Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[wjp]

Ihmiskunnan osuus CO2-tuotannosta on n. 3% eli sen väittäminen ratkaisevaksi tekijäksi on kauniisti ilmaistuna liioittelua. Tuo isagogen liittämä "lätkämaila kuvaaja" on jo todettu kauniisti sanottuna hevonpsk.si. Siinä kuvaajan muodon tekee Vanhojen proxymittausten keskiarvoistuminen n. 100 kertaa pidemmiksi kuin viime vuosikymmenten vuosikeskilämmöt eli muinaisista muutaman vuosikymmenen mittaista lämpötilaheilahduksista ei jää proxytietoihin jälkiä.
WanhaP

[mannym]

En pysty tätä enää selvemmin sanomaan: ne ilmastomallit, joilla ennustetaan tulevaisuuden lämpötilakehitystä, eivät ole tilastollisia malleja. Ne ovat fysikaalisia malleja. Niinpä tilastollisiin malleihin liittyvät huomiot eivät ole näiden ilmastomallien kannalta oleellisia. Kerro puolestasi sinä, mitä merkitystä esimerkiksi tilastollisen mallin jonkin estimaattorin otantajakaumalla on sille, miten hyvin globaalien kytkettyjen ilmastomallien ytimen muodostavat hydrostaattiset primitiiviyhtälöt kuvaavat fluidivirtauksia?

Tämän selvemmin en tätä enää pysty sanomaan. Kun tulevaisuutta ennustavat fysikaaliset mallit ennustavat päin persettä, se kertoo siitä että fysikaalisten mallien parametrit ovat perseellään. Jos ne olisivat kunnossa, silloin niitä ei tarvittaisi kuin yksi, eikä useita kymmeniä.

Vaikuttaa siltä, että et tosiaankaan ymmärrä tilastollisen mallin ja fysikaalisen mallin eroa. Yksinkertainen fysikaalinen malli voisi kuvata vaikkapa sitä, miten ajoneuvon maksiminopeus muuttuu massan, ilmanvastuksen, vierintäkitkan ja moottoritehon funktiona. Miksi tällaisessa mallissa pitäisi olla nollahypoteesi? Mitä sillä hyödyttäisiin? Mikä se edes olisi? "Ajoneuvolla ei ole maksiminopeutta?" "Maksiminopeus on 0 km/h"?

Mainiota tämä kiertelysi. Sekä vauhdin hakemisesi. Ilmastomallissa nollahypoteesi on että kaikki vaihtelu on luonnollista. Tämä on falsifioitavissa oleva asia, se vain vaatisi sen että löydetään se signaali jonka perusteella ilmaston muutos johtuu jostain tietystä asiasta. Kuten sinun väittämäsi mukaan Ihmisen toiminnasta. Mutta ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ei taasen ole falsivioitavissa, joten se ei ole tiedettä lain.

Näin olet varmasti lukenut joltakin skeptikkosivulta. Mutta onko tuosta näyttöä? Oletko itse koskaan nähnyt esimerkiksi CMIP6-projektiin kuuluvan mallin koodirivit? Missä kohti siellä tuollaisia säätöjä on tehty?

Minun ei tarvitse nähdä mitään muuta kuin mitattu lämpötila ja verrata sitä CMIP-6 arvaamaan lämpötilaan. Kun CMIP-6 lämpötilat ovat suurempia kuin mitatut, siinä on tarpeeksi näyttöä.

Esimerkiksi hiilidioksidin lisääntymisen aiheuttama vaikutus on ilmastomalleissa syötetietona vain termodynamiikan yhtälössä esiintyvänä terminä Q, joka kuvaa diabaattista lämmitystä. Missään muualla noissa malleissa ei asioita yritetä säädellä hiilidioksidin lisääntymisen vaikutusta kasvattavalla tavalla.

Ja sinulla on tästä näyttöä että tietämystä? Väitätkö tosiaan ettei hiilidioksidin vaikutusta ilmastomalleissa pyöritellä lisääntymisen myötä myös erinäisissä takaisinkytkennöissä yms?

Yksi ilmastoskeptikoiden perustaktiikoista on vaatia ilmastotieteeltä täydellistä erehtymättömyyttä ja sitä, että malleissa pitäisi olla mukana joka ainoa maapallon ilmastoon liittyvä yksityiskohta. Ja kun tämä on mahdotonta, he väittävät, että ilmastotieteen tulokset eivät ole koskaan päteviä. Sellaisiin ihmisiin, joilla ei ole tieteellistä koulutusta tai jotka eivät muuten ole hankkineet tarvittavaa ymmärrystä tieteestä ja sen soveltamisesta, tämä propaganda tietysti helposti uppoaa.

Jokainen riittävän ymmärryksen omistava kuitenkin tajuaa sen, että on valtavasti näyttöä siitä, että
1. myös sellaiset mallit, joista on jätetty eräitä tekijöitä pois, voivat ennustaa jonkin ilmiöjoukon ominaisuuksien kehityksen erittäin hyvin ja
1. myös sellaiset mallit, joissa asioita karkeistetaan, voivat ennustaa jonkin ilmiöjoukon ominaisuuksien kehityksen erittäin hyvin.

Kun ilmastomalleista puhutaan ja puhutaan eritoten lämpötilasta, ja ilmastomallien kykenemättömyydestä ennustaa toteutunut lämpötila, niin voidaan huomata etteivät ilmatomallit osu oikeaan, silloin ilmastomallien tulokset eivät ole päteviä. Erikseen on sitten mitatut asiat sillä ne ovat ilmastotieteen tuloksia. Ilmastomallit eivät ole ilmastotiedettä vaan simulaatioita eli pleikkaritiedettä.

Esimerkkejä on helppo löytää. Apollo-kuulentojen ratalaskelmissa oletettiin, että Maan ja Kuun massa on kokonaan keskittynyt pisteisiin, jätettiin kokonaan pois polttojen yhteydessä esiintyvät värähtelyt avaruusaluksen rungossa, ei laskettu mukaan Uranuksen painovoiman vaikutusta jne.jne. Silti kuuhun ja takaisin päästiin monta kertaa.

On sitä paitsi lapsellista esittää pelkkä laadullinen argumentti "ilmastomalleissa ei oteta tarpeeksi huomioon ilmastoon liittyviä tekijöitä" erittelemättä sitä, mitkä tällä hetkellä poisjätetyt tekijät pitäisi vielä ottaa huomioon, millä tavalla ne pitäisi ottaa huomioon ja kuinka monta tekijää voidaan jättää pois, jotta tulokset olisivat vielä päteviä.

On jokseenkin joka kerta mainiota huomata kuinka alarmisti hakee muualta tieteestä tukea sille sonnalle mitä ilmastomalleja pyörittävät pleikkaritietelijät tuottavat. Skeptikoiden ei muuten tarvitse eritellä niitä poisjätettyjä tekijöitä, pleikkaritieteilijät kun väittävät fysikaalisten malliensa olevan täydellisiä ja tuottavan luotettavia ennusteita, niin silloin kun heidän "tuloksensa" eriävät mitatusta maailmasta, silloin heidän "tuloksensa" eivät ole tuloksia vaan arvauksia.

Mallien yhteydessä ei tarvita olettaa mitään testisuureen tai estimaattorin otantajakaumasta, koska tulevaisuuden ilmastoa mallinnettaessa ei poimita otoksia mistään perusjoukosta ja yritetä päätellä niiden perusteella perusjoukon jakaumien ominaisuuksia.

Näin, koska tulevaisuutta mallinnetaan sen perusteella mitä pleikkaritieteilijät kuvittelevat olevan, lopputulokset ovat sellaisia kuin ovat.

Osoita, että esimerkiksi CMIP6-projektin ilmastomalleissa AT99:llä on mitään merkitystä.
Fysikaalisia malleja käytettiin ilmaston mallintamisessa pitkään ennen kuin koko paperi ilmestyi. Noiden mallinnosten tulokset olivat varsin onnistuneita ennusteita, jos otetaan huomioon se, millainen päästöjen kehitys todellisuudessa oli (esim. Hausfather et al. 2019):

Helppoa, jos se menisi kolmannella kerralla perille.

