Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Lasse]

"The future's in the air, I can feel it everywhere
I'm blowing with the wind of change"

Germany begins dismantling wind farm for coal
https://euobserver.com/green-economy/157364

German energy giant RWE has begun dismantling a wind farm to make way for a further expansion of an open-pit lignite coal mine in the western region of North Rhine Westphalia.

One wind turbine has already been dismantled, with a further seven scheduled for removal to excavate an additional 15m to 20m tonnes of so-called 'brown' coal, the most polluting energy source.

Heh, kerro seuraavaksi vähän vihreän vedyn biznesmahdollisuuksista, niin hjuva fiilis säilyy...

[vastarannan kiiski]

"The future's in the air, I can feel it everywhere
I'm blowing with the wind of change"

Germany begins dismantling wind farm for coal
https://euobserver.com/green-economy/157364

German energy giant RWE has begun dismantling a wind farm to make way for a further expansion of an open-pit lignite coal mine in the western region of North Rhine Westphalia.

One wind turbine has already been dismantled, with a further seven scheduled for removal to excavate an additional 15m to 20m tonnes of so-called 'brown' coal, the most polluting energy source.

Saksassa ne voi perseillä hiilellä vielä 15 vuotta, sitten sekin on suunniteltu loppuvan.

In order to achieve the ambitious Energiewende by 2030 the goals are clear: half of all electricity supply will come from renewable energy sources and coal use will be phased out by 2038.

https://www.iea.org/countries/germany

[Lasse]

Saksassa ne voi perseillä hiilellä vielä 15 vuotta, sitten sekin on suunniteltu loppuvan.

Jesh, tajusin äsken, että oletkin "osaoptimoija".

Sähkö- ja päästökauppa on ihan kansainvälistä, näin nykypäivänä, ja ne tonnit, mitkä HaB:n sulkemisesta säästyivät, palavat vaikka Puolassa aivan mukavasti, ellei Helsingin Herrat osta niitä pois markkinoilta.  Mutta rahaahan on! Fantsua!

[vastarannan kiiski]

Saksassa ne voi perseillä hiilellä vielä 15 vuotta, sitten sekin on suunniteltu loppuvan.

Jesh, tajusin äsken, että oletkin "osaoptimoija".

Sähkö- ja päästökauppa on ihan kansainvälistä, näin nykypäivänä, ja ne tonnit, mitkä HaB:n sulkemisesta säästyivät, palavat vaikka Puolassa aivan mukavasti, ellei Helsingin Herrat osta niitä pois markkinoilta.  Mutta rahaahan on! Fantsua!

Varmaan tiedätkin, että Suomi ostaa sähköä lähinnä Ruotsista ja Norjasta.

Ja varmaan tiedät senkin, että Norjassa on pelkkää vesivoimaa, ja Ruotsissa puolet ydinvoimaa ja puolet uusiutuvia.

Siis Ruotsissa ja Norjassa joista sähköä Suomeen tuodaan, sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat nolla (0, zero)

Sekä Ruotsi että Norja ovat sähkön nettoviejiä, siis eiköhän sähkö virtaa Ruotsista Puolaan päin (nettona) eikä toisinpäin.

Saa tarkistaa, onhan noita karttoja netissä joista live tilanteen näkee.
Varmaankin osaat etsiä, kun olet asiantuntija.

[Lasse]

Varmaankin osaat etsiä, kun olet asiantuntija.

Noh, en nyt niin pitkälle menisi, mutta jotain ehkä tiedän...

Jyrki Itkonen tänään Ilmastofoorumi ry -fb-ryhmässä:

Alun perin kun sähköpörssi perustettiin, oli tarkoitus, että vapaa ja ankara keskinäinen kilpailu sähkön tuotannossa pitää sähkön hinnan kurissa. Aikansa se toimi niin, mutta sitten alettiin poliittisesti tuhoamaan tuota vapaata kilpailua polttoaineverotuksen, päästökaupan, CO2-veron, hiililain, turpeen tapporahan, tuulituen, biovoiman tuen, risupakettien jne kautta. Nyt se sähköpörssi ja vapaa kilpailu on saatu politiikalla yhtä sekaisin kuin mummon seinäkello ja ollaan tässä tilanteessa, joka sopii oikein hyvin kaikille sähkön tuottajille eli pörssiin sähköä myyjille, koska rahaa tulee kuin roskaa näin talvisin.

[vastarannan kiiski]

Varmaankin osaat etsiä, kun olet asiantuntija.

Noh, en nyt niin pitkälle menisi, mutta jotain ehkä tiedän...

Jyrki Itkonen tänään Ilmastofoorumi ry -fb-ryhmässä:

Alun perin kun sähköpörssi perustettiin, oli tarkoitus, että vapaa ja ankara keskinäinen kilpailu sähkön tuotannossa pitää sähkön hinnan kurissa. Aikansa se toimi niin, mutta sitten alettiin poliittisesti tuhoamaan tuota vapaata kilpailua polttoaineverotuksen, päästökaupan, CO2-veron, hiililain, turpeen tapporahan, tuulituen, biovoiman tuen, risupakettien jne kautta. Nyt se sähköpörssi ja vapaa kilpailu on saatu politiikalla yhtä sekaisin kuin mummon seinäkello ja ollaan tässä tilanteessa, joka sopii oikein hyvin kaikille sähkön tuottajille eli pörssiin sähköä myyjille, koska rahaa tulee kuin roskaa näin talvisin.

Edelleen totean, että täällähän tuntuukin olevan katkerien hiilivoimaduunarien kokoontumisajot 

Löysitkö sen Pohjoismaiden sähkökaupan live-tilannekartan?

