Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Okei. Tässäpä nyt selvisi sekin, että et tiedä Arrheniuksen tutkimuksistakaan mitään, vaikka rinta komeasti rottingilla niitäkin arvostelet. Eipä varsinaisesti ollut yllätys. Todellisuudessa Svante Arrhenius ei tehnyt ollenkaan laboratoriokokeita vuoden 1896 artikkeliaan On the Influence of Carbonic Acid in the Air upon the Temperature of the Ground varten. Koko tutkimus on tehty kirjoituspöydän ääressä käyttämällä hyväksi fysiikan lakeja, matematiikkaa, aikaisempaa teoretisointia ja aikaisemmin julkaistuissa tutkimuksissa esitettyjä observaatioita - ennen kaikkea Samuel Pierpont Langleyn tekemiä, sitä ihan oikeaa tuolla ulkoilmassa olevaa ilmakehää koskevia havaintoja.

Mainiota, mutta unohdat että Arrheniuksen tulos toimii vain laboratorio olosuhteissa sekä sen että Svante julkaisi muutakin kuin vain tuon 1896 artikkelin. Koska pidän yksinkertaisuudesta, kerrothan kuinka paljon Svante kertoikaan ilmakehän lämpenevän hiilidioksidimäärän tuplaantuessa, se lukee siinä kirjassa johon vetoat ja joita nyt kerrot tuntevasi. Tai kuinka paljon ilmakehä lämpiää jos 1896 hiilidioksiditasosta tullaan ylös 50%. No olen kiltti ja vastaan tähän, 50% eli noin 140ppm nousu tarkoittaa +5 - +6°C nousun.

Ilmakehän CO² pitoisuus on noussut nyt 140ppm, lämpenemistä on tapahtunut? Ei lähellekkään 5 tai 6 celsius astetta.   

Jos et kärsi muistiongelmista, sinun täytyi tietää se, että et ollut lukenut tuota Arhheniuksen artikkelia, etkä tiennyt mitään siitä, miten hän oli tuloksensa saanut. Miksi ihmeessä siis mennä pelkän mutuilun tai fiiliksen perusteella väittämään Arrheniuksesta tuollaisia?

Koska kuten itse kirjoitit, siinä on käytetty aikaisemmin julkaistuissa tutkimuksissa esitettyjä observaatioita ja perustuvat pääsääntöisesti puhtaasti laboratoriotuloksiin, niin vaikka Svante ei itse sitä labrassa mitannut vaan laski ja mallinsi käsin muun tekemän laboratoriotuloksen perusteella, niin sehän tarkoittaa että hänenkin mallinsa ei pidä paikkaansa.         

Ehkä kaikkein surkuhupaisin piirre ilmastoskeptikoiden argumentaatiossa on se, että he eivät tunne ollenkaan sitä tutkimusta, josta on peräisin valtaosa siitä evidenssistä, jonka perusteella tiedämme, pitkäikäisten kasvihuonekaasujen lisääminen ilmakehään lämmittää ilmastoa. Näköjään tämä tutkimusperinne oli sinullekin täysin tuntematon.

Aah tuo ylimielinen, minä tiedän ja kirjoitan pitkästi, jaaritellen, koska en itse ymmärrä sitä niin piilotan ymmärryksen tasoni sivistyssanoihin ja ylimieliseen jaaritteluun. Mutta koska en jaksa vastata pitkästi, niin kerron sen yksinkertaisesti. Ilmastointitieteilijät lainasivat säätötekniikan tutkimusalalta palaute matematiikan mutta unohtivat jotain varsin oleellista, kysyin sitä sinulta aiemmin, etkä vieläkään ole löytänyt sitä yksinkertaista asiaa. Katsotaan josko löytäisit sen nyt.

Se, että sinulle eivät esimerkiksi nimet Arthur Adel, Lewis D. Kaplan, Gilbert N. Plass, Edward M. Purcell tai John S. Sawyer eivät hyvin todennäköisesti sano mitään, kertoo siitä, että "perehtymisesi" ilmastotutkimukseen on perustunut lähinnä skeptikkosivuistoilta luettuun materiaaliin.

Voi kuinka suloista, droppailet nimiä.

Tähän liittyy yksi erityisen huvittava seikka. Vahvin näyttö siitä, että pitkäikäisten kasvihuonekaasujen lisääminen ilmakehään lämmittää ilmastoa, on olennaisesti peräisin em. viime vuosisadan puolivälin jälkeen alkaneesta tutkimussarjasta ja toisaalta perusfysiikasta ja -kemiasta. Ilmastoskeptikot ovat kuitenkin keskittyneet miltei maanisesti etsimään virheitä globaalin tai alueellisen pintalämpötilan aikasarjoista tai niiden adjustoinneista ja ilmastomallien ennustekyvystä. Näinhän sinäkin tänne kirjoittamiesi tekstien perusteella teet. Jos haluat tehdä vakavasti otettavaa ilmastoskeptismiä, päähuomion pitäisi pikemminkin olla tuossa viime vuosisadan puolivälin jälkeen alkaneen tutkimussarjan tulosten debunkkaamisessa. Sinulla ei ilmeisesti kuitenkaan ollut mitään hajua siitä, että nykyisen ilmastotutkimuksen taustalla olevat empiiriset havainnot ovat vuosikymmenten aikana kerättyjä havaintoja siitä ihan "oikeasta" ilmakehästä, eikä suinkaan mistään laboratorioastioissa olevasta ilmasta?

Katsos kun sitä tutkimussarjan tulosta ei tarvitse debunkata, ainoa mitä tarvitsee näyttää on se etteivät ilmastointitieteilijät osaa käyttää niitä tuloksia oikein. Jonka myötä lämpötilasarjoja on adjustoitava. Ja jos ilmastointitieteilijät tuntisivat ne, niin näiden ilmastomallit kykenisivät ennustamaan ilmastoa oikein. Tai sanotaan näin, autosta putoaa vauhdissa renkaat, miksi pitäisi lähteä haastamaan autokehityksen tuloksia, kun voi keskittyä siihen tyyppiin joka jätti ne pultit kiristämättä. Kerroppa miksi skeptikot eivät saisi etsiä virheitä pintalämpötilasarjojen adjustoinneista tai niistä aikasarjoista, tai ilmastomallien ennustekyvystä? Aivan, koska sinä haluat että skeptikot keskittyvät johonkin ihan muuhun kuin itse asiaan.

Käsitellään sitten seuraavaksi sitä, että väität ilmastomallien parametrisoinnin perustuvan arvauksiin. Samaa minun tulkintani mukaan väitti myös jäsen Ajattelija2008. Koska teillä ei ollut oikeastaan mitään perusteluja väitteillenne, ei niitä lähtökohtaisesti kannattaisi ottaa kovin vakavasti. Yritän kuitenkin tässä esittää vastakkaisen näkemyksen lähteistetyn esimerkin avulla. Esimerkki liittyy kumpupilvissä esiintyvän kuljettumisen parametrisointiin ilmastomalleissa. 

Laitan kuvan viestin loppuun, jossa esitetään CMIP6 raakamalliajot ja niiden keskimääräinen tulos vs pari lämpötilasarjaa, berkeley ja hadcrut. Mainiota tulosta ja kykyä ilmastomalleilla ennustaa...

Tässä siis lähteistettynä lyhyt esimerkki siitä, mitä ilmastomallien parametrisoinnin taustalla on: vuosikymmenien tutkimusperinne, kymmeniä tai jopa satoja empiirisiä tutkimuksia, jatkuvaa kehitystyötä ja parametrisoinnissa esiintyvien ongelmien diagnosointia ja ratkaisuja.

Tiedäthän että vaikka taustalla olisi kuinka pitkä tutkimusperinne, kuinka valtava määrä nimiä ja arvostettuja tahoja tahansa, kun ilmastomallit eivät osu oikeaan, niin ilmastomallit ovat roskaa. Niin yksinkertaista se on. Minuakin ennen on ollut perkeleellinen määrä matemaatikoita kuten Einstein että kumppanit, se kertoo minun matemaattisista taidoistani tasan nollan verran. Ihan kuten ilmastointimallintajienkin taidoista ennustaa ilmastoa.

Sinä ja jäsen Ajattelija2008 sen sijaan esititte, että ilmastomallien parametrisointi (jonka molemmat teistä ainakin minun käsitykseni mukaan olitte ymmärtäneet suurimmaksi osaksi väärin), on käytännössä sitä, että ilmastomallien osamallien vakioiksi, kertoimiksi, eksponenteiksi, logaritmifunktioiden kantaluvuiksi jne. arvotaan tai arvaillaan mutuilemalla reaalilukuarvoja, jotka eivät todellisuudessa perustu mihinkään.

