Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Joku proffasetä laski että oikeanlaisella metsänhoidolla Suomi voisi kaksinkertaistaa puunkorjuun nykyisestä. Ja maailman mittakaavassa pitäisi nyt metsittää valtavasti. Puulla ja jätteenpoltolla voi korvata ainakin huomattavan osan kivihiilen poltosta.

[Roope]

Risto Isomäellä on satavarma resepti, kuinka suomalaiset voivat rikastua nigerialaiskirjeillä ilmastonmuutoksella, mutta jostain syystä tarkemmat perustelut eivät mahdu lehtijuttuihin.

Risto Isomäki: Miten Suomi pysäyttää ilmaston­muutoksen

Miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi? Risto Isomäki käy läpi kymmeniä suomalaisten yhtiöiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen jo käynnissä olevia hankkeita, joista monilla voi olla maailmanlaajuista merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hankkeita yhdistää se, että niitä voi tukea hyväksymättä, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on totta. Riittää kun uskoo, että suuri osa maailman ihmisistä pitää ongelmaa totena ja että kansainväliset ilmastosopimusneuvottelut ovat oikeasti olemassa. Lisäksi Isomäki tuo esiin useita kiinnostavia mahdollisuuksia, joihin suomalaiset eivät ole vielä tarttuneet, mutta jotka voisivat pienentää sekä Suomen että muiden maiden hiilipäästöjä ja samalla parantaa Suomen omaa työllisyyttä.

Into

Helsingin Sanomat: Ilmastonmuutos on maailmansodan veroinen uhka, jonka Suomi voi ratkaista, kirjoittaa Risto Isomäki uudessa kirjassaan 13.6.2019

Apu: Risto Isomäki: "Ilmastokriisin kieltäjien kanssa ei kannata tuhlata aikaa" 14.6.2019

Isomäki on ilmiömäisen paneutuva asianiilo ja innostuja. Hän esittelee uudessa kirjassaan tekoja ja tekniikoita, joilla Suomi voisi kutistaa merkittävästi koko maailman hiilidioksidipäästöjä. Ja ottaa samalla massit kotiin.

Tähän kannattaa panostaa, vaikka ei edes uskoisi ilmastonmuutoksen uhkaan. Päästöjen vähentäminen ei ole välttämättä taakka vaan taloudellinen mahdollisuus. Etenkin, jos valtiovalta ymmärtää tukea oikeiden teknologioiden kehittämistä, tuotteistamista ja vientiä.

Tuli viimeinkin luettua tuo Risto Isomäen kirja, ja kuten odottaa sopi, kovin oli laihat eväät. Puheet siitä, "miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen" tai miten Suomi tienaa muuta Euroopaa tiukemmilla ilmastotavoitteilla jäivät kirjan nimen ja saatesanojen markkinointihömpäksi.

Ei kirja silti ole kokonaan huono. Isomäki selvästikin tietää paljon metsistä, ja niiden käyttöä hän arvioi parissa luvussa hyvinkin vakuuttavasti. On vihreältä rohkeaa kritisoida Greenpeacea yksisilmäisyydestä ja puolustaa palmuöljyä ja Suomen hiilinielujen väliaikaista pienenemistä pitemmän tähtäimen edun nimissä. Isomäki pystyy suhtautumaan pragmaattisesti avohakkuisiin ja niiden liittyviin harvennuksiin tai muovikasseihin, jotka eivät päädy Suomesta valtameriin.

Sekin on tavallaan liikuttavaa, kun Isomäki on niin kovasti tohkeissaan muutamasta lupaavasta teknologiasta kuten puiden ligniinistä saatavasta hiilikuidusta, natriumakuista ja piioksidiaerogeelista. Etenkin eristysominaisuuksiltaan erinomaista mutta toistaiseksi tähtitieteellisen kallista aerogeelia Isomäki tyrkyttää kirjan lähes jokaisessa luvussa kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin kuin luomuväki etikkaa.

Isomäen ongelma onkin se, että vaikka hän esittelee innostuneena erilaisia teknologioita ja käytäntöjä, hänellä ei ole suhteellisuudentajua eikä ymmärrystä, mitä teknologioiden ja käytäntöjen hyödyntäminen ja yleistyminen vaatii. Tästä johtuen kirjassa ei ole juurikaan suosituksia, mitä kautta asioita pitäisi viedä eteenpäin, mutta silloin kun on, ne ovat yleensä toimimattomia tai vieläkin pahempia.

Kasvisruokaa käsittelevässä luvussa Isomäki aluksi perustelee kasvisruokavalion ylivoimaisuuden parilla äärinololla anekdootilla (Thermopylain taistelu ja Paavo Nurmi) ja väittää 70 prosentin (!) maailman ihmisistä aikovan vähentää tai lopettaa lihan syömisen. Eläinperäisten ruoka-aineiden vegaaniset korvikkeet Isomäki arvioi "vähintään yhtä hyviksi" niin, että esimerkiksi kasvi- ja sieniproteiinista tehtyä jauhelihaa ei kuulemma erota oikeasta jauhelihasta, eikä soluviljelmästä tehtyä pihviä kohta oikeasta pihvistä.

Ei nyt ihan noin, mutta mopo lähtee oikein kunnolla käsistä keinojen kohdalla. Isomäki arvioi "yhteen laskelmaan" perustuen, että neljän euron hampurilaisen todellinen hinta on haitat huomioiden yli sata euroa. Koska "emme elä diktatuurivaltiossa", Isomäki ei kieltäisi lihansyöntiä, vaan hilaisi eläinperäisten tuotteiden hinnan tuolle "lasketulle" (kasvihuonepäästöt, rantakiinteistöjen arvon romahduttaminen, sydän- ja verisuonitaudit ja syövät jne.) tasolle. Sen sijaan kasvisruokavaliota tuettaisiin valtion jakamilla "kasvisruokaseteleillä", joita ei kuitenkaan olisi pakko käyttää. Varmaan mukavanoloinen yhteiskunta kaikin puolin, eikä yhtään viherfasistinen.

"Millaista politiikkaa Suomen, EU:n ja maailman pitäisi noudattaa? (..) Älykkäämpää olisi hyväksyä, että ihmiskunnan ruokavalion on pakko muuttua ja että ne, jotka ymmärtävät tämän ensimmäisinä, hyötyvät muutoksesta eniten."

"Yhden laskelman mukaan neljän euron hintainen maksaisi oikeasti noin sata euroa, jos siihen kuuluva pihvi olisi tuotettu ilman valtion tukea ja jos hintaan olisi sisällytetty kaikki tuotannon yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheuttamat vahingot. Pelkään pahasti, että tämäkin on aliarvio... (..) kotieläintalous uhkaa myös romahduttaa satojentuhansien kesämökkien ja omakotitalojen arvon"

"Valtio voisi nopeuttaa muutosta myös suosimalla kasvisruokaa omissa hankinnoissaan ja jakamalla Suomen kansalaisille valtion takaamia kasvisruokaseteleitä, joilla voi ostaa vain kotimaista kasvisruokaa. (..) Tämä kasvattaisi Suomeen kokonaisia uusia, maailmaan vastuullisesti suhtautuvien ihmisten sukupolvia. (..) Jos Suomi alkaisi ensimmäisenä maana maailmassa siirtää maataloustukiensa painopistettä pois eläintuotannosta, suurin osa muusta maailmasta seuraisi todennäköisesti pian perässä."

