Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Caucasian]

Lukuohje, tässä verrataan vuosiin ennen 2000 lukua. (1979-2000)  Kas, saadaan tyhmille alarmisteille sopivia anomalioita.

Kannattaa tutustua siihen kuvan alareunassa olevaan lämpötila-asteikkoon. Meillä on nyt noin 20 astetta kylmempää kuin 1900-luvun lopulla keskimäärin, ja meistä pohjoiseen taas 20 astetta lämpimämpää. Pitkän ajan keskiarvojen muutos 1900-luvun lopulta 2000-luvun alkuun on näihin verrattuna mitätön.

Kumma juttu ettei arktinen  jää tottele sua ja sula. Vaikka muualla siis lämpimämpää kuin keskimäärin, niin mukavasti jäätyy, kuten vaikka beringinsalmen seutuvilla.
Hudsonin lahti taitaa olla ainoa joka on ollut myöhässä.
Yritä paremmin, ei vakuuta löpinäsi.

[Roope]

Ylen "toimittajat" tekevät sen, mitä parhaiten osaavat. Jakavat valhepropagandaa.

Tulevaisuuden helleaallot tappavat jopa kuusikymppisiä työikäisiä Suomessakin

Keskilämpötilat kohoavat lähivuosina, vaikka nyt pakkaset paukkuvat. Tuoreen tutkimuksen mukaan helleaallot ovat kohtalokkaita sydänsairaille ja riskiryhmille.

Yle 3.1.2024

Ilmastonmuutoksen aiheuttamilla hellekuolemilla pelottelevassa jutussa mainitaan pakkaset ohimennen ingressissä, vaikka ihmisiä kuolee jatkossakin moninkertainen määrä Suomen kylmän ilmaston seurauksena, ja keskilämpötilan nousu itse asiassa vähentää lämpötilaan liittyviä kuolemia.

Helleaallot aiheuttavat tulevaisuudessa yli puolitoista kertaa enemmän sydän- ja verisuonitautikuolemia Suomen suurimmissa kaupungeissa, jos kasvihuonekaasupäästöjä ei kyetä vähentämään.

Turun ja Helsingin yliopistojen, Ilmatieteen laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa luotiin ennusteet helleaaltojen aiheuttamista sydän- ja verisuonitautikuolemista kahden vaihtoehtoisen kehityksen mukaan: fossiilisen energian skenaariolle ja kestävän kehityksen skenaariolle.

Jos fossiilisen energian eli öljyn, hiilen ja maakaasun käyttö jatkaa kasvuaan, Suomen kesien keskilämpötila nousee 0,61 astetta kymmenessä vuodessa. Kestävämpi vähähiilinen kehitys nostaa sekin lämpötiloja 0,26 astetta samassa ajassa.

Nämä lämpötilamallinnukset perustuvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n skenaarioihin.

Ja "ilmastotutkijat" tekevät, mitä parhaiten osaavat. Luovat valhepropagandaa.

Tutkimus perustuu IPCC:n äärimmäisen mielikuvitukselliseen, vain referenssiksi tarkoitettuun SSP5-8.5-ilmastoskenaarioon, jonka mukaan globaalit hiilipäästöt jatkavat kasvuaan ainakin vuosisadan loppuun asti. Mahdottomaksi tiedetyn skenaarion käyttöä ei perustella tutkimuksessa.

Ylen muussa uutisoinnissa hiilipäästöjen ennakoidaan lähtevän laskuun jo ensi vuonna.

Tulosten perusteella laskettiin ennusteet helteiden aiheuttamien sydänkuolemien määrälle vuosina 2030–2050.

Tutkimusta johtanut emeritusprofessori Jussi Vahtera sanoo, että mikäli nykymeno jatkuu, voi kuutoskaupunkien 1,8 miljoonan asukkaan joukossa ilmetä noina vuosikymmeninä lähes 300 ylimääräistä sydän- ja verisuonisairauksista johtuvaa kuolemantapausta.

Luku on pienempi, jos fossiilisen energian käyttöä saadaan voimakkaasti vähennettyä. Tällöin arvio kuolemantapausten määrästä on 174.

Haarukan toisessa päässä käytetty SSP1-1.9-skenaario on käytännössä yhtä mahdoton. Joten haarukka on äärimmilleen avattuna 174-300 ylimääräistä kuolemantapausta, mutta realistisesti arvioituna paljon kapeampi, ehkä noin puolet eli 2-4 kuollutta 1,8 miljoonasta asukkaasta per vuosi. Eli jotain täysin marginaalista, kun laskelmissa ei edes oteta huomioon teknologian ja lääketieteen kehitystä. Puhumattakaan siitä, että kuten sanottu, tilastollisesti arvioituna paljon suurempi määrä suomalaisia säästyy ilmaston lämmetessä kylmyyteen liittyviltä kuolemilta.

Mutta tärkeintä ilmastouutisoinnissa onkin mielikuva. Sen on oltava pelkoa herättävästi kuolema, kuolema, kuolema.

