Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Ajattelija2008]

Right on time, the maximum impact from the current La Nina is finally being felt on global tropospheric temperatures. The global average oceanic tropospheric temperature anomaly is -0.07 deg. C, the lowest since November 2013. The tropical (20N-20S) departure from average (-0.29 deg. C) is the coolest since June of 2012.

https://www.drroyspencer.com/2021/04/uah-global-temperature-update-for-march-2021-0-01-deg-c/
Myös UAH MSU putosi paussin lukemiin. Roy Spencer uskoo syynä olevan La Niña.
https://psl.noaa.gov/enso/mei/
Paussin aikana 2001 - 2014 La Niña oli vallitseva suurimman osan aikaa. Vuosien 2015 - 2020 lämpökausi saattoi johtua El Niñosta. Jännittävä nähdä, miten kuvio kehittyy 2025 asti.

http://www.sidc.be/silso/ssngraphics
Ei tullut uutta Grand Minimumia. Auringonpilkkujen määrä on nousussa.

[Isagoge]

...Paussin aikana 2001 - 2014 La Niña oli vallitseva suurimman osan aikaa. Vuosien 2015 - 2020 lämpökausi saattoi johtua El Niñosta. Jännittävä nähdä, miten kuvio kehittyy 2025 asti...

Ainakin NOAA:n mukaan (ks. viestini liitekuva) 2001-2014 La Niña ei suinkaan ollut vallitseva tilanne ENSON suhteen.

Jos samassa viestissä laitan infoa vielä ihan toisesta asiasta, niin Gavin Schmidt julkaisi juuri mielenkiintoisen kuvion. Skeptikkoringeissähän yksi eniten käytetyistä kirsikkapoimituista lämpötila-aikasarjoista on peräisin Fredrik Charpentier Ljungqvistin vuonna 2010 julkaisemasta tutkimuksesta

https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1111/j.1468-0459.2010.00399.x

eli A new reconstruction of temperature variability in the extra‐tropical northern hemisphere during the last two millennia. Artikkelissa esitetään viestini toinen liitekuva. Monet ilmastoskeptikot näkevät vielä sen vaivan, että piirtävät kuvion uusiksi niin, että jättävät oikean laidan lämpömittarihavaintoihin perustuvan aikasarjan lopun pois. Syykin tähän on tietysti itsestään selvä: silloinhan kuvio saa asian näyttämään siltä, että pohjoisella pallonpuoliskolla teollistumisen alun jälkeen tapahtunut lämpeneminen on hyvin samanlaista kuin n. 500-1000 aaj. tapahtunut lämpeneminen. Ja kun sitten vielä jätetään pois se informaatio, että kyseessä on tosiaan vain pohjoista pallonpuoliskoa koskeva rekonstruktio, saadaan yksinkertaisempia höynäytettyä uskomaan, että nykyisessä lämpenemisessä ei ole mitään poikkeuksellista.

Viimeisenä tässä viestissä on liitetiedostona Gavinin laatimia kuvio, jossa Ljungqvistin rekonstruktioon on yhdistetty GISTEMP:n näyttämä pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilakehitys. Tämä antanee todennäköisesti toistaiseksi parhaimman käsityksen siitä, miten keskiajan lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla vertautuu nykyiseen lämpenemiseen.

Edit: Ljungqvistin ja Schmidtin kuviot jäivät tästä pois, mutta löytyvät seuraavasta viestistäni.     

[Isagoge]

Tässä vielä ne Ljungqvistin ja Schmidtin kuviot, jotka jäivät edellisestä viestistäni pois.

[mannym]

eli A new reconstruction of temperature variability in the extra‐tropical northern hemisphere during the last two millennia. Artikkelissa esitetään viestini toinen liitekuva. Monet ilmastoskeptikot näkevät vielä sen vaivan, että piirtävät kuvion uusiksi niin, että jättävät oikean laidan lämpömittarihavaintoihin perustuvan aikasarjan lopun pois. Syykin tähän on tietysti itsestään selvä: silloinhan kuvio saa asian näyttämään siltä, että pohjoisella pallonpuoliskolla teollistumisen alun jälkeen tapahtunut lämpeneminen on hyvin samanlaista kuin n. 500-1000 aaj. tapahtunut lämpeneminen. Ja kun sitten vielä jätetään pois se informaatio, että kyseessä on tosiaan vain pohjoista pallonpuoliskoa koskeva rekonstruktio, saadaan yksinkertaisempia höynäytettyä uskomaan, että nykyisessä lämpenemisessä ei ole mitään poikkeuksellista.

Viimeisenä tässä viestissä on liitetiedostona Gavinin laatimia kuvio, jossa Ljungqvistin rekonstruktioon on yhdistetty GISTEMP:n näyttämä pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilakehitys. Tämä antanee todennäköisesti toistaiseksi parhaimman käsityksen siitä, miten keskiajan lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla vertautuu nykyiseen lämpenemiseen.

Edit: Ljungqvistin ja Schmidtin kuviot jäivät tästä pois, mutta löytyvät seuraavasta viestistäni.     

Mielenkiintoista nuo ilmastoskeptikoista kirjoittamasi jutut. Osaat varmaan nimetä niitä ilmastoskeptikoita jotka tekevät kuten väität?

Sitten kun olet nuo alarmistien jutut niellyt sellaisenaan. Niin kerroppa. Kuinka proxy rekonstruktion perään sopivasti ympätty lämpötilasarja, mitenkään lisää uskottavuutta sille rekonstruktiolle? Sillä kuten tiedämme, alarmistit tekevät näin saadakseen esitettyä sellaisen kuvan ilmastosta, jolla yksinkertaisimmat ja vähä-älyisimmät höynäytettyä uskomaan katastrofaaliseen ilmastonmuutokseen.

Kokeileppa. Etsi paperi jossa rekonstruktioidaan menneet parikymmentä tuhatta vuotta proxeilla, ja vain proxeilla. Ei se liene vaikeaa.

[mannym]

Kenties jäsen sr, eikun Isagoge tai johdanto, osaa kertoa kuinka menneet lämpötilat voivatkaan muuttua niin suuresti että jopa trendit muuttuvat oleellisesti?

Jos ajatellaan NOAA niin 1989 lehtiartikkelissa kerrottiin globaalista viilenemisestä aikavälillä 1921 - 1979.

Mutta sitten Muutamassa vuosikymmenessä saman lafkan, samaan "dataan" perustuva globaali keskiarvo on muuttunutkin tuolla aikavälillä alati lämpeneväksi.

Ensin on lehtiartikkeli jossa NOAA:n asiantuntija kertoo, lämpenemisestä sitten vuoden 1881 näyttää että suurin osa lämpenemisestä 0,5°C/1881-1981. Tapahtui aikavälillä 1919. Ja vaikka globaali ilmasto on lämmennyt kaikkiaan sitten vuoden 1881, aikavälillä 1921 - 1979, globaali ilmasto itse asiassa viileni.

