Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[qwerty]

Tieteellinen metodi vs Tieteeseen uskominen

Ai miten niin ilmastonlämpenemisasiassa toimitaan jälkimmäisellä tavalla?

[keskivertokaveri]

Tätä ei tietenkään oteta huomioon mitenkään viherkomukoiden sairaassa ilmastokoheltamisessa?

Päin vastoin. Vuosi 2020 otetaan uudeksi vertailuvuodeksi, kun puhutaan liikenteen päästöistä. Tulevaisuudessa sitten pitää pyrkiä vähentämään liikenteen päästöjä vuoden 2020 tasosta, ja aina muistetaan sanoa, että liikenteen päästöt ovat nousseet x% vuoden 2020 tasosta.

[Roope]

Maailman ilmatieteenlaitoksen WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas totesi Ylen haastattelussa, että "ilmastonmuutos ei ole johtamassa ihmiskunnan tuhoon eikä planeettamme tuhoon".

Mitä tekee Hesari pari päivää myöhemmin? Pelottelee ihmiskunnan ja planeetan tuholla muka tieteen nimissä.

Muutkin ovat huomanneet ristiriidan, mutta täysin toisesta näkökulmasta:

Helsingin Sanomat, mielipide: Tieteeseen perustuva tilannekuva ilmastonmuutoksesta ei ole pelottelua 20.1.2021

MAAILMAN ILMATIETEEN JÄRJESTÖN pääsihteeri Petteri Taalas on toistanut lukuisissa haastatteluissa haluaan rauhoittaa ilmastonmuutoksesta käytävää keskustelua. Taalaksen syyttävä sormi osoittaa ilmastoaktivisteja, jotka hänen mukaansa lietsovat turhaan pelkoa ja ahdistusta.

Valitettavasti HS:n pääkirjoitus (17.1.) toisti tätä olkiukkoa ilmastokriisiä paisuttelevista aktivisteista. Kuitenkin HS itsekin uutisoi (13.1.), että "asiantuntijoiden mukaan odotettavissa olevat ympäristökatastrofit uhkaavat koko planeettamme elämänmuotoja, myös ihmislajia".

Niin, miksi HS uutisoi toistuvasti tällaista, kun se silloin syyllistyy samaan ilmastonmuutoksen uhkakuvien paisutteluun kuin ilmastohysteeriset aktivistit?

Kun ilmastoaktivisti jakaa tällaista tiedemaailman viestiä, syyllistyykö hän pelotteluun? Tieteeseen perustuva tilannekuva on meidän kaikkien etu. Vaikka se olisikin pelottava.

Ilmastoaktivistit eivät "jaa tiedemaailman viestiä", eikä heillä ole "tieteeseen perustuva tilannekuva". Juuri siitähän on kyse, kun jopa radikaalia ilmastopolitiikkaa ajava Taalas joutuu rauhoittelemaan, että laskelmien (eli tieteeseen perustuvan tilannekuvan) mukaan ihmiskunta ja planeetta eivät ole tuhoutumassa: "Näin ei ole käymässä. Skenaariot, joita on laskettu, eivät semmoista ajatusta tue."

Pääkirjoituksessa todettiin, että ilmastokeskustelussa "lentoliikenne nostetaan usein suurimmaksi pahikseksi, vaikka se vastaa vain kahta prosenttia kaikista päästöistä". Olisi kiinnostavaa kuulla, kuka vakavasti otettava ilmastoaktivisti tai ilmastojärjestö nostaa lentoliikenteen "suurimmaksi pahikseksi".

Esimerkiksi Ruotsissa somen ryhmäpainostukseen perustuva ns. ilmastohäpeä nojaa ennen kaikkea vapaa-ajan lentomatkustamisen demonisointiin. Ilmastohysteerikkojen ikoni Greta Thunberg kammosi lentomatkustamisen stigmaa niin paljon, että tuotti enemmän hiilidioksidipäästöjä vain välttääkseen lentomatkan Atlantin yli.

Ja tämänkin perusteella, mikä kumma on "vakavasti otettava ilmastoaktivisti"?

Taalas on täysin oikeassa siinä, etteivät tarvittavat ilmastotoimet uhkaa meidän elämänlaatuamme. Me tarvitsemme tällaista positiivista narratiivia. Laadukas elämä pitää vain määritellä osittain uusiksi. Se ei voi enää perustua planeetan rajat ylittävään kulutukseen.

Tuossa taas Taalas on väärässä, kuten Kaskealakin vahvistaa siirtämällä välittömästi maalitolppia.

Niklas Kaskeala

varapuheenjohtaja

Protect Our Winters Finland ry

Miksi noin kesy nimi, jos kerran olemme matkalla kohti tuhoa? Sopivampi olisi vaikka "Gimme Ya Wallet Or You And Your Children Will Die ry".

[Pentecost]

  Minun mielestä edellämainitun lisäksi riistoa jos mikä on se että länsimaista käydään lomilla makailemassa halpamaissa. Syödään siellä halpaa ruokaa ja teetetään halpoja palveluksia.

Mikä voisi olla suorempaa kehitysmaatukea? Aasiassa asuneena ostovoima oli noin viisinkertainen suomalaiseen verrattuna eli elin aika mukavasti ihan palkkani puolikkaalla. Tosin tuontituotteet olivat kalliimpia kuin Suomessa, joten vältin niitä. Sitäpaitsi on mukava joskus riistoverotettuna tavallisena kansalaisena nauttia elämästään eli elää niitä elämän tähtihetkiä.

Taannoin menetin yhden ystävyyden kun kaveri rehvasteli käyneensä hakemassa Virosta lastin halpaa viinaa. Tokaisin siihen  jotta menetkö sitten Viroon hoitamaan sairauttasi kun sairastut?

Demarina hän ymmärsi heti mitä tarkoitan.

Eli kun kaverisi ymmärsi ostaa halvemmalla sieltä, mistä sai ja säästi näin maailmanennätysverotettua nettoansiotaan, niin sinä rupesit vittuilemaan että hän ei suostu maksamaan vielä enempää veroja?

Mehän ollaan demaripääministerin johdolla menty EUhun sellaisilla lupauksilla, että tavaran vapaa liikkuvuus ja hinnat tippuvat ja kaikkea kivaa. Ihan luonnollistahan se, että haluaa parhaan hinta-laatusuhteen itselleen.

Jos olet eri mieltä, niin minulla olisi sinulle ruosteinen Lada uuden mersun hinnalla. 
 
   

[ämpee]

Taalas on täysin oikeassa siinä, etteivät tarvittavat ilmastotoimet uhkaa meidän elämänlaatuamme. Me tarvitsemme tällaista positiivista narratiivia. Laadukas elämä pitää vain määritellä osittain uusiksi.

Jos todellisuus ja ideologia ovat ristiriidassa, niin näiden ilmastoteeskentelijöiden mukaan se on huonompi juttu todellisuudelle.
Näitä uudelleen määrittelyitä näyttää nykyään riittävän viljalti lähes kaikille elämän osa-alueille.

Tuntemattomassa sotilaassa oli kohta joka kuvaa tätä tilannetta: "Jos menet valittamaan, että sulla on nälkä, niin sun eteesi lyödään sellaiset rätingit ettei sulla voi olla nälkä."
Rätinkejä ovat hanakasti eteen lyömässä ne jotka eivät katso rätinkien koskevan itseään.

[Pentecost]

Laadukas elämä pitää vain määritellä osittain uusiksi.

Olen tässä jo pitkään haaveillut down-sizingista, jossa muuttaisin joen/järven/meren äärelle sellaiseen hirsipirttiin, joka lämpenisi omasta metsästä hakatuilla haloilla, ei olisi kuin kaivovesi ja aurinkopaneelit ledivaloja varten.

Sisustuksena oma pieni kirjasto, makuuhuone ja puuhellalla varustettu keittiö. Ulkohuussi, erillinen hirsisauna ja oma pieni puutarhapläntti. Minulla oli tälläinen tölli joskus 1990 -puolivälissä ja asuin siellä kesät talvet.

Vaatteiden pesu tuottaisi kenties hieman haasteita, mutta kai siihenkin joku ratkaisu keksittäisiin. Tästä laadukkuuden uudelleen määrittelystä puuttuu sellainen säännöllinen noin vaikka 500 euron kuukausittainen tulo, jolla suoritettaisiin erilaisia ruoka ja muita hankintoja.

Heti kun tälläinen tilanne on ja jälkikasvu maailmalla, niin meikä lähtee pois tästä oravanpyörästä. En tule kaipaamaan takaisin.