[Jaska Pankkaaja]

Viimeisimmät omiin silmiini sattuneet ilmastouutiset:
Islannin vulkaaninen toiminta ja Snadin rottaongelma ovat :drumroll:

Ilmastonmuutoksen syytä!

Tämäkin uskomaton paska menee enemmistön kurkuista alas jotta solahti! 

Tuota, jospa känsän typerin 3M kuolisi vaiks nälkään?

[Caucasian]

Mutta miksi arktinen merijää ei sula, ei vaikka toinen toistaan lämpimämpiä vuosia?
"On vain ollut semmoinen sää" on vähän eikä niin vähänkään tyhmä selitys. 2012 jälkeen ei ole edistystä tapahtunut. Oikeastaan 2007:stä eteenpäin "uusi normaali" se on jo yli 15 vuotta. Kuulemma pitäisi odottaa vielä 15 vuotta että se on ilmastoa eikä säätä.
Että miksi näin? Järjellistä selitystä ei ole.
Odotellaan...

[JoKaGO]

Mutta miksi arktinen merijää ei sula, ei vaikka toinen toistaan lämpimämpiä vuosia?
"On vain ollut semmoinen sää" on vähän eikä niin vähänkään tyhmä selitys. 2012 jälkeen ei ole edistystä tapahtunut. Oikeastaan 2007:stä eteenpäin "uusi normaali" se on jo yli 15 vuotta. Kuulemma pitäisi odottaa vielä 15 vuotta että se on ilmastoa eikä säätä.
Että miksi näin? Järjellistä selitystä ei ole.
Odotellaan...

On on järjellinen syy! Eikös joku Isa... jotain kertonut, että jään massa pienenee, vaikka sen pinta-ala ja paksuus kasvavat, sillä jää vähenee tuota nopeammin sisältäpäin... Vai oliko se mannymin tekemä jauhotus...

[mannym]

Olen ollut hiukan tekemisissä, 12 vuotta aikanaan.

En ole ollut voimalaitoksella varsinaisesti töissä mutta vieraillut mm. Loviisa, Olkiluoto, Haapavesi, Tallinnan vanha palavakivilaitos. Kauttua, Rauhalahti, Jylhämä. Jätteenpolttolaitoksia Niagara Falls, Landskrona, Uumaja nyt ainakin, ja Riihimäki. Paperitehtaiden voimalaitoksilla Stracel, joku sveitsiläinen jonka nimeä en muista, jne.
Edit. Ja Inkoo tietysti! Suurin ja kaunein/kauhein meinasi jäädä pois. Paitsi Deva oli kai vielä isompi, tosin ei kovin kaunis 

Noniin, olet siis tyhjä toimittaja joka vierailtuaan laitoksessa on yks kaks asiantuntija. Ei yllätä.

Joskus nuorena olin projektissa jossa mallinnettiin Pohjoismaiden ja Baltian energiajärjestelmää. Kaikki ei siihen aikaan tykänneet kun siitä saatiin tuloksena että päästöt laskee jos ydinvoimaa lisätään ja maiden välisiä siirtopiuhoja vahvistetaan. Mutta niinhän siinä on käynyt 

Ja tämä nimeämätön projekti on siitä mielenkiintoinen varmasti, että 60 ja 70 luvuilla rakennettiin ydinvoimaa rutkasti korvaamaan hiili sähköntuotannossa, NS päästöttömänä perusvoimana. Joten kellekään asiaan edes hieman vihkiytyneelle ei ole voinut tulla yllätyksenä että lisäämällä ydinvoimaa ja vähentämällä hiilivoimaa saadaan puhtaampaa energiaa. Toisin sanoen puhut paskaa mutta puhu vain.

Tuuli- ja aurinkovoimaa on pystytty rakentamaan paljon enemmän kuin aikanaan uskottiin!

Kyllä, mahtavin tuin ja yhteiskunnan kustannuksin. Mutta mitäs pienistä.

En ole tutkinut asiaa kun olen ollut pitkään toisella alalla, mutta luulen sen johtuvan siitä että sähkömarkkina on nykyään ketterä ja säätövoimaa saa tarvittaessa hankittua oman firman ja oman maankin ulkopuolelta helpommin kuin ennen

.

Ei vaan se johtuu valtavista tuista mitä "uusiutuvien" energian tuottajat ovat saaneet. Ei muusta.

Päästöt per henkilö laskevat kun kokonaispäästöt laskevat.
Kokonaispäästöt laskivat esimerkiksi silloin kun Hanasaari suljettiin

.

Niin ja samalla hävisi 220MW sähkötehoa ja 440MW lämpötehoa. Joka korvattiin osin polttamalla puuta jonka päästöt ovat muuten suuremmat kuin kivihiilellä, mutta laskennallisesti 0 koska niin on päätetty.

Jos osaisi sellaista tiedettä kuin "jakolasku", voisi laskea paljonko tämä noin 2 % päästövähennys vaikuttaa Suomen per henkilö keskimääräisiin  päästöihin. Tai oikeastaan jos olisi hyvin älykäs, voisi arvioida sen ilman mitään laskemista.

Juu, mutta sinulta on vieläkin kertomatta miten henkilö voi vähentää 10% päästöistään. Odottelen vähällä mielenkiinnolla...

[mannym]

Taitaa veetuttaa pahasti se Hanasaaren sulkeminen?