Ja tämä AT99 on hyvinkin oleellisessa osassa jälleen IPCC:N AR6:ssa. Josta 3.2.1 kohdassa on mm seuraavaa.

Regression-based methods, also known as fingerprinting methods, have been widely used for detection of
4 climate change and attribution of the change to different external drivers. Initially, these methods were
5 applied to detect changes in global surface temperature, and were then extended to other climate variables at
6 different time and spatial scales (e.g., Hegerl et al., 1996; Hasselmann, 1997; Allen and Tett, 1999; Gillett et
7 al., 2003b; Zhang et al., 2007; Min et al., 2008a, 2011). These approaches are based on multivariate linear
8 regression and assume that the observed change consists of a linear combination of externally forced signals
9 plus internal variability, which generally holds for large-scale variables (Hegerl and Zwiers, 2011). The
10 regressors are the expected space-time response patterns to different climate forcings (fingerprints), and the
11 residuals represent internal variability. Fingerprints are usually estimated from climate model simulations
12 following spatial and temporal averaging. A regression coefficient which is significantly different from zero
13 implies that a detectable change is identified in the observations. When the confidence interval of the
14 regression coefficient includes unity and is inconsistent with zero, the magnitude of the model simulated
15 fingerprints is assessed to be consistent with the observations, implying that the observed changes can be
16 attributed in part to a particular forcing.

Ja kuten tuossa näemme IPCC:n "tieteen". Oletuksia ja simuloituja arvauksia joiden oletetaan sitten kertovan jotain havainnoista.

[Isagoge]

Ihmiskunnan osuus CO2-tuotannosta on n. 3% eli sen väittäminen ratkaisevaksi tekijäksi on kauniisti ilmaistuna liioittelua.

Ennen teollistumisen alkua ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pysyi todella pitkään ilmeisesti jopa alle 270 ppm. Luonto päästi tuolloin suurin piirtein saman verran hiilidioksidia kuin se nytkin päästää, mutta myös imi päästämänsä hiilidioksidin (kuten se nytkin tekee). Vasta kun ihminen toi hiilikiertoon mukaan maan alla pitkään ollutta hiiltä, ryhtyi muokkaamaan voimaperäisesti maata, valmistamaan betonia jne., ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lähti voimakkaaseen kasvuun, kuten viestini ensimmäisestä kuviosta näkyy.

Edelleenkin ihmiskunnan co2-päästöt ovat tosiaan vain 4% luonnon päästöistä, mutta luonto imee takaisin kaiken päästämänsä, ja vuodesta riippuen jopa puolet ihmiskunnan päästöistä. Kun ihmiskunnan päästämää hiilidioksidia siis kuitenkin jää joka vuosi ilmakehään, pitoisuus kasvaa koko ajan. Ja kun tätä on jatkunut jo pitkään, pitoisuus on myös kasvanut esiteollisesta tasolle lähelle arvoa 420 ppm (joka on jo tämän vuoden aikana eräinä kuukausina ylitetty). Yksinkertainen laskutoimitus ((420-270)/420) kertoo, että reippaasti yli 30% ilmakehässä nyt olevasta hiilidioksidista on siellä ihmiskunnan tekojen seurauksena. Tämä oli myös IPCC:n AR6 WG1:ssä esitetty käsitys asiasta.   

Tuo isagogen liittämä "lätkämaila kuvaaja" on jo todettu kauniisti sanottuna hevonpsk.si. Siinä kuvaajan muodon tekee Vanhojen proxymittausten keskiarvoistuminen n. 100 kertaa pidemmiksi kuin viime vuosikymmenten vuosikeskilämmöt eli muinaisista muutaman vuosikymmenen mittaista lämpötilaheilahduksista ei jää proxytietoihin jälkiä.

Nuo väitteet alkavat jo olla sen verran vanhan liiton ilmastoskeptismiä, että suurin osa ilmastoskeptikoista on jo tainnut luopua niistä. Ensimmäisen lätkämailan tuottanut tutkimus Mann et al. (1998) on arvioitu asiantuntijapaneelin toimesta sen jälkeen, kun siihen kohdistettiin kritiikkiä. Paneeli ei löytänyt tutkimuksesta merkittäviä virheitä.

Käytännössä jokainen iso Mann et al. (1998) jälkeen tehty lämpötilarekonstruktiotutkimus on tuottanut hyvin samanlaisen lätkämailan tämän viestin toisessa kuviossa on tuorein, eli

https://www.nature.com/articles/s41597-020-0530-7

Viestini kolmannessa kuviossa on AGU:n toissavuotisen seminaarin paleoklimatologian teemaryhmän puheenjohtajan osuva twiitti siitä, miten lätkämailasotaansa netissä sopivat skeptikot ovat kuin taistelukentällä harhailevia sotilaita, jotka eivät tiedä, että sota on jo hävitty kauan sitten.

Mitä tulee tuohon proksien yhdistämiseen, niin sen efektiä on kokeiltu tekemällä nopeita keinotekoisia, nykyisen lämpenemisen suuruisia piikkejä eräisiin n. 1000 vanhoihin proksiaineistoihin ja käyttämällä sen jälkeen samoja menetelmiä kuin Pages 2k käytti. Hienosti näkyivät nuo piikit lopputuloksessa. 

[Isagoge]

Jaahas, kuvat unohtuivat, joten tässä vielä ne kuvat, johon edellisessä viestissäni viittasin.

[P]

""Ilmastoaktivisti Vanessa Nakate: Ilmastoliikkeellä on rotuongelma.
Ugandalainen ilmastoaktivisti Vanessa Nakate pitelee kylttiä, jossa kehotetaan yhdistymään tieteen taakse.
Ugandalainen ilmastoaktivisti Vanessa Nakate kuvattiin Greta Thunbergin ja kolmen muun valkoisen ilmastoaktivistin rinnalla Maailman talousfoorumin kokouksessa Davosissa. Uutistoimisto AP rajasi hänet pois kuvasta.

– On ironista, että minut huomattiin vasta kun minut poistettiin, Nakate sanoi Ylelle Kampalassa. Hän toivoo, että muitakin afrikkalaisia aktivisteja kuultaisiin, sillä ilmastoaktivismi ei ole vain länsimaiden oikeus."'

https://yle.fi/uutiset/3-12075686

[insinörtti]

Kyllä kuulkaa luonto on ihmeellinen: se osaa imeä vain sellaisia hiilidioksidimolekyylejä, jotka se on itse ilmaan päästänyt. Mikään ihmisen rakentama laite ei vastaavaan kykene, koska molekyylit ovat ihmisten ja mittalaitteiden näkökulmasta identtisiä.

No, jos ihmisen osuus päästöistä on joitakin prosentteja, on paljon helpompaa lisätä luonnon sidontakapasiteettia muutaman prosentin, kuin yrittää tuhansilla miljardeilla hävittää sitä muutamaa prosenttia muilla keinoin. Tässä nyt on sellainen tilanne, että on ostettu vm -78 Lada Niva ja huomattu, että bensankulutus on liian suuri. Sitten havaitaan, että sivupeilit aiheuttavat lähes 3% kokonaiskulutuksesta, minkä vuoksi keskitetään koko ihmiskunnan voimavarat noiden sivupeilien optimointiin. Vaikka saman säästön toteuttamiseen olisi huomattavasti helpompia, tehokkaampia ja halvempia keinoja.

[MW]

 Ja Ilmastoaktivisti Vanessa Nakate varmaan punkeaisi mielellään värjöttelemään hiilitulien alle tänne pohjoiseen. veronmaksajien varoilla.

[Isagoge]

Kyllä kuulkaa luonto on ihmeellinen: se osaa imeä vain sellaisia hiilidioksidimolekyylejä, jotka se on itse ilmaan päästänyt. Mikään ihmisen rakentama laite ei vastaavaan kykene, koska molekyylit ovat ihmisten ja mittalaitteiden näkökulmasta identtisiä.