Sitten on NOAA:n 2019 data, jossa selvästi näkyy tuo viilenevä trendi tuolla aikavälillä. Kirkasta eikö?

[Ajattelija2008]

Kenties jäsen sr, eikun Isagoge tai johdanto, osaa kertoa kuinka menneet lämpötilat voivatkaan muuttua niin suuresti että jopa trendit muuttuvat oleellisesti?

Jos ajatellaan NOAA niin 1989 lehtiartikkelissa kerrottiin globaalista viilenemisestä aikavälillä 1921 - 1979.

Mutta sitten Muutamassa vuosikymmenessä saman lafkan, samaan "dataan" perustuva globaali keskiarvo on muuttunutkin tuolla aikavälillä alati

Luin Scientific Americanista 1990 paikkeilla, että USA:n ilmasto ei ole lämmennyt, vaikka muualla maailmassa on. Mutta nykyään erinäiset käyrät väittävät, että USA:n ilmasto lämpeni 1990 mennessä. Joku valehtelee. Tutkijat eivät voineet 1990 olla niin tyhmiä, että olisivat tulkinneet väärin historiallista dataa.

Tämän takia olen seurannut HadCRUT4:ää, koska siinä näyttää olevan vähemmän "adjustointia" ja "interpolaatiota". Jos Hadley lopettaa HadCRUT4:n laskemisen, niin pitää ilmeisesti ruveta itse kokoamaan käyrät luotettavilta sääasemilta ympäri maailmaa.

[mannym]

Luin Scientific Americanista 1990 paikkeilla, että USA:n ilmasto ei ole lämmennyt, vaikka muualla maailmassa on. Mutta nykyään erinäiset käyrät väittävät, että USA:n ilmasto lämpeni 1990 mennessä. Joku valehtelee. Tutkijat eivät voineet 1990 olla niin tyhmiä, että olisivat tulkinneet väärin historiallista dataa.

Tämän takia olen seurannut HadCRUT4:ää, koska siinä näyttää olevan vähemmän "adjustointia" ja "interpolaatiota". Jos Hadley lopettaa HadCRUT4:n laskemisen, niin pitää ilmeisesti ruveta itse kokoamaan käyrät luotettavilta sääasemilta ympäri maailmaa.

Hadley lopetti jo HadCrut4:n laskemisen, Se on nykyisin HadCrut5. Ja siinä lämpenemistrendi muuttui melko oleellisesti.

Sama tosin tapahtui HadCrut4:ään siirryttäessä HadCrut3:sta.

[artti]

Jää ja lumi on loistava indikaattori, kun on jäätä ja lunta, on kylmää, kun ei ole jäätä ja lunta, on lämmintä

[Ajattelija2008]

Hadley lopetti jo HadCrut4:n laskemisen, Se on nykyisin HadCrut5. Ja siinä lämpenemistrendi muuttui melko oleellisesti.

Sama tosin tapahtui HadCrut4:ään siirryttäessä HadCrut3:sta.

We are continuing to update the previous versions (HadCRUT4, CRUTEM4 and HadSST3) each month, and will do so until the new versions can be regularly updated. This will allow users to compare the two versions if they wish.

The new versions introduce a number of innovations and improvements

Kyllä Hadley vielä toistaiseksi laskee HadCRUT4. Arvaan, että "ilmastotieteilijät" ovat kritisoineet käyrää siitä, että se näyttää liian vähän lämpenemistä, ja Hadley on päättänyt lopettaa laskemisen. Tällainen olisi skandaali oikeassa tieteessä, mutta arkipäivää ilmastotieteessä.

http://berkeleyearth.lbl.gov/country-list/
Tuolta löytyy maakohtaisia käyriä. Noista voi yrittää koota objektiivista mittaria vertaamalla käyriä eri maiden paikallisiin tilastoihin. Esim. Suomen osalta voi verrata omaan muistiinsa ilmaston kehityksestä täällä.

[mannym]

Hadley lopetti jo HadCrut4:n laskemisen, Se on nykyisin HadCrut5. Ja siinä lämpenemistrendi muuttui melko oleellisesti.

Sama tosin tapahtui HadCrut4:ään siirryttäessä HadCrut3:sta.

We are continuing to update the previous versions (HadCRUT4, CRUTEM4 and HadSST3) each month, and will do so until the new versions can be regularly updated. This will allow users to compare the two versions if they wish.

The new versions introduce a number of innovations and improvements

Kyllä Hadley vielä toistaiseksi laskee HadCRUT4. Arvaan, että "ilmastotieteilijät" ovat kritisoineet käyrää siitä, että se näyttää liian vähän lämpenemistä, ja Hadley on päättänyt lopettaa laskemisen. Tällainen olisi skandaali oikeassa tieteessä, mutta arkipäivää ilmastotieteessä.

http://berkeleyearth.lbl.gov/country-list/
Tuolta löytyy maakohtaisia käyriä. Noista voi yrittää koota objektiivista mittaria vertaamalla käyriä eri maiden paikallisiin tilastoihin. Esim. Suomen osalta voi verrata omaan muistiinsa ilmaston kehityksestä täällä.

Suomen keskilämpötila on Tuon Berkeley Earthin mukaan siis +3°C. Jännää kun Ilmatieteenlaitokselta sain viimeksi tiedon niin se oli +1°C. Lisäksi Berkeley ilmoittaa Suomen keksilämpötilan vuodesta 1750. Vaikka Ensimmäinen säähavaintopaikka perustettiin vuonna 1844. ei vakuuta Berkeleyn.

Tosiaan HadCrut4 lasketaan vielä mutta sen mukaisia tuloksia ei enää julkaista. WoodForTrees ei enää listaa niitä. Sellaista se on tosiaan, ilmastotieteessä.

[akez]

Suomen keskilämpötila on Tuon Berkeley Earthin mukaan siis +3°C. Jännää kun Ilmatieteenlaitokselta sain viimeksi tiedon niin se oli +1°C. Lisäksi Berkeley ilmoittaa Suomen keksilämpötilan vuodesta 1750. Vaikka Ensimmäinen säähavaintopaikka perustettiin vuonna 1844. ei vakuuta Berkeleyn.

Lisäksi voi todeta pääkaupunkiseudulla jo 1970-luvulta asti asuneena, että näppituntumalta säät ovat pysyneet tällä alueella jotakuinkin aivan samoina kuin aiemminkin. Vuodesta riippuen vaihtelut ovat saattaneet olla suuriakin, mutta kokonaisuudessaan mitään merkittävää muutosta ei pitkällä juoksulla ole havaittavissa. Välillä on lämpimämpää ja välillä kylmempää. Välillä sataa, välillä ei. Joskus lunta on reilummin (kuten tänä vuonna), joskus ei juuri ollenkaan. Olisikohan näillä ollut joku kierosilmä vahtaamassa mittareita vai onko lukemiin lykätty hieman "tiede-ekstraa", jotta oma ala tuntuisi merkittävämmältä, ja apurahat virtaisivat paremmin ja runsaampina? Raadollinen ihminen se säätieteilijäkin vain on.

