Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Luotsi]

Ilmastohihhulointi alkaa toden teolla tuntua ihmisten kukkarossa. Ja vieläpä aidolla viherlogiikalla: mitä kylmempää, sen enemmän maksat ilmaston lämpenemisestä! Ensi talvena voi Siperia todellakin antaa opetuksen...

Helsinkiläisten kotien kaukolämmön tuottava Helen nostaa syyskauden hintoja roimasti.
Keskimääräisessä kerrostaloasunnossa kaukolämpölasku oli vielä viime syksynä 61 euroa kuussa, mutta nousee nyt 76 euroon kuussa.
Rivitaloasunnossa kuukausilasku nousee 85 eurosta 105 euroon ja omakotitalossa 181 eurosta 217 euroon.
Syyshinta koskee loka, marras ja joulukuuta.

https://yle.fi/uutiset/3-12090301

[Ajattelija2008]

Alkaa olla ainoa toivo, että Helsinki lämpenee eoseenin optimin tasolle. Silloin talvilämpötila oli 15 C luokkaa eikä vihreät voineet kiristää kaukolämmön hinnalla.

[Roope]

Yle: Jos hallitukset eivät ryhdy ilmastotoimiin, niitä uhkaa kohta oikeustupa – Huipputuomari: "Päättäjien pitää kantaa vastuu lupauksistaan" 8.9.2021

Hallituksiin kohdistuva paine täyttää ilmastotavoitteet kasvaa.

Painetta eivät nyt lisää vain ympäristöjärjestöt ja mielenosoittajat kaduilla vaan myös hallinto-oikeudet ja muut tuomioistuimet ympäri Euroopan.

Esimerkiksi Ranskan länsirannikolla tehtiin kesällä ilmastohistoriaa, kun pieni Grande-Synthen kunta onnistui saamaan valtiolle tuomion hallinto-oikeudessa. Tuomioistuimen mukaan Ranska ei ole täyttänyt vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteitaan.

Päätöksessä määrätään pääministeri "toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi".

Jos hallitus ei ensi kevääseen mennessä tee nykyistä tiukempia toimia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, valtio voi joutua pulittamaan mojovat korvaukset.

Tapausten päätuomari, Ranskan korkeimman hallinto-oikeuden johtaja Bruno Lasserre vieraili alkuviikosta Suomessa.

– Totesimme, että Grande-Synthessä tulvat olivat riittävän uskottava uhka, joten kunta sai oikeuden nostaa kanteen hallinto-oikeudessa, Lasserre kertoo Ylen haastattelussa.

France24: French court gives govt 9 months to boost climate action 1.7.2021

Commune de Grande-Synthe v. France

Elämme hulluja aikoja. Ranskan valtion ilmastopolitiikan valinnat eivät käytännössä vaikuta sen enempää Grande-Synthen rantojen merenpinnan tasoon kuin perhosen siivenisku maapallon toisella puolella.

Grande-Synthen tapaus ei ole ainoa. Alkuvuonna hallinto-oikeus päätti ympäristöjärjestöjen voitoksi, että ekologisten vahinkojen ja valtion riittämättömien ilmastotoimien välillä on yhteys.

Elokuun alussa se tuomitsi Ranskan maksamaan kymmenen miljoonaa euroa Maan ystäville ja muille järjestöille toimimattomuudesta ilmanlaadun suhteen tietyillä kaupunkialueilla. Vastaisuudessa sama sakko lankeaa aina puolen vuoden välein, jos ilmansaasteet eivät vähene.

Tuntematta jutun yksityiskohtia ilmansaasteet ja niiden määrään vaikuttaminen onkin täysin toisenlainen tapaus kuin hiilidioksidin määrä ja ilmastonmuutokseen vaikuttaminen. Ilmansaasteet ovat tyypillisesti paikallisia, ja niihin voi vaikuttaa paikallisesti, kun taas ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on globaali ilmiö, johon ei voi vaikuttaa pelkällä Ranskan valtion päätöksellä. Kukaan ei pysty havaitsemaan yhteyttä merenpinnan tason ja Ranskan ilmastotoimien välillä.

Eivätkö tuomarit ota ilmastopäätöksillään valtaa poliittisilta päättäjiltä?

– Ei, me emme määritä ilmastotavoitteiden takarajoja tai sisältöä, vaan me jätämme keinovalikoimasta päättämisen hallitukselle. Me laitamme vain hallituksen vastuuseen omista päätöksistään, ja lisäämme siten kansalaisten luottamusta poliittisiin lupauksiin, Lasserre selittää.

Totta kai kyseessä on vallansiirto tai -kaappaus. En muista, että eurooppalaisissa oikeuksissa olisi tätä ennen olisi käsitelty muiden politiikan alueiden poliittisia lupauksia ja pantu hallitukset niistä vastuuseen, etenkin kun ilmastopolitiikkaoikeudenkäynneissä vedotaan naurettavasti jopa eurooppalaisten lasten tulevaisuuteen, henkeen ja terveyteen.

On vain ajan kysymys, että ilmasto-oikeudenkäyntejä nähdään Suomessakin. Kun ilmastotavoitteet tiukentuvat ja lainsäädäntöä tulee lisää, päättäjien ja yritysten oikeudellinen vastuu pitää lupauksensa kasvaa.

– Kun näyttö ja oikeustapaukset lisääntyvät kansainvälisesti, herää kysymys, miksi niitä ei nähtäisi myös meillä, asianajotoimisto Hannes Snellmanin asianajaja Anna-Maria Tamminen sanoo.

Tammisen mukaan Euroopassa on vireillä kuutisenkymmentä ilmasto-oikeudenkäyntiä. Käräjöinnillä on tapana levitä rajojen yli.

[...]

– Tätä kautta on mahdollista, että kun näitä velvoitteita itse annetaan, niin niihin halutaan myöskin sitouttaa, Tamminen sanoo.

Hänen mukaansa oikeusjutut ovat menestyneet parhaiten paikoissa, joissa kansallista lainsäädäntöä ja tavoitteita on asetettu paljon.

– Siitä on myöskin akateemista tutkimusta, että maat joissa on enemmän asetettu tavoitteita, niin siellä on muita maita enemmän vireillä tämäntyyppisiä oikeudenkäyntejä, Tamminen sanoo.

Toisin sanoen Suomi äärimmäisine ilmastolupauksineen on luonteva kohde kansainvälisten painostusjärjestöjen strategiselle käräjöinnille, jossa Suomen nykyjohdolle mikään ei olisi mieluisampaa kuin murskatappio.

[Velmu]

Helsingin energialaitos Helen on malliesimerkki järjettömästä vihreästä ilmastohumpasta. Helen pyrkii eroon kivihiilen poltosta ilmaston lämpenemisen nimissä. Ainoat korvaajat kivihiilelle ovat nykytiedolla puu ja turve. Turve ei tule ideologisista syistä tietenkään kysymykseen ja siksi jäljelle jää vain puun polttaminen.
Vuosaareen rakennetaan 200 miljoonalla eurolla puuta käyttävää voimalaitosta, jolla katetaan parikymmentä prosenttia Helenin energiantuotosta. Voimalaitos tulee tarvitsemaan päivittäin 60 rekkakuormaa puuta, jota määrää ei tietenkään löydy Suomesta ja siksi Helen ilmoittaakin hankkivansa puut koko Itämeren alueelta. Ulkomainen kivihiili vaihdetaan siis ulkomaiseen puuhun. Yhtä saavutettua lämpökilowattituntia kohti tulee kivihiilen poltosta hiilidioksidia 336 grammaa ja puun poltosta 395 grammaa.
Koko kallis voimalahanke siis lisää maapallon hiilidioksidipäästöjä! Tätä on vihreävetoisen Helsingin logiikka.   

