Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Lasse]

On vain ja ainoastaan oikea tapa suhtauttaa ekologinen alijäämä ja käytettävissä oleva biokapasiteetti yksilötasolla. Siksi minä en voi hyväksyä tätä EU/Valtio/yhteiskunta/populaatio versus pinta-ala -laskelmaa lainkaan.

Voi voi.

Tällä hetkellä kaikki muut tekevät laskelmia valtiokohtaisesti, joita on noin 200 kpl. Mutta sinä haluat sooloilla ja tehdä laskelmat erikseen kaikille maailman 7 000 000 000+ yksilölle? Oisko toi vähän niinku turhan utopistista, @Utopi ?

Noh Noh. Mikäs täällä viuhuu @Lalli IsoTalo ?

Näinhän se menee. Jos kaikki muutkin tekevät sen väärin niin meidänkin pitää tehdä se väärin.

Minun näkövinkkelistäni nuo metsäparoonit hyötyvät oikeudettomasti Audi A4 V6:seni valmistamasta kasviravinteesta, jota monimutkaisen prosessin lopputulemana vapautan maailman viluisille ja nälkäisille.

[Faidros.]

Minun näkövinkkelistäni nuo metsäparoonit hyötyvät oikeudettomasti Audi A4 V6:seni valmistamasta kasviravinteesta, jota monimutkaisen prosessin lopputulemana vapautan maailman viluisille ja nälkäisille.

Auta kehitysmaan lapsia säilyttämään työpaikkansa kobolttikaivoksessa ja osta sähköauto.

[Siili]

Nämä ekologisten jalanjälkien supertallaajat (useasta jalanjäljestä tulee polku, ja monesta polusta tie, ja sitärataa) eivät siis voi olettaa, että koska ovat suomalaisia, ja koska suomessa on paljon metsää, heillä olisi oikeus siihen vedoten päästellä miten heitä sattuu huvittamaan.

Niin kauan kun se ei ole laissa kielletty, heillä on siihen oikeus.  Sinusta moinen käytös on ehkä perseestä, mutta sinun tuntemuksesi ei muuta sitä, miten maailma rullaa.  Pointti:  moinen "oikeuksilla" spekulointi on turhanpäiväistä metakeskustelua. 

Toki on ihan perusteltua propagoida ihmisten toimintaa voimakkaastikin rajoittavan lainsäädännön lisäämistä, jos katsoo sen olevan välttämätöntä oletetun katastrofin välttämiseksi.  Minusta on kuitenkin harhaista vedota johonkin epämääräiseen, nyky-yhteiskunnan säännöistä irrallaan olevaan oikeuteen.  Ei sellaisesta päästä koskaan yhteisymmärrykseen.

[Nikolas]

Tässä yksi konkreettinen esimerkki mihin lisävaroja ilmastotavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan. Eli oikeasti on tavoitteena kasvattaa Suomessakin metsien pinta-alaa.

En minä metsiä vihaa — päinvastoin. Mutta jotain kohtuullisuutta ja tasapuolisuutta pitäisi vähitellen saada näihin metsittämisasioihinkin.

Suomen tulisi vaatia että liki puuttomiksi parturoidut Euroopan maat tulisi uudelleenmetsittää, ja jokainen hidasteleva jäsenmaa saisi vetää sakkoa yhteiseen pottiin, mistä taas seuraisi jäsenmaksuhuojennuksia muille maille. Suomi olisi ilmiselvästi vahvoilla tässä jo lähtökohdistaan.

Mikä oikeus muilla jäsenmailla on elellä metsättöminä, kun metsien kumminkin tiedetään olevan merkittäviä hiilinieluja ja biodiversiteetin ylläpitäjiä?

Tämmöisissä asioissa pitää nokittaa kunnolla ja lujaa.

[simppali]

Oikeus ekologiseen ylijäämään, on siis näillä harvoilla, jotka maaperän todellisuudessa omistavat. Jos lasketaan arvioiden nyt vaikka että miljoona ihmistä omistaa 75% Suomen metsistä, niin se onkin vain viidesosa siitä biokapasiteetista mitä esitetään olevan, ottaen huomioon, että valtio omistaa vain neljäsosan, ja sille pinta-alalle kuuluisi laskea metsää omistamattomat suomalaiset, noin 4,5 miljoonaa henkilöä sisältävä populaatio.

Osta metsää, äläkä inise...kolmisen sataa hehtaaria Joutsenon läheltä on myynnissä, vai pitäisikö pläntti lahjottaa jollekin metsää omistamattomalle Suomalaiselle?
Perikunnan omistamat Puumalan metsät laitetaan lappeelleen..siinä on virheille, siis vihreille hiilinielua meidän puolesta.

Eivät osta - pitää lahjoittaa. Yritin puoli vuotta myydä metsä+suopalstaa 400 euroa/hehtaari, sitten 350 euroa/ha. Neliöhinta oli siis 3.5 senttiä, eli kaurakahvikupillisen hinnalla olisi saanut 150 neliötä suojeltavaa aluetta.
Ketään, varsinkaan vihreitä, ei oikeasti kiinnosta sijoittaa edes kahvikupillisen hintaa mihinkään suojelutyöhön - sähköauton tai helsinkiläisen komeron hinnasta nyt puhumattakaan. Kaikki työ viimeistä piirtoa myöten pitää teettää ja maksattaa muilla.

Suomen metsien pinta-ala ei paljon muutu vaikka omistussuhteet muuttuisivatkin, koska Suomen rajat, noh, ne nyt ovat siinä missä ovat. Ellei aleta peltoja ja joutomaita metsittää urakalla.

Eli se tiivistetty pointtini vielä.