Isomäki esittää, että yhteiskunnat ja teollisuustuotanto sopeutettaisiin aurinkoenergian edellyttämään elämänrytmiin, ja esittelee uudeksi teknoammatiksi kehitysmaihin aurinkopaneelien kääntäjät, jotka päivän mittaan kääntäisivät paneeleja kohti aurinkoa.

Isomäki pitää kehitysavun siirtämistä suoraan kehitysmaiden köyhien pankkitileille hyvänä tapana poistaa köyhyys, mutta toppuuttelee sitten, että tämä saa odottaa, kunnes "ilmastokriisi on ohi", koska köyhien lisääntynyt kulutus vain kiihdyttäisi ilmastonmuutosta.

[kivimies]

Jeff Bezoz lahjoittaa 10 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Ei olisi ehkä kannattanut. Hesarin kommenttipalstalla lähinnä vittuillaan miljardöörille tästäkin teosta.

Bezos ei lahjoita 10 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen vastustamiseen (esim päästöjä vähentäviin investointeihin), vaan "tutkijoiden, aktivistien ja muiden ilmastonmuutosta vastaan toimivien ryhmien työhön".

Ikään kun meillä olisi pulaa ilmastonmuutosta vastustavista ei-valtiollisista järjestöistä, aktivisteista ja ilmastotutkijoista.

Bezoksen rahapotti menee Soroksen vastaavan jatkeeksi. Niillä saadaan lisää Greenpeaceja, Extinction Rebellioneita ja Gretoja.

https://yle.fi/uutiset/3-11213740 (18.2.2020)

Maailman rikkain mies antaa 10 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun

Amazonin toimitusjohtaja ja pääomistaja Jeff Bezos lupaa 10 miljardia dollaria eli reilut 9,2 miljardia euroa taisteluun ilmastonmuutosta vastaan, kertoo muun muassa BBC. (siirryt toiseen palveluun)

Summa vastaa lähes kahdeksaa prosenttia miljardöörin noin 120 miljardin euron omaisuudesta.

Maailman rikkain mies kertoo rahoittavansa summalla tutkijoiden, aktivistien ja muiden ilmastonmuutosta vastaan toimivien ryhmien työtä. [...]

[Ajattelija2008]

Millähän logiikalla jos kivihiili korvataan puunpoltolla niin hiilinielut pienenee? Metsien hiilinielu kasvaa koko ajan ja istuttamalla nopeampikasvuisia puita se kasvaisi vielä enemmän.

Metsien hiilinielu, eli hiilen sitoutuminen miinus hakkuut, on nyt luokkaa 20 Mt CO2 vuodessa.

Jos hakataan esim. 1 Mt hiiltä (C) vuodessa, niin hiilinielu pienenee 4 Mt/v PLUS sen, että uuden taimikon nielu on pienempi kuin järeän puuston.

Taimikko on hiilen lähde, sillä maaperästä ja hakkuutähteistä vapautuu hiiltä enemmän kuin taimet ehtivät sitoa. Taimikon hiilivarasto on myös melko mitätön.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/hiilinielu-hämärtää-totuuden-1.179012

[Nuivinator]

Mistähän muuten tänään oikein tuulee, kun tuo polttoaineveron laskua hakeva kansalaisaloite on pitkän hiljaiselon jälkeen saanut tänään melkein 5000 kannatusilmoitusta?

[takalaiton]

Talvella kukkivat orvokit olivat viimeinen niitti – Ei ihme, että nuoret ovat kauhuissaan ja ahdistuneita

Se pieni hetki 26. päivä tammikuuta merkitsi käännekohtaa. Näin, miten orvokit olivat puhjenneet kukkaan ystäväni puutarhassa Ylöjärvellä. Tuijotin haaleita kukintoja, tallensin näyn sydämeeni ja hajosin.

Siitä päivästä alkaen olen ymmärtänyt entistäkin paremmin niitä nuoria, jotka ovat kertoneet minulle ilmastonmuutokseen liittyvästä ahdistuksestaan. Nyt ei puhuta mistään hetken mielipahasta hyvien luistelu- ja lautailupäivien menettämisen takia. Nyt puhutaan siitä musertavasta ajatuksesta, jonka mukaan tilanne ei ole enää hallinnassa, eikä poispääsyä ole näköpiirissä.

Nuoret ovat kertoneet ahdistukseen liittyvistä fyysisistä tuntemuksista ja päässä vellovista kielteisistä tunteista ja ajatuksista. Ne voivat pitemmän päälle johtaa masennukseen ja tiedän niin myös käyneen.
[...]
Ilmastonmuutokseen liittyvässä keskustelussa ärsyttävät väitteet siitä, ettei Suomessa tehtävillä päätöksillä ole merkitystä, ellei Kiinan kaltaisia maita saada mukaan. Mitä höpinää! Ilmasto on yhteinen meille kaikille, ja ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin ja vakavin uhka. Sen takia kaikkien on tehtävä kaikki mahdollinen jopa myös täällä Tampereella.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Meillä ei ole kuin yksi mahdollisuus, ja se on täydellinen onnistuminen tässä tavoitteessa.

Tapasin hiljattain joukon eläkeiässä olevia henkilöitä ja kauhistuin heidän välinpitämättömyyttään. Yksi sanoi, ettei viitsi enää lukea ilmastonmuutoksesta mitään, vaan vetäytyy mieluummin omaan onnen ja rauhan kuplaansa. Toinen totesi, että hän ehtii onneksi kuolla ennen kuin pahimmat skenaariot toteutuvat.
[...]
https://www.aamulehti.fi/a/85377b3b-456f-49b6-b3f1-240020726234

Toimittaja on kauhistunut siitä, ettei mm. osa eläkeläisistä elä jatkuvassa ilmastohätätilassa. Nuorten kohdalla tilanne on sentään parempi, kun merkittävä osa rypee ilmastoahdistuksessa ja kovimmat ilmastosoturit masentuvat. Tuollaisesta yksilötason hysteriasta ei ole tietysti mitään hyötyä, pilaa vain oman elämänsä. Maapallon ilmaston säätely ei ole Suomen käsissä.

Pelkästään taloyhtiöt ovat säästäneet lämmityskuluissa tänä vuonna jo noin 80 miljoonaa euroa. Jos vastaavia talvia tulisi jatkossa useammin, se tuskin on mikään maailmanlopun skenaario.

[ismolento]

Jeff Bezoz lahjoittaa 10 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Ei olisi ehkä kannattanut. Hesarin kommenttipalstalla lähinnä vittuillaan miljardöörille tästäkin teosta.

Sosialistit eivät tykkää minkäänlaisesta yksityisestä hyväntekeväisyydestä. Kaikki yhteiskunnan menot täytyy maksaa veronmaksajien taskusta. Mielestäni juuri se niin sanottu ilmastonmuutos on sen sortin rahanreikä, että se sopiikin juuri niiden maksettavaksi, joilla niitä ylimääräisiä miljardeja on. Koska ne rahat menevät Kankkulan kaivoon tai kukaan tuskin tietää menevätkö sinnekään. Todennäköisesti palaavat mutkan kautta takaisin miljardöörien pankkitileille.