[Golimar]

Helsingin energialaitos Helen on malliesimerkki järjettömästä vihreästä ilmastohumpasta. Helen pyrkii eroon kivihiilen poltosta ilmaston lämpenemisen nimissä. Ainoat korvaajat kivihiilelle ovat nykytiedolla puu ja turve. Turve ei tule ideologisista syistä tietenkään kysymykseen ja siksi jäljelle jää vain puun polttaminen.
Vuosaareen rakennetaan 200 miljoonalla eurolla puuta käyttävää voimalaitosta, jolla katetaan parikymmentä prosenttia Helenin energiantuotosta. Voimalaitos tulee tarvitsemaan päivittäin 60 rekkakuormaa puuta, jota määrää ei tietenkään löydy Suomesta ja siksi Helen ilmoittaakin hankkivansa puut koko Itämeren alueelta. Ulkomainen kivihiili vaihdetaan siis ulkomaiseen puuhun. Yhtä saavutettua lämpökilowattituntia kohti tulee kivihiilen poltosta hiilidioksidia 336 grammaa ja puun poltosta 395 grammaa.
Koko kallis voimalahanke siis lisää maapallon hiilidioksidipäästöjä! Tätä on vihreävetoisen Helsingin logiikka.   

Kaupungin valtuuston viherpunikit käskyttävät Heleniä koska se on kaupungin omistama. Sama roskajoukko älämölösi Vantaan Energialle jokunen vuosi sitten.

Helsingin valtuusto linjasi, että Martinlaakson voimalassa ei saa polttaa turvetta – Nyt kukaan ei tiedä mitä kalliille energiahankkeelle tapahtuu
Helsinki omistaa Vantaan energiasta 40 prosenttia. 60 prosenttia kuuluu Vantaalle.

HELSINGIN kaupunginvaltuusto vastustaa turpeen käyttämistä Vantaan energian Martinlaakson voimalaan rakenteilla olevassa biokattilassa. Yhtiö on muuttamassa vanhaa öljykattilaansa biokattilaksi.

Vantaan energian tavoitteena on käyttää turvetta biokattilassa niin kutsuttuna tukipolttoaineena. Turvetta tarvitaan yhtiön mukaan tehostamaan energiantuotantoa ja muun muassa ehkäisemään kattilan korroosiota. Yhtiön tavoitteena on, että turpeen osuus biokattilassa käytetyistä polttoaineista jäisi alle kymmeneen prosenttiin.

TILAAJILLE

X

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005566944.html

[Totti]

Helsingin energialaitos Helen on malliesimerkki järjettömästä vihreästä ilmastohumpasta. Helen pyrkii eroon kivihiilen poltosta ilmaston lämpenemisen nimissä. Ainoat korvaajat kivihiilelle ovat nykytiedolla puu ja turve. Turve ei tule ideologisista syistä tietenkään kysymykseen ja siksi jäljelle jää vain puun polttaminen.
Vuosaareen rakennetaan 200 miljoonalla eurolla puuta käyttävää voimalaitosta, jolla katetaan parikymmentä prosenttia Helenin energiantuotosta. Voimalaitos tulee tarvitsemaan päivittäin 60 rekkakuormaa puuta, jota määrää ei tietenkään löydy Suomesta ja siksi Helen ilmoittaakin hankkivansa puut koko Itämeren alueelta. Ulkomainen kivihiili vaihdetaan siis ulkomaiseen puuhun. Yhtä saavutettua lämpökilowattituntia kohti tulee kivihiilen poltosta hiilidioksidia 336 grammaa ja puun poltosta 395 grammaa. Koko kallis voimalahanke siis lisää maapallon hiilidioksidipäästöjä! Tätä on vihreävetoisen Helsingin logiikka.   

Vihreä liike ei koskaan ole ollut ekologinen. Kaikikki vihreiden hankkeet menee ojasta allikkoon ja maksaa helvetisti.

- Vihreät ympäri Eurooppaa ovat esimerkiksi jo vuosikymmenet vaatineen mm. ydinvoiman alasajoa. Saksassa se johti kivihiilen polttamiseen ja Ruotsissa on nyt tapahtumassa sama asia kun ydinvoima ajetaan alas sielläkin.

- Vihreät ovat myös vannoneet biodieselin nimeen. Asia ratkaistiin palmuöljyllä, jonka puitteissa Aasian sademetsät hakattiin palmupelloiksi tuhoten ekosysteemejä ja vähentäen ns. "hiilinieluja".

- Ruotsin vihreät junailivat äskettäin läpi muovipussiveron. Idea oli "pelastaa maailman meret" muovisaasteesta, joka ei suinkaan tule Ruotsista vaan pääasiassa Kiinasta. Se tosiasia, että merten muovisaaste ei tule Ruotsista ei kuitenkaan ratkaise kun ollaan hyvällä asialla.

No mitä tapahtui? Kaupan muovikassien hinta nousi niin paljon, että asiakkaat alkoivat ostaa Kiinassa valmistettuja halpoja (ja hajoavia) kangaskasseja ja kaupan muovikassit, jotka ennen käytettiin roskapusseina, korvattiin ostetuilla roskapusseilla. Eli kun ennen oli yhdet kaatopaikoille päätyvät muovikassit, kaatopaikoille päätyi sekä kangas- että muovikasseja sen lisäksi, että Kiinasta alettiin roudaamaan tonneittain kangaskasseja, joiden tuottamisen tarvitaan tietysti kangasta omine saasteineen.

- Ruotsin vihreät mietti myös, että auto pitäisi korvaa polkupyörillä. Hallitus junaili läpi tukia sähköpolkupyörän ostajille, jonka seurauksena sekä kävelijät että polkijat siirtyivät sähköpolkupyörään. Autolla ajaminen ei laskenut mutta jouduttiin tuomaan Kiinasta suuri määrä sähköpyöriä, joiden valmistus saastuttaa entistä enemmän.


Vihreiden ns. ekologinen politiikka on pelkkää kakkaa alusta loppuun. He fokusoivat vain yhteen rajattuun ongelmaan, jonka he haluavat ratkaista ymmärtämättä että sillä on myös seurannaisvaikutuksia. Kokonaisnäkemys ja ymmärtämys puuttuu ja sen takia kaikki vihreiden päätökset kusevat.

Vihreät ovat idioottien puolue. Ne ovat ihan ihka aitoja tarinoiden hölmöläisiä, jotka eivät ymmärrä mistään mitään.

[foobar]

Suomalaiset ovat kuitenkin fiksuja. Helsingin Sanomien toimittaja Anna–Stina Nykänen kävi kysymässä maakuntien Suomessa, miten tavallinen kansa Tavallisen nakin vaihtaminen soijanakkiin ei välttämättä kirpaise sirpoja ja perttejä niin paljon kuin mediaväki mielessään maalailee. 

Jos sirpa tai pertti haluaa vaihtaa tavallisen nakin soijanakkiin, niin ihan vapaasti, mutta siitähän ei nyt olekaan kyse.

Mitä muuten tulee "soijanakkeihin" tai kasvisruokavalioon siirtymiseen, muistelen lukeneeni viimeisen vuoden sisällä tutkimuksen jossa arvioitiin länsimaisesta sekaruokavaliosta kasvisruokavalioon siirtymisen kokonaisvaltaiseksi hiilidioksidipäästövaikutukseksi alle kymmenen prosenttia, olikohan se 2-8 prosenttia. Mikäli hiilidioksidipäästöjä halutaan oikeasti saada alas, tuolla ei ole yksinään käytännössä mitään vaikutusta, se on vain yksi pieni asia muiden joukossa. Hyvesignalointi on kuitenkin (tyypillisesti radikaalivasemmistolaisuuden ilmastohuolien kaapuun pukemisen lisäksi) näille ihmisille niin tärkeä asia ettei moista uutista suomalaismedioista ikinä päädy lukemaan...

[foobar]

Alkaa olla ainoa toivo, että Helsinki lämpenee eoseenin optimin tasolle. Silloin talvilämpötila oli 15 C luokkaa eikä vihreät voineet kiristää kaukolämmön hinnalla.