Nämä ekologisten jalanjälkien supertallaajat (useasta jalanjäljestä tulee polku, ja monesta polusta tie, ja sitärataa) eivät siis voi olettaa, että koska ovat suomalaisia, ja koska suomessa on paljon metsää, heillä olisi oikeus siihen vedoten päästellä miten heitä sattuu huvittamaan. Päästelyä pitäisi vastata yksilökohtainen velvoite korvata syntyvä vaje biokapasiteettiin, joka ei ole yksin heidän käytettävissään. Ei kaikki suomalaisten päästely voi olla metsänomistajien vastuulla.

Utopi  kerro millä tavalla olet osallistunut vaikkapa metsien ekologiseen hyödyntämiseen, voit myös samalla laitella miten tulet vaikuttamaan Puumalan suunnalla tehtäviin avohakkuisiin. Menetkö kahlitsemaan itsesi Motoon?..Älä mene.. voi tulla käkään.

ps..voi kisse ja hördis mikä lainauksien lainaaminen tuprahti näytölle..

[BarkAtTheMoon]

Ihmiskunnan suurin huijaus jonka syynä on länsimaisen uskontojen hiipuminen, ja käyttövarana syyllisyyden kaipuu joka ääliömäisen kulttuurimarxismin kautta meille ajetaan mm YLEn toimesta, tavoitteena aina valta ja raha. Tästä on ilmastonmuutoksessa kysymys

[Lalli IsoTalo]

Istuta puu.
Muut seuraavat
esimerkkiäsi,
johtaja.

[Totti]

On vain ja ainoastaan oikea tapa suhtauttaa ekologinen alijäämä ja käytettävissä oleva biokapasiteetti yksilötasolla. Siksi minä en voi hyväksyä tätä EU/Valtio/yhteiskunta/populaatio versus pinta-ala -laskelmaa lainkaan.

Ilmastouskovaiset ovat jo jonkin aikaa pyrkineet suhteuttamaan CO2 päästöt samankaltaisella logiikalla. Eli kun Suomen päästöt ovat kokonaisuudessaan mikroskooppiset, pyritään suhteuttamaan ne väestön kokoon, jolloin saadaan suurempi luku henkeä kohden kun vaikkapa Kiina ja Intia.

Tällaisilla loogisilla kuperkeikoilla pyritään siirtämään "vastuu" ilmastomuutoksesta (sikäli kun uskoo CO2:n olevan ongelma) Kiinalta suurena saastuttajana Suomen kaltaisille pienille saastuttajille. Virallinen ajatus tämän logiikan takana on, että "rikkaat" länsimaat pitää hoitaa ilmasto kuntoon koska sitä ei voi vaatia kehitysmailta, joksi Kiina vielä mielletään vasemmistoretoriikassa (Suomi maksaa kehitysmaa-apua Kiinalle). Todellinen syy tähän per capita laskeskeluun on se, että vihreä liike haluaa ajaa länsimaat alas, jolloin pitää syyllistää länsimaita saasteita joita muut päästää ilmaan.

Tämän per capita ajattelun (mitä juttusi biokapasiteetista koski) ongelma on, että ilmastopolitiikka tehdään kansallisella tasolla, ei henkilötasolla. Mittayksikön pitäisi silloin noudattaa päätöksenteon skaalaa ts. mitataan biokapasiteettia kansallisella tasolla eikä henkilökohtaisesti. Ellei näin tehdä syntyy tilanne, jossa päätökset perustuvat täysin väärään mielikuvaan todellisista saastemääristä. Jos mittaamme per capita päästöjä saadaan täysin vääristynyt ja liioiteltu kuva Suomen todellisesta päästömääristä. Vastaavasti jos lasketaan biokapasiteetti per capita, saadaan vääristynyt ja alimitoitettu kansallinen biokapasiteetti.

Jos tukeudutaan politiikassa per capita harhaan, lopputulos on se, että Kiinan ei tarvitse tehdä mitään ja Suomen pitää lopettaa kaikki. Jokainen ymmärtää, että tällainen politiikka ei muuta mitään mitä tulee ilmastoon (sikäli kun uskoo koko ilmastotarinaan) koska Suomen ilmastovaikutukset mahtuvat jo nykyisellään pyöristysvirheiden sisään. Tämä on kuitenkin vallityseva diskurssi ilmasouskovailla, jotka vaativat länsimaiden alasajon samalla kun vaiennetaan Kiinan ja Intian päästöistä.

[insinörtti]

Jos etelänapamantereella asuisi erakkona yksi suomalainen, hän olisi syypää maapallon ilmastonmuutokseen: hänellä ei olisi mitään, edes teoreettista mahdollisuuksia elää siten, että päästöt/hlö olisivat samalla tasolla kuin viidakossa keskimäärin.
Todellisuudessahan kukaan muu maapallon asukkaista ei edes huomaisi hänen olemassaoloaan - ei varsinkaan lämpömittarista. Valitettavasti todellisuus on aika, jonka vain vanhimmat muistavat, ja se tuskin palaa takaisin. Silloin ihmiset tapasivat toisiaan, keskustelivat naamatusten, tekivät ja harrastivat erilaisia asioita jne... Tuo on korvautunut bittien välityksellä kulkevalla virtuaalitodellisuudella.

[Mikke70]

loogisilla kuperkeikoilla pyritään siirtämään "vastuu" ilmastomuutoksesta (sikäli kun uskoo CO2:n olevan ongelma) Kiinalta suurena saastuttajana Suomen kaltaisille pienille saastuttajille.
.... samalla kun vaiennetaan Kiinan ja Intian päästöistä

Kaunis kiitos kirjoituksestasi. Tuntuu että koko kansainvälinen ilmastopolitiikka olisi kuin jatkoa kylmälle sodalle. Vain pilviä vertailemalla on aika helppo esittää parempaa.

Yhtälössä on kuitenkin muuttuja epsilon, jota ei ehkä olla haluttu huomata.

