Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[P]

Nykymuotoinen ilmastopropaganda on tappamassa itse itseään sillä ollakseen vaikuttavaa sen pitää kaiken aikaa muuttua kovemmaksi ja se aiheuttaa propagandan jatkuvaa etääntymistä todellisuudesta jolloin myyntiponnistelut myös muuttuva kaiken aikaa vaikeammiksi.
Propagandistien hiekka tiimalasissa on ikään kuin valumassa tyhjiin.

Kun propagandistien mittarien viisarit osoittavat jyrkästi ylöspäin ja samaan aikaa todellisuuden mittarin viisari osoittaa ihan toiseen suuntaan, niin kyllä siinä markkinointimiehelle pukkaa hikeä ilman ilmastoakin.

No juuri siksi näin ihan en eilen syntyneenä. Muistan lumisateen juhannuksena 1981. Ja sen miten tämän rahanlypsämisilmiön nimen brändäys on kehittynyt.

Aluksi 1980-luvun lopussa 90-luvin alussa sitä kutsuttiin "kasvihuoneilmiöksi". Sitten nimi reivatttiin "ilmaston lämpenemiseksi". Kun ilmaston lämpeneminen sitten loppui mittaridatassa vuosikymmeneksi, (Ennen kuin keksittiin historiallisen mittaridatan "adjustointi".) lanseerattiin tämä uusin nimitys "ilmastonmuutos". Tämä luultavasti juuri siksi, jotta kaikki sääilmiöt, kuten viileneminenkin voitaisiin korvamerkitä "lisääntyneiden sään ääri-ilmiöiden syyksi" - jotka johtuvat "ilmastonmuutoksesta".

Siis on kuumaa, kylmää, sateista tai kuivaa - "syy" on "ilmastonmuutoksen"....

[Dangr]

 

[P]

Pistä sitten linkki, jos sellainen sinulla on?

[Dangr]

 

[Totti]

Itse en ostaisi taloa, jonka kiviaines on jatkettu asiaan kuulumattomilla jätteillä.

Lämpötilat joissa
a sementti valmistetaan
b lasikuidun lasi sulaa
c hiilikuitu palaa

nopealla googlailulla sain arvot 1450C, 800C ja 400C. Eli kuidut ovat joko sulaneet tai palaneet.

Pidän epätodennäköisenä, että sulavia ja palavia muovi-, kuitu- , liima- ja hartsitähteitä työnnettäisiin sementin polttoprosessiin. Koko kemiahan muuttuu kun tämän tyyppisiä tähteitä työnnetään sekaan eikä silloin enää valmisteta sementtiä vaan jotain ihan muuta.

Tähteiden sulattaminen semettiprosessissa on senkin takia epätodennäköistä että niiden koostumus ei ole tiedossa. Tuulivoimaloiden lapojen rakenne ja materiaalivalikoima vaihtelee paljon valmistajasta toiseen. Jos tätä satunnaista palavaa ja sulavaa mursketta lisätään polttoon, lopputulos voi olla mitä tahansa eikä lujuusmääreet toteudu.

Sitten on tietenkin sellainen ongelma, että lapamurske on korkeassa lämpötilassa pääasiassa palavaa ja kaasuuntuvaa. Suunnilleen kaikki häviäisi siis pakokaasuina ulos 1450 asteessa, joten mitä lopulta ollaan kierrättämässä jos lähes kaikki muuttuu myrkkykaasuiksi.

Klinkkerin osalta lapamurske on pakko polttaa koska klinkkeritiili /-laatta valmistetaan savesta, joka poltetaan kovaksi. Poltto tapahtuu kuitenkin vasta sen jälkeen kun klinkkerilaatta on kuivunut eli tavara on jo sen sisällä lukittuna. Pintakerroksessa oleva lapamurske kuitenkin palaa ja kaasuuntuu joten prosessi ei ole erityisen puhdas.

Kierrätys pitää siis minun ymmärtääkseni tapahtua kylmään kuivamassaan sekoittamalla eli samalla  lailla kun vaikkapa hiekkaa lisätään sementtiin.

[ämpee]

Itse en ostaisi taloa, jonka kiviaines on jatkettu asiaan kuulumattomilla jätteillä.

Lämpötilat joissa
a sementti valmistetaan
b lasikuidun lasi sulaa
c hiilikuitu palaa

nopealla googlailulla sain arvot 1450C, 800C ja 400C. Eli kuidut ovat joko sulaneet tai palaneet.

Ja jos haluaa betoninsa luomuna, niin jollei itse hanki ja muuraa, niin se juna meni jo:

https://www.kemiamedia.fi/wp-content/uploads/2013/11/Betonin_pimea_puoli_Kemia-lehti_11_11_2013.pdf

UusiOuutisten artikkeliin oli jemmattuna lause:

Sementin valmistus on energiaintensiivinen prosessi, jossa komposiittien rakenneosana käytettävät muovit korvaavat fossiilista polttoainetta.

