Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[wjp]

Nyt sitten fysiikan Nobelikiin on samanlaista poliittista teatteria kuin rauhan Nobelit. Fantsua!
WanhaP

[mannym]

Hauskaa, koska merien kerrotaan lämmenneen reilusti, ja lämmin meri sitoo vähemmän hiilidioksidia kuin kylmä, samanaikaisesti lämmenneen meren kyky sitoa hiilidioksidia on nettokasvanut? Nämä ovat juuri tällaisia ilmastointitieteen mainioita kompastuskivia joihin vain yksinkertaiset uskovat.

Yksinkertaisilta jää usein ymmärtämättä se, miten Henryn laki toimii. Jos lasketaan sen mukaan merenpinnan konsentraatio 1800-luvun lopun arvoilla ja nykyisillä arvoilla, havaitaan konsentraation nyt olevan suurempi. Nykyiseen lämpimämpään meriveteen siis voi liueta enemmän hiilidioksidia kuin 1800-luvun lopun kylmempään meriveteen.

Havaitaanko? Pitäisi varmaan myös tietää minkä lämpöistä se merivesi on ja on ollut. Kunnollista dataa on oikeastaan vasta 20 vuoden ajalta. Sekin kovin aukkoista jne.

Jos katsotaan sen Hausfatherin jota olet lainannut niin hänhän osoittaa kuinka kamalasti meret ovat sitoneet lämpöä. Kuva viestin lopussa.

Siitä kuvasta voi katsella että Hausfatherin ja kumppaneiden virhemarginaali 1950 luvun 2 kilometrin syvyyteen saakka lämpösisällöstä on +-95 zettajoulea. Jonka voi ilmaista Celsius asteina 0,04°C.

Melko pieni virhemarginaali. Tai no onhan se tietysti mahdollista. Kun yhtäkään mittausta 0-2000m väliseltä alalta heillä ei 1950 luvulta ole, niin se on erinomaisen mainiota.

2018 heidän virhemarginaalinsa on +-9 zettajoulea. Tai 0,003°C. Mikä on jo mittausteknisesti sula mahdottomuus.

Ja kun lainaat Henryn lakia niin onkin hauskaa että lainaat sitä sitten päin persettä. Oletat 1850 luvun konsentraation jääkairausten myötä, sitten Oletat että nykyinen korkeampi konsentraatio 3000 metrin korkeudessa kertoo sen että olettamasi lämpimämpi merivesi sitoo enemmän hiilidioksidia kuin 1850 luvun olettamasi. Koska Henryn laki joka ei tietääkseni kerro että nesteen ja kaasun sen yläpuolella välinen suhde pätee 3000 metrin päässäkin.

Eli kun luetellaan mitä et tiedä niin vetoamisesi Henryn lakiin on vähintään mielenkiintoinen. Listataan ne.

Meren lämpötila 1850.
Meren lämpötila 2020.
Merenpinnan CO2 konsentraatio 1850.
Merenpinnan CO2 konsenraatio 2020.
Merenpinnan ilman lämpötila 1850.
Merenpinnan ilman lämpötila 2020.

Miksi peren lämpötilaa ei tiedetä 1850? Koska 0-2000m mittauksia ei silloin tehty. Eteläisen pallonpuoliskon merivesien lämpötilatkin on keksittyjä vielä pitkälle 1900 luvulle kun mittauksia ei ollut.

Meren lämpötila 2020 on sekin kyseenalainen, sillä argo poijut eivät kylmimmille alueille päädy ja yksittäinen argopoiju kertoma lämpötila ekstrapoloidaan 93500 neliökilometrin alalle tai 187 000 kuutiokilometrin alalle. Varsinkin kun niiden tuloksia adjustoitiin, kun ne eivät näyttäneet samaa kuin mallit.

Merenpinnan CO2 konsentraatiosta ei taidakkaan olla ainoatakaan "globaalia" mittaria tai mittausta. Vielä vuonna 2021. Joten sellaisia ei ollut myöskään 1850.

Merenpinnan ilman lämpötilastakaan ei ole kattavia mittaustuloksia 2021. Joten niitä ei ollut 1850 myöskään.

Eli väität ja väitetään tapahtuneen muutosta. Se on varsin kivaa, ilman mittauksia.

[Luotsi]

Nyt sitten fysiikan Nobelikiin on samanlaista poliittista teatteria kuin rauhan Nobelit. Fantsua!
WanhaP

Tässähän ollaan vielä oikeamielisyyden alkutaipaleella. Kyllä olisi pitänyt nobeloida vähintäänkin mulatti, ja etukäteen odotettavassa olevista loistavista tuloksista! Vrt Obama.

[Siener]

Voi jeesus! Pari sanaa tähän liittyen: combine harvester

[mannym]

Tämä asia on selitetty aika moneen kertaan, mutta ilmeisesti viesti ei ole mennyt perille: noiden mittarien ilmoitettu mittaustarkkuus on +- 100 ppm, todellinen sitten riippuu siitä miten paljon kiinalainen kehtaa valehdella. Ne siis vastaavat suurin piirtein lämpömittaria, joka mittaisi lämpötilan 100 asteen tarkkuudella. Yksittäisellä mittarilla et siis voi päätellä, onko pihalla pitoisuus 300 vai 500 ppm.

Ratkaisuksi on esitetty useita vaihtoehtoja:

- Hankit monta halpaa mittaria, jolloin niiden näyttämien keskiarvo on jo suhteellisen tarkka.
- Jos et halua hankkia halpoja mittareita, voit verrata lukemia talotekniikassa käytettäviin mittareihin, joita löytyy tuhansista omakotitaloista, virastoista, laitoksista jne.
- Voit myös hankkia yhden hiukan kalliimman, luokkaa 500 euron pikkumittarin, esim Vaisala. Sillä saa jo vähän paremman lukeman, ehkä 30-40 ppm tarkkuudella.
- Jos et halua hankkia kalliimpaa mittaria, mutta kuitenkin haluat tarkemman lukeman, tarkempi mittari löytyy Suomen jokaisesta katsastustoimipaikasta, korjaamosta ja aika monesta muustakin paikasta.
- Jos haluat äärimmäisen tarkan tuloksen jonkun tietyn ajanhetken ja paikan pitoisuuksista, siihen löytyy apu ja välineet yliopistoista tai jos lompakko on paksu, niin tutkimuslaitoksista.

Insinörtti lähti insinööri linjalle. Voi kun ilmastointitieteilijätkin lähtisivät. Mutta kaiken tuon voikin tehdä paljon paljon helpommin.