Tietyssä mielessä hilpeäähän vihreiden kuvioissa on sekin että jotta Helsingistä muodostuisi sellainen ympärivuotinen pyöräilykaupunki kuin he haluavat on ilmaston käytännössä lämmettävä tasolle joka nyt vallitsee Pohjois-Saksassa. Eli karkeasti ottaen sen verran kuin ilmastonmuutosennusteissa aprikoidaan, mutta se ei tapahdu ihan parissa vaalikaudessa.

[insinörtti]

Mitä muuten tulee "soijanakkeihin" tai kasvisruokavalioon siirtymiseen, muistelen lukeneeni viimeisen vuoden sisällä tutkimuksen jossa arvioitiin länsimaisesta sekaruokavaliosta kasvisruokavalioon siirtymisen kokonaisvaltaiseksi hiilidioksidipäästövaikutukseksi alle kymmenen prosenttia, olikohan se 2-8 prosenttia. Mikäli hiilidioksidipäästöjä halutaan oikeasti saada alas, tuolla ei ole yksinään käytännössä mitään vaikutusta, se on vain yksi pieni asia muiden joukossa. Hyvesignalointi on kuitenkin (tyypillisesti radikaalivasemmistolaisuuden ilmastohuolien kaapuun pukemisen lisäksi) näille ihmisille niin tärkeä asia ettei moista uutista suomalaismedioista ikinä päädy lukemaan...

Juuri ostin S-kaupasta uunilenkin. Sen lihapitoisuus näyttää olevan 10%, eli mitä suurimmassa määrin kasvisruokaa. Tuokin "liha" lienee jotain, mitä luista irtoaa kun painepesurilla päästellään - ei siis mitään sisäfilettä tai edes paistia.

Jos tämän tuotteen vaihtaa johonkin kehitysmaakaupasta ostettuun itu-iivarin erikoismakkaraan, on hiukan epäselvää, kasvavatko päästöt vai pienevätkö ne.

[Roope]

Mitä muuten tulee "soijanakkeihin" tai kasvisruokavalioon siirtymiseen, muistelen lukeneeni viimeisen vuoden sisällä tutkimuksen jossa arvioitiin länsimaisesta sekaruokavaliosta kasvisruokavalioon siirtymisen kokonaisvaltaiseksi hiilidioksidipäästövaikutukseksi alle kymmenen prosenttia, olikohan se 2-8 prosenttia. Mikäli hiilidioksidipäästöjä halutaan oikeasti saada alas, tuolla ei ole yksinään käytännössä mitään vaikutusta, se on vain yksi pieni asia muiden joukossa. Hyvesignalointi on kuitenkin (tyypillisesti radikaalivasemmistolaisuuden ilmastohuolien kaapuun pukemisen lisäksi) näille ihmisille niin tärkeä asia ettei moista uutista suomalaismedioista ikinä päädy lukemaan...

Kuten Susanna Kuparinen vihjaa, ei ole kyse vain henkilökohtaisesta erottautumisesta kasvisruokavaliolla vaan hegemonian osoittamisesta pakottamalla sirpat ja pertit vaihtamaan soijanakkeihin ja väittämällä, että se on heidän oma tahtonsa.

Ihmisille kulttuurisesti ja henkisesti tärkeisiin ruokavalintoihin puuttuminen (mm. länsimaissa vastenmielisiksi koettujen hyönteisten syöttäminen lapsille ilmastonmuutoksen varjolla) on vihreille viime kädessä yksi toisinajattelevien alistamisen keino. Vertautuu siihen, että sodan jälkeen vihollisen kanssa heilastelleilta naisilta leikattiin symbolisena häpeärangaistuksena hiukset.

[Ajattelija2008]

Maatalouden kasvihuonekaasutuotanto ei ole hiilidioksidia CO2 vaan nautojen tuottamaa metaania CH4 ja maasta kumpuavaa N2O. Metaanin puoliintumisaika ilmakehässä on vain 12 vuotta, joten siitä päästään nopeasti eroon, jos tarvitsee. N2O säilyy satoja vuosia. On epäselvää, mikä säätelee N2O:n syntymistä. Typpilannoitteilla on osuutta.

Jos ilmastonmuutos joskus muuttuisi ongelmaksi, niin CH4 ilmakehässä vähenee nopeasti, kun naudat on syöty. Tämä antaa meille arvokkaan ja halvan säätönupin ilmastoon.

Maatalouden osuus kasvihuonekaasujen tuotannosta on 20 % luokkaa. Siirtyminen pois lihansyönnistä vähentäisi CH4:n tuotantoa - mutta siitä ei ole mitään hyötyä. Lihansyönnin vastainen propaganda on osa ilmastouskontoa. Faktat ovat tässäkin ilmastouskonnon vastaisia.

[F1nka]

Mikä on oikea määrä hiilidioksidia ilmassa?

[Golimar]

Mikä on oikea määrä hiilidioksidia ilmassa?

X

Jotta kasvi kehittyisi ja voisi hyvin, tarvitaan siihen vettä, ravintoa, lämpöä, valoa ja hiilidioksidia. Nämä tekijät ovat vahvasti toisistaan riippuvaisia ja parhaan viljelytuloksen saamiseksi, on näiden jokaisen oltava tiettyjen raja-arvojen sisällä.Tekijä, joka laiminlyödään useimmiten kasvihuonekasvatuksessa on hiilidioksidi.
Aamuauringon noustessa fotosynteesi käynnistyy. Hiilidioksidi ja vesi muuttuvat valoenergian avulla hapeksi ja sokeriksi. Juuri sokeri on avain kasvin rakenteeseen. Fotosynteesi hidastuu tunnetusti ilman valoa ja respiraatiosta johtuen voi hiilidioksiditaso kasvihuoneessa olla 500 -1000 ppm (miljoonasosaa) aamulla. Fotosynteesin käynnistyessä, hiilidioksidi kuluu nopeasti ja kasvi "näkee nälkää", mikä johtaa kasvun pysähtymiseen. Jos ilmaa ei lisätä tai tuuletusta suoriteta, voi hiilidioksidipitoisuus laskea alle 100 ppm keskellä päivää. Tällöin kasvu on käytännössä pysähtynyt ja hiilidioksidia on lisättävä.
Parasta mahdollista kasvua ei kuitenkaan saavuteta ilman normaalin hiilidioksidipitoisuuden, 340 ppm, avulla. Optimaalinen taso vaihtelee kasvien välillä, mutta taso 600 - 1000 ppm voi olla suuntaa-antava. Valaistuksen yhteydessä hiilidioksidin lisääminen on erityisen tärkeää. Jos hiilidioksiditason annetaan pudota, pysähtyy kasvu ja koko valaistuksen vaikutus vähenee.

X

https://www.linde-gas.fi/fi/images/Linde%20Greenhouses%20Brochure%20A4%20FI_tcm634-134673.pdf

[Eisernes Kreuz]

Totta kai kyseessä on vallansiirto tai -kaappaus. En muista, että eurooppalaisissa oikeuksissa olisi tätä ennen olisi käsitelty muiden politiikan alueiden poliittisia lupauksia ja pantu hallitukset niistä vastuuseen, etenkin kun ilmastopolitiikkaoikeudenkäynneissä vedotaan naurettavasti jopa eurooppalaisten lasten tulevaisuuteen, henkeen ja terveyteen.

Perinteisesti länsimaisissa tuomioistuimissa on todellakin käsitelty vain kysymystä siitä, onko jokin toiminta laillista. Politiikka on jätetty poliitikoille. On sitä paitsi eräs klassisen vallanjako-opin kulmakivistä, että lainsäädäntövalta, hallitusvalta ja tuomiovalta pyritään erottamaan toisistaan.

Erikseen ovat sitten järjestelmät, joissa tuomioistuimet ovat puhtaasti poliittisen järjestelmän jatkeita - esim. Neuvostoliitto tai Kiina.

Ruskean ja punaisen fasismin jatkoksi olemme nyt saaneet vihreän fasismin tai ekofasismin, jota Extinction Rebellion poliittisine tukijoineen aika puhtaasti edustaa. Ja hyvä tarkoitus tietenkin pyhittää keinot. Kukapa nyt haluaisi tuhota koko maapallon?