[P]

^Tuo on kyllä hauska, miten lämpimän ajan kuolleisuus nousee Suomessa, kun kesän keskilämpö nousee 0,62 astetta... Ihan puhdasta paskaa koko "uutisointi". Säälämpötiloihin liittyvät kuolemat laskevat ilmaston lämmitessä, koska se suurin tappaja on kylmä. Tämä on fakta, joka tuossa hävitetään kokonaan. Mutta milloinkas nämä alarmistien "uutiset" hirveästi faktaa sisältäisivät...

Ja tilanne, jossa 60-kymppinen kuolee Suomessa hellejakson vuoksi on kyllä sellainen, että terveyden laina-ajalla on vedelty jo pitkään... Kuolemalla on aina syynsä.

[Emo]

Ihmisiä olisi paljon vaikeampi pelotella ja hallita, jos emme pelkäisi niin hirveästi kuolemaa.
Kuolemanpelottomaan ei uppoaisi ilmastopelottelu eikä pandemiapelottelu, ei menisi kokeelliset mRNA-piikit käsivarsiin eikä islamillakaan olisi mitään otetta kuolemanpelottomiin ... ok, muhamatti tappaa, no vain jos ehtii ensin.

Lakatkaamme pelkäämästä. Juicea modifioiden: kyllä tämä pallo kestää koko elämän däng däng

[Luotsi]

^^ Uskonvahvistusta ilmastohihhulointiin epäilemättä tarvitaan näinä haastavina aikoina, ja sitä Yle tarjoaa. Miinuspuolena tietysti se, että ainakin kolminumeroisen ÄOn omaavat tunnistavat tuon tietysti epätoivoiseksi propagandaksi

Pitkät ja nasakat pakkaset eivät miellytä propagandisteja, koska ilmastohihhulismille ne voivat olla kohtalokkaita.

[Lahti-Saloranta]

Miksi tuon ilmastonlämpenemisen hyviä puolia ei tuoda esiin. Suomihan ei pärjää ilman maahanmuuttoa kun työvoimapula uhkaa ja tarvitaan pyllyjen pyyhkijiä. Afrikastahan niitä saadaan mutta siellä kun se ilmasto on paljon lämpimämpi kuin täällä, ei ole pakkasia ja hellekin on tuttu. Se ilmaston lämpeneminen on suorastaan meidän pelastus, se kun lisää sieltä Afrikasta tulijoiden viihtyvyyttä täällä kylmässä pohjolassa.

[Caucasian]

Tein tuossa tutkimuksen, jossa äärimmäinen helle lisää kuolleisuutta. Kun lämpötila ylitti 40 °C ja lähti lähenemään 50°C, niin kuolleisuus lähti jyrkkään nousuun. Ja mitä kauemmin oli kuumaa, niin sen varmemmin alkoi tulla raatoja.
Simulointini mukaan kun lämpötilaa nostettiin 50°C kohti kiehumispistettä niin lopulta kaikki kuoli.
Nyt alkoi ahdistaa! 

[Isagoge]

^Tuo on kyllä hauska, miten lämpimän ajan kuolleisuus nousee Suomessa, kun kesän keskilämpö nousee 0,62 astetta... Ihan puhdasta paskaa koko "uutisointi". Säälämpötiloihin liittyvät kuolemat laskevat ilmaston lämmitessä, koska se suurin tappaja on kylmä. Tämä on fakta, joka tuossa hävitetään kokonaan. Mutta milloinkas nämä alarmistien "uutiset" hirveästi faktaa sisältäisivät...

Tiedotusvälineet nyt uutisoivat niin kuin uutisoivat, ei kai tämä tule kenellekään aikuiselle ihmiselle yllätyksenä.

Pari nopeaa huomiota jäsen P:lle. Keskilämpötilan nousu ja äärilämpötilojen nousu ovat eri asioita. Pieneltäkin tuntuva muutos keskilämpötilassa voi tarkoittaa isoa muutosta paikallisessa äärilämpötilassa. Globaalissa skaalassa tämä näkyy hyvin viestini 1. kuvassa. Jos globaali pintalämpötila nousisi IPCC:n tuoreen skenaarion ssp2-4.5 mukaisesti globaalisti n. 2,5 astetta esiteolliseen tasoon verrattuna vuoteen 2080 mennessä, Lapissa pintalämpötila nousisi melkein 5 astetta. Siitä, mitä tämä merkitsisi siellä esiintyvien äärimmäisen lämpimien lämpötilojen esiintymiselle en nopeasti löytänyt mallikoetta, mutta vielä tuota viittä astetta enemmän se tietenkin olisi.

