Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Isagoge]

...15 vuotta dataa jätetään jostain syystä näiden "ilmastotutkijoiden" toimesta pois.

Miksi?

No tietenkin siksi että aikaisemmat havainnot kertovat että nykyisin on arktisella enemmän merijäätä kuin viime vuosisadan alkupuolella jolloin oli kuitenkin maanpäällisten sarjojen mukaan reilun asteen kylmempää kuin nykyisin.

Jos tuohon Kinnard et al. 2011 on yhtään luottamista, niin aika kaukana nykytilanne on tuosta viime vuosisadan alkupuolen tilanteesta.

[mannym]

...15 vuotta dataa jätetään jostain syystä näiden "ilmastotutkijoiden" toimesta pois.

Miksi?

No tietenkin siksi että aikaisemmat havainnot kertovat että nykyisin on arktisella enemmän merijäätä kuin viime vuosisadan alkupuolella jolloin oli kuitenkin maanpäällisten sarjojen mukaan reilun asteen kylmempää kuin nykyisin.

Jos tuohon Kinnard et al. 2011 on yhtään luottamista, niin aika kaukana nykytilanne on tuosta viime vuosisadan alkupuolen tilanteesta.

No eipä tuohon ole oikein luottamista, jos confidence interval on miljoona neliökilometriä suuntaansa mutta sitten viimeisten mikälie osalta se ei enää olekkaan, niin kyllä siinä on jälleen yhdistelty asioita. Mitenkäs muuten huomioit tuossa Kinnardin graafissa ne aiemmat ennusteet joiden mukaan jäämeren piti olla jäätön jo 2000 luvun alussa? Jonka jälkeen se on siirtynyt aina vain kauemmas ja kauemmas.

Tai tehdään näin. Kumpi sinusta on luotettavampi kertomaan tai ennustamaan merijään tilasta. Mies jolla on hieno titteli.

Professor Peter Wadhams
Professor of Ocean Physics at Department of Applied Mathematics and Theoretical Physics (DAMTP), University of Cambridge.

Vaiko nimetön nettikirjoittelija, nimimerkillä mannym?

[Isagoge]

No eipä tuohon ole oikein luottamista, jos confidence interval on miljoona neliökilometriä suuntaansa mutta sitten viimeisten mikälie osalta se ei enää olekkaan, niin kyllä siinä on jälleen yhdistelty asioita. Mitenkäs muuten huomioit tuossa Kinnardin graafissa ne aiemmat ennusteet joiden mukaan jäämeren piti olla jäätön jo 2000 luvun alussa? Jonka jälkeen se on siirtynyt aina vain kauemmas ja kauemmas.

Tämä menee juuri toisinpäin. Olisi kyseenalaista yhdistää nykyiset satelliittihavainnot proksihavaintojen perusteella luotuun, piste-estimaatteja kuvaavaan suoraan. Kun taas käytetään proksihavaintoihin perustuvia luottamusvälejä ja yhdistetään siihen nykyiset havainnot, lukija ymmärtää, että proksihavainnoissa on epätarkkuutta, joka on syytä ottaa huomioon, kun kuvion avulla yritetään vastata vaikkapa kysymykseen siitä, oliko 1900-luvun alussa pohjoisen merijään laajuus pienempi kuin nyt.

Oliko muuten mitään tutkimusta sen väitteen tueksi, että viime vuosisadan alussa merijään laajuus oli pienempi kuin nyt?

Mitä tulee fokuksen siirtoosi, Kinnardin graafin tulkinnalla ei ole tekemistä epäonnistuneiden ennusteiden kanssa.   

[mannym]

Oliko muuten mitään tutkimusta sen väitteen tueksi, että viime vuosisadan alussa merijään laajuus oli pienempi kuin nyt?

Mitä tulee fokuksen siirtoosi, Kinnardin graafin tulkinnalla ei ole tekemistä epäonnistuneiden ennusteiden kanssa.

Fokuksen siirto? Kinnardin paperissa nimenomaan yhdistetään proxydata havaintodataan ja saadaan sovitettua haluttu lopputulos. Mutta on tosiaan tutkimusta siitä viime vuosisadan alussa merijään laajuus oli pienempi kuin nyt.

https://www.osti.gov/biblio/5885458

Laitanpa muutaman kuvaajan.

[Ajattelija2008]

Australian Tiedeakatemia julkaisi eilen raportin, jossa tarkastellaan ilmaston lämpenemisen seurauksia maalle ja sitä, mitä asialle pitäisi tehdä.

https://www.science.org.au/files/userfiles/support/reports-and-plans/2021/risks-australia-three-deg-warmer-world-report.pdf

-jo nyt Australian uniikit ekosysteemit ovat kärsineet ilmaston lämpenemisestä. Pelkkä 1,5 asteen lisälämpeneminen uhkaa niitä vakavasti, ja 3 astetta voi olla tuhoisa suurelle osalle niistä
-Australian maa- ja metsätalous, kalastus ja ruokajärjestelmät kärsivät jo nyt ilmaston lämpenemisen seurauksista, isompia vaikeuksia on odotettavissa:

For example, a 3°C global temperature increase would reduce yields of key crops by between 5 and 50% depending on crop and location (Anwar et al. 2015)

-lämpöaaltojen lisääntyessä ja voimistuessa kuolleisuus nousee

Mielenkiintoinen yleistajuinen raportti, josta käy hyvin selvästi, että pääosin negatiivisia seurauksia tuollekin maalle on odotettavissa, jos ilmasto pääsee tällä vuosisadalla tuon kolmekin astetta lämpenemään.

Kaikki väitteet yllä ovat vääriä.
https://www.nasa.gov/sites/default/files/thumbnails/image/global_tamo_2017_full.png
Ilmastonmuutos on saanut Australian vihertymään. Australian tiedeakatemia pilaa maineensa julkaisemalla ilmiselvää valehtelua. Onkohan tiedeorganisaatioiden valehtelu pahentunut tällä vuosisadalla vai onko se porukka aina ollut tuollaista? Tulee mieleen Neuvostoliiton lysenkolainen "tiede".

[Tunkki]

^Edelliseen viitaten, jenkeissä sanovat että "tiedemies on yhtä helppo ostaa kuin poliitikko". Miksi?