Ehei, tässä menet metsään ihan täysin. Ne arvotaan ja mutuillaan siten että saadaan lopputulema joka näyttää ideologisesti oikeaa tulosta. Ei sen kummempaa.

Ei yhtään konkreettista esimerkkiä siitä, mitkä parametrit ilmastomallinnuksessa "arvataan". Ei yhtään lähteistettyä esimerkkiä tai omaa analyysia siitä, miten tämän väittämäsi arvaamisen seurauksena ilmastomallien ennusteet menevät pieleen (palaan siihen, menevätkö ne pieleen toisessa viestissä). Pelkkiä väitteitä, joita et perustele mitenkään.

Katsos jos ne ilmastomallit osuisivat oikeaan, niitä rummutettaisiin jatkuvasti. Nyt ainoa mitä alarmistit kykenevät tekemään on itkemään että skeptikot eivät hypi heidän pillinsä mukaan ja niele kaikkea mitä he sattuvat keksimään.

Miksi kenenkään pitäisi tuollaista argumentaatiota ottaa vakavasti?

Olen pitkään pohtinut tuota samaa. Miksi kenenkään pitäisi sinun tapaistasi argumentaatiota ottaa vakavasti? Kun sinun ei tarvitsisi esittää se yksi malliajo joka on saanut ilmaston kehityksen oikein ja kas. Mutta ei, satoja malliajoja ja taas satoja malliajoja, joiden vaihteluväli on monta astetta celsiusta. Kyyllä niissä kaikissa on ihan hallussa ja kunnossa parametrit ja asetukset.

Anonyymilla keskustelupalstalla ei tietenkään tiedä, kenen kanssa keskustelee. Minulle ja ehkäpä myös keskustelua seuranneille on kuitenkin muodostunut käsitys siitä, että luultavasti sinä ja jäsen Ajattelija2008 ette kovin paljon työskentele tai vapaa-ajallanne hengaile oikeiden ilmastotutkijoiden kanssa.

Ajatella, että sinä sitten työskentelet tai vapaa-ajallasi hengailet ihka oikeiden ilmastotutkijoiden kanssa! Nyt kyllä minulla joka todellakaan en moista tee, nyt puntti tutisee. Mikäs onkaan keskuudessanne sitten konsensus siitä kuinka paljon pallo lämpenee hiilidioksidipitoisuuden tuplaantuessa? Arrheniuksen +10 - +12°C, vai kö?

[Isagoge]

Mikäs onkaan keskuudessanne sitten konsensus siitä kuinka paljon pallo lämpenee hiilidioksidipitoisuuden tuplaantuessa? Arrheniuksen +10 - +12°C, vai kö?

Tänään ei valitettavasti ole aikaa kuin seuraavaan pieneen huomautukseen. Arrheniuksen artikkelin On the Influence of Carbonic Acid in the Air upon the Temperature of the Ground (1896) sivulla 266 taulukossa VII neljännessä sarakkeessa (Carbonic acid = 2.0) on annettu eri leveysasteväleille arvioitu lämmönnousu tietyillä kuukausivälillä, jos hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä kaksinkertaistuu. Painottamaton aritmeettinen keskiarvo ilmastoherkkyydelle on tuossa sarakkeessa 5,4 astetta. Painottamaton keskiarvo ei varmaankaan ole tässä paras estimaattori globaalin ilmastoherkkyyden laskemiseksi tuosta statistiikasta, mutta koska taulukon suurin arvo on 6,1 mikään painotus ei veisi Arrhusin tuossa artikkelissa esittämän ilmastoherkkyyden arvion arvoa yli arvon 6,1. Taulukko on viestini liitetiedostona.

Vuoden 1906 kirjassa Worlds in the making; the evolution of the universe s. 53 Arrhenius toteaa

...any doubling of the percentage of carbon dioxide in the air would raise the temperature of the Earths surface by 4 C

https://archive.org/details/worldsinmakingev00arrhrich/page/52/mode/2up

Mitä ihmettä nyt taas? "Arrheniuksen +10 - +12°C"? Keksit omasta päästäsi Arrheniuksen arvioiman ilmastoherkkyyden arvon tai sitten uskoit jollain skeptikkosivustolla olleita valheita tai väärinkäsityksiä? Nuo alkuperäislähteet on todella helppoa löytää. Miksi ihmeessä et tarkistanut asiaa niistä?

Mitä tulee viestisi viimeiseen lauseeseen, en ymmärrä ollenkaan, mitä "kö" tarkoittaa. Ilmastoherkkyyden kanssa sillä tuskin on kuitenkaan tekemistä.   

[mannym]

Mitä ihmettä nyt taas? "Arrheniuksen +10 - +12°C"? Keksit omasta päästäsi Arrheniuksen arvioiman ilmastoherkkyyden arvon tai sitten uskoit jollain skeptikkosivustolla olleita valheita tai väärinkäsityksiä? Nuo alkuperäislähteet on todella helppoa löytää. Miksi ihmeessä et tarkistanut asiaa niistä?

Mitä tulee viestisi viimeiseen lauseeseen, en ymmärrä ollenkaan, mitä "kö" tarkoittaa. Ilmastoherkkyyden kanssa sillä tuskin on kuitenkaan tekemistä.

En keksinyt sitä omasta päästäni mutta kirjoitin Arrheniuksen luvut tarkoituksella väärin, jotta sinullakin olisi jotain josta mainita. Jonka jälkeen voitkin sitten jättää muun viestin huomiotta kuten taas teit, selitellen kiirettä.

Jätit sitten kertomatta vaikka se olisi vaatinut vain virkkeen, sen sinun ja joko työkaveriesi/hengailukavereidesi konsensus on x, mutta jätit sen sitten kertomatta. Ja se kö siinä lopussa on sinun vaihtoehdollesi jätetty osuus. Mutta ilmeisesti olet arrheniuksen kanssa samaa mieltä hiilidioksidin määrän tuplaantumisesta aiheutuvasta lämpenemisestä. Vai kö?

[mannym]

Otetaan muutama ilmastosensitiivisyys ennustetta ja katsotaan kuinka ilmastointitieteilijät kertovat ilmaston lämpenevän hiilidioksidimäärän tuplaantuessa ilmakehässä.

Arrhenius 1896, +5°C
Hansen 1984, +4°C  https://pubs.giss.nasa.gov/abs/ha07600n.html

Our 3-D global climate model yields a warming of ∼4°C for either a 2 percent increase of So or doubled CO2.

Lacis 2010, +4°C https://pubs.giss.nasa.gov/abs/la09300d.html
Zelinka 202, +4°C https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1029/2019GL085782

Mittaustulokset hilidioksidimäärän noustua 50%, on noin +0,8°C, käyttäen kaikkein adjustoiduimpia aikasarjoja. Tahtoo sanoa että seuraavan 140ppm nousulla tullaan näkemään, ilmastointimallien mukaan +3,2°C lämpeneminen. Tämä asettaa vaatimuksen sille että lämpeneminen tulevan 140ppm osalta on eksponentiaalinen verrattuna edeltäneeseen 140ppm:ään.

Mitä tosin ei näy esimerkiksi Isagogen laittamassa Arrheniuksen taulukossa, jossa 50% lisäys tarkoittaa +3°C lämpenemistä, 100% lisäys +5°C lämpenemistä, 150% lisäys +7°C lämpenemistä ja 200% lisäys +9°C lämpenemistä.

Ei näy eksponentiaalista kasvua tuossa taulukossa, vaan melko tasainen, kun ensimmäinen 50% lisää 3 asteella lämpenemistä ja jokainen seuraava +50% lisäisi 2 asteella.

Tämä onkin se mitä nyt on skeptikoiden toimesta jo pitkään näytetty että kerrottu. Ilmastointitieteilijät reilun vuosisadan verran kertovat ilmakehän hiilidioksidin tuplaantumisesta tulevan moninkertaisesti enemmän lämpenemistä kuin on mitattu. Kasvihuoneteorian mukaan ilmakehän pitäisi lämmetä nopeammin kuin maanpinnan, mutta sitäkään ei ole havaittu, ilmastomalleissa on mukana trooppinen hot spotti, mutta sitäkään ei ole havaittu mittauksilla.

Käytännössä kaikki oleelliset väitteet tulevasta katastrofaalisesta ilmastonmuutoksesta jotka johtuvat ihmisistä, eivät pidä paikkaansa. Isagoge varmasti tietää tämän, mutta todellisuuden kieltäminen on alarmistisissa ilmastointitutkijoiden piirissä harmittavan yleistä. Ideologia edellä, tiede jossain pöytälaatikossa...