Kylmäkuolleisuudestakin ja sen muuttumisesta lämpenemisen myötä olen tainnut tänne joskus kirjoittaa, mutta en nyt ehdi etsi viestejä siitä etsimään. Siitä, milloin kuolleisuus kuumiin olosuhteisiin kasvaa suuremmaksi kuin "kylmäkuolleisuus" ei taida olla kunnollista julkaistua tutkimusta, mutta kun tapasin erään maineikkaan ilmastotutkijan viimeksi, oli asiasta puhetta. Hänen opinnäytetyöntekijänsä oli selvittänyt karkealla mallilla sitä, missä vaiheessa kuolleisuus kuumaan nousee suuremmaksi kuin kuolleisuus kylmään, ja n. 3 asteen lämpenemisen kohdalla (suhteessa esiteolliseen tasoon) tämä ilmeisesti tapahtuisi.

Jos kaikki menee tulevaisuudessa hyvin ihmiskunnan päästövähennysten suhteen, tätä ei siis onneksi tapahdu. Lämpenemisellä on siis tällä tavalla laskettuna nettohyötynsä, mutta asiaa ei pidä yliyksinkertaistaa. On älyllistä laiskuutta kirsikkapoimia vain muutama tai peräti vain yksi lämpenemisen hyöty mainitsematta siitä todennäköisesti seuraavia ikävyyksiä. Samoin lämpötilakuolleisuuden tulevaisuuden kehitystä arvioitaessa pitäisi myös ottaa huomioon se, missä määrin ihmiskunnalla ja sen erilaisilla alueellisilla ja sosioekonomisilla stratifikaatioilla on mahdollisuus suojautua kylmiltä ja kuumilta olosuhteilta.     

[Roope]

Kylmäkuolleisuudestakin ja sen muuttumisesta lämpenemisen myötä olen tainnut tänne joskus kirjoittaa, mutta en nyt ehdi etsi viestejä siitä etsimään. Siitä, milloin kuolleisuus kuumiin olosuhteisiin kasvaa suuremmaksi kuin "kylmäkuolleisuus" ei taida olla kunnollista julkaistua tutkimusta, mutta kun tapasin erään maineikkaan ilmastotutkijan viimeksi, oli asiasta puhetta.

Tiedä sitten, mikä on "kunnollinen julkaistu tutkimus", mutta muistan yhdenkin tänne kommentoimani kaikki maat eritelleen tutkimuksen, jossa Suomen tulokset olivat päinvastaiset kuin Suomen valtamedian tutkimuksesta uutisoinnin viesti, jonka mukaan ilmastonmuutos on meille yksiselitteisesti uhka, koska se lisää kuolemia. Näinhän se tyypillisesti valtamediassa esitetään.

Hänen opinnäytetyöntekijänsä oli selvittänyt karkealla mallilla sitä, missä vaiheessa kuolleisuus kuumaan nousee suuremmaksi kuin kuolleisuus kylmään, ja n. 3 asteen lämpenemisen kohdalla (suhteessa esiteolliseen tasoon) tämä ilmeisesti tapahtuisi.

Jos kaikki menee tulevaisuudessa hyvin ihmiskunnan päästövähennysten suhteen, tätä ei siis onneksi tapahdu.

Suomessa? Maailmanlaajuisesti?

Muistaakseni tuon aiemmin kommentoimani tutkimuksen mukaan Suomessa hyöty kylläkin vain kasvoi lämpötilan noustessa.

Lämpenemisellä on siis tällä tavalla laskettuna nettohyötynsä, mutta asiaa ei pidä yliyksinkertaistaa. On älyllistä laiskuutta kirsikkapoimia vain muutama tai peräti vain yksi lämpenemisen hyöty mainitsematta siitä todennäköisesti seuraavia ikävyyksiä.

Sekoitit varmaan tuossa hyötyjen ja ikävyyksien mainitsemisen? Ei kukaan ole piilotellut hellekuolemia.

Valtamedialla ja ilmastolobbareilla taas ei ole kyse vain yliyksinkertaistamisesta tai älyllisestä laiskuudesta vaan harkitun röyhkeästä propagandasta ja agendajournalismista kuten tuossa Ylen jutussa. Se toistuu kerta toisensa jälkeen samanlaisena jo pelkästään näissä tahallisen yksipuolisissa hellekuolemapelotteluissa.

Samoin lämpötilakuolleisuuden tulevaisuuden kehitystä arvioitaessa pitäisi myös ottaa huomioon se, missä määrin ihmiskunnalla ja sen erilaisilla alueellisilla ja sosioekonomisilla stratifikaatioilla on mahdollisuus suojautua kylmiltä ja kuumilta olosuhteilta.

Kaikin mokomin saa ottaa huomioon ja taustoittaa asiaa, mutta kerro se toimittajille ja muille suomalaisia kuolemilla ja ikävyyksillä pelotteleville. Suomessa tuo (päästökehityksestä riippuen ehkä pari kuolemaa lisää 1,8 miljoonaa kaupunkilaista kohti vuodessa vs. esim. maahanmuutto) ei ole oikeasti millään lailla relevanttia, vaikka niin annetaan mielikuvatasolla ymmärtää.