Kuka tällaista on väittänyt? Vuosittain luonto imee enemmän hiilidioksidia kuin se päästää, ja se imee lisäksi osan ihmiskunnan päästöistäkin, joten se on nettonielu. Luonto ei tietenkään erottele molekyylejä siten, että se imisi ensin itse päästämänsä molekyylit ja sitten vasta osan ihmisen päästämistä, joten myös luonnon vuoden sisällä päästämiä hiilidioksidimolekyylejä jää ilmaan, kun tilannetta katsotaan vuoden jakson päättyessä. Mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna niitä jää ilmaan vain siksi, että ihmiskunnan päästämät molekyylit ottavat niiden paikan hiilensidonnassa.

Ilmakehässä olevat CO2-molekyylit muuten eivät kaikki ole identtisiä, vaan niiden isotooppijakaumissa on eroja, joita pystytään myös mittaamaan.   

No, jos ihmisen osuus päästöistä on joitakin prosentteja, on paljon helpompaa lisätä luonnon sidontakapasiteettia muutaman prosentin, kuin yrittää tuhansilla miljardeilla hävittää sitä muutamaa prosenttia muilla keinoin.

Juuri kukaan hiilensidontaa tutkiva ei pidä realistisena sitä, että yrittäisimme pysäyttää ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun esimerkiksi puita istuttamalla. Suurin osa siitä maasta, jossa puut kasvavat, on jo kaupunkien ja maatilojen käytössä tai kasvaa jo valmiiksi metsää. Ja vaikka tahtoa ja maa-alaa riittävien suurten istutusten tekemiseen löytyisikin, ne puut pitäisi sitten saada täysikasvuina säilöttyä niin, että niiden sitoma hiili ei vapaudu takaisin ilmakehään.

[mannym]

Ennen teollistumisen alkua ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pysyi todella pitkään ilmeisesti jopa alle 270 ppm. Luonto päästi tuolloin suurin piirtein saman verran hiilidioksidia kuin se nytkin päästää, mutta myös imi päästämänsä hiilidioksidin (kuten se nytkin tekee). Vasta kun ihminen toi hiilikiertoon mukaan maan alla pitkään ollutta hiiltä, ryhtyi muokkaamaan voimaperäisesti maata, valmistamaan betonia jne., ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lähti voimakkaaseen kasvuun, kuten viestini ensimmäisestä kuviosta näkyy.

Oliko? Mitä noita mittaustuloksia on olemassa tuolta ajalta niin paikoittain se hiilidioksidipitoisuus on ylittänyt 500ppm, ihan 1900 luvun alussakin. Lätkämalia graafit on todettu paskapuheeksi ja niitä puffaavat valehtelevat tietoisesti.

Lämpeneminen alkoi 1700 luvun puoliväliltä. Hiilidioksidin mittauksia ei ole niin pitkältä ajalta ja proxyistä tuntuu aina puuttuvan muutama vuosikymmen.

[insinörtti]

No, jos ihmisen osuus päästöistä on joitakin prosentteja, on paljon helpompaa lisätä luonnon sidontakapasiteettia muutaman prosentin, kuin yrittää tuhansilla miljardeilla hävittää sitä muutamaa prosenttia muilla keinoin.

Juuri kukaan hiilensidontaa tutkiva ei pidä realistisena sitä, että yrittäisimme pysäyttää ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun esimerkiksi puita istuttamalla. Suurin osa siitä maasta, jossa puut kasvavat, on jo kaupunkien ja maatilojen käytössä tai kasvaa jo valmiiksi metsää. Ja vaikka tahtoa ja maa-alaa riittävien suurten istutusten tekemiseen löytyisikin, ne puut pitäisi sitten saada täysikasvuina säilöttyä niin, että niiden sitoma hiili ei vapaudu takaisin ilmakehään.

Eli et pidä realistisena, että vaikkapa metsähehtaarin hiilensidontanopeutta lisättäisiin 3%? Melko outo näkökulma, koska jopa 30-50% sitomisnopeuden lisäys on monin paikoin mahdollista saavuttaa täysin ilman lisäistutuksia, pelkästään kasvua tehostamalla ja keskittämällä se eniten hiiltä sitoviin yksilöihin.

Etkä pidä realistisena sitä, että puu säilyisi hengissä esimerkiksi muutaman sata vuotta? Naapuripitäjässä kasvaa mänty, joka on aloittanut elämänsä ennen kuin Kolumbus löysi Amerikan. Eli todellisuudessa "säilöminen" tulee kysymykseen vasta satojen vuosien kuluttua, mikäli silloin ei ole parempaa keinoa keksitty.

[wjp]

Viimeisen jääkauden päättyessä ilmakehän CO2-pitoisuuden arvioidaan  (ei varma mitattu tulos) olleen n. 180ppm. Siitä on nyt n. 10 000 vuotta. Hiljalleen on päästy nykyiseen n. 410ppm: ään , mutta vielä ollaa kaukana meidän elomme tärkeimmän molekyylin lehtivihreän optimista n. 1000ppm:stä. Siihen ei muuten tulla koskaan pääsemään sillä valtaosa CO2sta on siirtynyt kivikehään karbonaateina eikä käytettävissä ole enää riittävästi palamatonta hiiltä. Hiljalleen hiili tulee siirtymään edelleen karbonaatteina kivikehään ja ilman CO2-pitoisuus laskee alle 150 ppm, jolloin kasvikunta merissä olevaa lukuunottamatta häviää ja sen mukana kaikki muukin eliökunta. Bakteerit, erityisesti anaerobit vielä sen jälkeen sinnittelevät jonkun miljoonan vuotta. Ei kuitenkaan syytä paniikkiin. Aikaa on jokusen miljoonaa vuotta ja ihmiskunta tuskin on todistamassa tapahtumaa.
WanhaP

[Totti]

...kun olet kovin huolissasi väitetystä ihmisen aiheuttamasta ilmastomuutoksesta, niin haluaisin kuulla mitä ehdotat ratkaisuksi? Riittääkö bensaveron korottaminen vai pitääkö tehdä jotain muuta? Ehdotuksia ja ideoita otetaan vastaan.

Ratkaisua, joka olisi teknologisesti, poliittisesti ja yhteiskunnallisesti toteutuskelpoinen, ei ole. Siksi kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan 2050-luvulle ja vielä sen ylikin, ja tämän seurauksena ilmasto lämpenee vielä tämän vuosisadan aikana ainakin 3 astetta verrattuna esiteolliseen tasoon. Toki jokaisen asteen kymmenesosankin vähentäminen olisi hyväksi.

Sillä oletuksella että uskoo ihmisen aiheuttamaan ilmastomuutokseen, niin ratkaisua ei tosiaan nykyisellään ole olemassa.

Ongelma on tietenkin Kiina, jolle kukaan ilmastotietoinen länsimaalainen ei halua tehdä yhtään mitään. Kiinaa ei edes mainita osana sitä ratkaisupalettia, jota lännen poliitikot tarjoavat. Sen sijaan he puhuvat tuulivoimaloista, sähköautoista ja muista joko täysin epärealistisista hankkeista tai hankkeista, jotka maksavat tähtitieteellisiä summia länsimaalaisille veronmaksajille.

Jos nämä hankkeet joskus toteutuisi - esim. Suomessa, kuten moni poliitikko haluaa - lopputulos ei olisi edes mitattavissa, mutta siitä huolimatta ne pidetään ratkaisevana maapallon pelastamiseksi.

Järjellä ajateltuna, ilmastoagenda ei ole terveellä poliittisella pohjalla kun Kiinan roolista päästöihin ei haluta mainita sanallakaan mutta samalla vaaditaan jättimäisiä toimia lännessä mitättömin tuloksin. Näistä ristiriidoista tulee helposti mieleen, että ilmastovouhotus ei olekaan mikään todellinen kriisiagenda vaan poliittinen agenda, jolla yritetään saada aikaan jotain ihan muuta kun ilmaston vakauttamista.