[insinörtti]

Mutta aavistuksen vajaa vastaus. Olen jokseenkin kypsää kauraa tämän asian kanssa.

Mikä se on se syy että kaikki haluavat yhäkin väkisin kusettaa itseään. Media niinkun tietenkin, mutta myöskin laitokset, joiden tehtävä olisi tuottaa ajantasaista ja eksaktia tietoa, ovat Utopin silmissä menettäneet uskottavuutensa. Yhtäällä asteikko on katkaistu kohdasta 415ppm, ja toisaalla otetaan lukemia silloin kun huvittaa ja julkaistaan silloin kun huvittaa. Kuka tietää mitä CO2 on tänään, täällä? Minulla on mittari, joka sanoo että pihalla se on nyt 547-603ppm. Ihmetyttää myös, että jos tilanne on oikeasti noin vakava, ja mittaamani arvot ovat todellisia, niin ketä se hyödyttää kusettaa niissä tässä vaiheessa, kun tieto kuuluisi jakaa, ettei kukaan turhaan enää viitsisi polttaa mitään. Eikä siis tarpeettomasti käyttäisi enää mitään polttoprosessin alaista laitetta kuten esimerkiksi polttomoottoria.

Tarpeettomasti.

Olisikohan tuohon löydettävissä joku muu selitys kuin se, että kaikki maapallon mittarit ovat rikki paitsi sinun? Pitoisuutta kuitenkin mitataan jatkuvasti kymmenissä tuhansissa omakotitaloissa, virastoissa ja laitoksissa, sekä sen lisäksi myös ulkoilmassa vähän paremmilla mittareilla kotimaassa ja muualla maailmassa. Pitoisuutta mitataan päivittäin myös kaikilla autokorjaamoilla ja katsastusasemilla, siltä varalta jos "ilmatieteilijöiden" mittarit epäilyttävät.

[mannym]

Mittarisi voi ja luultavasti näyttääkin ihan oikein. Mutta koska mittarillasi ei ole miljoonien rahoitusta ja suurta poliittista painolastia taakkanaan, se ei ole yhdenvertainen sen yksittäisen Mauna Loan kanssa josta mitataan "koko ilmakehän hiilidioksidipitoisuus".

Sehän se tässä hauskaa onkin, että ilmakehässä tuolla kilometrien korkeudessa oleva hiilidioksidi on kuulemma se ongelma kun se sulkee lämmön sisäänsä, lämmittäen samalla ilmakehää että lähettäen lämpöä maanpinnalle, jossa oleva hiilidioksidi taasen on täysin merkityksetön eikä tee mitään.

[insinörtti]

Olisitko niin ystävällinen ja todistaisitko minulle, että mittarini näyttää väärin.

Lisään vielä:
Mittaripaketin päältä löytyvät seuraavat standardiluokitukset ja QCpass -tarra.
https://www.chinesestandard.net/PDF.aspx/JJF1059.1-2012
https://www.chinesestandard.net/PDF/English.aspx/JJG1022-2016

Jos haluat maksaa minulle kalibroinnista jonkun satasen ylimääräistä, niin mikä ettei. Paljon halvemmaksi toki tulee, jos suoritat vertailumittauksen itse, viet laitteen kalibroitavaksi tai ostat suoraan sellaisen mittarin mikä toimii.
Jos et halua ostaa sellaista mittaria mikä toimii, osta monta erilaista ja erimerkkistä huonoa ja laske niiden näyttämien tulosten keskiarvo. Tällä Monte Carlo-menetelmän variaatiolla saa yleensä aika tarkan lukeman olettaen, ettei kaikissa mittareissa ole systemaattista virhettä samaan suuntaan.

[mannym]

Tämän ajatuksen kanssa olen kamppaillut. Mitä järkeä on mittailla niitä lukemia jostain vuorenhuipulta tai tunturin laelta? Sehän pitäisi se lukema ottaa sieltä missä ne ihmiset on, koska ne ihmiset hengittävät siellä missä kulloinkin ovat. Eikä siellä vuorenhuipulla. Eihän siellä huipulla ole edes laamoja. Joku satunnainen albatrossi ehkä.

Myöskään ilmatieteenlaitoksen päivittäisseurannasta ilmanlaatuhavainnoista ei saa vertailukohtaa hiilidioksiditutkimukseeni, koska kyseinen kaasu puuttuu listoilta. Varmaan sen takia, koska kyseessä ei ole myrkyllinen kaasu. CO2 -pitoisuuksien kuitenkin jatkuvasti kohotessa, tieto olisi olennainen osa ilmanlaadun seurantaa.

Täytyy varmaan tehdä lahjoitus Σ ∞ että saadaan CO2 -lukema lisättyä päivittäisseurantaan. Tai perustaa joku Haukansilmä -varainkeruukampanja. Tai auttaako jos Utopi nätisti pyytää Voisitteko lisätä CO2 -pitoisuuden päivittäisseurantaan? -Kiitos niin kovasti.

Se on katsos ilmastointitieteessä tällainen juttu että globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voidaan mitata vuoren laelta, ja muilla mittauksilla ei ole sitten mitään merkitystä. Mitattaessa sieltä missä ihmiset hengittävät ja ovat, ei ole merkitystä sillä sää ei muodostu siellä missä ihmiset asuvat ja milloinkin ovat. Vaan siinä bulkissa ilmakehää joka ylettää noin 10km korkeuteen.

Hiilidioksidin mittaus ja siitä ilmoittaminen ilmanlaatua seuratessa, ei ole kovin oleellista. Kun silloinhan ihmisille kerrottaisiin että he ovat suuremmassa hiilidioksidipitoisuudessa päivittäin kuin mitä on "globaali ilmakehän" taso, ja sitten pelottelu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousulla ei enää toimisi.

Ajattele kun ihmisille kerrottaisiin päivittäin että ilmanlaadunmittauksessa paikallinen hiilidioksiditaso on 600ppm ja globaalin ilmakehän 415 joka on noussut kamalasti, niin väki nopeasti laskee 1+1 ja sitten alkaa kummeksunta.

Asiasta kukkaruukkuun, pohjoisella jäämerellä on melko hidas sulaminen tapahtumassa, olemme pian saavuttamassa minimin joka näyttää vahvasti siltä ettei tänäkään vuonna tule jäätöntä jäämerta. Eteläisellä pallonpuoliskolla taasen merijään laajuus on keskiarvoa korkeampi tänä vuonna. Kamalia nuo merijäät kun eivät tottele the ilmastonmuutosta...

[Isagoge]

Mikä on oikea määrä hiilidioksidia ilmassa?

Toisin kuin ilmastoskeptikot ja -denialistit mielellään esittävät, vastaus tähän kysymykseen ei löydy pelkästään kasvifysiologiasta. Jokainen pätevä ilmastotutkija tietysti tietää sen, että esimerkiksi lisäämällä hiilidioksidia kasvihuoneen ilmaan kasvit kasvavat paremmin. Ja he tietävät myös sen, että ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus on toistaiseksi jonkin verran vehreyttänyt biosfääriä. Silti valtaosa ilmastotutkijoista varoittaa meitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun ikävistä seurauksista.

Hiilidioksidin lisääminen ilmakehään tuottaa nykytiedon perusteella nimittäin myös negatiivisia seurauksia ihmiskunnalle. Jos ilmastomallien avulla tehdyt ennusteet osuvat edes suhteellisen oikeaan, lämpenemisen jatkuessa nykyisellä vauhdilla huomattava osa maapallon nyt tiheästi asutuista alueista on käymässä nopeasti viljelyn ja ihmisasutuksen kannalta kelvottomiksi, ja biosfääriä uhkaavat sukupuuttoaallot. Jopa em. vehreytyminen saattaa katketa siihen, että nyt runsaasti biomassaa sisältävät alueet muuttuvat yhä kuivemmiksi ja kuivemmiksi. Pelkkä hiilidioksidi kun ei riitä kasvien kasvamiseen.