[ämpee]

Näistä lämpökuolemista on jopa tutkimuksia ja tuloksena on se, että kylmä tappaa.
https://wattsupwiththat.com/2023/09/12/heat-v-cold-a-crucial-case/

Jopa lieväkin kylmyys on paljon tappavampaa kuin kovakin kuumuus.
Johtunee siitä, että kuumassa rennommin ottaminen vähentää rasitusta mutta kylmässä rennosti ottamisella ei ole samaa vaikutusta.
Lepolassessa lojuminen siis rentouttaa ja hangessa lojuminen taas pidemmän päälle jäykistää.

[alussaolisana]

Ihan nyt vaan sellainen huomio näistä "lämpökuolemista", että Suomi on asukaskeskittymältään maailman pohjoisin maa, ja kuten kaikki tietävät, ihan hiton kylmä paikka. Jos lämpeneminen olisi oikeasti täällä uhka hengelle, terveydelle, elämiselle ja olemiselle, niin sehän tarkoittaisi, että käytännössä koko muu Eurooppa olisi ollut vuosituhansien ajan lähes asumiskelvotonta. Pitää lämmetä aivan älyttömästi ennenkuin täällä alettaisiin olla vaikkapa Latvian ilmasto-oloissa ja sekin on sattumoisin aika viileä maa. Vai oletteko koskaan kuulleet latvialaisista lämpökuolemaepidemioista? Ei ole ihan nurkan takana Latvian keskimääräiset lämpötilat näillä raukoilla rajoilla. Ja jos olisi, olisivat sen skenaarion edut kiistämättömät. Saati sitten, että Suomi lämpenisi nykyisen Saksan tasolle, jossa lämpökuolemat eivät myöskään ole todellinen ongelma, vaan ilmasto on todella hieno. En ole vielä kuullut, että Saksan ilmasto olisi hiipimässä päällemme millään aikahaarukalla. Ei hirveästi ainakaan minua haittaisi, jos olisi, mutta lienee turha toivo. Eli se naurettavasta lämmöllä pelottelusta näillä kulmakunnilla.

Ps. Äitini, 87v, erinomaisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa (tyyliin kykenevä harrastetoimintojen vetämiseen minkä ikäisille hyvänsä), kun kysyin miten säät ja ilmat ovat muuttuneet hänen elinaikanaan (eli muistot jatkosotaan asti):

"Säät ovat pysyneet täsmälleen samanlaisina koko ikäni. Ei minkäänlaista eroa. Välillä kylmiä talvia, välillä lämpöisempiä. Välillä kylmiä kesiä, välillä lämpöisempiä. Eivät ole muuttuneet."

[Isagoge]

Kaksi globaaleja pintalämpötila-aikasarjoja valmistavista toimijoista on nyt julkaissut vuoden 2023 sisältävät aikasarjansa, ERA5 ja JRA-55 (viestini 1. kuva). Molemmat ovat ns. uusanalyyseja, mikä tarkoittaa montaa asiaa, mutta ehkä tärkeimpänä sitä, että näissä yhdistellään erilaisia lämpötila-aineistoja mahdollisimman suuren luotettavuuden ja tarkkuuden saavuttamiseksi.

Oli tietysti jo selvää, että vuosi 2023 on näissä tuotteissa koko mittaushistorian lämpimin. Ihan 1,5 asteen ylitykseen perustasosta (tässäkin esiteollinen taso, mutta ko. toimijoiden oma arvio siitä) ei päästy, mutta lähelle meni. Pian julkaistava Berkeley Earthin tuote mennee jo 1,5 asteen yli vuodelle 2023 johtuen hieman erilaisesta perustasosta.

Kerroin yllä opinnäytetyöstä, jossa oli laskettu, että kun pintalämpötila nousee globaalisti 3 astetta yli esiteollisen tason, lämpökuolemia alkaa olla enemmän kuin kylmäkuolemia. Tähän liittyi jäsen Roopen kysymys:

Suomessa? Maailmanlaajuisesti?

Maailmanlaajuisesti. Suomessa tuo käännös vaatisi varmasti reilusti enemmän lämpenemistä. Tosin kannattaa muistaa, että jos päädytään siihen tilanteeseen, että keskimääräinen pintalämpötila nousee globaalisti kolme astetta, se nousee Suomessa suurella varmuudella yli 5 tai jopa yli kuusikin astetta (viestini 2. kuva). Pohjoisimmassa Suomessa vielä tätä enemmän. 

[mannym]

Kerroin yllä opinnäytetyöstä, jossa oli laskettu, että kun pintalämpötila nousee globaalisti 3 astetta yli esiteollisen tason, lämpökuolemia alkaa olla enemmän kuin kylmäkuolemia. Tähän liittyi jäsen Roopen kysymys:

Suomessa? Maailmanlaajuisesti?

Maailmanlaajuisesti. Suomessa tuo käännös vaatisi varmasti reilusti enemmän lämpenemistä. Tosin kannattaa muistaa, että jos päädytään siihen tilanteeseen, että keskimääräinen pintalämpötila nousee globaalisti kolme astetta, se nousee Suomessa suurella varmuudella yli 5 tai jopa yli kuusikin astetta (viestini 2. kuva). Pohjoisimmassa Suomessa vielä tätä enemmän.