Jotenkin minulla on vain sellainen tunne, ettei tälläinen laadukkuuden uudelleen määrittely kelpaisi näille ilmastovouhkaajille. Jäisi nimittäin ne verot keräämättä ja kaikki kivahauska maksamatta.

Koko touhun ideana nimittäin tuntuu olevan se, että myytäisiin vähemmän ja niukemmin samaa korkeammalla hinnalla eli täysin päinvastainen kuin markkinatalous, jossa kilpailu määrittelisi hinnan. Keinotekoisesti hinnoittelulla luotu niukkuus ei ainakaan itseäni ajatuksena lämmitä.

[Tunkki]

Se pyykinpesu onnistuisi hyvin kun hankkii Hondan 2kW aggregaatin ja ajaa sillä pesukonetta, menisiköhän reilu litra bensaa per koneellinen pyykkiä. Samalla sillä voi ladata akkuja jos ei panelit tuota sydäntalvella.

[Uuno Nuivanen]

Se pyykinpesu onnistuisi hyvin kun hankkii Hondan 2kW aggregaatin ja ajaa sillä pesukonetta, menisiköhän reilu litra bensaa per koneellinen pyykkiä. Samalla sillä voi ladata akkuja jos ei panelit tuota sydäntalvella.

Pitäisi olla painevesi kuitenkin.

[Tunkki]

^Pumppu kaivoon, ruokitaan samalla agitaattorilla pyykkiä pestessä

[Totti]

Minun mielestä edellämainitun lisäksi riistoa jos mikä on se että länsimaista käydään lomilla makailemassa halpamaissa. Syödään siellä halpaa ruokaa ja teetetään halpoja palveluksia.

Kun suomalainen matkailee, se on tuontia Suomelle ja vientiä kohdemaalle. Käytännössä sillä siis työllistetään "halpamaiden" paikallista väkeä edesauttaen heidän talouttaan. On aika vaikea nähdä miten matkailun voi ymmärtää kohdemaan riistämiseksi jos heidän vienti kasvaa ja paikallisia työllistetään.

Toki matkakohteita on monenlaisia, muitta hyvin monessa ns. halpamaassa eli kehitysmaassa (ainakin suhteessa Suomeen) lähes ainoa edes osittain rehellinen teollisuus on juuri matkailupalvelujen tuottaminen koska se on hyvin paikallista toiminta, joihin poliitikot eivät pääse väliin kuppaamaan osansa. Toisaalta hyvin moni näistä kohteistahan ei tarjoa mitään muuta kun kaunista luontoja ja rantoja. Niillä ei ole raaka-aineita tai tietotaitoa mitä viedä, joten jäljelle jää vain paikalliset matkapalvelut.

Sen sijaan, että kippaamme satoja miljoonia kehitysapua erinäisten korruptoituneiden kehitysmaahallitusten taskuihin, parempaa kehitysmaa-apua olisi jos suomalaiset matkustaisivat köyhiin maihin ja kuluttaisivat rahansa paikallisiin palveluihin. Samalla se avaisi suomalaisten silmät sille tosiasialle, että Suomessa asiat ovat paljon paremmin kun lähes kaikkialla muualla ja meidän tulisi vaalia sitä mitä meillä on eikä tehdä Suomesta uusi Afrikka.

[insinörtti]

Se pyykinpesu onnistuisi hyvin kun hankkii Hondan 2kW aggregaatin ja ajaa sillä pesukonetta, menisiköhän reilu litra bensaa per koneellinen pyykkiä. Samalla sillä voi ladata akkuja jos ei panelit tuota sydäntalvella.

Pyykinpesussa oikeastaan ainoa mikä vie enemmän tehoja, on pesuveden lämmittäminen koneessa vastuksella. Pulsaattorikoneella onnistuu n 100W tehoilla, koska siinä lämmin vesi ja kylmä huuhteluvesi valutetaan itse koneeseen. Kone vain pyörittää pesurumpua ja linkoaa. Voisi onnistua kyllä tavallisellakin, jos kytkisi vastukset irti ja syöttäisi koneeseen suoraan pesulämpöistä vettä (ja kylmää huuhteluun). Hienommat teollisuuslaitteet tekevät noin jo valmiiksi.

Joskus suunnittelin mökille pienen pesukoneen, joka ei vaadi lainkaan ulkoista sähköä: tuli alle puilla tai kaasulla, se lämmittää pesuveden, ja padan kyljessä olevan, kuumankestävän peltier/tge-elementin avulla tehdään lämmityksen aikana sen verran sähköä, että pyöritys ja linkous onnistuvat. Toimii myös kamelinp:lla ja turpeella.

Sama onnistuu toki myös täysin mekaanisesti, pienen höyrykoneen tai turbiinin avulla, mutta koska komponentteja ei massatuoteta, hinta nousee pilviin.

[Tunkki]

Pyykinpesussa oikeastaan ainoa mikä vie enemmän tehoja, on pesuveden lämmittäminen koneessa vastuksella. Pulsaattorikoneella onnistuu n 100W tehoilla, koska siinä lämmin vesi ja kylmä huuhteluvesi valutetaan itse koneeseen. Kone vain pyörittää pesurumpua ja linkoaa. Voisi onnistua kyllä tavallisellakin, jos kytkisi vastukset irti ja syöttäisi koneeseen suoraan pesulämpöistä vettä (ja kylmää huuhteluun). Hienommat teollisuuslaitteet tekevät noin jo valmiiksi.

Tottapa tuo. Asia hoituu mökkioloissa lämmittämällä vesi 40C:hen saunan muuripadassa/padassa ja pudottaa sen uppopumpun sitten sinne.

Ja miksi Honda? Laatu maksaa mutta laatupeli palvelee pitkään. Lisäksi nykyiset agitaattorit ovat "digitaalisia" joka on markkinamiesten kehittämä termi hakkurivirtalähteelle
Perinteisen aggren piti pyöriä koko ajan 3000/3600 kierrosta minuutissa että saadaan pidettyä sähkölle 50Hz taajuus, nyt nämä "digitaaliset" tippuvat tarvittaessa tyhjäkäynnille jos kuorma on pieni.
Tämä onnistuu koska tasavirtaa tuottavan geniksen ulosanti pistetään hakkuripoweriin joka tekee 230V 50Hz ulostuloa. Eli bensaa selkeästi säästyy.

[Savi]

https://www.koneyrittajat.fi/pages/etusivu/medialle/tiedotteet/tiedotteet2021/20210122.php

Puun tuonti yllätti – kotimaiset hakettajat nuolevat näppejään
Turpeen käytön vähenemisen piti piristää metsähakkeen tuotantoa, mutta loppuvuosi 2020 osoitti päinvastaista. Hakkurikapasiteetti oli Suomessa koko loppuvuoden vajaakäytöllä, kertoo Koneyrittäjien hakkuriyrittäjille tekemä kysely. Syynä näyttäisi olevan tuontihakkeen määrän kasvu, energiantuottajat näyttävät varautuvan turpeen käytön vähenemiseen lisäämällä tuontia.

-    Energiapolitiikan lyhytjänteisyys lyö nyt kasvoille. Turve laitettiin ensin ahdinkoon selvittämättä kunnolla turveveron korotuksen vaikutuksia. Taloja pitää kuitenkin lämmittää, ja energiantuottajat ovat suunnanneet katseensa tuontipolttoaineeseen. Hakkeen tuonti on lisääntynyt sekä pyöreän energiapuun tuonti tuntuu kasvavan. Raha virtaa ulkomaille. Tämä kaikki oli jossain määrin nähtävissä ja siitä varoitettiin, mutta viestiä ei noteerattu, sanoo Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.

-    Polttoaineen kotimaisuus ja toimitusketjun varmuus näyttää jääneen toissijaisiksi asioiksi. Näin kuntavaalivuonna on paikallaan kysyä, vastaavatko nämä energialaitosten valinnat niiden kuntaomistajien omistajapoliittisia linjauksia tässä suhteessa.

......

[KTM]

Eikö olisi jo aika keskittyä suurempiin ongelmiin?

Maapallon mahdollinen ilmastonmuutos on kuitenkin aika pieni ongelma koko maailmankaikkeuden lämpökuoleman rinnalla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankaikkeuden_l%C3%A4mp%C3%B6kuolema

Maailmankaikkeuden lämpökuolema on maailmankaikkeuden lopulliseksi kohtaloksi ehdotettu malli, jonka mukaan maailmankaikkeuden laajentuminen tulee johtamaan sen kylmenemiseen sopimattomaksi liikkeelle ja elämälle. Toisin sanoen maailmankaikkeus olisi saavuttanut entropiahuippunsa. Lämpökuolemateoria perustuu William Thomsonin, ensimmäisten termodynamiikan pääsääntöjen kehittäjän, ajatuksiin.