Mieti kuka heidän palkat maksaa - poliitikkojen hallitsemat tahot

[lurkkeri]

...15 vuotta dataa jätetään jostain syystä näiden "ilmastotutkijoiden" toimesta pois.

Miksi?

No tietenkin siksi että aikaisemmat havainnot kertovat että nykyisin on arktisella enemmän merijäätä kuin viime vuosisadan alkupuolella jolloin oli kuitenkin maanpäällisten sarjojen mukaan reilun asteen kylmempää kuin nykyisin.

Jos tuohon Kinnard et al. 2011 on yhtään luottamista, niin aika kaukana nykytilanne on tuosta viime vuosisadan alkupuolen tilanteesta.

No eipä tuohon ole oikein luottamista, jos confidence interval on miljoona neliökilometriä suuntaansa mutta sitten viimeisten mikälie osalta se ei enää olekkaan, niin kyllä siinä on jälleen yhdistelty asioita. Mitenkäs muuten huomioit tuossa Kinnardin graafissa ne aiemmat ennusteet joiden mukaan jäämeren piti olla jäätön jo 2000 luvun alussa? Jonka jälkeen se on siirtynyt aina vain kauemmas ja kauemmas.

Ei ole luottamista senkään vuoksi, että tuo ensimmäinen graafi kuvaa jään maksimilaajuutta ja Kinnardin ilmeisesti jonkinlaista laskennallista keskimääräistä laajuutta. Kannattaa huomata myös y-akseleiden asteikot ja lukemat.

Jään täydelliseen katoamiseen liittyen, ennusteiden mukaan se tapahtuu vuonna 2007, 2013, 2014 tai 2020. Viimeisin ennuste on vähän fiksummin lykätty vuoteen 2040. Näitä voi lueskella vaikkapa osoitteesta https://extinctionclock.org/.

[hamppari]

Ilmastomallit ovat yhtä hyviä kuin vaikka pörssikursseja tai urheilutuloksia ennustavat mallit. Muuttujia on niin äärettömän monia, että tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Sen sijaan menneisyyttä näillä voidaan ennustaa hyvin.

[Lalli IsoTalo]

^Edelliseen viitaten, jenkeissä sanovat että "tiedemies on yhtä helppo ostaa kuin poliitikko". Miksi?

Mieti kuka heidän palkat maksaa - poliitikkojen hallitsemat tahot

Tupakointi oli yllättävän terveyshyödyllistä yllättävän pitkään. Kunnes ei enää ollutkaan, ja keuhkosyöpäisille maksettiin miljoonakorvauksia. Srry ot.

[P]

Ilmastomallit ovat yhtä hyviä kuin vaikka pörssikursseja tai urheilutuloksia ennustavat mallit. Muuttujia on niin äärettömän monia, että tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Sen sijaan menneisyyttä näillä voidaan ennustaa hyvin.

Tosin menneisyydenkään mallintaminen ei oikein toimi kunnolla ilmastomalleilla.

[artti]

On se vain kiva tämä vuosisata, ei ainakaan ole tylsää, vuosisata on hirveä hulabaloo

Ennusteissa on se puoli, että ennusteessa voi olla väärässä. Siksi pitäisikin tehdä ainoastaan havaintoja. Mutta ennustan, että kun ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa merkittävästi fossiilisten polttoaineiden päästöt niin, kun fossiiliset polttoaineet ehtyvät niin, ilmaston lämpimänä pysyminen alkaa perustua luonnon kiertokulussa pyörivään hiilidioksidiin

Ilmaston lämpeneminen lisää merien haihduntaa, joka lisää vesisateita. Ilmaston lämpeneminen ja sadanta laittaa kasvillisuuden rehottamaan ja lisää maatalouden tuottavuutta. Metsät kasvavat nopeammin. Vähentyvä lumi ja jää edistää logistiikkaa. Lämmön nousu pienentää lämmityskuluja

Jos lämpimästä kaudesta tulee pitkä, tuhansien vuosien mittainen niin merien pintojen merkittävä nousu tuhansien vuosien saatossa on sekin mahdollista. Se mannerjäätiköiden sulamisen aikaskaala on tuhansia vuosia. Jäätiköiden sulamispotentiaali tuhansien vuosien aikana on huomioitava. Merienpinnan yläpuolella sijaitseva itäinen Antarktis kestää paremmin kuin läntinen Antarktis, jossa mannerjäätikön pohja on merenpinnan alapuolella. Grönlannin rannikot ovat merenpinnan yläpuolella. Grönlannin keskiosa on mannerjäätikön painamana merenpinnan alapuolella

Ilmaston lämmetessä jäätiköiden sulamisesta tuleva vesi nostaa merien pintaa. Alavat alueet tulvivat ja rannikkokaupunkien täytyy ryhtyä rakentamaan sisämaahan ja korkeammille paikoille. Rannikon kuntia yhdistetään sisämaan kuntiin niin, että rannikkokaupungeilla on runsaasti kaavoitettavaa tilaa sisämaan suunnassa. Rannikkokaupungeille on luotava runsaasti mahdollisuuksia alkaa kaavoittamaan sisämaan suuntaan. Se, että rakennetaanko merien pintojen nousua vastaan valleja niin itse olisin sitä mieltä, että valleja ei rakenneta siksi, että vallit pettävät ja tuloksena on tulva. Merien pinnat nousevat hitaasti ja siksi rannikkokaupungeilla on runsaasti aikaa valmistautua siirtämään toiminnot sisämaan suuntaan

Arvauksella sanoisin, että mannerjäätiköiden sulamispotentiaali on merenpinnan nousulla mitattuna 20 metriä. Arvion lähtökohtana on, että itäinen Antarktis ei sula. Mannerlaattojen asemasta johtuva jääkausiaika on kuitenkin kaikissa malleissa otettava huomioon keskeisenä tekijänä, joka tulee voimaan, kun lämpenemistä aiheuttavat tekijät lieventyvät

Odottakaapa, kun Jäämeren merijää alkaa sulamaan kokonaan kesäisin. Meri haihduttaa vettä, joka sataa tundralle. Metsänraja siirtyy Jäämeren rannalle. Sitten vasta vihreätä tuleekin

https://www.nasa.gov/sites/default/files/thumbnails/image/global_tamo_2017_full.png
Ilmastonmuutos on saanut Australian vihertymään

[Ajattelija2008]

Arvauksella sanoisin, että mannerjäätiköiden sulamispotentiaali on merenpinnan nousulla mitattuna 20 metriä. Arvion lähtökohtana on, että itäinen Antarktis ei sula.

