Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[jmk]

Käsitin että kahdeksan tunnin kuluessa 5000ppm, eli 5000ppm/8h=625ppm/h
Eikö se silloin tarkoita että keskimäärin 625ppm (?) puhutaankin kokonaisaltistuksesta.

Onkohan keskiarvon käsite jotenkin outo?

Jos 8 tunnin aikana pitoisuus on koko ajan vakio 5000 ppm, niin silloin siinä on keskimäärin 5000 ppm.

Tai jos 4 tuntia on 4000 ppm ja 4 tuntia 6000 ppm, niin silloin siinä on keskimäärin 5000 ppm.

Permissible Exposure Limit (PEL) for CO2 of 5,000 parts per million (ppm) (0.5% CO2 in air) averaged over an 8-hour work day (time-weighted average orTWA).

[Faidros.]

Teemu Keskisarjan kolumni siitä, kuinka Suomen metsät säilyivat, eikä niitä vain riistetty avohakkuiksi kerralla. Suosittelen vahvasti.

https://www.aarrelehti.fi/kolumnit/artikkeli-1.1508939

Suomen nimeksi olisi sopinut Puutavararannikko, koska vienti perustui yksipuolisesti yhteen luonnonvaraan kuten "banaanivaltioissa", kirjoittaa Teemu Keskisarja
---
Kysymys on tietysti rannaton ulko- ja sisäpolitiikan, kulttuurin sekä yhteiskunnallisten olojen kannalta. Osavastaukseksi sopii kuitenkin tarjota raaka-aineen hallitsemista. Suomen metsät eivät autonomian ja kansallisen kapitalismin aikakausilla päätyneet ylikansallisiin käsiin. Tehtailijat olivat jo 1800-luvulla intresseiltään suomalaisia, vaikka eivät suomenkielisiä tai kovin kansallismielisiäkään.

Puutavara-afääri oli rakenteiltaan erilainen kuin norsunluu- ja banaaniafäärit. Sikälikin, että raaka-aineella oli Suomessa täysvaltaisia omistajia, joille varisi osa teollisuuden voitoista. Ensimmäisessä saharyntäyksessä 1870-luvulla solahti Kymijokeen miljoona puoli-ilmaista tukkia, mutta aikanaan myyjät oppivat pitämään puolensa. Metsänomistajista muodostui markkinavoima muiden markkinavoimien joukkoon.

Lainsäätäjä pysäytti 1920-luvun Lex Pulkkisella firmojen metsämaan ostot ja pönkitti talonpoikain aseman. Torpparit ja mäkitupalaiset vapautuivat pientilallisiksi. Tätä kehityspolkua pitkin Suomi kulki historioitsija Kai Häggmanin sanoin "metsän tasavallaksi".

Metsäasioista toki riideltiin aina. Jotkut toimijat olivat väkevämpiä kuin toiset, mutta mikään kartelli ei voinut pakottaa kauppoja mielivallalla. Puunjalostajien kanssa kilpailivat lukuisat pikkusahat. Suomen tasavallan monisärmäinen metsäklusteri ei muistuttanut siirtomaiden plantaaseja ja viidakkometsälöitä.

Suomalaiset industrialistit rakensivat tehtaanpiipputaajamiaan omalla tavallaan yleishyödyllisesti. Suhdanne­herkällä alalla tuli herkästi yritysruumiita. Suurteollisuus olisi kaivannut edullisempia kantohintoja ja enemmän ikiomia metsiä. Silti sirpaleinen omistus palveli paremmin yhteiskuntaa. Politiikkaa vakauttivat metsärahat maakansan sukanvarsissa ja puut korkoa kasvavana säästötilinä tai katovuoden viimeisenä turvana. Pelkkä viiden hehtaarin peltotilkku ei välttämättä riittänyt syyksi vastustaa kommunismia.
---

Loput linkistä

[Roope]

Ekonomistit Ylelle: Ilmastonmuutoksesta on tulossa sokki taloudelle, ja se voi vaikuttaa kaikkeen hinnoista veroihin – katso 11:n ison muutoksen lista

Anna Karismo

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa talouteen ja talousennustuksiin? Lähivuosina ei vielä kovin paljoa, mutta pidemmällä aikavälillä rajustikin.

Näin voi tiivistää 14 ekonomistin arviot Ylen kyselyssä. Heidän mielestään on selvää, että usean vuoden päähän ulottuvat talousennusteet vaikeutuvat huomattavasti ilmastonmuutoksessa.

Tähän asti on ajateltu, että siirtymä kohti ympäristön paremmin huomioivaa talousjärjestelmää on sulava ja kitkaton. Nyt on alkanut näyttää mahdolliselta myös äkillinen jytky, jossa jonkin luonnonkatastrofin seurauksena joudutaan tekemään pikaisia päätöksiä.

Kokosimme ekonomistien sähköpostivastauksista ja haastatteluista 11 kohdan listan siitä, mitä taloudessa voi olla luvassa.

Yle 23.8.2021

Artikkelia lukiessa selviää, että sokkia ei aiheutakaan otsikossa mainittu ilmastonmuutos vaan ilmastonmuutoksen estämisellä perustellut radikaalin ilmastopolitiikan valinnat.

1. Raaka-aineista pulaa

Ilmastotieteilijät ennustavat maapallon lämpenemisen lisäävän sateita talvikuukausina ja kuivuutta kesäisin. Sekä myrskyjen aiheuttamia metsätuhoja että tuhohyönteisiä esiintyy Suomessakin tulevaisuudessa todennäköisesti nykyistä enemmän Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n mukaan.

Kuivuus lisää esimerkiksi metsäpalojen mahdollisuutta.

– Nämä ilmiöt voivat vaikuttaa myös vientiteollisuuden keskeisen raaka-aineen saatavuuteen ja hintoihin, VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen arvioi.

Jäi sitten kokonaan mainitsematta, että metsän kasvun ja tuottavuuden oletetaan nousevan ilmaston lämmetessä.

2. Taloussokkeja edessä

Kun hiilidioksidipäästöt ovat aiemmin olleet ilmaisia, nykyisin ilmakehän saastuttamisesta peritään korvausta. Yhä useampi ala liitetään jatkossa päästökauppaan, jolloin yritykset joutuvat ostamaan päästöoikeuksia.

Tässä "tuotantosokissa" osa teknologiasta ja tuotantolaitoksista muuttuu kannattamattomiksi. Jotkut koneet ja laitteet menettävät täysin arvonsa.

Aiempien investointien kannattamattomaksi tekeminen on pitkälle poliittinen valinta, kun inframuutosta kiirehditään liian nopeasti ja väärin suunnattuna symbolipoliittisista syistä (esim. puhtaamman hiilivoimalan käynnistämisen estäminen, ydinvoimaloiden sulkeminen ja uusien rakentamisen vaikeuttaminen).

3. Hinnat voivat nousta

EU:n päästöoikeuksien hinta on jo noussut jyrkästi viime vuodesta lähtien. Jos päästöjen hinta maailmanmarkkinoilla moninkertaistuu, seurauksena voi olla jopa vuonna 1973 alkaneen öljykriisin kaltainen hintasokki maailmantaloudelle, ekonomisti Jean Pisany-Ferry kirjoittaa tuoreessa analyysissään(siirryt toiseen palveluun).

– Jos muutoksia ei aleta tehdä ajoissa, voi tulla sokkeja, joissa joko ympäristön ääri-ilmiöt kasvavat niin suuriksi, että on pakko tehdä nopeasti jotain, tai sitten poliittisilla päätöksillä joudutaan hirveässä kiireessä tekemään päästövähennyksiä, EVA:n pääekonomisti Sanna Kurronen sanoo.

Kun ilmastonmuutos samalla pakottaa yrityksiä investoimaan uuteen teknologiaan, ne siirtävät laskua hintoihin. Kuluttajahinnat voivat ainakin alkuun kallistua. Inflaation kiihtyessä keskuspankeille tulee painetta nostaa korkoja.

Tämäkin täysin keinotekoinen ilmastopolitiikalla luotu ongelma, kun EU (kymmenen prosenttia päästöistä) ei pysty valinnoillaan vaikuttamaan ilmastonmuutokseen kuin minimaalisesti.

EVA:n Kurrosen ajatus, että ympäristön ääri-ilmiöihin voisi vaikuttaa nopeasti tehdyillä päästövähennyksillä, on uskomattoman lapsellinen, mutta kun toimittaja päästää sen kommentoimatta juttuun saakka, se lienee ihan tarkoituksellista propagandaa.

4. Alueiden kehitys erkaantuu

Kun hiilipäästöjen hinta nousee, se voi vaikuttaa joidenkin alojen tuotannon mahdollisuuksiin ja kannattavuuteen jyrkästikin, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä arvioi.

– Rajoitusten kohteina olevat toiminnot ja teknologiat kärsivät, ja niiden korvikkeet ja korvikkeiden kehitystyö hyötyvät.

Ilmastopolitiikan valintoja.

5. Verotulot jaetaan uudella tavalla

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös verotukseen ja siihen, miten yhteistä pottia jaetaan.

– Jo nyt on suunnitteilla hiiliveroja ja hiilitulleja. Hiiliperusteiset verot nousevat ja toisella puolella vähähiilisiä investointeja tuetaan, Sosten Jussi Ahokas sanoo.

Kasvihuonepäästöistä kerättävät haittamaksut iskevät joihinkin väestöryhmiin pahemmin kuin toisiin.

Ilmastonmuutoksella perusteltuja valintoja oman poliittisen agendan jatkeeksi.

6. Tuottavuus kärsii

Sään ääri-ilmiöt kuten tulvat tai lumimyrskyt voivat konkreettisesti estää työntekijöitä pääsemästä työpaikoilleen. Helleaallot vaikuttavat myös työntekijöiden jaksamiseen.

YK:n mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset työpaikoilla voivat johtaa valtaviin tuottavuuden menetyksiin jo tällä vuosikymmenellä.

Sään ääri-ilmiöt kuten pakkaset.

7. Iskuja valtioiden talouteen

Jo päätetyillä ilmastotoimilla maailmanlaajuinen talouskasvu saattaa heikentyä. Ilman mitään toimenpiteitä kurssin kääntämiseksi lasku voi nousta moninkertaiseksi.

[...]

Ilmastoriskejä liittyy niin kansainväliseen kauppaan, tuotantoketjuihin kuin maailman muuttoliikkeisiinkin eli ilmastopakolaisuuden yleistymiseen.