Kyllä nyt pitäisi heti ryhtyä toimiin maailmankaikkeuden lämpökuoleman estämiseksi, ja ne estotoimet pitää tietenkin maksattaa suomalaisilla veronmaksajilla.

[pyrokatti]

Välillä vaihteeksi vähän järjen ääntäkin. Mika Anttonen kertoo Maaseudun tulevaisuudessa mielipiteensä Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämän tavoitteen nimissä tehdään kovalla kiireellä järjettömiä ja tehottomia ratkaisuja. Ja kaikki tämä vain siksi, että voidaan kiillloittaa sädekehää. Tuulivoimatuki on tästä "hyvänä" esimerkkinä. Tuoreimpana esimerkkinä on turpeen käytössä tehty äkkijarrutus.

"Vihreä kasvu on suurta huijausta" – ST1:n Mika Anttonen roimii rajusti Suomen hiilettömyystavoitetta ja näkee ilmastonmuutokseen vain yhden ratkaisun

Voi olla hyvin vahingollista olla edelläkävijä, Anttonen varoittaa. "Suomalaisten kustannuksellako tätä PR-politiikkaa tehdään?"
[...]
Anttonen ei silti ole tyytyväinen, pikemminkin turhautuneen tuntuinen, kun tapaamme ST1:n uudessa pääkonttorissa Pasilan Triplassa. Hän suhtautuu vakavasti ilmastomuutokseen ja kokeilee siksi Marokossa Saharan metsittämistä, tutkii etanolin valmistusta Thaimaassa tärkkelystehtaan maniokista, rakentaa biodiesellaitosta Göteborgissa ja valmistaa etanolia leipomoteollisuuden jätteistä. Tosin koko maapallon ravintolarasvat riittävät vain 20 miljoonan biodieseltonnin valmistukseen, kun fossiilisen öljyn kysyntä on viisi miljardia tonnia.

Peruskuvio onkin pielessä, ja pahasti. Göteborgin biodieselinvestointi maksaa 200 miljoonaa euroa ja on Anttosen mukaan "hullu".

"Keräämme Kiinasta ja ympäri maailmaa ravintoloiden paistinrasvoja ja teemme dieseliä. Ollaan investoitu pirusti ja saadaan näyttämään, että Suomi tai Ruotsi on tehnyt jotakin fiksua. Mutta oikein laskettuna hiilidioksidipäästöt eivät vähene ja rahat olisi voitu käyttää estämään fossiilinen investointi jossakin muualla."

Ja kaikki vain siksi, että poliitikot ovat päättäneet, että tietty osa myydystä polttoaineesta pitää olla uusiutuvaa ja että Suomi haluaa olla maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi valtioksi vuonna 2035.

"Olen yrittänyt kysyä ministeriön besserwiss...virkamiehiltä, mistä vuosiluku tulee, kun Ruotsin tavoite on 2045 ja EU:n 2050. Kaikkien väittämien jälkeen jää yksi vastaus: olla muille maille rohkaiseva esimerkki. Mutta minä kysyn, että suomalaisten kustannuksellako tätä PR-politiikkaa tehdään ja kuinka se edistää kansantaloutta?"

Anttosen mielestä on nimittäin hyvin vahingollista olla edelläkävijä teknologiassa volyymimielessä, sillä se vanhenee, hinta halpenee ja kilpailijat painavat pahimmillaan ohi, kun edelläkävijällä on vanhentunut infra kourassa. Esimerkiksi tuulivoimaloiden omakustannushinta on puolittunut kymmenessä vuodessa.
[...]
"On ihan kiva, että meillä on hiilivapaa Mynämäki, mutta ei sitä kannata tehdä mihin hintaan tahansa, vaan miettiä ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön muuallakin. Nyt avaruudesta katsottuna näkyy, kuinka tuossa yksi sulkee hiilivoimalan ja tuossa toinen rakentaa uuden."
[...]

YLE tiedusteli kommentteja kuntavaalien vaalikoneeseen mahdollisesti tulevista kysymyksistä. Toivottavasti kysymys 2, "Kuntani pitää olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035", on mukana myös vaalikoneessa. Sillä saa tehokkaasti poistettua utopisteja joukosta.

[Roope]

Olen muutaman kerran viitannut kyseenalaistamiini miljardien eurojen "tunnin juna"-hankkeisiin, joita markkinoidaan vakavalla naamalla suurina ilmastotekoina. Minulta on jäänyt huomaamatta (kiitos Yle-journalismi), että ainakin Turun "tunnin junan" eri linjauksien hiilipäästövaikutuksista on jo ihan tutkittuakin tietoa.

Väyläviraston viimevuotisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen perusteella Turun hankkeen hiilidioksidipäästöissä edes nollille pääseminen vie noin 65 vuotta ja teknologian kehityksestä riippuen ehkä kauemminkin. Tampereen "tunnin junan" ilmastollinen takaisinmaksuaika olisi luultavasti vielä pitempi ja venyisi ensi vuosisadalle.

Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen ja minkä tahansa muunkin ilmastotavoitteen kannalta hankkeet ovat siis tämän vuosisadan lopulle asti pelkkää takapakkia. Lisäksi Turun hanke on väyläviraston laskelmien mukaan myös taloudellisesti selvästi kannattamaton.

Faktat eivät kuitenkaan pysäytä miljardihankkeiden puuhamiehiä kuten liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakkaa, joka ei hätkähdä ilmastotekopuheet murskaavista laskelmista vaan siirtää maalitolppia.

Paisuteltuja päästötoiveita

Väyläviraston arvion mukaan Turun tunnin junan vaikutukset päästöihin ovat "hyvin pieniä". Ministeri Timo Harakka pitää arvioita korkeintaan suuntaa-antavina.

Joulukuun 8. päivänä liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti, että Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelusta vastaavien osakeyhtiöiden perustamisasiakirjat on allekirjoitettu.

Miljardeja euroja maksavien raidehankkeiden tavoitteena on lyhentää matka-aikaa Helsingistä Tampereelle ja Turkuun.

[...]

Molempia hankkeita on lobattu merkittävinä ilmastotekoina.

"Raideliikenteeseen investoiminen on välttämätöntä, kun siirrymme kohti kestävää liikkumista", totesi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) tiedotteessa.

"Suurhanke, joka on aidosti ilmastoteko ja luo kestävää perustaa suomalaiselle hyvinvoinnille", arvioi Turun Tunnin Juna Oy:n hallituksen puheenjohtaja Minna Forsström.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoi ennen viime eduskuntavaaleja, että "Tunnin juna on Suomelle tärkeä kasvuhanke ja samalla ensimmäinen ja tärkein ilmastoteko, joka uuden hallituksen pitää tehdä". 

"Kaikkien aikojen ilmastoteko", kehui Aamulehden pääkirjoitus puolestaan Suomi-rataa heinäkuussa 2020.

Myös valtioneuvoston sivuilla suuria ratahankkeita perustellaan ympäristövaikutuksilla.

[...]

Väitteet hankkeen merkityksestä ilmastolle vaikuttavat paisuttelulta, kun tarkastellaan Väyläviraston lokakuussa julkaisemaa hankearviointia.

Sen mukaan "hankkeen vaikutukset liikenteen päästöihin ovat myönteisiä, mutta hyvin pieniä".

[...]

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtava tutkija Satu Innamaa pitää hankearvioinnin johtopäätöstä positiivisista mutta pienistä päästövaikutuksista perusteltuna.

Hän vertaa 28 000 tonnin vähenemää Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin, jotka olivat vuonna 2018 noin 11,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Turun tunnin junan päästövähennyksen osuus olisi siis noin 0,2 prosenttia liikenteen päästöjen kokonaismäärästä.

[...]

Toimenpideohjelmassa on arvioitu, että kestävillä liikenneinfrainvestoinneilla voidaan saavuttaa 0,5 miljoonan tonnin vuosittainen päästövähennys henkilöautoliikenteessä.

Turun tunnin junan osuus tuosta päästövähennyksestä olisi noin 0,56 prosenttia.

[...]

Mihin puheet merkittävistä ilmastovaikutuksista sitten perustuvat?

"En perusta näkemystäni tässä vaiheessa laskelmiin", sanoo ratayhtiön Minna Forsström.

Hän on tietoinen Väyläviraston hankearvioinnista mutta ei ole vielä ehtinyt tutustua siihen.

"Virasto on tehnyt virkansa puolesta ja totuttujen laskentatapojen mukaisesti arvion ja varmasti on tavallaan ihan oikeassakin."