Sähköyhtiöissä on muitakin hommia kuin vääntää muttereita laitoksella. Jos kykenee muihinkin hommiin 
Täytyy myöntää että en ole asiantuntija mutterien vääntämisessä, joissain muissa energia-asioissa ehkä vähäsen joskus olin, ainakin kohtuu liksaa maksoivat 

En kyllä ymmärrä mistä revit tuon että minua harmittaisi Hanasaaren sulkeminen? Olen kuitenkin ollut vuosikymmenen muissa hommissa. Helsinkiläisille se tekee varmasti kivaa, kun 220MW sähkötehoa hävisi, 440MW kadotetusta lämpötehosta korvataan 260MW.

Seuraavaksi sulkeutuu Salmisaaren voimalaitos 160MW sähkötehoa ja 300 MW lämpötehoa. Kaupunki on sitten sulkenut 380MW sähkötehoa ja 480MW lämpötehoa. No kuten sanoin, tuloutukset kaupungille laskevat ja kaupunki joka on melkoisen velkaantunut, velkaantuu lisää.

Kun kerran joskus olit energia asioissa ehkä vähäsen joskus jotain, niin kuinka yksittäinen henkilö voi vähentää päästöjään 10%? Mainiosti tämä kysymys jää sinulta vastaamatta.

Tiedän että se johtuu siitä että sinäkin tiedät että päästöt per henkilö on hemmetin vaikea paikka, kun vaikka joka ikinen yrittäisi, 10% vähennys on todella vaikeaa. Mutta kas sulkemalla kivihiilivoimala, 1/5 osa siitä tapahtuu.

Mutta sinähän sanoit että sinua kiinnostaa päästöt per henkilö, koska sinä olet henkilö. Mutta sitä kuinka se vähennys tapahtuu, ei sitten näykkään. Mainitsit että luovuit öljylämmityksestä ja siirryit maalämpöön. Onneksi olkoon, tein saman itse 2011. Ajatella jos kaikki öljylämmitteiset talot nyt lakkaisivat polttamasta öljyä niin per henkilö päästöt putoaisivat 2%. Sitten taas tarvittaisiin lisää sähköä.

Mutta onneksi olet energia asioissa ehkä vähäsen joskus ollut asiantuntija, jolta sujuu jako ja kertolaskut niin hienosti, että helposti lyöt nyt pöytään kuinka henkilö vähentää päästöjään 10%, mieluiten tietenkin sellainen vastaus että sen voi jokainen henkilö tehdä. Minun 3 lastani ilmeisesti päästävät kauheasti vaikka eivät aja autolla, käy töissä, tai muutenkaan juuri kuluta. Mieluusti haluaisin nähdä kuinka he voivat vähentää päästöjään 0,737 tonnia per nenä?

Tiedän että vastausta tuohon ei nähdä, sillä jakamalla kaikki päästöt per henkilö päästöiksi, ei tehdä muuta kuin jaeta kaikki päästöt per henkilö. Ja se yksittäinen henkilö ei mitenkään voi vähentää omia henkilökohtaisia päästöjään niin että päästäisiin siihen tavoitteeseen jonka idiootit ovat asettaneet. Mutta onneksi sinulla lienee vastaus tähän, sillä mutterien pyörittämisen asiantuntijalla ei sellaista ole.

[vastarannan kiiski]

Henkilön mahdollisuudet päästövähennykseen riippuvat suuresti siitä mikä on nykyinen elämäntapa.

Täältä voi tutkailla hiilijalanjälkeään.
Liikkuminen on yllättävän iso osuus, asuminen voi olla myös iso.

https://www.sitra.fi/hankkeet/elamantapatesti/

Edit:
Mutta en ole väittänyt että se olisi kaikille helppoa!

Kokonaispäästöjen vähentäminen on tehokasta myös tuotannossa ja teollisuudessa. Esimerkkejä

- Hanasaari oli -2 %
- Salmisaari seuraavaksi, onkos se vähän pienempi, olisko -1%
- Raahen terästehdas, päätöksiä tehtäneen piakkoin? Voi olla -3% helposti
Jne...

[JoKaGO]

Täältä voi tutkailla hiilijalanjälkeään.

Mites, kun minä ressukka olen invalidi. Mulla ei ole ollenkaan hiilijalkoja 

[mannym]

Henkilön mahdollisuudet päästövähennykseen riippuvat suuresti siitä mikä on nykyinen elämäntapa.

Mitä!!?? Eihän!!??? Yritätkö sanoa että per henkilö päästöt eivät olekaan kaikilla samat vaan se riippuu siitä joka ikisen henkilön henkilökohtaisista päästöistä?

Kuka olisikaan voinut uskoa!!!

Ajatella, vaikka kuinka kerto ja jakolaskujen maisteri vastarannan kiiski elvisteli kerto ja jakolasku taidoillaan on todellisuus näemmä mennyt perille. Per henkilö päästöt on epärehellinen tapa tarkastella asiaa, eikä per henkilö päästöillä tee hevon perseen vertaa, kun ilmastosta puhutaan.

[Lasse]

Sähköyhtiöissä on muitakin hommia kuin vääntää muttereita laitoksella. Jos kykenee muihinkin hommiin
Täytyy myöntää että en ole asiantuntija mutterien vääntämisessä, joissain muissa energia-asioissa ehkä vähäsen joskus olin, ainakin kohtuu liksaa maksoivat

Nuorem-pana väänsin mutteria, otin pulttia, pursotin raswaa laageriin, tuli hiki.

Nygyään cliccailen hiirellä, mutten tunne itseäni ylivertaiseksi, hienhajuisia paremmaksi.