Utopi ottaa mittarinsa ja kytkee sen tietokoneeseensa. Sitten tietokone kirjaa joka sekunti sen hiilidioksidipitoisuuden. Sitten päivän päätteeksi tietokone laskee keskiarvon siitä hiilidioksidipitoisuudesta ja tämän tilastoinnin virhemarginaali on sitten parin ppm:n luokkaa, jolloin on tehty äärimmäisen tarkka ja paikkansapitävä tulos.

Sitten kun tuota on jatkunut pari vuotta niin johan se tilastointitarkkuus on jo ppm:n osasia.

Sitten kun sitä on jatkunut 15 vuotta voidaan jo puhua ilmastollisesta seurannasta ja ollaan todella tarkoissa lukemissa, eli poikkeamissa. Jolloin Utopi ilmoittaa että 16:sta vuoden mittaustulokset poikkeavat ppm:n sadasosia vertailukauteen nähden. 30 vuoden jälkeen tämä on jo etaboloitunutta tiedettä ja entistä enemmän mennään poikkeamien perässä eikä absoluuttisten lukujen. Jolloin ollaan jo ppm:n tuhannesosissa tilastointitarkkuudessa.

Ja kas näin päästiin + - 100ppm yksittäisestä mittaustarkkuudesta 0,001ppm:n tilastointitarkkuuteen ja on tehty kunnollista ilmastointitiedettä.

[P]

En ole millään tavalla asiantuntija ja seuraan tätä ketjua ihan hoomoilasena, mutta jos noi mittarit ei hirveesti maksa ja asia kiinnostaa, niin ehkä kannattaisi harkita vertailumittarin hankkimista?  Tätä siis ehdotan vakavissani. Zoukia heitän jälkikirjoitusessani.

Ps. Heh. Mulla on 7 kitaraa ja 5 kamerarunkoa, koska haluan verrata niiden käyttäytymistä eri tilanteissa. 

Lapsella oli kaveri käymässä. Laskivat minulla olevan tiluksillani yhdeksän autoa. Varmaan joku tuollainen vertailutarve siinä minullakin on takana.

[artti]

Maapallon ilmakehän ja merien lämpenemisen selkein indikaattori on Jäämeren merijää

https://seaice.uni-bremen.de/sea-ice-concentration/amsre-amsr2/

[Luotsi]

Maapallon ilmakehän ja merien lämpenemisen selkein indikaattori on Jäämeren merijää

https://seaice.uni-bremen.de/sea-ice-concentration/amsre-amsr2/

Joka onkin lisääntynyt vuodessa >25% (syyskuun tilanne)!

https://nsidc.org/data/bist/bist.pl?annot=1&legend=1&scale=75&tab_cols=1&tab_rows=2&config=seaice_index&submit=Refresh&mo0=09&hemis0=N&img0=extn&year0=2020&year1=2021

[jmk]

Sitten tietokone kirjaa joka sekunti sen hiilidioksidipitoisuuden. Sitten päivän päätteeksi tietokone laskee keskiarvon siitä hiilidioksidipitoisuudesta ja tämän tilastoinnin virhemarginaali on sitten parin ppm:n luokkaa, jolloin on tehty äärimmäisen tarkka ja paikkansapitävä tulos. Sitten kun tuota on jatkunut pari vuotta niin johan se tilastointitarkkuus on jo ppm:n osasia.

Parodiatutkani on taas rikki, niin en tiedä oletko vakavissasi vai onko tämä parodiaa ilmastotieteilijöiden aivoituksista. Mutta siltä varalta että olet vakavissasi: jos kyseessä on täysin satunnaisvirhe (välillä näyttää liikaa ja välillä liian vähän), niin kyllä juu pitkän ajan keskiarvoistaminen häivyttää virheitä. Jos taas mittari systemaattisesti näyttää 100 ppm liikaa joka jumalan sekunti, esim. koska kiinalainen kokoonpanolinjan työntekijä liimasi asteikon väärään kohtaan kun lounaasta oli kulunut liian pitkä aika, niin se +100 ppm virhe ei katoa vaikka keskiarvoistaisit maailman tappiin asti.

[mannym]

Sitten tietokone kirjaa joka sekunti sen hiilidioksidipitoisuuden. Sitten päivän päätteeksi tietokone laskee keskiarvon siitä hiilidioksidipitoisuudesta ja tämän tilastoinnin virhemarginaali on sitten parin ppm:n luokkaa, jolloin on tehty äärimmäisen tarkka ja paikkansapitävä tulos. Sitten kun tuota on jatkunut pari vuotta niin johan se tilastointitarkkuus on jo ppm:n osasia.

Parodiatutkani on taas rikki, niin en tiedä oletko vakavissasi vai onko tämä parodiaa ilmastotieteilijöiden aivoituksista. Mutta siltä varalta että olet vakavissasi: jos kyseessä on täysin satunnaisvirhe (välillä näyttää liikaa ja välillä liian vähän), niin kyllä juu pitkän ajan keskiarvoistaminen häivyttää virheitä. Jos taas mittari systemaattisesti näyttää 100 ppm liikaa joka jumalan sekunti, esim. koska kiinalainen kokoonpanolinjan työntekijä liimasi asteikon väärään kohtaan kun lounaasta oli kulunut liian pitkä aika, niin se +100 ppm virhe ei katoa vaikka keskiarvoistaisit maailman tappiin asti.

Se on täysin vakavasti kirjoitettua parodiaa ilmastointitieteilijöiden aivoituksista. Ei se mittarin epätarkkuus tietenkään minnekään katoa, mutta koska se tilastointitarkkuus on sitten niin tarkkaa ei siihen auta kenenkään sanoa mitään.

Kun maanpäällisessä lämpötila aikasarjassa jossa tarkkuuden kerrotaan globaalisti oleban + z 0,17°C luokkaa, voi absoluuttinen keskisarvo muuttua 2°C pelkästään laskentaperusteita muuttamalla, niin sillä mittauksen virhemarginaalilla ei siten ole oikein väliä.

[Isagoge]

...Kun maanpäällisessä lämpötila aikasarjassa jossa tarkkuuden kerrotaan globaalisti oleban + z 0,17°C luokkaa, voi absoluuttinen keskisarvo muuttua 2°C pelkästään laskentaperusteita muuttamalla, niin sillä mittauksen virhemarginaalilla ei siten ole oikein väliä.