[ikuturso]

Pelkästään taloyhtiöt ovat säästäneet lämmityskuluissa tänä vuonna jo noin 80 miljoonaa euroa. Jos vastaavia talvia tulisi jatkossa useammin, se tuskin on mikään maailmanlopun skenaario.

Niin. Tällaiseksi jos ilmasto menisi ja tästä jos tulisi tyypillinen talvi, siinä jo fossiilisia säästyisi iso kasa, kun ei tarvitsisi juurikaan tupia lämmittää.

-i-

[ismolento]

Pelkästään taloyhtiöt ovat säästäneet lämmityskuluissa tänä vuonna jo noin 80 miljoonaa euroa. Jos vastaavia talvia tulisi jatkossa useammin, se tuskin on mikään maailmanlopun skenaario.

Niin. Tällaiseksi jos ilmasto menisi ja tästä jos tulisi tyypillinen talvi, siinä jo fossiilisia säästyisi iso kasa, kun ei tarvitsisi juurikaan tupia lämmittää.

-i-

Luulisi, että tässä ilmastonmuutoksessa olisi joitakin positiivisiakin puolia, varsinkin pohjoisen pallonpuoliskon maille mutta eipä niitä juuri missään mainita. Tätä vähän ihmettelen, koska yleensä mitä tahansa muuta ilmiötä tarkasteltaessa arvioidaan sen mukanaan tuomat edut ja haitat. Nyt puhutaan vain ilmastonmuutoksen haitoista. Sen ymmärtäisi, jos kyseessä olisi ilmaston kylmeneminen mutta kun yleinen käsitys tuntuu olevan, että suunta on lämpimämpää kohti. Eikö se ole juuri pohjoisille kansoille hyvä asia?

[zupi]

Talvella kukkivat orvokit olivat viimeinen niitti – Ei ihme, että nuoret ovat kauhuissaan ja ahdistuneita

[...]
https://www.aamulehti.fi/a/85377b3b-456f-49b6-b3f1-240020726234

Toimittaja on kauhistunut siitä, ettei mm. osa eläkeläisistä elä jatkuvassa ilmastohätätilassa. Nuorten kohdalla tilanne on sentään parempi, kun merkittävä osa rypee ilmastoahdistuksessa ja kovimmat ilmastosoturit masentuvat. Tuollaisesta yksilötason hysteriasta ei ole tietysti mitään hyötyä, pilaa vain oman elämänsä. Maapallon ilmaston säätely ei ole Suomen käsissä.

Jep, taattua laatusettiä suomalaisesta laatumediasta. Ei taas tiedä, pitäiskö tässä itkeä, nauraa vai oksentaa.

[Roope]

Talvella kukkivat orvokit olivat viimeinen niitti – Ei ihme, että nuoret ovat kauhuissaan ja ahdistuneita

https://www.aamulehti.fi/a/85377b3b-456f-49b6-b3f1-240020726234

Toivottavasti osaan jossain vaiheessa suhtautua näihin olankohautuksella, mutta vielä toistaiseksi minusta on hämmentävää, että niin moni aikuinen ihminen ilmastonmuutoksesta puhuessaan tai kirjoittaessaan heittäytyy kuin ylpeilläkseen pikkulapsen tasolle.

Ja vielä todella nuoren tai yksinkertaisen pikkulapsen, sillä ilmastonmuutoksen peruskäsitteet ovat niin yksinkertaisia, että ne pystyy omaksumaan keskimääräinen kymmenvuotias.

Se pieni hetki 26. päivä tammikuuta merkitsi käännekohtaa. Näin, miten orvokit olivat puhjenneet kukkaan ystäväni puutarhassa Ylöjärvellä. Tuijotin haaleita kukintoja, tallensin näyn sydämeeni ja hajosin.

Siitä päivästä alkaen olen ymmärtänyt entistäkin paremmin niitä nuoria, jotka ovat kertoneet minulle ilmastonmuutokseen liittyvästä ahdistuksestaan. Nyt ei puhuta mistään hetken mielipahasta hyvien luistelu- ja lautailupäivien menettämisen takia. Nyt puhutaan siitä musertavasta ajatuksesta, jonka mukaan tilanne ei ole enää hallinnassa, eikä poispääsyä ole näköpiirissä.

Nuoret ovat kertoneet ahdistukseen liittyvistä fyysisistä tuntemuksista ja päässä vellovista kielteisistä tunteista ja ajatuksista. Ne voivat pitemmän päälle johtaa masennukseen ja tiedän niin myös käyneen.
...
Muuan nuorten aikuisten äiti kuvasi tuntojaan ytimekkäästi näin: "Mulla on niin ikävä talvea, että sattuu."

Juuri siltä minustakin on viime aikoina tuntunut. Niin ikävä, että sattuu.

Jos pää hajoaa orvokkien kukkimisesta, niin...

Ilmastonmuutokseen liittyvässä keskustelussa ärsyttävät väitteet siitä, ettei Suomessa tehtävillä päätöksillä ole merkitystä, ellei Kiinan kaltaisia maita saada mukaan. Mitä höpinää! Ilmasto on yhteinen meille kaikille, ja ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin ja vakavin uhka. Sen takia kaikkien on tehtävä kaikki mahdollinen jopa myös täällä Tampereella.

Suomessa tehtävillä päätöksillä ei ole merkitystä, koska niillä ei ole mitään havaittavaa vaikutusta ilmastoon tai Kiinaan ja muihin maihin, eikä mikään määrä latteuksia tai huutomerkkejä muuta tätä.

"Kaiken mahdollisen tekemisestä" puhuminen on sitäkin ontompaa, kun hallitus ei aio tehdä edes mahdollisimman tuloksellista ilmastopolitiikkaa (hiilipäästöjen leikkaukset tehokkaampia samalla rahalla muualla kuin Suomessa) vaan mahdollisimman vahvaa symbolipolitiikkaa (käytännössä mahdoton muusta EU:sta radikaalisti poikkeava hiilineutraalisuustavoite Suomen päästöille).

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Meillä ei ole kuin yksi mahdollisuus, ja se on täydellinen onnistuminen tässä tavoitteessa.

Jos nyt unohdetaan se, että juuri Marinin hallituksen ilmastotavoitteen tavoittelu lisää hyvinvointiyhteiskunnan pahoinvointia aiheuttamalla loputtomasti ristiriitoja ja valtavasti kustannuksia, niin sitten on myös se, että ilmastonmuutoksen kannalta tavoitteen saavuttaminen on yhdentekevää. Maapallon ilmastosta ei pysty havaitsemaan vuonna 2035, jatkuiko entinen kehitys tasaisesti, onnistuttiinko hallituksen tavoitteessa tai katosivatko kaikki suomalaiset maan päältä jälkiä jättämättä helmikuussa 2020.

Tapasin hiljattain joukon eläkeiässä olevia henkilöitä ja kauhistuin heidän välinpitämättömyyttään. Yksi sanoi, ettei viitsi enää lukea ilmastonmuutoksesta mitään, vaan vetäytyy mieluummin omaan onnen ja rauhan kuplaansa. Toinen totesi, että hän ehtii onneksi kuolla ennen kuin pahimmat skenaariot toteutuvat.