Tuo tarkoittaa suomeksi käännettynä sitä, että muovia poltetaan öljyä korvaten ja samalla muovin "lisä-aineet" "tuhkautuvat" eli vähintään sulavat.
Tuloksena on kuitujen muuttuminen pallosiksi jäämätuhkan sekaan joka ilmeisesti sitten laitetaan lopputuotteen sekaan näin köydyttäen tuota lopputuotetta.

Mielenkiintoinen on seuraavana seurannut lause:

Tämä vähentää prosessin CO2-päästöjä merkittävästi.

Jos öljyn jatkeena käytetään öljystä tehtyä muovia ja kun tätä yhdistelmää poltetaan, niin UusiOuutisten mukaan CO2-päästöt vähenevät merkittävästi siihen nähden, että poltettaisiin pelkästään öljyä.
En ostaisi käytettyä autoa heiltä, ja jos he myisivät öljyä arvelisin sen olevan eloperäistä, ettei suorastaan käärmeistä valmistettua.

Valehtelu, vääristely, kusetus, huijaus, ja tägit noihin kaikkiin.

[Dangr]

 

[ämpee]

^Jep, teille vihreille ei taida jätteiden poltto sopia.

Tiedä kenelle kommenttisi osoitit, mutta omasta mielestäni kaikenlaisista mikromuoveista päästään eroon polttamalla se muovi ajoissa.
Muutenkin kaikenlainen jäte jonka lajittelu on turhan hankalaa on kaikkein helpointa polttaa ja siten korvata jokin erityinen polttoaine sekä samalla saada energiaa jota yhteiskuntamme tarvitsee.

[Roope]

Joka maassa toistellaan samaa "ilmasto­tekosyytä" kuin Suomessa, sanoo IPCC-puheen­johtaja

Valérie Masson-Delmotte johtaa ilmastopaneeli IPCC:n tiederyhmää. Suomen ilmastokeskustelun repivimmät teemat ovat ranskalaiselle tuttuja myös hänen omasta kotimaastaan.

Helsingin Sanomat 3.6.2023

Kun kuuntelee ranskalaisen ilmastotieteilijän Valérie Masson-Delmotten puhetta, saa usein hätkähtää, kuinka samanlaisia ovat Suomen ja Ranskan ilmastokeskustelun kipukohdat.

[...]

Masson-Delmotte on yksi maailman merkittävimpiä ilmastotieteilijöitä. Hän on toiminut kahdeksan vuotta hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ykkösryhmän toisena puheenjohtajana.

[...]

"Nykytoimin 1,5 asteen planetaarisen lämpenemisen raja ylittyy 2030-luvun alkupuolella", hän muistuttaa nyt HS:n haastattelussa. Juuri 1,5:tä astetta on pidetty jonkinlaisena turvarajana.

"2050-luvulla, sillä menolla kuin asiat nyt etenevät, on riskinä ylittää kaksi astetta."

Laskennallinen riski on ja pysyy, vaikka tehtäisiin mitä. Olennaisempaa on, että todennäköisin lopputulos on nyt kahden asteen alapuolella pysyminen. Tämä luku on tullut kaiken aikaa alaspäin.

Hänestä valtaosa ihmisistä ei edelleenkään hahmota tilannetta. Ei sitä, että muutos on jo täällä, eikä sitä, kuinka hankalia seuraukset tulevat olemaan.

Valtaosa ihmisistä ei tosiaankaan hahmota tilannetta, koska on ilmastonmuutoksen suhteen valtamedian suoltaman katastrofiuutisoinnin ja apokalyptisen visioinnin varassa. Oikeasti ilmastonmuutos ei tule näkymään suomalaisten elämässä juuri lainkaan, mutta silti jotkut muun muassa jättävät lapset tekemättä, koska odottavat ympäristönsä tuhoutuvan ilmastonmuutokseen.

Masson-Delmotte kuuluu Ranskan hallituksen ilmastotoimia arvioivaan tutkijapaneeliin, ja häneltä pyydetään ilmastokatsauksia ministereille. Hän on käyttänyt aikaansa myös ilmastoskeptikoiden väitteiden kumoamiseen.

Suomessa yksi yleisimpiä ilmastotoimien jarruttajien argumentteja on, että Suomi on niin pieni maa, että sen globaali vaikutus on olematon. Väite on Masson-Delmottelle tuttu.

"Sitä kuulee kaikissa maailman maissa. Myös Ranskassa. Meillä sanotaan, että mehän edustamme vain prosenttia maailman päästöistä."

Hänestä se on "moraalinen alibi", tekosyy toimettomuuteen.

Masson-Delmotte ei kumoa yhtään mitään.

On kiistaton fakta, että suomalaisten vaikutus ilmastonmuutokseen on käytännössä olematon. Ei ole vaikutusten kautta eikä myöskään moraalisesti perusteltua, että suomalaisilla on koko muuta maailmaa kireämpi hiilineutraalisuustavoite. Koko Euroopankaan toimilla ei ole merkitystä, kun samaan aikaan Kiina vain kasvattaa päästöjään. Kuvittelemamme moraalinen ylemmyys on laiha lohtu, kun suurimmalla osalla muuta maailmaa on toisenlainen näkemys moraalista, joka johtaa toisenlaiseen politiikkaan.