– Ilmastotoimilla voimme vaikuttaa omaan ja muun maailman kykyyn vähentää ilmastoriskejä. Jos ilmaston lämpenemistä ei pysäytetä, maailman talousjättien ilmastoriskit näkyvät myös Suomessa, Marttinen ennakoi.

Ilmastoagenda paljastuu aina somasti tuosta annetusta oletuksesta, että on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko ääriradikaali suomalainen ilmastopolitiikka ja sen oheisvaikuttaminen ilmastonmuutoksen pysäyttämisen nimissä tai sitten "business as usual", jota esittää IPCC:n raporteissa oletuksiltaan mahdoton RCP8.5-kauhuskenaario.

Oikeasti Suomen symbolipoliittisella kiirehtimisellä ei saavuteta hyväksyttävää etua verrattuna siihen, että suureen inframuutokseen varattaisiin aikaa edes sen verran kuin muualla EU-maissa. On iso ero, laihduttaako 10 kiloa kahdessa viikossa vai kahdessa kuukaudessa, etenkin jos odotettavissa on toinen vastaava rupeama heti perään.

Ihan oikea ilmastopakolaisuus ei ole todellisuudessa mainittava ongelma muun maahanmuuton rinnalla. Ongelma onkin maahanmuuttopolitiikassa, joka mahdollistaa kehitysmaista Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen.

8. Talouden mittaristo uusiksi

EVA:n Sanna Kurrosen mukaan taloustieteessä haetaan jo(siirryt toiseen palveluun) uusia tapoja huomioida biodiversiteetti ja talouden luontovaikutukset kansantalouden tilinpidossa.

Luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston tila on syytä ajatella luontovarallisuutena, jonka kuluminen pitäisi Kurrosen mielestä ottaa huomioon.

– Ilmastopäästöille mittareita on jo, mutta luontokadon osalta mittaristo on vielä pahasti vajavainen, hän sanoo.

9. Suomen metsätalous muuttuu

Muiden raaka-aineiden ohella ilmastonmuutos voi tuoda häiriöitä puumarkkinoille. Suomen metsäsektori on toistaiseksi välttynyt pahoilta tuhoilta, jotka ovat koetelleet monia muita maita.

– Pitkät hellejaksot nostavat niiden todennäköisyyttä, joten alalla luonnollisesti mietitään varautumista, Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström sanoo.

Ääri-ilmiöt ovat yllättäviä, ja siksi niiden ottaminen huomioon lyhyen aikavälin talousennusteissa on vaikeaa.

Jo toinen kohta, jossa olisi ollut syytä mainita ilmaston lämpenemisen vaikutus metsän kasvuun, koska sillä voi olla valtava positiivinen merkitys Suomelle. Ei mitään.

10. Tulevaisuus on sumuisempi

Ilmastonmuutos on pidemmän ajan ilmiö, joka on todella vaikea upottaa tyypillisiin talousennusteisiin, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen arvioi. Se olisi kuitenkin tärkeää etenkin pitkissä ennusteissa.

– On selvää, että pitkän aikavälin ennusteissa ilmastonmuutos otetaan jatkossa huomioon, vaikka se luultavasti on hyvin vaikeaa, Sorjonen sanoo.

Samaa mieltä on STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Lyhyen aikavälin ennusteisiin ilmastonmuutos ei tätä nykyä juuri vaikuta.

Ilmastonmuutos on ilmiönä erinomaisen hyvin ennustettava verrattuna siihen, mitä ilmastonmuutoksella pelottelulla voidaan mahdollisesti vielä saada aikaan.

Tyhjästä polkaistussa ilmastonmuutosbisneksessä on kyse triljoonista dollareista. Vain kolme vuotta sitten perustettu Extinction Rebellion, jolla on tukijansa Suomen eduskuntapuolueissa ja hallituksessa asti, ajaa länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän kaatamista.

11. Lopulta hyvinvointi lisääntyy

Pitkällä aikavälillä hiilineutraaliuden saavuttaminen parantaa ihmisten hyvinvointia, kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat pahimmat kielteiset vaikutukset saadaan torjutuiksi.

Panostukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen avaavat mahdollisuuksia, Kuntarahoituksen Timo Vesala sanoo.

Jotta ekologisesta kriisistä saadaan ote, tarvitaan tulevina vuosina talouden rakennemuutosta. Se edellyttää suuria investointeja ja roimasti uutta tutkimusta.

– Investoinnit vihreään siirtymään voivat kiihdyttää innovaatioita ja tuottavuutta, ja edesauttaa siten pääsemistä paitsi kestävämmälle myös korkeammalle pitkän aikavälin kasvu-uralle, Vesala sanoo.

Investoinnit ovat kapitalistisen rahatalouden moottori, kun ne luovat talouteen tuloja, Jussi Ahokas selittää.

Lopuksi taas tuo, että on valittavana vain kaksi toisensa poissulkevaa vaihtoehtoa, joista toinen on "ilmastonmuutoksen aiheuttamat pahimmat kielteiset vaikutukset" ja toinen "edellyttää suuria investointeja", jotka "luovat talouteen tuloja". Kumman valitset?

Tuttua Anna Karismo -laatua.

[Ajattelija2008]

Ylen linkissä Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu väittää, että ilmastonmuutos pudottaa joidenkin maiden BKT:tä kymmeniä prosentteja.

Alan miettiä, elänkö parodiauniversumissa, kun "pääekonomistin" osaaminen on tätä tasoa. Ilmastonmuutos on parantanut maataloutta kaikkialla ja sen takia jokainen maa maapallolla on hyötynyt ilmastonmuutoksesta. Tulevaisuudessa hyötyä tulee lisää.

Ei ole toimittajan vika, että haastatellut ekonomit puhuvat järjenvastaisia. Ylen artikkeli on ikään kuin uskontunnustus, johon on koottu 14 imaamia kertaamaan uskonnon pyhiä totuuksia.

[Roope]

Kerttu Kotakorpi kertoo kirjassaan, millainen Suomi on ilmastonmuutoksen vaikutuksesta 80 vuoden päästä.

Kotakorpi ei valinnut arvionsa pohjaksi ilmastomallia kaikkein optimistisemmasta päästä, koska sellaiseen ei hänen mukaansa ole perusteita nykytiedon valossa.

Kirja kertoo, että ihmiskunnan kasvihuonepäästöjen vaikutus maapallolle tulevan auringon säteilyn tehoon kasvaa valitun mallin mukaan noin 8,5 wattia neliömetriä kohden, mikä on merkittävä määrä lisää lämmitystä koko maapallon pinnalle joka ikinen päivä. Tällä mallilla lämpötila maapallolla nousee nykymenolla vuosisadan loppuun noin neljä astetta. Mutta Suomessa siis vielä enemmän.
...

Kansan Uutiset 10.4.2021

Kuten arvelinkin.

Meteorologi Kerttu Kotakorven kirjaansa valitsema malli ei tosiaankaan ole optimistisemmasta päästä, eikä edes todennäköisin, vaan kaikkein pessimistisin ja erittäin epätodennäköiseksi muuttunut RCP 8.5 -skenaario, jonka valitsemiseen ei ole enää nykyaikana mitään muita perusteita kuin pelottelu. RCP 8.5 -skenaariossa muun muassa oletetaan, että öljynkulutus vain kasvaa ja hiilenkulutus peräti kymmenkertaistuu vuoteen 2100 mennessä, mikä on nykytiedon valossa mahdoton ajatus.

RCP 8.5 on alunperinkin tarkoitettu yhtä vähän ilmastoennusteeksi kuin THL:n surullisenkuuluisa eksponenttilaskelma koronaennusteeksi. Molempien tarkoitus on ollut olla kehityksen äärirajoja havainnollistava teoreettinen mielikuvitusskenaario, mutta poliittisten päämäärien saavuttamiseksi niitä on käsitelty julkisuudessa kuin ihan oikeita ennusteita. Kun valtamedia uutisoi jostain ilmastonmuutokseen liittyvästä kohututkimuksesta, sen oletukset perustuvat useammin kuin yhdeksän kertaa kymmenestä juuri RCP 8.5 -skenaarioon.

Meteorologi Kerttu Kotakorvella olisi ollut nyt uuden IPCC:n raportin jälkeen tilaisuus pelastaa kasvonsa myöntämällä, että hups, tuo 8.5-skenaariohan todetaan raportissa kaikkein epätodennäköisimmäksi (mikä oli toki selvää jo muutenkin), mutta ei.

Suomi vuonna 2100

Meteorologi Kerttu Kotakorpi ennustaa säätä yleensä lähipäiville, mutta nyt hän tekee ennusteen 80 vuoden päähän. Suomen neljä vuodenaikaa ovat muuttumassa hähmäisiksi, ja eniten mullistuu talvi, sanoo ilmastonmuutoksen seurauksiin perehtynyt Kotakorpi.

[...]

"Globaalisti lämpötila nousee optimistisen arvion mukaan kaksi astetta, mutta Suomessa tuplaten. Kesällä on ehkä sen 2–3 astetta nykyistä lämpimämpää, talvella vielä enemmän."

[...]

KULUVAN kesän "äärevät" sääilmiöt ovat yllättäneet myös Kotakorven. Niihin kuuluvat Suomen helteet, Kanadan ennätyksellisen paha kuivuus ja Välimeren lämpöaalto. Sisiliassa mitattiin Euroopan lämpöennätykseksi 48,8 astetta.

"Vähän huolettaa, millaista on 10 tai 20 vuoden päästä, kun nyt on jo tällaista."

Kotakorpi onkin saanut viestejä siitä, että nythän on jo sellaista kuin kirjan ennusteessa. Välillä hän mietti, antaako kirja liian valoisan kuvan.

"Olen kuitenkin kirjoittanut siitä, mitä tutkimuksissa sanotaan."

Kotakorpi on käyttänyt päästöskenaariota, joka on suurimmassa osassa ilmastonmuutostutkimuksia. Siinä kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus maapallolle tulevan auringon säteilyn tehoon kasvaa noin 8,5 wattia neliömetriä kohti.

Helsingin Sanomat 24.8.2021

Kotakorpi on käyttänyt päästöskenaariota, joka on suurimmassa osassa ilmastonmuutostutkimuksia.

Mitä ihmettä tuo on tarkoittavinaan?