Oli miten oli, jos olemme sama mieltä siitä, että ilmasto muuttuu muuttumistaan eikä siihen voida puuttua, niin miksi edes yritetään ennustaa tulevaisuutta kaiken maailman mallinnuksilla ja arvailuilla kun se joka tapauksessa selviää ajan saatossa?

[Mikke70]

Voimme puuhastella täällä Suomessa tai sitten...

YLE

Tutkimus: Viisi prosenttia maailman voimaloista röyhtäilee ilmoille kolme neljäsosaa voimalaitosten hiilidioksidipäästöistä
Supersaastuttajia yhdistää kaksi asiaa: hiilen käyttö ja tehottomuus. Tutkimuksen mukaan pahimmatkin syylliset olisivat pitkälti siistittävissä. Keski-Puolassa Łódźin alueella sijaitsevalla Bełchatówin voimalaitoksella on ykkössijoja ennestään: se on Puolan suurin voimala ja maailman suurin ruskohiiltä käyttävä voimalaitos.

Elektrownia Bełchatów myös sylkee ilmoille enemmän hiilidioksidia kuin mikään muu Euroopan teollisuuslaitoksista. Environmental Research Letters(siirryt toiseen palveluun) -lehdessä ennakkoon julkaistu yhdysvaltalaistutkimus panee sen nyt ykköspaikalle myös maailmanlistalla.

Coloradon yliopiston tutkijat kävivät läpi 29 078:n fossiilisia polttoaineita käyttävän voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vuodelta 2018. Maita kertyi 221.

Maailman energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet kahden viime vuosikymmenen aikana 53 prosenttia, mutta kaikki voimalat ja kaikki maat eivät ole siihen syypäitä.

Tutkimuksen mukaan vain viisi prosenttia voimaloista on vastuussa 73 prosentista kaikesta siitä hiilidioksidista, jonka maailman voimalaitokset tupruttavat ilmakehään. Kaikkia yhdistävät hiili ja tuotannon tehottomuus.

https://yle.fi/uutiset/3-12048790

[zupi]

En ole ketjua kovin aktiivisesti seurannut, joten en tiedä, onko tämä ollut täällä viime aikoina esillä. Sattui vaan liitekuvan mukainen tilasto silmiin. Oliskohan Suomella varaa pikkaisen himmata tämän asian kanssa... No ei tietenkään, koska Suomen esimerkki pelastaa maailman... 

https://ourworldindata.org/grapher/share-electricity-fossil-fuels?tab=chart&country=OWID_WRL~CHN~AUS~USA~ZAF~SWE~FRA~FIN~DEU~IND~EU-27

[Isagoge]

En ole ketjua kovin aktiivisesti seurannut, joten en tiedä, onko tämä ollut täällä viime aikoina esillä. Sattui vaan liitekuvan mukainen tilasto silmiin. Oliskohan Suomella varaa pikkaisen himmata tämän asian kanssa

Ihan hyvä huomio. Suomi ei tosiaankaan ole koskaan ollut ilmaston kannalta haitallisimpien maiden kärkijoukossa edes väkilukuun suhteutettuna. Toinen näkökulma, joka kannattaa ottaa huomioon on se, milloin Suomi viimeksi on ollut hiilineutraali. Tätä on vaikeaa arvioida, mutta olen kuullut uskottavan asiantuntijaesitelmän, jossa väitettiin, että vielä 1950-luvun alkuvuosiin asti Suomi oli hiilineutraali. Niinpä sitä aikakautta, jossa Suomi holtittomasti kasvatti kasvihuonekaasupäästöjään, ei ole kovin monta vuosikymmentä.

Jos tilannetta verrataan Iso-Britanniaan tai Saksaan, niin nuo maat ovat täysin eri suuruusluokassa kumuloituvissa päästöissä, kun lähdetään keskustelemaan siitä, millä vauhdilla kenenkin pitäisi leikata kasvihuonekaasupäästöjään. Koko EU:n käsitteleminen yhtenä könttänä on mielestäni täysin epämielekästä, koska erot teollistumisen ja hiilen- ja öljynkäytön kasvun aikatauluissa ovat EU:n sisällä valtavan isoja. 

[Isagoge]

Viimeisen jääkauden päättyessä ilmakehän CO2-pitoisuuden arvioidaan  (ei varma mitattu tulos) olleen n. 180ppm.

Koska luonnon ja ihmisen päästämä hiilidioksidi sekoittuu nopeasti tasaikseksi pitoisuudeksi ilmakehään (n. 1 vuotta pallonpuoliskoa kohden ja n. 2 vuotta koko ilmakehään), jääkairauksissa olevista ilmakuplista saadut mittaustulokset ovat itse asiassa erittäin luotettavia tuloksia CO2:n pitoisuuksista. Aikaresoluution kanssa on ongelmia, mutta niissäkin on kyse vain kymmenistä vuosista. Niinpä useimmat tutkijat asennoituvat jäänäytteistä mittatuihin CO2-pitoisuuksiin mittaustuloksina eikä proksituloksina.

Siitä on nyt n. 10 000 vuotta. Hiljalleen on päästy nykyiseen n. 410ppm: ään , mutta vielä ollaa kaukana meidän elomme tärkeimmän molekyylin lehtivihreän optimista n. 1000ppm:stä. Siihen ei muuten tulla koskaan pääsemään sillä valtaosa CO2sta on siirtynyt kivikehään karbonaateina eikä käytettävissä ole enää riittävästi palamatonta hiiltä.

Kasvikunta tarvitsee kasvaakseen muutakin kuin hiilidioksidia. Ennen kaikkea se tarvitsee CO2:n lisäksi sopivan lämpätilan seikä tarpeeksi ravinteita ja vettä. Jos ilmaston lämpeneminen heikentää muita kasvillisuuden kasvamiseen liittyviä tekijöitä, lisähiilidioksidista ei ole mitään iloa tai hyötyä. 

Hiljalleen hiili tulee siirtymään edelleen karbonaatteina kivikehään ja ilman CO2-pitoisuus laskee alle 150 ppm, jolloin kasvikunta merissä olevaa lukuunottamatta häviää ja sen mukana kaikki muukin eliökunta. Bakteerit, erityisesti anaerobit vielä sen jälkeen sinnittelevät jonkun miljoonan vuotta. Ei kuitenkaan syytä paniikkiin. Aikaa on jokusen miljoonaa vuotta ja ihmiskunta tuskin on todistamassa tapahtumaa.

Tämänhän olisi pitänyt jo tapahtua miljoonia ja taas miljoonia vuosia sitten. Miksikähän näin ei ole käynyt? Vastaus on yksinkertainen: myös geologinen kierto vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään.

[Isagoge]

Oliko? Mitä noita mittaustuloksia on olemassa tuolta ajalta niin paikoittain se hiilidioksidipitoisuus on ylittänyt 500ppm, ihan 1900 luvun alussakin.

Paikallisesti varmaan jossakin näin on käynyt, mutta onko sinulla lähdettä uskottavaan tuollaiseen globaaliin  mittaustulokseen?

Lätkämalia graafit on todettu paskapuheeksi ja niitä puffaavat valehtelevat tietoisesti.

Tällaista voi kuka tahansa väittää, mutta onko sinulla näyttöä tuon väitteen tueksi?

Lämpeneminen alkoi 1700 luvun puoliväliltä. Hiilidioksidin mittauksia ei ole niin pitkältä ajalta ja proxyistä tuntuu aina puuttuvan muutama vuosikymmen.

Koska hiilidioksidi ja muut pitkäikäiset kasvihuonekaasut sekoittuvat maapallon ilmakehään todella nopeasti (1-2 v), yksittäiset ilmakuplat esimerkiksi Etelämantereen kairausnäytteissä kertovat todella tarkasti menneisyyden ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksista. Jos tästä on vastakkaista näyttöä, laita sitä toki tähän ketjuun. Jään muodostumisen ominaisuuksien takia muutamia vuosikymmeniä saatetaan resoluution näkökulmasta missata, mutta ei missään tapauksessa vuosisatoja.