[akez]

Tarina säätieteilijöiden raadollisuudesta.

Kun oli aikoinaan rannikkotykistössä 1970-luvulla Mäkiluodossa, niin sinne kuljettiin harvakseen kulkevalla yhteysaluksella, joka ei liikennöinyt joka päivä. Yhteysalus oli vanha purtilo ja sillä oli alhainen boforirajoitus, muistaakseni 6 boforia, jolla se sai vielä kulkea merellä. Jos boforit meni yli sen, niin alus jäi mantereelle.

Mäkiluodossa oli tuolloin omat säämiehet, jotka olivat varusmiehiä. He syynäsivät mittareistaan säätiedot ja ilmoittivat ne mantereella. Jos sinä päivänä jolloin saarella olleet varusmiehet olivat pääsemässä lomalle sattui tuulemaan oikein navakasti, niin sellaisenakaan päivänä ei ilmoitettu ikinä sallittuja arvoja suurempia boforilukemia, jotta sakki pääsisi lomille. Se olikin mielenkiintoista menoa. Kerran alus irtosi Mäkiluodon laiturista, kulki vähän matkaa, kääntyi ja katosi suurten aaltojen väliin. Vain maston huippu näkyi enää, vaikka alus oli kohtalaisen suurikokoinen. Mantereen läheisten saarten suojaa oli vielä melkoisesti matkaa. Ainoastaan säämiehet tiesivät paljonko boforeita todellisuudessa oli. Onneksi ei koskaan käynyt kehnosti.

Enpä usko, että ilmastosäätiedemiehet juuri poikkeavat ihmisinä pohjimmiltaan näistä Mäkiluodon säämiehistä. Jos vitaalit intressit ovat pelissä, niin sääfaktat saavat kyllä taipua.

[Roope]

Hollantilaiskaupungissa varaudutaan ilmastonmuutokseen repimällä asfaltit pois kaikkialta, missä sitä ei tarvita

Arnhem torjuu sään ääri-ilmiöitä antamalla rahaa ihmisten puutarhatöihin ja istuttamalla puita.

Jenni Virtanen

[...]

ASFALTIN poistaminen on usein yhtä kallista kuin sen laitto, joten osa projekteista saa odottaa siihen, kun naapurustoa remontoidaan muutenkin. Kuumilla paikoilla ja tulvariskialueilla toimeen on kuitenkin tartuttava heti, Bouwkamp sanoo.

Moni kalliista projekteista ajoitetaan muutenkin tehtävien katutöiden yhteyteen. Näin tehtiin esimerkiksi pohjoisosan viemäriremontissa, jossa katuun asetettiin samalla sadevesikerääjät. Näin sadevesi ei valu alavalle jokialueelle ja lisää tulvariskiä.

"Ilmastonmuutokseen sopeutumista on ajateltava koko kaupunkisuunnittelussa. Esimerkiksi viilentäviä tuulia joen suunnalta ei saa estää rakennuksilla. Tuulta varten on jätettävä käytäviä ja avointa tilaa."

Arnhem ohjaa osan remonttirahoistaan ilmastotöihin, ja sillä on lisäksi käytössään kymmenen miljoonan euron ilmastorahasto. Lisäksi rahaa saadaan yritysyhteistyöstä.

"Totuus kuitenkin on, ettei meillä ole tähän suunnitelmaan varaa yksin. Se on aivan liian kallis. Olemme myös riippuvaisia asukkaiden omatoimisuudesta ja yhteisrahoituksesta."

ARNHEMIN suunnitelmassa halutaan torjua sään ääri-ilmiötä, joita on nähty viime vuosina Hollannissa yhä useammin. Hollanti on kärsinyt kuivuudesta, tulvista ja korkeista lämpötiloista. Arnhemissa oli suurtulva kesällä 2014, ja vuoden 2019 kesällä lämpötila nousi yli 40 asteeseen.

Vaikka Hollanti on tottunut tulviin ja vesiongelmiin, tilanne on viime aikoina pahentunut. Tulevaisuudessa riskinä on, että merkittävä osa Hollantia jää merenpinnan nousun takia veden alle. Pitkällä sisämaassa sijaitsevasta Arnhemista tulisi ennustusten mukaan rantakaupunki.

Helsingin Sanomat 6.5.2021

Minkä ennustusten mukaan ja milloin?

IPCC:n pahimman ja oletustensa vuoksi jo käytännössä mahdottomaksi muuttuneen RCP 8.5 -skenaarion mukaan merenpinta voisi nousta skenaarion ylähaarukan mukaan vuoteen 2100 mennessä noin 80 senttiä. Arnhem sijaitsee 13 metriä merenpinnan yläpuolella.

[Melbac]

Tarina säätieteilijöiden raadollisuudesta.

Kun oli aikoinaan rannikkotykistössä 1970-luvulla Mäkiluodossa, niin sinne kuljettiin harvakseen kulkevalla yhteysaluksella, joka ei liikennöinyt joka päivä. Yhteysalus oli vanha purtilo ja sillä oli alhainen boforirajoitus, muistaakseni 6 boforia, jolla se sai vielä kulkea merellä. Jos boforit meni yli sen, niin alus jäi mantereelle.

Mäkiluodossa oli tuolloin omat säämiehet, jotka olivat varusmiehiä. He syynäsivät mittareistaan säätiedot ja ilmoittivat ne mantereella. Jos sinä päivänä jolloin saarella olleet varusmiehet olivat pääsemässä lomalle sattui tuulemaan oikein navakasti, niin sellaisenakaan päivänä ei ilmoitettu ikinä sallittuja arvoja suurempia boforilukemia, jotta sakki pääsisi lomille. Se olikin mielenkiintoista menoa. Kerran alus irtosi Mäkiluodon laiturista, kulki vähän matkaa, kääntyi ja katosi suurten aaltojen väliin. Vain maston huippu näkyi enää, vaikka alus oli kohtalaisen suurikokoinen. Mantereen läheisten saarten suojaa oli vielä melkoisesti matkaa. Ainoastaan säämiehet tiesivät paljonko boforeita todellisuudessa oli. Onneksi ei koskaan käynyt kehnosti.

Enpä usko, että ilmastosäätiedemiehet juuri poikkeavat ihmisinä pohjimmiltaan näistä Mäkiluodon säämiehistä. Jos vitaalit intressit ovat pelissä, niin sääfaktat saavat kyllä taipua.

Kun oikein ajattelee niin noi vanhat tiedot voi olla virheellisiä erinäisistä syistä ja uudet tiedot taas on tarkkoja tekniikan kehittymisen takia eli tullut automaattisia laitteita ja se data on tarkkaa mitä se ei aikaisemmin ollut ihmisten takia.Käytännössä siis vanhoihin tietoihin ei pitäisi luottaa ja uudet on taas tarkkoja.Paikat missä mitataan on muuttuneet ja paikkojen ympäristö missä mitataan on muuttunut myös eli jonkun rakennuksen rakentaminen viereen on voinut muuttaa lämpötiloja.Itse epäilen että jos verrataan vanhojen laitteiden tietoja nykyisiin laitteiden tietoihin niin voivat erota aika paljonkin.Noiden arvioiden tekeminen on hiton hankalaa kun ajattelee kuinka paljon eri muuttujia on.Tietenkin kaikkien eri mallien arviot voi olla oikein jos tapahtuu tiettyjä asioita mutta kukaan ei täysin varmasti tiedä että mikä noista arvioista osuu oikeaan.