Kotakorpi esittää IPCC:n raportin vastaisesti kaikkein epätodennäköisimmän ääriskenaarion todennäköisimmäksi ja vielä ennusteeksi, jollaiseksi mallin tekijät eivät sitä koskaan tarkoittaneet. Samalla hän vähättelee nykytiedon valossa todennäköisintä kehityspolkua optimistiseksi arvioksi.

Mitäs jos joku journalisti viimein tarttuisi tähän valehteluun, kun ainakaan työnantajalla ei näköjään ole siihen haluja?

[Lalli IsoTalo]

... On itsensä huijaamista, jos kuvittelee, että maksamalla enemmän jostain tuotteesta päästökompensaation nimissä ...

Jeps! Tämä on hyvä ajatus, jota jatkan omaan suuntaani. Rahalla ei päästökompensaatiosta pitäisi selvitä, vaan ilmastoteoilla.

Pitäisi siis perustaa julkinen ilmastokompensaatiopankki, johon voivat vapaaehtoisesti liittyä kaikki ilmastosta huolestuneet kansalaiset, erityisesti poliitikot ja kansalaisaktivistit. Muiden kuin vapaaehtoisten EI oleteta osallistuvan.

Jotta asiakkaat voisivat tehdä tekoja, joita pitävät ilmastolle vahingollisina, kuten lentäminen ja bensa-autolla ajaminen, heidän pitäisi ensin etukäteen tallettaa tililleen ilmastotekoja, kuten vaikkapa sellaisen maa-alueen hankinta, jossa ei kasva puita, ja sitten puiden istuttaminen tälle alueelle. Se olisi vähän kuin verenluovuttamista, sillä erotuksella että luovutettaisiin hikeä.

Alue voidaan ostaa kimpassa riihikuivalla käteisellä, mutta taimenet pitää itse hankkia ja istuttaa. Jos tarpeellinen määrä taimia on hengissä vielä vuoden päästä, ilmastopankki myöntää asiakkaalleen päästökompensaatiopassin tai käyttä''jäkohtaisia päästökompensaatioseteleitä, jotka antavat luvan esimerkiksi luvan lentää määrän x päästökompensoituja kilometreja, ilmastokompensaatioluokassa. Tai laittaa auton tuulisiin "ilmastokompensoitu auto" -tarran.

Tällä tavoin ilmastosta huolestuneet voisivat tehdä asian eteen jotain muutakin kuin istua ruuhka-aikaan Mannerheimintiellä. Muita kuin vapaaehtoisia ei menettely siis koskisi. Moraalisäteilijät voisivat sitten moraalisäteillä jolloin todellisella konkreettisella asialla, ja ilmasto kiittäisi. Win-win!

Olisko tämä vapaaehtoinen maailmanparantaminen/pelastaminen omalla työllä jotenkin liian radikaali ajatus?

Hommaforumin ylläpito tekee sitä joka päivä, ylläpitämällä palkattomasti tätä keskustelualustaa. Sen yksi oheistuote on vähentää ihmisten roudausta vähäisen energiankulutuksen alueelta korkean energiankulutuksen alueelle, koska siitä äiti Gaia ei tykkää.

Myös Homman kirjoittajat osallistuvat mm. tähän ilmastotyöhön hyväntekeväisyyspanoksella, jota ei voida sanoa ihan vähäiseksi.

Ilmastokompensaatiopankin perustamisessa ja ylläpidossa olisi varmaankin jotain käytännön hankaluuksia, joita en suurten linjojen ajattelijana  varmaankaan ole ottanut huomioon.

[mannym]

Utopin biomassa-ajatelmia osa I

Koska yhteiskunta ja media keskittyy vatkaamaan CO2 -päästöjä, ajattelin ryhtyä vatkaamaan yhtälön toista puolta, eli O2 -kulutusta. Tietenkin, koska olen päinvastointyyppi.

Hiildioksidin CO­² pitoisuus ilmakehässä vaihtelee suuresti sen mukaan missä sitä mitataan. Mutta asetetaan se kontekstiin.

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on 415±15 / 1 000 000.
Hapen O määrä ilmakehässä on 210 000±10000 / 1 000 000.
Metaanin määrä ilmakehässä on 1,8 ±0,2 / 1 000 000.
Merten PH luku on 8.1±0,3.

Jos lasketaan karkealla tasolla viisihenkisen perheen hengittämiseen tarvittavan happimäärän mukaan vuodessa tarvittava kasvava biomassa, tarvitaan lähes tuhat kiloa biomassaa vuodessa.
5x525gx365d=958kg

Aika paljon. Ottaen huomioon, että kasvatettu massa pitäisi jäädä olemaan, eikä polttaa tai syödä tai antaa mädäntyä takaisin kiertoon.

Tähän kannattaa ottaa vielä huomioon se mistä ilmakehän happi on peräisin. 30% on peräisin maanpäällisistä lähteistä kuten kasvillisuudesta. 70% on peräisin meristä, tarkemmin planktoneista.

Kun Hapen määrän vaihtelu on suurempaa kuin väitetty väheneminen, niin ei sitä happea hengittämällä pois kuluteta. Kun tieteen mukaan ilmakehän happipitoisuus on vähentynyt 0,7%:lla 800 000 vuodessa, niin se tarkoittaa laskua luvusta 211 470 / 1 000 000, lukemaan 210 000 / 1 000 000.

Tätä samaa rataa jatkaen, kestää muutamia miljoonia vuosia ennen kuin on aihetta huoleen.

[Golimar]

X

Ilmastonmuutoskeskustelussa hiilidioksidia käsitellään yleensä kaiken pahan alkuna, mutta siitä on myös etua. Missä tämä on mahdollista? Tietenkin kasvihuoneissa, esim. tomaatin viljelyssä.

Kun hiilidioksidikaasua syötetään kasvihuoneeseen, jossa kasvatetaan tomaatteja, kurkkuja tai lehtisalaattia, se tehostaa fotosynteesiä, mikä tuottaa vahvempia ja terveempiä kasveja sekä suurempia satoja.

Normaalin ilman hiilidioksidipitoisuus on noin 400 ppm, mutta useimmat kasvit menestyvät paremmin ympäristössä, joiden hiilidioksidipitoisuus on 600 – 1 000 ppm. Kun hiilidioksidia lisätään kasvihuoneen ilmaan, tomaatti-, kurkku- ja lehtisalaattisato saattaa lisääntyä jopa 25–30 prosenttia. Lisäksi hiilidioksidin lisääminen aikaistaa satokautta ja parantaa kasvien kykyä vastustaa tauteja ja tuhoeläimiä.

X

https://linde-stories.com/fi/isompia-parempia-ja-maukkaampia-tomaatteja-hiilidioksidilla/

[Vedonlyöjä]

X

Ilmastonmuutoskeskustelussa hiilidioksidia käsitellään yleensä kaiken pahan alkuna, mutta siitä on myös etua. Missä tämä on mahdollista? Tietenkin kasvihuoneissa, esim. tomaatin viljelyssä.

Kun hiilidioksidikaasua syötetään kasvihuoneeseen, jossa kasvatetaan tomaatteja, kurkkuja tai lehtisalaattia, se tehostaa fotosynteesiä, mikä tuottaa vahvempia ja terveempiä kasveja sekä suurempia satoja.

Normaalin ilman hiilidioksidipitoisuus on noin 400 ppm, mutta useimmat kasvit menestyvät paremmin ympäristössä, joiden hiilidioksidipitoisuus on 600 – 1 000 ppm. Kun hiilidioksidia lisätään kasvihuoneen ilmaan, tomaatti-, kurkku- ja lehtisalaattisato saattaa lisääntyä jopa 25–30 prosenttia. Lisäksi hiilidioksidin lisääminen aikaistaa satokautta ja parantaa kasvien kykyä vastustaa tauteja ja tuhoeläimiä.

X

https://linde-stories.com/fi/isompia-parempia-ja-maukkaampia-tomaatteja-hiilidioksidilla/

Jostain syystä tämän tosiasian - tieteellisesti todeksi tutkitun faktan - hyväksyminen ulkoilmaan soveltaen, on joillekin aivan mahdoton ajatusloikka.

Hilidioksidin lisämäärä ilmakehässä lisää merkittävästi kasvien kasvua, niiden tauti- sekä tuholaiskestävyyttä ja ravintokasvien osalta satoa. Merkittävästi. Kymmeniä prosentteja. Miksi? Koska kasveille - luonnolle - optimaalinen hiilidioksidipitoisuus on yli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Kuten myös aiempia ilmastokausia tarkastelemalla näemme.

Myös keskilämpötilan merkittävä nousu on biologiselle elämälle vain hyväksi. Sillä se tasoittaa oloja maapallolla, lisää sateita ja pidentää hiilidioksidipitoisuuden nousun kanssa kasvukausia. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa eoseenikausi.

Silti on hirmukauhea katastrofi, jos olemme menossa kohti elämän kannalta optimaalisempaa aikaa. Miksi? Kun kaikki muuttuu - apua. Eläimiä ihan varmana kuolee (niinkuin ei kuolisi ihmisten leviämisestä johtuen joka tapauksessa, muutimme ilmastoa tai emme).

Ja kaikkein hirveintä. Huu. Uskallanko edes sanoa.

Vedenpinta nousee.

Satojen vuosien aikana. Kymmeniä senttejä. Jopa METREJÄ. Emmekä me voi sitä odotellessa tehdä muuta kuin seistä rannalla ja odottaa hukkuvamme  .

Tai siis voimme. TA-DAA. Voimme pyrkiä pysäyttämään ilmastosyklit ja matkan kohti optimaalisempaa ilmastoa. Nih. 

[Vedonlyöjä]

Ja siis oikeasti. Onhan tämä naurettavaa.

Juup.

Et usko, kuinka monta kertaa olen unelmoinut, että eläisimmekin yhtäkkiä vaihtoehtoisessa todellisuudessa. Maailmassa, jossa kaikki olisi käytännössä ihan juuri sillä samalla tavalla kuin nytkin. Yhdellä poikkeuksella.

Joko
a) ihminen ei jostain kumman syystä olisi alun alkaen koskaan tuottanut teoillaan ollenkaan hiilidioksidia tai muuta sen kaltaista kaasua, josta voisimme itsemme koittaa syyllistää syyllisiksi ilmaston muuttumiseen.
Tai
b) oltaisiin vain kiistatta ja yleisesti hyväksytysti todettu, ettei meillä oikeasti ole hiilidioksidin tuottamisesta riippumatta osaa tai arpaa muutokseen

Näin me emme olisikaan kurjia syntisiä.