[mannym]

Paikallisesti varmaan jossakin näin on käynyt, mutta onko sinulla lähdettä uskottavaan tuollaiseen globaaliin  mittaustulokseen?

Entä onko sinulla? Mauna Loa ei ole globaali mittari vaikka se sellaisena esitetäänkin, vaan yksittäinen tulivuori Havaijilla. https://gml.noaa.gov/ccgg/about/co2_measurements.html

We have confidence that the CO2 measurements made at the Mauna Loa Observatory reflect truth about our global atmosphere. The main reasons for that confidence are:

The Observatory near the summit of Mauna Loa, at an altitude of 3400 m, is well situated to measure air masses that are representative of very large areas.
All of the measurements are rigorously and very frequently calibrated.
Ongoing comparisons of independent measurements at the same site allow an estimate of the accuracy, which is generally better than 0.2 ppm.

Vai onko sinulla jotain muuta globaaliin mittaustulokseen lähdettä?

Eli käytännössä jos otamme Utopin mittaustuloksen omalta pihaltaan, niin saamme globaalin arvion, kuten Mauna

Tällaista voi kuka tahansa väittää, mutta onko sinulla näyttöä tuon väitteen tueksi?

On toki, https://climateaudit.org/2009/09/30/yamal-the-forest-and-the-trees/

Koska hiilidioksidi ja muut pitkäikäiset kasvihuonekaasut sekoittuvat maapallon ilmakehään todella nopeasti (1-2 v), yksittäiset ilmakuplat esimerkiksi Etelämantereen kairausnäytteissä kertovat todella tarkasti menneisyyden ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksista. Jos tästä on vastakkaista näyttöä, laita sitä toki tähän ketjuun. Jään muodostumisen ominaisuuksien takia muutamia vuosikymmeniä saatetaan resoluution näkökulmasta missata, mutta ei missään tapauksessa vuosisatoja.

Miten vuosikymmen muuttui vuosisadaksi? Kun nyt puuttuu tarkasta resoluutiosta vain vajaa 100 vuotta, ja epätarkka resoluutio todettiin kontaminoituneeksi viimeisten 50 vuoden osalta, niin luotettavaa jääkairaustulosta viimeiseltä vuosisadalta ei ole. Vai sekoittuvat ne todella nopeasti? Kohta väität että ne ovat myös hyvin sekoittuneita kuten IPCC väittää? Ja jonka NASA:n OCO2 satelliitti osoitti virheelliseksi olettamaksi.

Niin joo sekin vielä piti kysyä, onko sinulla pienintäkään aavistusta mikä on hiilidioksiditasojen virhemarginaali etelämantereen kairauksissa tai Grönlannin? Ja kuinka niissä näkyy se että ensin lämpeni ja sitten vasta hiilidioksiditasot nousivat? Koska tarkkaresoluutioista dataa ei viimeisten vajaan 100 vuoden tai no reilun 100 vuoden ajalta ole, niin sehän hauskaa onkin katsella kuinka lämpenee ensin ja sitten hiilidioksiditasot nousevat. ihan kuten tapahtui viimeisen 270 vuoden aikana. 1750 luvulla alkoi lämpeneminen joka on jatkunut tähän päivään saakka ja parisataa vuotta lämpenemistä ja hiilidioksiditasot lähtivät nousuun.

[Golimar]

Höpötys Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä on täysin älytöntä ensinnäkin siksi että Suomen päästöt ovat mitättömät maailman mittakaavassa ja toisekseen siksi että ilmakehässä on nykyään liian vähän hiilidioksidia kasvien optimaaliselle kasvulle. Kolmanneksi on otettava huomioon se tosiasia että aiemmin maapallon ilmasto on ollut useaan otteeseen paljon lämpimämpi kuin nyt ja silloin elämällä on ollut paljon otollisemmat olosuhteet.

X

Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten. Ajanjakso on kenotsooisen maailmankauden aloittaneen paleogeenikauden toinen ja keskimmäinen epookki.[2] Sitä edelsi paleoseeni ja seurasi oligoseeni. Tänä aikana ilmestyivät ensimmäiset nykyaikaiset nisäkkäät. Ajalle oli ominaista lämmin ja kostea ilmasto sekä nisäkkäiden huima lajiutuminen. Muun muassa varhaiset kädelliset kehittyivät eoseenilla.

X

Eoseenin alussa oli hyvin lämmintä. Se alkoi noin 100 000 vuoden lämpöhuipulla (Eocene Thermal Maximum PETM, LPTM, IETM), joka on ollut nopeimpia maailmanlaajuisia ilmaston lämpenemisiä. Se saattoi johtua merenpohjaan kerrostuneista klatraattikivistä vapautuneesta metaanista. Metaani on itsessään kasvihuonekaasu ja se hapettuu ajan mukana hiilidioksidiksi, joka on tunnetusti maapalloa lämmittävä kasvihuonekaasu. Huippulämmin PETM kesti noin 150 000 vuotta.

Lämpöhuippu nosti lämpötiloja korkeilla leveysasteilla jopa 7 °C. Lämpöhuippu palautui pian aikaisemmalle nykyistä lämpimämmälle tasolleen. Lämpötila alkoi nousta uudelleen ja saavutti huippunsa 50 miljoonaa vuotta sitten Ypres-kaudella, jolloin keskilämpötila oli päiväntasaajalla noin 30 °C. Varhaisimmalla eoseenilla saattoi meren pintalämpötila olla 10–15 °C nykyistä korkeampi.

Ilmasto oli lämpöhuippua lukuun ottamatta tasaisen lämmin, siinä esiintyi vain pienehköjä vaihteluja. Kosteus kasvoi huomattavasti kauden alussa. Lämpötila aleni suhteellisen loivasti navoille mentäessä, lämpötilojen ero päiväntasaajan ja napojen välillä oli vain noin puolet nykyisestä.

X

Eoseenilla metsä peitti suuren osan maapallosta navoilta navoille, ilmasto oli laajalti kostea ja lämmin lukuun ottamatta muutamia aavikkoalueita.

Suosypressejä ja kiinanpunapuita kasvoi Kanadan pohjoisosien Arktisilla saarilla Ellesmerensaarella. Arktiset saaret olivat tuolloin mannerliikuntojen takia vain muutaman leveysasteen nykyistä etelämpänä. Trooppisia sademetsiä kasvoi Euroopassa ja Yhdysvaltain luoteisrannikolla. Subtrooppisia ja jopa trooppisia puita kasvoi Grönlannissa ja Alaskassa. Eoseenin alussa palmuja kasvoi Pohjois-Euroopassa ja Alaskassa

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eoseeni

[Mikke70]

Höpötys Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä on täysin älytöntä ensinnäkin siksi että Suomen päästöt ovat mitättömät maailman mittakaavassa ja toisekseen siksi että ilmakehässä on nykyään liian vähän hiilidioksidia kasvien optimaaliselle kasvulle. Kolmanneksi on otettava huomioon se tosiasia että aiemmin maapallon ilmasto on ollut useaan otteeseen paljon lämpimämpi kuin nyt ja silloin elämällä on ollut paljon otollisemmat olosuhteet.

X

Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten. Ajanjakso on kenotsooisen maailmankauden aloittaneen paleogeenikauden toinen ja keskimmäinen epookki.[2] Sitä edelsi paleoseeni ja seurasi oligoseeni. Tänä aikana ilmestyivät ensimmäiset nykyaikaiset nisäkkäät. Ajalle oli ominaista lämmin ja kostea ilmasto sekä nisäkkäiden huima lajiutuminen. Muun muassa varhaiset kädelliset kehittyivät eoseenilla.