Mikä sitten olisi sopiva taso ilmakehän hiilidioksidipitoisuudelle ihmiskunnan kokonaishyödyn kannalta? Jos nykyisen ihmissivilisaation olennaiset asiat on rakennettu ilmakehässä, jonka pitoisuus oli n. 100 ppm pienempi kuin nyt ja ilmastossa, jonka keskilämpötila oli hieman yli asteen alempana kuin nyt, turvallisinta olisi varmasti yrittää pysytellä mahdollisimman lähellä noita olosuhteita. Eli n. 300 ppm tai vain vähän sen päälle olisi varmaan tavoiteltava pitoisuus.   

[Golimar]

X

diverse geochemical and paleontological proxies indicate that at the maximum of global warmth the atmospheric carbon dioxide values were at 700–900 ppm[38] while other proxies such as pedogenic (soil building) carbonate and marine boron isotopes indicate large changes of carbon dioxide of over 2,000 ppm over periods of time of less than 1 million years.

X

https://en.wikipedia.org/wiki/Eocene#Atmospheric_greenhouse_gas_evolution

X

Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten. Ajanjakso on kenotsooisen maailmankauden aloittaneen paleogeenikauden toinen ja keskimmäinen epookki.[2] Sitä edelsi paleoseeni ja seurasi oligoseeni. Tänä aikana ilmestyivät ensimmäiset nykyaikaiset nisäkkäät. Ajalle oli ominaista lämmin ja kostea ilmasto sekä nisäkkäiden huima lajiutuminen.

X

Eoseenin alussa oli hyvin lämmintä. Se alkoi noin 100 000 vuoden lämpöhuipulla (Eocene Thermal Maximum PETM, LPTM, IETM), joka on ollut nopeimpia maailmanlaajuisia ilmaston lämpenemisiä. Se saattoi johtua merenpohjaan kerrostuneista klatraattikivistä vapautuneesta metaanista. Metaani on itsessään kasvihuonekaasu ja se hapettuu ajan mukana hiilidioksidiksi, joka on tunnetusti maapalloa lämmittävä kasvihuonekaasu. Huippulämmin PETM kesti noin 150 000 vuotta.

Lämpöhuippu nosti lämpötiloja korkeilla leveysasteilla jopa 7 °C. Lämpöhuippu palautui pian aikaisemmalle nykyistä lämpimämmälle tasolleen. Lämpötila alkoi nousta uudelleen ja saavutti huippunsa 50 miljoonaa vuotta sitten Ypres-kaudella, jolloin keskilämpötila oli päiväntasaajalla noin 30 °C. Varhaisimmalla eoseenilla saattoi meren pintalämpötila olla 10–15 °C nykyistä korkeampi.

Ilmasto oli lämpöhuippua lukuun ottamatta tasaisen lämmin, siinä esiintyi vain pienehköjä vaihteluja. Kosteus kasvoi huomattavasti kauden alussa. Lämpötila aleni suhteellisen loivasti navoille mentäessä, lämpötilojen ero päiväntasaajan ja napojen välillä oli vain noin puolet nykyisestä. Ilmasto kuivui ja viileni hitaasti kauden loppua kohti.

Varhaisella eoseenilla 55–50 miljoonaa vuotta sitten tropiikki ulottui 10–15 leveysastetta nykyistä pohjoisemmaksi Keski-Ranskaan, joka tosin saattoi olla nykyistä etelämpänä ja meridionaalinen vyöhyke (subtropiikki) Skandinavian eteläosiin ja luultavasti silloin lähempänä päiväntasaajaa olleen Grönlannin eteläosiin. Alligaattoreja ja kaguaaneja eli Ellesmerensaarella Grönlannista länteen. Pintaveden 25 °C:n lämpötilavyöhyke ulottui leveysasteelle 45. Etelä-Englannin alueella vuoden keskilämpötila oli 21 °C , niin kuin Malakan niemimaalla nykyään, ja kasvillisuus sen mukaista. Lämpötila Coloradossa Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa oli 10–11 astetta korkeampi kuin nyt.

Noin 45–34 miljoonaa vuotta sitten Etelämantereella saattoi olla pieniä jäätiköitä, ja ilmakehässä saattoi olla hiilidioksidia suunnilleen kuusi kertaa nykyistä enemmän.[3]

Kanadan arktisilla saarilla Ellesmerensaarelle oli varaaneja ja subtropiikkia, joka vastaa nykyistä Etelä-Eurooppaa, oli 77. leveysasteella.[4] Keski- ja myöhäiseoseenilla ilmasto jäähtyi, ja kauden lopussa 36–35 miljoonaa vuotta sitten valtamerien syvävedet jäähtyivät nopeasti 3–5 astetta.[4]

Erääseen aikaan eoseenilla subtrooppinen vyöhyke ulottui jopa Pohjois-Ranskaan ja Yhdysvaltain ja Kanadan rajalle. Vielä sen pohjoispuolella oli siirtymävyöhyke, joka ulottui Keski-Kanadaan ja eteläisimpään Ruotsiin ja Oslon seuduille. Täällä kasvoi joitain subtrooppisia lajeja. Lämpimän vyöhyke ulottui Huippuvuorten pohjoispuolelle, Siperiassa 60. leveysasteelle , Alaskan pohjoisosiin ja Baffininsaarten pohjoisosiin sekä pohjoiseen Keski-Grönlantiin.

X

Eoseenilla metsä peitti suuren osan maapallosta navoilta navoille, ilmasto oli laajalti kostea ja lämmin lukuun ottamatta muutamia aavikkoalueita.

Suosypressejä ja kiinanpunapuita kasvoi Kanadan pohjoisosien Arktisilla saarilla Ellesmerensaarella. Arktiset saaret olivat tuolloin mannerliikuntojen takia vain muutaman leveysasteen nykyistä etelämpänä. Trooppisia sademetsiä kasvoi Euroopassa ja Yhdysvaltain luoteisrannikolla. Subtrooppisia ja jopa trooppisia puita kasvoi Grönlannissa ja Alaskassa. Eoseenin alussa palmuja kasvoi Pohjois-Euroopassa ja Alaskassa, mutta kauden edetessä palmut harvenivat näillä alueilla.

Eoseenin keskivaiheilla mannerten sisäosat alkoivat kuivua, metsät harvenivat monilla alueilla mutta vastakehittyneet ruohot eivät olleet vielä levittäytymässä jokiseuduilta aroiksi ja savanneiksi. Lämpötilojen pudotessa lehtensä pudottavat puut yleistyivät ja valtasivat alaa ikivihreiltä trooppisilta alueilta. Kauden lopussa sademetsät olivat vetäytyneet päiväntasaajan lähelle Intiaan, Australiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Etelämanner oli eoseenin alussa lämpimänlauhkeitten-subtrooppisten metsien peitossa, mutta oligoseenin alussa lehtimetsien ja tundran valtaama asteittaisen viilenemisen tuloksena.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eoseeni

[Isagoge]

Se on katsos ilmastointitieteessä tällainen juttu että globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voidaan mitata vuoren laelta, ja muilla mittauksilla ei ole sitten mitään merkitystä.

NOAA:n sivuilla voi jokainen käydä katsomassa, miten NOAA:n verkoston globaalien mittausten keskiarvo ja Mauna Loan mittaukset eroavat toisistaan. Viestini kuva liittyy asiaan: ero on aivan mitätön.

Jokainen ilmastotutkija tietää, että varsinkin alailmakehässä ilmakehän CO2-pitoisuus vaihtelee alueellisesti (esim. teollisuuden, liikenteen, tuuliolosuhteiden, vesistöpinta-alan, soiden ja metsien pinta-alan jne. vaihtelun mukaan), vuodenaikojen ja jopa vuorokaudenaikojen mukaan. Kun keskustellaan maapallon ilmastojärjestelmän energiataseesta ja sen kehityksestä, nuo alueelliset erot ovat vähämerkityksellisiä, koska ilmastonmuutosta joka tapauksessa tarkastellaan vuosikymmenien aikaskaalalla ja keskiarvoistamalla. Em. taseen saldon määrää edelleenkin ilmakehän ylärajalla oleva säteilyepätasapaino, ja nyt tänne tulee kasvihuoneilmiön jatkuvan voimistumisen takia enemmän säteilyä kuin täältä lähtee.

