perusopinnot, joten monella tänne kirjoittelevalla on jonkintasoinen käsitys tilastotieteen menetelmistä. Uskoisin, että useampi tänne kommentoiva on suorittanut jossain määrin tilastotieteen opintoja, kuin opiskellut putkimiestaitoja. Mutta ne eivät sulje pois toisiaan. Varmasti on useita tilastotieteeseen perehtyneitä putkimiehiäkin.

Lievästi eräällä kommentoijalla vaikuttaa olevan hieman ylimielinen asenne... Mutta onkohan siihen perustetta?

Mun mielestä enemmän ylimielisiä täällä on ne jotka vänkää että kaikki tutkimukset ja mittaukset on päin persettä vaikka selvästi eivät ymmärrä mistään mitään.

Matematiikan yliopistotutkinto mulla on, tohtorin papereita ei ole.

Ilmastotutkimusta olen työkseni tehnyt vain 1990-luvulla ennen kuin siirryin kaupallisempiin hommiin. Silloin kyllä perehdyin syvällisesti sen aikaisiin tutkimuksiin mm. IPCC eka raporttiin, julkaistiin kai 1990.
Mutta olen kyllä seurannut asiaa 30 vuotta, tosin tietysti esim Isagogeen verrattuna en minäkään paljon näistä tiedä.

Isagoge tuntuu olevan oikea ammattilainen.

[Caucasian]

^ lähinnä ennustukset on päin persettä, kait ne osaa sentään mitata. Tosin epärehellisyyttä esiintyy niissäkin. Ongelma ilmastotieteessä on neuvostoliitto eli yksi päätetty totuus.

[P]

Näin myös ensimmäiseen IPCC:n raporttiin jollain tasolla perehtyneenä ja noin 34 vuotta aihetta seuranneena amatöörinä taas vain floodaan tälläistä tyhmää, jolla ei varmasti ole yhtään mitään vaikutusta mittaridataan aikasarjoihin, kun muinoin olen ollut kesäduunissa putkimiehen apulaisena ja putkihommat omiin tarpeisiin sujuvat vielä. Ihan pikkueroja vain maksimissaan 3-4 astetta, joilla ei ole mitään merkitystä, kun lasketaan tieteellisesti tilastollista keskiarvoa muutaman desimaalin tarkkuudella. Onneksi on erikseen tilastotiedemiehet ja putkimiehet, jotka säätävät pikkuasioista.

Jotenkin tuntuvat nuo pakkasennätysmittauspaikat tippuvan mittausverkostoista tai niitä siirrellään muihin paikkoihin. Varmaan kyse on ihan puhtaasta sattumasta. Muun syyn pohtiminen on vain salaliittoteoria. Jostain syystä vaan ei enää tule samanlaisia pakkasennätyksiä kuin ennen. Syynä pitää olla ilmastonlämpeneminen, joka "pohjoisessa on tuplat nopeampaa", kuin muualla. Ja selkeästi uusien pakkasennätysten puute on merkki ilmaston lämpenemistä, kuten täälläkin ketjussa pätevästi pääteltiin.

"Naruska piti Suomen pakkasennätystä hallussaan vuodesta 1985. Sitten se poistettiin Ilmatieteen laitoksen virallisesta mittausverkostosta. ( Siis poisto 1997/98)
Naruska piti Suomen pakkasennätystä hallussaan vuodesta 1985. Sitten se poistettiin Ilmatieteen laitoksen virallisesta mittaausverkosta.

SUOMEN kaikkien aikojen pakkasennätys on kiistelty aihe.

Virallisesti Suomen mittaushistorian alhaisin lämpötila mitattiin 28. tammikuuta 1999 Kittilän Pokassa. Ennätyslukema oli 51,5 pakkasastetta.

Todellinen pakkasennätys saatettiin tehdä kuitenkin 180 kilometriä koillisemmassa.

Samaisena yönä Sallassa Naruskassa mitattiin Oulun yliopiston kasvitieteen laitoksen automaattimittarilla pakkasta 54,4 astetta.

Naruska oli poistettu vain puolitoista vuotta aiemmin Ilmatieteen laitoksen virallisesta mittausverkostosta. Niinpä Ilmatieteen laitos hylkäsi hurjan tilastolukeman.

– On aivan mahdollista, että Oulun yliopiston laitteet ovat näyttäneet oikeaa tulosta, mutta periaatteesta voimme hyväksyä vain omassa valvonnassamme olevien laitteiden tulokset, kertoi Ilmatieteen laitoksen meteorologi Tuomo Sankola Ilta-Sanomien paperilehdessä 3.2.1999."


https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010106350.html


Ja niin se menneisyys Pokassa aikasarjassa viileni ihan kylmän tieteellisin perustein. Mitenkäs muuten. Joka muuta ajattelee, kuin puhdasta tiedettä, niin tikulla silmään? Samassa aikasarjassa muutos jopa 3-4 astetta lämpimämpää mittauspaikkaan on pyyteetöntä tiedettä. Joka muuta väittää, niin tieteellisellä tikulla simmuun tieteen vastustajaa, mitä lie putkimiestä?

"Ilmatieteen laitokselta kerrataan pyynnöstä vielä vuonna 2008 tapahtunutta Pokan lämpömittarin siirtoa. Säähavaintoasemat pyritään sijoittamaan niin, että ne edustaisivat mittauspaikkansa lisäksi lähiympäristön sääoloja. Tämä tarkoittaa, että kymmenen kilometrin sisällä sääasemasta mitattu arvo ei poikkea sääaseman arvoista liikaa.