Mutta kiitos tästä tunnelma- ja tunnekuvasta, miten nenä voi nousta ylös, kohdatessaan alempaa väkeä...

[vastarannan kiiski]

Sähköyhtiöissä on muitakin hommia kuin vääntää muttereita laitoksella. Jos kykenee muihinkin hommiin
Täytyy myöntää että en ole asiantuntija mutterien vääntämisessä, joissain muissa energia-asioissa ehkä vähäsen joskus olin, ainakin kohtuu liksaa maksoivat

Nuorem-pana väänsin mutteria, otin pulttia, pursotin raswaa laageriin, tuli hiki.

Nygyään cliccailen hiirellä, mutten tunne itseäni ylivertaiseksi, hienhajuisia paremmaksi.

Mutta kiitos tästä tunnelma- ja tunnekuvasta, miten nenä voi nousta ylös, kohdatessaan alempaa väkeä...

Minusta täällä on muutama muu joka kokee itsensä huomattavasti ylivertaisemmaksi kuin minä, tyyliin "mikä asiantuntija muka olet, höpö höpö"
sehän on silloin tasapuolista vaan jos tunne on molemminpuolinen 

Edit.
Lukekaa vaan niitä Sitran papereita, minä jo lupasinkin häipyä täältä häiritsemästä

[Lasse]

Minusta täällä on muutama muu joka kokee itsensä huomattavasti ylivertaisemmaksi kuin minä

Kävin joskus syömässä työlounasta mestassa, jossa kävi sekä mutterinvääntäjiä, että Sarasvuon opetuslapsia.

No joskus suosio oli niin suuri, että muodostui jonoa, ja Trainers' Housen pukumiehet kuvittelivat olevansa niin paljon tärkeämpiä (isomunaisiapalkkaisia?), että kokivat oikeudekseen ohittaa kaikki haalariväki jonossa.

Taidat olla samaa sarjaa...

[Miniluv]

Ja takaisin asiaan, kiitos.

[Isagoge]

Berkeley Earth on julkaissut analyysinsa lämpötiloista vuoden 2023 marraskuussa:

https://berkeleyearth.org/november-2023-temperature-update/

Tässä lyhyt poiminta mielestäni keskeisistä asioista:

(1) Marraskuu 2023 oli koko säähavaintohistorian lämpimin marraskuu globaalisti, ja reilulla marginaalilla (0,36°C, ks. viestini 1. kuva). Sekä mannerten että merialueiden globaali keskimääräinen pintalämpötila oli mittaushistorian ennätys marraskuulle.

(2) Maakohtaisella tasolla ennätyksiä lyötiin myös. Noin 50 valtiossa marraskuu 2023 oli ko. valtion mittaushistorian lämpimin marraskuu. Pohjois-Euroopassa ja itäisellä Etelämantereella taas koettiin varsin kylmä marraskuu, kuten kaikki suomalaiset ovat varmasti huomanneet. Globaalisti lämpöennätyksiä rikottiin tiheään, kylmyysennätyksiä taas tehtiin todella vähän (viestini 2. kuva).

(3) Marraskuun ennätyslämpöjä selittää ennen kaikkea tasaisesti jatkunut lämpenemistrendi, jonka taustalla ovat suurimpana tekijänä ihmiskunnan todennäköisesti edelleenkin kasvavat kasvihuonekaasupäästöt. Myös ENSO:n kääntyminen El Niño -vaiheeseen, tammikuussa 2022 Tyynellämerellä tapahtunut Hunga Tongan vedenalainen tulivuorenpurkaus, vuonna 2020 voimaan astunut meriliikenteen rikkipäästöjä pudottanut rikkidirektiivi sekä Auringon säteilytehon kasvu lähestyttäessä 11-vuotisen aktiivisuussyklin huippua selittänevät jonkin verran tämän syksyn ja marraskuun poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja.

(4) Vuodesta 2023 tulee mittaushistorian lämpimin. Berkeley Earthin globaalissa keskilälämpötila-aikasarjassa vuosi 2023 on myös suurella todennäköisyydellä (99%) ensimmäinen vuosi mittaushistoriassa, jolloin globaali koko vuoden keskilämpötila on yli 1,5°C yli esiteollisen tason (viestini 3. kuva). Trendin yltämisestä 1,5 asteen lämpenemiseen ei kuitenkaan vielä ole kyse, ja sitä saadan odottaa todennäköisesti ensi vuosikymmenen puolelle, ellei lämpeneminen ole nyt kiihtymässä, kuten eräät ilmastotutkijat ovat väittäneet.

Jos joku otti alkuvuodesta 2023 esittämästäni neuvosta vaarin, ja löi vetoa ilmaston alkavaa kylmenemistä esim. "kääntymässä olevan AMO-syklin" takia povanneiden ilmastoskeptikoiden kanssa siitä, että tästä vuodesta tulee poikkeuslämmin, parhaat onnitteluni! Toivottavasti panos oli korkea! 

[mannym]

AMO sykli kääntyy sitten kun se kääntyy. Tähän asti satelliitti (UAH) on mennyt sievästi käsi kädessä AMO:n kanssa. AMO:ssa on nähtävissä näin vuoden lopulla melkoinen piikki ja kas niin UAH:ssakin

[mannym]

(3) Marraskuun ennätyslämpöjä selittää ennen kaikkea tasaisesti jatkunut lämpenemistrendi, jonka taustalla ovat suurimpana tekijänä ihmiskunnan todennäköisesti edelleenkin kasvavat kasvihuonekaasupäästöt. Myös ENSO:n kääntyminen El Niño -vaiheeseen, tammikuussa 2022 Tyynellämerellä tapahtunut Hunga Tongan vedenalainen tulivuorenpurkaus, vuonna 2020 voimaan astunut meriliikenteen rikkipäästöjä pudottanut rikkidirektiivi sekä Auringon säteilytehon kasvu lähestyttäessä 11-vuotisen aktiivisuussyklin huippua selittänevät jonkin verran tämän syksyn ja marraskuun poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja.