Hmm. Opinnäytetyö. Hmm. Wapo julkaisi 2021 lancetin tutkimuksesta artikkelin. https://www.washingtonpost.com/climate-environment/interactive/2023/hot-cold-extreme-temperature-deaths/

Jossa mainitaan että jokaista lämpökuolemaa kohden on 9 kylmäkuolemaa. Melkoisen määrän väkeä pitää siis alkaa depsimään lämpöön jotta kylmäkuolemat ylitetään.

[Caucasian]

Maailmassa on liikaa ihmisiä, etenkin niissä lämpimissä maissa. Voisi luulla, että lämpeneminen korjaa "luonnollisesti" ylikansoitusta, mutta eihän se sitä tee. Kuumuuteen menehtyy näet iäkkäitä ja sairaita ihmisiä, eikä sitä väestönosaa, joka lisääntyy. Pitäisi kuumeta aika rutkasti, että siitä olisi ratkaisua liikakansoitukseen.
2000 luvun pakkasennätys muuten Suomen osalta. Että sillai...

[Reino Rivimies]

Suomalaiset imastonmuutosihmiset saavat nyt harmaita hiuksia. Vuoden alku on tuonut heille lunta tupaan kun pakkasjakso tulee vaikuttamaan vuoden keskilämpötilaan merkittävästi. Ei tule uutta ennätystä Suomen mittaushistorian "lämpimin vuosi"-tilastoon.

[sakarit]

Suomen vuotuisella keskilämpötilalla ei liene niin väliä, kun ilmaston muutosta tarkastellaankin globaalilla lämpötilannousulla. Nyt pohjoisen pallonpuoliskon kylmyyspiste, joka on aina jossain, on hetkellisesti lukkiutunut skandinavian päälle. Päätelmiä ilmaston kehityksestä tästä hyvin tavallisestakin tapahtumasta ei voi tehdä.

[vastarannan kiiski]

Suomalaiset imastonmuutosihmiset saavat nyt harmaita hiuksia. Vuoden alku on tuonut heille lunta tupaan kun pakkasjakso tulee vaikuttamaan vuoden keskilämpötilaan merkittävästi. Ei tule uutta ennätystä Suomen mittaushistorian "lämpimin vuosi"-tilastoon.

Pari huomiota

1.
Jos puhutaan maailman keskilämpötilasta, siihen ei Pohjoismaiden lämpötilan hetkellinen viikon äärikylmä vaikuta paljon mitään.
Jos Pohjoismaat olisi 1% maailman pinta-alasta (en jaksa laskea onko) ja yksi viikko on 2% vuodesta, silloin vaikutus olisi 1% x 2% = 0.02 %.

2.
Vaikka puhuttaisiin Suomen keskilämpötilasta, yksi viikko on silti vain 2% vuodesta.
Jos tämän viikon lämpötila olisi koko ajan -20 astetta normaalia kylmempi, vaikutus vuoden keskilämpötilaan on siis 2% x -20 astetta = -0.4 astetta. Minusta tuo ei ole "merkittävä" vaikutus.
Vuosien välinen vaihtelu on Suomessa tyypillisesti useita asteita, luulisin (en viitsi tarkistaa) joten ihan hyvin voisi vieläkin tulla "mittaushistorian lämpimin vuosi". Siihen vaikuttaa ne muut 51 viikkoa enemmän kuin tämä 1 viikko.

[Reino Rivimies]

Suomalaiset imastonmuutosihmiset saavat nyt harmaita hiuksia. Vuoden alku on tuonut heille lunta tupaan kun pakkasjakso tulee vaikuttamaan vuoden keskilämpötilaan merkittävästi. Ei tule uutta ennätystä Suomen mittaushistorian "lämpimin vuosi"-tilastoon.

...
Vaikka puhuttaisiin Suomen keskilämpötilasta, yksi viikko on silti vain 2% vuodesta.
Jos tämän viikon lämpötila olisi koko ajan -20 astetta normaalia kylmempi, vaikutus vuoden keskilämpötilaan on siis 2% x -20 astetta = -0.4 astetta. Minusta tuo ei ole "merkittävä" vaikutus.
Vuosien välinen vaihtelu on Suomessa tyypillisesti useita asteita, luulisin (en viitsi tarkistaa) joten ihan hyvin voisi vieläkin tulla "mittaushistorian lämpimin vuosi". Siihen vaikuttaa ne muut 51 viikkoa enemmän kuin tämä 1 viikko.

Tällä viikolla on kokoansa suurempi vaikutus. Ilman lämpötila tekee pitkävaikutusta. Meriveden lämpötila, jään paksuus, roudan syvyys ym. ovat myös merkittäviä. Hidastavat vuodentuloa. Ja pelkästään tuo laskemasi -0,4°C on erittäin merkittävä ennätyksen syntymisen kannalta. Lisäksi jatkon kannalta on todennäköisempää että kylmän jakson jälkeen on kylmempää kuin lämpimän jakson jälkeen.