Hankeyhtiön hallitukselle on annettu tehtäväksi myös ilmastovaikutusten tarkastelu. Forsströmin mukaan vielä on liian aikaista asettaa mitään tarkkaa tavoitetta hankkeen päästövaikutuksille.

"Pitää käydä Väyläviraston kanssa tätä keskustelua ja katsoa, onko jotain tehtävissä, että saataisiin tästä vielä ilmastoystävällisempi vaihtoehto."

Tunnin juna -hanketta hän pitää ilmaston kannalta joka tapauksessa myönteisenä.

[...]

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Arviointiselostuksessa todetaan, että Turun tunnin juna ei ehdi vaikuttamaan asetettujen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseen. Se voi kuitenkin mahdollisesti tukea tavoitteiden jälkeistä hiilineutraalia tai -negatiivista yhteiskuntaa mahdollistamalla tehokkaan joukkoliikenneyhteyden.

Varsinais-Suomen liiton Virtasen mukaan hankkeen ilmastovaikutuksia pitääkin tarkastella vähintään sadan vuoden aikajänteellä. Hänen mielestään on silti aiheellinen kysymys, onko suurten raidehankkeiden ilmastovaikutuksia aikaisemmin yliarvioitu.

"Ilmastovaikutus on oikeansuuntainen, mutta se ei ole ehkä niin merkittävä kuin tähän asti on arvioitu."

Sekä Virtanen että kaupunginjohtaja Arve ovat samaa mieltä siitä, että Tunnin junan tuoma taloudellinen hyöty on ensisijainen syy hankkeen edistämiseen. Ilmastovaikutukset ovat vain osa kokonaisuutta.

[...]

Ministeri Harakka sanoo, ettei ensimmäisenä vastaan tulevia päästötavoitteita ole laskettu suurten ratahankkeiden varaan. Hallitus on valmistelemassa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, johon kuuluu sitoumus liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

"Siihen nämä ratahankkeet eivät lainkaan ehdi vaikuttamaan. Sen sijaan oma roolinsa niillä on siihen, kun vuoteen 2045 mennessä pitäisi kokonaan päästä fossiilittomaan liikenteeseen."

Väyläviraston hankearviointeihin Harakka sanoo suhtautuvansa "suurella kunnioituksella ja vakavuudella". Harakka kuitenkin pitää Arven tapaan niiden laskelmia suppeina.

"Olemassa olevat ja sinänsä erittäin käyttökelpoiset hankearviot eivät suurissa tulevaisuusinvestoinneissa pysty antamaan kuin suuntaa. Ei voi ajatella, että kaikki säilyy ennallaan, mutta kuvaan ilmestyy kokonaan uusi ratayhteys."

Harakka esimerkiksi arvioi, että raideinvestoinnit tulevat vaikuttamaan henkilöautoilun lisäksi myös lentoliikenteen määriin.

[...]

Raidehankkeille asetettavat tavoitteet tarkentuvat suunnitelmien edetessä niin ilmastotavoitteiden, työllisyystavoitteiden kuin aluetaloudellisten tavoitteiden osalta. 

"Mutta selvää on, että näillä täytyy olla myönteisiä ilmastovaikutuksia."

Harakka ei halua arvottaa eri syitä edistää ratahankkeita – sekä ilmasto että talous ovat tärkeitä. 

"Meillä ei voi olla sellaista talouden elvytystä, jonka vaikutus ilmastopäästöihin on ainakaan keskipitkällä tai pidemmällä aikavälillä haitallinen, mutta emme myöskään voi sellaisia ilmastotoimia tehdä, jotka eivät vastaavasti olisi hyödyllisiä elinkeinoelämän uudistumiselle."


Voisiko päästöjä vähentää tehokkaammin sijoittamalla miljardit eurot jollakin muulla tavalla? 

Kysymykseen on Harakan mukaan mahdotonta vastata.

"Meillä arvioidaan koko ajan hirveän lyhyellä tähtäimellä erilaisten hankkeiden kustannus-hyötysuhteita, osaamatta kuvitella sitä, minkälaiseksi yhteiskunta on muuttumassa ja miten hyvin erinäköinen koko yhteiskunta on jo 10 vuoden kuluttua, saatikka sitten 20 vuoden kuluttua."

Suomen Kuvalehti 31.12.2020

Suomen Kuvalehden artikkelissa mainituissa "myönteisissä, mutta hyvin pienissä" päästövaikutuksissa (-15,5 ktCO 2 -ekv vuodessa) puhutaan siis pelkistä liikenteen vuosittaisista päästöistä eikä huomioida ratojen rakentamisen päästöjä (yli 1000 ktCO 2 -ekv), jotka ovat valtavan paljon suuremmat.

Hankkeen ilmastovaikutuksia on tarkasteltu kolmesta eri näkökulmasta: rakentamisen ai-
kaiset päästöt, vaikutukset hiilinieluihin ja -varastoihin ja liikennöinnin aikaiset päästöt.
Aika­skaala em. ilmastovaikutuksilla on erilainen. Rakentamisen aikaisten päästöjen sa-
moin kuin vaikutukset hiilivarastoihin voidaan arvioida tapahtuvan hankkeen alkuvaihees-
sa 5–10 vuoden aikana, kun taas liikennöinnin päästöt ja toisaalta niiden väheneminen al-
kavat vähitellen – ensin kaukoliikenteen ja sitten lähiliikenteen alkaessa tapahtuvina muu-
toksina sekä asemanseutujen kehityksen myötä muuttuvan maankäytön aiheuttamien kul-
kutapajakauman muutosten kautta.

Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden rakentamisesta aiheutuvat ar-
vioidut kokonaispäästöt ovat hankevaihtoehdossa A noin 1 011 ktCO 2 -ekv ja hankevaihtoeh-
dossa B noin 1 038 ktCO 2 -ekv. Ratalinja muodostaa molemmissa vaihtoehdoissa suurim-
man osan (58–59 %) kokonaispäästöistä. Vaihtoehdon A toteutumisen myötä suunnitte-
lualueelta poistuisi noin 397 ktCO 2 -ekv. suuruinen hiilivarasto. Vaihtoehdon B myötä hiiliva-
raston muutos on 401 ktCO 2 -ekv., eli noin 4 000 tonnia suurempi. Liikennöinnin päästöt vä-
henevät kummassakin vaihtoehdossa A ja B samaa suuruusluokkaa (noin 15,5 ktCO 2 -ekv.).

Hankevaihtoehdot A ja B eivät ehdi vaikuttamaan asetettujen hiilineutraalisuustavoitteiden
saavuttamiseen, mutta voivat mahdollisesti tukea tavoitteiden jälkeistä hiilineutraalia (tai
hiilinegatiivista) yhteiskuntaa mahdollistamalla tehokkaan joukkoliikenneyhteyden.

Väyläviraston Helsinki - Turku nopean junayhteyden ympäristövaikutusten arviointiselostus 2020

Turun Sanomat: Väylävirasto lyttää Tunnin junan tylysti: ei ole erityisen ympäristöystävällinen tai edes taloudellinen 8.10.2020

[pyrokatti]

Suomen Kuvalehden artikkelissa mainituissa "myönteisissä, mutta hyvin pienissä" päästövaikutuksissa (-15,5 ktCO 2 -ekv vuodessa) puhutaan siis pelkistä liikenteen vuosittaisista päästöistä eikä huomioida ratojen rakentamisen päästöjä (yli 1000 ktCO 2 -ekv), jotka ovat valtavan paljon suuremmat.

Virallisen utopian mukaan tunnin junan valmistumisen aikoihin suuri osa uusista autoista on jo nolla-päästöisiä sähköautoja. Henkilöiden jotka säännöllisesti matkustavat Turun ja Helsingin välillä, voisi olettaa käyttävän tätä vaihtoehtoa. Eteenkin jos lataus onnistuu molemmissa päissä. Tämä lienee tuohon aikaan hyvinkin mahdollista jopa reaalimaailmassa. Tällöin laskennalliset päästövähennykset jäisivät kokonaan lentoliikenteen osalle. Mikä korostaa entisestään tuon hankkeen järjettömyyttä. Epäilemättä hyvä bisnes kuitenkin hankkeen rakentamiseen ja ylläpitoon osallistuville.

[zupi]

(...)

Paisuteltuja päästötoiveita
(...)
Forsströmin mukaan vielä on liian aikaista asettaa mitään tarkkaa tavoitetta hankkeen päästövaikutuksille.
(...)

Kuulostaa ihan mädättäjien projektilta matujen tekemien raiskausten vähentämiseksi.

"Pitää käydä Väyläviraston kanssa tätä keskustelua ja katsoa, onko jotain tehtävissä, että saataisiin tästä vielä ilmastoystävällisempi vaihtoehto."