Se taas on Masson-Delmotten ja ohisalojen olkiukko, että äärimmäisten tavoitteiden kritiikki tarkoittaa toimettomuutta. Etenkin Suomen kohdalla tavoitteiden tarkistaminen tarkoittaisi järjen voittoa kalliiksi käyvästä symbolipoliittisesta fundamentalismista, jolla ei ole oikeasti vaikutusta ilmastonmuutoksen etenemiseen.

"Yli 2,5 asteen globaalia lämpenemistä, jota kohti ollaan menossa, ei ole tapahtunut maapallolla kolmeen miljoonaan vuoteen. Ja tämä nykyinen lämpeneminen on todella nopeaa."

"Jota kohti ollaan menossa" tarkoittaa tässä, että vuoden 2030 jälkeen ei enää aloiteta uusia ilmastoon liittyviä toimia, hiilineutraalisuuslupauksia ei toteuteta, eikä teknologia kehity. Näinhän ei tule tapahtumaan, kuten tutkija aivan hyvin tietää.

Tutkija tuntee empatiaa niitä maailman seutuja kohtaan, joissa voimavarat sopeutumiseen ovat pienemmät kuin Ranskassa ja Suomessa.

Siksi Pariisin lähellä asuvan kahden lapsen äidin on vaikea ymmärtää ongelman ulkopuolelle asettumista maissa, joissa kulutus ja osaaminen ovat maailman huipputasoa.

"Kaikista vaikeinta minun on käsitellä kyynisyyttä. Kun sanotaan, että 'ei kuulu minulle'. Tieteen tekijöiden ei kuuluisi yksin kantaa henkistä kuormaa ja vastuuta ilmastotoimista. Se kuuluu koko yhteiskunnalle. Varsinkin niille, joilla on lapsia."

Tutkijan voi edellyttää ymmärtävän eron moralistisen symbolipolitiikan ja konkreettisen reaalimaailmaan vaikuttamisen välillä. Itse ongelma ei muutu miksikään siitä, miten kovaa suomalaisia tai eurooppalaisia rangaistaan kuvitelluista ilmastosynneistä.+

[Dangr]

 

[Dangr]

 

[ämpee]

^Jep, teille vihreille ei taida jätteiden poltto sopia.

Tiedä kenelle kommenttisi osoitit, mutta omasta mielestäni kaikenlaisista mikromuoveista päästään eroon polttamalla se muovi ajoissa.
Muutenkin kaikenlainen jäte jonka lajittelu on turhan hankalaa on kaikkein helpointa polttaa ja siten korvata jokin erityinen polttoaine sekä samalla saada energiaa jota yhteiskuntamme tarvitsee.

Eli ceteris paribus käytöstä poistettujen lapojen poltto on hyvä asia?

Paljon järkevämpi kuin hautaaminen.
Polttamalla saadaan edes jotain hyötyä, hautaamisella pelkästään työtä ja arvaamattomia haittoja.

[Totti]

https://www.plastics.fi/document.php/1/195/muovikomposiittien_kierratys/2b5572dace7417fc6e15310244eb0a7e

Linkissäsi sanotaan, että muovit poltetaan:

Sementtitehdas vastaanottaa muovikomposiitteja kierrätyspolttoaineen muodossa.

Lapamursketta ei siis kierrätetä vaan kyse on jätteenpoltosta. Lapamurskeen voisi polttaa myös voimalaitoksesa mutta ilmeisesti silloin ei enää kehdattaisi puhua "kierrätyksenä".

Sementin osalta suhtaudun kuitenkin edelleen skeptisesti muovitähteiden sekoittamiseen polttoprosessiin koska kemia muuttuu. Lasin sulattaminen sementtiin ei myöskään ole ongelmatonta koska lasi sementissä muodostaa silikaatin, joka imee vettä ja paisuu. Sementin sisään syllyy silloin mikrohalkeamia, joka heikentää lopputuotteen. Tämä on erityinen ongelma maissa, joissa on pakkasta koska pakastuva vesi sementissä paisuu ja murtaa sementin. Lasisekoite sementissä siis heikentää sen klestävyyttä ja nopeuttaa  eroosiota. Ongelman voi kiertää, mutta se vaatii taas muita järjestelyjä. Klinkkerin osalta lapamurske joudutaan sekoittamaan sellaisenaan lopputuotteeseen, jolloin mainitsemani ongelmat jäävät jäljelle.

Realiteetti on, että lapojen kierrätys ei tosiasiassa ole ratkaistu vaan lavat yritetään hävittää polttamalla / sekoittamalla ne muihin tuotteisiin eri tavoin. Toisekseen nämä ovat lähinnä idoita miten "kierrätyksen" voisi hoitaa. Pitkän ajan kokemus ja todellinen teollinen toiminta uupuu ja voi olla, että nykyiset ehdotukset todetaan toimimattomiksi.