[Lalli IsoTalo]

Minulle ja ehkäpä myös keskustelua seuranneille on kuitenkin muodostunut käsitys siitä, että luultavasti sinä ja jäsen Ajattelija2008 ette kovin paljon työskentele tai vapaa-ajallanne hengaile oikeiden ilmastotutkijoiden kanssa.

En tiedä ketjun otsikon aiheesta oikeastaan mitään. Mutta jos ylläpito sallii, tutkin tätä lausetta tarkemmin:

a) "Ette kovin paljon työskentele tai"
b) "vapaa-ajallanne hengaile oikeiden ilmastotutkijoiden kanssa."

Jos kirjoittaja, viitaten itseensä, olisi työskennellyt ilmastotutkijana, niin viittaus b) olisi täysin tarpeeton, koska alentaisi hänen oletettua uskottavuuttaan tutkijana. Miksi edes ottaa esiin hengailu, kun voisi suoraan todeta olevansa tutkija?

Kirjoittajan postauksista päättelen, että hän enemmän hengailee kuin kovin paljon työskentelee, joka kirjoitustensa perusteella saattaisi olla hänen tavoitteensa.

Jäsen @Isagoge toivon, että pääset vielä tekemään hienon uran ilmastotutkimuksessa. :-)

[Ajattelija2008]

a) "Ette kovin paljon työskentele tai"
b) "vapaa-ajallanne hengaile oikeiden ilmastotutkijoiden kanssa."

Jos kirjoittaja, viitaten itseensä, olisi työskennellyt ilmastotutkijana, niin viittaus b) olisi täysin tarpeeton, koska alentaisi hänen oletettua uskottavuuttaan tutkijana. Miksi edes ottaa esiin hengailu, kun voisi suoraan todeta olevansa tutkija?

Kirjoittajan postauksista päättelen, että hän enemmän hengailee kuin kovin paljon työskentelee

Voin omalta osalta paljastaa, että en hengaile tai työskentele palkkaa saavien ilmastotutkijoiden kanssa.

Sen sijaan heidän tutkimuksia luen sujuvasti. Jäsen Isagoge tekee virheen "argumentointi auktoriteettiin vetoamalla". En ole ammattitutkijoiden parissa törmännyt tuohon virheeseen. Kuulostaisi omituiselta tutkijan suusta: "Asian X täytyy olla tosi, koska Nobelin palkinnon voittanut herra A väittää niin."

[Vedonlyöjä]

a) "Ette kovin paljon työskentele tai"
b) "vapaa-ajallanne hengaile oikeiden ilmastotutkijoiden kanssa."

Jos kirjoittaja, viitaten itseensä, olisi työskennellyt ilmastotutkijana, niin viittaus b) olisi täysin tarpeeton, koska alentaisi hänen oletettua uskottavuuttaan tutkijana. Miksi edes ottaa esiin hengailu, kun voisi suoraan todeta olevansa tutkija?

Kirjoittajan postauksista päättelen, että hän enemmän hengailee kuin kovin paljon työskentelee

Voin omalta osalta paljastaa, että en hengaile tai työskentele palkkaa saavien ilmastotutkijoiden kanssa.

Sen sijaan heidän tutkimuksia luen sujuvasti. Jäsen Isagoge tekee virheen "argumentointi auktoriteettiin vetoamalla". En ole ammattitutkijoiden parissa törmännyt tuohon virheeseen. Kuulostaisi omituiselta tutkijan suusta: "Asian X täytyy olla tosi, koska Nobelin palkinnon voittanut herra A väittää niin."

Off topicilla jatkan minäkin. Mutta kyllä tuota käytetään, siis tuota sinun esittämääsi sinänsä täysin virheellistä argumenttia. Tutkijapiireissäkin.

Tietysti sen pitäisi olla ennemminkin muodossa "Nobelisti A väittää asiasta B näin. Tällä ja tällä perusteella. Koska A sai nobelinsa asian B taustalla olevan teorian C luomisesta, en nyt ihan suoralta kädeltä uskalla väittää nobelisti A:n olevan väärässäkään, vaikka toisensuuntaisiakin teorioita on esitetty"

Sen jälkeen lauseen pitäisi edelleen jatkua joko näin: "olen asiasta samaa mieltä, sillä D ja E". Tai näin: "olen asiasta eri mieltä, sillä D ja E."

Ja sitten teoretisoidaan, tehdään kokeita ja käydään muutama vuosikymmen nobelisti A:n ja lausujan välistä kirjeenvaihtoa teoriaa kehittäen (malliin Einstein ja Bohr kvanttimekaniikasta).

Mutta tämä on miten tiedettä pitäisi tehdä ja siitä keskustella. Valitettavasti ihan tutkijapiireissäkin mennään yllättävän usein kirkkain otsin eteenpäin puhtaasti auktoriteetteihin vetoamalla...

[Isagoge]

En tiedä ketjun otsikon aiheesta oikeastaan mitään. Mutta jos ylläpito sallii, tutkin tätä lausetta tarkemmin:
a) "Ette kovin paljon työskentele tai"
b) "vapaa-ajallanne hengaile oikeiden ilmastotutkijoiden kanssa."
Jos kirjoittaja, viitaten itseensä, olisi työskennellyt ilmastotutkijana, niin viittaus b) olisi täysin tarpeeton, koska alentaisi hänen oletettua uskottavuuttaan tutkijana.

Kerrataan uudestaan väitteeni konteksti. Jäsenet mannym ja Ajattelija2008 ovat väittäneet, että rakentaessaan ilmastomalleja ilmastotutkijat täysin arvaavat niiden parametrejä (tai jos he olisivat tienneet, mitä ilmastomallien parametrisointi todellisuudessa tarkoittaa, heidän olisi pitänyt väittää, että siinä käytetyt yhtälöt ja niiden parametrit ovat täysin arvauksen tulosta.

En pidä kovin todennäköisenä sitä, että jäsenet mannym ja Ajattelija2008 ovat koskaan itse tehneet ilmastomallintamista. En myöskään pidä todennäköisenä sitä, että he kävisivät päiväkahveilla, iltakaljoilla tai muuten olisivat tekemisissä niiden tutkijoiden kanssa, jotka sitä ilmastomallintamista oikeasti tekevät. Korjatkaa toki molemmat, jos tein tässä ihan väärän tulkinnan. Joka tapauksessa heidän viesteissään esiintyvät käsitteelliset epäselvyydet ja muut virhekäsitykset viittaavat siihen, että kumpikaan heistä ei todellisuudessa käsitä sitä, millaisia kytketyt globaalit fysikaaliset ilmastomallit oikeastaan ovat. Heidän käsityksensä ilmastomallintamisesta ja sen tuloksista on kvalitatiivista ("mallit eivät onnistu ennustamaan asiaa X, siksi ne eivät voi onnistua ennustamaan asiaa Y"), eli sitä samaa tieteen pohjamutaa, mitä esimerkiksi feministinen tutkimus tuottaa. Miten heillä siis voisi olla oikeaan osunut käsitys siitä, mikä nykyisessä ilmastotutkimuksessa on uskottavaa ja mikä ei?

Esitin kuvauksen siitä, miten sadantaan liittyvien muuttujien arvojen arviointi ilmastomalleissa on ollut ongelmallista. Kerroin, miten tätä on yritetty korjata. mannym ja Ajattelija2008 eivät sen sijaan ole postanneet yhtään lähteitä siitä, joista kävisi ilmi, että ilmastomallien parametrisointi on edelleenkin hakuammuntaa.     

[Lalli IsoTalo]

En tiedä ketjun otsikon aiheesta oikeastaan mitään. Mutta jos ylläpito sallii, tutkin tätä lausetta tarkemmin:
a) "Ette kovin paljon työskentele tai"
b) "vapaa-ajallanne hengaile oikeiden ilmastotutkijoiden kanssa."
Jos kirjoittaja, viitaten itseensä, olisi työskennellyt ilmastotutkijana, niin viittaus b) olisi täysin tarpeeton, koska alentaisi hänen oletettua uskottavuuttaan tutkijana.

...
En pidä kovin todennäköisenä sitä, että jäsenet mannym ja Ajattelija2008 ovat koskaan itse tehneet ilmastomallintamista. En myöskään pidä todennäköisenä sitä, että he kävisivät päiväkahveilla, iltakaljoilla tai muuten olisivat tekemisissä niiden tutkijoiden kanssa, jotka sitä ilmastomallintamista oikeasti tekevät.

Hyvä jäsen @Isagoge . Tähän mennessä kirjoituksistasi on mielestäni käynyt ilmi, että olet hyvin kiinnostunut ilmastomallintamisesta, ja olet tekemisissä niiden tutkijoiden kanssa, jotka ilmastomallintamista oikeasti tekevät. Vaikuttaisi siltä, että itsekin haluaisit tulla sellaiseksi. Hienoa.

