Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Faidros.]

Kyllä teknologian kehittämisessä kannattaa olla eturintamassa sillä ne maat omistavat patentit ja oikeudet uusiin teknologioihin. Suomi vaan ei juurikaan kehitä mitään uutta.

Jos Suomessa kehitetään ja patentoidaan jotain, niin kehitysmaat(esim. Kiina) eivät noudata sopimuksia.
Ja toisekseen, Suomessa ei nykyään kannata tuottaa yhtään mitään, vaan innovaatiot myydään heti ulos, halvemman tuotannon maihin.

[mannym]

Itse ajelen Neste my -polttoaineella, jolla jo vähennän tosi paljon henkilökohtaisia hiilidioksidipäästöjäni.

Se maksaa minulle ylimääräistä 200-300 euroa vuodessa.
En todellakaan joudu perikatoon tämän lisäkustannuksen takia.

Itse asiassa se kotterosi päästää ihan saman verran kuin ennenkin. Eli henkilökohtaiset hiilidioksidipäästösi ovat ihan yhtä suuret ajessasi normi dieselillä tai neste my dieselillä. Se valmistusmetodi ei merkkaa vähääkään kun mitataan pakoputken päästä päästöjä. Onneksi olkoon olet ostanut mielikuvan.

Minulla on myös sähkösopimus jolla saan hiilidioksidipäästötöntä sähköä. En edes tiedä onko se kalliimpaa vai halvempaa, mutta joka tapauksessa vuosikustannus on pieni.

Olettaen että asut Helsingissä se hiilidioksidipäästötön sähkösi on tuotettu joko maakaasulla tai kivihiilellä. Jos sinulla ei ole suoraa linjaa vesi/ydinvoimalasta kämppääsi, sähkösi tulee lähimmästä voimalasta joka Suomen mixillä on hyvin harvinaisesti hiilidioksidipäästötöntä.

Onneksi olkoon olet ostanut toisen mielikuvan.

On paljon muitakin asioita jotka ovat lähes yhtä kustannustehokkaita.

Siis puhe ei ole siitä että autot kielletään ja teollisuus pysäytetään, vaan että tehdään nyt edes helpot ja halvat asiat ensin!

Tekemäsi halvat ja helpot asiat, ovat mielikuvien ostoa.

Jos joku laittaa kuukaudessa vapaaehtoiset 50 euroa baariin ja tupakkaan tai nuuskaan, mutta ei ole toista vapaaehtoista 50 euroa ympäristön suojeluun, no joo se on tietysti jokaisen oma asia mihin rahansa käyttää.

Näinpä. Muuten miksi laittaisin 50 euroa kuussa ympäristön suojeluun? Tai siis siihen että joku muu suojelisi ympäristöä? Minua kun kiinnostaa vain oma ympäristöni ja pyrin pitämään sen hyvin siistinä.

Ja olen samaa mieltä tuosta 5M väkimäärästä, että Uttar Pradeshin osavaltion asukas Intiassa tai Sichuanin provinssin asukas Kiinassa voi ajatella ihan samoin että kun tässä kaupungissa meitä on vain 5 miljoonaa, ei ole paskankaan väliä mitä me tehdään.
Naapurikaupungissa kun jo voi olla eri kieli ja uskonto, ei ne ole "meitä", saattaa olla paljon vähemmän yhteistä kuin vaikkapa suomalaisilla ja ruotsalaisilla.

Tjaa, voivatko Helsinkiläiset tai, utsjokilaiset myös laskea vain omat osuutensa ja sitten ilmoittaa jotain?

Toisaalta taas jos puhutaan Kiinan 1300 miljoonasta tai Intian 1300 miljoonasta asukkaasta, pitäisi verrata Eurooppaan plus Pohjois-Amerikkaan plus Venäjään, 600 + 400 + 200 miljoonaa, jokaisella asukkaalla on noin 1 osuus miljardista mahdollisuus tehdä jotain.
Ja jokaisella 5M porukalla on noin 0.5% osuus miljardista.

No tehdäänpä se vertailu. USA:n päästöt vähenivät 2019. Jatkaen aikaisempaa kehitystä. Kiinan ja Intian päästöt kasvoivat. Muutaman kerran Suomen päästöjen verran (no reilusti enemmän mut kuitenkin). Se vain tahtoo sanoa että jos kiina ja intia jatkavat ympäristönsä tuhoamista, päästöjen kasvua ja lisääntymistä. Niin miksi Suomalaisten tarvitsee suojella ympäristöä enemmän tai vähentää päästöjään enemmän kuin on tarpeen? Jotta moraalisesti voidaan ostaa mielikuvia että tehdään jotain?

Olet ostanut nyt kolme mielikuvaa. Mulla olis yks kellotorni myytävänä. Kiinnostaako?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kyllä teknologian kehittämisessä kannattaa olla eturintamassa sillä ne maat omistavat patentit ja oikeudet uusiin teknologioihin. Suomi vaan ei juurikaan kehitä mitään uutta.