[Cassa]

Olisi kyllä kiva tietää miten tuo muovikomposiittien kierrätys oikeasti hoidetaan. Betoniinhan siinä varmaan halutaan mukaan lasikuitu (tai hiilikuitu) - sitä käytetään muutenkin yleisesti betonin vetolujuuden lisäämiseen, mutta jotenkin se epoksi pitää saada siitä ensin pois.

[insinörtti]

Samoja muoveja on käytetty hyvin paljon esim ilmailu-, vene- ja urheiluvälineteollisuudessa ja teollisuuden putkistoissa/pesureissa/säiliöissä jo yli 50 vuoden ajan. Niiden kierrättäminen ei ole onnistunut, ellei kierrättämiseksi lasketa jätteen käyttämistä täyttömaana.

Nyt sitten saman muovin kierrättäminen onnistuukin helposti, kun se tulee tuulivoimalasta. Toisaalta, onnistuuhan ilmakehän yksittäisten hiilidioksimolekyylienkin erotteleminen niiden syntyperän perusteella, joten miksei tämäkin. Esimerkiksi autosta tullut molekyyli on vaarallinen ja pitää poistaa, mutta kuljettajan keuhkoista tullut on vaaraton ja se saa olla rauhassa. Muovimolekyylit ovat niin paljon isompia, että vastaavan pitäisi olla helppo rasti.

Todennäköisesti jäte poltetaan siinä missä vanha lasikuituvene juhannuskokossa. Jäljelle jää karmea kasa kuitua, joka sitten leivotaan joko maahan, tai betonin sekaan.

[Dangr]

 

[ämpee]

Olisi kyllä kiva tietää miten tuo muovikomposiittien kierrätys oikeasti hoidetaan. Betoniinhan siinä varmaan halutaan mukaan lasikuitu (tai hiilikuitu) - sitä käytetään muutenkin yleisesti betonin vetolujuuden lisäämiseen, mutta jotenkin se epoksi pitää saada siitä ensin pois.

Polttamalla !!
Muovin osuus poltetaan pois ja samalla poltetaan hiilikuidut, lasikuidut sulavat palleroiksi ja loppu on jonkinlaista tuhkaa.
Harjateräs on yleisesti käytetty betonin vetolujuuden lisääjä, mutta jos asiasta on muutakin tietoa niin laita toki esille sillä oppi ei ojaan kaada.

Muutenkin muovikaman kohdalla ei auta jäädä ihmettelemään tai surkuttelemaan, koko roina murskaamon kautta polttolaitokseen ja taas on öljyä pelastettu !!1!
Tämä niin vaikeata ole.

[Totti]

Muutenkin muovikaman kohdalla ei auta jäädä ihmettelemään tai surkuttelemaan, koko roina murskaamon kautta polttolaitokseen ja taas on öljyä pelastettu !!1! Tämä niin vaikeata ole.

Ei se olekaan vaikeaa, mutta turha puhua kierrätyksestä jos kama poltettaisiin muun roskan seassa.

Ilmeisesi suoraan polttamiseen energiaksi ei olla haluttu mennä koska se näyttäisi kovin ikävältä "vihreän" tuulivoiman osalta. Imastoaktivistithan paasaavat siitä, että täysin välttämätön CO2 tuhoaa planeetan. Tämä ollaan ratkaisevinaan tuulivoimalla, josta syntyisi poltossa aidosti myrkyllisiä kaasuja eli päästöttömästä tuulivoimasta tuleekin pakokaasuja. Tämän takia yritetään keksiä jotain menetelmää hävittää lavat niin, että se voitaisiin kutsua kierrätykseksi; poltetaan lapajätteet jonkun muun valmistuksen yhteydessä, jolloin se on "kierrätetty".

Tässä on juttu tästä asiasta:

https://www.wind-watch.org/news/2022/04/27/cement-makers-burn-turbine-blades-as-wind-power-faces-recycling-headache/

Cement manufacturing is one of the largest sources of carbon-dioxide emissions. Cement's key ingredient clinker is made in kilns that burn and mix ingredients in an intense 1,450-Celsius heat. Kilns typically burn conventional fossil fuels, but companies are increasingly using waste such as plastics and car tires—and old wind-turbine blades—instead. They say incinerating waste keeps it from going to landfill sites and lowers emissions.

GE suunnittelee jauhavansa lavat betoniin:

Ms. Merfeld added that GE could eventually use concrete made from blades in the pedestals, towers and foundations of wind farms.

Jätemäärä on kuitenkin niin merkittävä, että epäilen ettei lapojen hävittäminen betoniin ole lopullinen ratkaisu:

Last year, more than 12,000 blades were scrapped globally, according to data provider BloombergNEF, which expects the number to exceed 28,000 in 2030. This could result in hundreds of thousands of metric tons of waste each year.

Polttaminen lienee ainoa suuren skaalan vaihtoehto tai sitten tehdään kiinalaiset ja dipataan roskat mereen periaatteella poissa silmistä poissa mielestä. Tällä periatteellahan kaikki muutkin "vihreä siirtymän" ongelmat hoidetaan.