Olen joskus opiskellut vähän tilastotiedettäkin, mutta en ole koskaan kuullut absoluuttisesta keskiarvosta. Mikä se on, miten se lasketaan ja mitä se ilmaisee?

[Isagoge]

Maapallon ilmakehän ja merien lämpenemisen selkein indikaattori on Jäämeren merijää

Tarkoitit varmaan merijään laajuutta, kun karttasi koskee sitä. Ilmastotutkijat ovat käsittääkseni sitä mieltä, että se on varsin huono indikaattori sille, miten maapallon ilmastojärjestelmään kertyy energiaa, koska siihen vaikuttavat lämpötilan lisäksi voimakkaasti tuuliolosuhteet.

Osaatko sinä perustella, miksi merijään laajuus olisi parempi indikaattori lämpenemiselle kuin esimerkiksi merten lämpösisältö?

[wjp]

...Kun maanpäällisessä lämpötila aikasarjassa jossa tarkkuuden kerrotaan globaalisti oleban + z 0,17°C luokkaa, voi absoluuttinen keskisarvo muuttua 2°C pelkästään laskentaperusteita muuttamalla, niin sillä mittauksen virhemarginaalilla ei siten ole oikein väliä.

Olen joskus opiskellut vähän tilastotiedettäkin, mutta en ole koskaan kuullut absoluuttisesta keskiarvosta. Mikä se on, miten se lasketaan ja mitä se ilmaisee?

Kyseessä on  absoluuttisen totuuden mittayksikkö. Klassisella tilastotieteellä sitä ei voimäärittää. WanhaP

[vastarannan kiiski]

Maapallon ilmakehän ja merien lämpenemisen selkein indikaattori on Jäämeren merijää

Tarkoitit varmaan merijään laajuutta, kun karttasi koskee sitä. Ilmastotutkijat ovat käsittääkseni sitä mieltä, että se on varsin huono indikaattori sille, miten maapallon ilmastojärjestelmään kertyy energiaa, koska siihen vaikuttavat lämpötilan lisäksi voimakkaasti tuuliolosuhteet.

Osaatko sinä perustella, miksi merijään laajuus olisi parempi indikaattori lämpenemiselle kuin esimerkiksi merten lämpösisältö?

Olen samaa mieltä että merijään laajuus on hyvä indikaattori, koska sen näkee suoraan satelliittivalokuvasta.

Ilmastonmuutosepäilijät nimittäin eivät usko mitään joka on "mitattu" tai "laskettu" koska heidän mielestään niissä on aina salaliittohuijaus.

Sen takia minäkin ehdotin mannym:lle sen meidän 10.000 euron vedinlyönnin kriteeriksi juuri merijään laajuutta, käykö alle 1 M km2 vuoteen 2040 mennessä.

Kun kyseessä on merijään laajuus, minulla on ainakin joku mahdollisuus saada vastapuoli hyväksymään lopputulos, JOS siis lämpeneminen jatkuu ja merijää menee alle 1 M km2 (mitä en itse asiassa toivo...)

Jos vedonlyöntimme ratkeaisi esim. maapallon (mitatusta ja lasketusta) keskilämpötilasta tai valtamerien (mitatusta ja mallinnetusta) lämpösisällöstä,  minulla ei olisi ikinä mitään mahdollisuuksia, vaikka Suomessa kasvaisi kookospalmuja 

Itse kyllä tiedän näistä asioista jonkun verran, ja olen opiskellut matematiikkaa ja tilastotiedettä myös kansakoulun jälkeen. Täytyy vaan hyväksyä se, että kaikki ei ole.

[Ajattelija2008]

Sen takia minäkin ehdotin mannym:lle sen meidän 10.000 euron vedinlyönnin kriteeriksi juuri merijään laajuutta, käykö alle 1 M km2 vuoteen 2040 mennessä.

Kun kyseessä on merijään laajuus, minulla on ainakin joku mahdollisuus saada vastapuoli hyväksymään lopputulos, JOS siis lämpeneminen jatkuu ja merijää menee alle 1 M km2 (mitä en itse asiassa toivo...)

Häviät vetosi. Vuosi 2040 on jo lähellä eikä arktinen ilmasto ehdi oleellisesti muuttua. Kartasta näkyy, että siellä on iso alue, jossa jään paksuus nyt kesän jälkeen on 3 metriä. Tuo alue on jäässä myös 2040.
http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-thickness-and-volume/

[mannym]

...Kun maanpäällisessä lämpötila aikasarjassa jossa tarkkuuden kerrotaan globaalisti oleban + z 0,17°C luokkaa, voi absoluuttinen keskisarvo muuttua 2°C pelkästään laskentaperusteita muuttamalla, niin sillä mittauksen virhemarginaalilla ei siten ole oikein väliä.

Olen joskus opiskellut vähän tilastotiedettäkin, mutta en ole koskaan kuullut absoluuttisesta keskiarvosta. Mikä se on, miten se lasketaan ja mitä se ilmaisee?

Absoluuttinen keskiarvo ilmastointitieteessä kerrottu vuoden lämpötilan keskiarvo absoluuttisena arvona. Eli 2020 tapauksessa kun esmes NOAA kertoo 2020 keskilämpötilan olleen 0,98°C keskilämpötilaa korkeampi ja keskilämpötilan olevan 13.9°C, niin silloin NOAA:n mukaan 2020 keskilämpötila absoluuttisesti oli 14,88°C.

1997 kerrottiin olevan lämpimin ikinä antaen sille absoluuttisen luvun 62,45°F tai 0,42°C yli keskiarvon.

62,45°F on 16,91°C jolloin 30 vuoden keskilämpötila absoluuttisesti oli 16,49°C.

Minusta 16,49 on melkoisesti eri lukema kuin 13,9.

Nämä luvut ovat absoluuttisia keskiarvoja. Ja niitä ilmastointitieteilijät eivät halua käyttää vaan heistä poikkeamat ovat tarkempi asia.

Kerrohan nyt Isagoge mikä sinusta on ollut vuoden 2020 keskilämpötila? Ja kuinka 2000 luvulle tultaessa muuttamalla laskentatapaa voidaan lämpötilan keskiarvosta kadottaa pari astetta?

Sehän kun tahtoisi sanoa että keskiarvon muutos 2,6°C alaspäin tekee sen että meillä ei ole ilmaston lämpenemisen kanssa mitään hätää kun ilmastointitieteilijät eivät tiedä kuinka lämmintä pallolla on, sekä heidän virhemarginaalinsa on parin asteen luokkaa ja havaittu "lämpeneminen" on virhemarginaalin sisällä.