Olettaisin kuitenkin, vanhana gubbena, että jos lähdet tiedealalle, niin tutustuminen kriittiseen tieteelliseen ajatteluun voisi loppujen lopuksi tuottaa parhaan tuoton pääomallesi, pitkällä tähtäimellä.

Mutta kaikin mokomin, tee itse omat valintasi, niin me muutkin olemme tehneet.

https://en.wikipedia.org/wiki/Critical_thinking

[mannym]

Kerrataan uudestaan väitteeni konteksti. Jäsenet mannym ja Ajattelija2008 ovat väittäneet, että rakentaessaan ilmastomalleja ilmastotutkijat täysin arvaavat niiden parametrejä (tai jos he olisivat tienneet, mitä ilmastomallien parametrisointi todellisuudessa tarkoittaa, heidän olisi pitänyt väittää, että siinä käytetyt yhtälöt ja niiden parametrit ovat täysin arvauksen tulosta.

Ui, osaathan esittää sen missä väitän ilmastointitutkijoiden täysin arvaavan niiden parametrejä?

mannym ja Ajattelija2008 eivät sen sijaan ole postanneet yhtään lähteitä siitä, joista kävisi ilmi, että ilmastomallien parametrisointi on edelleenkin hakuammuntaa.

'

Tuota, riittää vain se että niitä ilmastomalleja on satoja, jos se ei olisi hakuammuntaa niitä olisi sormin laskettava määrä.

[L. Brander]

Kerrataan uudestaan väitteeni konteksti. Jäsenet mannym ja Ajattelija2008 ovat väittäneet, että rakentaessaan ilmastomalleja ilmastotutkijat täysin arvaavat niiden parametrejä (tai jos he olisivat tienneet, mitä ilmastomallien parametrisointi todellisuudessa tarkoittaa, heidän olisi pitänyt väittää, että siinä käytetyt yhtälöt ja niiden parametrit ovat täysin arvauksen tulosta.

Ui, osaathan esittää sen missä väitän ilmastointitutkijoiden täysin arvaavan niiden parametrejä?

mannym ja Ajattelija2008 eivät sen sijaan ole postanneet yhtään lähteitä siitä, joista kävisi ilmi, että ilmastomallien parametrisointi on edelleenkin hakuammuntaa.

'

Tuota, riittää vain se että niitä ilmastomalleja on satoja, jos se ei olisi hakuammuntaa niitä olisi sormin laskettava määrä.

Onko ne mallit oikeastaan mitään muuta kuin hypoteeseja? Onko ne edes teoriaa?

[mannym]

Onko ne mallit oikeastaan mitään muuta kuin hypoteeseja? Onko ne edes teoriaa?

Hypoteeseja ne vain ovat, eli arvauksia tulevasta. Kalliita arvauksia ajettuna kalliiden tietokoneiden läpi. Jotka voi voi summata yksinkertaisesta GIGO, Garbage in, Garbage out.

[artti]

Keskeinen seikka ilmastomalleissa on maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saannon pienentymisen vaikutus päästöihin ja ilmastomalleihin. Olisi mielenkiintoista tietää onko ilmastomalleissa huomioitu sitä seikkaa, että maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevan hiilidioksidin määrä pienenee, kun maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saanto pienenee

Olen havainnut, että ilmaston lämpenemiseen liittyvässä julkisessa keskustelussa keskustelijat sivuuttavat erityisen merkittävän ilmaston lämpenemiseen vaikuttavan seikan, joka on maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saannon pienentyminen, jonka ennustetaan alkavan konkretisoitua 2030-luvulla

Ilmaston lämpeneminen johtuu maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevista hiilidioksidipäästöistä, ja kun maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saanto pienenee niin samalla pienenevät myös hiilidioksidipäästöt, joka on merkittävä tekijä, joka täytyy huomioida ilmastomalleissa

Maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen on paljon suurempi haaste maailmantaloudelle ja ihmiskunnalle kuin ilmaston lämpeneminen siksi, että maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen lievittää ilmaston lämpenemistä, mutta samalla maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen asettaa merkittävän haasteen maailmantaloudelle

Korkeampi hiilidioksidipitoisuus parantaa maanviljelyksen olosuhteita ja satoja erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla. Korkeampi hiilidioksidipitoisuus pidättää auringosta tulevaa lämpöä samalla tavalla kuin kasvihuoneen lasit. Maapallon pinta-alasta 70 prosenttia on meriä, joka tarkoittaa, että lämpö lämmittää meriä. 90 prosenttia maapallon lämpenemisestä on mennyt meriin. Lämpimämpi meri haihduttaa enemmän vettä, joka lisää sadantaa, joka lisää mantereiden vihreyttä kohonneen hiilidioksidipitoisuuden ohella

Metaani on tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ilmakehään vapautunut metaani muuttuu hiilidioksidiksi, jota kasvit sitovat ja vapauttavat lahotessaan

Kun puhutaan näistä ilmaston indikaattoreista niin merijää on mielestäni yksi parhaita indikaattoreita siksi, että merijää on selkeä silminnähtävä suure, jota on helppoa mitata ja kirjata. Se on selkeästi todistettu, että erityisesti pohjoisen Jäämeren merijään tilavuutta kuvaavat kuutiokilometrit ovat kutistuneet nopeasti erityisesti satelliittimittausten aikakaudella. Jäämeren merijään pinta-ala on sekin kutistunut erityisen merkittävästi erityisesti syyskuussa

Tutkijat tietävät, että tuhansia vuosia sitten Suomi oli nykyistä lämpimämpi, josta löytyy todisteita järvien pohjakerrostumista, joka viitannee siihen, että tuhansia vuosia sitten oli niin lämpimät olosuhteet, että Jäämeren merijää suli mahdollisesti jopa kokonaan

Kannatan Jäämeren merijään sulattamista siksi, että Jäämeren merijään sulattaminen avaa lyhyemmän merireitin Euroopasta Aasiaan, ja lisäksi Jäämeren merijään sulattaminen lämmittää ilmastoa kylmässä pohjoisessa ja sulattaa ikiroudan, ja näin edistää maa- ja metsätaloutta pohjoisessakin. Jäämeren merijään sulamista voitaisiin edistää nokeamalla merijäätä niin, että merijää sulaisi kesäkaudella kokonaan. Pahoittelen karmeata vitsailua

Jäämeren merijään osalta näyttää siltä, että merijään syyskuun sulaminen on jäänyt pyörimään paikalleen suunnilleen siihen mihin se jäi 2012 syyskuussa. Se johtunee siitä, että sulaminen ei ole voinut edetä pohjoisnavalle siksi, että pohjoisnavalla on kylmempää. Syyskuussa merijää on suurimmalta osaltaan vain yhden metrin paksuista, että jos sulamiskausi olisi hiukankaan pidempi niin merijää sulaisi pohjoisnavaltakin. Jäämeren merijää sulaa kesäkaudella auringon noustessa kaamoksen jälkeen paistamaan ympäri vuorokauden, lisäksi merivirrat tuovat lämmintä vettä Jäämerelle, josta seuraa ohuempi merijää talvellakin, joka sulaa kesäkaudella nopeammin

Grönlannin mannerjäätikön sulaminen vaatisi tuhansia vuosia. Fossiiliset polttoaineet ehtyivät reilusti ennen vuotta 2100, jonka jälkeen hiilidioksidipitoisuus alkoi pienentymään, ja ilmasto alkoi kylmenemään ja Jäämeren merijää ja Siperian ikirouta tekivät paluun. Se todellinen tehopolttava fossiilisten polttoaineiden aikakausi kesti vain 100 vuotta vuodet 1950-2050, jonka jälkeen maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saanto pieneni alle kannattavuuden

Isossa kuvassa elämme jääkauden lämmintä kautta, että muutaman vuosituhannen kuluttua ihmiskunnan keskeisin haaste on jääkauden kylmän kauden torjuminen, jossa erityisen tehokas konsti on ilmakehään lisätyt kasvihuonekaasut, kuten metaani ja hiilidioksidi, mutta mistä se metaani ja hiilidioksidi otettaisiin, jos kaikki maaöljy, maakaasu, ja kivihiili poltettiin jo tuhansia vuosia sitten. Mietin tätä ja sitten keksin, että valtamerien sedimenteissä olevat metaanihydraatit olisivat erinomainen metaanilähde, joita sulattamalla saataisiin se metaani, joka ylläpitäisi lämpöä ja torjuisi mannerjäätiköt sen 100 000 vuotta kestävän kylmän kauden ajan, mutta riittäisikö valtamerien metaanihydraattien sisältämä metaani niin pitkäksi ajaksi- Tässä pitää huomioida se miten hiilidioksidi kiertää luonnon kiertokulussa sitoutumalla kasveihin ja vapautumalla kasvien lahotessa

[IDA]

Siis jos me eläisimme todellisuudessa niin hiilidioksidi ei edes olisi mikään ongelma. Me emme vain elä todellisuudessa.