Luvut pistävät silmään. Kotouttamisen puolelta on selvitettävä, olisiko siellä tekemistä

https://hommaforum.org/index.php?topic=43057.300

Lopputulos tulee varmasti olemaan yhtä vakuuttava.

[Aimo Räkä]

Mikä ruotsalaisia nyt vaivaa? Eikö jaksa pystyttää tuulipropelleja? Eikö terawatit riitä? https://www.politico.eu/article/sweden-nuclear-power-split/

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Petteri järvinen kirjoitteli hyvin että järkevämpää olisi panostaa näissä junissa etätyömahdollisuuksien parantamiseen, kuin nopeuteen. Aika harva reissaa helsinki tampere tai turku väliä päivittäin.

[Roope]

Maailman ilmatieteenlaitoksen WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas totesi Ylen haastattelussa, että "ilmastonmuutos ei ole johtamassa ihmiskunnan tuhoon eikä planeettamme tuhoon".

Mitä tekee Hesari pari päivää myöhemmin? Pelottelee ihmiskunnan ja planeetan tuholla muka tieteen nimissä.

Tutkijat varoittavat ihmiskuntaa "kammottavasta" tulevaisuudesta: ympäristö­katastrofit aiheuttavat paljon suuremman uhan kuin tähän asti on uskottu

Asiantuntijoiden mukaan odotettavissa olevat ympäristökatastrofit uhkaavat koko planeettamme elämänmuotoja, myös ihmislajia.

Helsingin Sanomat 14.1.2021

Ei oikaisua, vaan jatkoa edelliseen:

Helsingin Sanomat: Ihmiskunta kiihdyttää kohti kärsimystä, eivätkä poliittiset järjestelmämme osaa suojella meitä, sanoo kylmäävän ympäristö­raportin pää­arkkitehti 26.1.2021

ONKO todennäköistä, että mikään muuttuu paremmaksi tulevaisuudessa? Ei.

Mitkä ovat mahdollisuutemme ratkaista ongelmat? Huonot.

Australialaisen Flindersin yliopiston globaalin ekologian professori Corey Bradshaw ei kaunistele sanojaan – eikä hänen mielestään muidenkaan tutkijoiden pitäisi.

Viime viikolla julkaistiin Bradshaw'n 16 kollegansa kanssa kirjoittama artikkeli, jossa summataan yhteen tieteellistä tietoa maailman luonnon nykytilasta ja suunnasta. Artikkelissa tutkijat varoittavat poliitikkoja suorasanaisesti: ihmiskunta on matkalla kohti "kammottavaa" tulevaisuutta, eikä se muutu sillä, että sitä ei sanota ääneen.

Oli muutaman sivun artikkeli, jossa tutkijat yrittivät pönkittää mielipiteitään ja poliittisia tavoitteitaan laittamalla niiden yhteyteen linkkejä valikoimiinsa tieteellisiin artikkeleihin. Artikkelit vaihtamalla olisi saanut tukea toisenlaisille mielipiteille ja toisenlaiselle politiikalle, kokonaan toisenlaiselle tarinalle.

Lisäksi ilmaston ja ympäristön muuttuminen aiheuttavat massamuuttoa. Eri arvioiden mukaan ilmastopakolaisiksi joutuu vuoteen 2050 mennessä jopa miljardi ihmistä, tutkijat kirjoittavat.

Artikkelin arviossa oli kylläkin vaihteluvälin valtavuutta kuvaamassa myös alaraja 25 miljoonaa eli neljäskymmenesosa miljardista. Olennaisempaa kuitenkin on, että "ilmastopakolainen" on pelkkä propagandatermi, jolla on tarkoitus luoda mielikuva maailmalla vaeltavista pakolaisista. Yhtä hyvin voitaisiin puhua työvoiman liikkuvuuden yhteydessä "työttömyyspakolaisista".

Ja se artikkelissa alunperin käytetty termi oli "ilmastopakolaisen" sijaan vieläkin laajempi "ympäristöpakolainen", jossa ilmastolla ei välttämättä ole minkäänlaista osuutta.

Ympäristötuho ei tarkoita ihmiselle nopeaa sukupuuttoon kuolemista, kuten joissakin huomiohakuisissa otsikoissa on sorruttu väittämään, Bradshaw sanoo, mutta meillä on paljon menetettävää jo ennen sitä.

"Olemme olleet lajina olemassa vain vähän aikaa, emmekä todennäköisesti kuole sukupuuttoon seuraavien muutaman sukupolven aikana. Mutta se ei tarkoita, ettemme tule kärsimään."

Bradshaw'n kritiikki osuu sattuvasti juuri Hesariiin, joka tutkijoiden artikkelista uutisoidessaan antoi huomiohakuisesti ymmärtää heti ingressissä, että "asiantuntijoiden mukaan" ihmislaji on vaarassa tuhoutua. Itse artikkelissa ei väitetty tällaista, ja vaikka olisi väitettykin, väite ei edusta asiantuntijoiden enemmistön näkemystä.

TOINEN kieroutunut kehityskulku syntyy väestönkasvusta, Bradshaw sanoo. Ihmispopulaatioiden koko ja sen myötä kulutus kasvaa, ja ihmisiä on maapallolla aina vain tiheämmin. Se synnyttää kilpailua resursseista tilanteessa, jossa meillä ei ole kunnollista järjestelmää vaurauden jakamiseen.

"Teidän maanne on hyvä tässä, mutta moni muu ei ole", Suomessa usein työnsä puolesta vieraillut Bradshaw sanoo.

Resurssikilpailu johtaa xenofobiaan eli vieraanpelkoon, joka puolestaan johtaa populististen liikkeiden nousuun.

"Ihmiset kokevat, että tämä ei ole ainakaan minun syyni, joten he etsivät syyllisen muualta."

Populistiset liikkeet taas eivät pysty tekemään epäsuosittuja päätöksiä ympäristön suojelemiseksi, vaan huomio kiinnittyy syyllisten etsintään.

Vaikutusketju Afrikan väestönkasvusta globaalin resurssikilpailun kautta ksenofobiaan ja edelleen populismin nousuun ja liian varovaiseen ympäristopolitiikkaan on todella kaukaa haettua, kun maailma on täynnä merkityksellisempiä vaikutusketjuja.

Epäsuosittujen päätösten tekeminen on näköjään vaikeaa myös meidän ei-populistiselle hallituksellemme, mutta järkevien päätösten tekeminen on ilmastopolitiikan perusteella vielä vaikeampaa. Hallitus suosii kalliita eleitä ja symbolipolitiikkaa.

Vieraanpelko nostanee päätään ilmastopakolaisten koputtaessa ovilla. Kansainvälinen lakikaan ei nykyisellään tarjoa heille minkäänlaista suojaa – se ei edes tunnista heitä pakolaisiksi.

"Ilmastopakolaisia" ei tunnisteta pakolaisiksi, koska he eivät ole pakolaisia kuin hyvin harvoissa tapauksissa. Ei se, että merenpinta nousee sentin vuodessa, oikeuta merenrannalla asuvia pakolaisstatukseen kuin tarkoitushakuisissa ilmastopakolaislaskelmissa.

"Pelkäämme, että pakolaismäärän kasvu ei lisää vaan vähentää kansainvälistä yhteistyötä tavoilla, jotka heikentävät entisestään kykyämme lievittää kriisiä."

Pakolaismäärän kasvukin olisi joka tapauksessa pientä verrattuna Afirikan väestönkasvun Euroopalle aiheuttamiin muuttopaineisiin.

Jos kriisejä halutaan oikeasti lievittää, on ihan ensimmäiseksi säästettävä ja uudelleensuunnattava auttamisresursseja lopettamalla laiton ja humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan.

Artikkelin kirjoittaneiden ympäristötutkijoiden mukaan meneillään on niin sanottu suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus. Kasvatamme tahallamme kulutusta, vaikka se, mitä kulutamme nyt, on käytännössä pois lapsiltamme.

"Jos haluat lapsenlapsillesi tulevaisuuden, joka ei ole hirvittävä, sinun täytyy yksinkertaisesti olla itse vähemmän ahne", Bradshaw tiivistää.

Bradshaw tiivistää typerästi, sillä yhden ihmisen kulutus ei vaikuta millään lailla lastenlasten tulevaisuuteen.

Jos tarkoitus on sanoa, että kaikkien pitäisi kuluttaa vähemmän, sitä ei tapahdu pyytämällä tai maanittelemalla vaan ainoastaan pakottamalla. Eikä jo muutaman kymmenen vuoden päästä koittavan tulevaisuuden muuttamiseksi riitä, että pakotetaan kuluttamaan vähemmän, vaan pitää pakottaa leikkaamaan kulutusta rajusti.