Ehkä olennaista tässä kuitenkin on se, että tällainen ongelma ylipäätään on luotu. Tuulivoimaloista tulee suuri määrä ongelmajätettä sen käyttöiän aikana, joka on verrattain lyhyt. Miksi tällaisia jätemyllyjä ylipäätään rakennetaan kun yksi, lähes miesiän kestävä ydinvoimala korvaa energiatuotoltaan 2-3 tuhatta tuulimyllyä?

[ikuturso]

Uutisissa kuva Espanjan kuivasta joesta, jota ei voisi tapahtua ilman ilmastonmuutosta.

Sitten kerrottiin kuinka matkatoimistot markkinoivat Välimeren kohteita 20 vuotta vanhoilla keskilämpötiloilla. Joku matkatoimisto sanoi, että Kreetassa keskimäärin 31 astetta lämmintä. Kuitenkin se oli väärin, koska viime vuosina kesän kuumin/kuumimmat päivät ovat olleet jopa 36 tai 42 astetta.

Sitten näytettiin kuinka euroopan superjumalamalliennuste ottaa ilmastonmuutoksen jo huomioon ja tietää, että tulevana kesänä Kreetalla 10% kuumimmista päivistä on yli 33,6 astetta.

Desimaalin tarkkuudella ja prosentin tarkkuudella. Jes.

Huomaako joku, mitä uutisesta jäi puuttumaan?

1) kuumimmat päivät ovat olleet jopa 10 astetta yli vanhan matkatoimiston ilmoittaman keskilämpötilan, mutta uutisessa ei kerrottu:
- montako noin kuumaa päivää on ollut
- mikä on ollut se keskilämpötila, jota kritisoitiin.

2) 10% kuumimmista päivistä ylittää 33,6 astetta, mutta uutisessa ei kerrottu:
- montako niitä kuumimpia päiviä on, joista tuo 10% lasketaan? Jos se lasketaan koko vuodesta, niitä on 36 päivää, jos kolmesta kesäkuukaudesta, niitä on 9 päivää ja jos heinä-elokuun hellejaksosta, niitä on ehkä 4-5 päivää.

Ja taas teinitytöt ahdistuvat ja käsivarsia viillellään ja heitetään jääkaapista makkarat roskikseen.

-i-

[Cassa]

Harjateräs on yleisesti käytetty betonin vetolujuuden lisääjä, mutta jos asiasta on muutakin tietoa niin laita toki esille sillä oppi ei ojaan kaada.

Tämä on tullut itselleni tutuksi korjausrakentamisen muodossa. Harjateräshän on se toimiva ja kustannustehokkain ratkaisu - siinä on vaan ongelma: Harjaterästä suojaa ruostumiselta betonin alkaalisuus - se kuitenkin vähenee ilman CO2:n vaikutuksesta ja karbonatisoituu. Lopulta betoni ei enää suojaa terästä ruostumiselta. Aiemmin tätä ei tiedetty ja seuraukset näkyy rapistuvina rakenteina, joista raudoitteet paistavat esiin ruosteisina. Karbonatisointia voidaan myös hidastaa erinäisillä pinnoitteilla.

Yleisesti noin 50mm raudoittamatonta pinnassa taisi riittää betonia suojaamaan sen luokkaa 50 vuotta. Ohuissa valuissa tämä ei onnistu, joten pitää siirtyä muihin - lasikuitu on yleisesti käytetty, myös ruostumaton teräs - kalliimpaa vaan huomattavasti.

[Huppupelikaani]

Yle on nostanut otsikkoon taas vaihteeksi ilmastonmuutoksen. Itse tekstistä taas löytyy suorempiakin syitä rottakannan paisumiselle: rotanmyrkyn ostamisen hankaloituminen, "näistä nyt vaan ilmotellaan herkemmin", ja se ilmiselvin ja suorin, eli jätteiden huolimaton käsittely.

Ilmastonmuutos saattaa johtaa yhä suurempiin rottalaumoihin Suomessa.

Tuholaistorjuntatehtäviä on rottia torjuvan yrityksen mukaan merkittävästi aiempaa enemmän

Ilmastonmuutos saattaa johtaa rottien määrän kasvuun Suomessa, sillä talvien muuttuminen lämpimämmiksi voi auttaa rottia selviämään kevääseen.

Suuri osa rotista kuolee Suomessa kylmien talvien aikana, kertoo Helsingin yliopiston evoluutiobiologi ja Helsingin kaupunkirottaprojektin vetäjä Tuomas Aivelo.

———

– Toisaalta asiaan todennäköisesti vaikuttaa ainakin osittain se, että rotanmyrkkyjen myynti kuluttajille lopetettiin vuonna 2018 ympäristöriskien pienentämiseksi, Siltala toteaa.