Kysynkin siis. Kuinka paljon vertailussa hiilijalanjälkien vaaka keikahtaisi, tai siis tässä tapauksessa Kiinan valtion hiilijalanjälki kevenisi vaa'alla, kun palautettaisiin toiseen koko muun maailman kuppiin Kiinassa muita varten teetätettyjen hyödykkeiden päästöt, minne ne oikeasti kuuluisivat?

Jos minä siis tilaisin pahvilaatikollisen ledilamppuja ja valaisisin niillä omaa puhdasta metsikköäni, niin enkö olisi kohtalaisen naurettava alkaessani syytellä lampun valmistajaa ympäristön(sä) pilaamisesta?

Ja vielä kysymys, koska ajattelen näin, olenko silloin "ilmastouskovainen"? Voitteko selittää termin.

Esimerkkisi tapauksessa sinua olisi hyvä syyttää typerästä ja tarpeettomasta kulutuksesta. Tietty, jos lamppujen valmistuksen seurauksena tuhottaisiin vaikka 1000 hehtaaria ikimetsää, niin luonnollisesti voisi moralisoida myös lampun valmistajaa.

[Golimar]

Kysynpähän vaan että mitä pahaa siinä muka on jos ilmasto lämpenee miljoonien vuosien aikana paremmin elämää ylläpitäväksi.

X

Etelämantereella on yksi hallitseva väri: valkoinen. 90 miljoonaa vuotta sitten oli aivan toisin, kertoo tuore saksalais-brittiläinen tutkimus. Sen mukaan Etelämantereella oli tuohon aikaan lämmintä, kosteaa ja hyvin vihreää.

Tutkimuksen liitukautiset näytteet ovat metsämaata etelänavan lähistöltä. Analyyseissä löytyi kasvien jäänteitä, joiden perusteella lämpötilan on täytynyt olla paljon korkeampi kuin on oletettu ja maa oli sankan kasvuston peitossa.

– 90 miljoonan vuoden takaisen metsän säilyminen on tavatonta, mutta vielä hämmästyttävämpi on maailma, jonka se paljastaa. Kostea ja soinen sademetsä kasvoi, vaikka monta kuukautta vuodesta oli pimeää, sanoo isotooppigeokemian professori Tina van de Flierdt Imperial College Londonista(siirryt toiseen palveluun).

X

Sademetsä, jollaisia nykyään on Uudessa-Seelannissa lauhkealla vyöhykkeellä, ei kuitenkaan näytä piitanneen neljän kuukauden auringonvalottomasta napayöstä.

Keskinen liitukausi oli maapallon lämpimin ajanjakso 140 miljoonan viime vuoden aikana. Tropiikissa keskilämpötila oli jopa 35 astetta. Merenpinta oli 170 metriä korkeammalla kuin nyt. Eteläisen napapiirin takaisten alueiden olosuhteista on kuitenkin ollut niukasti tietoa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmakehän hiilidioksipitoisuus oli tuolloin liitukauden keskivaiheilla – 80–115 miljoonaa vuotta sitten – selvästi luultua korkeampi. Oletetun 1 000 ppm:n sijasta Antarktiksen luvun täytyikin olla ainakin 1 120 tai jopa 1 680 ppm, tutkijat päättelevät.

Ppm-luku kertoo, kuinka monta miljoonasosaa ilmakehästä on hiilidioksidia. Ppm on prosentin kymmenestuhannesosa. Tällä hetkellä maailman keskiarvo on runsaat 414 ppm.

X

https://yle.fi/uutiset/3-11288937

[JoKaGO]

X

Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmakehän hiilidioksipitoisuus oli tuolloin liitukauden keskivaiheilla – 80–115 miljoonaa vuotta sitten – selvästi luultua korkeampi. Oletetun 1 000 ppm:n sijasta Antarktiksen luvun täytyikin olla ainakin 1 120 tai jopa 1 680 ppm, tutkijat päättelevät.

Ppm-luku kertoo, kuinka monta miljoonasosaa ilmakehästä on hiilidioksidia. Ppm on prosentin kymmenestuhannesosa. Tällä hetkellä maailman keskiarvo on runsaat 414 ppm.

X

https://yle.fi/uutiset/3-11288937

Oli jätkillä melekoset V8-moottorit liitukaudella 

Vai mikä muu tuollaiset hiilidioksidi-pitoisuudet selittäisi. Alhaiset autoverotko?

[Pöhisijä]

loogisilla kuperkeikoilla pyritään siirtämään "vastuu" ilmastomuutoksesta (sikäli kun uskoo CO2:n olevan ongelma) Kiinalta suurena saastuttajana Suomen kaltaisille pienille saastuttajille.
.... samalla kun vaiennetaan Kiinan ja Intian päästöistä

Kysynkin siis. Kuinka paljon vertailussa hiilijalanjälkien vaaka keikahtaisi, tai siis tässä tapauksessa Kiinan valtion hiilijalanjälki kevenisi vaa'alla, kun palautettaisiin toiseen koko muun maailman kuppiin Kiinassa muita varten teetätettyjen hyödykkeiden päästöt, minne ne oikeasti kuuluisivat?

Minulla häiritsee melkoisesti kun Kiinalle annetaan tällä verukkeella aina täysi synninpäästö. Tuotetaan länsimaissakin asioita jotka kuskataan rajojen yli, silti en ole vielä kertaakaan nähnyt näihin käytettävän samaa argumenttia.

Tilanne olisi sama jos haalisimme tänne tehtaita ja kymmenkertaistaisimme päästömme ja sanoisimme vain "ei ole meidän ongelma, ne päästöt ovat oikeasti näiden maiden johon romut kuskataan, vähentäkööt omia päästöjään.". Tähän Elokapinalliset ja muut nyökyttelisivät päätään tyytyväisenä ja siirtyisivät ahdistelemaan muita maita.

[JoKaGO]

Ihmettelen tässä keskenäni, että miksi vesihöyryn määrän valtava kasvu viimeisen sadan vuoden aikana ei muka vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen jopa enemmän kuin CO2:n määrän kasvu.