[Ajattelija2008]

Suomen keskilämpötila on Tuon Berkeley Earthin mukaan siis +3°C. Jännää kun Ilmatieteenlaitokselta sain viimeksi tiedon niin se oli +1°C. Lisäksi Berkeley ilmoittaa Suomen keksilämpötilan vuodesta 1750. Vaikka Ensimmäinen säähavaintopaikka perustettiin vuonna 1844. ei vakuuta Berkeleyn.

Menit lankaan . Berkeley ilmoittaa muutosvauhdin vuodesta 1960 lähtien PER VUOSISATA, jotta luku näyttäisi isolta. Lämpeneminen ei ole 3 C vaan 1.5 C. Kun klikkaa esiin Suomen lämpötilan, niin käyrä näyttää tutulta. 1930-luvun lämpökausi ylitettiin vasta 2002. 1930-luvulta laskien lämpeneminen on noin 0.5 C per vuosisata.

Lämpeneminen 1970-luvulta nykypäivään on 1.5 C, mikä vastaa muistinvaraista tietoa. Lämpimiä kesiä ei silloin ollut ja lämmin talvi oli vain 1974. Uutisissa varoitettiin tulossa olevasta jääkaudesta.

[mannym]

Suomen keskilämpötila on Tuon Berkeley Earthin mukaan siis +3°C. Jännää kun Ilmatieteenlaitokselta sain viimeksi tiedon niin se oli +1°C. Lisäksi Berkeley ilmoittaa Suomen keksilämpötilan vuodesta 1750. Vaikka Ensimmäinen säähavaintopaikka perustettiin vuonna 1844. ei vakuuta Berkeleyn.

Menit lankaan . Berkeley ilmoittaa muutosvauhdin vuodesta 1960 lähtien PER VUOSISATA, jotta luku näyttäisi isolta. Lämpeneminen ei ole 3 C vaan 1.5 C. Kun klikkaa esiin Suomen lämpötilan, niin käyrä näyttää tutulta. 1930-luvun lämpökausi ylitettiin vasta 2002. 1930-luvulta laskien lämpeneminen on noin 0.5 C per vuosisata.

Lämpeneminen 1970-luvulta nykypäivään on 1.5 C, mikä vastaa muistinvaraista tietoa. Lämpimiä kesiä ei silloin ollut ja lämmin talvi oli vain 1974. Uutisissa varoitettiin tulossa olevasta jääkaudesta.

Kyllä minusta tuossa on keskilämpötila ja sen muutos, 1980 +1°C ja 2020 +3°C. 1960 keskilämpötila olisi ollut +1,5°C. 1970 +1,34°C.

Tuo graafi on niin mainio, siinä on vain reilu 90 vuotta lämpötiladataa ennen kuin ensimmäinen lämpötilahavaintoasema perustettiin Suomeen, ja vain 200 vuotta ennen kuin meillä oli suht kattava lämpötilamittausverkko. Luultavasti tuo loppukin on koottu kuten ilmatieteenlaitos tekee, eli toisen kuvaajan mukaisilta asemilta.

Tätä ilmastotiede nykypäivänä on. Vajaa 100 vuotta dataa ilman yhtään mittausta. Noin 200 vuotta dataa ennen kuin "kunnollinen" asemaverkko on ollut olemassa ja noin 60 vuotta dataa, jossa neljästä pisteestä kootaan "Suomen" keskilämpötila, jättäen valtavat osat pohjoista huomiotta.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Maailman valtiovarain­ministerit puivat ilmastotoimia – Vanhanen: "Pyörä on pyörimässä oikeaan suuntaan"

VALTIOVARAINMINISTERI Matti Vanhanen (kesk) arvioi, että valtiovarain­ministereillä ja keskuspankeilla ympäri maailman on nyt vahva sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjumiseen ja konkreettiseen ilmastotyöhön.

Vanhanen johti tiistaina puhetta kansainvälisessä valtiovarainministerien ilmastokoalition kokouksessa. Mukana koalitiossa on noin 60 maata ja noin 20 kansainvälistä organisaatiota.

"Jokaisesta käytetystä puheenvuorosta heijastui vahva herääminen ja sitoutuneisuus ilmastonmuutoksen vastaisiin ja sitä ehkäiseviin toimiin. Se oli kokouksen pääviesti", Vanhanen sanoi tapaamisen jälkeen.

"Pyörä on pyörimässä oikeaan suuntaan."

[...]

Tiistaina asialistalla oli talouden elpyminen koronapandemian jäljiltä sekä talouskasvu ja siirtymä hiilineutraaliin talouteen. Lisäksi keskusteltiin muun muassa valtiovarain­ministerien ja keskuspankkien roolista ilmastoriskien hallinnassa.

Vanhasen mukaan yksi etätapaamisen viesteistä oli, että koronapandemian jälkeisessä elvytyksessä vihreä siirtymä – esimerkiksi uusiutuva energia ja energian säästäminen – on painopiste kaikkialla maailmassa.

"Tämä on hirveän tärkeä viesti myös alan teollisuudelle ja palveluille, että tämän alan kysyntää maailmalla tulee olemaan lähivuosina."

"En muista kuka sanoi tässä kokouksessa, että kyse ei ole miljardeista vaan tuhansista miljardeista, joita investointeina tullaan näille sektoreille lähivuosina suuntaamaan."

Helsingin Sanomat 6.4.2021

Hieno juttu, että Suomen valtiovarainministeri on viimein edes jossain ohimennen kuullut, että ilmastoinvestoinneissa on tosiaan kyse tuhansista miljardeista. Se on nimittäin paljon rahaa.

Pari kysymystä kuitenkin Matille.

a) Kun ainakaan alan teollisuus tuskin on toisenlaisesta hehkutuksesta huolimatta lahjoittamassa noita tuhansia miljardeja ilmastoinvestointeihin, niin keiden odotetaan lopulta maksavan sekä investoinnit että yritysten voitot?

b) Mitä luulet, Matti, luopuvatko lopulliset maksajat tuhansista miljardeista vapaaehtoisesti ja riemulla, vaikka he eivät saa suurimmasta osasta investoinneista vastineeksi käytännössä yhtään mitään?

[Lalli IsoTalo]

Hieno juttu, että Suomen valtiovarainministeri on viimein edes jossain ohimennen kuullut, että ilmastoinvestoinneissa on tosiaan kyse tuhansista miljardeista. Se on nimittäin paljon rahaa.