Hmm. Hunga Tonganhan piti vaikuttaa vain +0,035°C. Ja el Nino on julistettu saapuneeksi NOAA:n toimesta kesäkuussa 2023. Eli vain puolisen vuotta takaperin.

Eli käytännössä loppuvuoden lämpeneminen johtuu El Ninosta joka on luonnollinen tapahtuma. Täten se on luonnollista eikä ihmisellä ole sen kanssa mitään tekemistä.

Varsin mukavaa.

[mannym]

Jos joku otti alkuvuodesta 2023 esittämästäni neuvosta vaarin, ja löi vetoa ilmaston alkavaa kylmenemistä esim. "kääntymässä olevan AMO-syklin" takia povanneiden ilmastoskeptikoiden kanssa siitä, että tästä vuodesta tulee poikkeuslämmin, parhaat onnitteluni! Toivottavasti panos oli korkea! 

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa vedon sisällöstä. Sinä kun asetit reunaehdot ja minä tein samoin mutta et lyönyt vetoa. Lisäksi veto sisälsi kymmenen vuotta, ei vain yhtä.

Koska olet valmis lyömään vetoa niin minäpä sitten lyön, mutta laitan muutaman ehdon minäkin.
- Jokainen seuraavasta kymmenestä vuodesta on lämpimämpi kuin edeltäjänsä. Eli 2024 on lämpimämpi kuin 2023, 2025 on lämpimämpi kuin 2024, 2026 on lämpimämpi kuin 2025 jne... Jos yksikin vuosi on kylmempi kuin edeltäjänsä olet hävinnyt.
- Piste estimaatit tulevat seuraavista lämpötilasarjoista. Globaalit, UAH, HaDCRUT ja bonuksena otetaan vain yhdysvallat yksinään ja sieltä lämpötilasarja USCRN.
- ei tule massiivista El Ninoa.

10 000 euroa, kiinni veti...

[Totti]

-

[Isagoge]

...Eli käytännössä loppuvuoden lämpeneminen johtuu El Ninosta joka on luonnollinen tapahtuma. Täten se on luonnollista eikä ihmisellä ole sen kanssa mitään tekemistä.

Jos tarkkoja ollaan, en Berkeley Earthin tekstiä koskevassa referaatissani puhunut "loppuvuoden lämpenemisestä", vaan marraskuun ennätyslämpötiloista.

...Marraskuun ennätyslämpöjä selittää ennen kaikkea tasaisesti jatkunut lämpenemistrendi, jonka taustalla ovat suurimpana tekijänä ihmiskunnan todennäköisesti edelleenkin kasvavat kasvihuonekaasupäästöt.

ENSO:n käännös El Niño -vaiheeseen varmasti selittää osan siitä, että marraskuu oli globaalisti ennätyslämmin ja monessa maassa lyötiin lämpöennätyksiä, mutta taustalla on sitä merkittävämmin pidempi lämpenemistrendi, joka ilmastotutkimuksen valtavirran mukaan johtuu ennen kaikkea ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Kuten viestini ensimmäisestä kuvasta helposti näkyy, jopa nykyiset La Niña -vuodet ovat globaalisti lämpimämpiä kuin El Niño -vuodet vuosikymmeniä sitten, ja jopa vuosi 1998, jolloin erittäin voimakas El Niño nosti pintalämpötilaa, jää nykyisten La Niña -vuosien tasolle.

Rikkiyhdistepäästöjen vähentymisen ja HTHH:n purkauksen efektien suhteen on varmaan viisainta odottaa asiasta käynnissä olevien tutkimusten valmistumista. 

Toisessa viestissäsi näytit AMO-indeksin (esrl-AMO) ja alatroposfäärin lämpötilan (UAH6) esittävät kuvaajat, ja totesit:

Tähän asti satelliitti (UAH) on mennyt sievästi käsi kädessä AMO:n kanssa. AMO:ssa on nähtävissä näin vuoden lopulla melkoinen piikki ja kas niin UAH:ssakin

Tuo AMO-indeksi ja UAH6 todellakin näyttävät korreloivan todella voimakkaasti. Tästähän voisi innoissaan (jos siis AMO:n olemassaolo on oman maailmankuvan tai agendan kannalta tärkeä asia) hypätä heti siihen johtopäätökseen, että tämä korrelaatio viimeistään osoittaa, että AMO on olemassa ja säätelee voimakkaasti planeetan lämpötilaa.

Vähemmän hätäinen tarkastelija tässä kuitenkin katselisi asiaa vähän perusteellisemmin, ja ottaisi vaikkapa tuolta käyttämältäsi sivustolta pidemmänkin aikasarjaparin. Minä esimerkiksi otin pohjoisen pallonpuoliskon meren pintalämpötilasarjan (hadsst3nh) tuohon AMO:n kaveriksi, ja kappas vain, vahvaa korrelaatiota sielläkin (viestini 2. kuva, vasen puoli). Samalla voidaan vielä jatkoa varten panna merkille, että tuo hadsst3nh korreloi vahvasti myös UAH6:n kanssa siltä osin, kun yhteistä pätkää aikasarjassa on (viestini 2. kuva, oikea puoli). Mutta ennen hyppäystä väitteisiin siitä, että tässä on tosiaan kyse jopa mahdollisesti AMO:n olemassaoloa todistavasta empiirisestä korrelaatiosta, voisi tulla mieleen kysyä itseltään muutama kysymys: 

(1)   Onko kuitenkin niin, että tuo AMO-indeksi johdetaankin pintalämpötiloista?