[Caucasian]

Suomen vuotuisella keskilämpötilalla ei liene niin väliä, kun ilmaston muutosta tarkastellaankin globaalilla lämpötilannousulla. Nyt pohjoisen pallonpuoliskon kylmyyspiste, joka on aina jossain, on hetkellisesti lukkiutunut skandinavian päälle. Päätelmiä ilmaston kehityksestä tästä hyvin tavallisestakin tapahtumasta ei voi tehdä.

Arktinen jääpeite on suhteellisen laaja, ihan kärkipäätä vuoden 2006-2007 jälkeen  Se on taas globaali eli pallon ympäri. Kuitenkin on ollut vielä se El nino, outoa. Että ei ole "tilapäinen".

[vastarannan kiiski]

Suomalaiset imastonmuutosihmiset saavat nyt harmaita hiuksia. Vuoden alku on tuonut heille lunta tupaan kun pakkasjakso tulee vaikuttamaan vuoden keskilämpötilaan merkittävästi. Ei tule uutta ennätystä Suomen mittaushistorian "lämpimin vuosi"-tilastoon.

...
Vaikka puhuttaisiin Suomen keskilämpötilasta, yksi viikko on silti vain 2% vuodesta.
Jos tämän viikon lämpötila olisi koko ajan -20 astetta normaalia kylmempi, vaikutus vuoden keskilämpötilaan on siis 2% x -20 astetta = -0.4 astetta. Minusta tuo ei ole "merkittävä" vaikutus.
Vuosien välinen vaihtelu on Suomessa tyypillisesti useita asteita, luulisin (en viitsi tarkistaa) joten ihan hyvin voisi vieläkin tulla "mittaushistorian lämpimin vuosi". Siihen vaikuttaa ne muut 51 viikkoa enemmän kuin tämä 1 viikko.

Tällä viikolla on kokoansa suurempi vaikutus. Ilman lämpötila tekee pitkävaikutusta. Meriveden lämpötila, jään paksuus, roudan syvyys ym. ovat myös merkittäviä. Hidastavat vuodentuloa. Ja pelkästään tuo laskemasi -0,4°C on erittäin merkittävä ennätyksen syntymisen kannalta. Lisäksi jatkon kannalta on todennäköisempää että kylmän jakson jälkeen on kylmempää kuin lämpimän jakson jälkeen.

No ei kai joka vuosi voi ennätystä tullakaan, onneksi!
koska jos tulisi, se tarkoittaisi että ilmastonmuutos etenisi aivan järkyttävän nopeasti!

Jos ilmasto pysyisi samana, ja tilastoja on jotain 100-200 vuoden ajalta, ennätyksiä pitäisi tulla yhtä usein lämpimään ja kylmään suuntaan, ja molempia erittäin harvoin.

Edit.
Sama tuon Jäämeren kanssa - jos ilmasto pysyisi samana, silloin pitäisi tulla yhtä usein uusia ennätyksiä sekä erittäin laajan jääpeitteen suuntaan, kuin erittäin vähäisen jääpeitteen suuntaan.

Nyt viimeisten 40 vuoden aikana on tullut useita ennätyksiä erittäin vähäisen suuntaan.
Sen sijaan ainakaan 2007 jälkeen, 15 vuoteen yhtenäkään vuonna ei ole oltu edes 1980-90 lukujen keskiarvoissa, saati sitten että olisi lähelläkään tulla ennätystä erittäin laajan jääpeitteen suuntaan.

Itse asiassa kun jääkäppyröitä katselee, ei näytä mitenkään edes mahdolliselta että tulisi "enää koskaan" uusi "1979 jälkeen" -ennätys erittäin laajan jääpeitteen suuntaan. Käppyrät kulkee tänäkin vuonna niin kaukana alempana.

On se tietysti etäisesti mahdollista silti, että vieläkin tulisi niin erityisen kylmä vuosi että jääpeite tekisi uuden laajuusennätyksen vuodesta 1979 alkavassa satelliittimittaussarjassa.
Mutta se on erittäin, erittäin epätodennäköistä.

Sen sijaan taas uusi ennätys vähäisen jään suuntaan näyttää melko todennäköiseltä seuraavan esim. 10 vuoden aikana.

Tosiaan jos ilmasto EI olisi muuttumassa, ennätyksiä pitäisi tulla yhtä harvoin molempiin suuntiin.
Nyt ei näytä siltä.

[Isagoge]

Vuosien välinen vaihtelu on Suomessa tyypillisesti useita asteita, luulisin

Kyllä, se on suurta. Suomi sijaitsee alueella, jossa vuodet voivat pintalämpötilaltaan erota paljonkin toisistaan. Peräkkäisten vuosien välinen keskilämpötilaero tyypillisesti täällä on alle asteen, mutta ihan muutaman vuoden sisällä voi olla todella suurta vaihtelua. Laitoin vuoden 2023 keskilämpötilan (Ilmatieteen laitoksen tiedote, 2.1.2024) Ilmatieteen laitoksen aikasarjan 1900-2022 perään tähän samaan syssyyn. Kuvasta näkyy Suomen keskilämpötilan kehityksen lisäksi myös tuo suuri vaihtelu.