X

Eoseenin alussa oli hyvin lämmintä. Se alkoi noin 100 000 vuoden lämpöhuipulla (Eocene Thermal Maximum PETM, LPTM, IETM), joka on ollut nopeimpia maailmanlaajuisia ilmaston lämpenemisiä. Se saattoi johtua merenpohjaan kerrostuneista klatraattikivistä vapautuneesta metaanista. Metaani on itsessään kasvihuonekaasu ja se hapettuu ajan mukana hiilidioksidiksi, joka on tunnetusti maapalloa lämmittävä kasvihuonekaasu. Huippulämmin PETM kesti noin 150 000 vuotta.

Lämpöhuippu nosti lämpötiloja korkeilla leveysasteilla jopa 7 °C. Lämpöhuippu palautui pian aikaisemmalle nykyistä lämpimämmälle tasolleen. Lämpötila alkoi nousta uudelleen ja saavutti huippunsa 50 miljoonaa vuotta sitten Ypres-kaudella, jolloin keskilämpötila oli päiväntasaajalla noin 30 °C. Varhaisimmalla eoseenilla saattoi meren pintalämpötila olla 10–15 °C nykyistä korkeampi.

Ilmasto oli lämpöhuippua lukuun ottamatta tasaisen lämmin, siinä esiintyi vain pienehköjä vaihteluja. Kosteus kasvoi huomattavasti kauden alussa. Lämpötila aleni suhteellisen loivasti navoille mentäessä, lämpötilojen ero päiväntasaajan ja napojen välillä oli vain noin puolet nykyisestä.

X

Eoseenilla metsä peitti suuren osan maapallosta navoilta navoille, ilmasto oli laajalti kostea ja lämmin lukuun ottamatta muutamia aavikkoalueita.

Suosypressejä ja kiinanpunapuita kasvoi Kanadan pohjoisosien Arktisilla saarilla Ellesmerensaarella. Arktiset saaret olivat tuolloin mannerliikuntojen takia vain muutaman leveysasteen nykyistä etelämpänä. Trooppisia sademetsiä kasvoi Euroopassa ja Yhdysvaltain luoteisrannikolla. Subtrooppisia ja jopa trooppisia puita kasvoi Grönlannissa ja Alaskassa. Eoseenin alussa palmuja kasvoi Pohjois-Euroopassa ja Alaskassa

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eoseeni

Sinällään on toissijaista, onko ilmaston lämpeneminen ihmisen aiheuttamaa tai ei. Jos asia on luonnolle, eläimille, ihmisille oikea ongelma, niin se on ongelma olipa aiheuttaja kuka tahansa. Ilmaston lämpenemisen seuraukset Suomessa lienee enemmän sitä, että rajalla on yhä enemmän läpsyttelijöitä jonossa pääsemässä nauttimaan vieraanvaraisuudestamme. Ja mehän tiedämme, että Suomessa päättäjät heihin suhtautuvat...

[Vedonlyöjä]

Sinällään on toissijaista, onko ilmaston lämpeneminen ihmisen aiheuttamaa tai ei. Jos asia on luonnolle, eläimille, ihmisille oikea ongelma, niin se on ongelma olipa aiheuttaja kuka tahansa. Ilmaston lämpenemisen seuraukset Suomessa lienee enemmän sitä, että rajalla on yhä enemmän läpsyttelijöitä jonossa pääsemässä nauttimaan vieraanvaraisuudestamme. Ja mehän tiedämme, että Suomessa päättäjät heihin suhtautuvat...

Täysin totta. Meidän tulee pyrkiä ennakoimaan ongelmat. Sen jälkeen meidän tulee rationaalisesti tarkastella miten ongelma ratkotaan. Eli tutkailemme:

a) kuinka merkittävä ongelma on kyseessä (esim. voi tulla joskus hiki vs. KAIKKI KUALEE).
b) onko ongelmalle löydettävissä kiistattomia ja selkeitä syitä
c) onko ongelmasta vain lyhytaikaista haittaa, tai onko varsinainen ongelma vain muutos ja "ongelma" on itseasiassa pitkällä tähtäimellä meille ihmisille ja/tai muulle luonnolle hyödyllinen. Eli kannattaako "ongelmaa" edes pyrkiä poistamaan.
d) voimmeko helpottaa mahdollisia ongelmasta syntyviä lyhytaikaisia haittoja, tai mikäli ongelmasta on todellista pitkäaikaista haittaa, ratkaista ongelman sen alkusyihin tai seurauksiin puuttumalla
e) mikä vaihtoehtoisista ratkaisumalleista on tehokkain ja aiheuttaa mahdollisimman vähän uusia ongelmia, haittoja tai tuntemattomia
f) mille osa-alueille ongelmista tai sen alkusyistä me emme voi etukäteen tehdä mitään (ks. d) ja miten me varaudumme muilla ratkaisuilla ongelman toteutumiseen
g) rinse and repeat. Eli emme elä staattisessa maailmassa. Kun teemme näitä arvioita, tulee arviointia ja reagointia jatkaa maailman tappiin.

Joten. Läpsyttelijöihin.

Ongelma: läpsyttelijät. Ongelman aste: läpsyttelijät tekevät suhteettoman paljon rikoksia, ovat veronmaksajille iso ja tarpeeton nettokustannustekijä sekä tuovat mukanaan kanta-asukkaiden näkökulmasta paljon kulttuurillisia negatiivisia toimintamalleja sekä tapoja. Syy (1) : meillä saa ilmaista rahaa, läpsyttelijöiden kotimaassa ei. Syy (2): läpsyttelijöiden kotimaassa on ikävää, meillä ei ole ehkä niin ikävää. Syy (3): ihmisiä on joissain osin maailmaa ihan liikaa. Tulevaisuuden syy (4): kun ilmasto muuttuu, osassa läpsyttelijöiden kotimaita voi ruoantutanto mahdollisesti edelleen hankaloitua tai läpsyttelijän kotimaa voi mahdollisesti tulla vielä kurjemmaksi tai jopa jäädä veden alla.

Niinpä. Ongelma löydetty. Onkos näillä lähtökohdilla siis looginen ratkaisu läpsyttelijäongelmaan;
(A) tiukennetaan rajakontrollia ja vähennetään houkutustekijöitä
VAI
(B) pyritään estämään maapallon ilmastosyklit pienentämällä globaalissa mittakaavassa täysin merkityksetöntä hiilidioksidintuotantoamme nopeammin kuin kukaan muu samalla tuhoten kotimaisen teollisuuden kilpailuasetelmat aiheuttaen kaikkea ei niin kivaa, mahdollisesti mukaanlukien maahamme massatyöttömyyden?

Hmm.

(Muuten.  Tuo B:kin voi toimia. Jee. Kun olemme konkurssissa, ei tänne ehkä tule enää läpsyttelijöitäkään  )

[Ajattelija2008]

https://www.researchgate.net/figure/Greenland-Ice-Sheet-mass-balance-intracomparison-a-c-Individual-rates-of-Greenland-Ice_fig5_337885435
Mittausten mukaan Grönlannin sulaminen ei ole kiihtynyt 2000 jälkeen. Altimetrian mukaan sulaminen saattaa olla nyt loppumassa.

Ei ole mitenkään selvää, että Grönlannin jäämassa pienenee 2100 mennessä. Muutokset sademäärässä ja jään liukumisessa voivat alkaa lisätä jään määrää. Se tiedetään kuitenkin varmasti, että eteläkärjen jäätikkö on ohenemassa.

Olen skeptinen sen suhteen, että jään määrää voisi pelkistä säätiedoista seurata. Sulamisveden liikettä jäätikön sisällä tuskin tiedetään. Gravitaatiomittauksissa taas kalibraatio on vaikeaa. Jäätikön paksuus on konkreettinen mittari. Jos sulaminen on 200 Gt/v, niin jäätikön pitää ohentua 10 cm vuodessa.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B9780128045886000070
Näköjään Antarktiksen niemimaa on kylmentymässä.