Sellainen suunnitelma tuskin saa kannatusta yksissäkään vaaleissa, joten mikä neuvoksi?

Bradshaw kollegoineen pelkää, etteivät tavalliset ihmiset oikeastaan ymmärrä, mitä tarvittavien valtavien muutosten tekeminen vaatii. Ainoa poliittinen toimija, joka nykyisellään pystyisi riittävän kokoluokan muutoksiin, on Kiina, Bradshaw sanoo ja huokaisee.

Kiina on maailman suurin saastuttaja ja polkee ihmisoikeuksia mennen tullen, mutta teoriassa se voisi kääntää paattinsa hetkessä – toisin kuin mikään demokraattinen maa.

"On ymmärrettävä, että aina demokraattinen lähestymistapa ei välttämättä riitä", hän sanoo.

"Jos Kiina haluaa tehdä jotain, se tekee, koska se ei joudu kyselemään keneltäkään."

Tulihan se sieltä. Ilmastonmuutoksella eli käytännössä maailmanlopun uhalla perustellaan demokratian sivuuttamista, mistä toivoa antavana esikuvana Kiinan totalitaristinen hallinto, joka ei joudu kyselemään keneltäkään.

BRADSHAW'N mielestä ihmiskunta on valinnan edessä. Joko jatkamme nykyisillä järjestelmillä, taistelemme läpi pieniä parannuksia markkinoiden ehdoilla ja toivomme, että se riittää lievittämään ympäristökriisin hirveimpiä seurauksia. Emme pakota ketään mihinkään, mutta emme myöskään pysty todella ratkaisemaan ongelmaa.

Tai sitten ryhdymme kapinaan ja yritämme muuttaa järjestelmämme – ja mahdollisesti menetämme sen vähänkin edistyksen, mitä olisimme voineet saada aikaan.

Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja, Bradshaw sanoo.

"Olemme ajautuneet nurkkaan. Planeetta kyllä selviää sittenkin, kun meistä ei ole enää mitään jäljellä."

Mikä täsmälleen ottaen olikaan ongelma, ja mitkä ovat eri vaihtoehtojen seuraukset? Aika heppoisin perustein Bradshaw heittelee julistuksiaan, mutta niinhän tuomiopäivän profeetat aina.

[Echidna]

Tilastojen valossa katumaasturien suosio yllättää.

Jopa 5,5 miljoonaa barrelia öljyä päivässä – Katumaastureiden kasvava suosio nollasi sähköautojen päästöhyödyt

Kaikista maailmassa myydyistä autoista jo 42 prosenttia oli viime vuonna katumaastureita.

Energiaan liittyvät päästöt laskivat maailmassa pandemian ansiosta viime vuonna arviolta seitsemällä prosentilla ja kaikissa kategorioissa paitsi yhdessä. Katumaasturien hiilidioksidipäästöt nousivat 0,5 prosenttia, arvioivat Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tutkijat Laura Cozzi ja Apostolos Petropoulos hiljattain julkaistussa kommentissaan.

Katumaasturien arvioidaan vuonna 2020 nielleen 5,5 miljoonaa barrelia öljyä päivittäin. Taustalla on automallin kasvava suosio.

"Katumaasturien päästöt ovat verrattavissa koko merenkulkutoimialaan, kansainvälinen rahtiliikenne mukaan lukien", Cozzi ja Petropoulos kirjoittavat.
...
"Arviomme, että sähköautojen osuuden lisääntymisen tuoma vähennys öljyn kulutuksessa, 40 000 barrelia päivässä, nollautui täysin katumaasturimyynnin kasvulla."

Globaalissa automarkkinassa katumaasturien osuus kasvoi viime vuonna kolmella prosenttiyksiköllä jo 42 prosenttiin kaikista myydyistä autoista. Niistä 97 prosenttia oli polttomoottoriajoneuvoja. Kokonaismäärä on kasvanut huimasti vuosikymmenessä. Vuonna 2010 maailmassa oli alle 50 miljoonaa katumaasturia, kun viime vuoden lopulla niitä arvioidaan olleen yli 280 miljoonaa.
...
Katumaasturit ovat resurssisyöppöjä myös sähköisinä. IEA:n mukaan sähkömaasturi tarvitsee keskimäärin 22 prosenttia tavallista henkilöautoa suuremman akun, mikä puolestaan tarkoittaa suurempaa raakamateriaalien, kuten litiumin, nikkelin ja koboltin tarvetta.
...
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jopa-5-5-miljoonaa-barrelia-oljya-paivassa-katumaastureiden-kasvava-suosio-nollasi-sahkoautojen-paastohyodyt/74321e53-17ae-4246-adbe-724ec384468a

[Totti]

Ruotsissa tuulivoima on kriisissä raportoi verkkolehti Bladet: https://bladet.se/bransle-miljo/de-flesta-vindkraftverk-gar-mot-konkurs/

Juttu on vuoden vanha, mutta sietää silti saada huomiota, vapaa käännös:

Tuulivoimayhtiöillä on katastrofitilanne, suurin osa on menossa kohti konkurssia elleivät he saa valtion avustuksia. Syitä on monia.

Myyntihinta

Koska tuulivoima tuottaa epätasaisesti, kukaan ei voi olla riippuvainen siitä vaan energia on myytävä avoimilla markkinoilla (sähköpörssissä). Kun tarjonta on suuri hinta laskee jopa niin alas, että voimayhtiöiden pitää maksaa sähköstä. Kun on alitarjontaa, hinnat nousevat.
Kun tuuliolosuhteet ovat hyvät tuotanto kasvaa (ydinvoima, vesivoima eivät kuitenkaan halua sammuttaa laitoksensa) ja markkinoille syntyy ylitarjontaa alhaisilla hinnoilla. Kun tuuli on heikko, hinta nousee, mutta tuuliyhtiöillä ei ole mitään myytävää. Tuulivoima on siis aina väärässä vaiheessa ja on pakotettu myymään aina huonona aikana.

Sähkösertifikaatti

Tuulivoiman suosimiseksi on laadittu sähkösertifikaatteja, joita tuuliyhtiöt voivat myydä. Mutta niidenkin hinnat ovat kovin alhaiset, muutama äyri kilowattitunnilta. Norja on luopunut järjestelmästä.

[Kyse on eräänlaisesta "päästöluvasta", jota tuulivoimayhtiöt voivat myydä muille energialaitoksille omassa pörssissä, jolloin syntyy tulonsiirtoa muilta energiayhtiöiltä tuulivoimayhtiöille. Käytännössä asiakkaat maksavat nämä korkeimmissa hinnoissa. Sertifikaateista on kuitenkin ylitarjontaa joten hinta on alhainen. Norja ja Ruotsi oli mukana tässä järjestelyssä, mutta Norja on luopumassa siitä.]

Huolto ja ylläpito

Kun tuulivoimaan investoitiin, huoltokustannukset laskettiin lähes nollaksi ja voimaloiden oli tarkoitus toimia 25 vuotta. Todellisuudessa juoksevat ylläpitokustannukset ovat korkeat ja turbiinin elinikä on 10-15 vuotta. Sen vaihtaminen maksaa lähes yhtä paljon kun uuden voimalan pystyttäminen.

Investointi

Useimmat pitkäaikaiset investoinnit tehdään lainaksi. Juoksevia kuluja dominoi sen takia lyhennykset ja korot. Jos voittoa ei synny, talous ei pysy kasassa.

Yhteenveto

Suurin osa tuulivoimaloista käytetään tappiolla, joissain tapauksissa niiden pyörittäminen maksaa ja niiden seisottaminen olisi edullisempaa. Konkursseja on siis tulossa sekä suuria tappioita pankeille ja sijoittajille. Vahvistamattomien lähteiden mukaan Nordealla on suuri tuulivoiman lainasalkku.

[Luotsi]

"Ilmastopakolaisia" ei tunnisteta pakolaisiksi, koska he eivät ole pakolaisia kuin hyvin harvoissa tapauksissa. Ei se, että merenpinta nousee sentin vuodessa, oikeuta merenrannalla asuvia pakolaisstatukseen kuin tarkoitushakuisissa ilmastopakolaislaskelmissa.

Varsinkaan, kun se missään (paitsi kuvitteellisissa malleissa) ei nouse edes puolta tuosta. Johtopäätös: otetaan vain kuvitteellisia ilmastopakolaisia❓

[Peltipaita]

Tuulivoimayhtiöillä on katastrofitilanne, suurin osa on menossa kohti konkurssia elleivät he saa valtion avustuksia. Syitä on monia.