[Ajattelija2008]

Onko ne mallit oikeastaan mitään muuta kuin hypoteeseja? Onko ne edes teoriaa?

Hypoteeseja ne vain ovat, eli arvauksia tulevasta. Kalliita arvauksia ajettuna kalliiden tietokoneiden läpi. Jotka voi voi summata yksinkertaisesta GIGO, Garbage in, Garbage out.

Luin alarmisti Gavin Schmidtin kirjoituksen parametrien ongelmista. Hän on kirjoittanut monta paperia ja linkkasin jäsen Isagogelle yhden muutama päivä sitten. Schmidt harmitteli, että mallintajat eivät edes muista, miksi ovat asettaneet jollekin parametrille jonkun arvon.

Olen aikaisemminkin lukenut mallien ongelmista. Muutama huomio:

1. Niissä ajetaan säämallia hyvin pitkä ajanjakso, esim. 1000 vuotta.
2. Solun koko on pakko asettaa isoksi, koska ajanjakso 1000 vuotta on niin pitkä.
3. Solun sisäinen tila on monimutkainen ja sitä pitää kuvata monella muuttujalla.
4. Tarvitaan monta parametria laskukaavaan, joka laskee solun tilan muutosta yhdellä tai muutamalla aika-askelella.
5. Emme pysty empiirisesti mittaamaan näiden parametrien arvoa. Arvoista tehdään "valistuneita arvauksia".

Solu 100 km * 100 km on kamalan monimutkainen olio. Siellä on pilviä, konvektiota jne. Miten solun tila kehittyy tunnin aika-askelella?

Sää on turbulentti ilmiö 7 päivää pitemmällä ajanjaksolla. Mikä takaa, että säämallissa ei ole systemaattinen virhe, joka vie laskelmaa yhä kauemmaksi todellisesta kehityksestä?

Emme tiedä, miten jäätiköiden muodostuminen ja sulaminen reagoi solun eri tiloihin. Emme tiedä, miten merien virtaus reagoi solujen tiloihin. Emme tiedä, miten kasvillisuus reagoi solujen tiloihin. Emme tiedä, miten aerosolien muodostuminen ilmakehään reagoi solujen tiloihin.

Esimerkki: ilmastomallilla pitäisi toistaa ilmaston kehitys jääkaudesta lämpökaudeksi 20 000 eKr. - 8000 eKr. Jääkairauksista tiedämme, että lämpötilassa oli kummallisia, erittäin nopeita, heilahteluja. Mistä ne johtuivat? Hypoteesi on, että jään sulamisesta syntyi valtava järvi Kanadaan ja järvi ajoittain tyhjeni yhtäkkiä. Miten ilmastomalli toistaisi tämän oikein? Miten mallinnamme järven syntymistä ja tyhjenemistä?

Mistä johtui paussi lämpötiloissa 1945 - 1975? Emme tiedä. Entä paussi 2001 - 2014? Emme tiedä. Jos meillä olisi HYVÄ ilmastomalli, se kertoisi mistä nuo paussit tulivat.

[Roope]

Vaikka tähän ketjuun, kun teollisuuspolitiikkaraportti nojaa lähes yksinomaan ilmastopolitiikkaan.

Risto E. J. Penttilä ennustaa jälleen: Vapaan markkina­talouden aika on ohi, mutta "vihreän kapitalismin näkymätön käsi" voi tuoda muutoksen

Suomalaiset teollisuuden työmarkkinajärjestöt tilasivat Risto E. J. Penttilän ajatuspajalta raportin siitä, mihin suuntaan suomalaisen teollisuuspolitiikan tulisi kulkea. Penttilä hahmottelee raportissaan neljä teollisuuspoliittista skenaariota.

SUOMEN Nato-hakemuksen oikein ennustamisen jälkeen oraakkelin viitan saanut Risto E. J. Penttilä on laatinut selvityksen Suomen teollisuuspolitiikan tulevaisuudesta.

Selvityksen Penttilän Nordic West Office -ajatuspajalta tilasivat suomalaisia teollisuudenaloja edustavat työmarkkinajärjestöt Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus.

Raportin nimi on Teollisuuspolitiikka suurvaltapolitiikan ja vihreän siirtymän maailmassa. Siinä kansainvälisen politiikan tohtori Penttilä hahmottelee hankkeeseen osallistuneiden asiantuntijoiden kanssa suomalaiselle teollisuudelle neljä skenaariota sekä niiden uhkia ja mahdollisuuksia.

[...]

Suomalaisen teollisuuden ja sitä ajavan politiikan on uudistuttava pysyäkseen kilpailukykyisenä, Penttilä sanoo. Suomen on kannettava kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillinnässä ja lajikadon estämisessä, mutta talouskasvua ja työpaikkojakin pitäisi luoda.

Olennaisena tekijänä tulevaisuuden teollisuuspolitiikassa on valtion rooli, Penttilä kirjoittaa. Berliinin muurin murtumisesta alkanut vapauden ja markkinatalouden aika on päättynyt, kun valtiot ovat ottaneet ohjat käsiinsä pandemian ja sodan johdosta.

[...]

PARAS tulevaisuudenkuva olisi Penttilän mukaan nopeaan vihreään siirtymään johtava vihreä markkinatalous, jossa markkinat ja sääntely ovat tasapainossa. Valtio on ruohonjuuritason innovaatioiden mahdollistaja, ei ylhäältä alaspäin sääntelevä komentaja.

"Vihreän kapitalismin näkymätön käsi pakottaa yritykset kohti hiilineutraalia ja kestävää liiketoimintamallia. Yritykset, jotka jäävät jälkeen vihreässä siirtymässä, eivät pärjää markkinoilla", Penttilä kirjoittaa raportissaan.

[...]

TOINEN mahdollinen nopeaan vihreään siirtymään johdattava skenaario on sääntelytalous, jossa Euroopan unioni määrää vihreän teollisuuspolitiikan askelmerkit. Tämä skenaario ei kuitenkaan Penttilän mukaan ole toivottava, sillä ylisääntely rajoittaa kasvua.

"EU:sta pitäisi tehdä vihreä markkinatalous, ei vihreä suunnitelmatalous", Penttilä sanoi raportin julkistustilaisuudessa.

[...]

HITAAMPAAN vihreään siirtymään johtavat kaksi skenaarioita, joita Penttilä kutsuu hätätilaksi ja vapaamatkustajaksi.

Hätätilassa geopoliittiset konfliktit jatkuvat ja ilmastokriisi pahenee. Energiakriisi johtaa stagflaatioon ja uuteen eurokriisiin. Koko Euroopan unionin yhtenäisyys on vaarassa, kun pandemiasta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan toipuminen ei onnistu.

Hätätila-skenaariossa rahaa laitetaan puolustusteollisuuteen ja energiaturvallisuuteen. Se taas hidastaa vihreää siirtymää.

[...]

Vapaamatkustaja-skenaariossa länsimaat ottavat vihreän siirtymän tosissaan, kun taas Kiina, Intia ja muut kehittyvät maat asettavat talouskasvun kaiken edelle.

Tässä skenaariossa maailman kahtiajako kärjistyy ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen käy entistä vaikeammaksi.

Helsingin Sanomat 5.5.2022

Raportti: Näin Suomi voittaa kilpailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista – seuraavalle hallitukselle kuuden kohdan korjauslista 5.5.2022

Nordic West Office: Teollisuuspolitiikka suurvaltakilpailun ja vihreän siirtymän maailmassa (pdf)

Ai niin, skenaariosta riippumatta Suomen on lisättävä reippaasti maahanmuuttoa.

Työperäistä maahanmuuttoa tulee helpottaa.

Kolmanneksi vihreä siirtymä on vaativa prosessi ja
edellyttää merkittäviä investointeja. Ilmastotoimien
painopiste on energiaa käyttävissä toimialoissa, jotta
Suomen hiilineutraalius vuonna 2035 olisi mahdolli-
nen. Energiaturvallisuudesta huolehtiminen lisää nyt
uusissa olosuhteissa näitä investointitarpeita.

Suomen ongelma on myös ikääntyminen, eli työ­
ikäisen väestön suhteellisen osuuden väheneminen,
jonka ratkaisemiseksi tarvitaan voimakasta työhön
johtavan maahanmuuton lisäämistä. Elinkeino­elämä
on tarjonnut tähän ongelmaan ratkaisuiksi mm. ulko-
maisen työvoiman houkuttelua, oleskelulupaproses-
sin sujuvoittamista, ulkomaisen työvoiman saatavuus-
harkinnan poistamista, sekä lisäresursseja muunto- ja
täydennyskoulutukseen. Nämä ovat ehdottomasti tär-
keitä toimia, mutta ne eivät yksinään vielä riitä.