Jos Suomessa kehitetään ja patentoidaan jotain, niin kehitysmaat(esim. Kiina) eivät noudata sopimuksia.
Ja toisekseen, Suomessa ei nykyään kannata tuottaa yhtään mitään, vaan innovaatiot myydään heti ulos, halvemman tuotannon maihin.

Kiina noudattaa sopimuksia jatkossakin jos aikoo kuulua WTO:n vapaan kaupan piiriin. Ja jokainen saa tehdä oman työn tuloksillaan mitä tahtoo.  Matalan osaamisen työvaltainen työ menee varmaan jatkossakin ulkomaille, mutta toivotaan että perusteollisuus ei mene.

[Vaniljaihminen]

Suomen hiilinielut ovat romahtaneet vuonna 2018, sanoo tilasto. Vain vihreät voivat enää pelastaa tilanteen.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006408865.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=e39091dc1d248190f11797ec885458b4

Suomen hiilinielut ovat romahtaneet 2000-luvun aikana – Kartat näyttävät, mistä Suomen keuhkot löytyvät
Luke tutki, missä Suomen metsissä on isoimmat hiilinielut.

Jukka Harju
Julkaistu: 15.2. 17:20

Suomen maakuntien metsistä isoin hiilinielu on pohjoisessa eli Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vastaavasti pienin hiilinielu on eteläisemmän Suomen metsissä. Joissain Suomen osissa metsiä hakataan niin paljon, että ne toimivat itse asiassa päästölähteenä.

Hiilinielulla tarkoitetaan metsiin sitoutuneen hiilivaraston muutosta, joka pitkälti määräytyy kasvun ja hakkuiden erotuksen mukaan.

Asia ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta arviosta, joka koskee metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuuksia maakunnittain kolmelle kymmenvuotiskaudelle. Ensimmäinen niistä on 2016–2025.

HS uutisoi joulukuun puolivälissä, että Suomella on hyvin paljon kirittävää, jos se aikoo yltää tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.

Tilastokeskuksen joulukuisten tietojen mukaan ilmastonmuutosta hillitsevät hiilinielut romahtivat vuonna 2018. Ne olivat 43 prosenttia pienempiä kuin vuonna 2017. Syynä olivat etenkin ennätyssuuret metsänhakkuut.

"Suunta on kehno. Se ei todellakaan ole kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vaan pikemminkin hiilinielutonta", sanoi ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta HS:n joulukuisessa uutisessa.

"On huolestuttavaa, että ollaan menossa väärään suuntaan."

Myös ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) piti suuntaa huolestuttavana.

Luken tuoreen arvion mukaan metsien hiilinielu on suurimmillaan pohjoisen metsissä. Ne ovat arvion kärjessä, koska siellä metsät ovat edelleen nopean kasvun vaiheessa. Metsät siis toimivat siellä hiilinieluna vielä lähivuosikymmenet.

"Lapin metsien ikärakenne on vielä kohtuullisen nuori. Kun metsät ovat nuoria, niitä ei pystytä hakkaamaan kasvun vertaa ja silloin ne ovat hiilinieluja. Metsät ovat siellä nuoria, koska niitä on uudistettu voimakkaasti 1950- ja 60-luvuilla", sanoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta.

Etelässä taas on runsaasti hakkuukypsiä metsiä, jolloin hakkuumahdollisuudet ja kasvu ovat lähellä toisiaan. Jonkin alueen metsät voivat olla puumarkkinoista ja hakkuista johtuen välillä hiilinieluja ja välillä päästölähteitä.

Tämä näkyy Luken arvioissa Uudenmaan kohdalla niin, että vuosien 2016–2025 kohdalla Uudenmaan metsien arvioidaan olevan 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa tuottava päästölähde. Vuosina 2026–2035 Uudenmaan metsien arvioidaan puolestaan sitovan 0,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.

Luken skenaarioiden viitevuosina 2016–18 hakkuita tehtiin paljon. Tulevat hakkuut voivat siten muuttaa tilannetta paljonkin. Jos nyt jossakin uudistetaan metsiä voimakkaasti, samalla alueella 20 vuoden päästä kasvava metsä sitoo taas vahvasti hiiltä, Korhonen kuvaa.

Luken laskelmien mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä johtaisi toteutuessaan siihen, että metsät olisivat väliaikaisesti päästölähteitä.

Metsät palaavat kuitenkin nopeasti hiilinieluiksi, jos ne uudistetaan ripeästi täystiheiksi ja niiden elinvoimaisuudesta huolehditaan, kuten Luken laskelmissa on oletettu.

"Laskelmiin liittyy myös epävarmuuksia, kuten esimerkiksi maaperän hiilidioksidipäästöjen todellinen kehitys", Korhonen sanoo.

Luke myös muistuttaa, että arvioista ei suoraan voi päätellä, miten paljon hakkuita voi tulevaisuudessa tehdä.

Eli Suomeenkin pitää saada sellaiset metsät, jotka syttyvät mahdollisimman helposti palamaan. Sitten siitä voi syyttää limastomuutosta ja käydä trendikahvilassa.

[ämpee]

Taas nämä hiilinielut ja metsä.