Vaan olisimme tilanteessa, jossa voisimme todeta ilmaston todennäköisesti lämpenevän. Jossain määrin. Ehkä. Voisimme kiihkoilematta laskea skenaarioita sille lämpeneekö ja kuinka paljon. Ja millä aikataululla.

Sitten me vain ihmiskuntana - tai kansakuntina - tai yksilöinä, optimistisesti miettisimme miten meidän tähän mahdollisesti edessä olevaan muutokseen tulisi varautua. Voisimme oikeasti innovoida ja antaa insinöörien suunnitella ratkaisuja, joilla parhaiten otamme ilon irti muutoksen positiivisista puolista sekä varaudumme sen negatiivisiin puoliin.

Ja sitten kun aihetta ilmenisi, toimisimme. Jos nyt vaikkapa esimerkiksi varma arvio olisi, että Helsinki on veden alla vuonna 2150, tekisimme ratkaisuja, jotka minimoisivat tuon mukanaan tuoman haitan.

Tottakai osa yllätettäisiin housut kintussa. Ihmisiä me ollaan. Mutta säästyttäisiin tältä hyödyttömältä ja typerältä itseruoskinnalta.

Mikä vielä hienompaa, säästyisimme näiltä täysin toivottomilta sekä typeriltä egonkiillotuspäätöksiltä, jotka pahimmassa tapauksessa ajavat meidät suomalaiset - tai kaikki länsimaat - lopulta vararikkoon ja tuhoon paljon tehokkaammin kuin ilmaston muuttuminen itsessään edes voisi haaveilla pystyvänsä.

Jos siis se osaisi haaveilla  .

[mannym]

Sulla on kamalan pitkät laskukaavat, On olemassa eräs helppo nyrkkisääntö. Auto joka kuluttaa 7,4l/100km, tuottaa 192g/km CO² päästöjä. Se nyrkkisääntö on 26 kerroin. Sillä voi laskea helposti että jos auton ilmoitetut päästöt ovat 100g/km, sen kulutus on 3,8litraa satasella. Ja toisinpäin. eli kulutus per 100km kerrotaan 26 ja päästöt per kilometri jaetaan 26. helppoa hauskaa.

Sitten kun noita nyt lähdit laskemaan. Niin siinäpä on laskemista. Kun on arvioitu, mitattu ei ole mutta arvattu senkin edestä, että 1980 pallomme muutti aurinkoenergiaa ja hiilidioksidia melkoisesti Biomassaksi. Arviot olivat 1980 muodostuvan vuosittain 90 - 100 miljardia tonnia biomassaa. 2020 päivitetty arvio arvioi luvun olevan nyt 100 - 115 miljardia tonnia biomassaa vuosittain.

Siinä arviossa on vain maanpäälliset biomassat, meren alaisia kukaan ei tahdo tutkia. Vittumaista hommaa, kastuu ja kaikkea.

Piirakka kaaviot ovat nättejä, lisätään sellainen.

[mannym]

Hitsi kun puuttuu kaikki lähteet.
Minä yritän tässä tehdä vakuuttavaa tutkimusta.
Äläkä vain sano että lähde on joku IPCC skenaario. Kerro edes mistä tuon piirakan nykäisit?

Piirakkakaavio on tällaisesta vanhemmasta esitelmästä https://pt.slideshare.net/subhranilchowdhury94/carbon-emission-carbon-credit

Biomassasta on akkumulaatio malli, mutta koska en luota malleihin kirjoitin sen olevan arvio. https://www.globe.gov/documents/355050/2713218c-4388-4251-9c78-6aa135a9d097

Jonka lisäksi voi toki katsella Naysan vihertyvää palloa. ja lisääntyvän hiilidioksidin myötä lisääntyvää kasvillisuutta.https://www.nasa.gov/feature/goddard/2016/carbon-dioxide-fertilization-greening-earth

From a quarter to half of Earth's vegetated lands has shown significant greening over the last 35 years largely due to rising levels of atmospheric carbon dioxide, according to a new study published in the journal Nature Climate Change on April 25....

Green leaves use energy from sunlight through photosynthesis to chemically combine carbon dioxide drawn in from the air with water and nutrients tapped from the ground to produce sugars, which are the main source of food, fiber and fuel for life on Earth. Studies have shown that increased concentrations of carbon dioxide increase photosynthesis, spurring plant growth...

Sitten on kaunis visualisaatio siitä biomassan määrästä. https://www.visualcapitalist.com/all-the-biomass-of-earth-in-one-graphic/

Tätä kirjastoa alkaa olemaan liiaksi, suurin osa vanhoista linkeistä ei enää toimi jne. kamalaa. Interwebs ei ole enää niin kaunis kuin se oli aiemmin.

[insinörtti]

Utopin biomassa-ajatelmia osa III

Tukkirekallinen puuta ei kasva yhdessä kesässä. Ja jotta puita ylipäänsäkään voitaisiin käyttää päästöanekaupan valuuttana, niin tukit pitäisi valitettavasti upottaa järveen.

Sitten paluu todellisuuteen: päästöni ovat 5.2 tonnia vuodessa. Yksi kiintokuutio puuta sitoo noin tonnin hiilidioksidia. Puubiomassaa pitää siis lisätä noin 1.73 runkokuutiota vuodessa, koska 1/3 puusta on hyödynnettävää runkoa, 1/3 latvusta ja oksia ja 1/3 maanalaista juuristoa (noin suurin piirtein).

Puuta ei tarvitse edes upottaa järveen, koska Suomessa menestyvistä puista esimerkiksi mänty, lehtikuusi, douglaskuusi ja tammi saavuttavat helposti 500 vuoden iän. Douglaskuusen nopea pituuskasvu kestää noin 200 vuotta, sen jälkeen kasvu jatkuu paksuuskasvuna aina noin 1000 vuoden ikään saakka.

Nyt kun mekanismi on selvillä, esitän myös ratkaisun ongelmaan: Sijoita 30 senttiä ja osta lehtikuusen taimi. 50 vuoden iässä sen runkotilavuus on noin 5 kuutiota ja se on sitonut 15 tonnia hiilidioksidia (3 vuoden päästöt). Toista sama aina 3 vuoden välein.

Jos sinulla ei ole rahaa 30 senttiä, voin lahjoittaa käpyjä, joista jokaisesta saa 20-100 kappaletta taimia.

Myös turve toimii nieluna: suo kasvaa noin 5 kuutiota/hehtaari joka vuosi, eli hehtaarille saa hävitettyä vuoden päästöt. Suohehtaari maksaa noin 200 euroa ja sen käyttöikä on 5000-10 000 vuotta, minkä jälkeen voit ostaa uuden.

[ämpee]

Myös turve toimii nieluna: suo kasvaa noin 5 kuutiota/hehtaari joka vuosi, eli hehtaarille saa hävitettyä vuoden päästöt. Suohehtaari maksaa noin 200 euroa ja sen käyttöikä on 5000-10 000 vuotta, minkä jälkeen voit ostaa uuden.

Kannattaa pitää kiirettä jos haluaa oman nielusuon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suo

Suomi on suoalaltaan maailman kuudenneksi soisin maa. Arviot suopinta-alasta vaihtelevat kuitenkin lähteittäin. Suomessa on geologista suota noin 5,1 miljoonaa hehtaaria (15 %) ja metsätieteellistä suota noin 8,9 miljoonaa hehtaaria (26 %), eniten Pohjois-Suomessa ja vedenjakajien seudulla. Suomessa suota on jäljellä kolmasosa alkuperäisestä laajuudesta. Useimpien muiden arvioiden mukaan kuitenkin suoala on 9,3–10,4 miljoonaa hehtaaria, mikä on Suomen koko pinta-alasta ilman merialueita noin 26 % ja maa-alasta 29 %.

Hehtaarit on nopeasti jaettu loppuun mikäli kaikki haluavat nielettää hiilidioksidia suon avulla, ja on vähän hänessään riittääkö niitä nytkään kaikille, eli joidenkin on tyydyttävä vaikkapa douglaskuusien kasvattamiseen.

[insinörtti]

Hehtaarit on nopeasti jaettu loppuun mikäli kaikki haluavat nielettää hiilidioksidia suon avulla, ja on vähän hänessään riittääkö niitä nytkään kaikille, eli joidenkin on tyydyttävä vaikkapa douglaskuusien kasvattamiseen.

Näin on. Kamppailu viimeisistä suohehtaareista johtaa usein veritekoihin, joten nyt on syytä olla etupainoitteisesti liikkeellä ja hankkia omansa kun niitä vielä saa. Ei se kyllä kuusien kasvattaminenkaan mitään kovin hikistä hommaa ole; minuutin ponnistelu ja sitten vain katselee muutaman sata vuotta hiilidioksidinielun toimintaa - jos siis vain omat päästönsä haluaisi hyvittäää.
Siinä voi vain valtiovalta katsoa kieroon jos menet laukomaan, että et ostakaan Teslaa vaan poimit puusta kävyn. Jatkuva kasvu vaarantuu, ellei yhden co2-tonnin poistamiseen sijoiteta vähintää 1000 euroa.

[Isagoge]

...Sijoita 30 senttiä ja osta lehtikuusen taimi. 50 vuoden iässä sen runkotilavuus on noin 5 kuutiota ja se on sitonut 15 tonnia hiilidioksidia (3 vuoden päästöt). Toista sama aina 3 vuoden välein.

Aika optimistiselta kuulostaa kasvuarvio, jonka mukaan 50 vuotta kasvaneen lehtikuusen runkotilavuus olisi peräti 5 kuutiota. En myöskään ymmärrä sitä, miten tuollainen puu voisi sitoa peräti 15 tonnia hiilidioksidia.

Se on varmaan aika kiistatonta, että yksi puu Suomen olosuhteissa pystyy sitomaan elinikänsä aikana keskimäärin 20-50 kg hiilidioksidia vuodessa; parhaat sitomisvuodet sijoittuvat puun keskimääräisen eliniän myöhäiselle alkuvaiheelle ja keskivaiheelle, jos mennään talousmetsän parametrien mukaisesti.  Paljon vähemmän sitoutuu kuitenkin sidonnan kannalta optimaalisten kasvuvuosien ja muiden optimaalisten olosuhteiden ulkopuolella. Vaikka mentäisiin sidontakyvyn ylärajoilla, metsänistus tässä ja nyt on Suomessakin hidas ja tehoton keino vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Paljon huonompi keino se on niissä maissa, joissa ei ole mitään rakenteellisia keinoja turvata kerran istutetun metsän elinikäodotusta vähintään 50 v luokkaan. 