Hiilidioksidin mittaus ja siitä ilmoittaminen ilmanlaatua seuratessa, ei ole kovin oleellista. Kun silloinhan ihmisille kerrottaisiin että he ovat suuremmassa hiilidioksidipitoisuudessa päivittäin kuin mitä on "globaali ilmakehän" taso, ja sitten pelottelu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousulla ei enää toimisi.

Paikallisesti korkeammat kasvihuonekaasupitoisuudet itse asiassa tuottavat paikallisesti korkeampia lämpötiloja. Näinhän täytyisi olla myös niiden fysiikan lakien mukaan, jotka käsittelevät kasvihuoneilmiön perusteita.

Kamalia nuo merijäät kun eivät tottele the ilmastonmuutosta...

Merijään laajuus on ilmastoskeptikon paras ystävä, koska se on muuttuja, jonka vuosittaiseen arvoon vaikuttavat ilmaston lämpenemisen lisäksi myös tuuliolosuhteet ja merivirtaukset. Niinpä on helppo löytää tilanteita, joissa laajuus on äskettäin tai juuri nyt kasvanut. Merijään tilavuus ja massa onkin sitten ihan toinen juttu. Nekin ovat kasvaneet etelänavan tienoilla, mutta kasvu on kertalukua pienempi kuin pohjoisen pallonpuoliskon vastaava sulaminen.

Etelämanner on nykyisen sijaintinsa takia valtava maapallon ilmaston lämpenemistä hidastava vastavoima. Elämme pidämmällä aikajaksolla tarkasteltuna kylmää vaihetta maapallon ilmastossa juuri sen takia, että etelänavan tienoilla on nyt manneraluetta, jonne on muodostunut paksuja jäätiköitä. Etelämantereen olosuhteiden kehityksestä ei tästä syystä voi suoraan päätellä sitä, että ilmasto ei olisi lämpenemässä.   

[Isagoge]

Eoseenin alussa oli hyvin lämmintä....

Lainaus on valitettavasti vähän pielessä, mutta minusta tässä ei ole järkeä laittaa koko pyramidia tähän viestiin. Moderaattorit korjatkoon, jos tarpeen. Ko. lainaus on siis Wikipediasta, ei jäsen Golimarin omaa tekstiä.

Lainattu wikipediateksti on varmaan nykytutkimuksen valossa ihan kohdallaan. Silti Eoseenin nostalgisia lämpötiloja haikalevien käsitys siitä, että nykyinen lämpeneminen olisi ongelmatonta ihmiskunnalle, on yhtä virheellinen kuin Karjalan evokkojen ja heidän lastensa unelmat siitä, että olisi hienoa saada Karjala takaisin.

Maapallon ilmaston historiasta tosiaan löytyy kausia, jolloin keskilämpötila on ollut huomattavasti korkeampi kuin nyt. Nykytutkimuksen perusteella suurimpaan osaan niistä on johtanut kehityskulku, jossa lämpötila on noussut hitaasti, mutta on mahdollista, että nousu on ollut esimerkiksi suurten tulivuorenpurkausten tuottaman hiilidioksidin takia yhtä nopeaa kuin nyt.

Yhtä kaikki: näistä keskilämpötilan muutoksista on seurannut maapallon ilmaston historiassa merien happamoitumista, valtavia lajien migraatioita ja sukupuuttoaaltoja. Eoseenikauteen siirryttäessä ei vain ollut kehittynyttä, rannoille rakentanutta ja pieneen määrään biosfäärin lajeja ruokahuoltonsa rakentanutta ihmiskuntaa kärsimässä muutoksesta. Siksi tuo muutos tietysti saattaa näyttää ongelmattomalta

Nyt kuitenkin on olemassa kehittynyt, rannoille rakentanut, jo nyt kuumilla alueilla asuva ja muutaman kasvin ja eläinlajin varaan ruokahuoltonsa rakentanut ihmiskunta. Ja muutos on kaiken paleoklimatologisen tutkimuksen perusteella valtavasti nopeampaa kuin Eoseenikauden alussa.

Nykyisen lämpenemisen ongelma on siis se, että nyt on olemassa ihmiskunta, joka on rakentanut alaville rannikoille asumuksiaan ja viljelysmaitaan, on asuttautunut isolta osin alueille, joissa jo nyt lämpötila on osan vuodesta lähellä kestämätöntä, on rakentanut ruokahuoltonsa muutaman lajin varaan, ja jonka siirtäminen paikasta toiseen tuottaa sotia ja muita isoja ongelmia.

Siksi on täysin turhaa väittää, että nykyisen lämpenemisen takia ei kannata olla huolissaan, koska Eoseenin aikana oli vielä lämpimämpää.     

[mannym]

NOAA:n sivuilla voi jokainen käydä katsomassa, miten NOAA:n verkoston globaalien mittausten keskiarvo ja Mauna Loan mittaukset eroavat toisistaan. Viestini kuva liittyy asiaan: ero on aivan mitätön.

Voi toki, jokainen voi käydä katsomassa "globaalin" mittausten keskiarvon jotka on koostettu, niin kuinka monesta pisteestä? Vihjeenä, niitä on kaikkiaan 4.

Jokainen ilmastotutkija tietää, että varsinkin alailmakehässä ilmakehän CO2-pitoisuus vaihtelee alueellisesti (esim. teollisuuden, liikenteen, tuuliolosuhteiden, vesistöpinta-alan, soiden ja metsien pinta-alan jne. vaihtelun mukaan), vuodenaikojen ja jopa vuorokaudenaikojen mukaan. Kun keskustellaan maapallon ilmastojärjestelmän energiataseesta ja sen kehityksestä, nuo alueelliset erot ovat vähämerkityksellisiä, koska ilmastonmuutosta joka tapauksessa tarkastellaan vuosikymmenien aikaskaalalla ja keskiarvoistamalla. Em. taseen saldon määrää edelleenkin ilmakehän ylärajalla oleva säteilyepätasapaino, ja nyt tänne tulee kasvihuoneilmiön jatkuvan voimistumisen takia enemmän säteilyä kuin täältä lähtee.

Ja sen kasvihuoneilmiön voimistumisen pitäisi näkyä ilmakehän lämpötilan nousuna, jonka pitäisi ilmastointitieteen teesien mukaan olla voimakkaampaa kuin maanpäällisen, mutta näinhän ei ole. ja sinäkin lainaat jatkuvasti ilmakehän bulkkilämpötilan mittauksesta maanpäällisiä lämpötilasarjoja.

Paikallisesti korkeammat kasvihuonekaasupitoisuudet itse asiassa tuottavat paikallisesti korkeampia lämpötiloja. Näinhän täytyisi olla myös niiden fysiikan lakien mukaan, jotka käsittelevät kasvihuoneilmiön perusteita.

Tuottavat? Jännää, ja tästä ei ole osoitusta lainkaan. Vähemmän yllättäen.

Merijään laajuus on ilmastoskeptikon paras ystävä, koska se on muuttuja, jonka vuosittaiseen arvoon vaikuttavat ilmaston lämpenemisen lisäksi myös tuuliolosuhteet ja merivirtaukset. Niinpä on helppo löytää tilanteita, joissa laajuus on äskettäin tai juuri nyt kasvanut. Merijään tilavuus ja massa onkin sitten ihan toinen juttu. Nekin ovat kasvaneet etelänavan tienoilla, mutta kasvu on kertalukua pienempi kuin pohjoisen pallonpuoliskon vastaava sulaminen.