[vastarannan kiiski]

Sen takia minäkin ehdotin mannym:lle sen meidän 10.000 euron vedinlyönnin kriteeriksi juuri merijään laajuutta, käykö alle 1 M km2 vuoteen 2040 mennessä.

Kun kyseessä on merijään laajuus, minulla on ainakin joku mahdollisuus saada vastapuoli hyväksymään lopputulos, JOS siis lämpeneminen jatkuu ja merijää menee alle 1 M km2 (mitä en itse asiassa toivo...)

Häviät vetosi. Vuosi 2040 on jo lähellä eikä arktinen ilmasto ehdi oleellisesti muuttua. Kartasta näkyy, että siellä on iso alue, jossa jään paksuus nyt kesän jälkeen on 3 metriä. Tuo alue on jäässä myös 2040.
http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-thickness-and-volume/

Voi olla, että häviänkin!

Seuraan syyskuun minimiä, ja niistä piirtämiäni trendejä, liitteessä. Kuvassa olevat punaiset ruksit ovat mitattuja arvoja ("charctic sea ice" -sivustolta), ja katkoviivat ovat omia keksintöjäni, jotka perustuvat vain omiin mielikuviini, siis eivät edes yksinkertaisiin käyrän sovitusmenetelmiin, kuten poikkeamien neliösumman minimointiin tai sovitettuun kuutiospliniin  joten sovituksen p-arvoa en pysty valitettavasti laskemaan, ja arvio lienee muutenkin epätarkka huu haa 

Tänä vuonna minimi oli aika korkea, on ollut monia vuosia jolloin jäätä on ollut vähemmän. Viimeisten yli 170 vuoden aikana, kaikki tällaiset vuodet ovat olleet 2000-luvulla.

[artti]

Maapallon ilmakehän ja merien lämpenemisen selkein indikaattori on Jäämeren merijää

Osaatko sinä perustella, miksi merijään laajuus olisi parempi indikaattori lämpenemiselle kuin esimerkiksi merten lämpösisältö

Toteemimeemit ovat jäätävä realiteetti!!!!!!!

Merijää ilmentää meren lämpösisältöä. Merijää ilmentää tuulien suuntaa ja voimakkuutta. Merijään historia on erittäin havainnollinen visuaalinen esitysmuoto



Ja lisäksi totean, että;

Ilmaston vaihtelua käsittelevät keskustelun keskustelijat sivuuttavat aivan keskeisiä seikkoja, kuten fossiilisten polttoaineiden käyttämättömät reservit ja päästöpotentiaalin ja juuttuvat yksityiskohtiin. Ilmaston vaihtelun kehitystä ennustava malli ei ole uskottava ilman fossiilisten polttoaineiden arvioitua reserviä ja päästöpotentiaalia

Politiikan suosima valtapolitiikka on ilmaston lämpenemisellä pelottelu; politiikan mukaan se on erittäin kauheata, kun kylmä pohjoinen pallonpuolisko lämpenee. Politiikka rahastaa fossiilisten polttoaineiden päästöillä. Politiikka ei halua keskustella fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä ainakaan julkisesti siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen kaataa vallitsevan valtarakenteen 100 prosenttisen varmasti. Politiikka ei käsittele fossiilisten polttoaineiden ehtymistä siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen ei tue valtarakenteen valtapyyteitä niin kuin esimerkiksi perusterveellä kotihoidossa paranevat kulkutaudit, joita voi hyväksikäyttää maksimaalisissa valtapyyteissä. Keskustelua kuvatakseni keskustelijat keskustelevat oireista huomioitamatta ollenkaan oireita aiheuttavaa sairautta

Ettäs tiedät!

[vastarannan kiiski]

Sen takia minäkin ehdotin mannym:lle sen meidän 10.000 euron vedinlyönnin kriteeriksi juuri merijään laajuutta, käykö alle 1 M km2 vuoteen 2040 mennessä.

Kun kyseessä on merijään laajuus, minulla on ainakin joku mahdollisuus saada vastapuoli hyväksymään lopputulos, JOS siis lämpeneminen jatkuu ja merijää menee alle 1 M km2 (mitä en itse asiassa toivo...)

Häviät vetosi. Vuosi 2040 on jo lähellä eikä arktinen ilmasto ehdi oleellisesti muuttua. Kartasta näkyy, että siellä on iso alue, jossa jään paksuus nyt kesän jälkeen on 3 metriä. Tuo alue on jäässä myös 2040.
http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-thickness-and-volume/

Voi olla, että häviänkin!

Seuraan syyskuun minimiä, ja niistä piirtämiäni trendejä, liitteessä. Kuvassa olevat punaiset ruksit ovat mitattuja arvoja ("charctic sea ice" -sivustolta), ja katkoviivat ovat omia keksintöjäni, jotka perustuvat vain omiin mielikuviini, siis eivät edes yksinkertaisiin käyrän sovitusmenetelmiin, kuten poikkeamien neliösumman minimointiin tai sovitettuun kuutiospliniin  joten sovituksen p-arvoa en pysty valitettavasti laskemaan, ja arvio lienee muutenkin epätarkka huu haa 

Tänä vuonna minimi oli aika korkea, on ollut monia vuosia jolloin jäätä on ollut vähemmän. Viimeisten yli 170 vuoden aikana, kaikki tällaiset vuodet ovat olleet 2000-luvulla.

Kiinnostuinkin myös jään tilavuudesta (paksuus x pinta-ala) ja netistä löytyi siihenkin trendi, 1980 lähtien.
Tämä on varmaankin epävarmempi, mutta jos pitää paikkansa, tämähän on vielä paljon rajumpi trendi kuin pinta-alan trendi, koska jää on viime vuosikymmeninä keskimäärin huomattavasti ohentunut.

Jos trendiä jatkaa 2030 ja 2040 saakka, kuten olen tuossa kuvassa raapustellut, sen mukaan Jäämeri voisi olla kokonaan sula jo huomattavasti ennen 2040?

[artti]

Korostan, että Jäämeren merijään sulamisesta ja pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston lämpenemisestä on paljon etuja, jonka politiikka tiedostaa vaikka yrittääkin pelotella ilmaston lämpenemisellä, siis ihan kamalaa, ilmasto siis lämpenee!!!!!!