Lisäksi arviosi Suomessa kasvavien puiden odotetusta eliniästä on myös täysin ylioptimistinen. Kun metsänomistaja kuolee, hänellä on kovin vähän valtaa siihen, miten hiilensidontaan tarkoitetulle metsikölle jatkossa käy. Perillisillä on tapana pistää kasvunsa loppuvaiheissa oleva metsä nopeasti nurin.   

[insinörtti]

...Sijoita 30 senttiä ja osta lehtikuusen taimi. 50 vuoden iässä sen runkotilavuus on noin 5 kuutiota ja se on sitonut 15 tonnia hiilidioksidia (3 vuoden päästöt). Toista sama aina 3 vuoden välein.

Aika optimistiselta kuulostaa kasvuarvio, jonka mukaan 50 vuotta kasvaneen lehtikuusen runkotilavuus olisi peräti 5 kuutiota. En myöskään ymmärrä sitä, miten tuollainen puu voisi sitoa peräti 15 tonnia hiilidioksidia.

Se on varmaan aika kiistatonta, että yksi puu Suomen olosuhteissa pystyy sitomaan elinikänsä aikana keskimäärin 20-50 kg hiilidioksidia vuodessa; parhaat sitomisvuodet sijoittuvat puun keskimääräisen eliniän myöhäiselle alkuvaiheelle ja keskivaiheelle, jos mennään talousmetsän parametrien mukaisesti.  Paljon vähemmän sitoutuu kuitenkin sidonnan kannalta optimaalisten kasvuvuosien ja muiden optimaalisten olosuhteiden ulkopuolella. Vaikka mentäisiin sidontakyvyn ylärajoilla, metsänistus tässä ja nyt on Suomessakin hidas ja tehoton keino vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Paljon huonompi keino se on niissä maissa, joissa ei ole mitään rakenteellisia keinoja turvata kerran istutetun metsän elinikäodotusta vähintään 50 v luokkaan. 

Lisäksi arviosi Suomessa kasvavien puiden odotetusta eliniästä on myös täysin ylioptimistinen. Kun metsänomistaja kuolee, hänellä on kovin vähän valtaa siihen, miten hiilensidontaan tarkoitetulle metsikölle jatkossa käy. Perillisillä on tapana pistää kasvunsa loppuvaiheissa oleva metsä nopeasti nurin.   

Käy katsomassa vaikkapa Metlan Punkaharjun tutkimusasemalla tai Mustilan Arboretumissa, jos asia epäilyttää. Siellä on runkotilavuudeltaan 10-15 kuution puita, iältään 100 vuotta.

Jos et minun selityksestäni ymmärrä, että runko muodostaa vain osan kasvista nimeltä puu, niin siihen auttanee tutustuminen dendrologian ihmeelliseen maailmaan. Jos taas et ymmärrä, miten kuutio puuta voi sitoa tonnin hiilidioksidia, niin siihen auttavat kemian ja biologian alkeiden kertaus.

Mitä taas sitomisnopeuteen tulee, niin sitä on verrattava muihin keinoihin, esimerkiksi vihreiden suosikkiin, 100 000 euron sähköautoon. Oletetaan, että pankkiin on täysin päästöttömästi kertynyt 100 000 euroa rahaa, voit käyttää vaikkapa auton hankintaan. Laitteen hankkiminen ei kuitenkaan vähennä päästöjä, vaan lisää niitä. Vasta sen jälkeen kun 200 kg/kWh päästöjä tuottanut, Itä-Aasiassa valmistettu akku on kuoletettu, alkaa saldo pikkuhiljaa muuttua plussalle. Yleensä sähköautohysteerikot olettavat, että akut valmistetaan vähäpäästöisesti Suomessa tai edes Euroopassa, mutta se oletus on väärä: kokoonpano voidaan kyllä tehdä melkein missä vain, mutta päästöjä tuottava akun valmistus ei.

Ennen kuin olet edes nollatilanteessa, on 30c investoinnilla hankittu lehtikuusi jo nuori metsä-vaiheessa ja on sitonut latvukseen, oksiin, juuristoon ja runkoon hiiltä. Ja vauhti sen kun kiihtyy.

Mitä taas puiden elinikään tulee, niin Suomesta ei löydy edes niin lyhytikäistä pajua, että se pystyisi kilpailemaan kuolemisnopeudessa sähköauton kanssa. Aiemmin luetellut puut selviävät todistettavasti täällä satoja vuosia. Jos olet onnistunut hankkimaan epäluotettavia perillisiä jotka eivät noudata viimeistä tahtoasi, siihenkin on helppo lääke: suojele lehtikuusesi. Tai sijoita vaikka 60c ja istuta kaksi, jolloin hengissäselviämisen todennäköisyys kasvaa.

[Isagoge]

...Ilmastomallien suurin ongelma on että ilmastomallit esittävät ilman lämpötilan puhtaasti lineaarisena ekstrapolaationa kasvihuonekaasujen pakotteesta. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/feart.2019.00223/full

Eivät esitä, eikä se ole niiden suurin ongelma. Linkkaamassasi artikkelissa sanotaan, että on sattunut käymään niin, että ilmastomallit ovat esittäneet globaalin keskimääräisen pintalämpötilan (sen arvo muuten määräytyy suurimmaksi osaksi muusta kuin ilman lämpötilasta) kehityksen lineaarisena ekstrapolaationa kasvihuonekaasujen pakotteesta, mutta tämä ei johdu ilmastomallien rakenteesta, vaan se on olosuhteista määräytynyt sattuma. Ilmastomallit voisivat esittää lämpötilan kasvun myös siten, että se ei ollenkaan näytä lineaariselta ekstrapolaatiolta ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden lisääntymisen nostamasta pakotteesta.

Jos ekstrapolaatiolla tarkoitetaan sitä, että pelkästään nykyhetkeen päättyvän datan perusteella yritetään ennustaa menneisyyden dataan sovitetun mallin avulla muuttujan arvon kehitys tulevaisuudessa, globaalit kytketyt ilmastomallit eivät ekstrapoloi. Termin laajemmassa mielessä ne toki ekstrapoloivat, mutta eivät siinä mielessä, mitä Frank artikkelissaan tarkoittaa.

Tämän tajuaminen tietysti edellyttää sen ymmärtämistä, että ne ilmastomallit, joihin esimerkiksi IPCC:n ennusteet maapallon ilmaston keskilämpötilan kehityksestä olennaisesti perustuvat, eivät ole tilastollisia malleja. Ne ovat fysikaalisia malleja.

Linkkisi päästä löytyy Patrick Frankin artikkeli, jonka teesit ja niitä (oletetusti) tukevan argumenttinsa Frank esitteli jo 2010-luvun alkupuolella ja puolivälissä AGU-posterissaan ja eräässä esitelmässään. Pari vuotta sitten Frank sai lopulta näköjään artikkelinkin läpi, mutta täytyy ihmetellä, miksi näin kävi (ja vielä kohtalaisen tasokkaassa lehdessä). Frankin argumentti on nimittäin aivan älytön, ja se on toki kumottukin jo ennen tuon artikkelin julkaisua.

Lyhyesti ja konkreettisesti on kyse tällaisesta ajatusvirheestä: jos alan mittaamaan kellonaikaa minuutin välein, ja kelloni oli lähtötilanteessa 5 s edellä todellista aikaa, minun pitäisi Frankin ajattelun mukaan aina jokaisen minuutin mittaustuloksen kohdalla lisätä 5 s virheeseen, ja jo 120 minuutin kohdalla olisin siten tunnin verran pielessä tuloksessani. Näin kävisi Frankin mukaan riippumatta siitä, pysyykö kelloni alun biaksesta riippumatta hyvin oikean ajan kulun tahdissa, mikä tietenkin on järjetöntä. Jos kelloni pysyisi todellisen ajan kulun tahdissa, tulos olisi 120 minuutin kohdalla edelleenkin vain sen 5 s edellä todellista aikaa. Frankin argumentin järjettömyydestä kertoo myös se, että jos kasvatan näytteenottotaajuuttani 15 sekuntiin, olenkin hänen logiikallaan 120 minuutin kohdalla jo useita tunteja pielessä, vaikka yleisesti tuon taajuuden kasvattamisen pitäisi parantaa tutkimuksen luotettavuutta.

Tänne tuskin saa kirjoitettua koko Frankin argumentin debunkkausta millään järkevällä tavalla, mutta asiasta kiinnostuneet voivat katsoa tämän Patrick Brownin videon:

https://www.youtube.com/watch?v=rmTuPumcYkI&t=1805s

[mannym]

...Ilmastomallien suurin ongelma on että ilmastomallit esittävät ilman lämpötilan puhtaasti lineaarisena ekstrapolaationa kasvihuonekaasujen pakotteesta. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/feart.2019.00223/full

Eivät esitä, eikä se ole niiden suurin ongelma. Linkkaamassasi artikkelissa sanotaan, että on sattunut käymään niin, että ilmastomallit ovat esittäneet globaalin keskimääräisen pintalämpötilan (sen arvo muuten määräytyy suurimmaksi osaksi muusta kuin ilman lämpötilasta) kehityksen lineaarisena ekstrapolaationa kasvihuonekaasujen pakotteesta, mutta tämä ei johdu ilmastomallien rakenteesta, vaan se on olosuhteista määräytynyt sattuma. Ilmastomallit voisivat esittää lämpötilan kasvun myös siten, että se ei ollenkaan näytä lineaariselta ekstrapolaatiolta ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden lisääntymisen nostamasta pakotteesta.

'

Kerrothan lisää siitä kuinka pintalämpötilan arvo määräytyy suurimmaksi osaksi muusta kuin ilman lämpötilasta?

Muuten hyvä yritys selittää Frankin juttua epäkelvoksi sen perusteella että hän on kirjoittanut jotain 10 vuotta takaperin. Mikä on se olosuhteiden määräämä sattuma muuten josta kirjoitat? Sattumalta ilmastomallit kirjoittanut kirjoitti ne päin persettä ja sen myötä ne ennustavat aina vain lämpimämpää ja erkanevat jatkuvasti mitatusta todellisuudesta.