Ilmatieteen laitos tavoittelee alueen keskimääräistä lämpötilaa, joka pätee suuressa osassa alueen "pisteistä".

– Nyt Pokan tapauksessa me siirryimme tällaiselta vain pientä aluetta kuvaavalta paikalta mittaamaan paikkaan, joka edustaa paremmin aluetta yleensä.

– Ennen Pokan lämpötila mitattiin jokilaakson varrelta ja nyt ylempää pieneltä harjanteelta. Kylmä ilma valuu jokilaaksoihin ja siellä voidaan talvella mitata useita asteita kovempia pakkasia, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Ilmatieteen laitoksen automatisoitu sääasema lepää kuusimetsän sylissä, samalla harjulla kuin linkkimasto. Kuva: Kaija Länsman / Yle
Pokan kylässä parilla asteella on merkitystä. Kokkomäki kertoo seuraavansa huvikseen virallisen ja vanhan mittarin lukemia. Kokkomäen epävirallisen, oman seurannan perusteella hän sanoo kahden mittarin eron olevan 3,5–4 astetta."


https://yle.fi/a/3-10621333

[P]

^ lähinnä ennustukset on päin persettä, kait ne osaa sentään mitata. Tosin epärehellisyyttä esiintyy niissäkin. Ongelma ilmastotieteessä on neuvostoliitto eli yksi päätetty totuus.

Varsinkin kun perehtyi niihin 2009 joulun seudun Climate Gate -vuodon sähköposteihin. Kyllä suomut tippuivat ilmastotaiteen , korjaan tieteen tieteellisyyden silmiltä.

[Emo]

Eikö täällä tosiaankaan ilmastonmuutosvouhottajat edes sitä tiedä, että mittauspisteitä on vuosien varrella siirretty toisiin paikkoihin? Joten vertailu vanhoihin ennätyksiin ei onnistu, koska mittarit ovat nyt eri paikoissa.

Vuonna 1985 Sallassa rikottiin vuosisadan pakkasennätys – tällaisia lukemia näkee sääkartoilla enää harvoin

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/08/vuonna-1985-sallassa-rikottiin-vuosisadan-pakkasennatys-tallaisia-lukemia-nakee

Tammikuussa 1985 mitattiin Suomessa yli 50 asteen pakkasia. Loppiaisena Sallan Naruskassa mitattiin siihenastinen 1900-luvun pakkasennätys –50,4.

Lapissa jouduttiinkin keskeyttämään neuvostoliittolaisen maaliohjuksen etsinnät, sillä pakkanen haittasi mm. helikopterilentoja.

Suomessa on mitattu 1985 tammikuun Sallaakin kovempia pakkasia aiemmin 1800-luvulla. Sodankylässä mitattiin vuoden 1862 helmikuussa –51,3 asteen pakkanen. Tammikuussa 1999 ennätykset paukkuivat, kun Kittilän Pokassa mitattiin –51,5 asteen lukemat.

Alkuvuonna 1985 oli kylmää Etelä-Suomessakin, ja ilman teki jäätäväksi jopa 16 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli.

Sittemmin on Naruskassa tosiaan mitattu -54,4 astetta vuonna 1999, mutta ei hyväksytty koska ei enää "virallinen mittari."

Tuosta 1985 pakkastalvesta senverran, että muistan sen kuin eilisen päivän. Olin lukiotyttö ja potkukelkkailin  "hirmupakkasissa" kaulaliina naamalla, linnuntietä en kovin kaukana Naruskasta.
Mannerilmasto, ei mikään tappokeli. Tietenkin tappaa jos jää hankeen makaamaan.
Kotonani ulkolämpömittari hajosi pakkasen voimasta jossain kohtaa yli neljänkymmenen, ja ikkunaverhot olivat pitkään jäätyneinä kiinni ikkunalasiin.

Sellaista oli reipas ulkoilmaelämä aikana ennen somea ja ilmastonmuutosta, ja saman voi kokea nytkin, jättää vaan kännykän kotiin ja unohtaa ilmastonmuutoshöpinät ja nauttii kylmyydestä.

[mannym]

Tilastotiedettä on monenlaista.

Jeba jeba 

Tottahan se on, muuttamalla hieman laskentakaavaa maapallon keskilämpötilakin putoaa pari astetta kerta heitolla.

"Löytämällä" aiemmin kateissa ollutta mittausmateriaalia kateissa ollut lämpö löytyy aikasarjoihin. Hukkaamalla alkuperäiset mittaukset mutta säilyttämällä adjustoidut, voidaan sitten julistaa mitä vain.

Poimien asemia jotka näyttävät lämpenemistä ja jättäen pois sellaiset mitkä näyttävät kylmenemistä saadaan myös aikaan mitä halutaan. Jättäen pois asemien mittaustuloksia halutulta pätkältä saadaan myös kaiken näköistä kivaa aikaiseksi.

Minusta on varsin mukavaa että yliopistokoulutettu katselee nenänvarttaan pitkin ihmisiä, jotka pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Harvoinpa sitä tulee esim. Taloteknisiä asioita mietittyä ja tulee helposti sitten tilanteen tullen höynäytettyä, kun aina uskoo "ammattilaisen" sanomaan.