Olen ollut pari kertaa videoimassa keskustelupaneeleita, joissa lautamies on ollut mukana. Voin niiden perusteella vain todeta, että omena on pudonnut puusta todella kauas.

[qwerty]

Brittilässä koronan uuvuttamiin pitää pumpata vähän lisää pelkoa

2021-04-06 YT: Sky News launches 'The Daily Climate Show'

Luvassa tiukkaa dataa. Esim. maapallon reaaliaikainen lämpötila 9 (!!!) desimaalin tarkkuudella
Vähemmän yllättäen tuo näyttäisi liikkuvan vain yhteen suuntaan

[Velmu]

Tässä radio-ohjelmassa on asiaa turpeesta, puolesta ja vastaan. Aika pitkä juttu, mutta jos asia kiinnostaa niin kannattaa kuunnella https://www.radiodei.fi/kuuntele-viikon-debatti-turve/

[Lasse]

Lisään toiseen lankaan laittamani jutun myös tänne, asia on vakava:

Suomi asettaa ensimmäistä kertaa tavoitteet luonnon­va­rojen ylikulu­tuksen suitsimi­selle

...
https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/suomi-asettaa-ensimmaista-kertaa-tavoitteet-luonnonvarojen-ylikulutuksen-suitsimiselle/

Ilman kolhoosineuvoston myöntämää ostolupaa niitä pensasleikkureita ei jatkossa sitten hankita! (jos Krista saa päättää)

Ihan järkeväähän lainailu on, eikä niin tavatontakaan, vaikka vihreät kuvittelevat sen nyt keksineensä. Joidenkin naapurien kanssa toimii, toisien ei. Yhden jäljiltä todellakin pääsee putsaamaan, huoltamaan ja korjaamaan laitteensa, jos yleensäkään saa takaisin.

Kyllä tässä on isommat asiat kyseessä, kuin pensasleikkurin lainaaminen, maailmanlaajuisesti:

WATCH: Absolute Slavery – Zero Carbon Agenda Deconstructed
https://off-guardian.org/2021/04/08/watch-absolute-slavery-zero-carbon-agenda-deconstructed/

What is a zero-carbon future? What does it look like? To imagine, turn off your heater. No airports. No shipping. No animals. Perfect surveillance state.

In this Ice Age Farmer special report, Christian breaks The "Absolute Zero" plan and how governments are actively taking drastic steps every day to meet these dystopian goals for Travel, Transport, Energy, Manufacturing, Recycling, and Food.

We must understand the reality underneath their flowery philanthropic language: Absolute Slavery.

Since it's a long video, here are some useful timecodes:

Intro to Net Zero: (0:00)
Road Vehicles: (3:54)
Rail: (8:25)
Flight: (14:15)
Shipping: (17:56)
Heating & Appliances: (22:42)
Food & Waste: (26:34)
Materials, Construction, Recycling: (35:32)
Electricity & Fossil Fuels (43:22)
Water (45:00)
Perfect Surveillance/Enforcement (46:46)
Closing (49:58)

The report IAF is commenting on is entitled "Absolute Zero" and is available for download here. It's a publication of the UK FIRES think-tank, a government/corporate-sponsored "research group" based across a handful of the UK's major university campuses.

Suosittelen videon katsomista. Näin sen jo ennen kun tämä linkki tuli vastaan, Christianilla on hyvää settiä enemmänkin.

[Roope]

"On väliä, kuoleeko joku pistiäinen sukupuuttoon"

Kerttu Kotakorpi kertoo kirjassaan, millainen Suomi on ilmastonmuutoksen vaikutuksesta 80 vuoden päästä.

Vuonna 2100 keskimääräinen lämpötila on noussut Suomessa noin kuusi astetta. Talvet ovat lämmenneet seitsemän astetta ja kesät neljä.

Mitä kaikkea näin suuri lämpeneminen aiheuttaa eläimille, kasveille, puille, vesistöille, maaperälle – siitä kertoo Ylen uutisista meille kaikille tutun meteorologin Kerttu Kotakorven kirja Suomen luonto 2100 – Tutkimusretki tulevaisuuteen (Bazar, 2021).

Kotakorpi ei valinnut arvionsa pohjaksi ilmastomallia kaikkein optimistisemmasta päästä, koska sellaiseen ei hänen mukaansa ole perusteita nykytiedon valossa.

Kirja kertoo, että ihmiskunnan kasvihuonepäästöjen vaikutus maapallolle tulevan auringon säteilyn tehoon kasvaa valitun mallin mukaan noin 8,5 wattia neliömetriä kohden, mikä on merkittävä määrä lisää lämmitystä koko maapallon pinnalle joka ikinen päivä. Tällä mallilla lämpötila maapallolla nousee nykymenolla vuosisadan loppuun noin neljä astetta. Mutta Suomessa siis vielä enemmän.
...

Kansan Uutiset 10.4.2021

Kuten arvelinkin.

Meteorologi Kerttu Kotakorven kirjaansa valitsema malli ei tosiaankaan ole optimistisemmasta päästä, eikä edes todennäköisin, vaan kaikkein pessimistisin ja erittäin epätodennäköiseksi muuttunut RCP 8.5 -skenaario, jonka valitsemiseen ei ole enää nykyaikana mitään muita perusteita kuin pelottelu. RCP 8.5 -skenaariossa muun muassa oletetaan, että öljynkulutus vain kasvaa ja hiilenkulutus peräti kymmenkertaistuu vuoteen 2100 mennessä, mikä on nykytiedon valossa mahdoton ajatus.

RCP 8.5 on alunperinkin tarkoitettu yhtä vähän ilmastoennusteeksi kuin THL:n surullisenkuuluisa eksponenttilaskelma koronaennusteeksi. Molempien tarkoitus on ollut olla kehityksen äärirajoja havainnollistava teoreettinen mielikuvitusskenaario, mutta poliittisten päämäärien saavuttamiseksi niitä on käsitelty julkisuudessa kuin ihan oikeita ennusteita. Kun valtamedia uutisoi jostain ilmastonmuutokseen liittyvästä kohututkimuksesta, sen oletukset perustuvat useammin kuin yhdeksän kertaa kymmenestä juuri RCP 8.5 -skenaarioon.

[Ajattelija2008]

https://www.carbonbrief.org/explainer-the-high-emissions-rcp8-5-global-warming-scenario
Liitekuvassa on skenaario RCP8.5 sinisellä viivalla. Ennuste on vuodelta 2011. Nyt tiedämme, että CO2-tuotanto pysyi lukemassa 10 Gt/vuosi hiilessä laskettuna ja pysyy myös seuraavat 10 vuotta EIA:n ennusteen mukaan.
https://www.eia.gov/energyexplained/energy-and-the-environment/outlook-for-future-emissions.php
Näin ollen RCP8.5 liioittelee tuotantoa jo 30 % vuoteen 2030 mennessä.

Kerttu Kotakorpi oletettavasti tietää, että RCP8.5 on jo tutkijapiireissä hylätty, joten hän antaa tarkoituksella väärää tietoa julkisuuteen. Ilmatieteen laitos ei puutu väärän tiedon levittämiseen, koska he hyötyvät taloudellisesti.