Grönlannin sulaminen nostaisi merenpintaa 7 metriä. Mutta siellä on 3 km paksu jää, joten sulamiseen menisi ainakin 5000 vuotta. Antarktis on niin kylmä, että sulaminen ei ole näköpiirissä.

Tållä hetkellä uskotaan, että merenpinnan nousu johtuu yli puoliksi veden lämpölaajenemisesta. Grönlannin uskotaan tuntemattomasta syystä kokeneen sulamispyrähdyksen muutamia vuosia sitten. Loppu nousu tulee pienten jäätiköiden sulamisesta mm. Alpeilla.

On yksi suuri tuntematon tekijä: merenpohjan geometrinen muutos. Jos jostain syystä merenpohja nousisi suhteessa mantereisiin, se lisäisi merenpinnan nousua.

Seuraavien 20 vuoden aikana pitäkää silmällä, kiihtyykö merenpinnan nousu. Mallit ennustavat kiihtyvää nousua, mutta mallit ovat kovin epävarmoja.

[Isagoge]

Laitanpa muutaman kuvaajan.

Niin laitoit. Pahasti vanhentuneista tutkimuksista. Ilmastoskeptikoiden tyypillinen argumentaatiostrategia on esittää vanhoihin tutkimuksiin perustuvia diagrammeja, ja valita ne oman agendan mukaan. Toinen tyypillinen strategia on käyttää tuoreempaa dataa, ja kirsikkapoimia sieltä itselle mieluiset tulokset. Ilmastotutkija Geert Jan van Oldenborgh havainnollisti tätä juuri erittäin onnistuneesti. Kun lämpötila-aikasarjasta valitaan sopivat aikavälit, maapallon ilmasto näyttää viilentyvän, tai ainakin lämpeneminen näyttää pysähtyvän tai ainakin lämpeneminen näyttää hidastuvan.

Mutta kun ei kirsikkapoimita, tilanne näyttääkin hyvin erilaiselta.

[Isagoge]

Tosin menneisyydenkään mallintaminen ei oikein toimi kunnolla ilmastomalleilla.

Olisiko laittaa tästä tutkimuslähdettä? Eli kuka/ketkä ja missä tutkimuksessa ovat havainneet, että ilmastomallit eivät toista uskottavasti menneisyyden lämpötilakehitystä?

[Isagoge]

Muuttujia on niin äärettömän monia, että tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Sen sijaan menneisyyttä näillä voidaan ennustaa hyvin.

Jos
-tiedät, että maapallon ilmastojärjestelmän energiabalanssin kuvaamiseen ja ennustamiseen liittyviä muuttujia on "ääretön" määrä, ja
-tiedät, että niitä ei ole otettu ilmastomalleissa kunnolla huomioon, osaat varmaan vastata näihin kysymyksiin:

1) mitkä ovat ne muuttujat, joita ilmastomalleissa ei ole otettu kunnolla huomioon? Kun tiedät, että niitä on "äärettömän monia" voit varmaan luetella vaikkapa kymmenen niistä?
2) miksi niitä ei ole otettu kunnolla huomioon, ja mitä seurauksia tällä huomioon ottamisen epäonnistumisella on? Johtaako se tulevan lämpötilakehityksen yliarviointiin, aliarviointiin vai kenties molempiin, ja millä perusteella?

[mannym]

Niin laitoit. Pahasti vanhentuneista tutkimuksista. Ilmastoskeptikoiden tyypillinen argumentaatiostrategia on esittää vanhoihin tutkimuksiin perustuvia diagrammeja, ja valita ne oman agendan mukaan. Toinen tyypillinen strategia on käyttää tuoreempaa dataa, ja kirsikkapoimia sieltä itselle mieluiset tulokset. Ilmastotutkija Geert Jan van Oldenborgh havainnollisti tätä juuri erittäin onnistuneesti. Kun lämpötila-aikasarjasta valitaan sopivat aikavälit, maapallon ilmasto näyttää viilentyvän, tai ainakin lämpeneminen näyttää pysähtyvän tai ainakin lämpeneminen näyttää hidastuvan.

Mutta kun ei kirsikkapoimita, tilanne näyttääkin hyvin erilaiselta.

Niin, skeptikot eivät hylkää vanhoja tutkimuksia ja etenkään mittauksia, uusien tietokoneen läpi ajettujen unelmien vuoksi. Ilmeisesti Geert on samaa kastia kun muutkin alarmistit ja kuten sinä. Uusilla "tutkimuksilla" joissa ei ole ainoatakaan uutta mittaustulosta menneisyydestä, voidaan kirjoittaa uusiksi menneet mittaukset kuinka halutaan.

Montako uutta mittaustulosta HadCrut5 sisältää 1850 - 2000? Verrattuna HadCrut 4 tai HadCrut 3:een? Vastaus on, ei yhden yhtä, ei ainoatakaan. Silti HadCrut lämpötilasarja muuttuu tuolla aikavälillä joka iteraatiossa. Osaatko kertoa kuinka "Uusi tutkimus", kykenee saamaan vanhoista mittauksista, joita muuten ei enää ole edes olemassa, ne kun hukkuivat muutossa, erilaiset tulokset kuin he jotka niitä aikanaan mittasivat?

Vanhat tutkimukset eivät muutu yhtään epäluotettavammiksi "uusien tutkimusten" kirjoittaessa uusiksi historiaa. Päinvastoin, vanhat tutkimukset ovat ikävä piikki ilmastoalarmistien lihassa, kun näiden ainoa keino osoittaa Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on väärentää tuloksia.