Ja kuten kirjoitat, ilmastomallit voisivat esittää lämpötilan kasvun toisin, mutta ne eivät esitä.

Lyhyesti, Ilmastomallit ovat GiGo. Garbage in, Garbage out.

EDIT: lisäyksenä lainaus aikaisemmasta viestistäni joka näyttää siltä että osuin taas ennusteessani oikeaan.

Jäsen Isagoge tuskin tuota lukee ja jos käykin pintapuolisesti läpi, sen epäkelvollisuudelle löytyy kyllä hyvin pian riittävä nippu tekosyitä.

Ja vielä lyhyemmin.

The distribution of a test statistic under the null cannot be conditional on the null being false. Reliance on the assumption that CC^NN≅CCNN=ΩΩ creates a risk of spurious inference in the AT99 framework since it assumes that the climate model is a perfect representation of the real climate. The climate model embeds the assumption that greenhouse gases have a significant effect on the climate along with other assumptions about the magnitude and effects of natural forcings.

[Isagoge]

Annan nyt erään lähteen jossa käydään IPCC:n käyttämiä pohjia ja arvauksia hieman läpi ja luulen että jäsen @Utopi käy sen mielellään läpi. Tieteellistä kirjallisuutta.

https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00382-021-05913-7

Jäsen Isagoge tuskin tuota lukee ja jos käykin pintapuolisesti läpi, sen epäkelvollisuudelle löytyy kyllä hyvin pian riittävä nippu tekosyitä.

TL, DR: postasit IPCC:n ilmastomallien kritiikiksi artikkelin, jossa käsitellään attribuutiotutkimuksissa käytettyihin regressioanalyyseihin liittyviä ongelmia. Ilmaston keskilämpötilan kehitystä IPCC:n raporteissa ennustavat mallit eivät kuitenkaan ole regressiomalleja, joten mikään tuossa artikkelissa mainittu seikka ei aseta niitä kyseenalaisiksi. 

Kävin kyllä lähteesi läpi. Pintapuolisuuden tai syvällisyyden ja syyt ja tekosyyt arvioikoon jokainen tämän viestin lukija. Linkkisi takaa löytyy artikkeli McKitrick (2021). Lehti, jossa artikkeli on julkaistu, on arvovaltainen. Mutta tämä on jälleen sivuseikka, koska argumentti tietysti ratkaisee. Olisi jälleen ollut mukavaa, jos olisit tiivistänyt itse suomeksi artikkelin pääargumentin, mutta se näyttää olevan sinulle ylivoimaista, joten ei siitä tässä sen enempää. Niinpä tiivistän artikkelin pääargumentin itse. McKitrick väittää, että:

-attribuutiotutkimuksista tunnetut Allen ja Tett ovat n. 20 vuotta sitten julkaisseet artikkelin (AT99), jossa he esittävät, että havaintoaineistolle tehdyn GLS-regression (Generalized Least Squares) avulla voidaan tutkia attribuutiota, joka nykytutkimuksessa pelkistyy tähän kysymykseen: mikä aiheuttaa ilmaston lämpenemisen; ihmiskunnan ilmakehään lisäämät kasvihuonekaasut vai luonnolliset tekijät (esimerkiksi Auringon säteilytehon kasvaminen)?

-Allen ja Tett esittivät artikkelissaan (AT99) lisäksi, että tässä yhteydessä pitäisi käyttää testiä (Residual Consistency Test, RCT), jolla tutkitaan mallintamisessa saadun yhtälön perusteella laskettujen residuaalien konsistenssia.   

- McKitrick väittää, että AT99 kuitenkin esittää Gaussin-Markovin (GM) teoreeman virheellisesti, ja heidän vaihtelua mittaavansa estimaattori on epäkonsistentti.

-lisäksi AT99:ssä on ongelmia nollahypoteesin kanssa, eikä artikkelissa esitetä yksiselitteistä otantajakaumaa tai kriittisiä arvoja.

Mitä tästä kritiikistä sitten pitäisi ajatella? Se voi olla tai voi olla olematta relevanttia attribuuttiotutkimuksissa, joissa käytetään regressioanalyysin sovelluksia. Teen itsekin työssäni joskus regressioanalyyseja, enkä nopean tutustumisen perusteella pidä McKitrickin argumentteja kovin merkittävinä. Regressioanalyysi on perinteisesti ollut hyvin robusti metodi, joka sietää hyvin ehtorikkomuksia. Miksi se ei olisi sitä myös ilmastotutkimukseen liittyvissä attribuutiotutkimuksissa?

Mutta sitten ydinasiaan: ne ilmastomallit (esim. CMIP5 ja CMIP6 -projektien mallit), joiden avulla IPCC on ennustanut ja edelleen ennustaa ilmaston muuttujien tulevaa kehitystä, eivät ole regressiomalleja, eivätkä edes tilastollisia malleja. Globaalit kytketyt ilmastomallit ovat fysikaalisia malleja, jotka ennustavat ilmastoon liittyvien muuttujien kehitystä fysiikan lakien ja parametrisointien perusteella.

Tästä tietenkin seuraa se, että
-näiden mallien yhteydessä ei käytetä mitään nollahypoteeseja.
-näiden mallien yhteydessä residuaalitarkasteluihin eivät päde mitkään sellaiset periaatteet, jotka tilastollisten mallien yhteydessä ovat tärkeitä.
-näiden mallien yhteydessä ei tarvitse olettaa mitään testisuureen tai estimaatin otantajakaumasta
Ja siksi kaikki se, mitä linkkaamassasi artikkelissa sanotaan attribuutiotutkimuksissa tehtyjen regressioanalyysien ongelmasta, ei mitenkään liity siihen, miten CMIP5 ja CMIP6 -projektien ilmastomallit ovat onnistuneet ennustamaan ilmaston keskilämpötilan kehitystä.

Täytyy vielä kysyä: olitko oikeasti siinä uskossa, että globaalit kytketyt ilmastomallit ovat regressiomalleja? Jos olit, se selittäisi monet tässä viestiketjussa esittämäsi käsittämättömät väitteesi.

[mannym]

TL, DR: postasit IPCC:n ilmastomallien kritiikiksi artikkelin, jossa käsitellään attribuutiotutkimuksissa käytettyihin regressioanalyyseihin liittyviä ongelmia. Ilmaston keskilämpötilan kehitystä IPCC:n raporteissa ennustavat mallit eivät kuitenkaan ole regressiomalleja, joten mikään tuossa artikkelissa mainittu seikka ei aseta niitä kyseenalaisiksi. 

Kävin kyllä lähteesi läpi. Pintapuolisuuden tai syvällisyyden ja syyt ja tekosyyt arvioikoon jokainen tämän viestin lukija. Linkkisi takaa löytyy artikkeli McKitrick (2021). Lehti, jossa artikkeli on julkaistu, on arvovaltainen. Mutta tämä on jälleen sivuseikka, koska argumentti tietysti ratkaisee. Olisi jälleen ollut mukavaa, jos olisit tiivistänyt itse suomeksi artikkelin pääargumentin, mutta se näyttää olevan sinulle ylivoimaista, joten ei siitä tässä sen enempää. Niinpä tiivistän artikkelin pääargumentin itse. McKitrick väittää, että:

-attribuutiotutkimuksista tunnetut Allen ja Tett ovat n. 20 vuotta sitten julkaisseet artikkelin (AT99), jossa he esittävät, että havaintoaineistolle tehdyn GLS-regression (Generalized Least Squares) avulla voidaan tutkia attribuutiota, joka nykytutkimuksessa pelkistyy tähän kysymykseen: mikä aiheuttaa ilmaston lämpenemisen; ihmiskunnan ilmakehään lisäämät kasvihuonekaasut vai luonnolliset tekijät (esimerkiksi Auringon säteilytehon kasvaminen)?

-Allen ja Tett esittivät artikkelissaan (AT99) lisäksi, että tässä yhteydessä pitäisi käyttää testiä (Residual Consistency Test, RCT), jolla tutkitaan mallintamisessa saadun yhtälön perusteella laskettujen residuaalien konsistenssia.   

- McKitrick väittää, että AT99 kuitenkin esittää Gaussin-Markovin (GM) teoreeman virheellisesti, ja heidän vaihtelua mittaavansa estimaattori on epäkonsistentti.

-lisäksi AT99:ssä on ongelmia nollahypoteesin kanssa, eikä artikkelissa esitetä yksiselitteistä otantajakaumaa tai kriittisiä arvoja.

Mitä tästä kritiikistä sitten pitäisi ajatella? Se voi olla tai voi olla olematta relevanttia attribuuttiotutkimuksissa, joissa käytetään regressioanalyysin sovelluksia. Teen itsekin työssäni joskus regressioanalyyseja, enkä nopean tutustumisen perusteella pidä McKitrickin argumentteja kovin merkittävinä. Regressioanalyysi on perinteisesti ollut hyvin robusti metodi, joka sietää hyvin ehtorikkomuksia. Miksi se ei olisi sitä myös ilmastotutkimukseen liittyvissä attribuutiotutkimuksissa?

Mutta sitten ydinasiaan: ne ilmastomallit (esim. CMIP5 ja CMIP6 -projektien mallit), joiden avulla IPCC on ennustanut ja edelleen ennustaa ilmaston muuttujien tulevaa kehitystä, eivät ole regressiomalleja, eivätkä edes tilastollisia malleja. Globaalit kytketyt ilmastomallit ovat fysikaalisia malleja, jotka ennustavat ilmastoon liittyvien muuttujien kehitystä fysiikan lakien ja parametrisointien perusteella.

Tästä tietenkin seuraa se, että
-näiden mallien yhteydessä ei käytetä mitään nollahypoteeseja.
-näiden mallien yhteydessä residuaalitarkasteluihin eivät päde mitkään sellaiset periaatteet, jotka tilastollisten mallien yhteydessä ovat tärkeitä.
-näiden mallien yhteydessä ei tarvitse olettaa mitään testisuureen tai estimaatin otantajakaumasta
Ja siksi kaikki se, mitä linkkaamassasi artikkelissa sanotaan attribuutiotutkimuksissa tehtyjen regressioanalyysien ongelmasta, ei mitenkään liity siihen, miten CMIP5 ja CMIP6 -projektien ilmastomallit ovat onnistuneet ennustamaan ilmaston keskilämpötilan kehitystä.