[Isagoge]

...Kerttu Kotakorpi oletettavasti tietää, että RCP8.5 on jo tutkijapiireissä hylätty, joten hän antaa tarkoituksella väärää tietoa julkisuuteen. Ilmatieteen laitos ei puutu väärän tiedon levittämiseen, koska he hyötyvät taloudellisesti.

Teet ajatusvirheen. Juuri nyt näyttää kieltämättä siltä, että rcp8.5 ei toteudu. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tiedämme varmasti, että tällä vuosisadalla maapallon keskilämpötila ei nouse neljää astetta tai enempää. Kuten täälläkin on toistuvasti jaksettu muistuttaa, ilmastomallit eivät suinkaan kykene ennustamaan ilmaston eri muuttujien kehitystä 80 vuoden päähän tulevaisuuteen täysin tarkasti.

Ilman mitään kunnollista näyttöä väitteidensä tueksi monet ilmastoskeptikot ovat jopa liikuttavan varmoja siitä, että ilmastomallit erehtyvät pelkästään yhteen suuntaan lämpötilaennusteissa: ylöspäin. Jos ilmastoskeptikot kuitenkin ottavat omat standardiargumenttinsa mallien puutteista vakavasti (ja ymmärtävät nuo argumentit), heidän pitäisi myöntää se, että on myös mahdollista, että ilmastomallien ennusteet tulevasta lämpenemisestä erehtyvät alakanttiin. Esimerkiksi tietomme ilmaston lämpötilaan vaikuttavista palautemekanismeista on kaukana täydellisestä, ja jos niiden lämmittävä efekti on nyt uskottua voimakkaampi, neljän tai viiden asteen lämpeneminen tällä vuosisadalla ei todellakaan ole poissuljettua, vaikkei rcp8.5 toteutuisi lähimainkaan.

Sama epävarmuus koskee tietenkin myös ilmastoherkkyyttä. Uusin tutkimus

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1029/2019RG000678

viittaa siihen, että se on 95% luottamustasolla välillä 2,3–4,7 K. Todennäköisyysjakauma tälle parametrille ei ole symmetrinen, joten jos piste-estimaattia haluaa etsiä, se on lähempänä välin alarajaa kuin ylärajaa, mutta jälleen tutkimus (ja ne ilmastomallit, joille osa ilmastoherkkyyttä koskevaa tutkimusta perustuu) voi erehtyä myös tässä alaspäin.

On hyvin todennäköistä, että nykyisillä päästövähennystoimenpiteillä ei onnistuta välttämään sitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lopulta tämän vuosisadan aikana tuplaantuu verrattuna siihen, mitä se oli esiteollisena aikana. Nykyisestä eksponentiaalisesta kasvusta on todella vaikeaa päästä edes hiilineutraalille tasolle. Mauna Loan mitta-asemalla saatiin äskettäin tulos 421 ppm, joka on taas uusi ennätys koko aseman mittaushistorian aikana, ja hyvin todennäköisesti korkein pitoisuus vuosimiljooniin.

On siis älyllisesti epärehellistä tai väärinkäsitykseen perustuvaa väittää, että ne seuraukset, joita rcp8.5-skenaariolla on ennustettu olevan, olisi poissuljettu, vaikka skenaario itsessään olisikin epärealistinen. 

[mannym]

Teet ajatusvirheen. Juuri nyt näyttää kieltämättä siltä, että rcp8.5 ei toteudu. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tiedämme varmasti, että tällä vuosisadalla maapallon keskilämpötila ei nouse neljää astetta tai enempää. Kuten täälläkin on toistuvasti jaksettu muistuttaa, ilmastomallit eivät suinkaan kykene ennustamaan ilmaston eri muuttujien kehitystä 80 vuoden päähän tulevaisuuteen täysin tarkasti.

Mielenkiintoista, myönnät itsekin että ilmastomallit eivät kykene ennustamaan ilmaston eri muuttujien kehitystä 80 vuoden päähän, mutta niiden eri muuttujienhan piti olla hyvin tiedossa ynnä muuta kun kerran aiemmin olet linkkaillut niitä tutkimuksia joiden mukaan tulevaisuudessa katastrofi ja menneisyydessä ei tapahtunut mitään ennen kuin ihminen alkoi päästelemään. Jotka perustuvat niihin ilmastomalleihin. Joten jos ilmastomallit eivät sinustakaan kykene ennustamaan ilmaston eri muuttujien kehitystä 80 vuoden päähän, niin kuinka ne kykenevät hindcastaamaan taaksepäin sen sinusta luotettavasti tuhansia ellei jopa kymmeniä tuhansia vuosia?

Ilman mitään kunnollista näyttöä väitteidensä tueksi monet ilmastoskeptikot ovat jopa liikuttavan varmoja siitä, että ilmastomallit erehtyvät pelkästään yhteen suuntaan lämpötilaennusteissa: ylöspäin. Jos ilmastoskeptikot kuitenkin ottavat omat standardiargumenttinsa mallien puutteista vakavasti (ja ymmärtävät nuo argumentit), heidän pitäisi myöntää se, että on myös mahdollista, että ilmastomallien ennusteet tulevasta lämpenemisestä erehtyvät alakanttiin. Esimerkiksi tietomme ilmaston lämpötilaan vaikuttavista palautemekanismeista on kaukana täydellisestä, ja jos niiden lämmittävä efekti on nyt uskottua voimakkaampi, neljän tai viiden asteen lämpeneminen tällä vuosisadalla ei todellakaan ole poissuljettua, vaikkei rcp8.5 toteutuisi lähimainkaan.

Tuossa kohtaa menet metsään melkoisesti. Sillä skeptikoilla on kunnollinen näyttö siitä että ilmastoalarmistien ilmastoennusteet ovat erehtyneet pelkästään yhteen suuntaan. Koska tähän saakka ilmastomallit ovat yliampuneet lämpenemisen, niin voidaan hyvin olettaa että tulevaisuudessa ne yliampuvat myös. Jotta voisimme myöntää että olisi mahdollista ilmastomallien ennustaa tuleva lämpeneminen alakanttiin, olisi jo nyt nähtävä kuinka ilmastomallit ovat ennustaneet alakanttiin.

Sama epävarmuus koskee tietenkin myös ilmastoherkkyyttä. Uusin tutkimus

viittaa siihen, että se on 95% luottamustasolla välillä 2,3–4,7 K. Todennäköisyysjakauma tälle parametrille ei ole symmetrinen, joten jos piste-estimaattia haluaa etsiä, se on lähempänä välin alarajaa kuin ylärajaa, mutta jälleen tutkimus (ja ne ilmastomallit, joille osa ilmastoherkkyyttä koskevaa tutkimusta perustuu) voi erehtyä myös tässä alaspäin.