Alarmistin tunnistaa myös siitä että hän usein kertoo tiedemaailman tuntevan sen ja sen erittäin hyvin. Mutta häneltä ei saa lukuja irti hohtimillakaan. Mutta alati muuttuva fokuksen siirto tulee takataskusta joka kerta kun sitä tiedettä mitä julistaa, pitäisi selventää tai tarkentaa. Sitten tulee myös noita erittäin laiskoja roiskaisuja. "tässä linkki tutkimukseen joka on eri mieltä kuin sinä, koska minä sanon niin mutta en kykene itse siitä nostamaan esille mitä haluan siitä esittää".

Kuten vaikka se Kinnardin paperi. Jonka Proxeja vertaamalla lopputulokseen voi nähdä ettei Proxy oikein osu yksiin sen rekonstruktion kanssa.

[mannym]

Tosin menneisyydenkään mallintaminen ei oikein toimi kunnolla ilmastomalleilla.

Olisiko laittaa tästä tutkimuslähdettä? Eli kuka/ketkä ja missä tutkimuksessa ovat havainneet, että ilmastomallit eivät toista uskottavasti menneisyyden lämpötilakehitystä?

Osaatko jo viimein näyttää sen ilmastomallin joka ensimmäisellä ajolla onnistui toistamaan uskottavasti menneisyyden lämpötilakehityksen?

[artti]

Grönlannin sulaminen nostaisi merenpintaa 7 metriä. Mutta siellä on 3 km paksu jää, joten sulamiseen menisi ainakin 5000 vuotta.

Tållä hetkellä uskotaan, että merenpinnan nousu johtuu yli puoliksi veden lämpölaajenemisesta.

On yksi suuri tuntematon tekijä: merenpohjan geometrinen muutos. Jos jostain syystä merenpohja nousisi suhteessa mantereisiin, se lisäisi merenpinnan nousua.

Maapallon pinta-alasta 70 prosenttia on meriä ja 30 prosenttia kuivaa maata. Litra vettä painaa kilon. Litra on 1000 kuutiosenttimetriä. Graniitin ominaispaino on 2,75 grammaa kuutiosenttimetri. Esimerkkinä maankuoren laskun ja nousun nopeudesta on pohjoisen Skandinavian maan kohoaminen. Skandinavian jääkauden mannerjäätikön muuttumisesta merien vesimassaksi on 10 000 vuotta. Maa nousee Suomen länsirannikolla metrin sadassa vuodessa ja sen huomaa ainoastaan rantavesien mataloitumisena. Kanadan pohjoisimmissa erämaissa maa nousee kolme metriä sadassa vuodessa

Jos lämmin kausi kestää tästä edelleen tuhansia vuosia eteenpäin niin lämpösumma voi vaikuttaa niin, että Grönlannin jäämassa sulaa ja jäämassa keventyy ja maa alkaa nousta Grönlannissakin. Mannerjäätikön muuttuessa merien vesimassaksi merenpohja laskee vesimassan painosta. Luonnonkierrossa kiertää tuhansia vuosia fossiilisten polttoaineiden aikakauden päästöt, jotka laittaisivat oman buustinsa lämpötaseeseen, mutta uskon, että fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutus katoaa taustakohinaan muutamissa vuosituhansissa

Edellisen jääkauden jälkeen, kun Kanadan ja Skandinavian mannerjäätiköt ja useat pienemmät jäätiköt sulivat, merien pinta nousi 120 metriä. Tutkijat ovat mitanneet, että valtamerien pohjat laskevat 0,1 millimetriä vuodessa, joka luku on kompromissi siitä, että jääkauden kylmät ja lämpimät kaudet vaihtelevat geologisessa mittakaavassa nopeasti. Näistä maailman muuttumisista ei tarvitse tietenkään ulista siksi, että luonnossa pysyvin asia on muutos

[Isagoge]

Tutkimustietoa ihmisperäisen ilmastonmuutoksen haitoista tulee jatkuvasti lisää. Uunituore Naturessa

https://www.nature.com/articles/s41558-021-01000-1

julkaistu tutkimus kertoo, että vuodesta 1961 ihmisperäinen ilmastonmuutos on on vähentänyt globaalisti maatalouden tuottavuutta jopa viidenneksen.

Our baseline model indicates that ACC has reduced global agricultural TFP by about 21% since 1961, a slowdown that is equivalent to losing the last 7 years of productivity growth. The effect is substantially more severe (a reduction of ~26–34%) in warmer regions such as Africa and Latin America and the Caribbean.

Sen sijaan tutkimusta, joka tukisi sitä ilmastoskeptikoiden yleisesti esittämää väitettä, että "maapallo vain vihertyy ja ihmiskunta hyötyy siitä" ei ilmesty käytännössä lainkaan.

[artti]

Politiikan raskaimpia henkilöitä ovat henkilöt, jotka laittavat paljon energiaa hysterian lietsomiseen kertomatta, että manipulaation tarkoitus on vaatia rahoitusta. Tästä selkeimpiä esimerkkejä on ilmaston lämpenemishysteria

[Totti]

Tutkimustietoa ihmisperäisen ilmastonmuutoksen haitoista tulee jatkuvasti lisää. Uunituore Naturessa

https://www.nature.com/articles/s41558-021-01000-1

julkaistu tutkimus kertoo, että vuodesta 1961 ihmisperäinen ilmastonmuutos on on vähentänyt globaalisti maatalouden tuottavuutta jopa viidenneksen.

Our baseline model indicates that ACC has reduced global agricultural TFP by about 21% since 1961, a slowdown that is equivalent to losing the last 7 years of productivity growth. The effect is substantially more severe (a reduction of ~26–34%) in warmer regions such as Africa and Latin America and the Caribbean.

Sen sijaan tutkimusta, joka tukisi sitä ilmastoskeptikoiden yleisesti esittämää väitettä, että "maapallo vain vihertyy ja ihmiskunta hyötyy siitä" ei ilmesty käytännössä lainkaan.

Tutkimus on maksuseinän takana, joten sen kommentoiminen pitää tehdä lähinnä yhteenvedon perusteella. Löysin kuitenkin muita lähteitä, jossa asiaa selitellään hieman tarkemmin ( https://news.cornell.edu/stories/2021/04/climate-change-has-cost-7-years-ag-productivity-growth ).

Tutkimus näyttäisi vertailevan suhteellista maatalouden tuottavuutta ja päättelevän siitä, että tuottavuus on 21% alhaisempi kun sen pitäisi olla. Suhteellisessa mittauksessa kuitenkin piilee harha, jossa maatalousmaan lisääminen tosiasiassa johtaa tuottavuuden laskuun.