Olen tässä tänä kesänä lennellyt Euroopan ruoka-aittojen (Puola, Saksa, Ranska) yllä matkustajakoneilla ja ihmetellyt kastelulaitteistojen määrää. Alkuun katselin, että ufojen mielikuvitus on kutistunut kamalasti, kun 10km:n korkeudesta näkyi vain ympyröitä pelloissa. Laskukiidossa tajusin, että nehän on kastelulaitteistoja, jotka kiertävät pelloilla ympyrän muotoista rataa päivästä toiseen.

Ajatelkaapa, kuinka paljon vettä ruiskitaan, siis ruiskitaan niin, että suuri(n?) osa siitä haihtuu suoraan ilmaan. Ja että Euroopassa, jossa ilmaston pitäisi olla parasta A-ryhmää maataloustuotteiden kasvattamiseen.

Kuinka paljon enemmän kastellaan USA:ssa, Kanadassa, Ukrainassa, Kiinassa, Venäjällä, Etelä-Amerikassa, Australiassa, Afrikassa... Pakkohan tämän vesihöyrymäärän lisääntymisen on näkyä jotenkin ilmakehän höyrymäärän nousuna sadan vuoden aikana ja vesihöyryhän on paaaljon tehokkaampi "kasvihuonekaasu" kuin CO2.
Tähän lisätään vielä, että kasvithan haihduttavat juurien imemän veden vesihöyryksi ilmaan, eli koko kasteluvesiannos päätyy lopulta vesihöyryksi ilmakehään. Ja vielä, kuinka paljon ruokakasvien viljely on lisääntynyt viimeisen sadan vuoden aikana ...
Unohdettaisiin vaan se elämälle tärkeä hiilidioksidi, koska sehän meille mahdollistaa maa- ja metsätalouden. Pidettäisiin huolta kasveista niin maalla kuin merissä, niin homma säätyy ihan itse, siis happi-CO2-tasapaino ilmakehässä.

[Isagoge]

Tuota, olisikohan se sittenkin niin ettei maapallon pintalämpötilaan vaikuta mikään muu kuin aurinko ?

Haihattelut siitä, että ilmakehän lämpötila voisi nousta peräti 4,5 astetta kariutuu siihen, että maapallon pinnasta n.72% on vettä jonka pitäisi lämmetä ensin.

Auringon ollessa kaikkien väittämien mukaan varsin stabiili niin sellaista energiaa ei mistään tule, että merien lämpötila lähtisi merkittävästi nousemaan.

Jos maapallon pintalämpötilaan ei vaikuttaisi mikään muu kuin Aurinko, elämän syntyteorian arvioimilla hetkillä valtameret olisivat olleet jäässä, ja elämää ei olisi voinut syntyä silloin, kun sen nykykäsityksen mukaan olisi pitänyt syntyä.

Nykykäsityksen mukaan maapallon ilmaston keskilämpötilaan vaikuttavat pidemmällä kuin muutaman vuosikymmenen aikavälillä
-Auringon säteilyteho ja auringonvalon jakautuminen maapallolle
-Maan albedo
-mannerten sijainti (ehkä kaikkein vahvin tekijä)
-poimuttuminen
-merivirrat (jotka määräytyvät suurelta osin mannerten sijainnin perusteella)
-kasvihuoneilmiö (jota ilman maapallon pintalämpötila olisi yli 30 K alhaisempi kuin nyt)

Siinä olet oikeassa, että Aurinko on nykyisen lämpenemisen aikana ollut varsin stabiili, ja itse asiassa sen säteilyteho on viimeisen +60 vuoden ajan hieman nettolaskenut, tosin hyvin vähän. 

Käytännössä kaikki se energia, joka lämmittää maapallon ilmastoa, on kyllä peräisin Auringosta. Maapallon sisältä tulee pieni lämpövuo pinnalle asti, mutta koska kiinteä kivi on erinomainen lämmöneriste, se vuo on niin vähäinen, että se ei juuri lämmitä ilmastoa (ja lisäksi tuon vuon olisi tietysti jostain syystä pitänyt kasvaa, jos se olisi nykyisen lämpenemisen takana).

Jos olet siinä käsityksessä, että ensin meren(pinnan) on lämmittävä, ja vasta sitten maanpäällinen pintalämpötila voi nousta, olet väärässä. Tällä vuosisadalla nimenomaan maalämpötilat ovat johtaneet nousua.

Ilmakehän kanssa jatkuvasti vuorovaikuttavien pintavesienkin lämpeneminen kestää tietysti pitkään. Noin 1920-luvulta nykyhetkeen merenpinta on lämmennyt n. yhden asteen (eri lämpötilatuotteissa tämä estimaatti on vähän erilainen). RCP8.5-skenaarion mukaan noin nykyhetkestä vuoteen 2100 merenpinnan lämpötila nousisi n. 3 astetta. RCP8.5 on toki epärealistinen siinä suhteessa, että sen edellyttämää määrä fossiilisia tuskin poltetaan, mutta ei sen ennustama lämpeneminen mikään mahdottomuus ole, jos ilmastoherkkyys olisikin nykyisen arvion yläpäässä, ja palautemekanismit luultua voimakkaampia.     

Hiilidioksidi ei siis lämmitä yhtään mitään, mutta teorian mukaan jarruttaa lämmön siirtymistä avaruuteen.
Tosin jääkaudet ovat kovasti tätä teoriaa vastaan.