Oletetaan, että sinulla on täysikasvuista metsää jonka hiiliarvo on 10.
Kun se kerran on täysikasvuista niin se tarkoittaa sitä, että se on jo sitonut sen hiilimäärän jonka metsä pystyy sitomaan ja sen vuotuinen hiilinieluarvo on 0 (nolla) koska se lahoaa saman mitä se vuodessa kasvaa.
Näin tasapainoinen metsä on erittäin teoreettinen, käytännössä välillä sidotaan ja välilla luovutetaan mutta määrällisesti pysytään pitkäaikaisella keskiarvolla samassa määrässä joka oli se hiiliarvo 10.

Voidaksesi tehdä metsästäsi hiilinielun, on ensin otettava sitä hiiltä sieltä metsästä pois ja laitettava kiertoon, koska mitään puupankkia pitkäaikaistalletuksineen ei ole olemassa.
Esimerkiksi hakataan siitä metsästä hiiliarvoa 5 vastaava määrä pois, ja nyt meillä on hiiliarvon 5 suuruinen hiilinielu täytettäväksi seuraavien 40-60 vuoden aikana.

Siitä hiiliarvoltaan 5 hakatusta metsästä tehdään vaikkapa vessapaperia, jonka kierto on aika nopea, eli noin vuodessa ollaan laitettu ilmakehään metsien ravinteeksi hiiliarvoa 5 vastaava määrä hiilidioksidia, jota se oma metsä natustelee sieltä sen 40-60 vuotta jonka jälkeen voidaan taas aloittaa alusta.

Ajatus metsistä jonkinlaisena jatkuvana hiilinieluna on mielikuvituksen tuotetta, sillä meillä ei ole pysyvää paikkaa sille hiilelle joka sieltä metsästä tukkipuuna tai ropsina pois haetaan.
Kyse on lähinnä välivarastosta joka täyttyy itsestään sen 40-60 vuoden välein kierrättäen samaa tavaraa kaiken aikaa.

Meret sen sijaan ovat aitoja hiilinieluja, meriveden ja hiilidioksidin yhtymisen tuloksena on karbonaatteja jotka saostuvat merien pohjille ja jotka kokevat "ylösnousemuksen" vasta pitkän ajan kuluessa laattatektonisista liikkeistä johtuen.
Koska merien olemassaoloa ei voi käyttää kovinkaan menestykselliseen huijaamiseen tai verottamisen perusteena niistä ei paljoa huudella.

[Alarik]

...
Voidaksesi tehdä metsästäsi hiilinielun, on ensin otettava sitä hiiltä sieltä metsästä pois ja laitettava kiertoon, koska mitään puupankkia pitkäaikaistalletuksineen ei ole olemassa.
...jonka kierto on aika nopea, eli noin vuodessa ollaan laitettu ilmakehään metsien ravinteeksi hiiliarvoa 5 vastaava määrä hiilidioksidia, jota se oma metsä natustelee sieltä sen 40-60 vuotta jonka jälkeen voidaan taas aloittaa alusta...

Riippuu käyttökohteesta eli usein on nopeaa mutta teoreettisesti meillä voisi olla puupankkikin. Suomen vanhimmat hirsirakenteet ovat 1400-luvulta.

Myöskään puun nopea kierto vaikka poltto(aine) käytössä ei välttämättä ole ollenkaan huono juttu, jos jokainen kierto tarkoittaa vähenevää tarvetta vaihtoehdolle.

[Beef Supreme]

Ilmastousko = skientologia
Hiilinielu = thetan-mittari
Hiilineutraalisuus = clear-tila
Ilmastoskeptikko = suppressiivinen henkilö
Vihreät = Sea Org

[ismolento]

Meret sen sijaan ovat aitoja hiilinieluja, meriveden ja hiilidioksidin yhtymisen tuloksena on karbonaatteja jotka saostuvat merien pohjille ja jotka kokevat "ylösnousemuksen" vasta pitkän ajan kuluessa laattatektonisista liikkeistä johtuen.
Koska merien olemassaoloa ei voi käyttää kovinkaan menestykselliseen huijaamiseen tai verottamisen perusteena niistä ei paljoa huudella.

Jos asia on noin, niin meitähän on huijattu ilmastoalarmistien toimesta jo vuosikymmeniä. Maapallon pinta-alasta suurin osa on meriä, joten niiden muodostama valtava hiilinielu korvaa kaikki ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kokonaisuudessaan eli koko ilmastonmuutospropaganda on kehitelty vain verojen ja maksujen kiristämiseksi kansalaisilta.

[pugisti]

Missä ongelma, koska jos : "Tämä näkyy Luken arvioissa Uudenmaan kohdalla niin, että vuosien 2016–2025 kohdalla Uudenmaan metsien arvioidaan olevan 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa tuottava päästölähde. Vuosina 2026–2035 Uudenmaan metsien arvioidaan puolestaan sitovan 0,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa."
Vuosina 16-25 päästöjä 500 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun vuosina 26-35 sitoo 2 000 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, niin eikö tossa olla komeasti voitolla vaikka arvio heittäisi 10%?
Ei tarvitse olla siis huolissaan mutta silti ollaan ihan paniikissa. Vai enkö mie nyt vain ymmärrä noita lukuja oikein?