Mutta mikäs minä olen sanomaan, ei ole yliopistotutkintoa, ei edes lukiotutkintoa. Kaksi ammattipuolen tutkintoa on, toinen kone ja toinen sähköpuolelta. Niissä vain oppii sellaisen asian että mittaväline on vain niin hyvä kuin se on. Lämpötilan mittaus välineet taasen no ne antavat suunnan mutta alkoholi tai elohopea mittarilla ei asteen kymmenystä suurempaa tarkkuutta saa. Eikä varsinkaan jos sitä ei kalibroida ajoittain.

Edes uudet huipputekniset elektroniset mittarit eivät lopulta muutaman vuoden käytön jälkeen ole kovin luotettavia. Ja onhan se tosiaan niin että yliopistokoulutetut, tilastomatematiikan taitajat osaavat lukea menneitä lämpötiloja tietokoneidensa ruuduilta paremmin kuin mittaukset aikanaan mittarilla lukeneet.

[Caucasian]

^ Olen seurannut lämpötilojen ja myös esim arktisen jään kehitystä jo kohta 20 vuotta ja kas kummaa, mutuiluni on ennustanut kehityksen erittäin hyvin. Paremmin kuin kauhukuvia maalailevien tieteilijöiden.
Toivottavasti ennusteet tarkentuvat ettei mutuiluni päihitä niitä jatkossa.

Mitäs mutuilusi ennustaa seuraaville 20 vuodelle?

Että pysytään melkolailla nykyisessä. 1,5 asteen nousu ei mene pysyvästi rikki. Eli eskimääräinen taso jää maksimissaan siihen. Tietysti riippuu vähän siitä kuka mittaa.
Mm Taalas lateli potaskaa jäätiköiden sulamisesta ja merenpinnan noususta tänään. Kuulemma tuhansia vuosia sulamista väistämättä...  ehdottomuuksia epävarmassa asiassa, tyhmää...
Ei noiden lukemiin voi täysin luottaa.

[Roope]

Mm Taalas lateli potaskaa jäätiköiden sulamisesta ja merenpinnan noususta tänään. Kuulemma tuhansia vuosia sulamista väistämättä... ehdottomuuksia epävarmassa asiassa, tyhmää...
Ei noiden lukemiin voi täysin luottaa.

Aika lonkalta heitteli, sillä jäätiköt eivät teoriassakaan sula tuhansia vuosia, ellei lämpötila jää ylös vähintään sadoiksi vuosiksi, eikä se jää, ellei sitä päätetä jättää. Voivat tulevaisuudessa syystä tai toisesta niin päättääkin, mutta mitään point-of-no-returnia ei ole sen suhteen ohitettu eikä olla näillä näkymin ohittamassa.

Mutta eipä ihme, kun kehui maailmanlopulla pelottelevaa YK:n pääsihteeri Antonio Guterresia, jolle kuulemma järjestää henkilökohtaisesti ilmastofaktat, että Guterresin hysteerinen puhe "ilmaston kiehumisesta" on julkisuuden saamiseksi myönteinen asia.

MTV: Ilmastojohtaja: Pitkät pakkasjaksot pohjoisessa näkyvin esimerkki "ilmaston kiehumisesta" 9.1.2024

Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa YK:n pääsihteerin António Guterresin kanssa. Guterres on ilmaston lämpenemisen sijaan puhunut "ilmaston kiehumisesta".

– Olen henkilökohtaisesti hänelle tuottanut faktat ilmastonmuutoksesta, ja hän on ollut hyvin kiinnostunut niistä. Hän entisenä poliitikkona käyttää vähän värikkäämpää kieltä, ja tämän avulla teemat on saatu maailman median otsikoihin, mikä on ollut ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta myönteinen asia.

Taalas toivoi haastattelussa, että EU:n jyrkkä päästöjen vähennys (16 prosentista enää 7 prosenttiin) olisi esikuva Kiinalle, mutta siinäpä toivoo, sillä kiinalaisia ei kiinnosta. Taalas väitti, että Kiinalla on "voimakas oma syy olla aktiivisia ilmastonmuutoksen torjunnassa", vaikka Kiinan päästöjen viime vuosien ja  vuosikymmenten kehitys kertoo korutonta kieltään, että kiinalaiset eivät koe asiaa ollenkaan kuten Taalas.

Lopuksi Taalas kehui Suomen itselleen asettamaa äärimmäistä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta kunnianhimoiseksi (ei haastattelun perusteella tosin taida uskoa, että tavoite saavutetaan) ja uhosi, että "parhaimmillaan se tulee olemaan meille merkittävä bisnesmahdollisuus". Ja mitähän kautta, kun yksikään maa maailmassa ei ole hypännyt Suomen ilmastoluotijunaan?

Ai niin, Taalashan tarkoittaa, että ilmastonmuutokseen liittyvät sääpalvelut tulevat olemaan hänelle ja kollegoilleen merkittävä bisnesmahdollisuus, koska kavereita korkeilla paikoilla:

YK satsaa globaaleihin sääpalveluihin – suomalaiselle osaamiselle voi tulla kysyntää

YK:n pääsihteeri António Guterres on viime aikoina puhunut ilmastonmuutoksesta vahvoin sanankääntein. Guterresin mukaan "ilmaston lämpenemisen aika on ohi, nyt on ilmaston kiehumisen aika".

Petteri Taalas oli Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerinä YK:n isoimman johtajan tärkeä neuvonantaja ilmastoasioissa.

[...]

Taalas kutsuu Suomea sääalan suurvallaksi.