Aivelo huomauttaa, että pelkät lisääntyneet rottahavainnot eivät välttämättä kerro suoraan siitä, että rottia olisi nyt enemmän kuin ennen, vaan ihmisillä saattaa olla matalampi kynnys reagoida niihin. Hänen mukaansa kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että rotista valitetaan ahkerammin niillä alueilla, joilla asukkaiden keskimääräinen tulotaso on korkeampi.

yle.fi 5.6.2023

Harmi, ettei suomenkielisen jutun viimeisen kappaleen asia (jätteiden huolellinen käsittely) mene perille niille, jotka koulutusta eniten kaipaisivat. Kantiksiin liittyvät lintujen ruokinta ja puutarhajätteet ovat luonnollisesti mainittu, mutta kyllä se on kehitysmaalaisten huippuosaajien kehitysmaalainen käytös, joka tulee nykyisillä ja valitettavasti myös tulevilla maahanmuuttomäärillä tarjoamaan parhaan todennäköisyyden rottakannan räjähtämiselle. Ilmasto lämpenee hitaasti, mutta rajat ovat auki jo nyt.

[ikuturso]

Yle on nostanut otsikkoon taas vaihteeksi ilmastonmuutoksen. Itse tekstistä taas löytyy suorempiakin syitä rottakannan paisumiselle: rotanmyrkyn ostamisen hankaloituminen, "näistä nyt vaan ilmotellaan herkemmin", ja se ilmiselvin ja suorin, eli jätteiden huolimaton käsittely.
...
Harmi, ettei suomenkielisen jutun viimeisen kappaleen asia (jätteiden huolellinen käsittely) mene perille niille, jotka koulutusta eniten kaipaisivat. Kantiksiin liittyvät lintujen ruokinta ja puutarhajätteet ovat luonnollisesti mainittu, mutta kyllä se on kehitysmaalaisten huippuosaajien kehitysmaalainen käytös, joka tulee nykyisillä ja valitettavasti myös tulevilla maahanmuuttomäärillä tarjoamaan parhaan todennäköisyyden rottakannan räjähtämiselle. Ilmasto lämpenee hitaasti, mutta rajat ovat auki jo nyt.

Toisaalla siteerasin tätä samaa uutista (hallitusketjun sivujuonne)

Täysin lukematta uutista nimesin huonontuneen jätehuollon yhdeksi isoksi syyksi. Jätepisteet ja jätekatokset ovat täynnä maahan laatikoiden ulkopuolelle heitettyjä roskapusseja ja roskikset ovat niin täynnä, että kannet ovat raollaan ja sinne on rotilla vapaa pääsy mässäilemään. Paljon roskapusseja jätetään myös tienvarsille ja talojen nurkille odottamaan josko joskus myöhemmin veisi laatikkoon tai joku muu veisi.

Joku voisi sinne kansanopistoihin suomen kielen kurssin oheen laittaa jätteenkäsittelyn kotouttamiskurssin. Ja kun se biojäte lajitellaan jo kohta lakisääteisesti joka puolella, niin ne ruoantähteet eivät kuulu sinne sekajätteeseen.

-i-

[ikuturso]

Sääkartoissa lukenut viime- ja tällä viikolla HALLAA.

Eli siellä on ollut pari viikkoa hallanvaara koko maassa. Kesäkuussa. Mutta edes kahden viikon sääilmiöt eivät ole kuin säätä. Jotta se vielä jäisi siihen, piti uutisankkurin tulla juttelemaan meteorologille: "Eikös tällainen sää ole ihan tyypillistä kesäkuussa?"

Mutta lisääntyneet ilmoitukset tuholaistorjujille rotista on selvä merkki ilmastonmuutoksesta, jotta se saadaan otsikoihinkin.

-i-

[Isagoge]

Sääkartoissa lukenut viime- ja tällä viikolla HALLAA.

Suomessa on viileää pitänyt, totta kyllä. Mutta globaalisti toukokuu oli mittaushistorian kolmen lämpimimmän joukossa, piste-estimaatin perusteella kolmantena.

Kun ENSO on siirtymässä El Niñon puolelle, tästä vuodesta ja seuraavasta vuodesta voi hyvin tulla mittaushistorian lämpimin. Kuten sosiaalisessa mediassa jotkut ovat jo todenneet, nyt kannattaa lyödä vetoa siitä, että 2023 tai 2024 on lämpimämpi globaalisti kuin 2022, jos tuttavapiiriin kuuluu skeptikkoja, jotka ovat menneet uskomaan esimerkiksi Milloyn levittämään propagandaan, jonka mukaan ilmasto on alkanut viilentyä.

[Roope]

En kiinnittänyt huomiota, mutta tosiaan. Gaia Vincen kirjan visiot uudesta rajattomasta maailmasta ovat nimittäin täysin järjettömiä, mieletöntä hippiunelmointia (mm. uusi YK:n alainen globaali hallinto - käytännössä maailmanhallitus – joka järjestäisi miljardien ihmisten joukkomaahanmuuton tänne pohjoiseen).

The Guardianin kuplassa kirjaa ei suinkaan kritisoida vaan päinvastoin suositellaan ei vain kaikkien poliitikkojen vaan maapallon kaikkien ihmisten luettavaksi. No, minäpä luen, kun saan käsiini.