Kuutiokilometrit arvioidaan mittaamalla merijään merenpinnan yläpuolella olevan osan korkeus satelliiteilla ja maanpäällisillä laitteilla, jonka perusteella arvioidaan merenpinnan alapuolella oleva osa merijäästä, jonka avulla arvioitu merijään paksuus kerrotaan pinta-alalla, mutta se konkreettisin silminähtävästi selkein indikaattori on merijään pinta-ala. Merijään kuutiotilavuus on yksi suure arvioitaessa pinta-alan muodostumista

Laitoin aiemmin DMI sivuston karttakuvan, jonka päivämäärä on 12. Elokuuta 2021, jonka purppuralla väritetty alue on alle 50 senttistä merijäätä, että jos purppuralla merkitty merijään alue sulaisi niin Jäämeren pääaltaan merijään pinta-ala olisi lähempänä alittaa miljoona neliökilometriä

https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=565.0;attach=162444;image

Kun Jäämeren merijään Syyskuun kuutiokilometrien käppyrää katsoo vuodesta 2000 saakka niin Syyskuun kohdalla vuosikäppyrät ovat kulkeneet vuosi vuodelta keskimäärin yhä alempana. 1979-2001 Syyskuun vuosikäppyröiden vuosikeskiarvo oli 14 000 kuutiokilometriä. Nyt Syyskuun käppyrä kulkee viidessä tuhannessa kuutiokilometrissä. Jäämeren merijään Syyskuun kuutiokilometrien kutistuminen on edennyt 20 vuoden aikana rajusti, ja siksi laivat kulkevat kesäisin lyhyempää reittiä Jäämeren kautta Aasian ja Euroopan välillä

[ämpee]

Nyt Syyskuun käppyrä kulkee viidessä tuhannessa kuutiokilometrissä. Jäämeren merijään Syyskuun kuutiokilometrien kutistuminen on edennyt 20 vuoden aikana rajusti, ja siksi laivat kulkevat kesäisin lyhyempää reittiä Jäämeren kautta Aasian ja Euroopan välillä

Vuonna 2012 tuota reittiä käytti peräti 33 alusta, joten kaupallinen menestystarina on vielä hyvin kaukana.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koillisv%C3%A4yl%C3%A4

Suezin kanavasta taitaa mennä tuollainen laivamäärä parissa tunnissa.

[Isagoge]

[

Absoluuttinen keskiarvo ilmastointitieteessä kerrottu vuoden lämpötilan keskiarvo absoluuttisena arvona. Eli 2020 tapauksessa kun esmes NOAA kertoo 2020 keskilämpötilan olleen 0,98°C keskilämpötilaa korkeampi ja keskilämpötilan olevan 13.9°C, niin silloin NOAA:n mukaan 2020 keskilämpötila absoluuttisesti oli 14,88°C.

Ahaa, viittasit siis käsitteellä "absoluuttinen keskiarvo" maapallon keskimääräiseen pintalämpötilaan. Olisi varmaankin selvempää käyttää tuota ilmastotutkimuksessa vakiintunutta käsitettä, eikä keksiä itse uusia, sekavia tilastotieteellisiä termejä. Käsite "absoluuttinen" kun on sikäli hämäävä, että se viittaa itseisarvoon, mistä tässä ei tietenkään ole kysymys. (Englannissa "absolute value" on itseisarvo, ja joskus suomeksikin näkee käytettävän käsitettä "absoluuttinen arvo" itseisarvon sijasta.)

Sehän kun tahtoisi sanoa että keskiarvon muutos 2,6°C alaspäin tekee sen että meillä ei ole ilmaston lämpenemisen kanssa mitään hätää kun ilmastointitieteilijät eivät tiedä kuinka lämmintä pallolla on, sekä heidän virhemarginaalinsa on parin asteen luokkaa ja havaittu "lämpeneminen" on virhemarginaalin sisällä.

Jos nyt vielä vähän nillitän lisää, niin käytät myös virhemarginaalin käsitettä tässä (ja myös aikaisemmissa viesteissäsi) väärin. Kahdella eri menettelyllä saadu keskiarvon erotus ei ole virhemarginaali, eikä kahden eri tavalla saadun keskiarvon erotus siis kerro tutkimuksen tai lämpötilamittausten perusteella laskettujen tunnuslukujen virhemarginaalista mitään. Jos yhden vuoden lämpötilalle laskettu aikaisempi keskiarvo oli systemaattisen virheen takia liian korkea, ja uusi korjattu keskiarvo on korjausten jälkeen sitä korkeampi, korjaus on tehty ihan oikein, ja ei vaikuta virhemarginaaliin maapallon pintalämpötilan keskiarvoa laskettaessa.   

Mikä sitten virhemarginaali tilastotieteen näkökulmasta oikeasti on? Tilastollisen tunnusluvun (esimerkiksi keskiarvon) virhemarginaali tilastotieteessä on puolet sen väliestimoinnissa saadun luottamusvälin pituudesta. Millään tilastollisella tunnusluvulla ei ole ainoastaan yhtä virhemarginaalia, koska luottamusvälin pituus riippuu keskivirheen lisäksi valitusta luottamustasosta.  Yleensä toki käytetään 95 % luottamustasoa, mutta muutkin tasot ovat mahdollisia. Lisäksi erilaiset estimointimenetelmät antavat samasta aineistosta hieman erilaisia pituuksia väliestimaateille.

Edellä mainittujen seikkojen takia ei pitäisi myöskään puhua "mittausten tai mittauksen virhemarginaalista" (kuten tuolla ylempänä yhdessä viestissäsi teit), sillä virhemarginaali voidaan tilastotieteen näkökulmasta laskea vain mittauksista johdetuille tunnusluvuille, joiden otantajakauman keskihajonnasta eli keskivirheestä meillä voi olla perusteltu käsitys. Jos nyt vielä mennään ihan yksityiskohtiin, tilastotieteen näkökulmasta mittaus tai mittaaminen on tapahtuma, jossa tilastoyksikölle saadaan arvo johonkin tilastolliseen muuttujaan, eikä itse tässä tapahtumassa tietenkään ole mitään virhemarginaalia. Mittaustuloksillekaan (tilastoyksikön a₁-a_n saamat arvot tilastollisissa muuttujissa x₁-x_k) ei voi esittää mitään perusteltua virhemarginaalia. Virhemarginaali voidaan laskea vasta mittaustuloksista johdetuille tunnusluvuille.

Mutta eipä siinä, tilastotieteellä on meille kaikille loputtomasti opetettavaa, ja sen muodostamaa traditiota kannattaa minun kokemukseni mukaan lähestyä äärimmäisen nöyrällä asenteella.