Myyntihinta

Koska tuulivoima tuottaa epätasaisesti, kukaan ei voi olla riippuvainen siitä vaan energia on myytävä avoimilla markkinoilla (sähköpörssissä). Kun tarjonta on suuri hinta laskee jopa niin alas, että voimayhtiöiden pitää maksaa sähköstä. Kun on alitarjontaa, hinnat nousevat.
Kun tuuliolosuhteet ovat hyvät tuotanto kasvaa (ydinvoima, vesivoima eivät kuitenkaan halua sammuttaa laitoksensa) ja markkinoille syntyy ylitarjontaa alhaisilla hinnoilla. Kun tuuli on heikko, hinta nousee, mutta tuuliyhtiöillä ei ole mitään myytävää. Tuulivoima on siis aina väärässä vaiheessa ja on pakotettu myymään aina huonona aikana.

Periaatteessa tuulivoiman tuottaminen voisi kannattaa paremmin jos samalla tuulivoimayhtiöllä olisi myös vesivoimaa ja siihen liittyviä tekoaltaita. Silloin tuulisella säällä (hinnan ollessa alhaalla) voisi vähentää vesivoiman tuotantoa luukkuja sulkemalla ja varastoimalla tänä aikana vettä altaaseen, ja jota varastoa sitten purettaisiin tyynellä säällä ja kalliimmalla hinnalla. Mutta näpertelyähän koko tuulivoima on isossa kuvassa.

[toumasho]

Tuulivoimayhtiöillä on katastrofitilanne, suurin osa on menossa kohti konkurssia elleivät he saa valtion avustuksia. Syitä on monia.

Myyntihinta

Koska tuulivoima tuottaa epätasaisesti, kukaan ei voi olla riippuvainen siitä vaan energia on myytävä avoimilla markkinoilla (sähköpörssissä). Kun tarjonta on suuri hinta laskee jopa niin alas, että voimayhtiöiden pitää maksaa sähköstä. Kun on alitarjontaa, hinnat nousevat.
Kun tuuliolosuhteet ovat hyvät tuotanto kasvaa (ydinvoima, vesivoima eivät kuitenkaan halua sammuttaa laitoksensa) ja markkinoille syntyy ylitarjontaa alhaisilla hinnoilla. Kun tuuli on heikko, hinta nousee, mutta tuuliyhtiöillä ei ole mitään myytävää. Tuulivoima on siis aina väärässä vaiheessa ja on pakotettu myymään aina huonona aikana.

Periaatteessa tuulivoiman tuottaminen voisi kannattaa paremmin jos samalla tuulivoimayhtiöllä olisi myös vesivoimaa ja siihen liittyviä tekoaltaita. Silloin tuulisella säällä (hinnan ollessa alhaalla) voisi vähentää vesivoiman tuotantoa luukkuja sulkemalla ja varastoimalla tänä aikana vettä altaaseen, ja jota varastoa sitten purettaisiin tyynellä säällä ja kalliimmalla hinnalla. Mutta näpertelyähän koko tuulivoima on isossa kuvassa.

Itse olen "ydinvoimaa joka v*u:n paikkaan" -mies, mutta en silti pidä tuulivoimaa ihan totaalisena häviönä. Tuulivoiman saa fiksattua *jos* akkutekniikat saadaan tarpeeksi hyviksi. Täytetään ne saatanan tolpat vaikka Teslan 4860-akuilla lattiasta kattoon, niin saadaan muutama kymmenen megawattituntia per tuulivoimapuisto sitä sähköä odottamaan hyvää hintatilannetta, tai ihan vaan sitä, että "nyt sitä sähköä haluttaisiin käyttää"-olosuhdetta verkossa.

Kokonaan toinen kysymys on se, että miksi me ylipäätään rakennamme tuulivoimaloita sinne, missä tuuli on arpomista?

Maapallolla on laajoja alueita, joilla tuulee n. puoli vuotta yhtäjaksoisesti ilman taukoja yhteen suuntaan. Sitten seuraa arvonta ja tuulen suunta kääntyy 180 astetta, tai jatkaa samaan suuntaan. Niitä kutsutaan pasaatituulten vyöhykkeiksi. Pelkästään Somalia-Tansania välille, eli Itä-Afrikan rannikko, voitaisin rakentaa muutama terawatti tuulivoimaa, joka toimisi liki samalla kapasiteetilla kuin ydinvoima. Muutama viikko on kuulemma vuodessa, jolloin pasaati hakee suuntaansa, muuten blosis on jatkuva. Ihmettelin asiaa, kun olin Tansaniassa ja Zanzibarilla 2000-luvulla. Tuuli oli voimakas. Noilla mailla olisi oikeasti mahdollisuus laittaa rannikko täyteen voimalaa ja alkaa vaikka sulatella bauksiittia tai jotain muuta todella energia-intensiivistä settiä. Se ei vaan tietty ole helppoa, jos kansan valtaosan älykkyysosamäärän kellokäyrän huippu on jossain kahdeksankymmenen kohdalla, tai jos kulttuuri, kuten eräs paikallinen tansanialainen sitä kuvaili, "ei suvaitse rikastumista". On kuulemma huonoa karmaa se.

TODO: Etsi yrittäjäsomppu, perusta sen kanssa tuulivoimafirma, pitsaa idealle n. 200 miljoonaa euroa rahoitusta, rakenna tuulivoimapuisto Mogadishun viereen ja teollista koko valtio, maatalous myös. Rannikko täyteen tehtaita ja desalinaatiolaitoksia, sisämaa muutetaan yhdeksi massiiviseksi farmiksi, jossa kasvatetaan keinokastelulla kaikkea kolme satoa vuodessa.  Elä miljardöörinä ja uutena "Finlaysonina", oma armeija ympärillä tietenkin. Olisi kyllä huvittava skenaario, kun somalit lähtisivät takaisin Somaliaan, koska taikaseinä toimisi siellä paremmin kuin täällä. 

Valitettavasti taitaa vaan on niin, että tuon homman tekevät kiinalaiset alusta loppuun. Somalialaiset eivät kykene noin pitkäjänteiseen toimintaan. Heidän joukosta löytyy aina joku, joka päättää kokeilla, että saisiko kaiken itselleen, kun vähän sohii AK-47:lla sinne sun tänne, tai laittaa serkkunsa räjähtämään oikeassa paikassa. Kenialla ja Tansanialla on luultavimmin aika auvoisaa tulevaisuutta tiedossa kunhan saavat rannikkonsa Kiinan tuulivoimalaa täyteen. Afrikan kannalta olisi erinomainen asia, mikäli teollinen vallankumous alkaisi vähäpäästöisillä teknologioilla. Ihmiset pitää saada pysymään siellä paikoillaan ja työnteko, joka tuottaa riittävästi kulutusta varten, on parhaimpia keinoja siihen.

[jetsku]

Petteri järvinen kirjoitteli hyvin että järkevämpää olisi panostaa näissä junissa etätyömahdollisuuksien parantamiseen, kuin nopeuteen. Aika harva reissaa helsinki tampere tai turku väliä päivittäin.

Täsmälleen oikein. Ja itse asiassa on täysin yhdentekevää, kuljetaanko väliä päivittäin vai ei, koska olennainen kysymys on se, voidaanko tehdä junassa töitä. Jos ei voi, ihmiset valitsevat henkilöauton, joka on käytännössä nopeampi ja halvempi kuin juna (olettaen että henkilöauto löytyy joka tapauksessa).

[Lasse]

Tuulivoimayhtiöillä on katastrofitilanne, suurin osa on menossa kohti konkurssia elleivät he saa valtion avustuksia. Syitä on monia.

Myyntihinta

Koska tuulivoima tuottaa epätasaisesti, kukaan ei voi olla riippuvainen siitä vaan energia on myytävä avoimilla markkinoilla (sähköpörssissä). Kun tarjonta on suuri hinta laskee jopa niin alas, että voimayhtiöiden pitää maksaa sähköstä. Kun on alitarjontaa, hinnat nousevat.
Kun tuuliolosuhteet ovat hyvät tuotanto kasvaa (ydinvoima, vesivoima eivät kuitenkaan halua sammuttaa laitoksensa) ja markkinoille syntyy ylitarjontaa alhaisilla hinnoilla. Kun tuuli on heikko, hinta nousee, mutta tuuliyhtiöillä ei ole mitään myytävää. Tuulivoima on siis aina väärässä vaiheessa ja on pakotettu myymään aina huonona aikana.