[Roope]

Stam1nan Antti Hyyrysen hyytävä scifi-kirja kuvaa ihmiskunnan karua tulevaisuutta: "Me olemme hävinneet tämän taistelun"

Eletään 2030-lukua. Maapallon sää on muuttunut huonosta vielä huonompaan. Itä-Aasiaa piiskaavat ehtymättömät sateet ja Tokion kaltaisten metropolien neonvalot katoavat myrskytuulten uumeniin.

Merenpinta nousee uhkaavasti, ja miljardit ihmiset ovat lähteneet epätoivoiselle vaellukselle kohti tuntemattomia päämääriä. Kolmas maailmansota koukistelee sormiaan. Kaaoksen laineet peittävät sivistyksen.

Tällaisia visioita tarjoaa Stam1na-yhtyeen Antti Hyyrysen uunituore Viimeinen Atlantis -romaani. Se kuvaa näynomaisesti meidän tuntemamme kulttuurin viimeisiä hetkiä.

– Olemme menneet harhaan, ties kuinka kauan. Tiedemaailma on jo pitkään raportoinut isoista muutoksista, ja Maapallon luontainen tasapaino on rikottu. Me olemme hävinneet tämän taistelun, Hyyrynen sanoo.

[...]

Hyvä kysymys kuuluu, miksi ihmiskunta on tuhoamassa omaa elinympäristöään ja ainutlaatuista kotiplaneettaansa – ja vieläpä tietoisesti.

– Ei ihmiskunta välttämättä maailmanloppua tahdo, vaan kyse on instituutioista, jotka vaikuttavat asioihin eniten. En tiedä, uskaltaisiko tätä edes lausua ääneen, mutta minun mielestäni yksilön vaikuttamisella ei enää ole hirveästi väliä. Ratkaiseva rooli on suurilla teollisuusmahdeilla, joille pitäisi määritellä lakisääteisiä rajoituksia, Hyyrynen toteaa.

[...]

Viimeisen Atlantiksen maailmassa ihmiskunnan väkiluku on jo yli yhdeksän miljardia, mikä on nykyennusteiden valossa realistinen arvio.

Yle 14.2.2020


Yli yhdeksän miljardia on nykyennusteiden mukaan realistinen arvio ihmisten määrästä 30-luvun lopulla, mutta visio miljardeista vaeltavista ihmisistä ja tulevasta maailmanlopusta on mihinkään perustumatonta roskaa niin 30-luvulla kuin miljooniin vuosiin sen jälkeenkin. Se on ok fiktiona, mutta ei ollenkaan ok faktana esitettävänä ihmisten pelotteluna, jolla perustellaan siirtymistä "lakisääteiseen" vihreään fasismiin.

[tweet]1227879146983952384[/tweet]

Ville Blåfield
Apua aivot tilttaa, miten on mah dol lis ta että tää https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/maailmanloppu-on-lahempana-kuin-uskotkaan-sen-voi-ymmartaa-jos-kiipeaa-korkealle-kalliolle-helsingin-pasilassa/ ei oo ehdolla Suuren journalistipalkinnon vuoden jutuksi? Yhtään väheksymättä shortlistattuja, mut olihan tää nyt aivan tajuton poikkeus suomalaisessa journalismissa viime vuonna.

Maailmanloppu on lähempänä kuin uskotkaan – Sen voi ymmärtää, jos kiipeää korkealle kalliolle...
Vuonna 2040 saattaa tapahtua dramaattinen keikahdus, jonka jälkeen paluuta ei enää ole.

Toivottavasti siksi, että raati ymmärsi paskatoimittajan maailmanlopulla pelottelun samanlaiseksi huuhaaksi kuin nuo Ylen totena toistamat Antti Hyyrysen "visiot".

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Itse ajelen Neste my -polttoaineella, jolla jo vähennän tosi paljon henkilökohtaisia hiilidioksidipäästöjäni.

Se maksaa minulle ylimääräistä 200-300 euroa vuodessa.
En todellakaan joudu perikatoon tämän lisäkustannuksen takia.

Minulla on myös sähkösopimus jolla saan hiilidioksidipäästötöntä sähköä. En edes tiedä onko se kalliimpaa vai halvempaa, mutta joka tapauksessa vuosikustannus on pieni.

On paljon muitakin asioita jotka ovat lähes yhtä kustannustehokkaita.

Siis puhe ei ole siitä että autot kielletään ja teollisuus pysäytetään, vaan että tehdään nyt edes helpot ja halvat asiat ensin!

Jos joku laittaa kuukaudessa vapaaehtoiset 50 euroa baariin ja tupakkaan tai nuuskaan, mutta ei ole toista vapaaehtoista 50 euroa ympäristön suojeluun, no joo se on tietysti jokaisen oma asia mihin rahansa käyttää.