– Meillä on erittäin hyvää osaamista sekä Ilmatieteen laitoksella, yliopistoilla että myös teknologiassa, hän sanoo.

YK on jo käynnistänyt 3,1 miljardin dollarin satsauksen globaaleihin sääpalveluihin, joilla voidaan helpottaa ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Tekoälyn avulla voidaan laajentaa erilaisten sääpalvelujen kirjoa ja myös parantaa sääennusteiden osuvuutta. Tieteellinen pullonkaula on se, että ääri-ilmiöiden esiintyvyyksistä ei saada riittävän hyvää tietoa.

– Keskimääräismuutokset hallitaan suhteellisen hyvin nykyisillä ilmastomalleilla, mutta näihin ääri-ilmiöihin pitäisi päästä käsiksi. Yksi iso tieteellinen kysymys on myös se, että miten nopeasti Etelämantereen jäätikkö sulaa, jossa on se isoin jäämassa. Meidän pitäisi kyetä paremmin hanskaamaan tätä meriveden ja jäätikön vuorovaikutusta, Taalas luettelee.

YK-satsaus voi Taalaksen mukaan olla mahdollisuus Suomelle eikä vähiten siksi, että Kajaanissa on Euroopan tehokkain supertietokone Lumi.

Yle 8.1.2024

[Lasse]

.
Saa poistaa, ei jaksa enää opettaa putkimiehille tilastotiedettä

Edit.
Toisaalta, en minäkään jaksaisi opetella tekemään putkiremonttia. Mutta en yritäkään vaan tilaan asiantuntijan.

Sähköyhtiöissä on muitakin hommia kuin vääntää muttereita laitoksella. Jos kykenee muihinkin hommiin
Täytyy myöntää että en ole asiantuntija mutterien vääntämisessä, joissain muissa energia-asioissa ehkä vähäsen joskus olin, ainakin kohtuu liksaa maksoivat

Kaverini on tekniikan tohtori, ja kerran kun hänen pesukoneensa lopetti, no, pesemisen, niin ehdotin, että ottaa takalevyn auki ja vilkaisee, miltä masiinan syövereissä näyttää. Hän kertoi minulle, että ei viitsi tuhlata aikaa turhaan ronaamiseen, ja saan viedä romun pois, jos ruuvimeisselin kädessä pitäminen hotsittaa.

No, vein masiinan vuokra-asunnolleni, ja laitoin linkouksessa epätasaisen asennuspinnan irroittaman hihnan takaisin, ja pesin duunarin hikipyykkini kys. koneella apaut seittemän vuotta, ennenkuin ex-morsmaikku lähetti minut ulkoruokintaan...

[P]

Tämä nyt on jo ihan puhdasta paskaa.

"EU:n ilmastopalvelu: Vuosi 2023 oli todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen

Vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin vuosi ja todennäköisesti myös kuumin ainakin kymmeniintuhansiin vuosiin, kertoo ilmastonmuutosta seuraava EU:n Copernicus-palvelu.."

"Copernicus-palvelun varajohtajan Samantha Burgessin mukaan vuosi 2023 oli myös ensimmäinen, jolloin jokainen päivä oli yhden asteen lämpimämpi kuin tuolla esiteollisella ajanjaksolla, kertoo STT. Burgessin mukaan on todennäköistä, että yhtä lämmintä ei ole ollut koskaan ainakaan viimeisten 100 000 vuoden aikana.""

https://yle.fi/a/74-20068608

Aikaisempina lämpiminä kausina ajanlaskun alussa ja 1000-luvun vaihteen tienoilla  Suomessa kasvoi tammimetsiä Oulun seudulle saakka ja vesipähkinää samoille tanhuville. Soista niita ja niiden siitepölyä löytyy. Vuoden tuhat nurkilla viikingit viljelivät sulaa maata Grönlannissa, vihreässä maassa...

Kelle tuollainen uutisointi ja pelottelu on suunnattu? Faktoihin se ei perustu. Varmasti vuosi 2023 ei ollut lämpimin 100 000 vuoteen tai edes 10 000:n vuoteen. Tuo väite kuumimmasta vuodesta 100 000:teen vuoteen on kyllä ihan posketon.

[Lahti-Saloranta]

Kukaan ei ole vuosiin puhunut happosateista eikä otsoniaukosta vaikka aikanaan ne olivat todellinen uhka olemassaolollemme. Sikäli outo juttu että jos onnistuimme torjumaan ne uhat niin kukaan ei suitsuta sitä aikaansaannosta. Käyköhän tämän ilmaston lämpenemisen kanssa samalla lailla. Tuo horina siitä että vuosi 2023 oli lämpöisin ainakin 100.000 vuoteen kertoo kyllä kaiken ilmaston tutkimisesta. Miksiköhän tuollaista soopaa pitää julistaa tieteen nimissä, miksi se tutkimus ei voi olla ihan rehellistä tutkimusta.

[ämpee]

Ai niin, Taalashan tarkoittaa, että ilmastonmuutokseen liittyvät sääpalvelut tulevat olemaan hänelle ja kollegoilleen merkittävä bisnesmahdollisuus, koska kavereita korkeilla paikoilla:

YK satsaa globaaleihin sääpalveluihin – suomalaiselle osaamiselle voi tulla kysyntää

---

Taalas kutsuu Suomea sääalan suurvallaksi.

– Meillä on erittäin hyvää osaamista sekä Ilmatieteen laitoksella, yliopistoilla että myös teknologiassa, hän sanoo.