[P]

Sinällään on toissijaista, onko ilmaston lämpeneminen ihmisen aiheuttamaa tai ei. Jos asia on luonnolle, eläimille, ihmisille oikea ongelma, niin se on ongelma olipa aiheuttaja kuka tahansa. Ilmaston lämpenemisen seuraukset Suomessa lienee enemmän sitä, että rajalla on yhä enemmän läpsyttelijöitä jonossa pääsemässä nauttimaan vieraanvaraisuudestamme. Ja mehän tiedämme, että Suomessa päättäjät heihin suhtautuvat...

Se läpsyttelijöiden määrä johtuu järkyttävästä väestönkasvusta, ei mistään ilmastonmuutoksesta.

Esim. Somaleja oli vain pääosin Somaliassa 1950-luvulla noin 2,2 miljoonaa. Suomalaisia oli silloin vähän päälle 4 miljoonaa. Nyt 2021 Somaliassa on 16,4 miljoonaa asukasta, huolimatta siitä, että maasta on muuttanut miljoonia. Suomessakin on noin 20 000 somalia.

"According to the 2019 revision of the World Population Prospects[35][36], the total population was 15,008,226 in 2018, compared to 2,264,000 in 1950. The proportion of children below the age of 15 in 2010 was 44.9%, 52.3% was between 15 and 65 years of age, while 2.7% was 65 years or older.[37]"

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Somalia

Somalian popula maastamuutosta huolimatta on 7,45 kertaistunut vuodesta 1950. Jos Suomessa olisi lisäännytty samaa vauhtia, niin Suomen väkiluku olisi 29,8 miljoonaa..

Ja sama käytännössä Irakin ja Afganistanin kanssa. Molemmat ovat nyt yli 40 miljoonan asukkaan maita, joissa syntyvyys on noin miljoona henkeä per vuosi.

Irakissa ja Suomessa, molemmissa oli noin 4 miljoonaa asukasta 1940-luvulla. Nyt Suomessa on 5,5 miljoonaa ja maassa on kymmeniä tuhansia irakilaisia. Irakissa on väkeä nyt noin 40 miljoonaa.

Kyllä se "ilmastomuutto" johtuu ihan järjettömästi lisääntymisestä yli alueen kantokyvyn.

Joku vuosi sitten valitettiin Irakin vesipulaa. Yhtä paha kuivuus oli kuulemma ollut 1940 luvulla. Juu. Kyllähän se pula vedestä tulee, kun sitä käyttää 4 miljoonan sijasta 40 miljoonaa. "Mutta merkki ilmastonmuutoksestahan" se on.

[insinörtti]

Ainoat jotka oikeasti tekevät havaittavan eron ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen ovat vaikutusjärjestyksessä:

- Pohjoisen pallonpuoliskon kasvukausi
- Kiina
- Jenkit
- Eurooppa

https://www.youtube.com/watch?v=x1SgmFa0r04

Suomi kuuluu tuohon ensimmäiseen porukkaan, jos joku ei tiennyt.

[Roope]

Ekonomistit Ylelle: Ilmastonmuutoksesta on tulossa sokki taloudelle, ja se voi vaikuttaa kaikkeen hinnoista veroihin – katso 11:n ison muutoksen lista

Yle 23.8.2021

Artikkelia lukiessa selviää, että sokkia ei aiheutakaan otsikossa mainittu ilmastonmuutos vaan ilmastonmuutoksen estämisellä perustellut radikaalin ilmastopolitiikan valinnat.

Samanlaista harhautusta tänään:

Yle: Uusi raportti: Ilmastonmuutos uhkaa turvallisuutta ja Suomessa varautuminen on myöhässä 31.8.2021

Ilmastonmuutos muodostaa turvallisuusuhan myös Suomessa, todetaan uudessa raportissa.

Valtioneuvoston tilaama raportti selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia vuoteen 2035 mennessä, jolloin Suomen on määrä olla hiilineutraali. Raportin kirjoittajina on joukko yhteiskuntatieteilijöitä sekä ilmasto- ja turvallisuusasiantuntijoita. Se julkaistaan tänään tiistaina.

Tekstistä käy ilmi, että Suomen turvallisuutta ei uhkaakaan ilmastonmuutos vaan ilmastonmuutospolitiikka.

Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on poliittinen tavoite, eikä sillä ole tekemistä ilmastonmuutoksen etenemisen kanssa kuin etäisesti. Ne riskit ja turvallisuusuhat, jotka liittyvät Suomen ääriradikaaliin ilmastonmuutospolitiikkaan, olisivat vältettävissä toisenlaisella politiikalla.

Raportti jakaa ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset kolmeen tasoon: suoriin, kejuuntuviin ja siirtymävaikutuksiin.

Niin sanotut suorat vaikutukset ovat esimerkiksi hirmumyrskyjä tai tulvia. Ne eivät ainakaan vielä näy Suomessa samassa mittakaavassa kuin vaikkapa tällä hetkellä Yhdysvalloissa.

Hakalan mukaan juuri suorien vaikutusten vähäisyys on vaikuttanut siihen, ettei ilmastosta ja turvallisuudesta juuri puhuta Suomessa.

Ulkopoliittisen instituutin Emma Hakala ei sitä myönnä, mutta ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset Suomelle tulevat jatkossakin olemaan kaiken todennäköisyyden mukaan pieniä, eikä niistä saa todellisia turvallisuusuhkia, toisin kuin esimerkiksi maahanmuutosta.

Uhat syntyvät kuitenkin niin sanotuista ketjuuntuvista ja siirtymävaikutuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät poliittisissa päätöksissä ja kehityskuluissa.

Ketjuuntuvia turvallisuusvaikutuksia ovat raportin mukaan muun muassa yhteiskunnan polarisaatio, taloudellinen ja alueellinen eriarvoistuminen sekä maahanmuuttopaineiden kasvu.

Erityisesti polarisaatio ja eriarvoistuminen voivat kiristää yhteiskunnallista keskustelua ja aiheuttaa jopa konflikteja.

– Jos ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat yhteiskunnan huonossa asemassa oleviin ja huonontavat heidän asemaansa entisestään, on mahdollista, että yhteiskunnallinen keskustelu kiristyy. Silloin voi purkautua levottomuuksia, Hakala sanoo.

Hänen mukaansa polarisaatio ei ole Suomessa toistaiseksi kasvanut, mutta esimerkiksi turpeen polton lopettamisestä käydyssä keskustelussa reaktiot ovat olleet paikoin voimakkaita.

Hakala puhuu edelleen ilmastonmuutoksen vaikutuksista vaikka tarkoittaa ilmastopolitiikan vaikutuksia. Esimerkiksi turpeen polton tiukka lopettamisaikataulu oli hallituksen älynväläys, eikä sitä voi panna ilmastonmuutoksen piikkiin. Päätös tai aikataulu eivät vaikuta havaittavasti ilmastonmuutoksen seurauksiin.

"Maahanmuuttopaineiden kasvu" ratkaistaan raja- ja maahanmuuttopolitiikalla, jos halutaan ratkaista. Ilmastonmuutos ei ole aiheuttamassa maahanmuuttopaineisiin mitään uutta, mitä islam ja väestöräjähdys ei jo lisääntyvässä määrin aiheuttaisi.

Hakalan mukaan polarisaation ja eriarvoisuuden uhka kasvaa suuremmaksi sitä mukaa, mitä pidemmälle ilmastopäätöksiä lykätään.

Vaarallisinta on, jos päästövähennyksiä tehdään kiireen vuoksi epädemokraattisesti. Hän kertoo esimerkin Kiinasta, missä hiilen jakelu talojen lämmitystä varten kiellettiin nopeassa aikataulussa.

– Se oli katastrofaalinen toimenpide köyhille. Epädemokraattisesti suunnitellut ja dramaattiset toimenpiteet ovat huonoja. Ja pelkona on, että niihin myös mennään, kun ilmastonmuutosta pitää hillitä kiireellä.

Suomi voisi halutessaan ottaa ilmastopäätöksissä muun Euroopan lailla 15 vuoden aikalisän vuoteen 2050, niin ei tarvitsisi tehdä kiireessä typeriä ja epädemokraattisia päätöksiä. Mutta hallituksella on olevinaan niin kiire, ettei päätöksiä ehditä perustella, eikä vaihtoehdoista keskustella (eivätkä toimittajat esittää kysymyksiä), koska Suomen pitää pelastaa maailma nyt heti.