Hiilidioksidi tosiaan pelkistetysti jarruttaa lämmön karkaamista avaruuteen, eikä tietenkään itse tuota energiaa, mutta tosiassa hiilidioksidin efekti lämpenemisessä on huomattavasti monimutkaisempi kuin useimmat hahmottavat. Sen takia tässäkin ketjussa näkee niin paljon huonosti perusteltuja (tai täysin perustelemattomia) väitteitä siitä, että hiilidioksidia on niin vähän, että se ei voi lämmittää tai että hiilidioksidin kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus on jo pitkän aikaa sitten käytännössä täysin saturoitunut. Kunpa ihmiset jaksaisivat lukea edes tämän

https://geosci.uchicago.edu/~rtp1/papers/PhysTodayRT2011.pdf

ja osoittaa sen argumentit virheellisiksi, ennen kuin alkaisivat postailla noita väitteitään siitä, että hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen nyt ei kerta kaikkiaan voi lämmittää ilmastoa. 

Mitä oikein tarkoitit tuolla "jääkaudet ovat kovasti tätä teoriaa vastaan"? Jos tarkoitit vain toistaa sen skeptiokoiden yleisten zombieargumentin, että viimeisten n. 3 miljoonan vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on tullut selvästi jäljessä lämpenemistä (ja väheneminen selvästi jäljessä kylmenemistä), se ei ole minkäänlainen todiste sen puolesta, että hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei voisi nyt ja tulevaisuudessa vaikuttaa lämpenemiseen (ja etteikö se olisi kaukana menneisyydessäkin vaikuttanut keskilämpötilaan; tässä ketjussa on minulta tuota menneisyyttä koskeva postaus).

Nykyinen valtavirtakäsitys em. aikavälin jäätiköitymisistä ja interglasiaaleista on se, että niiden alkusyynä ovat kiertorata- ja akselikulmamuutokset, jotka vaikuttavat auringonvalon jakautumiseen maapallolla. Kun pohjoinen pallonpuolisko alkaa kesällä saada vähemmän säteilyä, merijää ja jäätiköt laajenevat. Tämä puolestaan laukaisee palauteilmiöitä: merivesi kylmenee, ja sitoo ilmakehästä enemmän hiilidioksidia, mikä heikentää kasvihuoneilmiötä. Jäätiköiden alle jääneiden maa-alueiden kasvillisuus ja maaperä ei enää päästä ilmakehään hiilidioksidia, ja lisäksi Maan albedo merijään alan kasvaessa ja mannerten jäätiköityessä parantuu, mikä edelleen heikentää kasvihuoneilmiötä jne. jne.

Kun rataparametrit alkavat muuttua niin, että kesäisin pohjoinen pallonpuolisko saa yhä enemmän auringonvaloa, nuo ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen vaikuttavat palauteilmiöt vaikuttavat toisin päin. Tämän takia viimeisen 3 miljoonan vuoden ajan hiilidioksidipitoisuus on seurannut lämpötilaa. Tämä fakta ei kuitenkaan mitenkään sulje pois sitä, että nyt kasvihuoneilmiö olisi voimistunut, ja lämpötila seuraa sitä. Jo n. 6000 vuotta sitten kiertoratapakote kääntyi viilentyväksi, ja se ilmastomme keskilämpötilan kehitys olisi siitä kiinne, ilmaston pitäisi viilentyä tasaisesti kohti seuraavaa laajaa jäätiköitymistä, joka olisi näkynyt selvästi jo n. 50 000 vuoden kuluttua. Kasvihuoneilmiön nykyinen voimistuminen kuitenkin kumoaa kiertorapakotteen vaikutuksen, ja on useiden tutkimusten mukaan siirtänyt seuraavan laajan jäätiköitymisen pitkälle tulevaisuuteen.

Edit: lisäsin ilmaston keskilämpötilaan vaikuttavien tekijöiden listaan kiertoratapakotteen muutokset, jotka unohdin listasta. Viestistä ne toki käyvät ilmi.       

[Isagoge]

Ihmettelen tässä keskenäni, että miksi vesihöyryn määrän valtava kasvu viimeisen sadan vuoden aikana ei muka vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen jopa enemmän kuin CO2:n määrän kasvu.

Vesihöyry on voimakas kasvihuonekaasu, mutta sen pitoisuus ilmakehässä ei lisäänny itsestään. Vain jokin ilmastojärjestelmän ulkoinen pakote saa sen pitoisuuden kasvamaan.

Kun Suomeen iskee heinäkuussa helleaalto, vesihöyryn pitoisuus paikallisilmastossa nousee hetkellisesti. Kun öiden lämpötilat elokuussa tai jo heinäkuun aikana putoavat, tuo vesihöyry sataa alas. Ilmakehään päätyneen vesihöyrymolekyylin keskimääräinen elinikä ilmakehässä on runsaan viikon pitoinen, ja sen ajankohdan tienoilla se tyypillisesti sataa takaisin maanpinnalle.

Ilmakehän vesihöyrypitoisuus ei siis lisäänny ilman jonkin ilmaston ulkoisen pakotteen lämmittävää vaikutusta. Ihmiskunnan harjoittama viljelysmaiden kastelu ei vaikuta ilmastoon millään mitattavissa olevalla tarkkuudella. Hieman yli 70 % maapallon pinta-alasta on vettä, joten ilmakehän vesihöyrypitoisuus riippuu käytännössä täysin siitä, miten säteilypakote merien yllä muuttuu. Ja jos maapallon vesi- ja maamassat olisivat jakautuneet niin, että suurin osa pinta-alasta olisi maata, jota viljeltäisiin, ilmakehän vesihöyrystä miltei kaikki silti sataisi alas parin viikon kuluessa, jos mikään ilmaston ulkopuolinen tekijä ei aiheuttaisi lämpenemistä.

Ilmakehässä pitkään säilyvien, kondensoitumattomien kasvihuonekaasujen pitoisuus säätelee lyhyellä aikaskaalalla maapallon ilmaston lämpimyytta. Jos ilmastossamme ei olisi lainkaan pitkäikäisiä kasvihuonekaasuja (ennen kaikkea CO2 ja CH4), pintalämpötila olisi pakkasen puolella, ja ilmassa olisi vain n. 10 % siitä vesihöyrystä, jota siellä nyt on:

https://science.sciencemag.org/content/330/6002/356.