Ilman lähteistystä on taas kerran hieman vaikeaa saada kiinni siitä, mitä oikeastaan kysyt tässä:

1997 kerrottiin olevan lämpimin ikinä antaen sille absoluuttisen luvun 62,45°F tai 0,42°C yli keskiarvon.

62,45°F on 16,91°C jolloin 30 vuoden keskilämpötila absoluuttisesti oli 16,49°C.

Minusta 16,49 on melkoisesti eri lukema kuin 13,9.

Nämä luvut ovat absoluuttisia keskiarvoja. Ja niitä ilmastointitieteilijät eivät halua käyttää vaan heistä poikkeamat ovat tarkempi asia.

Kerrohan nyt Isagoge mikä sinusta on ollut vuoden 2020 keskilämpötila? Ja kuinka 2000 luvulle tultaessa muuttamalla laskentatapaa voidaan lämpötilan keskiarvosta kadottaa pari astetta?

En puutteellisen lähteistyksen takia tosiaankaan oikein tiedä, mistä puhut ja mitä kysyt, mutta nopean tulkintani mukaan kyse on siitä, että tämän vuoden kuluessa raportoitiin viime vuoden maapallon keskimääräisen pintalämpötilan olleen 14,9^oC, joka olisi 1,2 (+/- 0,1) enemmän kuin yleisesti käytetty esiteollisen ajan keskilämpötila (keskiarvoistus vuosilta 1850-1900) ja yksi mittaushistorian lämpimimmistä vuosista:

https://public.wmo.int/en/media/press-release/2020-was-one-of-three-warmest-years-record

The differences in average global temperatures among the three warmest years – 2016, 2019 and 2020 – are indistinguishably small.  The average global temperature in 2020 was about 14.9°C,  1.2 (± 0.1) °C above the pre-industrial (1850-1900) level.

Ja sitten toisaalta on olemassa NOAA:n vuotta 1997 koskeva raportti, jossa vuoden 1997 keskilämpötilan kerrotaan olleen 16,91^oC, mikä vaikuttaisi tosiaan olevan pari astetta korkeampi kuin vuoden 2020 14,9^oC.

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/199713

The global average temperature of 62.45 degrees Fahrenheit for 1997 was the warmest year on record...

Historiallisia tuloksia on siis korjattu. Tämä fakta ei sinänsä vielä oikeuta päättelemään, että korjauksilla on tarkoitushakuisesti haluttu saada nykyinen lämpeneminen vaikuttamaan voimakkaammalta kuin se todellisuudessa on. Jotta tuon päätelmän voisi tehdä, pitäisi osoittaa, että korjaukset eivät perustu mihinkään järkevään tieteelliseen argumenttiin, vaan niiden taustalla on puhtaasti poliittinen tai joku muu praktinen agenda saada lämpeneminen vaikuttamaan voimakkaammalta kuin se todellisuudessa on. Ihan vapaasti saat yrittää osoittaa tämän.

Muistutan vielä siitä, että jos uskottavaa näyttöä ilmastotutkimuksen tekemistä vääristelyistä todella olisi, fossiilibisnes ja -valtiot olisivat kaiken järjen mukaan valmiita maksamaan siitä miljoonia. Miksipä et siis hakisi tuolta helppoa rahaa, jolla voisit elää loppuelämäsi vapaaherrana?

Jos nyt tavoitin sen, mistä oikein kirjoitat, niin asiasta on julkaistu myös ainakin yksi tutkimus (TW: linkkaamani artikkeli sisältää Zeke Haustfatherin kirjoittamaa tekstiä):
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2015GL067640

By comparing nearby pairs of USHCN and USCRN stations, we find that adjustments make both trends and monthly anomalies from USHCN stations much more similar to those of neighboring USCRN stations for the period from 2004 to 2015 when the networks overlap. These results improve our confidence in the reliability of homogenized surface temperature records.

Eli siitä vain kumoamaan Hausfatherin ym. esittämiä argumentteja.

[mannym]

Ahaa, viittasit siis käsitteellä "absoluuttinen keskiarvo" maapallon keskimääräiseen pintalämpötilaan.

Kappas kehveliä, sehän meni sitten perille.

Jos nyt vielä vähän nillitän lisää, niin käytät myös virhemarginaalin käsitettä tässä (ja myös aikaisemmissa viesteissäsi) väärin. Kahdella eri menettelyllä saadu keskiarvon erotus ei ole virhemarginaali, eikä kahden eri tavalla saadun keskiarvon erotus siis kerro tutkimuksen tai lämpötilamittausten perusteella laskettujen tunnuslukujen virhemarginaalista mitään. Jos yhden vuoden lämpötilalle laskettu aikaisempi keskiarvo oli systemaattisen virheen takia liian korkea, ja uusi korjattu keskiarvo on korjausten jälkeen sitä korkeampi, korjaus on tehty ihan oikein, ja ei vaikuta virhemarginaaliin maapallon pintalämpötilan keskiarvoa laskettaessa. 

Ja sitten metsään. Kun Maapallon pintalämpötilan keskiarvo laskettiin olevan mittaustulosten perusteella tämä, niin miten niiden samojen mittaustulosten uudelleen laskemisella uudelleen saadaan eri tulos? Aaivan, Onhan se kiva selitellä tekosyyllä että aiemmin se oli liian korkea ja nyt se on oikein kun on laskettu näin, mutta sehän jo itsessään hajottaa sitten kaiken uskottavuuden niiltä mittauksilta, kun uudelleen laskemalla saadan täysin eri tulos.

Mikä sitten virhemarginaali tilastotieteen näkökulmasta oikeasti on? Tilastollisen tunnusluvun (esimerkiksi keskiarvon) virhemarginaali tilastotieteessä on puolet sen väliestimoinnissa saadun luottamusvälin pituudesta. Millään tilastollisella tunnusluvulla ei ole ainoastaan yhtä virhemarginaalia, koska luottamusvälin pituus riippuu keskivirheen lisäksi valitusta luottamustasosta.  Yleensä toki käytetään 95 % luottamustasoa, mutta muutkin tasot ovat mahdollisia. Lisäksi erilaiset estimointimenetelmät antavat samasta aineistosta hieman erilaisia pituuksia väliestimaateille.

Jos lasketaan 30 vuotta maapallon keskilämpötilaa ja ilmoitetaan sen olevan 16,49 ja virhemarginaalin olevan ±0,17°C ja sitten parin vuoden päästä se sama keskiarvon ilmoitetaankin olevan 13,9°C, ja virhemarginaalin ±0,17°C niin 2,6 asteen muutos keskiarvossa kertoo siitä että se virhemarginaali on paljon suurempi kuin ilmoitettu.