Ahaa, esiteollisesta ajasta tai 1950 luvusta jolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on lähtenyt oikeastaan nousuun, pitäisi hiilidioksidin määrän tuplaantumisen myötä lämmetä 1.5 - 4,5°C. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on lisääntynyt sitten näemmä 66%. Joten lämpenemistä pitäisi näkyä nyt +0,99°C - +2,97°C. Lämpenemistä on nyt näkynyt tuosta hetkestä noin +0,6°C. Mikä on kovin paljon vähemmän kuin tuo väitetty.

On hyvin todennäköistä, että nykyisillä päästövähennystoimenpiteillä ei onnistuta välttämään sitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lopulta tämän vuosisadan aikana tuplaantuu verrattuna siihen, mitä se oli esiteollisena aikana. Nykyisestä eksponentiaalisesta kasvusta on todella vaikeaa päästä edes hiilineutraalille tasolle. Mauna Loan mitta-asemalla saatiin äskettäin tulos 421 ppm, joka on taas uusi ennätys koko aseman mittaushistorian aikana, ja hyvin todennäköisesti korkein pitoisuus vuosimiljooniin.

On siis älyllisesti epärehellistä tai väärinkäsitykseen perustuvaa väittää, että ne seuraukset, joita rcp8.5-skenaariolla on ennustettu olevan, olisi poissuljettu, vaikka skenaario itsessään olisikin epärealistinen.

On toisaalta älyllisesti epärehellistä tai suorastaan valheellista väittää että RCP8.5 skenaarion seuraukset ovat niistä päästöistä johtuvia, jos ne toteutuvat päästöistä riippumatta. Mitä se kertoisikaan niiden ilmastotieteilijöiden ilmaston fysiikan ja eri muuttujien tuntemuksesta, jos päästöperusteinen skenaario toteutuisi ilman niitä päästöjä.

[Ajattelija2008]

Jäsen Isagoge sekoittaa seuraavat käsitteet:

TCR = Transient Climate Response tarkoittaa lämpötilan nousua, jos CO2 nostetaan esim. 100 vuodessa lukemasta 280 ppm --> 560 ppm.

ECS = Equilibrium Climate Sensitivity tarkoittaa lämpötilan nousua, jos CO2 nousee 280 ppm --> 560 ppm ja pidetään siinä lukemassa tuhansia vuosia.

Mutta eihän CO2 tule pysymään noin korkealla tuhansia vuosia. Nykyarvion mukaan se alkaa pudota viimeistään 200 vuoden kuluttua.

IPCC ennustaa, että TCR = 1.75 C. Tiedämme lukeman melko tarkasti, koska CO2 on jo lisääntynyt 48 % esiteollisesta ajasta. TCR on tärkeä mittari ja sen arvo on selvillä 2080.

Mikä on ECS? Emme tule koskaan tietämään sitä, koska emme pysty pitämään CO2:ta noin korkealla tasolla.

Isagoge linkkasi Zeke Hausfatherin ja kumppanien artikkelin, jossa kirjoittajat väittävät pienentäneensä ECS:n haarukkaa. En usko, että kirjoittajat itsekään luottavat arvioonsa. He tekevät tilastokikkailua. Heillä ei ole mitään uutta dataa.

Ilmastoalarmistit tarkoituksella sotkevat TCR:n ja ECS:n, jotta voivat jymäyttää ihmisiä. Zeke Hausfatherilla on ihan oma "tutkimuslaitos", jonka rahoitus riippuu siitä, miten hyvin ihmisiä saa uskomaan ilmastouskontoon.

[Roope]

...Kerttu Kotakorpi oletettavasti tietää, että RCP8.5 on jo tutkijapiireissä hylätty, joten hän antaa tarkoituksella väärää tietoa julkisuuteen. Ilmatieteen laitos ei puutu väärän tiedon levittämiseen, koska he hyötyvät taloudellisesti.

Teet ajatusvirheen. Juuri nyt näyttää kieltämättä siltä, että rcp8.5 ei toteudu. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tiedämme varmasti, että tällä vuosisadalla maapallon keskilämpötila ei nouse neljää astetta tai enempää. Kuten täälläkin on toistuvasti jaksettu muistuttaa, ilmastomallit eivät suinkaan kykene ennustamaan ilmaston eri muuttujien kehitystä 80 vuoden päähän tulevaisuuteen täysin tarkasti.

Ajatusvirhe on Kotakorvella, joka antaa ymmärtää, että RCP8.5 on todennäköisin tulevaisuutemme. Tai eihän se mikään ajatusvirhe ole vaan jatkoa harkittuun tietämättömien kusettamiseen.

Ilman mitään kunnollista näyttöä väitteidensä tueksi monet ilmastoskeptikot ovat jopa liikuttavan varmoja siitä, että ilmastomallit erehtyvät pelkästään yhteen suuntaan lämpötilaennusteissa: ylöspäin. Jos ilmastoskeptikot kuitenkin ottavat omat standardiargumenttinsa mallien puutteista vakavasti (ja ymmärtävät nuo argumentit), heidän pitäisi myöntää se, että on myös mahdollista, että ilmastomallien ennusteet tulevasta lämpenemisestä erehtyvät alakanttiin. Esimerkiksi tietomme ilmaston lämpötilaan vaikuttavista palautemekanismeista on kaukana täydellisestä, ja jos niiden lämmittävä efekti on nyt uskottua voimakkaampi, neljän tai viiden asteen lämpeneminen tällä vuosisadalla ei todellakaan ole poissuljettua, vaikkei rcp8.5 toteutuisi lähimainkaan.

Ei tarvitse ottaa kantaa ilmastomallien oikeellisuuteen, kun riittää, että osoittaa ristiriidat niiden väitteissä, jotka uskovat mallit niin ylös- kuin alaspäinkin juuri sellaisina, kuin ne on esitetty.

Kotakorvenkin tapauksessa on samantekevää, mihin malliin muut uskovat tai eivät usko. Jos Kotakorpi itse uskoo RCP-skenaarioihin, hän yksinkertaisesti ei voi esittää RCP8.5:tä todennäköisimpänä skenaariona.

Ilmastoskeptikot ovat samalla viivalla kuin ilmastohysteerikot ja kaikki muutkin. Jos väittää jotain totena tai todennäköisenä, on esittävä sille perustelut. Todistustaakka on etenkin maailmanloppua maalaavilla, koska maailmanloppua ei ole tiettävästi odotettavissa.

On siis älyllisesti epärehellistä tai väärinkäsitykseen perustuvaa väittää, että ne seuraukset, joita rcp8.5-skenaariolla on ennustettu olevan, olisi poissuljettu, vaikka skenaario itsessään olisikin epärealistinen.

Äärimmäisetkin ilmastoskenaariot ovat jollain todennäköisyydellä mahdollisia, mutta on ihan eri asia rummuttaa kaikkein epätodennäköisimmistä enemmän arvailuun kuin parhaaseen tieteellisen tietoon perustuvista seurauksista ilman, että käytetyt oletukset avataan rehellisesti kaikkien arvioitavaksi.