Periaatteessa tuulivoiman tuottaminen voisi kannattaa paremmin jos samalla tuulivoimayhtiöllä olisi myös vesivoimaa ja siihen liittyviä tekoaltaita. Silloin tuulisella säällä (hinnan ollessa alhaalla) voisi vähentää vesivoiman tuotantoa luukkuja sulkemalla ja varastoimalla tänä aikana vettä altaaseen, ja jota varastoa sitten purettaisiin tyynellä säällä ja kalliimmalla hinnalla. Mutta näpertelyähän koko tuulivoima on isossa kuvassa.

Itse olen "ydinvoimaa joka v*u:n paikkaan" -mies, mutta en silti pidä tuulivoimaa ihan totaalisena häviönä.

[...]

Kokonaan toinen kysymys on se, että miksi me ylipäätään rakennamme tuulivoimaloita sinne, missä tuuli on arpomista?

Loistavaa keskustelua!

Koronadepis ja yleinen hyytyminen meinasi ottaa jo täysnelsonin meitsistä, mutta nyt täytyy sanoa "Jess!", kun sen aika on.

Elonälynmerkkejä sanojen muodossa, yhä harvinaisempaa herkkua täälläkin.

Hallituksemme ajaa maatamme suohon, vaan eihän se sinne mahdu, kun ei tehdä tilaa turvetta poistamalla.

Tosiaan, heikkovuorovaikutusvoima tulee ratkaisemaan perusvoimantuotannon, jos niin tahdotaan. Toistaiseksi ei ole tahdottu. Jo viiskytluvulla laskettiin, että toimiva polttoainekierto vaati hyötöprosessin mukaanottamisen, mutta se jostain syystä nixattiin.

Re:tuulivoima:

Itse ajattelin joskus ostaa Ranskalta Kerguelenin saaren, ja laittaa sinne tuuliturbiinin poikineen.
Vuonoissa kassilohta puhtaissa vesissä kasvattaen kuuntelisin tuulen tuiverrusta.

Mahdollisuus onneen...

[oetker]

Petteri järvinen kirjoitteli hyvin että järkevämpää olisi panostaa näissä junissa etätyömahdollisuuksien parantamiseen, kuin nopeuteen. Aika harva reissaa helsinki tampere tai turku väliä päivittäin.

Täsmälleen oikein. Ja itse asiassa on täysin yhdentekevää, kuljetaanko väliä päivittäin vai ei, koska olennainen kysymys on se, voidaanko tehdä junassa töitä. Jos ei voi, ihmiset valitsevat henkilöauton, joka on käytännössä nopeampi ja halvempi kuin juna (olettaen että henkilöauto löytyy joka tapauksessa).

En minä ainakaan mene junaan erityisesti töitä tekemään.
Ja jos kuljen autolla, niin pääsääntöisesti olen silloin itse kuljettajana ja työnteko ajaessa on aika vajavaista, lähinnä puhelut onnistuu.

Raideliikenteessä on minusta olennaisempaa se, että juna kulkee luotettavasti ja aikataulussa.
Jos junalla kulkee johonkin työtapaamiseen tms, niin silloin sen pitää kulkea ajallaan vaikka olisikin sitten hieman löysemmät aikataulut paperilla.
Ei ole kerta eikä kaksi, kun on pitänyt varuiksi ottaa aikaisempi junavuoro ihan vain sen takia, jotta jää varaa vähintään yhden junan sippaamiselle.

Lopputulemana matka-aikaan tulee tunti-pari lisää ja siinä hommassa on aivan se ja sama, että onko junavuoron kesto paperilla 1h20min vai 1h5min.

Ja jos aikataulutettuna kulkee, niin ihmiset ymmärtävät senkin helpommin jos aikatauluviivästyksen syy on auton simahtaminen/hajoaminen.
Junan myöhästyminen puolestaan on melko varmasti odotettavissa oleva tapahtuma, nykyisillä järjestelyillä.

No mikä avuksi? Jos/kun raideliikenteeseen halutaan investoida suuria summia, niin ne pitäisi painaa täysimääräisesti sellaisiin kohteisiin raidejärjestelmässä, joka näitä myöhästymisiä aiheuttaa.

[oetker]

Itse olen "ydinvoimaa joka v*u:n paikkaan" -mies, mutta en silti pidä tuulivoimaa ihan totaalisena häviönä. Tuulivoiman saa fiksattua *jos* akkutekniikat saadaan tarpeeksi hyviksi. Täytetään ne saatanan tolpat vaikka Teslan 4860-akuilla lattiasta kattoon, niin saadaan muutama kymmenen megawattituntia per tuulivoimapuisto sitä sähköä odottamaan hyvää hintatilannetta, tai ihan vaan sitä, että "nyt sitä sähköä haluttaisiin käyttää"-olosuhdetta verkossa.

Kokonaan toinen kysymys on se, että miksi me ylipäätään rakennamme tuulivoimaloita sinne, missä tuuli on arpomista?

Tähän energian taltioimiseen on muitakin tapoja kuin akut, jotka tosin eivät ole mitään ideaaleja hyötysuhteeltaan, kuten

• Liike-energian säilöminen lämpöenergiana eli käytännössä veden lämmittäminen (Helsingin alueella tätä aloitetaan tekemään suuriin maanalaisiin onkaloihin)
• Vauhtipyörien käyttö
• Veden pumppaaminen ylöspäin potentiaalienergiaksi. (Kuvittele mielessäsi tuulivoimala, jossa ei olekaan generaattoria vaan akseli on kytketty voimansiirtoratkaisun kautta pumppujen akseliin, jotka lappaavat vettä tekojärveen. Varsinainen sähkö tuotetaan sitten vesivoimalan avulla)

Hirmu näpräystä ja helpommalla pääsisi ydinvoimaloilla. Mielestäni se on erittäin fiksu ajatus, että ydinreaktoreita valmistettaisiin teollisesti pienehköjä yksiköitä, jolloin ei tarvitsisi joka kerta suunnitella ja luvitella kaikkea uudestaan.
Sen kokoisiksi paloiksi pitäisi saada tehtyä, että niitä pystytään maantiellä erikoiskuljetuksena kuljettamaan.

Joku miettii, että miksei Suomessa voitaisi tällaista kehittää, kun osaamista on ja VTT jotain tutkiikin aiheesta. Ongelmana on riskipääoma ja niihin liittyvät regulaation riskit. Vaatisi siis Suomessa valtion toimintaa ja mikäs ministeriö Suomessa lähtisi tällaista vetämään? Niinpä.
Jos jollekin taholle pitäisi laittaa veikkaukset sisään onnistumisesta, niin valtiollisista toimijoista Kiina ja yksityisistä jotkin amerikkalaiset tahot, kuten Musk.

Tiesittekö muuten, että Olkiluoto 3 tulee olemaan maailman tehokkain yksittäinen reaktori?
Syynä on, että Suomessa luvitetaan tai on luvitettu reaktoreita kappalemäärän mukaan. Joten TVO-konsortio laittoin sitten kerralla kaikki paukut siihen yhteen reaktoriin, kun poliittinen konsensus 2000-luvun alussa oli, että yksi kappale reaktoreita saa riittää.

TODO: Etsi yrittäjäsomppu, perusta sen kanssa tuulivoimafirma, pitsaa idealle n. 200 miljoonaa euroa rahoitusta, rakenna tuulivoimapuisto Mogadishun viereen ja teollista koko valtio, maatalous myös. Rannikko täyteen tehtaita ja desalinaatiolaitoksia, sisämaa muutetaan yhdeksi massiiviseksi farmiksi, jossa kasvatetaan keinokastelulla kaikkea kolme satoa vuodessa.  Elä miljardöörinä ja uutena "Finlaysonina", oma armeija ympärillä tietenkin. Olisi kyllä huvittava skenaario, kun somalit lähtisivät takaisin Somaliaan, koska taikaseinä toimisi siellä paremmin kuin täällä. 

Joskus olen itsekin leikitellyt tällaisella ajatuksella. 200Me pitsaus on helpommin sanottu kuin tehty, mutta tuollaisessa projektissa on niin paljon kohdemaan politiikkaan liittyviä riskejä, että se tarvitsee taustalle väkisinkin jonkin valtion, jolla on uskottavat asevoimat. Käytännössä siis USA, Venäjä ja Kiina, joista Yhdysvalloilla on eniten kaikenlaisia sisäpoliittisia haasteita osallistua johonkin.
Jos Kiinan tai Venäjän valtio on millään tavoin mukana tällaisessa hankkeessa, niin voi olla aika varma, että paikalliset poliitikot ovat suopeita.
EU ei ole mikään toimija tällä saralla, lähinnä jakaa rahaa kuin turisti ranta-rolexien myyjälle.