Ehei, merijään laajuus on ilmastoskeptikon paras ystävä, siitä yksinkertaisesta syystä ettei se noudata ilmastoalarmistien toiveita lainkaan. Jäätöntä merijäätä on povattu ilmestyväksi vuosia, ja näin ei ole tapahtunut. Antartiksen merijään on ennustettu myös katoavan, ei ole tapahtunut. Lainataan vuodelta 2007 jolloin Arktinen huusi.

https://www.nysun.com/foreign/data-show-arctic-is-screaming-scientists-say/67928/

"The Arctic is screaming," a senior scientist at the government's snow and ice data center in Boulder, Colo., Mark Serreze, said.

Last year, two scientists surprised their colleagues by projecting that the Arctic sea ice was melting so fast that it could disappear entirely by the summer of 2040. This week, after reviewing his own new data, a NASA climate scientist, Jay Zwally, said: "At this rate, the Arctic Ocean could be nearly ice-free at the end of summer by 2012, much faster than previous predictions."

Eikö olekin jännää? tai tämä jolloin ilmastointitieteilijät ennustivat jäätöntä jäämerta vuodelle 2013 http://news.bbc.co.uk/2/hi/7139797.stm

Näistä syistä merijää on skeptikon paras ystävä, se vähät välittää alarmistien ennusteista, tai vielä vähemmän näiden oppiarvoista tai uskottavuudesta.

Etelämanner on nykyisen sijaintinsa takia valtava maapallon ilmaston lämpenemistä hidastava vastavoima. Elämme pidämmällä aikajaksolla tarkasteltuna kylmää vaihetta maapallon ilmastossa juuri sen takia, että etelänavan tienoilla on nyt manneraluetta, jonne on muodostunut paksuja jäätiköitä. Etelämantereen olosuhteiden kehityksestä ei tästä syystä voi suoraan päätellä sitä, että ilmasto ei olisi lämpenemässä.

Etelämantereen olosuhteiden kehityksestä voidaan jostain syystä aina päätellä kuinka ilmasto olisi lämpenemässä. Joka kerta kun sieltä on irtoamassa klimppi jäätä se on osoitus lämpenemisestä, kun lauma pingviinejä jää jään saartamaksi, se on osoitus lämpenemisestä. jne.

Niin ja etelänapahan lämpenee 3 kertaa nopeammin kuin muu pallo.
https://www.theguardian.com/environment/2020/jun/30/south-pole-warming-three-times-faster-than-rest-of-the-world-our-research-shows

South pole warming three times faster than rest of the world, our research shows
Kyle ClemThis article is more than 1 year old
Dramatic change in Antarctica's interior in past three decades a result of effects from tropical variability working together with increasing greenhouse gases

Climate scientists long thought Antarctica's interior may not be very sensitive to warming, but our research, published this week, shows a dramatic change.

Over the past 30 years, the south pole has been one of the fastest-changing places on Earth, warming more than three times more rapidly than the rest of the world.

My colleagues and I argue these warming trends are unlikely the result of natural climate variability alone. The effects of human-made climate change appear to have worked in tandem with the significant influence natural variability in the tropics has on Antarctica's climate. Together they make the south pole warming one of the strongest warming trends on Earth.

Jännää kuinka Isagogen mukaan etelämanner on nykyisen sijaintinsa takia ilmaston lämpenemistä hidastava vastavoima, mutta silti se lämpenee 3 kertaa nopeammin kuin muu planeetta. Does not compute 

Kaikki on mahdollista ilmastointitieteessä. Utopille vinkiksi, ota googlen haku päälle ja kirjoita sinne x warming twice as fast, ja vaihda X miksi tahansa haluamaksesi paikaksi pallolla. Saat uutisen kuinka juuri se paikka lämpenee 2 kertaa nopeammin kuin muu pallo. Tämän harjoituksen lopuksi löydät että kaikki paikat pallolla lämpenevät 2 tai 3 kertaa nopeammin kuin muu pallo. Joka on ilmastointitieteen saralta mainio osoitus siitä kuinka pielessä se voikaan olla.

[Luotsi]

Asiasta kukkaruukkuun, pohjoisella jäämerellä on melko hidas sulaminen tapahtumassa, olemme pian saavuttamassa minimin joka näyttää vahvasti siltä ettei tänäkään vuonna tule jäätöntä jäämerta. Eteläisellä pallonpuoliskolla taasen merijään laajuus on keskiarvoa korkeampi tänä vuonna. Kamalia nuo merijäät kun eivät tottele the ilmastonmuutosta...

Itse asiassa sekä pohjoinen että etäläinen merijäätikkö ovat selvässä kasvussa viime vuodesta: https://nsidc.org/data/bist/bist.pl?annot=1&legend=1&scale=75&tab_cols=2&tab_rows=2&config=seaice_index&submit=Refresh&mo0=08&hemis0=N&img0=extn&mo1=08&hemis1=S&img1=extn&year0=2020&year1=2021

[mannym]

Itse asiassa sekä pohjoinen että etäläinen merijäätikkö ovat selvässä kasvussa viime vuodesta: https://nsidc.org/data/bist/bist.pl?annot=1&legend=1&scale=75&tab_cols=2&tab_rows=2&config=seaice_index&submit=Refresh&mo0=08&hemis0=N&img0=extn&mo1=08&hemis1=S&img1=extn&year0=2020&year1=2021

Näin on näppylät. Etelässä ollaan keskiarvon yläpuolella reilusti ja pohjoisessa ollaan kaukana matalimmista minimeistä. Lopullinen lukema saadaan kun minimi saavutetaan, sitten on hyvä päivittää jälleen kiisken veto.

[F1nka]

...

Hiilidioksidin lisääminen ilmakehään tuottaa nykytiedon perusteella nimittäin myös negatiivisia seurauksia ihmiskunnalle. Jos ilmastomallien avulla tehdyt ennusteet osuvat edes suhteellisen oikeaan, lämpenemisen jatkuessa nykyisellä vauhdilla huomattava osa maapallon nyt tiheästi asutuista alueista on käymässä nopeasti viljelyn ja ihmisasutuksen kannalta kelvottomiksi, ja biosfääriä uhkaavat sukupuuttoaallot. Jopa em. vehreytyminen saattaa katketa siihen, että nyt runsaasti biomassaa sisältävät alueet muuttuvat yhä kuivemmiksi ja kuivemmiksi. Pelkkä hiilidioksidi kun ei riitä kasvien kasvamiseen.
...

Suoraan ihmisille toki hiilidioksidin lisääntyminen ei ole optimaalista, me kun tarvitsemme happea ilmasta. Kasveille, mukaan lukien viljelykasvit, hiilidioksidi on kasvuun tarvittava kemikaali ja tarpeeksi korkea pitoisuus ilmassa päiväsaikaan on välttämättömyys. Optimaalinen määrä hiilidioksidia on nykyistä pitoisuutta korkeampi. Yläraja on yli prosentin luokkaa ilmakehässä, ylärajaa ei ole taidettu määrittää. Toki yläraja on, sillä kasvitkin soluhengittävät.

Mitä tulee alueiden muuttumiseen kasveille sopimattomaksi, niin ihmiskunta on usealla tavalla vaikuttanut negatiivisesti asiaan. Teollisen vallankumouksen myötä ympäristöön on pumpattu välillä hyvinkin välinpitämättömästi myrkyllisiä kemikaaleja. Etenkin länsimaissa on tässä menty parempaan suuntaan. Eroosiota ja maaperän kuivumista, suorastaan aavikoitumista, on havaittu myös. Välinpitämätön puuston kaataminen, veden pumppaaminen yhä syvemmältä maaperästä ja lyhytnäköiset tavat muokata viljelymaiden maaperää ovat tehneet laajoista alueista kasveille vaikean paikan elää.

Aavikoituminen on siis asia, josta ihmiskuntaa voi osaltaan syyttää. Viittaat kuitenkin, vaikka et suoraan sano, että hiilidioksidin kasvu ilmakehässä aiheuttaa aavikoitumista. Koska melua pidetään juurikin hiilidioksidin kasvusta, saan sen käsityksen, että konseksuksen mielestä hiilidioksidin kasvu on maaperän aavikoitumiselle suuri ellei suurin syy. Ei siis puuston kaataminen, pohjavesien pumppaaminen pois tai maaperän muokaaminen.  Tämä on minulle uusi ja yllättävä tieto.