Tuottoisammat peltomaathan on jo otettu käyttöön satoja ellei tuhansia vuosia sitten. Maapallon väestön kasvaessa, peltomaata on jouduttu raivaamaan alueilta, joiden hedelmällisyys on alhaisempi. Tällä lisätään ruoantuotannon absoluuttista määrää, mutta suhteellinen määrä hehtaaria kohden laskee eli tuottavuus alenee. Esimerkiksi Afrikassa väestönräjähdys on paikoittain johtanut veden puutteeseen samalla kun peltomaata on raivattu runsaasti lisää. Yhdessä tämä johtaa heikkoon satoon alentaen tuottavuutta.

Linkkaamani jutun videon kohdassa 1:45 on esitetty karta, jossa juuri tämä tosiseikka nousee esiin. Kehittyneiden maiden maatalouden tuottavuus on kartan mukaan muuttunut vain vähän. Sen sijaan suurten väestönkasvun maissa, jossa siis raivataan paljon lisää peltoalaa, tuottavuus on laskenut merkittävästi. Poikkeuksena lähinnä Australia, joka pitkälti on pelkkää aavikkoa omaten siten alhaisen maatalousmaan lisäpotentiaalin.

Toinen harha on oletus jatkuvasta maatalouden tuottavuuden noususta. Jos jätetään laskelmista pois uusi heikommin tuottava maatalousmaa ja tutkitaan vain vanhoja "hyviä" peltoja, on selvä, että näiden tuottavuus ei voi loputtomasti kasvaa. Lannoitteilla ja tehomaataloudella on rajansa.
Tuottavuus ei välttämättä edes pysy samana koska maa tuuppaa näivettyä ja eroosio tekee tehtävänsä. Jopa poliittiset päätökset kuten luomuviljelyn suosiminen johtaa maatalouden tehokkuuden laskemiseen, joka myös näkyy tutkimuksessa jos mittatikkuna on viljatonnit hehtaaria kohden.

En väitä, että tutkimus on ehdottomasti väärässä, mutta epäilen että se ei ota huomioon kaikki muut dramaattisesti tuottavuuteen vaikuttavat seikat kuten ne, jotka yllä mainitsin, vaan tässä on laskettu suoraviivainen suhteellinen tuottavuus ja pyritään korreloimaan se erinäisten ilmastotekijöiden kanssa.

[Lalli IsoTalo]

Kun katselin jotain sumeriadokumenttia, siinä selitettiin, että jokien veden johtaminen pellolle johti aikoinaan siihen, että kasteluveden mukana tuli hiekkaa tms., joka lopulta pitkän ajan kuluessa vähensi pellon tuottavuutta niin paljon, että sieltä ei saanut enää satoa, ja alue jouduttiin hylkäämään. En muista dokkarin nimeä, mutta katsoin sen netistä, joten sen on pakko pitää paikkansa. 

[Alarik]

Tutkimustietoa ihmisperäisen ilmastonmuutoksen haitoista tulee jatkuvasti lisää. Uunituore Naturessa...

julkaistu tutkimus kertoo, että vuodesta 1961 ihmisperäinen ilmastonmuutos on on vähentänyt globaalisti maatalouden tuottavuutta jopa viidenneksen.

Our baseline model indicates that ACC has reduced global agricultural TFP by about 21% since 1961, a slowdown that is equivalent to losing the last 7 years of productivity growth. The effect is substantially more severe (a reduction of ~26–34%) in warmer regions such as Africa and Latin America and the Caribbean.

Sen sijaan tutkimusta, joka tukisi sitä ilmastoskeptikoiden yleisesti esittämää väitettä, että "maapallo vain vihertyy ja ihmiskunta hyötyy siitä" ei ilmesty käytännössä lainkaan.

Oikeastaan väittää päinvastoin, jos niuhosti pilkkua halutaan viilata. Eli "ilman värilaseja" se väittää
- tuottavuuden kasvaneen, niinkuin onkin
- mutta kasvu olisi hitaampaa kuin teoreettisesti maksi-ihanteellisesti olisi voinut olla, koska ilmastonmuutos hidastaa kasvua hiukan.

Omien värilasieni kanssa luettuna tulkitsen tuon artikkelin vahvistavan maapallon vihertymisen, vahvistaessaan tuotannon yhä kasvaneen, mutta nykymielipideilmastossa se viesti on vain julkaistava "oikein". Se toki on omaa tulkintaani, jota artikkeli ei suoraan väitä.

Kritiikkiä voisi esittää myös "teoreettiselle, maksimi-ihanteellista pienemmälle kasvulle", mutta ehkä ei ole nyt tarpeen.

Ehkä sen verran kuitenkin, että maatalous on niin kovin etäinen kaupunkilaisille, joille kiinnostavampi tulos olisi mallit
- paljonko nopeammin ja enemmän teoreettisesti maksimissaan tieteellisiä artikkeleita julkaistaisiinkaan... jos ilmastonmuutos ei vähentäisi tutkijoiden työtahtia.
- paljonko nopeammin ja enemmän teoreettisesti maksimaalisesti kasvaisikaan ohjelmoijien ohjelmointikyky... jos ilmastonmuutos ei leikkaisi ohjelmoijien työtehon nopeutumista.
Muitakin tutkimusaihioita olisi mielessä.

[Alarik]

...
Tutkimus näyttäisi vertailevan suhteellista maatalouden tuottavuutta ja päättelevän siitä, että tuottavuus on 21% alhaisempi kun sen pitäisi olla. Suhteellisessa mittauksessa kuitenkin piilee harha, jossa maatalousmaan lisääminen tosiasiassa johtaa tuottavuuden laskuun.
(...)

Niin, tarkennan tähänkin vielä että oikeastaan se ei siis väitä edes, että tuottavuus olisi alhaisempi. Väite on, että tuottavuuden kasvu on alhaisempi (= hitaampaa kasvua) kuin se voisi olla.

Annoit hyviä perusteluita tuotannon laskupaineille, ja kaikesta siitä huolimatta tuotannot on siis yhä kasvussa.