Nomad Century: How to Survive the Climate Upheaval by Gaia Vince review – a world without borders

Gaia Vince's new book should be read not just by every politician, but by every person on the planet, because it lays out, much more clearly than any existing scientific assessment, the world we are creating through global heating.
...

...
Valitsen mieluummin "laajan ja loputtoman konfliktin ympäri maailmaa" kuin alistumisen hallinnolle, joka yrittäisi väkisin siirtää Eurooppaan miljardeja ihmisiä, sillä Eurooppaanhan he rajattomassa maailmassa tulisivat, eivät Siperiaan pystytettäviin uusiin kaupunkeihin, kuten Vince maalailee.

En tiedä, miten Vince käsittelee asiaa kirjassaan, mutta on selvää, että tällaista Euroopan totaalisesti jo alle yhden sukupolven aikana tuhoavaa päätöstä ei ikinä hyväksyttäisi demokraattisen prosessin kautta. Joten mitä kautta ja millä mandaatilla?

No, minäpä luin. Vaikea uskoa, että kukaan ottaisi tällaista haihattelua vakavasti, mutta näköjään ottaa.

Kirjan ytimessä on ennuste tai paremminkin ennustus, että maapallon keskilämpötila nousee vähintään neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä. Neljän asteen lämpeneminen perustuu näennäisesti IPCC:n RCP6.0-skenaarioon – joka ei ole nykytiedolla likimainkaan todennäköisin skenaario – ja kirjoittajan itse lisäämiin epävarmuuksiin, joiden perusteella hän katsoo perustelluksi valmistautua juuri neljän asteen lämpenemiseen. Tältä pohjalta ja tällaisen lämpenemisen seurauksien vuoksi Vince katsoo, että mikä tahansa on poliittisesti oikeutettua. Esimerkiksi parin miljardin ihmisen siirtäminen parissakymmenessä vuodessa etelästä Kanadaan, Pohjois-Eurooppaan ja Siperiaan, joista valtiot pakotettaisiin kansainvälisellä sopimuksella luovuttamaan maata maahanmuuttajille. Kansallisuudet katoaisivat, kun kaikille myönnettäisiin YK-kansalaisuus.

Ei kuitenkaan hätää, sillä "asiantuntijat" ovat laskeneet, että rajojen avaaminen kasvattaisi bruttokansantuotetta 100-150 prosenttia. Vincen mukaan "kaikki hyötyisivät" gigamassamaahanmuutosta, etenkin kun länsimaat tulevat jatkossa kilpailemaan paitsi koulutetusta työvoimasta niin myös heikommin koulutetuista ja laittomista siirtolaisista, joita tarvitaan kipeästi. Ei kuulemma ole myöskään osoitettu, että maahanmuutolla olisi yhteyttä rikollisuuteen (!). Jos jotain, maahanmuutto on tutkimusten mukaan "vähentänyt terrorismia" (!).

Historiaa uusiksi:

s. 79
During the Syrian crisis of 2015-2016 , Germany and Sweden took in a large number of refugees, and benefited. The majority has been able to find jobs in their new homes, despite only 1 percent arriving speaking the language, and although there was a rise in ethnic tensions, elections in 2021 shows a marked decrease in the popularity of anti-immigrant far right parties.

For Germany, the acceptance of 1 million refugees, while a generous response to  the humanitarian crisis, was an astute economic decision: the country needed to fill labour shortages, partly resulting from the depletion of its Turkish migrant population, many of whom had returned to their homeland during the economic boom. Sweden also took the opportunity to revice its depopulated villages, including reopening schools and football teams. The biggest fear Sweden faces is those immigrants leaving and returning to Syria.

s. 138
When 1 million refugees arrived at Germany's borders in 2015, Chancellor Angela Merkel had the option of sending the military to turn them away, or welcoming them into the country to help plug the national shortage of workers. Her famous response to the crisis was: "Wir schaffen das" ("We'll manage"). Germany needs at least 10 million extra working-age people for its economy in the next two decades. On a heroic effort, majority Syrian refugees – many of whom were middle-class professionals who could afford to migrate – were resettled in Germany. (..) Syrian refugees on Germany have been a success story – they have created more employment opportunities than natives.

Ei ihan kaikki kuitenkaan ole huuhaata. Vince toteaa kirjassa, että sen enempää lähtömaiden kehitys kuin EU:n kehitysapusatsaukset Afrikkaan, joiden on ollut tarkoitus hillitä Eurooppaan suuntautuvaa maahanmuuttoa, eivät oikeasti vähennä epätoivottua siirtolaisuutta vaan paremminkin lisäävät sitä. Näinhän se on, ja tämä on yleistä tutkimustietoa – paitsi Säätytalolla.

Ai niin. Ruokavaliosi muutetaan "kevyellä tuuppaamisella" koostumaan kasviksista, sienistä, levistä ja hyönteisistä, jotta ruokaa riittää kaikille. Vincen mielestä siinä ei ole sinulle mitään vaikeaa, koska siinä ei ole hänellekään sekasyöjänä mitään vaikeaa.