Edellä mainittujen seikkojen takia ei pitäisi myöskään puhua "mittausten tai mittauksen virhemarginaalista" (kuten tuolla ylempänä yhdessä viestissäsi teit), sillä virhemarginaali voidaan tilastotieteen näkökulmasta laskea vain mittauksista johdetuille tunnusluvuille, joiden otantajakauman keskihajonnasta eli keskivirheestä meillä voi olla perusteltu käsitys. Jos nyt vielä mennään ihan yksityiskohtiin, tilastotieteen näkökulmasta mittaus tai mittaaminen on tapahtuma, jossa tilastoyksikölle saadaan arvo johonkin tilastolliseen muuttujaan, eikä itse tässä tapahtumassa tietenkään ole mitään virhemarginaalia. Mittaustuloksillekaan (tilastoyksikön a₁-a_n saamat arvot tilastollisissa muuttujissa x₁-x_k) ei voi esittää mitään perusteltua virhemarginaalia. Virhemarginaali voidaan laskea vasta mittaustuloksista johdetuille tunnusluvuille.

Voi jeesus tuota lässytystä. Tässä se on nyt nähtynä, ilmastointitieteilijöihin uskovat keksivät kyllä monenlaisia selityksiä kaikelle, mutta mitään konkreettista he eivät uskalla sanoa.

Mutta eipä siinä, tilastotieteellä on meille kaikille loputtomasti opetettavaa, ja sen muodostamaa traditiota kannattaa minun kokemukseni mukaan lähestyä äärimmäisen nöyrällä asenteella.

Tilastotieteellä ei ole meille oikeastaan mitään opetettavaa, paitsi alleviivata se totuus että vale, emävale, tilasto.

Ilman lähteistystä on taas kerran hieman vaikeaa saada kiinni siitä, mitä oikeastaan kysyt tässä:

En puutteellisen lähteistyksen takia tosiaankaan oikein tiedä, mistä puhut ja mitä kysyt, mutta nopean tulkintani mukaan kyse on siitä, että tämän vuoden kuluessa raportoitiin viime vuoden maapallon keskimääräisen pintalämpötilan olleen 14,9^oC, joka olisi 1,2 (+/- 0,1) enemmän kuin yleisesti käytetty esiteollisen ajan keskilämpötila (keskiarvoistus vuosilta 1850-1900) ja yksi mittaushistorian lämpimimmistä vuosista:

Ja sitten toisaalta on olemassa NOAA:n vuotta 1997 koskeva raportti, jossa vuoden 1997 keskilämpötilan kerrotaan olleen 16,91^oC, mikä vaikuttaisi tosiaan olevan pari astetta korkeampi kuin vuoden 2020 14,9^oC.

Ajatella, koulukirjoja tekevä ei osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin, ilman idiootiksi heittäytymistä.

Historiallisia tuloksia on siis korjattu. Tämä fakta ei sinänsä vielä oikeuta päättelemään, että korjauksilla on tarkoitushakuisesti haluttu saada nykyinen lämpeneminen vaikuttamaan voimakkaammalta kuin se todellisuudessa on. Jotta tuon päätelmän voisi tehdä, pitäisi osoittaa, että korjaukset eivät perustu mihinkään järkevään tieteelliseen argumenttiin, vaan niiden taustalla on puhtaasti poliittinen tai joku muu praktinen agenda saada lämpeneminen vaikuttamaan voimakkaammalta kuin se todellisuudessa on. Ihan vapaasti saat yrittää osoittaa tämän.

Kun katsoo sitä kuinka niitä "korjauksia" on tehty niin kyllä se oikeuttaa niin päättelemään. Tämä onkin yksi ilmastointitieteilijöiden ongelmista. Otetaan vaikka 1910 koko vuoden keskilämpötila, se on eri vuonna 1911, 1950, 1980, 2000, 2010 ja 2020. Kuinka vaikeaa on laskea yhden vuoden lämpötilan keskiarvoa? Ilmeisesti erittäin.

Eli siitä vain kumoamaan Hausfatherin ym. esittämiä argumentteja.

Kumoamaan Hausfatherin argumentteja? Yhdysvaltojen havaintoverkko kertoo suht samaa kuin Yhdysvaltojen toinen havaintoverkko? Tai tarpeeksi lähelle. Ja tämän punaisen silakan heitettyäsi kuvittelet varmasti saavuttaneesi jotain. Yhdysvaltojen datahan on taas kerran globaalia dataa ja kertoo kaiken tarvittavan adjustoinneista eikös niin?

No mutta kun kerran yhdysvaltojen dataa haluat käyttää, mikä oli Yhdysvaltojen keskilämpötila vuonna 1920? Mikä oli sen 1920 keskilämpötila vuosi sitten? Entä 10 vuotta sitten? Entä 1930 luvulla? Tai mitä se oli silloin kun se ensimmäisen kerran koostettiin?

Aina voi heittäytyä typeräksi ja keksiä selityksiä, mutta näemmä kuten muutkin ilmastointitieteilijöihin uskovat, ette kykene vastaamaan edes yksinkertaisiin kysymyksiin, vaikka teillä on kaikki se "tiede" takananne ja te "tiedätte" nämä asiat.

[vastarannan kiiski]

...

Jokohan Isagoge alkaa kohta ymmärtää, että on helpompaa vain katsoa Jäämeren jääpeitteen laajuutta satelliittikuvasta, se kun menee perille myös kansakoulupohjalta 

[mannym]

...

Jokohan Isagoge alkaa kohta ymmärtää, että on helpompaa vain katsoa Jäämeren jääpeitteen laajuutta satelliittikuvasta, se kun menee perille myös kansakoulupohjalta 

Se voi olla, tai sitten hän tarvitsee Hausfatherin kertomaan hälle kuinka tilastotieteen menetelmin meidän on lähestyttävä jääpeitteen syvintä olemusta ja aistittava juuri se oikea estimointimenetelmä jolla saadaan aikaiseksi se tarkin ja kaunein tilastotieteellinen tulos.

Ja päästyään siihen Isagoge huomaa istuvansa yksinään pohtimassa lopputulostaan johon muut ovat päässeet jo aikaa sitten ja lähteneet sitten kaljalle.

[vastarannan kiiski]

...