Ja olen samaa mieltä tuosta 5M väkimäärästä, että Uttar Pradeshin osavaltion asukas Intiassa tai Sichuanin provinssin asukas Kiinassa voi ajatella ihan samoin että kun tässä kaupungissa meitä on vain 5 miljoonaa, ei ole paskankaan väliä mitä me tehdään.
Naapurikaupungissa kun jo voi olla eri kieli ja uskonto, ei ne ole "meitä", saattaa olla paljon vähemmän yhteistä kuin vaikkapa suomalaisilla ja ruotsalaisilla.

Toisaalta taas jos puhutaan Kiinan 1300 miljoonasta tai Intian 1300 miljoonasta asukkaasta, pitäisi verrata Eurooppaan plus Pohjois-Amerikkaan plus Venäjään, 600 + 400 + 200 miljoonaa, jokaisella asukkaalla on noin 1 osuus miljardista mahdollisuus tehdä jotain.
Ja jokaisella 5M porukalla on noin 0.5% osuus miljardista.

Tolla neste my polttoaineella ajellellasi ostat ainoastaan hyvää omatuntoa ja maksat ilmastoaneita. Tämä ei vähennä yhtään co2 päästöjä.

[Larva]

Satuinpa tuossa sivukorvalla kuuntelemaan Pikku kakkosta, kun meidän kuopus sitä vahtaa joka lauantai ja sunnuntai. Ja eikö sielläkin saarnata ekoterrorismia. Pikku hiiri ja pikku sammakko kertovat iloisesti, että tomaatit pitää pestä vesikulhossa eikä juoksevassa vedessä, jotta säästetään vettä, ja pesuvedellä voi sitten kastella kasveja! Ja "muistahan sitten sammuttaa valot"!

Fiksuahan toki on säästää vettä ja sähköä ja luonnonvarojen tuhlaaminen on aina typerää, mutta ei helvetti sentään, nämä asiat eivät kuulu päiväkoti-ikäisen mietittäväksi.

Olin itse lapsena, teininä ja parikymppisenä melkoinen ekofasisti ja tietyn ikäisenä vielä sitäkin mieltä, että valkoiset ihmiset voisi oikeastaan tappaa kaikki, koska me ollaan muka tehty niin paljon pahaa kaikille muille. Mutta sitten aikuistuin ja rupesin ajattelemaan itse. Olenko minä tehnyt jollekulle tietoisesti pahaa? Entäs kaverini, ovatko he menneet Afrikkaan orjuuttamaan neekereitä, tai tunnenko ketään joka olisi ollut intiaanisodassa, tai onko sukulaiseni perustanut saastuttavan tehtaan ja kieltäytynyt asentamasta suodattimia tai pudistusjärjestelmiä? Onko joku tuttavani hullu himometsästäjä, joka ampuu kaikkea joka liikkuu ja haluaa kiduttaa eläimiä? Tajusin, että kaikki tämä, mistä valkoisia länsimaalaisia vielä nykyäänkin syyllistetään, tapahtui itse asiassa 100-300 vuotta sitten, eikä minulla, tai kellään muullakaan nykyään elävällä valkonaamalla ole mitään tekemistä Afrikan orjien, intiaanisotien tai supersaastuttavien 40-luvun tehtaiden kanssa. Eikä edes Hemingwayn tyylisten metsästäjälegendojen. Minua tai meitä ei voi syyllistää siitä, mitä meidän esivanhemmat tekivät joskus satoja tai kymmeniä vuosia sitten. Eurooppalaiset sentään edes yrittävät elää kunnolla ja luontoa kunnioittaen. Menkääpä Intiaan tai Afrikkaan katsomaan, miten luonnosta pidetään huolta, tai edes kaupunkien kaduista.

Tänä päivänä suomalaisia syyllistetään ihan kaikesta. Jos teet lapsia, pilaat maapallon. Jos ajat autolla, pilaat ilmaston. Jos ostat pienellä palkallasi alemyynnistä 2 euron teepaidan, pilaat Intian lasten elämän. Jos heität kaupan muovipakkauksen roskiin (mitäänhän ei siis saa enää muuhun kuin muoviin käärittynä), roskaat maailmaa ja merta. Jos lämmität taloasi öljyllä tai puulla, olet osasyyllinen ilmastonmuutokseen. Jos syöt lihaa, olet syyllinen ilmastonmuutokseen sekä vihaat eläimiä. Jos käytät nahkavaatteita tai turkista, vihaat eläimiä ja olet murhaaja. Kaikki tämä risoo minua siinä määrin, että ostan kohta ihan kiusallani jonkun vanhan bensabemarin 5 litran mörkömoottorilla ja ajelen sillä huvikseni joka päivä muutaman kymmenen kilometriä. Olen yrittänyt kierrättää, säästää vettä ja bensaa, olla heittämättä ruokaa turhaan roskiin, lämmittänyt taloa puulla koska sähkö on loppujen lopuksi saastuttavampaa, olen lahjoittanut vanhat kirjat ja vaatteet ja huonekalut ja lelut ja astiat pois ettei tarviisi heittää niitä roskikseen... mutta mikään ei riitä. Ei mikään. Pitäisi todellakin muuttaa sinne maakuoppaan ja järsiä alasti kylmiä nauriita, jotta ekoterroristeilla olisi hyvä mieli. Tuntuu että en enää välitä. Taidan ruveta surutta tuhlaamaan, ihan vaan v*ttuillakseni, koska mikään määrä katumusta ja säästämistä ja kierrätystä ei kuitenkaan ole tarpeeksi.