2000-luvulla ryhdyttiin puhumaan missiokes-
keisestä teollisuuspolitiikasta, jonka avulla rat-
kaistaisiin ihmiskunnan suuria kysymyksiä, kuten
ilmaston­muutos.

2000-luvulla alkoi missiokeskeisen teollisuuspolitii-
kan kausi: professori Mariana Mazzucaton mukaan
valtiolla ja julkisilla investoinneilla on keskeinen rooli
teknologisten innovaatioiden ja läpimurtojen mahdol-
listajana. Keskeistä hänen mukaansa on järjestää
teollisuuspolitiikka suurten, kunnianhimoisten tavoit-
teiden mukaan. Tässä missiokeskeisessä teollisuus-
politiikassa valtion rooli nähtiin ratkaisevan tärkeänä.
Mazzucaton mukaan innovaatiot eivät synny siitä,
että "pieni ryhmä nuoria valkoisia miehiä Kaliforni-
assa" keksii uusia lähestymistapoja, vaan tarvitaan
"massiivista kollektiivista panosta". Suurin kunnian-
himoisista tavoitteista oli Mazzucaton mukaan ilmas-
tonmuutoksen pysäyttäminen ja vihreän siirtymän
nopeuttaminen.

Mazzucaton ajatukset eivät saaneet varauksetonta
tukea. Monet pitivät hänen ajatuksiaan liian valtio-
keskeisinä, jopa sosialistisina. On kuitenkin yleisesti
hyväksyttyä, että missiokeskeinen teollisuuspolitiikka
voi nousta keskeiseen rooliin ilmastonmuutoksen
vastaisessa taistelussa.

Uudella teollisuuspolitiikalla on viisi keskeistä aju-
ria: ilmastonmuutos, Kiina, pandemia, populismi ja
Ukrainan sota.

Ilmastonmuutos
Koska teollisuus ja fossiilisten polttoaineiden käyttö
ovat vihreän siirtymän Akilleen kantapää, huomio
keskittyy luonnollisesti siihen, miten teollisuuden
vihertymistä voidaan nopeuttaa. Modernin teollisuus-
politiikan hypoteesi on, että valtio voi nopeuttaa siir-
tymää suitsimalla vahingollista toimintaa, edistämällä
ympäristöystävällistä toimintaa sekä panostamalla
rahaa läpimurtoteknologioihin. Venäjän hyökkäyk-
sellä Ukrainaan on selkeä kiihdyttävä vaikutus ener-
giateollisuuden siirtymään vähäpäästöisten energia-
lähteiden suuntaan.

Populismi.
Populismi ja protektionismi kulkevat usein
käsi kädessä. Niin myös tänä päivänä. Populismin
vahvistuminen eri puolilla maailmaa on yksi syy teol-
lisuuspolitiikan suosion nousuun. Monet populistiset
johtajat ajavat kansallismielistä talouspolitiikkaa, joka
usein tarkoittaa kotimaisen tuotannon suosimista eri-
laisilla tukiaisilla ja tuontia ehkäisevillä säännöksillä.

SKENAARIO D: Vapaamatkustaja

Teollisuuspolitiikan nousu loppuu lyhyeen.
"Vapaamatkustaja" on skenaario, johon päädytään,
kun hätätila uhkaa: länsimaat ottavat vihreän siirty-
män tosissaan. Kiina, Intia ja monet muut kehitys-
maat puolestaan priorisoivat talouskasvua. Myös
länsimaiden sisällä on vapaamatkustajia: yrityksiä ja
sijoittajia, jotka hakevat voittoja ilmastonmuutoksesta
piittaamatta. Maailma on jakaantunut uudella tavalla.
Investoinnit suuntautuvat parhaiten tuottaviin kohtei-
siin, olivat ne ympäristön kannalta hyviä tai huonoja.
Kiina luopuu 1.5 asteen ilmastotavoitteesta ja tähtää
lämpenemisen pitämiseen kahdessa asteessa.

Skenaarioiden vertailun pohjalta voimme päätellä,
että Vihreä markkinatalous on suomalaisen teollisuu-
den kannalta paras skenaario. Se antaa mahdolli-
suuksia suomalaisille yrityksille sekä kotimaassa että
vientimarkkinoilla ja mahdollistaa ilmastomuutoksen
pitämisen Pariisin sopimuksen rajoissa.

Hankkeeseen osallistuneiden asiantuntijoiden käsi-
tykset siitä, mitä skenaariota kohti olemme kulke-
massa, erosivat jonkin verran. Yhteistä oli kuitenkin
se, ettei kukaan katsonut, että olisimme siirtyneet
kokonaan vihreään markkinatalouteen. Yhteistä oli
myös se, että kukaan ei uskonut matkan sinne ole-
van helppo.

Aika naurettavia.

Voidaan lähteä siitä, että Kiina ei ole mukana ilmastopelleilyssä, joten skenaariot A ja B eivät toteudu kuin ilmastohysteriaansa hirttäytyvässä Euroopassa. Skenaario C:ssä puhutaan "ilmastokriisin pahenemisesta", jota sitäkään ei tapahdu, joten jäljelle jää vain skenaario D. Tosin siinäkään Kiina ei "luovu 1,5 asteen tavoitteesta", koska ei ole sitä tavoitteeksi asettanut. Kiinan hiilipäästöt kääntyvät laskuun vasta vuoden 2030 paikkeilla, mikä takaa, että 1,5 astetta ylitetään.

[ämpee]

Tuo 1,5 astetta voi olla toiseenkin suuntaan sillä kenelläkään ei ole varmuutta siitä mihin suuntaan ilmastomme voi mennä.
Me oletamme tietävämme vaikka emme tiedä miten ja miksi viimeisin jääkausi alkoi ja miten ja miksi se loppui.
Siinä saa näplätä pleikkaria emmekä tule yhtään viisaammiksi.

[Ajattelija2008]

https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v4/GLB.Ts+dSST.txt
GISTemp oli 0.82 C huhtikuussa, eli 0.19 C yli paussin 2001 - 2014. Vaihteeksi oli niin päin, että UAH MSU:n anomalia oli isompi kuin GISTempin. ENSO index putosi, eli La Niña jatkuu.

[Isagoge]

1960- ja 1970-luvulla vasemmistolainen valtamedia jankutti ilmaston kylmenemisestä ja ennusti uutta jääkautta.

En ole koskaan nähnyt kunnollista analyysia siitä, mikä "vasemmistolaisen valtamedian" tai ylipäätään valtamedian kanta ilmastonmuutokseen noina vuosikymmeninä todellisuudessa oli. Yksittäisiä lehtileikkeitä voi kirsikkapoimia miten haluaa. Lehtimies 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvulla luultavasti ihan työnantajan liikevoiton kasvattamiseksi revitteli tuollaisilla Jääkausi on tulossa??!! -otsikoilla heti, kun siihen oli pienikin mahdollisuus.

Jos vähänkään tuntee median toimintaa ja sen ansaintalogiikkaa, tajuaa, että liioitellut otsikot ja ylitulkinnat artikkeleissa ja muissa mediatuotteissa ovat siellä ihan ytimessä. Niinpä ilmastotutkimuksen uskottavuuden kyseenalaiseksi asettaminen sen perusteella, mitä joku lehtimies ilmaston kehityksestä joskus on kirjoittanut tai muuten väittänyt, on osoitus lähinnä henkisestä alaikäisyydestä. 

On olemassa tutkimus (Peterson, 2008) siitä, mitä vertaisarvioidussa tieteellisessä tutkimuksessa 1960- ja 1970-luvuilla ilmastonmuutoksesta esitettiin:

https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/89/9/2008bams2370_1.xml

...An enduring popular myth suggests that in the 1970s the climate science community was predicting "global cooling" and an "imminent" ice age, an observation frequently used by those who would undermine what climate scientists say today about the prospect of global warming...A review of the literature suggests that, on the contrary, greenhouse warming even then dominated scientists' thinking as being one of the most important forces shaping Earth's climate on human time scales...

[Isagoge]

Tuo 1,5 astetta voi olla toiseenkin suuntaan sillä kenelläkään ei ole varmuutta siitä mihin suuntaan ilmastomme voi mennä.
Me oletamme tietävämme vaikka emme tiedä miten ja miksi viimeisin jääkausi alkoi ja miten ja miksi se loppui.
Siinä saa näplätä pleikkaria emmekä tule yhtään viisaammiksi.