Kannattaisi varmaan ottaa selvää, mitä "pahimmat skenaariot" oikeasti tarkoittavat. Samat ihmiset lomailevat Keski-Euroopassa ja Välimerellä ja nauttivat olostaan.

Nuoret. Pyydän teiltä anteeksi näin tympeitä puheita. He eivät tiedä, mitä he tekevät.

Oi miten ylevää.

[Mäyräkoira]

Juuri kuulin sivukorvalla ylen aamu tv:stä, "lapissa on ennätysmäärä lunta" ymmärsinköhän oikein? Nyt juuri toimittaja puhuu moskovasta, siellä on myös ollut leutoa, samoin kuin Tampereella.

Nyt meni tv. Kiinni. Olen kyllästynyt kaikkeen uutisointiin, enkä lue enää lehtiäkään. Samasta syystä kuin ne eläkeläiset.

Vaimo halusi tilata ilkka-pohjalaisen, senkin lukeminen jäi, koska siinäkin on usein ollut tätä vouhotusta. Mikäli minusta riippuu, tilaus ei jatku 3 kk jälkeen... Ei tulisi kyllä pieneen mieleenikään tilata hesaria, aamulehtä ym.

Huolestuttavilta tässä koko jutussa on kylläkin se että, näitä asioita ei voisi sanoa omalla nimellä ja naamalla ilman pelkoa vaikeuksiin joutumisesta. Ja tilanne tietysti vain pahenee koko ajan.

Noista leudoista talvista vielä, kakarat eivät muista esim. 2006-07 talvea, silloin oli tosi lauhaa. Muitakin on ollut.

Hyvä vain, olen minäkin säästänyt lämmityksessä paljon.

Kas, kun kukaan ei muista pari vuotta sitten olleita hirmupakkasia.

Olin marraskuussa parturissa, silloin oli -13 pakkasta, ja joku vanha mies tuli sinne, kertoi että nyt ei oo muutamaan päivään ollut vouhotusta uutisissa, mutta kun laihtuu niin se taas alkaa.

Ylimieliset, kaikesta kaiken tietävät kakarat katsovat vanhoja ihmisiä kieroon, heille eläkeläiset ovat jätettä, ja viher kommunisti media lietsoo näitä aivopestyjä pullapoikia, ja itu tyttöjä siihen infernationaalisella intensiivisyydellä.

Edit. On ennenkin ollut leutoja talvia video.

https://m.youtube.com/watch?v=cP5aa77GASY 

[Kauko-Aatos]

...ei tulisi kyllä pieneen mieleenikään tilata hesaria, aamulehtä ym.

Kokemusasiantuntijana sanoisin, että Aamulehti on mainio valinta silloin, kun kaipaa teinityttömäistä näennäisilmastoahdistelua, toimituksen omakeksimää sukupuolineutraalia feministisanastoa, vegaanisia ruokaohjeita tai jos ei muuta ole mihin perseensä pyyhkiä.

[keskivertokaveri]

Jos nyt unohdetaan se, että juuri Marinin hallituksen ilmastotavoitteen tavoittelu lisää hyvinvointiyhteiskunnan pahoinvointia aiheuttamalla loputtomasti ristiriitoja ja valtavasti kustannuksia, niin sitten on myös se, että ilmastonmuutoksen kannalta tavoitteen saavuttaminen on yhdentekevää. Maapallon ilmastosta ei pysty havaitsemaan vuonna 2035, jatkuiko entinen kehitys tasaisesti, onnistuttiinko hallituksen tavoitteessa tai katosivatko kaikki suomalaiset maan päältä jälkiä jättämättä helmikuussa 2020.

Tässähän ollaan semmoisen asian äärellä, että kävi miten kävi, niin aina voidaan sanoa että tavoite saavutettiin, Suomi pelasti maapallon, mutta tarvitaan lisäponnisteluita (-veroja).
Jos vuonnna 2035:
- Ilmasto on lämmennyt x astetta vuoteen 2020 verrattuna, niin voidaan silti sanoa, että ilman toimia lämpiäminen olisi ollut (x+y) astetta. Tarvitaan edelleen toimia.
- Ilmaston lämpötila on sama vuoteen 2020, verrattuna, sanotaan edelleen, että ilman toimia lämpiäminen olisi ollut x astetta ja tulee lämpiämään edelleen, toimia tarvitaan edelleen.
- Ilmaston lämpötila on laskenut vuoteen 2020 verrattuna: ILMASTOHÄTÄTILA, jääkausi uhkaa, tarvitaan toimia ilmanstonmuutoksen pysäyttämiksi.

[Lalli IsoTalo]

... vielä toistaiseksi minusta on hämmentävää, että niin moni aikuinen ihminen ilmastonmuutoksesta puhuessaan tai kirjoittaessaan heittäytyy kuin ylpeilläkseen pikkulapsen tasolle.

Tai alemmaksi. Eilen 18.02.2020 MTV3:n aamu-uutisissa aiheena oli hiihtoloma ja lumettomuus. Etelä-Suomessa haastateltiin alle 10-vuotiaita lapsia. Muistini mukaan keskustelu käytiin näin (saa tarkentaa ja korjata):

Juontaja: mistähän tämä lumettomuus johtuu?

Poika: En tiedä.

Tyttö: No kun lämpömittari on monta kertaa peräkkäin plussalla eikä ollenkaan miinuksella.

Juontaja: Siis ilmastonmuutoksesta.

Poika: Joo.

Aivoni höyrivät niin, että päätin kirjoittaa tästä törkeydestä vasta seuraavana päivänä. Pikkutytön täysin tieteellinen (!) ja oikea vastaus ei kelvannut, vaan aikuisen piti mennä korjaamaan agendan mukaisesti! Hitto mitä meininkiä! 

Moraalisäteilevä politrukkijuontaja, voisitko ystävällisesti vetää rektaalin päähäsi ja paeta vuorille, ikuisiksi ajoiksi. Kiitos!

[Kova luu]

Malmin lentokentän tilalle suunniteltava asuinalue puhuttaa.  Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus-lehti ottaa asiaan kantaa pääkirjoituksessaan:

Ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa on tähän saakka keskitytty lähinnä hiilinielujen kasvattamiseen ja siihen, kuinka paljon metsiä saa hakata. Myös maa- ja kotieläintaloudelle on esitetty erilaisia vaatimuksia. Sen sijaan esimerkiksi rakentamisen aiheuttamista päästöistä puhutaan vähän, vaikka pääkaupunkiseudulla ja maakuntakeskuksissa on meneillään mittava rakennusbuumi.

Rakentamisen ilmastovaikutuksiin pitäisi kiinnittää huomiota, koska betonin ja rakennusteräksen valmistaminen aiheuttavat isoja päästöjä. Vaikka Helsinkiin hiljattain valmistuneen Tripla-kauppakeskuksen rakentamiseen käytettiin betonia 200 000 kuutiota sekä betonirautaa ja terästä yhteensä noin 25 000 tonnia, hankkeen ilmastovaikutuksia ei ole laskettu. (MT 12.4.2019)

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ei näytä olevan päällimmäisenä myöskään Helsingin kaupungin suunnitelmissa rakentaa Malmin lentoaseman alueelle 25 000 asukkaan lähiö. Rakennustöiden pitäisi alkaa tällä vuosikymmenellä.