Ugh, olen puhunut. (Anteeksi kulttuurillinen omiminen.)

[mannym]

Meret sen sijaan ovat aitoja hiilinieluja, meriveden ja hiilidioksidin yhtymisen tuloksena on karbonaatteja jotka saostuvat merien pohjille ja jotka kokevat "ylösnousemuksen" vasta pitkän ajan kuluessa laattatektonisista liikkeistä johtuen.
Koska merien olemassaoloa ei voi käyttää kovinkaan menestykselliseen huijaamiseen tai verottamisen perusteena niistä ei paljoa huudella.

Jos asia on noin, niin meitähän on huijattu ilmastoalarmistien toimesta jo vuosikymmeniä. Maapallon pinta-alasta suurin osa on meriä, joten niiden muodostama valtava hiilinielu korvaa kaikki ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kokonaisuudessaan eli koko ilmastonmuutospropaganda on kehitelty vain verojen ja maksujen kiristämiseksi kansalaisilta.

Olette asian ytimessä. Vuosikymmeniä alarmiestien ja myötämielisen lehdistön toimesta, on pyritty huijaamaan suurta väestöä. Sen lisäksi että Meret ovat suurin hiilinielu, ne ovat myös todellisuudessa ne maailman keuhkot. Sillä pallomme hapesta, jonka moni kokee hyvin hyvin hyödylliseksi, jopa tarpeelliseksi, noin 70 - 85% on peräisin Meristä. Tarkemmin planktonista.

Toisessakin pointissa olet aivan asian ytimessä. Sillä ilmastonmuutospropaganda on vain verojen ja maksujen kiristämistä, länsimailta. Anekauppaa, jonka varjossa valtaa pyritään siirtämään, mm, YK:lle. Jonka päättäjät ovat olevinaan niin viisaita että heille täytyy antaa valta päättää asioista.

Eli ihan perus kommunistista meininkiä. Neuvostoliiton kaaduttua, kommunistit eivät kadonneet minnekään, vaan siirtyivät muihin sosialistisiin ja vihersosialistisiin puolueisiin.

The whole aim of practical politics is to keep the populace alarmed (and hence clamorous to be led to safety) by menacing it with an endless series of hobgoblins, all of them imaginary.

H. L. Mencken

[ämpee]

...
Voidaksesi tehdä metsästäsi hiilinielun, on ensin otettava sitä hiiltä sieltä metsästä pois ja laitettava kiertoon, koska mitään puupankkia pitkäaikaistalletuksineen ei ole olemassa.
...jonka kierto on aika nopea, eli noin vuodessa ollaan laitettu ilmakehään metsien ravinteeksi hiiliarvoa 5 vastaava määrä hiilidioksidia, jota se oma metsä natustelee sieltä sen 40-60 vuotta jonka jälkeen voidaan taas aloittaa alusta...

Riippuu käyttökohteesta eli usein on nopeaa mutta teoreettisesti meillä voisi olla puupankkikin. Suomen vanhimmat hirsirakenteet ovat 1400-luvulta.

Myöskään puun nopea kierto vaikka poltto(aine) käytössä ei välttämättä ole ollenkaan huono juttu, jos jokainen kierto tarkoittaa vähenevää tarvetta vaihtoehdolle.

Puupankki on perin teoreettinen ja niitä 1400-luvulta olevia hirsirakenteita ei kovin montaa löydy.
Puurakentamista ei voi määräänsä enempää tehdä, eikä niitä voi aikaansa enempää käyttää.

Polttoainekäyttö on omalla tavallaan perusteltua ja huomion pitäisikin olla enemmän energian säästämisessä itsessään sekä aivan oikeissa asioissa joilla on merkitystä.
Nykyään huomio kohdistetaan mieltä vailla olevaan hiilidioksidivouhotukseen tärkeiden asioiden kustannuksella.

[sancai]

Koko maahanmuuttokiimainen kertomus "ilmastopakolaisista" on pelkkää valetta. Kaksi syytä:

1.) Laskelmat ja arviot ilmastosiirtolaisten määrästä vaihtelevat paljon. Esimerkiksi World Bankin arvion mukaan vuodelta 2018, vuonna 2050 on +150 miljoonaa valtioiden sisäistä ilmastosiirtolaista. Vain pieni osa kaikesta siitä muuttoliikkestä, mitä tapahtuu kun kaupungistuminen kiihtyy kehitysmaissa. Tämän luvun voi suhteuttaa vaikka siihen, että esimerkiksi vuonna 2013 arviolta reilu 20 miljoonaa ihmistä joutui pakolaisiksi luonnonilmiöiden, kuten hirmumyrskyjen takia. Kymmenet miljoonat pakolaiset maapallolla ovat aika normaalitilanne eivätkä johda rikkaiden maiden väestön vaihtumiseen kuin yhdistettynä sellaiseen poliittiseen tahtoon. 