[mannym]

Tutkimustietoa ihmisperäisen ilmastonmuutoksen haitoista tulee jatkuvasti lisää. Uunituore Naturessa

https://www.nature.com/articles/s41558-021-01000-1

julkaistu tutkimus kertoo, että vuodesta 1961 ihmisperäinen ilmastonmuutos on on vähentänyt globaalisti maatalouden tuottavuutta jopa viidenneksen.

Our baseline model indicates that ACC has reduced global agricultural TFP by about 21% since 1961, a slowdown that is equivalent to losing the last 7 years of productivity growth. The effect is substantially more severe (a reduction of ~26–34%) in warmer regions such as Africa and Latin America and the Caribbean.

Sen sijaan tutkimusta, joka tukisi sitä ilmastoskeptikoiden yleisesti esittämää väitettä, että "maapallo vain vihertyy ja ihmiskunta hyötyy siitä" ei ilmesty käytännössä lainkaan.

Jaa että tuottavuus on vähentynyt, samalla aikavälillä tuotanto on kuitenkin kasvanut sekä absoluuttisesti että per hehtaari.

Toiseksi niitä tutkimuksia maapallon vihertymisistä on tässä ketjussa esitetty useita. Viimeksi viikko sitten https://advances.sciencemag.org/content/6/47/eabb1981

Satellite observations show widespread increasing trends of leaf area index (LAI), known as the Earth greening.

Mutta muuten tuo Naturen artikkeli on juuri sitä samaa tilastollisen mallin roskaa kuin vaikkapa Brexit talousväitteet ovat. Ensin päätetään tuottavuudelle määre ja jos siihen määreeseen ei päästä se johtuu sitten ilmastonmuutoksesta tai Brexitistä eikä siitä absurdista määreestä joka jostain takataskusta on repäisty.

Samaa selittelyä kun paussin aikaan kun ilmastomallit ennustivat jatkuvasti lämpenevää niin alettiin keksiä tekosyitä sille miksi maailma ei ole lämmennyt ilmastomallien mukaisesti. Malleissahan ei taatusti ollut vikaa vaan vika on tietysti todellisuudessa.

[Ajattelija2008]

https://www.nature.com/articles/s41558-021-01000-1

julkaistu tutkimus kertoo, että vuodesta 1961 ihmisperäinen ilmastonmuutos on on vähentänyt globaalisti maatalouden tuottavuutta jopa viidenneksen.

Our baseline model indicates that ACC has reduced global agricultural TFP by about 21% since 1961, a slowdown that is equivalent to losing the last 7 years of productivity growth. The effect is substantially more severe (a reduction of ~26–34%) in warmer regions such as Africa and Latin America and the Caribbean.

Sen sijaan tutkimusta, joka tukisi sitä ilmastoskeptikoiden yleisesti esittämää väitettä, että "maapallo vain vihertyy ja ihmiskunta hyötyy siitä" ei ilmesty käytännössä lainkaan.

Muistatko, että linkkasin labratutkimuksia CO2-pitoisuuden vaikutuksesta kasvien kasvuun? Muistatko, että linkitin NASA:n tutkimuksen maapallon vihertymisestä?

Lukaisin tuon abstraktin. Näköjään Nature on taas julkaissut täyttä roskaa ja valehtelua. Mm. siinä väitetään, että maatalous on tullut haavoittuvammaksi säälle. Vuonna 1868 kuoli 10 % suomalaisista nälkään ja tauteihin huonon sään takia. Maatalous on kaikkialla vähemmän haavoittuvaa nykyään, kun viljelymenetelmät ovat parantuneet.

Nature on jo pilannut maineensa tiedejulkaisuna, kun se on säännöllisesti julkaissut valheita muka tieteellisenä tutkimuksena.

[Radio]

Hallitsijamme Sanna I Sairas on ei saanut kutsua 40 maailman johtajan ilmastobileisiin. Pitäisikö Joe "where is Hunter" Bidenille lähettää viesti: pidä F-35 lennokkisi, me tilataan vaikka Suhoit, saatana!

Alla off top topic juttua kompuroivasta Joesta.

Democratic presidential candidate Joe Biden (Delaware) needs a new nick name.

Biden's nickname of "Middle-Class Joe" is inaccurate because the former Vice President reported a 2019 income of $985,000 and paid $300,000 in federal income taxes. Those numbers teach us two things about Joe Biden.
Image by heblo from Pixabay

First, Biden is not middle-class. Second, Biden has a terrible accountant. Our research shows that a sixth-grader with a $985,000 annual income could use the present tax code to pay $100 in income taxes. Thus, Joe Biden is either an idiot or his "tax return" is fake.

Therefore, Joe Biden needs a new nickname. Our new nicknames for Joe Biden include:

    Upper Class Joe
    Tired Old Joe Biden
    Distracted Joe Biden
    Capitalist Joe
    Neoliberal Joe
    White Supremacist Joe
    Upper Middle Class Joe
    Country Club Joe
    Millionaire Joe
    Wall Street Joe
    Goldman Sachs Joe
    Goldcard Joe
    MSNBC Joe
    Doddering Joe Biden
    Old Joe Biden
    Tired Joe Biden
    Muddled Joe Biden
    Sleepy Joe Biden
    Russiagate Joe
    Rachel Maddow's Puppet
    Herbert Hoover 2020
    Heritage Foundation Joe
    Dementia Joe
    Memory Loss Joe
    Imperfect Memory Joe
    Declining Joe Biden
    Methamphetamine Joe
    Bloodless Joe
    Tax-Evading Joe Biden
    Mumblemouth
    Howdy Doody
    Mr. Rogers
    Lyin Joe Biden
    Corporate Joe Biden
    Big Money Joe
    Big Business Joe Biden
    China-Lovin' Joe Biden
    China Joe Biden
    Free Trade Joe Biden
    Internationalist Joe Biden
    Imperialist Joe Biden
    Warmongering Joe
    Neoconservative Joe
    Anti-Communist Joe
    Whiny Joe Biden
    Whiner Biden
    Wimpy Joe Biden

So be happy rich people Corporate Joe Biden has your best interests at heart. Nice Old Joe will do everything in his power to make America safe for all rich people.

https://medium.com/lists-of-doom/new-nicknames-for-joe-biden-f73e31b78bd5

[Isagoge]

Todella merkittävää ilmastotutkimusta tehdään ja julkaistaan sellaisella tahdilla, että näköjään pari kertaa päivässä pääsee täälläkin vinkkaamaan tärkeistä uusista tutkimustuloksista. Tämä on vielä Naturessa vertaisarvioitavana, mutta kässäriin pääsee tutustumaan täällä:

https://eartharxiv.org/repository/view/2219/

Viestini kuvassa on päätulos.