Lentoasema-alueen ottaminen rakennuskäyttöön edellyttää mittavia esirakennustöitä, koska alue on suota. Hiljattain valmistuneen suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Rambollin selvityksen mukaan esirakennustyöt aiheuttavat ainakin 343 miljoonan kilon hiilidioksidipäästöt. Esirakentaminen toteutetaan pääosin pilaristabiloinnilla, jossa maahan kairatut reiät täytetään sementillä. Näitä reikiä tarvitaan satojatuhansia. (Suomen Kuvalehti 17.2.)

Kokonaispäästöt ovat paljon suuremmat, koska laskelmissa selvitettiin vain päästöjä, joita syntyy katujen, puistojen ja pihojen esirakentamisesta. Lisäksi alueelle rakennettavien talojen pohjat pitää paaluttaa teräsbetonipaaluilla. Laskelmissa ei myöskään ole huomioitu varsinaisen rakentamisen aiheuttamia päästöjä.

Paaluja tarvitaan yhteensä noin 14 000 kilometriä. Niihin tarvittava sementtimäärä vastaa noin kolmannesta Suomen vuotuisesta sementtituotannosta. Paalujen tuotannosta tulee yli 350 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Tämän hiilimäärän sitomisen tarvitaan puuta noin 350 000 kuutiota.

Rakentamisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lisäksi ongelmana on, että alueen maaperässä on vaarallista rikkihappo- eli sulfidisavea. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan sulfidisavi on Suomen pahimpiin ympäristöongelmiin kuuluvaa ainesta. Mihin tällainen savi voidaan siirtää, ettei siitä aiheudu vaaraa ympäristölle?

""

Toinen kysymys on, millaisia ilmastovaikutuksia rakennushankkeella on. On aivan selvä, että ilmaston kannalta ei ole mitään järkeä rakentaa suolle 25 000 asukkaan lähiö.

Kuinka on mahdollista, että samat poliitikot, jotka vaativat muilta kiireellisiä ilmastotoimia, kannattavat Malmin kentän rakentamista? Näin siitä huolimatta, että siitä aiheutuvat päästöt ovat järkyttävän isot. Miksi luonnonsuojelua valtakunnallisella tasolla kiivaasti ajavat kaupunginvaltuutetut eivät aja tai edes kannata Malmin kentän arvokkaan ympäristön suojelua?

Helsingin ilmastostrategiassa ei huomioida lainkaan Malmin kentän paaluttamisen ympäristövaikutuksia. Kaupunki perustelee sitä sillä, että sementti ja paalut valmistetaan muualla kuin Helsingissä (IL 1.4.2019). Perustelu on kaikilla tavoin kestämätön. Malmin rakentamisen päästöjä ei voi sysätä esimerkiksi Lappeenrannan piikkiin.

Ilmastotekojen vaatiminen muilta olisi uskottavampaa, jos vaatijat näyttäisivät itse mallia.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.996283

Helsingin herrat on kovia neuvomaan muita, ja varsinkin maalaisia ilmastoasioissa, mutta oma pesä on niin paskainen kuin olla voi (muistakaamme myös se  Hellsinkiläisten kivihiilenpoltto) 
Siellä kokoomuksen ja vihreiden johdolla touhutaan tuollaisia järjettömiä hankkeita. Älkää sieltä Helsingistä tulko saarnaamaan meille maalaisille ilmastoasioista; metsien hakkuista, lihantuottamisesta ym. ym.

Helvetti, koko pääkaupunkiseutu pitäisi pommittaa maan tasalle, niin ettei kiveäkään jää kiven päälle, sorry pääkaupunkiseutulaiset tämä tunteenpurkaus,  mutta ottaa vaan pattiin tuon seudun omahyväisyys ja ylenkatse maalaisia  ja muuta Suomea kohtaan.   

[Lalli IsoTalo]

Bill Gates haluaa pelastaa maailman tuhoamalla länsimaisen elämäntavan
(Otsikko allekirjoittaneen)

https://www.ted.com/talks/bill_gates_innovating_to_zero/transcript

At TED2010, Bill Gates unveils his vision for the world's energy future, describing the need for "miracles" to avoid planetary catastrophe and explaining why he's backing a dramatically different type of nuclear reactor. The necessary goal? Zero carbon emissions globally by 2050.

Gates esitti TEDissä 2010, että CO₂ -päästöjen nollaamisen nimissä maailman väestöstä voitaisiin vähentää 10%-15% uusilla tehokkailla rokotusohjelmilla, terveydenhoidolla ja ehkäisyohjelmilla. Video lausunnon kohdalta:

https://youtu.be/iMl0ty6evhU?t=155

First, we've got population. The world today has 6.8 billion people. That's headed up to about nine billion. Now, if we do a really great job on new vaccines, health care, reproductive health services, we could lower that by, perhaps, 10 or 15 percent. But there, we see an increase of about 1.3.

Tämä rokotuskohta sai monet etsimään foliohattuaan. Mutta katsotaans tätä kaavaa, jonka perusteella CO₂-päästöt voisi Gatesin mukaan vähentää nollaan:

Kokonais CO₂ -päästöt = ihmisten määrä x palvelut per ihminen x energia per palvelu x CO₂ per energiayksikkö (liite).

Eli siis jos mikä tahansa muuttujista saadaan nollaan, kokonais CO₂-päästöt saadaan nollaan. Eli tässä pitäisi nyt vähentää ihmisiä, palveluita, tai palveluiden kuluttamaa energiaa tai tuottamia CO₂-päästöjä.

Jos rokotusohjelmalla jne. ei saada tarpeellista harvennusta aikaiseksi, pitää siis vähentää palveluita, eli siis elintasoa. Koska tämä todennäköisesti tarkoittaa palveluiden verottamista, kansalaisilla ei ole enää varaa ostaa palveluja kuten ennen.

Se tarkoittaa, että ihmiset siirtyvät oravannahkakauppaan, tiskin alta myymiseen ja palveluiden vaihtamiseen esimerkiksi aikapankin* kautta.

You don't know lucky you are, boy, Back in USSR.

Tästä taas seuraa, että välimiehen (mokutushallituksen) on entistä vaikeampaa päästä takavarikoimaan kansalaisten työnteon hedelmiä, mistä taas seuraa verotulojen vähentyminen, mistä taas seuraa hyvinvointiyhteiskunnan romahdus.

Hyvä puoli tässä on se, että tarpeeton haittaväestö ei pysty pidemmän päälle elämään täällä. Huono puoli on tietenkin se, että haittaväestö elää aluksi rikollisuudella.