Loka-joulukuu 2023 oli Suomessa poikkeuksellisen kylmä jakso viimeisten vuosikymmenten klimatologiaan verrattuna (2. kuva), mutta sekään ei vielä riittänyt vetämään vuotta 2023 kokonaisuutena kuin vähän nopeasti nousevan trendin alle.

[Caucasian]

Vuosien välinen vaihtelu on Suomessa tyypillisesti useita asteita, luulisin

Kyllä, se on suurta. Suomi sijaitsee alueella, jossa vuodet voivat pintalämpötilaltaan erota paljonkin toisistaan. Peräkkäisten vuosien välinen keskilämpötilaero tyypillisesti täällä on alle asteen, mutta ihan muutaman vuoden sisällä voi olla todella suurta vaihtelua. Laitoin vuoden 2023 keskilämpötilan (Ilmatieteen laitoksen tiedote, 2.1.2024) Ilmatieteen laitoksen aikasarjan 1900-2022 perään tähän samaan syssyyn. Kuvasta näkyy Suomen keskilämpötilan kehityksen lisäksi myös tuo suuri vaihtelu.

Loka-joulukuu 2023 oli Suomessa poikkeuksellisen kylmä jakso viimeisten vuosikymmenten klimatologiaan verrattuna (2. kuva), mutta sekään ei vielä riittänyt vetämään vuotta 2023 kokonaisuutena kuin vähän nopeasti nousevan trendin alle.

Näyttäisi trendi olevan laskeva viime vuosina.
Etenkin tuo loka-joulu käppyrää näyttää loivasti laskevalta suunnilleen 2010 vuodesta.
Käy yksiin sen kanssa, että lämpeneminen on käytännössä pysähtynyt ainakin pohjoisessa.

[Isagoge]

...Käy yksiin sen kanssa, että lämpeneminen on käytännössä pysähtynyt ainakin pohjoisessa.

En ota tähän muutaman vuoden perusteella kantaa, mutta jos pohjoisin osa maapalloa kiinnostaa, USA:n NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration) julkaisee vuosittain Arctic Report Cardin, lyhyen erikoisraportin ilmaston kehityksestä ja vuoden sääoloista arktisella alueella.

Vuoden 2023 raportti on jo ilmestynyt ja löytyy täältä:

https://arctic.noaa.gov/wp-content/uploads/2023/12/ArcticReportCard_full_report2023.pdf

Lainaan tähän lyhyen tiivistelmän ja kuvana raportin esityksen pintalämpötilan kehityksestä:

WHAT'S NEW IN 2023?

More frequent extreme weather and climate events are transforming the Arctic, yet resiliency and opportunity lie within diverse partnerships

The Arctic is increasingly warmer, less frozen, and wetter, with regional extremes in weather, climate patterns, and ecosystem responses. Centering locally and internationally-focused partnerships, long-term observations, and equitable climate solutions provides Arctic communities and nations as well as society-at-large with information and mechanisms to cope with a rapidly changing Arctic.

[mannym]

...Käy yksiin sen kanssa, että lämpeneminen on käytännössä pysähtynyt ainakin pohjoisessa.

En ota tähän muutaman vuoden perusteella kantaa, mutta jos pohjoisin osa maapalloa kiinnostaa, USA:n NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration) julkaisee vuosittain Arctic Report Cardin, lyhyen erikoisraportin ilmaston kehityksestä ja vuoden sääoloista arktisella alueella.

Vuoden 2023 raportti on jo ilmestynyt ja löytyy täältä:

https://arctic.noaa.gov/wp-content/uploads/2023/12/ArcticReportCard_full_report2023.pdf

Lainaan tähän lyhyen tiivistelmän ja kuvana raportin esityksen pintalämopötilan kehityksestä:

WHAT'S NEW IN 2023?

More frequent extreme weather and climate events are transforming the Arctic, yet resiliency and opportunity lie within diverse partnerships

The Arctic is increasingly warmer, less frozen, and wetter, with regional extremes in weather, climate patterns, and ecosystem responses. Centering locally and internationally-focused partnerships, long-term observations, and equitable climate solutions provides Arctic communities and nations as well as society-at-large with information and mechanisms to cope with a rapidly changing Arctic.

Näppärää, graafisi mukaan Arktinen alue on lämmennyt, keskimääräisestä -18°C:stä, noin -15°C:hen. Se on tuota, kamala juttu hei.

[Isagoge]

Näppärää, graafisi mukaan Arktinen alue on lämmennyt, keskimääräisestä -18°C:stä, noin -15°C:hen. Se on tuota, kamala juttu hei.