YK-satsaus voi Taalaksen mukaan olla mahdollisuus Suomelle eikä vähiten siksi, että Kajaanissa on Euroopan tehokkain supertietokone Lumi.

Missä tätä erittäin hyvää osaamista laittaa sääalan suurvalta nähtäväksi ??
Olen jo pitkään tarkkaillut ilmataiteen laitoksen 10:n päivän ennusteita ja sellaista liikkuvuutta kuin niissä ennusteissa saa hakea vaikkapa isännän edessä seisovan koiran hännästä.
Muutokset ennusteissa ovat päivittäisiä, eli ennusteet 10 päivän päähän ovat pelkkiä haaveita tai tyhjä mainoslause.
Näitä "tarkistuksia" lisäksi voi osua saman päivän puitteissa useampia.

Ehkäpä prosenttiennusteet sieltä sateiden puolelta voitaisiin laajentaa yleisemmäksi, jolloin aina olisi selitys oli sää sitten mikä hyvänsä.

Nuo tehotietokoneet tuollaisilla tuloksilla lähinnä naurattavat, ehkäpä siellä pelataan €Uroopan parasta työpaikkapasianssia.

Mielestäni rehellisyydellä pelastettaisiin paljon, sillä sää on erittäin hankala ennustettava, joten jos tuo asia avoimesti tunnustettaisiin niin näin kuluttajaltakin irtoaisi myötätuntoa.
Ideologia ja rehellisyys eivät tosin sovi planeetan samalle puoliskolle.

[Isagoge]

Aikaisempina lämpiminä kausina ajanlaskun alussa ja 1000-luvun vaihteen tienoilla  Suomessa kasvoi tammimetsiä Oulun seudulle saakka ja vesipähkinää samoille tanhuville. Soista niita ja niiden siitepölyä löytyy. Vuoden tuhat nurkilla viikingit viljelivät sulaa maata Grönlannissa, vihreässä maassa...

Kelle tuollainen uutisointi ja pelottelu on suunnattu? Faktoihin se ei perustu. Varmasti vuosi 2023 ei ollut lämpimin 100 000 vuoteen tai edes 10 000:n vuoteen. Tuo väite kuumimmasta vuodesta 100 000:teen vuoteen on kyllä ihan posketon.

Ensin kysymys ja sitten vähän Grönlannista ja globaalista keskilämpötilasta historiassa. Kysymys on: mihin tutkimusnäyttöön perustuu sinulla ilmeisesti oleva käsitys siitä, että Suomessa on ollut viimeisen 100 000 vuoden aikana nykyistä lämpimämpää? Tammimetsät ja vesipähkinät eivät tähän riitä, sillä jo nykyinen lämpeneminen voi aivan hyvin riittää siihen, että tammi ja vesipähkinä leviävät luontaisesti Oulun seuduile, mutta kuten jokainen ymmärtää, se ei tapahdu vuosisadassa, vaan ottaa pidemmän ajan.

Kysymys on ihan vilpitön. Oman käsitykseni mukaan Suomen alueen keskilämpötilasta mittariaikaa taaksepäin ei ole koko maata kattavia rekonstruktiota, ja sitä on siksi erittäin vaikeaa arvioida kovin tarkasti. Mutta jos tällaisia rekonstruktioita on, kuulisin mielelläni niistä.

Mutta sitten Grönlanti ja globaali keskilämpötila tuhansia vuosia taaksepäin (ja nyt). Nettikeskusteluissa minulle vastaantulleissa kaikkein hurjimmissa ilmastoskeptikoiden väitteissä joskus jopa esitetään, että viikinkiaikaan (karkeasti n. 800–1100) Grönlanti kävi täysin sulana (minkä takia viikingit siellä pystyivät viljelemään) ja jäätyi sitten vajaan tuhannen vuoden kuluessa uudestaan, ja on nyt sitten kokonaan jäätikön peitossa "pienen jääkauden" jäljiltä 

Näin ei tietenkään ole. Grönlannissa voi tietyillä alueilla nytkin viljellä ja pitää karjaa, ja se ohran kasvattaminenkin siellä onnistuisi, jos joku sitä haluaisi harjoittaa. Viestini 1. kuvan vasemmalla oleva kuva on nyky-Grönlannista.

On erittäin vaikeaa arvioida, millainen keskimääräinen pintalämpötila Grönlannissa vallitsi viikinkisiirtokuntien aikaan niillä alueilla, joilla noita siirtokuntia oli (985-1450, alueet viestini 1. kuvassa oikealla). Minulla on muistikuva siitä, että olisin kirjoittanut tähän ketjuun asiasta aikaisemmin ja löytänyt silloin yhden tutkimuksen, jossa NAO:n rekonstruktion perusteella päädyttiin siihen, että noilla alueilla olisi ollut suurin piirtein yhtä lämmintä silloin kuin nyt on¹.

Lämpötilarekonstruktiot Grönlannista taas viittaavat siihen, että koko mantereen keskimääräinen pintalämpötila oli viikinkisiirtokuntien aikaan hieman nykyistä alhaisempi (viestini 2. kuva). Grönlannissa on lämpötilan osalta valtavaa alueellista vaihtelua, joten tämäkin on vaikea kysymys. Mutta mitään evidenssiä siitä, että siellä olisi koko mantereen osalta tai edes viikinkisiirtokuntien aikaan ollut huomattavasti nykyistä lämpimämpää ei ole. Siitä, miksi viikinkisiirtokunnat katosivat, ei ole tarkkaa tietoa, mutta mitään näyttöä siitä, että kyse olisi ollut pelkästään paikallisilmaston kylmenemisestä ei siitäkään ole.