Johtopäätös

Uusi uljas maailma on tulossa, jos annamme sen tulla. Ja annammehan me, koska

a) äänestämme vihervasemmistoa (sisältää kokoomuksen, kepun ja rkp:n) entiseen malliin, ja

b) emme kysy oleellisuuksia:

1.  Voiko ihmisen toimilla vähentää ihmisen tuottamat CO₂-päästöt nollaan?

2. Paljonko on ihmisen osuus CO₂ -kokonaispäästöistä?

3. Onko tavoite millään tavalla mielekäs?

4. Mitä haittaseuraamuksia on siitä, jos tavoite yritetään toteuttaa?

5. Que bona, kuka hyötyy?

*

Aikapankit ovat rinnakkaisvaluuttaan ja vastavuoroisuuteen perustuvia pieniä talousjärjestelmiä. Yleisimmin aikapankkien käytössä lienee yleishyödyllisen yhteisön Community Exchange Systemin (CES) ylläpitämä aikapankkipalvelu.[1] Siinä palveluita vaihdetaan niin, että valuuttana on yksi tunti eli yksi tovi. Yleinen periaate aikapankeissa on, että jokaisen jäsenen työn vaihtoarvo on sama, toisin kuin esimerkiksi joissain LETS-järjestelmissä (Local Exchange Trading System).

[hamppari]

Tapasin hiljattain joukon eläkeiässä olevia henkilöitä ja kauhistuin heidän välinpitämättömyyttään. Yksi sanoi, ettei viitsi enää lukea ilmastonmuutoksesta mitään, vaan vetäytyy mieluummin omaan onnen ja rauhan kuplaansa. Toinen totesi, että hän ehtii onneksi kuolla ennen kuin pahimmat skenaariot toteutuvat.

Nuoret. Pyydän teiltä anteeksi näin tympeitä puheita. He eivät tiedä, mitä he tekevät.

Se on ollut aina selvää, että tämä joutilas sukupolvi ei ole arvostanut vanhempiaan. Mutta nyt löytyi tekosyy, että voivat ihan avoimesti halveksia vanhuksia. Heitä ja heidän vanhempiaan, jotka rakensivat muutamassa sukupolvessa kehitysmaasta hyvinvointivaltion. Näillä paskahuosuilla on liian helppoa - syntyvät valmiiseen pöytään, valmiiseen yhteiskuntaan jonka aiemmat sukupolvet rakensivat, ja oppivelvollisuuden suoritettuuaan alkavat vaikka eläkeläiseksi tai anarkistiksi rikkomaan näyteikkunoita ja nauttimaan yhteiskunnan elätyksestä. Mottimettään jokainen. Tai eihän näistä siihen ole. Risusavottaan ehkä.

[Roope]

Toisin kuin suomalaisesta uutisoinnista voisi luulla, ilmastonmuutos ei ole tilastojen mukaan lisännyt tai voimistanut myrskytuulia.

Stormen orsakade 30 000 elavbrott – Forskare: "Ingen stormtrend"

Det värsta är över i stormväg, men det kan blåsa hårt ännu på måndagen. Ingen trend, snarare årlig variation, säger Meteorologiska institutet om de många stormarna.

[...]

Ingen stormtrend

Enligt stormforskaren Terhi Laurila vid Meteorologiska institutet har vi i Finland ingen trend som skulle tyda på att stormarna blir fler eller förändrar karaktär.

– Det är normalt att väderleken varierar och det gör också att antalet stormar är olika från år till år. Det går inte att dra några direkta paralleller till klimatförändringen, säger hon.

Stormarna förändras alltså inte, men det gör stormskadorna. Den varma väderleken gör att vi inte har någon tjäle, vilket leder till att trädrötterna inte får fäste i marken. Följden blir att fler träd faller.

Vindarnas riktning påverkas dock av klimatförändringen.

– Det blåser mer från väst och mindre från öst, det påverkar träden.

Hbl 17.2.2020

[Peltipaita]

Yle
T

Talven tulvat eivät ole vielä mitään – Suomen historian pahin tulva vei mennessään ihmisiä ja paperitehtaita yli 100 vuotta sitten

Valapaton tulva koetteli Suomea varsinkin suurten laskujokien laaksoissa.

Kevättulvat ovat alkaneet tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin, jo talvella. Tulvarajaa on hätistelty tällä viikolla eri puolilla Etelä-Suomea.

Esimerkiksi itäiseen Suomenlahteen laskevan Kymijoen vesistöt tulvivat tavallisesti huhtikuussa, mutta nyt vesi on vyörynyt teille ja pelloille jo helmikuussa.

Tulvia ei silti voi edes verrata vuoteen 1899, jolloin Valapaton tulva vei mennessään jopa tehdasrakennuksia ja ihmishenkiä. Tuolloin kuuluisa tulva iski pahimmin juuri suurten laskujokien laaksoihin. Kymijoki, Kokemäenjoki ja Vuoksi tulvivat yli äyräiden.

Kouvolasta lähtöisin oleva Pasi Pykälistö on selvittänyt Valapaton tulvan aiheuttamia tuhoja kotiseudullaan Kymenlaaksossa. Vuonna 2017 julkaistuun pro gradu -tutkielmaansa (siirryt toiseen palveluun) hän hyödynsi muun muassa alueen paikallishistoriasta kertovaa tutkimuskirjallisuutta ja aikakauden sanomalehtiä.

1800-luvun viimeisinä vuosina Suomessa oli koettu pitkä sarja vetisiä ja lumisia talvia. Talvella 1899 oli satanut ennätysmäärä lunta, joka suli nopeasti, kun lämpöaalto saapui Suomeen.

Menneet kesät olivat olleet viileitä ja kosteita. Vettä ei mahtunut varastoitumaan enempää soihin, lampiin ja järviin. Niinpä vesi lähti virtaamaan laskujokia pitkin edelleen merta kohti.

...

Kymijoen varrelle oli jo tuolloin perustettu sahoja ja paperitehtaita. Tulvavesi vei tukkeja mennessään. Veden mukana karkasi myös tehtaiden ja sahojen rakennuksia sekä joen varren asukkaiden rantasaunoja ja aittoja.

– Inkeroisten paperitehtaalta muutama rakennus romahti jokeen, kun vesi huuhtoi ja nosti perustukset mennessään. Kuusankosken tehdaskin jouduttiin sulkemaan. Ihmiset kävivät siellä kesällä uimassa ja hyppivät paperikoneiden päältä veteen.

Joenylityspaikat tukkeutuivat tulvatavarasta, joten jokea oli vaarallista ylittää veneillä.

– Kotkaan vievä rautatiekin jäi osittain tulvaveden alle, joten juna joutui ajamaan veden keskellä, Pykälistö kertoo.

https://yle.fi/uutiset/3-11221050

[Luotsi]

Yle
T

Talven tulvat eivät ole vielä mitään – Suomen historian pahin tulva vei mennessään ihmisiä ja paperitehtaita yli 100 vuotta sitten

Valapaton tulva koetteli Suomea varsinkin suurten laskujokien laaksoissa.

Kevättulvat ovat alkaneet tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin, jo talvella. Tulvarajaa on hätistelty tällä viikolla eri puolilla Etelä-Suomea.

Esimerkiksi itäiseen Suomenlahteen laskevan Kymijoen vesistöt tulvivat tavallisesti huhtikuussa, mutta nyt vesi on vyörynyt teille ja pelloille jo helmikuussa.