Olen tässä viime päivinä iltapuhteina tarkemmin lueskellut tätä ketjua alusta asti tähän hetkeen. Kun mennään tuonne n. kymmenen vuotta taaksepäin, täällä jäsen toisensa jälkeen kävi liikuttavan varmasti ja vahvasti todistamassa, että lämpeneminen on pysähtynyt, arktisen merijään laajuus on kääntynyt lopullisesti nousuun, merten lämpösisältö ei enää kasva, Etelämantereella jään tilavuus/massa vain kasvaa kasvamistaan, Grönlannin jäätiköt ja muut pohjoiset mannerjäätiköt eivät todellisuudessa sula, merenpinta ei nouse, troposfääri ei lämpene ja tietenkin tämän perusteella ilmastomallit eivät ole pystyneet ennustamaan käytännössä mitään, joten ne ovat erään ahkerasti tänne kirjoitelleen jäsenen tai jopa useamman jäsenen mielestä "pleikkaritiedettä".

Ihminen aika rajallisesti pystyy uskomustensa kriittiseen arviointiin uuden evidenssin perusteella. Mutta minun on silti vaiheaa hahmottaa, miten vuonna 2022 joku voi vielä olla sitä mieltä, että nuo kymmenkunta vuotta vanhat tässä ketjussa esitetyt ilmastoskeptiset näkemykset ja ennusteet vanhenivat kuin hieno viini.

Ohessa ensimmäisenä tiedostona Ed Hawkinsin laatima kuvio, jossa yhteenvedetään ilmaston kehitystä koskevien indikaattorien kehitystä. Kuvion oli tarkoitus olla IPCC:n AR6 WG1:ssä, mutta kirjoittajat päätyivät pilkkomaan sen osiin, jotka sijoitettiin eri kohtiin raportissa. Ed kuitenkin julkaisi sen somessa. Kuviosta jokainen voi tutkailla, miten onnistuneita kymmenen vuotta sitten tässä ketjussa esitetyt ilmastoskeptiset ennusteet olivat.

Toinen liitetiedosto liittyy ilmastomallien ennustuskykyyn. Kuvat ovat peräisin Zeke Hausfatherin 2017 tekemästä analyysista, jonka mukaan jo 1980-luvun ilmastomallit ennustivat lämpenemistä taitavasti:

https://www.carbonbrief.org/analysis-how-well-have-climate-models-projected-global-warming/

Zeken johdollahan julkaisiin myös toistaiseksi ainut vertaisarvioitu tutkimus (Hausfather et al. 2020) asiasta:

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1029/2019GL085378

...We find that climate models published over the past five decades were skillful in predicting subsequent GMST changes, with most models examined showing warming consistent with observations, particularly when mismatches between model-projected and observationally estimated forcings were taken into account.

Eli aikalailla feministisen tutkimuksen metodeilla (fiilispohjalta) pitää mennä, jos viimeisen kymmenen vuoden kehityksestä ilmastotutkimuksessa tietoisena lähtee väittämään, että
-ilmasto ei todellisuudessa enää lämpene
-kukaan ei osaa ennustaa ilmaston kehitystä, ja on hyvin mahdollista, että ihan lähivuosikymmeninä ilmasto viilenee 1,5 astetta
-ilmastomallit eivät ole onnistuneet ennusteissaan

Jos mahdollista, jokaisen kannattaa lyödä vetoa skeptikkotuttavien kanssa siitä, että viimeistään 2030-luvulla tulee vuosi, jolloin globaali keskilämpötila on 1,5 astetta korkeampi kuin esiteollinen keskiarvo. Helppoa rahaa on luvassa.

Hawkinsin kuvion perustana oleva data on peräisin näistä lähteistä:
Atmospheric CO₂: Law Dome ice core, Mauna Loa
Ocean Heat Content: 0-2000m from IPCC AR6 updated with NCEI
Global sea level: Kopp et al., IPCC AR6 updated with AVISO
Global temperature: PAGES2k, HadCRUT5
Lower tropospheric temperature: RSS
Arctic sea ice: Kinnard et al., NSIDC
Cherry blossom date: Aono et al.
Humidity: HadISDH





 

[mannym]

On olemassa tutkimus (Peterson, 2008) siitä, mitä vertaisarvioidussa tieteellisessä tutkimuksessa 1960- ja 1970-luvuilla ilmastonmuutoksesta esitettiin:

Ja tämäkään "tutkimus" ei ole sen paperin arvoinen jolle se on tulostettu. 15 vuoden aikavälillä 77 tutkimusta yhteensä, jotka on luokiteltu mielivaltaisesti kertomaan muuta kuin tutkimukset oikeasti kertovat.

Petersonin ja muiden "tiede" uskovaisten kannalta niin nolo juttu kuin tulevan jääkauden tai kylmenemisen konsensus, onkin sitten julistettava myytiksi. Vaikka tuollakin aikavälillä julkaistiin kylmenevää ennustaneita tutkimuksia useampia kuin lämpeneviä.

"The Tieteen konsensus" 1970 luvulla, ihan oikein median kertoma globaali kylmeneminen. "The Tieteen konsensus" sitten 2000 luvulla, katastrofaalinen globaali lämpeneminen.

[Isagoge]

Ja tämäkään "tutkimus" ei ole sen paperin arvoinen jolle se on tulostettu. 15 vuoden aikavälillä 77 tutkimusta yhteensä, jotka on luokiteltu mielivaltaisesti kertomaan muuta kuin tutkimukset oikeasti kertovat.

Petersonin ja muiden "tiede" uskovaisten kannalta niin nolo juttu kuin tulevan jääkauden tai kylmenemisen konsensus, onkin sitten julistettava myytiksi. Vaikka tuollakin aikavälillä julkaistiin kylmenevää ennustaneita tutkimuksia useampia kuin lämpeneviä.

"The Tieteen konsensus" 1970 luvulla, ihan oikein median kertoma globaali kylmeneminen. "The Tieteen konsensus" sitten 2000 luvulla, katastrofaalinen globaali lämpeneminen.

Onko sinulla esittää joko omaa empiriaan perustavaa analyysia siitä, että 1960- ja 1970-luvuilla enemmistö ilmastotutkijoista ennusti uutta laajaa jäätiköitymistä tai ainakin globaalia kylmentymistä tai sitten jonkun toisen tekemää tutkimusta, jonka mukaan näin olisi ollut?

Eipä taida olla. Sen sijaan vahvistat väitettäni siitä, että ilmastoskeptikoiden argumentointi kannattaa ottaa yhtä vakavasti kuin feministinen tutkimus: "minusta aika varmasti tuntuu siltä, että asia x on näin. Siispä sen täytyy olla näin."

[mannym]

 

Onko sinulla esittää joko omaa empiriaan perustavaa analyysia siitä, että 1960- ja 1970-luvuilla enemmistö ilmastotutkijoista ennusti uutta laajaa jäätiköitymistä tai ainakin globaalia kylmentymistä tai sitten jonkun toisen tekemää tutkimusta, jonka mukaan näin olisi ollut?

Eipä taida olla. Sen sijaan vahvistat väitettäni siitä, että ilmastoskeptikoiden argumentointi kannattaa ottaa yhtä vakavasti kuin feministinen tutkimus: "minusta aika varmasti tuntuu siltä, että asia x on näin. Siispä sen täytyy olla näin."

Käyttäessäsi lähteinäsi mm blogeja, käytän minäkin. Petersonin paperista kirjoitettiin mainiosti seuraavassa artikkelissa.

https://wattsupwiththat.com/2018/11/19/the-1970s-global-cooling-consensus-was-not-a-myth/

The search terms "global cooling" and "global warming" used by PCF-08 are used in this review but they have been expanded to include "cool", "warm", "aerosol" and "ice-age" because these, more general terms, return a larger number of relevant papers. Additional search terms such as "deterioration", "detrimental" and "severe" have also been included. These would fit into the PCF-08 category of "other less directly relevant" search terms.

Several of the papers in the database are concerned about the effects of aerosol cooling and they state that this effect dominates the effect of the newly emerging CO2-warming science. Indeed, a few papers warn of CO2 cooling...

Results from Review & Discussion
The review database contains a total 190 relevant papers, which is 2.7 times the size of the PCF-08 database. Of the 190 papers in the review database, 162 full papers/books and 25 abstracts were reviewed (abstracts were used when the full papers were either pay-walled or could not be sourced). Furthermore, 4 warming papers from PCF-08 were not reviewed because they could not be sourced. Therefore, the PCF-08 classification was used for these papers in this review.

The results from the review are summarised in Figure 2.