Jokohan Isagoge alkaa kohta ymmärtää, että on helpompaa vain katsoa Jäämeren jääpeitteen laajuutta satelliittikuvasta, se kun menee perille myös kansakoulupohjalta 

Se voi olla, tai sitten hän tarvitsee Hausfatherin kertomaan hälle kuinka tilastotieteen menetelmin meidän on lähestyttävä jääpeitteen syvintä olemusta ja aistittava juuri se oikea estimointimenetelmä jolla saadaan aikaiseksi se tarkin ja kaunein tilastotieteellinen tulos.

Ja päästyään siihen Isagoge huomaa istuvansa yksinään pohtimassa lopputulostaan johon muut ovat päässeet jo aikaa sitten ja lähteneet sitten kaljalle.

Itse olen Isagogen kanssa täysin samaa mieltä tilastotieteestä ja varmaan myös ilmastotieteistä.

Mutta ne on vähän monimutkaisia asioita ymmärtää. Jääpeite valokuvassa on yksinkertainen 

[ämpee]

Muutama sivu sitten laitoin tilastotieteilijää koskevan linkin esille, laitetaan nyt sama uudestaan koska tilastotiedettä onkin alettu arvostamaan.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/17/ilmastokatastrofi-peruutettu-kasikirjoitus

Steve McIntyre tarkisteli Mannin osaamista juuri tilastotieteen tontilla, ja kovin mairittelevia arvosanoja Mann ei ansainnut.

Ilmeni, että he olivat muunnelleet pääkomponettianalyysiä väärin ja muunnettu metodi tuotti kiekkomailan muotoisia käyriä 99 prosenttia ajasta.

Tuon perusteella kyllä tilastotieteilijää kannattaa ennemmin kuunnella kuin jotain ilmastotieteilijää joka on eksynyt oman aihepiirinsä ulkopuolelle.

[mannym]

Itse olen Isagogen kanssa täysin samaa mieltä tilastotieteestä ja varmaan myös ilmastotieteistä.

Mutta ne on vähän monimutkaisia asioita ymmärtää. Jääpeite valokuvassa on yksinkertainen 

Voi toki olla että tilasto ja ilmastointitieteen kannattajan on mahdotonta ymmärtää heille syötetty väärennös, kun se on niin kauniisti tilasto ja ilmastointitieteellisesti toteutettu että paketoitu.

Voitte Isagogen kanssa vastata sitten yksinkertaiseen kysymykseen.

Kuinka vain laskentakaavaa muuttamalla saadaan keskiarvo muuttumaan 16,4 asteesta 13.9 asteeseen?

[vastarannan kiiski]

Itse olen Isagogen kanssa täysin samaa mieltä tilastotieteestä ja varmaan myös ilmastotieteistä.

Mutta ne on vähän monimutkaisia asioita ymmärtää. Jääpeite valokuvassa on yksinkertainen 

Voi toki olla että tilasto ja ilmastointitieteen kannattajan on mahdotonta ymmärtää heille syötetty väärennös, kun se on niin kauniisti tilasto ja ilmastointitieteellisesti toteutettu että paketoitu.

Voitte Isagogen kanssa vastata sitten yksinkertaiseen kysymykseen.

Kuinka vain laskentakaavaa muuttamalla saadaan keskiarvo muuttumaan 16,4 asteesta 13.9 asteeseen?

Tiedän tästä asiasta varmaan vielä vähemmän kuin Sinä (eli tosi vähän 😁) mutta oma arvaukseni olisi että ennen laskettiin huonommin ja saatiin tulokseksi 16.4, sitten opeteltiin laskemaan paremmin ja todettiin että se onkin lähempänä 13.9.

Näinhän tiede muutenkin toimii.

Otetaan esimerkiksi vastaavan tyyppinen mittaus,

- mount everestin korkeus
- himalajan vuoriston nousunopeus mannerlaattojen liikkeiden takia

Ennen arveltiin että Mount Everest on 8848 metriä korkea, mittauksia 8844-8850 m. Sitten opeteltiin laskemaan paremmin ja nyt virallinen korkeus on 8848,86 m.

Tarkoittaako se että kukaan ei osaa laskea mitään ja kaikki luotettavuus on hävinnyt, kun lopputulos on muuttunut?

No ei, vaan luultavasti (tosin ei varmasti!) uudempi tulos on tarkempi kuin vanha.

Vuoren tarkasta korkeudesta on kiistelty. Mittausten tulokset ovat vaihdelleet 8 844 metristä 8 850 metriin. Nepal ja Kiina hyväksyivät yhdessä viralliseksi korkeudeksi 8 848,86 metriä vuonna 2020.

Ja ihan riippumatta siitä onko Mount Everest 8848 ja 8849 vai siltä väliltä, Himalaja nousee edelleen hitaasti korkeammaksi.

Tämä nousun nopeus, 2.5 - 5 cm vuosisadassa, ei riipu yhtään siitä onko Himalajan korkein kohta oikeasti 8848 vai 8849 m, tai olisiko Himalajan "keskikorkeus" 4000 vai 5000 metriä.

Himalaja on syntynyt Intian-Australian ja Euraasian mannerlaattojen törmäyksessä. Mannerlaatat ovat yhä liikkeessä, minkä vuoksi Himalaja nousee 2,5–5 cm vuosisadassa eroosiosta huolimatta.

Samalla tavoin, ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousun nopeus (esim. 0.2 astetta per 10 vuotta tai mikä se nyt onkin) ei riipu yhtään siitä onko maapallon keskilämpötila oikeasti 14 vai 16 astetta.

Nyt siirryn taas tauolle tästä keskustelusta kun ei nämä kuitenkaan mene perille, ... - tavataan täällä vuoden päästä kun päivitän merijään vedonlyöntimme tilanteen.

[insinörtti]

Samalla tavoin, ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousun nopeus (esim. 0.2 astetta per 10 vuotta tai mikä se nyt onkin) ei riipu yhtään siitä onko maapallon keskilämpötila oikeasti 14 vai 16 astetta.

Nyt siirryn taas tauolle tästä keskustelusta kun ei nämä kuitenkaan mene perille, ... - tavataan täällä vuoden päästä kun päivitän merijään vedonlyöntimme tilanteen.

Arveletko, että kylmä kahvikuppi jäähtyy yhtä nopeasti kuin kuuma kuppi? Lämpö- ja säteilyhäviöt riippuvat nimenomaan lämpötilasta ja se puolestaan ratkaisee, miten nopeasti tai hitaasti lämpötila nousee tai laskee.