[Totti]

Kysynkin siis. Kuinka paljon vertailussa hiilijalanjälkien vaaka keikahtaisi, tai siis tässä tapauksessa Kiinan valtion hiilijalanjälki kevenisi vaa'alla, kun palautettaisiin toiseen koko muun maailman kuppiin Kiinassa muita varten teetätettyjen hyödykkeiden päästöt, minne ne oikeasti kuuluisivat?

Jos minä siis tilaisin pahvilaatikollisen ledilamppuja ja valaisisin niillä omaa puhdasta metsikköäni, niin enkö olisi kohtalaisen naurettava alkaessani syytellä lampun valmistajaa ympäristön(sä) pilaamisesta?

Riippuu tilanteesta. Ledilamppuja voi valmistaa moneen energialähteeseen tukeutuen. Kiinassa käytetään paljon hiiltä sähkön tuottamiseen, Suomessa ydinvoimaa. Jos lappu tehtäisiin Suomessa se olisi siis "puhtaampi".

Paljon tuotantoa on kuitenkin ulkoistettu Kiinaan koska se on edullisempaa. Kiina on dumpannut hinnat niin alas, että sieltä on lähes pakko ostaa ja osasyy dumppiin on edullinen hiilivoima (sekä huonot työolot ja jopa orjatyö). Kiina on siis haalinut tuotantoa itselleen.

Kenen syy sitten on on näkökanta-asia: asiakkaan (Suomen), joka ostaa edullisen tuotteen vai tuottajan (Kiina), joka valmistaa sen saastuttavasti?

Molempia kaiketi voi syyttää joiltain osin, mutta jos tarkoitus on tehdä CO2 päästöille jotain, katse suuntautuu väkisinkin kohti Kiinaa koska siellä on helpointa leikata päästöjä merkityksellisesti.

[Väestönvaihtaja]

Kiinan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat alhaisempia kuin Suomen.

[Golimar]

Kiinan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat alhaisempia kuin Suomen.

No nythän sinä voitit Bingossa. Mitä aiot voitollasi tehdä?

[mannym]

Kiinan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat alhaisempia kuin Suomen.

On toki, Kiinassa on 1 398 miljoonaa asukasta, Suomessa 5,518 miljoonaa asukasta.

Suomen 10,2 tonnia (2011) per asukas tarkoittaa 56,28 Megatonnin päästöjä vuodessa.
Kiinan 3,2 tonnia (2011) per asukas tarkoittaa 4 473,6 Megatonnin päästöjä vuodessa.

Verrokkina Siten Kiinalaiset päästävät kansakuntana kokonaisuutena saman verran vuodessa kuin Suomi ja suomalaiset kansakuntana 79,48 vuodessa.

[insinörtti]

Ilmakehän kannalta ainoa kiinnostava asia on päästöjen määrä. Ei esimerkiksi se, montako ihmistä päästöjen tuottamiseen osallistuu.
Sama koskaa muutakin luontoa. Jos esimerkiksi Päijänteeseen tekee tarpeensa miljardi ihmistä, se rehevöityy. Jos sinne tekee tarpeensa yksi ihminen, se ei rehevöidy. Vaikka vääntäisi ison p:n.
Asia tuntuu olevan harvinaisen hankala ymmärtää.

[Pöhisijä]

Kiinan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat alhaisempia kuin Suomen.

On toki, Kiinassa on 1 398 miljoonaa asukasta, Suomessa 5,518 miljoonaa asukasta.

Suomen 10,2 tonnia (2011) per asukas tarkoittaa 56,28 Megatonnin päästöjä vuodessa.
Kiinan 3,2 tonnia (2011) per asukas tarkoittaa 4 473,6 Megatonnin päästöjä vuodessa.

Verrokkina Siten Kiinalaiset päästävät kansakuntana kokonaisuutena saman verran vuodessa kuin Suomi ja suomalaiset kansakuntana 79,48 vuodessa.

Ei ole muuten noin ruusuiset numerot Kiinalla enää, 2019 numerot näytti jo tältä:
Suomi 7,53
Kiina 7,1
Lähde: Our World in Data

Nykyään Kiinan päästöt per asukas taitaa mennä jo reippaasti yli.

[mannym]

Kiinan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat alhaisempia kuin Suomen.

On toki, Kiinassa on 1 398 miljoonaa asukasta, Suomessa 5,518 miljoonaa asukasta.

Suomen 10,2 tonnia (2011) per asukas tarkoittaa 56,28 Megatonnin päästöjä vuodessa.
Kiinan 3,2 tonnia (2011) per asukas tarkoittaa 4 473,6 Megatonnin päästöjä vuodessa.

Verrokkina Siten Kiinalaiset päästävät kansakuntana kokonaisuutena saman verran vuodessa kuin Suomi ja suomalaiset kansakuntana 79,48 vuodessa.

Ei ole muuten noin ruusuiset numerot Kiinalla enää, 2019 numerot näytti jo tältä:
Suomi 7,53
Kiina 7,1
Lähde: Our World in Data

Nykyään Kiinan päästöt per asukas taitaa mennä jo reippaasti yli.

Hyi sinua, kuinka sinä kehtaat tulla ajanmukaisten lukujen kanssa! Hyi hyi hyi!. Mutta tosiaan, Kävin katselemassa niin Suomen luvut näyttäisivät olevan 7,54 ja Kiinan 7,51, 2020 alustavien lukujen mukaan. Eipä tuossa tosiaan ole kovasti eroa per nuppi. Mutta kamala ero siitä tulee kun lasketaan kokonaisuus.