https://www.carbonbrief.org/expect-tens-of-millions-of-internal-climate-migrants-by-2050-says-world-bank

https://www.theguardian.com/world/2014/sep/17/natural-disasters-refugee-people-war-2013-study


2.) Mikäli uskomme, että ilmastonmuutos on totta ja vaikuttaa jo esimerkiksi Australian metsäpaloihin, se ei näytä aiheuttavan ilmastosiirtolaisuutta. Köyhyys, kodittomuus ja aliravitsemus vähentyvät yhä globaalisti. Myös köyhissä kehitysmaissa ja niissä maissa, joita pidetään erityisen ilmastohaavoittuvaisina, kuten Sahelin alue Afrikassa ja Bangladesh Etelä-Aasiassa. Nykyinen talouskasvun ja kehityksen vauhti näyttää kompensoivan ilmastonmuutoksen haitat aivan hyvin kehitysmaissa. Syyt siirtolaisuudelle eivät lisääntyneet viime vuosikymmenellä, koska elinolosuhteet lähtömaissa paranivat. Ainoastaan mahdollisuudet siirtolaisuudelle lisääntyivät, kun useampi kehitysmaissa vaurastui, pystyi maksamaan matkan rikkaaseen maahan ja sai älypuhelimen.

Köyhyyden vähentyminen jatkuu Bangladeshissa, kuvitellun ilmastosiirtolaisuuden esimerkkimaassa. Bangladeshilaisilla on vähemmän syitä paeta kuin koskaan ennen. Vuonna 2016, väestöstä köyhyydessä eli 24,3% ja äärimmäisessä köyhyydessä 12,9%, vuonna 2000, 48,9% ja 43,3%:

https://www.worldbank.org/en/news/feature/2017/10/24/bangladesh-continues-to-reduce-poverty-but-at-slower-pace

[Alarik]

...
Riippuu käyttökohteesta eli usein on nopeaa mutta teoreettisesti meillä voisi olla puupankkikin. Suomen vanhimmat hirsirakenteet ovat 1400-luvulta.

Myöskään puun nopea kierto vaikka poltto(aine) käytössä ei välttämättä ole ollenkaan huono juttu, jos jokainen kierto tarkoittaa vähenevää tarvetta vaihtoehdolle.

Puupankki on perin teoreettinen ja niitä 1400-luvulta olevia hirsirakenteita ei kovin montaa löydy.
Puurakentamista ei voi määräänsä enempää tehdä, eikä niitä voi aikaansa enempää käyttää.

Polttoainekäyttö on omalla tavallaan perusteltua ja huomion pitäisikin olla enemmän energian säästämisessä itsessään sekä aivan oikeissa asioissa joilla on merkitystä.
Nykyään huomio kohdistetaan mieltä vailla olevaan hiilidioksidivouhotukseen tärkeiden asioiden kustannuksella.

Siis mitenkään en puolustele ilmastohysteerikkoja, jos se käsitys pääsee syntymään. Esimerkiksi laskelmissa esitetään huonona puun nopea kierto kuin se vähentäisi hiilinielua - siksi kerroin että päinvastoin nopeampi kierto vähentää muiden polttoaineiden käyttöä nopeammin.

Sitten taas puupankkia en näe vain teoreettisena. Kivihiili on syntynyt esim puumateriaalista joitain miljoonia vuosia sitten. Että jos ei ole käyttöä, mutta halutaan säilöä niin sen kuin pistää puuta talteen maan sisään niinkuin meitä älykkäämmät dinosaurukset jo muinoin tekivät. Aikanaan jotkut muut eläinlajit voi niitä sitten kaivaa esiin ja poltella lämpimikseen.

Edit: säästökin olisi hyvä, mutta se ei käy luonnonsuojeluksi - se kun ei lisää bkt:tä ja valtionverotuloja, vaan vähentää niitä ja siten haittaa kommunismin etenemistä.

[akez]

Toisessakin pointissa olet aivan asian ytimessä. Sillä ilmastonmuutospropaganda on vain verojen ja maksujen kiristämistä, länsimailta. Anekauppaa, jonka varjossa valtaa pyritään siirtämään, mm, YK:lle. Jonka päättäjät ovat olevinaan niin viisaita että heille täytyy antaa valta päättää asioista.

Eli ihan perus kommunistista meininkiä. Neuvostoliiton kaaduttua, kommunistit eivät kadonneet minnekään, vaan siirtyivät muihin sosialistisiin ja vihersosialistisiin puolueisiin.