It is evident from Figure 2 that, for the 1965-1979 reference period used by PCF-08, the number of cooling papers significantly outnumbers the number of warming papers. It is also apparent that there are two distinct sub-periods contained within the reference period, namely:

1. The 1968-1976 period when cooling papers greatly outnumber the warming papers (85% to 15%), if we ignore the neutral papers (as was done in the Cook et al (2103). The 85% to 15% majority is an overwhelming cooling consensus. Additionally, this is probably the period when the 1970s "global cooling consensus" originated because cooling was clearly an established scientific consensus – not the myth that PCF-08 contend...

Conclusions
A review of the climate science literature of the 1965-1979 period is presented and it is shown that there was an overwhelming scientific consensus for climate cooling (typically, 65% for the whole period) but greatly outnumbering the warming papers by more than 5-to-1 during the 1968-1976 period, when there were 85% cooling papers compared with 15% warming.

It is evident that the conclusion of the PCF-08 paper, The Myth of the 1970s Global Cooling Scientific Consensus, is incorrect. The current review shows the opposite conclusion to be more accurate. Namely, the 1970s global cooling consensus was not a myth – the overwhelming scientific consensus was for climate cooling.

It appears that the PCF-08 authors have committed the transgression of which they accuse others; namely, "selectively misreading the texts" of the climate science literature from 1965 to 1979. The PCF-08 authors appear to have done this by neglecting the large number of peer-reviewed papers that were pro-cooling....

Että näin

[mannym]

Jos mahdollista, jokaisen kannattaa lyödä vetoa skeptikkotuttavien kanssa siitä, että viimeistään 2030-luvulla tulee vuosi, jolloin globaali keskilämpötila on 1,5 astetta korkeampi kuin esiteollinen keskiarvo. Helppoa rahaa on luvassa. 

10 000€ on olemassa jo vetona minulla ja vastarannan kiiskellä pohjoisen merijään laajuudesta. Koska ilmastointitieteilijät kuten Peter Wadhams

Peter Wadhams ScD (born 14 May 1948), is emeritus professor of Ocean Physics, and Head of the Polar Ocean Physics Group in the Department of Applied Mathematics and Theoretical Physics, University of Cambridge.

Ovat ennustaneet jo vuosia kuinka pohjoinen merijää katoaa, niin otatko osaa vetoon? Alle miljoona neliökilometriä jäätä on jäättömyyden raja minimi hetkellä.

Aikaraja on vuoteen 2040. Mutta sinun kohdallasi voidaan mennä 2022 kesään. Eli minä lyön vetoa että 2022 jäätä on pohjoisella jäämerellä enemmän kuin miljoona neliökilometriä. Asetetaan panos 1000€ ja toistetaan tämä veto sitten vuosittain tästä hamaan tulevaisuuteen.

Käykö?

[Ajattelija2008]

http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288519805237.html

Merenpinta nousee YK:n ennustetta nopeammin

Merenpinta nousee 60 prosenttia nopeammin kuin YK on ennustanut, kertoo tuore tutkimus.

Tutkimuksen mukaan merenpinta nousee tällä hetkellä keskimäärin 3,2 millimetriä vuodessa. YK:n alainen hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC ennusti vuonna 2007, että nousu olisi 2 millimetriä vuodessa.

Vuosisadan loppuun mennessä merenpinta nousee noin metrin, arvioi tutkija Grant Foster uutistoimisto AFP:lle. Merenpinnan nousun seurauksena sadat miljoonat alavilla mailla asuvat ihmiset joutuvat ilmastopakolaisiksi.

Taas yksi tärähtänyt tutkija. Grant Fosterin mielestä 3 mm/vuosi * 100 vuotta = 1000 mm. Merenpinnan nousu 3 mm vuodessa johtuu siitä, että 1900-luvulla tapahtunut ilmaston lämpeneminen hiljakseen lämmittää merivettä nyt, ja vesi lämpölaajenee. Koska ilmaston lämpeneminen pysähtyi vuonna 2000, niin voi odottaa meriveden nousuvauhdin hidastuvan ennen pitkää.

Jyrki Kasvi kolumnissaan maalaa uhkakuvia, vaikka mitään näyttöä maapallon lämpenemisestä 3.3 astetta vuosina 2000 - 2100 ei ole. Ensimmäisten 12 vuoden aikana ei ole lämpenemistä tapahtunut ollenkaan.

Kirjoitin yllä olevan loppuvuonna 2012.

Lämpötilan paussi päättyi 2015.

Merenpinta on noussut vakiovauhtia 2000 jälkeen ja nousua vuoteen 2100 tulee sen mukaan 30 cm, ei metri.

Metrin nousu EI ajaisi satoja miljoonia pois rannikolta, vaan tulvavalleja pitäisi korottaa metri, mikä on halpaa.

https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v4/GLB.Ts+dSST.txt
GISTemp on noussut 22 vuodessa 0.4 C. Edesmennyt Jyrki Kasvi ennusti nousua 3.3 C välillä 2000 - 2100. Pieleen meni.

Voimme palata asiaan 2032.

[Marius]

Kumma ettei vedenpinta kauppatorilla nouse milliäkään. Nouseeko se vedenpinta kuhmuroiden että jossain nousee ja jossain ei. Ei vesi sillä tavalla käyttäydy.

[F1nka]

Mikä siis oli 90-luvulla ilmastotieteilijöiden konsensus siitä, milloin Pohjoisnapa on jäästä vapaa? Mikä oli 2000-luvun ilmastotieteiljöiden konsensus siitä, milloin Pohjoisnapa on jäästä vapaa?

[qwerty]

^
Tällä ei ole ollut mitään tekemistä "ilmaston lämpenemisen" kanssa tällä vuosituhannella. Ainakaan sen lätkämaila jutun jälkeen.

[Ajattelija2008]

Mikä siis oli 90-luvulla ilmastotieteilijöiden konsensus siitä, milloin Pohjoisnapa on jäästä vapaa? Mikä oli 2000-luvun ilmastotieteiljöiden konsensus siitä, milloin Pohjoisnapa on jäästä vapaa?

Many scientists have attempted to estimate when the Arctic will be "ice-free", among them Peter Wadhams who in 2014 predicted that by 2020 "summer sea ice [will] disappear,"[25][26] Wadhams and several others have noted that climate model predictions have been overly conservative regarding sea ice decline.[10][27] A 2013 paper suggested that models commonly underestimate the solar radiation absorption characteristics of wildfire soot.[28] In 2007, Professor Wieslaw Maslowski from the Naval Postgraduate School, California, predicted removal of summer ice by 2013;[29] subsequently, in 2013, Maslowski predicted 2016 ±3 years.[30] A 2006 paper predicted "near ice-free September conditions by 2040".

https://en.wikipedia.org/wiki/Arctic_sea_ice_decline
Ei siitä mitään konsensusta ole ollut. On vaikea ennustaa, miten esim. 0.5 C lämpeneminen vaikuttaa alueen tuuliin ja veden virtaukseen.

Kesäjään määrä on pysynyt nyt ennallaan 6 vuotta. Karttojen perusteella ei silmämääräisesti pysty antamaan mitään ennustetta.

[mannym]

Mikä siis oli 90-luvulla ilmastotieteilijöiden konsensus siitä, milloin Pohjoisnapa on jäästä vapaa? Mikä oli 2000-luvun ilmastotieteiljöiden konsensus siitä, milloin Pohjoisnapa on jäästä vapaa?

Käyttäkäämme ilmastointitieteilijöiden konsensuksena mm Hansenia, nippuja poliitikkoja ja yk:ta sekä sen ilmastointipaneelia. Jotks 1990 luvulla ennustivat pohjoisnavan olevan jäästä vapaa jo vuonna 2000. Sitten se siirtyi, 2007. 2013, 2015....

Kuten erään sr:n kanssa asiasta vääntäessämme, pohjoisnavan merijään hupenemisen kerrottiin noiden tahojen osalta olevan systemaattista ja kiihtyvää.

Kun se jääpeite ei siellä sitten sulanutkaan pois, eivät ilmastointitieteilijät suinkaan heittäneet pyyhettä kehään. Siirryttiin vain seuraavaan aikamääreeseen. Kuten nykyisin sen jääpeitteen kerrotaan katoavan 2035 ja ilmastointitutkijat kertovat ennustaneensa alunperin näin käyvän vasta 2050.

Paniikki siis nyt, 13 vuotta aikaa tehdä asioita....

Systemaattinen ja kiihtyvä sulaminen päättyi käytännössä 2012, jolloin saavutettiin alin minimi js sen jälkeen on nähty korkeampia lukemia.

Mutta ilmastointitieteilijät jotka katsovat vain ns trendejä, pohjoinen merijää hupenee joka vuosi kun aloittaa 1979. Se trendi vaan on yhä pienenevään päin, mitä pidemmälle aikaa kuluu.