Globaalin lämpötilan osalta lyhyesti pari yleistä juttua. Uusin paleoklimatologinen lämpötilarekonstruktiotutkimus viittaa vahvasti siihen, että ilmasto globaalisti lämpeni n. 17 000 - 9 000 vuotta sitten kiertoratapakotteen ja sen laukaisemien palauteilmiöiden vaikutuksesta, minkä jälkeen saavutettiin ns. holoseenin lämpöhuippu. Tämä ja seuraavat seikat on esitetty viestini 3. kuvassa. Globaalisti keskilämpötila on pysynyt melko lailla tuon holoseenin lämpöhuipun tienoilla (kunnes raketoi teollistumisen alun jälkeen), mutta pohjoisella pallonpuoliskolla, erityisesti sen pohjoisimmalla osalla (jonne Suomi sijoittuu) tuossa holoseenin lämpöhuipussa on kyttyrä, varsinkin kesälämpötilojen osalta. Tuolta siis löytyvät ne tunturijärvien männyt, Oulun seudun tammimetsät ja muut merkit aikaisemmasta lämpimästä ilmastosta Suomen alueelta. Suomen alueen tarkempaan keskilämpötilaa holoseenin lämpöhuipun ajalta ei minun käsitykseni mukaan tiedetä tarkasti, eikä sen päätteleminen pelkistä kasvien levinneisyysalueista tai lustoista ole mahdollista. Mutta tähän liittyen siis kuulisin mielelläni lisälähteistä, jos niitä on.

Mitäpä sitten ajatella niistä väiteistä, joita olemme nyt nähneet lehdistössä: todennäköisesti 2023 oli lämpimämpi kuin yksikään vuosi yli 100 000 vuoteen!

Täyttä varmuutta tästä ei ole, mutta todennäköisesti globaalisti näin on². Pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosan tai Suomen alueen suhteen asia on huomattavasti epävarmempi, ja siksi pitäisikin aina määritellä, mistä alueesta puhutaan.

(1) Grönlannin viikinkisiirtokuntien alueella jäätiköt vetäytyvät ja niiden alta löytyy viikinkisiirtokuntien artefakteja. Tästä ei kuitenkaan voi päätellä sitä, että siellä oli silloin selvästi nykyistä lämpimämpää. Vasta kun jäätiköt saisivat nykylämpötilassa vetäytyä satoja vuosia nähtäisiin, mihin ne nykylämpöttiloissa asettuvat, ja tällainen vertailu olisi jäätiköiden reunojen perusteella mahdollista.

(2) Lisäksi tässä pitää tietää, että Eem-interglasiaalin (n. 130 000–115 000 vuotta sitten) jälkeen seurasi glasiaali, jonka aikana globaali pintalämpötila oli koko ajan useita asteita nykyistä alempana.

   

[insinörtti]

Tammimetsät ja vesipähkinät eivät tähän riitä, sillä jo nykyinen lämpeneminen voi aivan hyvin riittää siihen, että tammi ja vesipähkinä leviävät luontaisesti Oulun seuduile, mutta kuten jokainen ymmärtää, se ei tapahdu vuosisadassa, vaan ottaa pidemmän ajan.

Kysymys on ihan vilpitön. Oman käsitykseni mukaan Suomen alueen keskilämpötilasta mittariaikaa taaksepäin ei ole koko maata kattavia rekonstruktiota, ja sitä on siksi erittäin vaikeaa arvioida kovin tarkasti. Mutta jos tällaisia rekonstruktioita on, kuulisin mielelläni niistä.

Kuten hyvin tiedetään, tammimetsät eivät menesty eivätkä varsinkaan leviä luontaisesti, jos vuoden keskilämpötila on alle 5-6 astetta. Toki yksittäisen kasvin saa pysymään hengissä hyvinkin karuissa olosuhteissa, varsinkin pensasmaisena, mutta ne eivät vähäisessäkään määrin pysty kilpailemaan esim kuusen/männyn/koivun kanssa.

https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/varsinais-suomi-tyypillista-tammivyohykkeen-ilmastoa

"Nykyinen lämpeneminen" ei ole lähelläkään sitä, että joku Oulu muuttuisi tammivyöhykkeeksi.

[vastarannan kiiski]

mutta kuten jokainen ymmärtää, ...

Isagoge, tuo on varsin rohkea oletus!



Edit.
Vuoden keskilämpötila Turun seudulla 1990-2020 on ollut yli 5 astetta, ja Oulun seudulla yli 3 astetta.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Jos keskilämpötilat nousevat edellisen 30 vuoden keskiarvoista +2 astetta, silloin Oulun seudulla on 3 + 2 = 5 joka on ylläri pylläri, se mikä Turussa on ollut ennen.

[tinnitus]

Ilmatieteen laitokselta kerrataan pyynnöstä vielä vuonna 2008 tapahtunutta Pokan lämpömittarin siirtoa. Säähavaintoasemat pyritään sijoittamaan niin, että ne edustaisivat mittauspaikkansa lisäksi lähiympäristön sääoloja. Tämä tarkoittaa, että kymmenen kilometrin sisällä sääasemasta mitattu arvo ei poikkea sääaseman arvoista liikaa.