[Uuno Nuivanen]

Siis kinkki päästelee saman verran per capita kuin suomalainen. Silti vain suomalaisen on luovuttava kaikesta ja kurjistuttava nauriskuoppaan, kiinalaisen ei tarvitse tehdä mitään. Vaikka heita on 255 kertaa enemmän.

Tässä on varmaan joku logiikka, olen vain liian tyhmä ymmärtämään sitä.

[Totti]

Ilmakehän kannalta ainoa kiinnostava asia on päästöjen määrä. Ei esimerkiksi se, montako ihmistä päästöjen tuottamiseen osallistuu.
Sama koskaa muutakin luontoa. Jos esimerkiksi Päijänteeseen tekee tarpeensa miljardi ihmistä, se rehevöityy. Jos sinne tekee tarpeensa yksi ihminen, se ei rehevöidy. Vaikka vääntäisi ison p:n.
Asia tuntuu olevan harvinaisen hankala ymmärtää.

Kannattaa selittää kuten lapsille niin juttu menee perille: 100 kikkaretta on enemmän kun yksi pökäle.

[artti]

Aiemmin, kun maaöljy ja maakaasu muodostuivat niin ne kertyivät siksi, että eloperäinen aines ei ehtinyt hajota vaan se eloperäinen aines kerrostui maaperään paksuiksi kivettyneiksi kerrostumiksi. Kerrostumien päälle muodostui tiiviistä kiviaineksesta koostuva kansi, joka pidätti öljyn ja kaasun kannen alle. Tiivis kivikansi säilöi maaöljyn ja maakaasun kannen alle kymmeniksi miljooniksi vuosiksi, kunnes ihminen keksi, että maaöljystä ja maakaasusta saa energiaa polttomoottoreihin ja siksi ihminen porasi reikiä maaöljyä ja maakaasua pidättävästä kiviaineksesta koostuvaan kanteen. Sitä maaöljyä ja maakaasua muodostui kuitenkin rajallinen määrä, ja siksi resurssi kuluu, kun sitä kuluttaa. Kivihiili muodostui soistuneilla alueilla, joissa eloperäinen aines jäi kerrrostumien alle ja kivettyi kerrostumien painosta. Kun puhutaan maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevasta hiilidioksidista ja hiilidioksidin kasvihuonekaasuominaisuudesta niin keskeinen seikka on kuinka paljon maaöljyä, maakaasua ja kivihiiltä on jäljellä. Milloin maaöljy, maakaasu ja kivihiili loppuvat, joka leikkaa päästöt.

Se on kummallista, että fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä johtuvasta ilmaston lämpenemisestä ylläpidetään hirveää hysterian lietsomista samalla, kun hysteria sivuuttaa täysin sen, että fossiiliset polttoaineet ovat rajallinen luonnonvara, joka loppuu enemmin kuin myöhemmin.

Käytännössä se on niin, että fossiilisten polttoaineiden loppuminen on isompi haaste kuin ilmaston lämpeneminen. Maaöljyn vientitulot ovat monille valtioille niiden ainoa ja tärkein vientitulo. Persianlahden aavikkovaltiot ovat täysin riippuvaisia öljynvientituloista. Persianlahden aavikkovaltioiden talous romahtaa, kun öljykentät ovat tyhjiä siksi, että niillä ei ole mitään muuta tulonlähdettä.

Se on naurettavaa, että politiikka vaatii päästörajoituksia maailmassa, josta loppuu maaöljy, maakaasu ja kivihiili. Se on jo 2030-luvulla, kun fossiilisten polttoaineiden saannon pienentyminen alkaa konkretisoitua. Maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saatavuus pienenee, joka vaikuttaa päästöjen määrään. Fossiilisten polttoaineiden saatavuuden pienentyminen leikkaa päästöt tarvitsematta edes tehdä mitään erityisiä päästörajoituksia.

Se realiteetti on maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppuminen, joka romauttaa maailman bruttokansantuotteen, kun merkittävät fossiilisten polttoaineiden tuottajavaltiot putoavat pelistä. Maailman valtioiden listaus bruttokansantuotteen mukaan saa uuden järjestyksen, kun fossiilisten polttoaineiden tuottajavaltioiden bruttokansantuote kutistuu. Se, että politiikka vaatii päästörajoituksia on valehtelua ja harhaanjohtamista tilanteessa, että se todellinen haaste on maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppuminen.

Se kiireellinen pulma mikä pitää ratkaista on miten maailman logistiikka ylläpidetään, kun maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saatavuus pienenee. Että se, että maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppumisen edellä politiikka vaatii päästörajoituksia niin se on vääristynyttä huomionkääntämistä pois merkittävien pulmien ratkaisemisesta. Pulma, joka pitää ratkaista on mistä öljyntuottajavaltiot hankkivat tulonsa sen jälkeen, kun öljy loppui. Tilanteen tekee vaikeaksi useimpien öljyntuottajavaltioiden hallinto, joka on autoritaarinen kleptokratia.

Se mikä poliitikkoja motivoi kääntämään politiikan ja tiedotusvälineiden ja suuren yleisön huomio, maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppumisesta, päästörajoituksiin niin sitä voi miettiä. Se, että politiikka ilmiselvästi harhauttaa suurta yleisöä niin se pitää lopettaa naulaamalla valehtelevat poliitikot seinään, tarkoitan verbaalisella tasolla vertauskuvallisesti. Kun politiikkaa katsoo realiteettien kautta niin havaitsee miten politiikka väistelee realiteetteja.

Se on ymmärrettävää, että kansainvälisen yhteisön on vaikea käsitellä maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppumista julkisesti siksi, että kansainvälisten järjestöjen johtajien uudelleenvalinta vaatii, että johtajat pitävät kielen keskellä suuta, ja siksi johtajat joutuvat käsittelemään maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppumisen kaltaisia haasteita varovaisesti, jopa niin varovaisesti, että maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymiseen valmistautumista sanotaan päästöjen rajoittamiseksi.

Esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien kyvyttömyys käsitellä maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppumista loistaa kuin majakan valokeila pimeällä merellä. Yhdistyneet Kansakunnat ei pysty edes puhumaan julkisesti maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppumisesta siksi, että ne johtajat siellä pelkäävät jäävänsä valitsematta.

[Alabama]

Germany knew the floods were coming, but the warnings didn't work

Weather scientists say a 'monumental failure of the system' is directly to blame for the death and devastation triggered by a month's worth of rain that fell in two days this week

https://www.thetimes.co.uk/article/germany-knew-the-floods-were-coming-but-the-warnings-didnt-work-cn99wjxzs

Die Übermorgenretter sind Heuteschläfer

Ein Land, dessen Regierung zwei Grad Erderwärmung in hundert Jahren verhindern will und dabei die Warnung vor 200 Liter pro Quadratmeter für den nächsten Tag ignoriert, hat vor allem eines: ein ernstes Problem mit der Realität.

https://www.achgut.com/artikel/die_uebermorgenretter_sind_heuteschlaefer

Ylihuomisen pelastajat ovat tämän päivän nukkujia

Maalla, jonka hallitus haluaa estää maapallon ilmaston kahden asteen lämpenemisen sadassa vuodessa ja samalla jättää varoituksen 200 l/m² seuraavan päivän sademäärästä huomioimatta, on vakava ongelma todellisuuden kanssa.

Merkel ja muut poliitikot ovat jo käyneet tulvapaikoilla otatuttamassa valokuvan kumisaapaissa vaalikamppailua varten. Syynä ihmisten kuolemille ja valtaville vahigoille näiden mielestä ainoastaan – no niinpä tietysti - ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos.

[Totti]

Liittyen Saksan tulviin niin ohessa on esimerkkikuva Tonavasta (Itävalta, Machland), joka kuvastaa miksi tuhot ovat niin suuret nykyisissä tulvissa. Esimerkkikuvassa näkee, että 1715 joki oli varsin leveä, kiemurteleva ja hiekkasärkkiä on paljon. 1812 aluetta on muokattu ja joki on kaventunut kunnes 2006 se on lähes suora kanava.

Tällaisia muokkauksia ollaan tehty pitkin kaikkia suuria jokia Euroopassa sen mukaan kun väestö on kasvanut. Varsinainen ongelma on rakentaminen jokien vanhoihin uomiin, jotka siis ovat matalalla ja löysän maan päällä. Kun rankkasade iskee, paikat vettyvät nopeasti ja talot vajoavat paisuneeseen jokeen. Kun joki kavennetaan tällä tavoin, myös vesimassoilla on ahtaampaa edetä ja virtaukset kasvavat lisäten veden aiheuttamaa eroosiota voimakkaasti.

Tässä twitterketjussa on lisää juttua tähän liittyen: https://twitter.com/yeomaine/status/1416049075817009154

Se, ovatko rankkasateet ilmastomuutoksen syytä vai ei voi aina spekuloida, mutta itse tulvatuhojen laajuus pohjautuu siihen, että kasvava väestö on siirtynyt yhä lähemmäksi muokattujen jokien pääuomaa, jolloin tuhot tulvien aikana kasvavat. Dramaattiset tulvakuvat tietenkin sopivat hyvin ilmastomuutostarinan puffaamiseksi vaikkei tuhot varsinaisesti johdu siitä.

Tuhotilanne on siis samankaltainen kun Californian maastopaloissa, jossa rakennuskanta on siirtynyt yhä kauemmaksi metsien reunoille ja sisään. Tämä osaltaan lisää paloriskiä kun ihmiset käyttävät tulta ja sähkölinjojen muuntajat posahtavat (Californian sähköverkko on tunnetusti erittäin huonolaatuinen).

[Mäyräkoira]

@Totti ainakin Suomessa on puhuttu, kun soita on kuivattu, se lisää tulvariskiä. Eli suot ovat jonkinlainen vettä varastoiva  puskuri. Noh todellisuudessa Suomessa on kuitenkin suojeltukin soita aivan riittävästi. Saksassa ne on kuivattu jo aikaa sitten.

@artti yk on läpeensä mätä, ja korruptoitunut hillotolppakerho. Teuvo Hakkarainen on myös puhunut siitä, kun öljy loppuu, on lähi-idässä paluu takaisin kamelikauteen. Mutta eikös tota maakaasua nyt riitä vielä pidemmäksi aikaa? Olennaista kai tässä keskustelussa (ilmastosta) on se, että niitä fossiileja jää sinne maankuoreen ikuisiksi ajoiksi, joita ei koskaan millään muotoa hyödynnetä. aika näyttää, käykö noin.

Tästä dieselöljystä vähäsen, se on aikas sanoisaa ainetta, jota on hankala korvata esim jollakin biokaasulla. Kaasu dieselmoottorissa aiheuttaa tehon alenemaa. Ja puhun nyt tosi isoista dieselvoiman tarpeesta. Esim kun meillä käy myllyauto jauhamassa siinä on myllylle oma 500 hv moottori. Ja kun oli hakettaja tekemässä mulle haketta oli hakemyllyllekin oma 400 hv moottori. Olisi hauska tietää, paljonko noista moottoreista lähtee oikein vääntöä. 

[jmk]

Pulma, joka pitää ratkaista on mistä öljyntuottajavaltiot hankkivat tulonsa sen jälkeen, kun öljy loppui.

Ei se ole "pulma joka pitää ratkaista". Aavikon kamelipaimenet voivat palata tekemään sitä mitä osaavat: paimentamaan kameleita aavikolla.

Mihin ne mitään öljyrahoja tarvitsevat, paitsi ördäilyyn ja islamistisen terrorismin tukemiseen ympäri maailmaa? Jos tältä rahoitus loppuu, niin mikä olikaan ongelma?