Kyseessä siis Matt Osmanin liidaama tutkimus, jossa katsotaan lämpötilakehitystä peräti 24 000 vuotta taaksepäin. Jos tutkimus osoittautuu uskottavaksi, merkittävimmät tulokset näyttäisivät olevan nämä:

-viimeiset 8000 vuotta lämpötila ei ole juuri noussut eikä laskenut. Vaikka maapallon kiertorata- ja akselikulmamuutokset alkoivat jo vajaa 6000 vuotta sitten johtaa siihen, että pohjoinen pallonpuolisko sai kesäisin yhä vähemmän säteilyä, noiden muutosten kylmentävä efekti ei ole ollut niin suuri, kuin aikaisemmissa tutkimuksissa (esim. Marcott ym. 2013, Kaufman ym. 2020) on arvioitu.

-tutkimustulokset tukevat sitä jo aikaisemmissa tutkimuksissa (esim. Mann ym. 1998, Marcott ym. 2013, Pages 2k 2019, Kaufman ym. 2020) tukea saanutta käsitystä, että mitään merkittäviä globaaleja lämpö- tai pieniä jääkausia ei viimeisen 2000 vuoden aikana eikä antiikissakaan ole ollut ennen nykyistä ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena syntynyttä lämpenemistä. Olisiko tämän myötä jo aika laskea väitteet globaalista pienestä jääkaudesta ja globaalista keskiajan lämpimästä kaudesta ansaittuun haudan lepoon?

-nykyisestä lämpenemisestä tutkijat toteavat:

As such, the LGMR underscores the dramatic nature of anthropogenic warming, whose magnitude and rate appears unprecedented in the context of the last 24 ka.

Tässä LGMR on siis Last Glacial Maximum Reanalysis, jolla tutkijat viittaavat tekemäänsä analyysin lämpötilan kehityksestä viimeisten 24 000 vuoden aikana. Ja nykyinen lämpeneminen on siis poikkeuksellista viimeisen parin kymmenen tuhannen vuosisadan aikana.

Tässä yhteydessä on hyvä kysyä sitä, milloin viimeksi on ilmestynyt paleoklimatologinen lämpötilarekonstruktiotutkimus, jonka mukaan on ollut olemassa nykyisen lämpenemisen kaltaisia globaaleja kausia viimeisen 2000 vuoden aikana. Olisiko 1970-luvulla? Vai julkaistiinko niitä vielä 1980-luvulla?

Lämpötilarekonstruktiotutkimukset eivät tosiaankaan vanhene oikealla tavalla säilytetyn viinin tavoin. Pikemminkin ne ikääntyvät samaan tapaan kuin maito. Jos käytte katsomassa kässäriä, myös metodeissa on taas menty eteenpäin.   

[mannym]

Todella merkittävää ilmastotutkimusta tehdään ja julkaistaan sellaisella tahdilla, että näköjään pari kertaa päivässä pääsee täälläkin vinkkaamaan tärkeistä uusista tutkimustuloksista. Tämä on vielä Naturessa vertaisarvioitavana, mutta kässäriin pääsee tutustumaan täällä:

https://eartharxiv.org/repository/view/2219/

Viestini kuvassa on päätulos.

Kyseessä siis Matt Osmanin liidaama tutkimus, jossa katsotaan lämpötilakehitystä peräti 24 000 vuotta taaksepäin. Jos tutkimus osoittautuu uskottavaksi, merkittävimmät tulokset näyttäisivät olevan nämä:

-viimeiset 8000 vuotta lämpötila ei ole juuri noussut eikä laskenut. Vaikka maapallon kiertorata- ja akselikulmamuutokset alkoivat jo vajaa 6000 vuotta sitten johtaa siihen, että pohjoinen pallonpuolisko sai kesäisin yhä vähemmän säteilyä, noiden muutosten kylmentävä efekti ei ole ollut niin suuri, kuin aikaisemmissa tutkimuksissa (esim. Marcott ym. 2013, Kaufman ym. 2020) on arvioitu.

-tutkimustulokset tukevat sitä jo aikaisemmissa tutkimuksissa (esim. Mann ym. 1998, Marcott ym. 2013, Pages 2k 2019, Kaufman ym. 2020) tukea saanutta käsitystä, että mitään merkittäviä globaaleja lämpö- tai pieniä jääkausia ei viimeisen 2000 vuoden aikana eikä antiikissakaan ole ollut ennen nykyistä ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena syntynyttä lämpenemistä. Olisiko tämän myötä jo aika laskea väitteet globaalista pienestä jääkaudesta ja globaalista keskiajan lämpimästä kaudesta ansaittuun haudan lepoon?

-nykyisestä lämpenemisestä tutkijat toteavat:

As such, the LGMR underscores the dramatic nature of anthropogenic warming, whose magnitude and rate appears unprecedented in the context of the last 24 ka.

Tässä LGMR on siis Last Glacial Maximum Reanalysis, jolla tutkijat viittaavat tekemäänsä analyysin lämpötilan kehityksestä viimeisten 24 000 vuoden aikana. Ja nykyinen lämpeneminen on siis poikkeuksellista viimeisen parin kymmenen tuhannen vuosisadan aikana.

Tässä yhteydessä on hyvä kysyä sitä, milloin viimeksi on ilmestynyt paleoklimatologinen lämpötilarekonstruktiotutkimus, jonka mukaan on ollut olemassa nykyisen lämpenemisen kaltaisia globaaleja kausia viimeisen 2000 vuoden aikana. Olisiko 1970-luvulla? Vai julkaistiinko niitä vielä 1980-luvulla?