[insinörtti]

Sääkartoissa lukenut viime- ja tällä viikolla HALLAA.

Suomessa on viileää pitänyt, totta kyllä. Mutta globaalisti toukokuu oli mittaushistorian kolmen lämpimimmän joukossa, piste-estimaatin perusteella kolmantena.

Toisin sanoen valehtelitte kun väititte, että Suomessa ilmasto lämpiää 2-4 kertaa enemmän kuin muualla? Nyt se ainoastaan "muuttuu" eli käytännössä kylmenee.

[Isagoge]

Toisin sanoen valehtelitte kun väititte, että Suomessa ilmasto lämpiää 2-4 kertaa enemmän kuin muualla? Nyt se ainoastaan "muuttuu" eli käytännössä kylmenee.

Minun puolestani voidaan sinutella. Kyllä Suomen ilmasto on lämmennyt esiteollisesta tasosta reilusti. Sekä Ilmatieteen laitoksen että Berkeley Earthin mukaan yli kaksi astetta. Tässä nyt vain ollaan sellaisessa kohdassa maapalloa, että päivän, viikon, kuukausien tai jopa vuoden ajan voi näyttää siltä, että ei ole lämmennyt.

Ja lisää lämpenemistä on luvassa, kun lämpenemisen hillitsemisessä on käytännössä menetetty globaalin 1,5 tason raja. Tässä suomalaiset ilmastotutkijat keskustelevat siitä, onko 1,5 astetta enää mahdollinen, eikä se heidän mielestään ole. Suosittelen vahvasti.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-1403833

[Uuno Nuivanen]

Tässä nyt vain ollaan sellaisessa kohdassa maapalloa, että päivän, viikon, kuukausien tai jopa vuoden ajan voi näyttää siltä, että ei ole lämmennyt.

Pirun kylmä vuosi on säätä, mutta yksi hellepäivä ilmastoa.    Hyvin te vedätte.. not.

[Isagoge]

Pirun kylmä vuosi on säätä, mutta yksi hellepäivä ilmastoa.    Hyvin te vedätte.. not.

Mekin voimme sinutella minun puolestani. Suomen ilmasto on lämmennyt selvästi, kuten edellisen viestini aikasarjoista näkyy. Yksittäiset lämpimät päivät eivät noita trendejä tuota. Mutta monestakin meteorologisesta syystä Suomen ilmasto ja sää voi vaihdella rajusti. Ehkä hurjin tuntemani vaihtelu löytyy Itämeren jääpeitteen laajuudesta, josta meillä on todella pitkä aikasarja. Siinä näkyvät kyllä isot trendit:

-1800-luvun loppupuoliskolla alkanut lämpeneminen ja sen lopussa täällä päin maailmaa poikkeuksellisen lämmin 1930-luku
(kasvihuoneilmiön voimistuminen, vulkaanisen toiminnan hiipuminen, Auringon säteilytehon lievä nousu, mahd. merivirtojen muutos)

-ilmaston lämpenemisen loppuminen tai jopa lievä käänne kylmenemiseen viime vuosisadan puolivälissä (ihmiskunnan rikkiyhdistepäästöjen valtava kasvu, pari tulivuorenpurkausta)

-nyt jo yli 40 vuotta jatkunut voimakas lämpeneminen
(kasvihuoneilmiön raju voimistuminen, rikkiyhdistepäästöjen lasku)

Mutta vaihtelu jääpeitteen laajuudessa on tästä huolimatta aivan hurjaa jopa perättäisinä vuosina. Toki siihen vaikuttaa muukin kuin lämpötila, mutta lämpötila lienee Itämerellä tuossa silti päätekijä.   

[mannym]

Sääkartoissa lukenut viime- ja tällä viikolla HALLAA.

Suomessa on viileää pitänyt, totta kyllä. Mutta globaalisti toukokuu oli mittaushistorian kolmen lämpimimmän joukossa, piste-estimaatin perusteella kolmantena.

Kun ENSO on siirtymässä El Niñon puolelle, tästä vuodesta ja seuraavasta vuodesta voi hyvin tulla mittaushistorian lämpimin. Kuten sosiaalisessa mediassa jotkut ovat jo todenneet, nyt kannattaa lyödä vetoa siitä, että 2023 tai 2024 on lämpimämpi globaalisti kuin 2022, jos tuttavapiiriin kuuluu skeptikkoja, jotka ovat menneet uskomaan esimerkiksi Milloyn levittämään propagandaan, jonka mukaan ilmasto on alkanut viilentyä.

Jännää, meri päästää sisältään lämpöä joka lämmittää ilmakehää, ja alarmistit hurraavat kun heidän teoriansa on mukamas toteen näytetty. Jokaisen vuoden pitäisi olla edellistä lämpimämpi jos se väitetty ilmastonmuutos pitäisi paikkansa. Mutta näin ei ole. Ilmakehän kyky sitoa lämpöä sisäänsä on kovin riippuuvainen meristä, joiden lämpösisältöön hiilidioksidin väitetty it säteilypakote ei merkkaa minkään vertaa.