Ilmatieteen laitos tavoittelee alueen keskimääräistä lämpötilaa, joka pätee suuressa osassa alueen "pisteistä".

– Nyt Pokan tapauksessa me siirryimme tällaiselta vain pientä aluetta kuvaavalta paikalta mittaamaan paikkaan, joka edustaa paremmin aluetta yleensä.

– Ennen Pokan lämpötila mitattiin jokilaakson varrelta ja nyt ylempää pieneltä harjanteelta. Kylmä ilma valuu jokilaaksoihin ja siellä voidaan talvella mitata useita asteita kovempia pakkasia, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Ilmatieteen laitoksen automatisoitu sääasema lepää kuusimetsän sylissä, samalla harjulla kuin linkkimasto. Kuva: Kaija Länsman / Yle
Pokan kylässä parilla asteella on merkitystä. Kokkomäki kertoo seuraavansa huvikseen virallisen ja vanhan mittarin lukemia. Kokkomäen epävirallisen, oman seurannan perusteella hän sanoo kahden mittarin eron olevan 3,5–4 astetta.

Mikähän tässä nyt on epäselvää tai epäilyttävää? Tuossahan ihan selvästi lukee, että maastonmuotojen takia laaksossa voi olla useita asteita kylmempää kuin ympäristössä.

Jos sinulle annettaisiin tehtäväksi sijoittaa jollekin alueelle säähavaintoasema, niin laitaisitko sen

(a) paikkaan jossa lämpötilat ovat suunnilleen linjassa alueen muiden paikkojen kanssa, vai
(b) paikkaan josta tiedät, että tietyisttä olosuhteissa sen lämpötilat poikkeaa merkittävästi muusta ympäristöstä?

[P]

Ensin kysymys ja sitten vähän Grönlannista ja globaalista keskilämpötilasta historiassa. Kysymys on: mihin tutkimusnäyttöön perustuu sinulla ilmeisesti oleva käsitys siitä, että Suomessa on ollut viimeisen 100 000 vuoden aikana nykyistä lämpimämpää?
   

Tähän nyt ei pähkinöitäkään tarvita. 100 000 vuoden ajanjaksolla on ollut jokunen jääkausikin. Meilä ei ihan oikeasti ole kunnollista  lämpötilatietoa 100 000 vuoden takaa tai isolta osalta tuota ajanjaksoa tuolaisen väitteen esittämiseksi...

[P]

Ilmatieteen laitokselta kerrataan pyynnöstä vielä vuonna 2008 tapahtunutta Pokan lämpömittarin siirtoa. Säähavaintoasemat pyritään sijoittamaan niin, että ne edustaisivat mittauspaikkansa lisäksi lähiympäristön sääoloja. Tämä tarkoittaa, että kymmenen kilometrin sisällä sääasemasta mitattu arvo ei poikkea sääaseman arvoista liikaa.

Ilmatieteen laitos tavoittelee alueen keskimääräistä lämpötilaa, joka pätee suuressa osassa alueen "pisteistä".

– Nyt Pokan tapauksessa me siirryimme tällaiselta vain pientä aluetta kuvaavalta paikalta mittaamaan paikkaan, joka edustaa paremmin aluetta yleensä.

– Ennen Pokan lämpötila mitattiin jokilaakson varrelta ja nyt ylempää pieneltä harjanteelta. Kylmä ilma valuu jokilaaksoihin ja siellä voidaan talvella mitata useita asteita kovempia pakkasia, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Ilmatieteen laitoksen automatisoitu sääasema lepää kuusimetsän sylissä, samalla harjulla kuin linkkimasto. Kuva: Kaija Länsman / Yle
Pokan kylässä parilla asteella on merkitystä. Kokkomäki kertoo seuraavansa huvikseen virallisen ja vanhan mittarin lukemia. Kokkomäen epävirallisen, oman seurannan perusteella hän sanoo kahden mittarin eron olevan 3,5–4 astetta.

Mikähän tässä nyt on epäselvää tai epäilyttävää? Tuossahan ihan selvästi lukee, että maastonmuotojen takia laaksossa voi olla useita asteita kylmempää kuin ympäristössä.

Jos sinulle annettaisiin tehtäväksi sijoittaa jollekin alueelle säähavaintoasema, niin laitaisitko sen

(a) paikkaan jossa lämpötilat ovat suunnilleen linjassa alueen muiden paikkojen kanssa, vai
(b) paikkaan josta tiedät, että tietyisttä olosuhteissa sen lämpötilat poikkeaa merkittävästi muusta ympäristöstä?

Niinpä, ihan puhtaan tieteellistä. Ja minälie maalikkona toin esiin tämän puhtaan tieteellisin syin jopa 3-4 astetta lämpimämpään paikkaan siirretyn aseman, kun hyvin tieteellisesti perusteltiin selkeää lilmastonlampenemistä Suomessakin tieteellisesti todeten, että siitä on todisteena mm. se, että ei enää Suomessa saavuteta vastaavia kylmyysennätyksiä kuin aikaisemmin. Hyvin tieteellistä -  Ilmasto on lämminnyt, kun eivät enää pakkasennätyksetkään ole kuin ennen.