Tulvia ei silti voi edes verrata vuoteen 1899, jolloin Valapaton tulva vei mennessään jopa tehdasrakennuksia ja ihmishenkiä. Tuolloin kuuluisa tulva iski pahimmin juuri suurten laskujokien laaksoihin. Kymijoki, Kokemäenjoki ja Vuoksi tulvivat yli äyräiden.

Kouvolasta lähtöisin oleva Pasi Pykälistö on selvittänyt Valapaton tulvan aiheuttamia tuhoja kotiseudullaan Kymenlaaksossa. Vuonna 2017 julkaistuun pro gradu -tutkielmaansa (siirryt toiseen palveluun) hän hyödynsi muun muassa alueen paikallishistoriasta kertovaa tutkimuskirjallisuutta ja aikakauden sanomalehtiä.

1800-luvun viimeisinä vuosina Suomessa oli koettu pitkä sarja vetisiä ja lumisia talvia. Talvella 1899 oli satanut ennätysmäärä lunta, joka suli nopeasti, kun lämpöaalto saapui Suomeen.

Menneet kesät olivat olleet viileitä ja kosteita. Vettä ei mahtunut varastoitumaan enempää soihin, lampiin ja järviin. Niinpä vesi lähti virtaamaan laskujokia pitkin edelleen merta kohti.

...

Kymijoen varrelle oli jo tuolloin perustettu sahoja ja paperitehtaita. Tulvavesi vei tukkeja mennessään. Veden mukana karkasi myös tehtaiden ja sahojen rakennuksia sekä joen varren asukkaiden rantasaunoja ja aittoja.

– Inkeroisten paperitehtaalta muutama rakennus romahti jokeen, kun vesi huuhtoi ja nosti perustukset mennessään. Kuusankosken tehdaskin jouduttiin sulkemaan. Ihmiset kävivät siellä kesällä uimassa ja hyppivät paperikoneiden päältä veteen.

Joenylityspaikat tukkeutuivat tulvatavarasta, joten jokea oli vaarallista ylittää veneillä.

– Kotkaan vievä rautatiekin jäi osittain tulvaveden alle, joten juna joutui ajamaan veden keskellä, Pykälistö kertoo.

https://yle.fi/uutiset/3-11221050

Olihan tuohon tarinaan kuitenkin pakollinen uskontunnustus saatu yhytettyä 

Suomen ympäristökeskuksen mukaan sään ääreisilmiöt kuitenkin lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena.
– Voidaan ajatella, että jos aikaisemmin suurtulvan riski oli kerran 500 vuodessa, tulevaisuudessa riski voikin olla kerran 250 vuodessa, Johanna Korhonen kertoi tuolloin.

[HDRisto]

"Voidaan ajatella, että jos aikaisemmin suurtulvan riski oli kerran 500 vuodessa, tulevaisuudessa riski voikin olla kerran 250 vuodessa".

Riski = mahdollisuus että jotain tapahtuu. Eiköhän 250 vuodessa tapahdu paljon muutakin kehitystä.
Jos nyt tänäkin keväänä pelätään rantamökin jäämistä veden alle niin mökki on rakennettu alun perinkin väärään paikkaan.

[Roope]

Ylen aamu-tv:ssä mainostettiin toimittaja Jenni Frilanderin Areenasta löytyvää kahdeksanosaista video- ja podcast-sarjaa. Ilmastoteemaisilla jaksoilla on sellaisia otsikoita kuin "Vaatteet: Kuinka vähillä vaatteilla ihminen pärjää?", "Asuminen: Kylmä suihku kangistaa - miten paleluviikko sujui?" ja "Väestö: Onko lasten hankkiminen suurin ilmastorikos?"

Toimittajalta: Ahdistaako ilmastonmuutos? Niin minuakin – siksi etsin 8 tapaa muuttaa ilmastoahdistus ilmastoteoiksi

Jos haluaa hiihtämään talvilomalla, pitää lähteä ilmastopakolaiseksi pohjoiseen, ja se on vähäisimmästä päästä ilmastonmuutoksen ongelmista, kirjoittaa Ylen toimittaja Jenni Frilander.

Yle 24.2.2020

Ahdistaako ilmastonmuutos? Sama täällä.

Muun muassa siksi, että Etelä-Suomessa ei pääse enää nykytalvina hiihtämään. Näin on jatkossa yhä useampana talvena. Lumet ovat huvenneet jo nyt puoleen entisestä, puhumattakaan kuluvasta, lähes lumettomasta talvesta. On matkattava vuosi vuodelta yhä pohjoisemmaksi päästäkseen laduille.

Tänä talvena pitää matkata talvilomalla Lappiin tai Kainuuseen asti lumen perässä. Onko näin myös 10 vuoden päästä? Sitä ei vielä tiedetä. Se riippuu muun muassa siitä, millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi lähivuosina tehdään.

Se, pääseekö Etelä-Suomessa hiihtämään 10 vuoden päästä, ei riipu siitä, millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi lähivuosina tehdään. Ellei sitten puhuta ydintalven järjestämisen tasoisista toimenpiteistä.

Videoista ja podcasteista saa monia käytännön vinkkejä omaan elämäänsä, jos haluaa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vaikka monet videoilla esiintyvät ihmiset ovat tehneet isoja tekoja, pienikin teko vie maailmaa parempaan suuntaan. On parempi jättää edes yksi lento lentämättä kuin olla ajattelematta koko asiaa.

Totta kai on parempi olla ajattelematta asiaa, jos vaihtoehtona on huijata itseään tai ahdistua siitä, että ei pysty vaikuttamaan ilmastonmuutokseen. Vielä parempi on ottaa selvää faktoista, joiden mukaan maailmanloppua ei ole tulossa, kuten valtamedian valheellisessa ilmastopropagandassa annetaan ymmärtää.

Päävastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta on poliitikoilla ja yrityksillä, ja ilmastonmuutoksen riittävä torjunta vaatii rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa. Silti yksittäinen ihminenkin voi tehdä paljon ilmaston hyväksi. Siitä on Ilmasto-Jenni-sarjassa monta hyvää esimerkkiä:
...
– Samuli teki radikaalin valinnan ja muutti pakettiautoon

Pakettiautoon muuttaminen voi parhaassa tapauksessa toimia jonkinlaisena terapiana, mutta se ei vaikuta ilmastoon suuntaan tai toiseen saati "paljon".

Latujen puute on vähäisimmästä päästä ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmista. Monille eläinlajeille, esimerkiksi naalille, pohjoisemmaksi vetäytyminen on elinehto. Kunnes Jäämeri tulee vastaan.

Hiihtämistä ja vaikkapa ruuantuotannon vaikeutumista maapallolla ilmastonmuutoksen takia ei voi edes verrata keskenään. Silti ne kytkeytyvät toisiinsa. Sekä hiihtämistä että ruuantuotantoa voi vaalia ja suojella samoilla toimenpiteillä.

No, ei. Ruuantuotantoon voi oikeasti vaikuttaa ja vaikutetaankin ihan toisenlaisilla keinoilla kuin yrittämällä muokata ilmastoa.

Ennen ilmastoahdistuksen aikoja moni hoki marraskuussa, että on pakko päästä etelän aurinkoon. Nyt niin ei kehdata enää sanoa. Ehkä sen tilalle on tullut pakko päästä jonnekin, missä vielä on lunta.