(2)   Johdetaanko se pintalämpötiloista niin, että AMO-indeksin ja pintalämpötilan välillä on pakostakin korrelaatiota (eli nuo kaksi aikasarjaa korreloisivat ainakin jossain määrin aina, vaikka mitään AMO:a ei olisikaan)? ja

(3)   Jos satelliittihavainnoista valmistettu alatroposfäärin lämpötila-aikasarja korreloi pintalämpötila-aikasarjojen kanssa, onko UAH:n ja AMO-indeksin korrelaatio pelkästään tai ainakin osin (ja miten suurelta osin?) seurausta siitä, että AMO-indeksi johdetaan pintalämpötiloista?

Eli lyhyesti: Miten käyttämäsi sivuston AMO-indeksi valmistetaan ja missä määrin esittämässäsi kuviossa näkyvä UAH6:n ja AMO-indeksin yhteisvaihtelu selittyy sillä, että ko. AMO-indeksi johdetaan troposfäärin lämpötilan kanssa korreloivista pintalämpötiloista?     

[mannym]

Jos tarkkoja ollaan, en Berkeley Earthin tekstiä koskevassa referaatissani puhunut "loppuvuoden lämpenemisestä", vaan marraskuun ennätyslämpötiloista.

Niin ja jos tarkkoja ollaan, niin yksittäinen lämmin kuukausi, oli kuinka ennätyslämmin vain, on säätä, ei ilmastoa. Eikös vaan niin?

ENSO:n käännös El Niño -vaiheeseen varmasti selittää osan siitä, että marraskuu oli globaalisti ennätyslämmin ja monessa maassa lyötiin lämpöennätyksiä, mutta taustalla on sitä merkittävämmin pidempi lämpenemistrendi, joka ilmastotutkimuksen valtavirran mukaan johtuu ennen kaikkea ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Kuten viestini ensimmäisestä kuvasta helposti näkyy, jopa nykyiset La Niña -vuodet ovat globaalisti lämpimämpiä kuin El Niño -vuodet vuosikymmeniä sitten, ja jopa vuosi 1998, jolloin erittäin voimakas El Niño nosti pintalämpötilaa, jää nykyisten La Niña -vuosien tasolle.

Ei oikeastaan vaan se selittää sen täysin. Enso kääntyi positiiviseksi Kesäkuussa, Siitä parin kuukauden viiveellä se näkyy isoina hypähdyksinä satelliittisarjoissa. Ilmastotutkimuksen valtavirta on kyllä mainio termi, samalla se on argumentointivirhe. Tiedäthän että tiede ei ole demokratiaa ja siinä ei enemmistöpäätöksillä mennä. Paitsi tietysti jos kyseessä on lysenkolainen ilmastointitiede, silloin kaikki on mahdollista.

Toisessa viestissäsi näytit AMO-indeksin (esrl-AMO) ja alatroposfäärin lämpötilan (UAH6) esittävät kuvaajat, ja totesit:
Tuo AMO-indeksi ja UAH6 todellakin näyttävät korreloivan todella voimakkaasti. Tästähän voisi innoissaan (jos siis AMO:n olemassaolo on oman maailmankuvan tai agendan kannalta tärkeä asia) hypätä heti siihen johtopäätökseen, että tämä korrelaatio viimeistään osoittaa, että AMO on olemassa ja säätelee voimakkaasti planeetan lämpötilaa.

Kyllä, Meret vaikuttavat ja säätelevät voimakkaammin Planeetan lämpötilaa kuin hiilidioksidi. Eikös olekin jännää. Mutta korrelaatio on selvempi AMO indeksin ja UAH:n satellittisarjan kuin hiilidioksidin ja maanpäällisten sarjojen. Mutta vain toinen niistä uppoaa kritiikittä sinuun, miksiköhän näin? hmm....

Vähemmän hätäinen tarkastelija tässä kuitenkin katselisi asiaa vähän perusteellisemmin, ja ottaisi vaikkapa tuolta käyttämältäsi sivustolta pidemmänkin aikasarjaparin. Minä esimerkiksi otin pohjoisen pallonpuoliskon meren pintalämpötilasarjan (hadsst3nh) tuohon AMO:n kaveriksi, ja kappas vain, vahvaa korrelaatiota sielläkin (viestini 2. kuva, vasen puoli). Samalla voidaan vielä jatkoa varten panna merkille, että tuo hadsst3nh korreloi vahvasti myös UAH6:n kanssa siltä osin, kun yhteistä pätkää aikasarjassa on (viestini 2. kuva, oikea puoli). Mutta ennen hyppäystä väitteisiin siitä, että tässä on tosiaan kyse jopa mahdollisesti AMO:n olemassaoloa todistavasta empiirisestä korrelaatiosta, voisi tulla mieleen kysyä itseltään muutama kysymys: 

Melko jännää. El Nino on meren lämpöpurkaus ja se vaikuttaa kovasti globaaleihin lämpötiloihin. Tiedät sen varsin hyvin itsekin, asetithan reunaehdoksi silloin vedolle -ei tule todella massiivista La Niñaa. Niin ja tulivuorenpurkauksiakin asetit ehdoksi vedolle. Ja kyllä hadsst3nh korreloi isosti.