Näinhän sen täytyy olla. Muuten on tieteenvastainen, koska ilmasto tieteen mukaan lämpiää ja pakkasennätysten muutos on todiste siitä. Pelkkää sattumaa, eikä mitään tieteellistä merkitystä ole sillä, että kaksi aikaisempaa pakkasennätysten mittauspaikkaa on poistettu käytöstä. Totta kai uskon perusteluun ilmaston lämpenemisestä, jonka todisteena käytettiin entisten pakkasennätysten saavuttamattomuutta. Ja usko pois, että uskon myös sen, että noita entisiä pakkasennätyksiä ei kyllä enää ylitetä. Niin se on ilmasto lämminnyt ei kai siihen muuta syytä voi olla?

Ja uskon tieteeseen siinäkin, että Pokan aikasarjan historiallinen data on kylmempää ihan adjustoimattakin. Selkeä kiistaton todiste ilmaston lämpenemistä.

[tinnitus]

Niinpä, ihan puhtaan tieteellistä. Ja minälie maalikkona toin esiin tämän puhtaan tieteellisin syin jopa 3-4 astetta lämpimämpään paikkaan siirretyn aseman, kun hyvin tieteellisesti perusteltiin selkeää lilmastonlampenemistä Suomessakin tieteellisesti todeten, että siitä on todisteena mm. se, että ei enää Suomessa saavuteta vastaavia kylmyysennätyksiä kuin aikaisemmin. Hyvin tieteellistä -  Ilmasto on lämminnyt, kun eivät enää pakkasennätyksetkään ole kuin ennen.

Unohda nyt se tiede ja ilmasto hetkeksi. Yritän vastata tähän kysymykseesi:

Miksi sinusta se mittauspaikka siirrettiin paikkaan, jossa saadaan aikaisemmasta mittaridatasta jopa useita asteita lämpimämpiä mittaustuloksia johtuen paikan luonteesta?

Ilmatieteen laitoksen mukaan säähavaintoasema siirrettiin paikkaan jossa se paremmin edustaa laajemman alueen säätä. Näin se palvelee paremmin säätiedotteiden ja sääennusteiden tekemistä.

Eikö tämä ole sinusta validi syy säähavaintoaseman siirtämiselle?

Olen tottunut nillitykseen siitä, että yksittäinen mittauspiste ei millään voi edustaa laajemman alueen lämpötiloja. Tämä taitaa nyt olla ensimmäinen kerta kun joku valittaa siitä, että mittauspistettä vaihdetaan niin että se edustaisi paremmin laajemman alueen lämpötiloja.

[P]

^Älä nyt lässytä. Otin esiin mittauspaikan siirron tässä ketjussa, kun joku - olitko se sinä? Perusteli ilmastonlämpenemistä Suomen pakkasennätysten saavuttamattomuudella. Siksi toin esiin sen, että niitä pakkasennätyksiä ei tulla suurella todennäköisyydellä enää rikkomaan, koska paikat, joissa ennätykset on mitattu on poistettu.

Nyt lässytät kaikkea muuta. Olisi rehellistä tunnustaa, että entisten pakkasennätysten saavuttamattomuus Suomessa ei todista ainakaan ilmaston lämpenemisestä, vaan siitä, että ne kylmimmät mittauspaikat on poistettu käytöstä.

Olkoon tätä minun osaltani tässä.  Tosin olisi kiva tietää onko historiadataa Pokasta "adjustoitu" ja miten? Jos ei ole adjustoitu, niin se historiadatahan on nyt paskaa. Tosin jokainen voi pohtia tykönään perimmöisiä syistä mittauspisteiden poistolle. Mukavasti niiden puuttuminen nostaa hivenen "lämpöä" Lapissa, kun vertaillaan historiadataan.

[Lasse]

Tammimetsät ja vesipähkinät eivät tähän riitä, sillä jo nykyinen lämpeneminen voi aivan hyvin riittää siihen, että tammi ja vesipähkinä leviävät luontaisesti Oulun seuduile, mutta kuten jokainen ymmärtää, se ei tapahdu vuosisadassa, vaan ottaa pidemmän ajan.

Kysymys on ihan vilpitön. Oman käsitykseni mukaan Suomen alueen keskilämpötilasta mittariaikaa taaksepäin ei ole koko maata kattavia rekonstruktiota, ja sitä on siksi erittäin vaikeaa arvioida kovin tarkasti. Mutta jos tällaisia rekonstruktioita on, kuulisin mielelläni niistä.

Kuten hyvin tiedetään, tammimetsät eivät menesty eivätkä varsinkaan leviä luontaisesti, jos vuoden keskilämpötila on alle 5-6 astetta. Toki yksittäisen kasvin saa pysymään hengissä hyvinkin karuissa olosuhteissa, varsinkin pensasmaisena, mutta ne eivät vähäisessäkään määrin pysty kilpailemaan esim kuusen/männyn/koivun kanssa.

https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/varsinais-suomi-tyypillista-tammivyohykkeen-ilmastoa

"Nykyinen lämpeneminen" ei ole lähelläkään sitä, että joku Oulu muuttuisi tammivyöhykkeeksi.

Norjan länsirannikolla on vielä kaistaleita, jonne kuusi ei ole vielä ehtinyt leviämään, sitten viime jääkauden.

Kun lapin järvistä nostetaan järeitä tukkeja alueelta, jossa kasvaa lähinnä vaivaiskoivuja, niin selitys, että nykypakkasten kaltaisten vuosien välissä ne olisivat sinne luontaisesti levinneet. En usko, vaikka pöytään isketään vaikka mikä rekonstruktio.

Mutta lämmitellään nyt tässä, satatuhatvuotisessa helteessä...