Täytyy vielä kysyä: olitko oikeasti siinä uskossa, että globaalit kytketyt ilmastomallit ovat regressiomalleja? Jos olit, se selittäisi monet tässä viestiketjussa esittämäsi käsittämättömät väitteesi.

Mielenkiintoista, saksit lainauksestasi ne oleelliset mitä siihen lisäsin. Kokeillaan uudelleen, ja katsotaan mitä jätit lainaamatta.

Pähkinänkuoressa, abstrakti.

Allen and Tett (1999, herein AT99) introduced a Generalized Least Squares (GLS) regression methodology for decomposing patterns of climate change for attribution purposes and proposed the "Residual Consistency Test" (RCT) to check the GLS specification. Their methodology has been widely used and highly influential ever since, in part because subsequent authors have relied upon their claim that their GLS model satisfies the conditions of the Gauss-Markov (GM) Theorem, thereby yielding unbiased and efficient estimators. But AT99 stated the GM Theorem incorrectly, omitting a critical condition altogether, their GLS method cannot satisfy the GM conditions, and their variance estimator is inconsistent by construction. Additionally, they did not formally state the null hypothesis of the RCT nor identify which of the GM conditions it tests, nor did they prove its distribution and critical values, rendering it uninformative as a specification test. The continuing influence of AT99 two decades later means these issues should be corrected. I identify 6 conditions needing to be shown for the AT99 method to be valid.

Ja vielä lyhyemmin.

The distribution of a test statistic under the null cannot be conditional on the null being false. Reliance on the assumption that CC^NN≅CCNN=ΩΩ creates a risk of spurious inference in the AT99 framework since it assumes that the climate model is a perfect representation of the real climate. The climate model embeds the assumption that greenhouse gases have a significant effect on the climate along with other assumptions about the magnitude and effects of natural forcings.

Ja tämä AT99 on hyvinkin oleellisessa osassa jälleen IPCC:N AR6:ssa. Josta 3.2.1 kohdassa on mm seuraavaa.

Regression-based methods, also known as fingerprinting methods, have been widely used for detection of
4 climate change and attribution of the change to different external drivers. Initially, these methods were
5 applied to detect changes in global surface temperature, and were then extended to other climate variables at
6 different time and spatial scales (e.g., Hegerl et al., 1996; Hasselmann, 1997; Allen and Tett, 1999; Gillett et
7 al., 2003b; Zhang et al., 2007; Min et al., 2008a, 2011). These approaches are based on multivariate linear
8 regression and assume that the observed change consists of a linear combination of externally forced signals
9 plus internal variability, which generally holds for large-scale variables (Hegerl and Zwiers, 2011). The
10 regressors are the expected space-time response patterns to different climate forcings (fingerprints), and the
11 residuals represent internal variability. Fingerprints are usually estimated from climate model simulations
12 following spatial and temporal averaging. A regression coefficient which is significantly different from zero
13 implies that a detectable change is identified in the observations. When the confidence interval of the
14 regression coefficient includes unity and is inconsistent with zero, the magnitude of the model simulated
15 fingerprints is assessed to be consistent with the observations, implying that the observed changes can be
16 attributed in part to a particular forcing.

Ja kuten tuossa näemme IPCC:n "tieteen". Oletuksia ja simuloituja arvauksia joiden oletetaan sitten kertovan jotain havainnoista.

Kun varsin oleellisen pois saksiminen ja siten sen viestin sisällön sivuuttaminen sekä itse viestiin liittyviin asioihin vastaaminen on sinulle ylivoimaisen vaikeaa. Niin katsotaanpas tuota kirjoittamaasi.

Ilmastomalleissa ei käytetä nollahypoteesejä.. Vähemmän yllättäen juuri näin, sillä ne on säädetty siten että niissä kasvihuonekaasut näyttelevät sellaista roolia mitä mitatussa maailmassa ei ole havaittu.
Mallien yhteydessä muutenkaan mitkään tarkastelut eivät päde. Malleihin uskovat kuvittelevat niiden kertovan jotain todellisesta ilmastosta, mutta näin ei ole. Niin kauan kuin mallit eivät ole yhtenevät mitatun maailman kanssa, niillä ei ole mitään funktiota tai todistusarvoa.

Vähemmän yllättäen mallien yhteydessä ei tarvitse olettaa mitään testisuureen tai estimaatin otantajakaumasta, sillä mallihan on täydellinen kuvaus ilmastosta.
Linkkaamani kyllä liittyvät hyvinkin siihen miten CMIP5 ja CMIP6 projektit ovat onnistuneet ennustamaan ilmaston keskilämpötilan kehitystä.

Kun AT99 näyttelee vieläkin tärkeätä roolia näiden mallien pohjalla, niin kun niiden mallien pohja on mätä, ne mallit ovat mätiä. Niin yksinkertaista se on.

[Totti]

TL, DR: postasit IPCC:n ilmastomallien kritiikiksi artikkelin ...

En viitsi lähteä mukaan tähän nokkapokkaan malleista, mutta kun olet kovin huolissasi väitetystä ihmisen aiheuttamasta ilmastomuutoksesta, niin haluaisin kuulla mitä ehdotat ratkaisuksi? Riittääkö bensaveron korottaminen vai pitääkö tehdä jotain muuta? Ehdotuksia ja ideoita otetaan vastaan.

[Ajattelija2008]

http://akclimate.org/node/1768
En pidä Jäämeren jäätilannetta mitenkään relevanttina asiana ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. Muistaakseni Al Gore on ennustanut Pohjoisnavan olevan jäätön syyskuussa 2025 tai jotain vastaavaa.

Joka tapauksessa jäätä on nyt enemmän kuin edellisten 5 vuoden aikana. Odotamme Ylen ja HS:n riemuisaa raportointia asiasta ja odotamme ja odotamme...

[P]

http://akclimate.org/node/1768
En pidä Jäämeren jäätilannetta mitenkään relevanttina asiana ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. Muistaakseni Al Gore on ennustanut Pohjoisnavan olevan jäätön syyskuussa 2025 tai jotain vastaavaa.

Joka tapauksessa jäätä on nyt enemmän kuin edellisten 5 vuoden aikana. Odotamme Ylen ja HS:n riemuisaa raportointia asiasta ja odotamme ja odotamme...

Minusta Al Gore "ennusti" jäätöntä Pohjoisnapaa vuodeksi 2012? 

Edit: Vuodeksi 2014-16...

"In a Dec. 14, 2009, speech at the Copenhagen Climate Conference, Gore suggested the possibility of the Arctic losing some or all of its ice in the summer months within five to seven years, citing researchers associated with the Naval Postgraduate School.

"Some of the models suggest to Dr. (Wieslav) Maslowski that there is a 75% chance that the entire north polar ice cap, during some of the summer months, could be completely ice-free within the next five to seven years.""


https://www.politifact.com/factchecks/2021/mar/02/facebook-posts/fact-checking-claims-al-gore-said-all-arctic-ice-w/

[Isagoge]

Mielenkiintoista, saksit lainauksestasi ne oleelliset mitä siihen lisäsin.

En pysty tätä enää selvemmin sanomaan: ne ilmastomallit, joilla ennustetaan tulevaisuuden lämpötilakehitystä, eivät ole tilastollisia malleja. Ne ovat fysikaalisia malleja. Niinpä tilastollisiin malleihin liittyvät huomiot eivät ole näiden ilmastomallien kannalta oleellisia. Kerro puolestasi sinä, mitä merkitystä esimerkiksi tilastollisen mallin jonkin estimaattorin otantajakaumalla on sille, miten hyvin globaalien kytkettyjen ilmastomallien ytimen muodostavat hydrostaattiset primitiiviyhtälöt kuvaavat fluidivirtauksia? 

Ilmastomalleissa ei käytetä nollahypoteesejä.. Vähemmän yllättäen...

Vaikuttaa siltä, että et tosiaankaan ymmärrä tilastollisen mallin ja fysikaalisen mallin eroa. Yksinkertainen fysikaalinen malli voisi kuvata vaikkapa sitä, miten ajoneuvon maksiminopeus muuttuu massan, ilmanvastuksen, vierintäkitkan ja moottoritehon funktiona. Miksi tällaisessa mallissa pitäisi olla nollahypoteesi? Mitä sillä hyödyttäisiin? Mikä se edes olisi? "Ajoneuvolla ei ole maksiminopeutta?" "Maksiminopeus on 0 km/h"?

Vähemmän yllättäen juuri näin, sillä ne on säädetty siten että niissä kasvihuonekaasut näyttelevät sellaista roolia mitä mitatussa maailmassa ei ole havaittu.

Näin olet varmasti lukenut joltakin skeptikkosivulta. Mutta onko tuosta näyttöä? Oletko itse koskaan nähnyt esimerkiksi CMIP6-projektiin kuuluvan mallin koodirivit? Missä kohti siellä tuollaisia säätöjä on tehty?

Esimerkiksi hiilidioksidin lisääntymisen aiheuttama vaikutus on ilmastomalleissa syötetietona vain termodynamiikan yhtälössä esiintyvänä terminä Q, joka kuvaa diabaattista lämmitystä. Missään muualla noissa malleissa ei asioita yritetä säädellä hiilidioksidin lisääntymisen vaikutusta kasvattavalla tavalla. 

Niin kauan kuin mallit eivät ole yhtenevät mitatun maailman kanssa, niillä ei ole mitään funktiota tai todistusarvoa.

Yksi ilmastoskeptikoiden perustaktiikoista on vaatia ilmastotieteeltä täydellistä erehtymättömyyttä ja sitä, että malleissa pitäisi olla mukana joka ainoa maapallon ilmastoon liittyvä yksityiskohta. Ja kun tämä on mahdotonta, he väittävät, että ilmastotieteen tulokset eivät ole koskaan päteviä. Sellaisiin ihmisiin, joilla ei ole tieteellistä koulutusta tai jotka eivät muuten ole hankkineet tarvittavaa ymmärrystä tieteestä ja sen soveltamisesta, tämä propaganda tietysti helposti uppoaa.

Jokainen riittävän ymmärryksen omistava kuitenkin tajuaa sen, että on valtavasti näyttöä siitä, että
1. myös sellaiset mallit, joista on jätetty eräitä tekijöitä pois, voivat ennustaa jonkin ilmiöjoukon ominaisuuksien kehityksen erittäin hyvin ja
1. myös sellaiset mallit, joissa asioita karkeistetaan, voivat ennustaa jonkin ilmiöjoukon ominaisuuksien kehityksen erittäin hyvin.