Tai ehkä monilla vain on pakko tehdä vaikutus toisiin ihmisiin tavalla tai toisella.

[qwerty]

Muutama maininta Greta ketjussa, mutta sopiikin paremmin tänne. Artikkelin asenne selviää twiitistä. Vastaavia on luvassa, ja paljon, koska nyt hän on virallisesti sosialismin vihollinen.

[tweet]1231978990115663875[/tweet]
Suurempi uutinen on se että Seibt on kutsuttu loppuviikosta pidettävään CPAC:iin. Yhtenä harvoista eurooppalaisista. Vielä ei sentään puhujana. Äkkivilkaisulla Farage on tänäkin vuonna ainoa ei USA:lainen puhuja. Mutta perjantailla hänellä on tällainen parituntinen Energy, Costs and Defeating the Climate Delusion: Featuring European "Anti-Greta" Naomi Seibt Sponsored by Heartland Institute

Tuo tullee kokonaisuudessaan nettiin. Ehkä jopa suorana

Viime viikolla ladattu puhe (enkku teksteillä) (9:21)

Am I the Anti Greta that the media wants me to be? This is a speech that I gave about the importance of free speech, indoctrination behind the Climate Hysteria and what it means to be Pro Human.

[Velmu]

Suomelle tärkeän kotimaisen energian eli turpeen kohtelussa on aika erikoisia piirteitä  https://youtu.be/MWiYafnHCaU . Video kestää kolme minuuttia. Kannattaa katsoa.

[qwerty]

Naomi Seibt Q&A and panel discussion at CPAC 2020 (1h 46min)

Full panel discussion and Q and A with James Taylor and Frank Lasee after my speech at CPAC (3:55). I'm so glad I got the opportunity to be challenged on my stance on climate change - come at me with your questions and criticisms! Hope you enjoy the footage as much as I enjoyed the event!

Twitter: @SeibtNaomi

Kuten tuossa ylempänä arvasin, niin loka-artikkeleja julkaistiin tukuttain. Ainakin yksi myös suomeksi. Kommenttina noihin sanon että kun on lukenut yhden on lukenut kaikki. Poikkeuksena Telegraphin artikkeli, koska Naomi itse kehui sitä. Harmillisesti se on maksumuurin takana. Jos jotain lukemisen arvoista ilmestyy, niin eiköhän neiti Seibt kerro siitä twitterissä

Varsin mielenkiintoisia kysymyksiä yleisöstä. Jos joku odottaa että Naomi on yleisnero jolla on vastaus aivan kaikkeen, niin pettyy nopeasti.

[Roope]

Vaikka ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat äänekkäitä: 86 prosenttia suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana

86 prosenttia suomalaisista katsoo, että ilmastonmuutos on jo nyt vakava ongelma. EU:ssa keskimäärin näin ajattelee peräti 92 prosenttia.
Tuoreen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 92 prosenttia EU-kansalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana EU:n alueella.
...

Kansan Uutiset 5.3.2020

Attitudes of European citizens towards the Environment, December 2019

Pystyyköhän kukaan suomalaisista vastaajista perustelemaan, millä objektiivisilla mittareilla ilmastonmuutos on vakava tai jopa erittäin vakava ("extremely serious") ongelma Suomessa tällä hetkellä, kuten kyselyssä esitettiin? Epäilen. Ei oikein riitä, että eteläisimmässä Suomessa ei pääse hiihtämään.

Jos jotain positiivista, niin massiivisesta propagandasta huolimatta suomalaiset arvioivat ilmastonmuutoksen tämänhetkisen vakavuuden omassa maassa kympiksi (skaala 1-10) vähemmän (12 %) kuin muut EU:ssa hollantilaisten (9 %) jälkeen. Korkeimmat luvut saatiin Bulgariassa (42 %) ja Romaniassa (41 %).

Eurobarometrit ovat perinteisesti muutenkin lähinnä propagandan välineitä:

HS kertoo, että EU-jäsenyyden suosiota mittaavan Eurobarometrin vastausprosentti on 17%.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006426756.html?share=d8b5eca111e4c598bfcceadad57ffc78 (4.3.2020)

[Juffe]

Eurobarometrit ovat perinteisesti muutenkin lähinnä propagandan välineitä:

HS kertoo, että EU-jäsenyyden suosiota mittaavan Eurobarometrin vastausprosentti on 17%.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006426756.html?share=d8b5eca111e4c598bfcceadad57ffc78 (4.3.2020)

Eurobarometriin osallistuville ei etukäteen kerrota kyseessä olevan Eurobarometri eikä haastattelija saa mainita EU:ta ennen haastattelua (harmillinen asia haastattelijan markkinointitehtävän kannalta...).Tämä vähentänee todennäköisyyttä että vastaajiksi valikoituisi EU-myönteisiä ihmisiä. Kolumnistin linkaama artikkeli ei tätä mainitse ja jäi epäselväksi, ovatko artikkelissa siteeratut tutkijat tästä käytännöstä tietoisia.

[artti]

Ilmastonmuutos on ollut täällä siitä asti, kun maapallo muodostui. Maapallon ensimmäinen ilmasto oli laavapallo, johon törmäsi Marsin kokoinen kappale, josta sinkoutuneista pirstaleista muodostui kuu.

Maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen päästöt eivät jatku enään tätä vuosisataa pidemmälle siksi, että ne ovat rajallinen resurssi. Todellinen pulma on maaöljyn ja maakaasun ja kivihiilen ehtymisen jälkeen alkavat yhteiskunnalliset levottomuudet ja vallankumoukset.

Kun tiedotusvälineellä ja poliittisella puolueella on taskut täynnä öljyrahaa niin he eivät sano, että öljy ehtyy ja fuusioenergia tulee hallelujaa. He julistavat, että rajat auki ja islam Eurooppaan.

Sivilisaatioiden prosessit tuottavat muitakin kasvihuonekaasuja kuin vain hiilidioksidia, josta pidetään meteliä, ja joka on kasvien tärkeä energianlähde auringon ja veden ja maaperän ohella. 

Olemme samaan aikaan luonnollisen rytmin mukaisella lämpimällä kaudella, että kasvihuonekaasupäästöistä johtuvalla lämpimällä kaudella.

Ne, jotka oikeasti tekevät jotakin ovat tiedemiehiä ja insinöörejä, joiden ansiosta täällä on pian ympäristöystävällisempi ja tehokkaampi teknologia. Ratkaisu on teknologian vaihtaminen.

Anekauppias käsite on keskiajalta. Se kuvaa henkilöä, joka pelottelee ihmisiä tuomiopäivällä ja helvettiin joutumisella ja sitten sanoo, että ostamalla häneltä aneita sielu pääsee taivaaseen.

Anekauppialle ei tarvitse rahoja antaa siksi, että heillä ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa.

Jos anekauppias pelottelee, että tuomiopäivä koittaa, anna heti rahasi, niin kysymys on, että mitä sinä sitten teet minun rahoillani.

[qwerty]

Virheiden kansanedustajan mielestä sananvapaudesta voitaisiin luopua.

[tweet]1237107153145671680[/tweet]