(1)   Onko kuitenkin niin, että tuo AMO-indeksi johdetaankin pintalämpötiloista?

Ihmettelen että ilmastonmuutoksen tieteestä täysin perillä oleva, kaiken tietävä kysyy moista. Tällainen vähemmän perillä oleva ilmeisen laskutaidoton immeinenkin sen tietää. Hämmentävää. Noin nyt kun vittuilu on saatu suoritettua niin kyllä, AMO indeksi johdetaan pintalämpötiloista. NOAA kokoaa sen KaplanSST:stä,

(2)   Johdetaanko se pintalämpötiloista niin, että AMO-indeksin ja pintalämpötilan välillä on pakostakin korrelaatiota (eli nuo kaksi aikasarjaa korreloisivat ainakin jossain määrin aina, vaikka mitään AMO:a ei olisikaan)? ja

Käy kysymässä NOAA:lta.

(3)   Jos satelliittihavainnoista valmistettu alatroposfäärin lämpötila-aikasarja korreloi pintalämpötila-aikasarjojen kanssa, onko UAH:n ja AMO-indeksin korrelaatio pelkästään tai ainakin osin (ja miten suurelta osin?) seurausta siitä, että AMO-indeksi johdetaan pintalämpötiloista?

Tämä on melko hyvä kysymys, pintalämpötila-aikasarjat tosin eivät korreloi alatroposfäärin lämpötila-aikasarjan kanssa. UAH:n korrelointi AMO indeksin kanssa kertoo lähinnä siitä että merestä vapautuu paljon lämpöä ilmakehään. Jonka satelliitti poimii.

Eli lyhyesti: Miten käyttämäsi sivuston AMO-indeksi valmistetaan ja missä määrin esittämässäsi kuviossa näkyvä UAH6:n ja AMO-indeksin yhteisvaihtelu selittyy sillä, että ko. AMO-indeksi johdetaan troposfäärin lämpötilan kanssa korreloivista pintalämpötiloista? 

Katsos kun kirjoittaa Googleen, ERSL AMO index, päätyy NOAA:n sivuille jossa asiasta kerrotaan..

Toisaalta lyhyesti: Miten käyttämäsi BEST lämpötilasarja valmistetaan? Missä määrin se on valmistajiensa toiveiden tuotos ja mistä voin käydä katsomassa raakadatan asemakohtaisesti?

[Isagoge]

...pintalämpötila-aikasarjat tosin eivät korreloi alatroposfäärin lämpötila-aikasarjan kanssa.

Korrelaation käsite ei taida olla sinulla ihan hanskassa? Sen, että esimerkiksi UAH ja GISS korreloivat voimakkaasti positiivisesti näkee ihan paljaalla silmällä aikasarjoista, mutta voihan korrelaation varmuuden vuoksi laskeakin. Matriisissa, jota käytin, ei ollut tätä vuotta, mutta sen perusteella korrelaatiot UAH:n, GISS:n ja hadcrutin välillä ovat 0,8:n luokkaa, joka on voimakas positiivinen korrelaatio (1 olisi siis maksimi ja 0 minimi r:n itseisarvossa). Eli pintalämpötila-aikasarjat ja UAH vaihtelevat hyvin samansuuntaisesti. Ja tämä on laskettu kuukausidatasta. Vuosidata korreloisi vieläkin voimakkaammin.   

[mannym]

...pintalämpötila-aikasarjat tosin eivät korreloi alatroposfäärin lämpötila-aikasarjan kanssa.

Korrelaation käsite ei taida olla sinulla ihan hanskassa? Sen, että esimerkiksi UAH ja GISS korreloivat voimakkaasti positiivisesti näkee ihan paljaalla silmällä aikasarjoista, mutta voihan korrelaation varmuuden vuoksi laskeakin. Matriisissa, jota käytin, ei ollut tätä vuotta, mutta sen perusteella korrelaatiot UAH:n, GISS:n ja hadcrutin välillä ovat 0,8:n luokkaa, joka on voimakas positiivinen korrelaatio (1 olisi siis maksimi ja 0 minimi r:n itseisarvossa). Eli pintalämpötila-aikasarjat ja UAH vaihtelevat hyvin samansuuntaisesti. Ja tämä on laskettu kuukausidatasta. Vuosidata korreloisi vieläkin voimakkaammin.

Näppärää. Laitoin aikaisemmin GISS dataa. Kun olet käynyt sitä hetken läpi voit katsella sitä tarkemmin. Kun sitten katselet eron mikä noissa on tapahtunut, niin kerrothan sen meille kaikille. Ne ovat liitteinä, toinen on vuosidata vuonna 2001, toinen on vuosidata joka tosin päättyy vuoteen 2019. Mutta sillä niin väliä, näkee hyvin kuinka parissa kymmenessä vuodessa "poikkeamat" muuttuvat.

Tämä on ollut kysymyksenäni usein, kuinka menneisyydestä josta ei saada uusia mittaustuloksia, voidaan saada laskennalla eri tuloksia? Tämä on ilmastointitieteen suuri ongelma, että nykyisin tiedetään paremmin kuinka lämmin oli 100 vuotta takaperin, vaikka yhtään uutta mittausta ei ole tehty.

Aiemmin GISS ja kumppanit olivat hyvin samalla linjalla satelliitien kanssa. Sitten satelliiteista tuli ns outlier, kun GISS ja kumppanit alkoivat näyttämään suurempaa lämpenemistä kuin satelliitit.