Esimerkkejä on helppo löytää. Apollo-kuulentojen ratalaskelmissa oletettiin, että Maan ja Kuun massa on kokonaan keskittynyt pisteisiin, jätettiin kokonaan pois polttojen yhteydessä esiintyvät värähtelyt avaruusaluksen rungossa, ei laskettu mukaan Uranuksen painovoiman vaikutusta jne.jne. Silti kuuhun ja takaisin päästiin monta kertaa.

On sitä paitsi lapsellista esittää pelkkä laadullinen argumentti "ilmastomalleissa ei oteta tarpeeksi huomioon ilmastoon liittyviä tekijöitä" erittelemättä sitä, mitkä tällä hetkellä poisjätetyt tekijät pitäisi vielä ottaa huomioon, millä tavalla ne pitäisi ottaa huomioon ja kuinka monta tekijää voidaan jättää pois, jotta tulokset olisivat vielä päteviä.

Vähemmän yllättäen mallien yhteydessä ei tarvitse olettaa mitään testisuureen tai estimaatin otantajakaumasta, sillä mallihan on täydellinen kuvaus ilmastosta.

Mallien yhteydessä ei tarvita olettaa mitään testisuureen tai estimaattorin otantajakaumasta, koska tulevaisuuden ilmastoa mallinnettaessa ei poimita otoksia mistään perusjoukosta ja yritetä päätellä niiden perusteella perusjoukon jakaumien ominaisuuksia.

Kun AT99 näyttelee vieläkin tärkeätä roolia näiden mallien pohjalla.

Osoita, että esimerkiksi CMIP6-projektin ilmastomalleissa AT99:llä on mitään merkitystä.
Fysikaalisia malleja käytettiin ilmaston mallintamisessa pitkään ennen kuin koko paperi ilmestyi. Noiden mallinnosten tulokset olivat varsin onnistuneita ennusteita, jos otetaan huomioon se, millainen päästöjen kehitys todellisuudessa oli (esim. Hausfather et al. 2019):

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1029/2019GL085378

[Isagoge]

...kun olet kovin huolissasi väitetystä ihmisen aiheuttamasta ilmastomuutoksesta, niin haluaisin kuulla mitä ehdotat ratkaisuksi? Riittääkö bensaveron korottaminen vai pitääkö tehdä jotain muuta? Ehdotuksia ja ideoita otetaan vastaan.

Ratkaisua, joka olisi teknologisesti, poliittisesti ja yhteiskunnallisesti toteutuskelpoinen, ei ole. Siksi kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan 2050-luvulle ja vielä sen ylikin, ja tämän seurauksena ilmasto lämpenee vielä tämän vuosisadan aikana ainakin 3 astetta verrattuna esiteolliseen tasoon. Toki jokaisen asteen kymmenesosankin vähentäminen olisi hyväksi.

[Isagoge]

jäätä on nyt enemmän kuin edellisten 5 vuoden aikana. Odotamme Ylen ja HS:n riemuisaa raportointia asiasta ja odotamme ja odotamme...

Jään laajuus saattaa tänä vuonna olla isompi kuin joinain aikaisempina vuosina, mutta laajuus ylipäätään on huono indikaattori sille, paljonko sitä jäätä on. Tilavuus sen sijaan on hyvä indikaattori.

Sen suhteen näkyy hyvin selvä trendi.

[P]

...kun olet kovin huolissasi väitetystä ihmisen aiheuttamasta ilmastomuutoksesta, niin haluaisin kuulla mitä ehdotat ratkaisuksi? Riittääkö bensaveron korottaminen vai pitääkö tehdä jotain muuta? Ehdotuksia ja ideoita otetaan vastaan.

Ratkaisua, joka olisi teknologisesti, poliittisesti ja yhteiskunnallisesti toteutuskelpoinen, ei ole. Siksi kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan 2050-luvulle ja vielä sen ylikin, ja tämän seurauksena ilmasto lämpenee vielä tämän vuosisadan aikana ainakin 3 astetta verrattuna esiteolliseen tasoon. Toki jokaisen asteen kymmenesosankin vähentäminen olisi hyväksi.

Vai ihan kolme astetta. Nyt on vahvaa uskonnollista todistusta ilmassa.

[pugisti]

@Isagoge
Mie olen tämmöinen kouluttamaton, vain yhden insinööritutkinnon suorittanut peräkamariressukka, niin voisitko selittää, miten on mahdollista aiemmat ilmastonmuutokset, kun ihminen ei vaikuttanut? Ja miten aiemmin vaikuttaneet tekijät eivät enää vaikuta? En kiellä etteikö ihmisellä olisi vaikutusta, mutta että kaikki on nykyää noin 100% ihmisen vika, niin se hiukan kummastuttaa 🤔

[Isagoge]

@Isagoge
Mie olen tämmöinen kouluttamaton, vain yhden insinööritutkinnon suorittanut peräkamariressukka, niin voisitko selittää, miten on mahdollista aiemmat ilmastonmuutokset, kun ihminen ei vaikuttanut? Ja miten aiemmin vaikuttaneet tekijät eivät enää vaikuta? En kiellä etteikö ihmisellä olisi vaikutusta, mutta että kaikki on nykyää noin 100% ihmisen vika, niin se hiukan kummastuttaa 🤔

Maapallon ilmaston lämpötilaan vaikuttavat nykykäsityksen mukaan

1. Mannerten sijainti: mitä enemmän mannerta napa-alueilla on, sitä kylmempää on. Mitä tehokkaammin mantereet blokkaavat merivirtoja siirtämästä lähellä päiväntasajaa lämmennyttä vettä pohjoiseen ja etelään, sitä kylmempää on. Kaikille on varmaan selvää, että mantereet liikkuvat niin hitaasti, että tämä ei voi selittää nykyistä lämpenemistä.

2. Maapallon rataparametrit ja akselikulma: mitä vähemmän pohjoinen pallonpuolisko saa säteilyä kesäisin, sitä enemmän jäätiköitä muodostuu, ja sitä kylmemmäksi ilmasto menee. Näiden muutokset ovat n. 6000 vuotta ja edelleenkin olleet sellaisia, että ilmaston pitäisi kylmentyä kohti seuraavaa laajaa jäätiköitymistä, joka olisi alkanut näkyä selvästi jo n. 50 000 vuoden päästä. Ihmiskunnan voimistama kasvihuoneilmiö kuitenkin kumoaa näiden vaikutuksen.

3. Maan albedo eli heijastuskerroin: mitä enemmän säteilyä ilmakehästä ja maanpinnasta heijastuu takaisin avaruuteen, sitä kylmempää täällä on. Albedo on ihmiskunnan maanmuokkauksen johdosta hieman parantunut, joten sen olisi pitänyt ehkä vähän kylmentää ilmastoa, mutta kasvihuoneilmiön voimistuminen kumoaa senkin vaikutuksen. Tulivuorenpurkaukset tai niiden puute tietenkin kuuluvat tähän tekijään: mitä enemmän ilmassa on säteilyä takaisin avaruuteen heijastavia aerosoleja, sitä kylmempää täällä on. Joskus ilmastoskeptikoiden kuulee väittävän, että nyt vain "palaudumme" ns. pienestä jääkaudesta, jolloin mm. tulivuoriaktiivisuuden takia albedo oli parempi. Viestini kuva on tutkimuksesta

https://www.nature.com/articles/s41561-019-0400-0

ja sen perusteella on selvää, että kyse ei mistään palautumisesta.

4. Poimuttuminen: tämä vaikuttaa kahdella tavalla. Mitä enemmän maapallolla on ylänköalueita, jonne voi muodostua jäätiköitä, sitä kylmempää, sillä tämä vaikuttaa albedoon. Toinen mekanismi vaikuttaa kasvihuoneilmiön voimakkuuteen. Mitä enemmän on näkyvissä paljasta kiveä, sitä enemmän hiilidioksidia ilmakehästä voi poistua geologiseen kiertoon. Myös tämä kylmentää ilmastoa. Tämä ei tietenkään voi olla nykyisen lämpenemisen taustalla.

5. Kasvihuoneilmiö: jos maapallon ilmakehässä ei olisi lainkaan pitkäikäisiä kasvihuonekaasuja, keskilämpötila olisi reippaasti pakkasen puolella. Hiilidioksidi on lämmittänyt ilmastoa nopeasti ja voimakkaasti jo pitkään ennen ihmiskunnan olemassaoloa valtavien vulkaanisten tapahtumien yhteydessä, joten sekin selittää myös menneisyyden ilmastonmuutoksia. Ja tietysti mitä voimakkaampi kasvihuoneilmiö, sitä lämpimämpää täällä on.

6. Auringon säteilytehon vaihtelu: mitä kirkkaampi Aurinko on, sitä lämpimämpää täällä on. 1900-luvun Auringon säteilyteho ilmeisesti hieman kasvoi, mikä saattaa selittää osan 1900-luvun alkupuolen lämpenemisestä. Viimeiset puoli vuosisataa ja vähän ylikin sen säteilyteho on kuitenkin aavistuksen verran nettolaskenut.

On syytä vielä mainita merten virtaukset. Mitä enemmän merivirrat kuljettavat päiväntasaajan seuduilla lämminnyttä vettä kohti napoja, sitä lämpimämpää täällä keskimäärin on. Tämä ei kuitenkaan ilmeisesti ole oma tekijänsä, sillä todennäköisesti merivirtojen merkittävä muutos vaatii aina ilmastonmuutosta tai mannerten sijainnin muutosta tai poimuttumisen aiheuttamia muutoksia merenpohjissa.

Muita tekijöitä, jotka voisivat globaalisti tuottaa pitkäaikaista lämpenemistä, ei tunneta, eikä niiden olemassaolosta ole uskottavaa näyttöä.

Näillä tekijöillä voidaan selittää hyvin kattavasti menneisyydessä tapahtuneet globaallit ilmaston lämpenemiset ja kylmenemiset. Kaikki nuo tekijät edelleen vaikuttavat ilmastoon, mutta niiden nettoefekti nyt olisi kylmentävä (tosin hyvin hitaasti). Ihmiskunta on kuitenkin lisännyt ilmakehään niin paljon kasvihuonekaasuja, että kasvihuoneilmiön voimistuminen kumoaa niiden efektin, ja tuottaa lisäksi lämpenemistä.