Voisitko laittaa minulle linkkiä tutkimukseen, jossa näytetään hiilidioksidin kasvun ja aavikoitumisen välinen korrelaatio ja syy-seurasuhde?

Lisäksi voisitko selittää, miten sademetsä kykenee ylläpitämään biomassaansa lämpimässä?

[F1nka]

...
Yhtä kaikki: näistä keskilämpötilan muutoksista on seurannut maapallon ilmaston historiassa merien happamoitumista, valtavia lajien migraatioita ja sukupuuttoaaltoja. ...

Okei, ei tarvitse tuohon ylempään vastata. Sinulla menee sekaisin hiilidioksidin kasvu ja lämpötilan muutokset oletettujen muutosten syinä. Noin alkeellista virhettä ei voi tulla, jos on sisäistänyt argumenttinsa. Väitehän menee, että hiilidioksidin kasvu happamoittaisi merta, ei lämpötila.

[insinörtti]

Paikallisesti korkeammat kasvihuonekaasupitoisuudet itse asiassa tuottavat paikallisesti korkeampia lämpötiloja. Näinhän täytyisi olla myös niiden fysiikan lakien mukaan, jotka käsittelevät kasvihuoneilmiön perusteita.

Eivät tuota. Jos tuottaisivat, silloin tupa lämmitettäisiin laskemalla välikattoon hiilidioksidia Sodastream-putelista, millä menetelmällä saavutetaan helposti ja halvalla 1 000 000 ppm pitoisuus paikallisesti. Nykyisen kasvihuoneteorian mukaan ratkaisevaa olisi yläpuolella olevan hiilidioksidin kokonaismäärä mitattuna avaruuteen asti, mihin taas joku paikallinen henkäys ei vaikuta mitään.
"Kasvihuoneilmiön perusteet" ovat kyllä muutenkin täysin hakusassa jopa osassa tiedemaailmaa. Esimerkiksi lunta pidetään automaattisesti viilentävänä ja hyvänä asiana, koska se heijastaa auringon säteilyn takaisin avaruuteen. Totuus on päinvastainen: Suomessa ei talvella aurinko paista ja vaikka paistaisi, matalan paistekulman vuoksi siinä ei ole lainkaan tehoja. Silloin lumi toimii eristeenä, joka estää maaperää viilentymästä ja säteilemästä lämpöä avaruuteen. Tämän seurauksena roudansyvyys pienenee. Sama koskee järvien/merien jään päälle tulevaa lumipeitettä: se säilyttää lämpöä, estää jääpeitteen paksunemisen ja siten kohottaa vuotuista keskilämpötilaa.
Vastaavia esimerkkejä on muitakin. Niille on tyypillistä se, ettei niissä ole lainkaan huomioitu erilaisia olosuhteita eri osissa maapalloa. Sen vuoksi lämpötilan alentamista yrittävät toimenpiteet ovat joko täysin vääriä, tai ainakin vääriin paikkoihin asetettuja. Tarkoituksena näyttää olevan liikevaihdon tuottaminen - ei vaikuttaminen lämpötilaan.

[Roope]

Suomikin lahjoittaa rahaa tällaiselle huuhaaherralle:

Yannick Glemarec johtaa maailman suurinta ilmasto­rahastoa, joka sijoittaa sata miljoonaa euroa suomalaisten rahoja maailman pelastamiseen

JOS ihmiskunta mielii löytää tiensä ulos ilmastokriisistä, nykyiset eväät eivät siihen riitä, varoittaa Suomessa viime viikolla vieraillut maailman suurimman ilmastorahaston pääjohtaja Yannick Glemarec.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoreen raportin mukaan maltillinenkin päästölaskelma vie meidät todennäköisesti yli kahden asteen lämpenemiseen vain 20–40 vuodessa. Se on nykyelämällemme katastrofi.

"Viimeksi olimme lähellä tuota lämpötilaa 125 000 vuotta sitten. Silloin maailmaa hallitsivat supermyrskyt ja merenpinta oli paljon korkeammalla", Glemarec sanoo.

[...]

GLEMARECIN johtaman Vihreän ilmastorahaston (GCF) tehtävä on tukea ilmastohankkeita, jotka voisivat auttaa meidät ulos kriisistä tai vähintäänkin helpottaa sopeutumistamme syvenevään kriisiin.

YK:n ilmastosopimuksen alainen rahasto kerää valtioilta rahoitusta, jolla se tukee erityisesti köyhien maiden ilmastotoimia joko sijoittamalla tai jakamalla suoria tukia.

Tuomiopäivän ennusteesta huolimatta – tai ehkä juuri sen takia – Glemarec sanoo uskovansa innovaatioihin. Siihen, että ihmiset vielä keksivät uuden teknologian tai muun ratkaisun, joka mullistaa kaiken.

[...]

VIHREÄN ilmastorahaston miljardien budjetissa on mukana sata miljoonaa euroa suomalaisten rahoja.

Suomi on rahaston 14:nneksi suurin lahjoittaja ja on viime vuosina kasvattanut panostaan vapaaehtoisesti kuten yli puolet muista lahjoittajamaista. Merkittävin lahjoittaja Yhdysvallat antoi rahastoon tälle kaudelle noin miljardi euroa.

[...]

TEKNOLOGISESTA toiveikkuudestaan huolimatta Glemarec myöntää, että ihmiskunnan mahdollisuuksien ikkuna on kutistunut dramaattisesti hänen uransa aikana.

Hän uskoo, että kuluva vuosikymmen on ilmastonmuutoksessa ratkaiseva. Kävi miten kävi, tuomio on selvillä vuoteen 2030 mennessä. Nykymenolla käy huonosti.

[...]

Nykyisen tiedon mukaan 5–6 asteen lämpeneminen aiheuttaa maapallolle olosuhteet, joissa ihmisen aineenvaihdunta ei voi toimia normaalisti. Glemarec kertoo esimerkin: 35 asteen lämmössä ja 100 prosentin kosteudessa emme pysty saamaan ruumiinlämpöämme hikoilemalla alemmas, mikä on lopulta kohtalokasta.

Näille olosuhteille altistuisi kuuden asteen skenaariossa kaksi miljardia ihmistä.

"Ja samaan aikaan talousmalli väittää, että 5–6 asteen nousu ei ole talouskasvulle merkittävä ongelma. Onneksi uusi sukupolvi sanoo, että tämä ei kuulkaas käy meille."

Helsingin Sanomat 13.9.2021

Nykytiedon mukaan kuuden asteen skenaario on käytännössä mahdoton, eikä IPCC:llä edes ole sellaista. Lämpeneminen jää mielikuvituksellisessa 8.5-skenaariossakin (hiilenkäytön kymmenkertaistaminen) viiteen asteeseen. 125 000 vuoden takaisista olosuhteista ei voi päätellä maapallon tulevaisuutta, eikä yli kahden asteen lämpeneminen vaikuta nykyelämäämme juurikaan verrattuna moniin muihin tekijöihin, joihin pystymme vaikuttamaan paljon helpommin.

[insinörtti]

125 000 vuoden takaisista olosuhteista ei voi päätellä maapallon tulevaisuutta, eikä yli kahden asteen lämpeneminen vaikuta nykyelämäämme juurikaan verrattuna moniin muihin tekijöihin, joihin pystymme vaikuttamaan paljon helpommin.

Vuoden keskilämpötila 1985 oli Helsingissä 3.4C. Sitten vuonna 1989 se oli 7.1C, eli nousua 3.7C. Kyllähän siitä maailma mullistui: lämmitystarve väheni roimasti ja Neuvostoliitto hajosi. Ihmiset ovat vain niin nuoria, etteivät he muista näitä järkyttäviä mega-lämpenemisiä ja niiden aiheuttamia ongelmia.