Kamalaan en ota kantaa, mutta kyseessä on merkittävä lämpeneminen todella lyhyellä ajanjaksolla. Paleoklimatologinen lämpötilarekonstruktiotutkimus kun viittaa vahvasti siihen, että aikaisemmin tuollaisen lämpenemisen aikaskaala on ollut 1000 vuotta tai vielä pidempi (viestini kuva).

Globaalin keskilämpötilan kehityksen kannalta arktisella amplifikaatiolla on myös suuri merkitys. Juuri pohjoisessa pinta-albedo jää- ja lumipeitteen huvetessa muuttuu lämpenemisen seurauksena voimakkaasti, mikä taas kasvattaa entisestään koko maapallon ilmastojärjestelmän energia-epätasapainoa. 

[mannym]

Näppärää, graafisi mukaan Arktinen alue on lämmennyt, keskimääräisestä -18°C:stä, noin -15°C:hen. Se on tuota, kamala juttu hei.

Kamalaan en ota kantaa, mutta kyseessä on merkittävä lämpeneminen todella lyhyellä ajanjaksolla. Paleoklimatologinen lämpötilarekonstruktiotutkimus kun viittaa vahvasti siihen, että aikaisemmin tuollaisen lämpenemisen aikaskaala on ollut 1000 vuotta tai vielä pidempi (viestini kuva).

Globaalin keskilämpötilan kehityksen kannalta arktisella amplifikaatiolla on myös suuri merkitys. Juuri pohjoisessa pinta-albedo jää- ja lumipeitteen huvetessa muuttuu lämpenemisen seurauksena voimakkaasti, mikä taas kasvattaa entisestään koko maapallon ilmastojärjestelmän energia-epätasapainoa.

Nättiä, mitäs ne proksit sanovat tuosta aikaskaalasta ilman tuota lopun lämpötila aikasarjaa? Laitoin pari graafia tuosta paperista, joissa näkyy pelkät proksit. Näkymä on hieman erilainen. Mistä päästään tähän suureen ongelmaan mikä näissä rekonstruktioissa vieläkin on, mitä sinä et vieläkään tunnu ymmärtävän. Prokseilla määritellyt lämpötilat on hyvä näyttää kokonaan. Sekä jättää täysin pois lämpötilasarjat. Silloin voidaan tarkastella puhtaasti niitä prokseja ja niiden kertomaa, se että ympätään tuohon loppuun lämpötilasarjat jotta saadaan loppuun lapa, on epärehellistä.

[mannym]

Niin ja piti vielä sanomani, Steve Mcintyre kävi aikanaan Kaufmanin tutkimusta läpi ja löysi no tarkoitushakuisia virheitä. Kaksi graafia, joista lyhyet kuvaukset.

the largest difference from PAGES2K -and main contributor to "new" blade – came from Kaufman's version of Dahl-Jensen borehole inversion series. Kaufman has HS (worse with binning). Opposite to original.
the largest difference from PAGES2K -and main contributor to "new" blade – came from Kaufman's version of Dahl-Jensen borehole inversion series. Kaufman has HS (worse with binning). Opposite to original.
3/ so how did they get such a different appearance? Total cock-up. They dropped the earliest Dahl value, then reversed the years. So the Dahl value from 5502 BC was used in 1995 AD, from 4438 BC in 1987 and so on. A goof of Mannian proportions.

[Caucasian]

Kuulemma 15 vuoden säät eivät kelpaa johtopäätöksiin, joten jos nyt on ollut lämpimimpiä vuosia ikinä, niin eihän niistäkään voi sitten vetää mitään johtopäätöksiä. Eikö niin?

[vastarannan kiiski]

Kuulemma 15 vuoden säät eivät kelpaa johtopäätöksiin, joten jos nyt on ollut lämpimimpiä vuosia ikinä, niin eihän niistäkään voi sitten vetää mitään johtopäätöksiä. Eikö niin?

Siitä voi vetää johtopäätöksiä, että viimeisen 100 vuoden jaksolla viimeisten 30 vuoden aikana on tullut hyvin paljon lämpöennätyksiä eri puolilla, mutta erittäin vähän kylmyysennätyksiä, jos ollenkaan.

Se ennustaa sitä että myös seuraavan 30 vuoden aikana luultavasti tulee erittäin paljon lämpöennätyksiä, siis lämpimämpiä kuin nykyään, mutta luultavasti hyvin vähän kylmyysennätyksiä, jos ollenkaan.

[P]

^Tuohon voidaan vaikuttaa mittauspisteiden sijoittelulla ja menneen mittaustiedon "adjustoinnilla" viileämmäksi.

Esim. Kittilän Pokassa ei tulla mittaamaan vastaavia lukuja kuin 1999 mitattiin, koska mittausasema on siirretty ihan eri paikkaan. Ennen se oli matalalla jokilaaksossa, nyt korkeammalla tunturin rinteellä...

Ja menneisyyden mittaridatan adjustointi kylmemmäksi on ihan todellisuutta.


Tieto lisää kriittisyyttä.