Älyllistä epärehellisyyttä on se, että valtamediassa nojataan lähes poikkeuksetta RCP8.5-skenaarion toteutumiseen sellaisenaan. Näissä uutisissa ei koskaan mainita valitun mallin suurta epätodennäköisyyttä.

Kotakorpikaan ei kirjaansa käsittelevistä jutuista päätellen ole vedonnut mallin ulkopuolisiin odottamattomiin takaisinkytkentöihin tai keikahduspisteisiin vaan nykytiedon valossa käytännössä mahdottoman skenaarion oletuksiin ja niistä johtuviin seurauksiin sellaisinaan.

[Melbac]

Suomen keskilämpötila on Tuon Berkeley Earthin mukaan siis +3°C. Jännää kun Ilmatieteenlaitokselta sain viimeksi tiedon niin se oli +1°C. Lisäksi Berkeley ilmoittaa Suomen keksilämpötilan vuodesta 1750. Vaikka Ensimmäinen säähavaintopaikka perustettiin vuonna 1844. ei vakuuta Berkeleyn.

Menit lankaan . Berkeley ilmoittaa muutosvauhdin vuodesta 1960 lähtien PER VUOSISATA, jotta luku näyttäisi isolta. Lämpeneminen ei ole 3 C vaan 1.5 C. Kun klikkaa esiin Suomen lämpötilan, niin käyrä näyttää tutulta. 1930-luvun lämpökausi ylitettiin vasta 2002. 1930-luvulta laskien lämpeneminen on noin 0.5 C per vuosisata.

Lämpeneminen 1970-luvulta nykypäivään on 1.5 C, mikä vastaa muistinvaraista tietoa. Lämpimiä kesiä ei silloin ollut ja lämmin talvi oli vain 1974. Uutisissa varoitettiin tulossa olevasta jääkaudesta.

Kyllä ainakin helsingissä oli intiaanikesiä 1970-80 luvulla.Itselläni on ainakin vahva muistikuva kuumasta asfaltista jollei ei pystynyt astumaan paljaalla jalalla ja löyhkäävistä viemäreistä,tohon vielä se ettei tuule ollenkaan niin olo oli vähän tukala täällä.Kun ajattelee niin lumisia talvia on nyt vähemmän helsingissä kuin tolloin koska ne lumet ajetaan pois nopeammin ja tehokkaammin eikä sitä pääse kertymään.

[Ajattelija2008]

Lämpeneminen 1970-luvulta nykypäivään on 1.5 C, mikä vastaa muistinvaraista tietoa. Lämpimiä kesiä ei silloin ollut ja lämmin talvi oli vain 1974. Uutisissa varoitettiin tulossa olevasta jääkaudesta.

Kyllä ainakin helsingissä oli intiaanikesiä 1970-80 luvulla.Itselläni on ainakin vahva muistikuva kuumasta asfaltista jollei ei pystynyt astumaan paljaalla jalalla ja löyhkäävistä viemäreistä,tohon vielä se ettei tuule ollenkaan niin olo oli vähän tukala täällä.Kun ajattelee niin lumisia talvia on nyt vähemmän helsingissä kuin tolloin koska ne lumet ajetaan pois nopeammin ja tehokkaammin eikä sitä pääse kertymään.

Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvät (adjustoidut?) kesän ja talven keskilämpötilat. Helsingissä viimeinen lämmin kesä oli 1973 ja seuraava vasta 1988. Viimeinen leuto talvi oli 1975 ja seuraava vasta 1989.

Talvien 73, 74, 75 lämpimyys herätti kyllä huomiota. Muisteltiin lämmintä 1930-lukua.

[Ajattelija2008]

https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0130941
Tässä artikkelissa vuodelta 2015 on koottu tiedot viimeisen 20 miljoonan vuoden syvänmeren lämpötilasta ja CO2:sta. Huomaamme monivärisestä kaaviosta, että eri proxyt tuottavat aivan erilaisia arvoja CO2-pitoisuudelle.

Syvä meri kylmeni ensin 2.5 C ja jääkausien alkamisen jälkeen toiset 2.5 C. Kummallakaan ajanjaksolla ei ole selvää trendiä (hyvin epävarmoissa ja ristiriitaisissa) CO2-lukemissa. Mannerliikunnot ovat mahdollinen syy ensimmäiseen 2.5 C kylmenemiseen. Jäätiköiden syntyminen pohjoiseen selittää suurimman osan toisesta 2.5 C kylmenemisestä.

Mikä on CO2:n osuus? Jos oletamme, että CO2 on pysynyt melko vakiona, niin osuus on nolla. Jos taas oletamme CO2:n aaltoilleen huomattavasti ajanjaksolla, esim. välillä 2-kertaistuen ja sitten puolittuen, niin osuus on edelleen nolla, koska lämpötilakäyrässä ei ole isoja kuhmuja.

Ainoastaan siinä tapauksessa, että CO2:ssa olisi joku kaaviossa näkymätön lineaarinen trendi alas, voi CO2:lla olla osuutta jäähtymiseen.

Mikä olisi CO2:n tuplaantumisen vaikutus ilmastoon? Jos kyseisiä tuplaantumisia on sattunut viimeisen 20 miljoonan vuoden aikana, niin vaikutus on ollut vähäinen, koska se ei näy lämpötilakäyrässä.

Meillä on viimeisen 800 000 ajalta tieto 8 kerrasta, kun CO2 kasvoi noin 50 %. Tämä oli aina jääkauden lopussa sekä on tapahtunut myös 1750 - 2021.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vostok_Station

Toisessa kuvassa on Vostokin jääkairausdata. CO2 seuraa muutaman sadan vuoden viiveellä lämpötilakäyrää. Eemian-lämpökausi 120 000 vuotta sitten päättyi hyvin äkisti, vaikka CO2 pysyi korkealla. Käyristä on kovin vaikea määrittää, mikä on CO2:n osuus lämpökauteen. Osuus voi olla nolla tai jopa huomattava. CO2 ei voi olla määräävä tekijä, koska jääkaudet noudattavat Milankovitchin syklejä. Tuon perusteella voisi arvata, että lämpökauden 5 C lämpenemisestä CO2 aiheuttaa korkeintaan 2 C.

Jos CO2 on aiheuttanut noin 1 C lämpenemisen 1750 - 2021, niin se on hyvä arvaus myös osuudeksi jääkausisyklissä.

Yhteenveto: CO2:n vaikutus maapallon ilmastoon on ollut hillitty tai jopa mitätön viimeisen 20 miljoonan vuoden aikana. CO2 todennäköisesti kuitenkin on vaihdellut ainakin tuon 50 % monta kertaa, koska ei tunneta mitään syytä, miksi vulkanismi pitäisi CO2:n tarkasti säädettynä johonkin arvoon yli vuosimiljoonien. Viimeisen 270 vuoden kehitys antaa arvion, että 50 % lisäys nostaisi maapallon lämpötilaa 1 C. Vaikutus ei voi olla radikaalisti suurempi, koska se olisi sotkenut jääkausisyklin.