Lämpötilarekonstruktiotutkimukset eivät tosiaankaan vanhene oikealla tavalla säilytetyn viinin tavoin. Pikemminkin ne ikääntyvät samaan tapaan kuin maito. Jos käytte katsomassa kässäriä, myös metodeissa on taas menty eteenpäin.   

Naurettavaa hapatusta taas.

Mann et all 1998, uskottavuus on nolla, kun proxy datasta leikattiin ikävä loppuosa pois. Marcott et all perustuu samaan sontaan. Pages 2k jatkaa samalla linjalla. Kaufman 2020 sekä Kinariitti mikälie myöskin ottavat paleoklimatologisen multiproxy kulman, sitten valikoivat sopivat proxyt ja lopulta ymppäävät loppuun lämpötilasarjan sopivasti sovitettuna niin saadaan lätkämaila.

Tämä paperisi tai "tutkimus" kaatuu jo esittelytekstiin C

limate model simulations and proxy data have independently allowed for study of this crucial interval; however, they have at times yielded disparate conclusions.

Kuinka jännittävää ilmastomallit ja proxyt antava eri tuloksia ja tietenkin on päädytty ottamaan se mieluisin lopputulos. Eli se joka on päätetty ennen kuin "tutkimusta" on edes aloitettu.

Alla on Mannin lätkämailasta otettu proxy. YAD06. tai kuvaajassa YAD061. Joka yksin kykenee kertomaan Mannin paperissa globaalin lämpötilan kehityksen. Hence se on maailman vaikutusvaltaisin puu.

Viimeisenä kuvaajana vielä Briffan puurengas analyysi jossa punaisella se deletoitu osuus.

Multiproxyt joilla toteutetaan lätkämailagraafeja, täyttä sontaa.

[artti]

Maatalouden tuottavuudesta puhuttaessa on vertailuun asetettava maatalouskonevaltainen maatalous, ja työvoimavaltainen maatalous

Kehitysmaissa maatalous on työvoimavaltaista. Pellot kuokitaan pelloilla kuokilla. Siemenet istutetaan käsin ja lirautetaan vettä päälle ja peitellään

Lännessä maatalous on maatalouskonevaltaista. Suomessa maanviljelijällä on liuta isoja koneita pienille peltotilkuille. Suomessa maatalouskoneiden talli on pinta-alaltaan miltei saman kokoinen kuin se pelto, jossa koneita kerran vuodessa käytetään. Lännessä ei käytetä kesantopeltojen kulottamista. Lännessä kesantopellot käännetään koneellisesti. Lännessä karja on kanaloissa, sikaloissa ja navetoissa

Luonnon kierrossa kasvi maatuu kokonaisuudessaan multaan, että mullan ravinnekierre toimii. Kasvi imee ravinteet mullasta ja palauttaa ravinteet multaan. Maataloudessa multa puolestaan köyhtyy siksi, että kun viljakasvit kasvavat niin viljakasvit imevät ravinteita mullasta, ja kun mullasta ravinteet imenyt kasvi niitetään ja siemenet varastoidaan viljavarastoon niin puolet kasvin ravinteista siirtyi viljavarastoon. Kasvin juuret jäivät toki multaan maatumaan, joka sentään palauttaa hiukan ravinteita takaisin peltoon

Kesantoviljelyssä käytetään kiertoviljelyä. Toiset pellot ovat viljelyssä ja toiset pellot ovat kesannolla. Kesantopelloilla kasvaa kasveja, joiden tarkoitus on maatua peltoon ja siten palauttaa ravinteita peltoon. Tehoviljelyssä kesannointia ei käytetä. Kesannointi korvataan lisäämällä ravinteita peltoon

Köyhyydestä johtuen kehitysmaiden viljelytekniikat ovat tehottomia, heillä ei ole varaa lannoitteisiin. He joutuvat käyttämään kesantoviljelyä. Kun kesantopelto palautetaan viljelyyn niin kesantokasvit poltetaan. Kesantopeltojen kulottaminen näkyy satelliittikuvissa harmaina savupilvinä. Kesantoviljely tarvitsee vähintäänkin kaksi peltoa, että peltopinta-alasta aina puolet on kesannolla. Kun kehitysmaiden väestö kasvaa niin he tarvitsevat maanviljelykseen peltoa. Monissa maissa harjoitetaan myös karjataloutta laidunmailla. Laiduntava karja tarvitsee laidunmaita. Karjatalouden laidunmaita luodaan polttamalla metsät. Biopolttoaineet perustuvat peltokasveihin, jota sitäkin varten tarvittaisiin peltoja, joka kaikki johtaa metsien laajamittaiseen raivaamiseen, ja siten luonnonvaraisten lajien elintilan kutistumiseen

Pyydän anteeksi, että minun täytyy nyt kritisoida länttä

Mullassa viljelyyn perustuvien biopolttoaineiden markkinoiminen luontoystävä nimikkeen alla on falskia politiikkaa. Ainoa ratkaisu biopolttoaineiden tuottamiseen on merileväviljelmät, jotka tulisi sijoittaa paikkoihin, joissa merilevä hyödyntää pelloilta valuvia lannoitteita

Nykyään on yleistynyt jopa raskaan teollisuuden tiedottamisessa aivan tolkuton ja falski viherpesu. Paperitehtaat ja polttoainejalostamot ovat niin ympäristöystävällisiä, että

Länsi on viherpesty viemällä saastuttavimmat toiminnot maihin, joissa ei ole ympäristönsuojelua lainkaan ja sitten lännessä näiden tiedotteissa viherpesu rehottaa valtoimenaan

Miljardien asukkaiden maanosissa ympäristönsuojelun pitäisi olla erityisen tiukkaa siksi, että miljardien asukkaiden maanosissa mittakaava on niin suuri

Fuusioreaktori edustaa toivoa. Fuusioreaktori tuo ihmiskunnalle rajattoman energiantuottajan, joka tuo tilaisuuden purkaa sähköntuotantolaitokset, jotka aiemmin toimiessaan saastuttivat taivaita ja maita ja vettä. Jokia valjastavat padot puretaan ja lohi nousee taas. Rajattomalla sähköntuottajalla merivesi höyrystetään suolattomaksi vedeksi. Autiomaatkin muutetaan pelloiksi rajattoman kasteluveden tuottajan avulla