Ilmastopäätöksiä ei silti pidä tarkastella siitä näkökulmasta, seuraako niistä mahdollisesti protesteja tai eriäviä mielipiteitä, korostaa Hakala. Ratkaisuissa pitää sen sijaan nojata tutkittuun tietoon.

– Pitää hyväksyä, että ilmastotoimia pitää tehdä, mutta pitäisi olla hyvin tutkittu tai selvitetty, miten esimerkiksi ihmiset köyhyysrajan alapuolella selviävät niistä.

Totta kai päätöksiä pitää tarkastella myös siitä näkökulmasta, miten niihin suhtaudutaan. Etenkin kun esimerkiksi "tunnin junia" ilmastotekoina lobbaavan hallituksen politiikka ei nojaa tutkittuun tietoon.

En tunne raporttia laatineen Hakalan taustoja, mutta tuskin sattumaa, että hän ei viittaa tutkitulla tiedolla esimerkiksi ilmastopolitiikkaan pantujen miljardien eurojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

[mannym]

[quote author=Utopi link=topic=565.msg3344459#msg3344459
Lisäpohdintaa tästä.

Miksi eteläisellä pallon puoliskolla co2 -lukemat ovat alhaisempia kuin pohjoisella pallonpuoliskolla?
[/quote]

Maapinta-alasta suurin osa on pohjoisella pallonpuoliskolla ja sen myötä se vaihtelu on pohjoisella pallonpuoliskolla paljon suurempaa kuin eteläisellä.

[Isagoge]

Miksei Australiassa ja Afrikassa näy CO2-päästövanoja, vaikka kummassakaan ei taida olla paljoa metsää, mutta ihmisiä ja kulutusta kuitenkin pakosti jonkinverran? Etelä-Amerikassa sensijaan on sademetsiäkin, mutta Amazonian kohdalla on itseasiassa suurempi CO2 -pitoisuus kuin mitä sen ympärillä on.

Tässä on linkki NASA:n julkaisemaan hyvin opettavaiseen animaatioon, jossa on esitetty visuaalisesti vuotuiset hiilidioksidipäästöt ja niiden imeytyminen:

https://www.youtube.com/watch?v=x1SgmFa0r04

Pohjoiselta pallonpuoliskolta tosiaan päätyy ilmakehään paljon enemmän hiilidioksidia kuin eteläiseltä puoliskolta, ja syy tähän on jäsen Mannymin ansiokkaasti toteama fakta siitä, että mannerta on paljon enemmän pohjoisella pallonpuoliskolla kuin eteläisellä. Kasveja ja niiden mätänemisen ja respiraation tuottamia päästöjä on siis enemmän pohjoisessa kuin etelässä, ja myös ihmistoiminnan ilmakehään lisäämä hiilidioksidi on pohjoisessa sekä mannerten sijainnin että yhteiskuntien kehitystason takia suurempaa kuin etelässä.

Koska luonto päästää vuosittain ilmakehään valtavasti enemmän hiilidioksidia kuin ihminen, Australiassa ja Afrikassa päästöt eivät näytä suurilta animaatiossa. Tämä ei tietenkään ole mikään argumentti sen puolesta, että ihmisen päästämillä kasvihuonekaasuilla ei olisi merkitystä ilmaston lämpenemisen kannalta. Esimerkiksi Afrikka vain yksinkertaisesti on päästänyt ja vieläkin päästää niin vähän ihmisperäistä hiilidioksidia ilmakehään, että sen merkitys globaalin lämpenemisen kannalta on hyvin pieni. Afrikan väestönkasvu ei siis ole mikään oikeasti relevantti syy ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden nousulle tähän mennessä. Samalla tavalla voidaan selittää Australian vähäinen näkyvyys kasvihuonekaasupäästöissä.

Linkkaamani animaatiota katsottaessa pitää tajuta vielä yksi tärkeä asia: koska suurin osa ilmakehään päätyvistä hiilidioksidipäästöistä on peräisin luonnosta ja luonnon nettonielut ovat kasvaneet, suurin osa niistä imeytyy myös luonnon nieluihin. Sen ylijäämän, joka ei imeydy luonnon nieluihin, tuottavat suhteellisen kehittyneet valtiot (Kiina, USA, Intia, EU jne.).

[mannym]

Tämä olisi varmaan paremmin todettavissa jos oco-2 kuvantamisen asteikkoa ei olisi katkaistu kohdasta 415ppm (niin pohjoisen pallonpuoliskon kokonaisuudessaan tummempi sävy olisi selitettävissä, jos siellä asteikon yläpäässä on kovempia pitoisuuksia kuin mitä kuva itseasiassa kertoo)? Tai itse jotenkin nyt huomaan sen niin.

Katsokaas kun vaikka pohjoisella pallonpuoliskolla onkin enemmän maa-alaa, niin siellä on myös enemmän puhtaampaa siperiaa , mikä taas näkyy selkeästi vaaleampana ja "normaalimpana" asteikolla. Pitäisikö siis verrata ihmisasutuksen pinta-aloja eika maa-aloja? @mannym?

Miksei Australiassa ja Afrikassa näy CO2-päästövanoja, vaikka kummassakaan ei taida olla paljoa metsää, mutta ihmisiä ja kulutusta kuitenkin pakosti jonkinverran? Etelä-Amerikassa sensijaan on sademetsiäkin, mutta Amazonian kohdalla on itseasiassa suurempi CO2 -pitoisuus kuin mitä sen ympärillä on.

Miksei myöskään vesialueiden väri vaihtele kuten maa-alueiden väri vaihtelee, jos levälautat kuluttavat hiilidioksidia kasvaessaan, ja laivat kulkevat tiettyjä reittejä?

Ihmisasutuksen pinta-alat ei kovin suuresti noissa OCO-2 kuvauksissa näy, Kiinaa lukuunottamatta, mutta kyllä siellä näkyvät sademetsät, jotka sen lisäksi että imevät CO²:hta itseensä, röyhtäisevät sitä myös massiivisesti ilmakehään.

Pohjoisella pallonpuoliskolla kun on enemmän metsää niin kesäisin siellä hiilidioksiditasot nousevat melkoisesti ja talvella ne sitten laskevat, kun yhteyttäminen loppuu ja mätäneminen.

Vaikka normaalisti en vox:ista pidä niin niillä on kuitenkin esillä vanha OCO-2 video jossa näkyy miltei koko vuosi. https://www.youtube.com/watch?v=fJ0o2E4d8Ts

[Radio]

Eihän tuossa Gretan näkemässä uhkaavassa kasvien rakastaman hiilidoksidin määrän kasvussa ole mitään kummallista. Saattaa kyllä muuttaa hitaasti telluksen muutoinkin tapahtuvaa luonnollista ilmastonmuutosta. Ja lehmätkin pieree.
Fotosynteesi on kieltämättä monimutkainen prosessi, jonka vain kasvikunta osaa. Olisiko mahdotonta kehittää samoin toimiva teollinen ratkaisu? CO2 + H2O ja aurinkoa = happea ja hiiltä!
Huuhaata ehkä, mutta ei sen pahempaa kuin kuvitella pienen Suomen kurjistaminen viilentäisi maapalloa.

[Radio]

Korostan ja alleviivaan Perussuomalaisen puolueen linjan siirtolaisuuteen olleen jo vuosia ollut maassamme ainoa järkeen perustuva. Muiden puolueiden linja on ollut sekoitus hulluutta, hyväuskoisuutta, typeryyttä ja ahneutta.
Nyt PS odottaa vain samanlaista lehmänkäännöstä myös ilmastonmuutoksen suhteen. Vielä jää purtavaksi rooli EU:ssa, ovimattona vai ei. Kansallisvaltion itsenäisyyden halpamyynti ja omintakeisen kulttuurimme tuhoko on tavoite eurosvoilla?