Seuraa kysymys, Jonka ilmastointitieteen valtavirran varsin hyvin tunteva osaa varmasti takataskustaan heittää. Ilmastomallien mukaan, kumman pitäisi lämmetä voimakkaammin kasvihuonepäästöjen vaikutuksesta, maanpinnan vaiko troposfäärin?

[mannym]

Palaan tähän hetkeksi lainaten ilmatieteenlaitosta.

Saman tapaisia malleja ne on, joilla ennustetaan huomisen säätä ja ilmastonmuutosta.

Lähtötiedot, laskentagridi, säännöt solusta toiseen ja aika-askeleesta toiseen, sitten laitetaan kone pyörimään.
Pyöräytetään monta kertaa, laitetaan tulokset nippuun ja sitten asiantuntija katsoo miltä näyttää.

Jos hyväksyy malleilla lasketun huomisen sääennusteen ja siihen liittyvän epävarmuuden, pitäisi hyväksyä myös malleilla laskettu ilmastonmuutosarvio, ja sen epävarmuus.

Mutta ei, se ei käy, kun tulokset näyttää ikäviltä ...

Jos ennusteen tarkkuus vaikkapa ajan suhteen on 20 prossaa, se on huomisen sääennusteessa 5 tuntia, ja 50 vuoden ilmastonmuutosarviossa 10 vuotta.

Jos olisi huomiseksi ennustettu syysmyrsky, jos se onkin neljä tuntia myöhässä ennustetusta, voihan sitä uskotella itselleen että väärä ennuste se oli, kun ei vielä sada eikä tuule  paska malli ja valehtelevat ennustajat 

Ja varsinkaan ei kannata katsoa olisiko ennustetta päivitetty, kun jos on päivitetty, sehän vain todistaa että malli oli vielä paskempi ja ennustajat valehtelevat vielä enemmän 

Kuvaajassa ilmastieteenlaitoksen ennuste. Lämpötila eroineen 15 vuorokautta. 15 vrk kohdalla ennusteen laajuus on melkoinen. Lämpötilahaarukka vain 14°C. Tai tuttavallisemmin ±7°C. 15 vuorokauden päässä sään lämpötilan arvausväli ±7°C. Se on melkoinen ero. Tahtooko tämä sanoa että 2100 vuonna ilmaston lämpenemisen arvausväli on samaa luokkaa? Ei aivan, CMIP6 mallien välinen hajonta on "vain" 6°C luokkaa tai tuttavallisemmin ±3°C. Tai jos koti isukkia on uskominen vaihteluväli on +1,8°C - +5,6°C. tai karkeasti ±2°C.

Toisaalta noita on vaikka kuinka. Esityksestä riippuen vaihteluväli 2100 lämpötiloissa on ±3 - ±7°C. Tahtoo siis sanoa että riippuen mitä mallia tai sarjaa katselee, niin joku malli osuu "oikeaan" kuin pysähtynyt kello. Mielenkiinnolla näkisin vaikkapa isagogen näyttämänä CMIP6 mallien yksittäiset malliajot kokonaisuutena, kuinka laaja skaala se on?

[mannym]

Jatkan vanhojen artikkelien kaivamisella. 2012 MET office julkaisi raportin jossa kerrottiin globaalin lämpenemisen pysähtyneen, ja olleen pysähdyksissä 16 vuotta. Kuva uutisesta liitteenä.

Mutta nykyisin kun plottaa wft:n työkalulla, ei tuolle aikavälille saa aikaiseksi 16 vuoden 0-trendiä. Tämä on yksi niistä onnettomista tapauksista mitä lämpötila aikasarjoille tapahtuu ajan kanssa. Adjustoimalla menneitä ja nykyisiä lämpötiloja haluttuun suuntaan, saadaan aikaiseksi lämpötilasarja joka on aina sellainen kuin halutaan. Sen sijaan että hyväksyttäisiin mitä lämpötilasarjassa tapahtuu.

Tässä näkyykin se mikä ilmastointitieteessä on pahasti vikana. Mittaustulokset eivät muutu, mihinkään. Mutta säätämällä ja leikkimällä tilastollisella laskemisella, saadaan aikaan mitä halutaan saada aikaan. Sitten selittelemällä että adjustoimalla erilaisia biaksia menneisyydestä saadaan oikeammat tulokset. 16 vuoden uutisoitu paussi on kadonnut adjustointien jälkeen. Mutta alarmistit viittaavat sille kintaalla, onhan se ideologisesti oikein tehdä niin, kun ilkeät skeptikot olisivat muuten oikeassa.

[tinnitus]

Jatkan vanhojen artikkelien kaivamisella. 2012 MET office julkaisi raportin jossa kerrottiin globaalin lämpenemisen pysähtyneen, ja olleen pysähdyksissä 16 vuotta. Kuva uutisesta liitteenä.

Tai siis tarkkaan ottaen jokin brittitabloidi  julkaisi uutisen jossa kerrottiin näin. MET Officen raportti kertoo todennäköisesti jotain aivan muuta. Syy arveluuni alla.

Mutta nykyisin kun plottaa wft:n työkalulla, ei tuolle aikavälille saa aikaiseksi 16 vuoden 0-trendiä.

Et tietenkään, koska wtf:n trendiestimointi käyttää lineaarista regressiota. Liittämäsi kuvan tilastollinen "analyysi" sen sijaan on "piirsin viivan kahden pisteen välille ja nyt teeskentelen että se merkitsee jotain". En tiedä onko tekniseen koulutukseesi kuulunut tilastollisia menetelmiä, mutta ainakin olet ne selvästi täysin unohtanut. Tai sitten vahvistusharha on kerta kaikkiiaan liian vahva.