YK:n pääsihteerinä on nykyisin sosialisti ja Sosialistisen internationaalin ex-puheenjohtaja António Guterres. Hän keksi ensimmäisenä pääsihteerinä järjestää YK:n ilmastokokouksen yhteyteen nuorison ilmastokokouksen, jonne ilmasto-Gretakin purjehti massiivisen mediarummutuksen säestyksellä. Nyt ilmastoteemaan on jo yhdistetty mukaan "alkuperäiskansat", joita oli roudattu Davosin maailman talousfoorumiin propagandatarkoituksissa. Paikalla oli myös George Soros, joka järjesti siellä kutsuvierailleen oman illallisen, jossa haukkui tapansa mukaan kaikki "avoimen yhteiskunnan vastustajat". Aika koomista, kun asialla on vanha suurkeinottelija ja -ketku, joka edelleenkin käyttää miljardi dollaria vuodessa ostaaksensa valtaa "kansalaisyhteiskunnan" toimijoiden ja järjestöjen avulla.

Eivät ne kommunistit tosiaan kadonneet minnekään NL:n romahtaessa. He vain liittyivät muihin vasemmistopuolueisiin ja sosiaalidemokraatteihin, ja ties mihin kaikkiin puolueisiin. Näin loivat itselleen uuden nahan, vaikka sisus pysyi samana.

Kun eivät ole sitten kehdanneet puhua peittelemättä - ainakaan vielä - kommunismista tavoitteena, niin ovat keksineet muita keppihevosia, joiden varjolla pyrkivät toista tietä siihen samaan jo kertaalleen romahtaneeseen ja toimimattomaan systeemiin. Osittain näyttää siltä, että nämä piirit ovat jo rohkaistuneet puhumaan entistäkin selvemmin aikeistaan. Näitä ulostuloja on aika hauska seurata mediasta, ensin puhutaan ihmisoikeuksista, sukupuolittamisesta, patriarkaatista, rasismista, islamofobiasta, kolmannen sukupuolen vessoista, demokratiasta ja arvopohjasta, ja sitten siellä jossakin sivulauseessa tai rivien välissä lipsahtaa esiin se todellinen tavoite.

[Roope]

Kansan Uutiset: Silvia Modig: Sanotaan se ääneen 16.2.2020

Tapahtuihan se vihdoin. Perussuomalaiset myönsivät ilmastonmuutoksen olemassaolon ja ihmisen vaikutuksen siihen. Takinkäännöstä ei kuulemma ollut kyse. Ehkä poliittisesta pelistä sitten.

Kyllä tuo on ollut perussuomalaisten kanta jo pitkään. Vuoden 2011 eduskuntavaalien vaalikoneessa yhdeksän vuotta sitten vähemmistö vastanneista PS-kansanedustajista kiisti ihmisen vaikutuksen. Näin vastanneista (mm. Soini) suurin osa muuten loikkasi kuusi vuotta myöhemmin Sinisiin.

Tuo väitetty ilmastonmuutoksen kieltäminen on olkiukko, joka on nostettu esiin, kun ei ole voitu vastata mitenkään perussuomalaisten kritiikkiin ilmastopolitiikan järkevyydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista (ei maailmanloppua, ei satoja miljoonia vaeltavia ilmastopakolaisia).

EU:ssa keskustellaan nimittäin kiivaasti aiheesta, jonka monet poliittiset ryhmät haluaisivat omia saavutuksekseen: oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Se on osa Euroopan komission jättimäistä vihreän kehityksen ohjelmaa, European Green Dealia.

Rahaston kautta on tarkoitus auttaa niitä alueita ja ihmisiä, joihin hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen voimakkaimmin vaikuttaa. Tukirahoilla voidaan esimerkiksi uudelleen kouluttaa ihmisiä, jotka työllistyivät aiemmin hiilestä. Sillä voidaan tukea vaikkapa talojen lämmitysjärjestelmien muutosta, joka samalla alentaisi asumisen hintaa.

Suomen hallituskin nosti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ilmastotiekarttansa keskiöön.

Tehdään yksi asia selväksi: tämä on meidän ansiotamme. Vasemmisto on se, joka on alusta asti vaatinut ilmastotyöhön sosiaalista ulottuvuutta niin EU:ssa kuin kotimaassa. Me olemme ne, jotka ovat ottaneet ilmastotyön vakavasti ja tehneet sen unohtamatta pienituloisia.

EU:ssa on tosiaan kovasti jauhettu "oikeudenmukaisuudesta" mutta vähemmän siitä, mitä se maksaa, kuka sen maksaa ja miten tämä "oikeudenmukaisuus" käytännössä toteutuu. Esimerkiksi tuo EU:n sadan miljardin euron siirtymärahasto näyttää vain mm. itse huipputiukkaan ilmastopolitiikkaan sitoutuneen Suomen rahalahjoitukselta niille maille, jotka aikovat käyttää kivihiiltä vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun kivihiilen käyttö on kielletty Suomessa.

Suomen hallituskaan ei ole kertonut mitään konkreettista ilmasto-ohjelmansa maksajista, kustannuksista ja luvatun "oikeudenmukaisuuden" toteutuksesta.

Toisin kuin perussuomalaiset, jotka kieltämällä ilmastonmuutoksen ovat samalla unohtaneet kaikki ne ihmiset, joihin se voimakkaimmin vaikuttaa.

Sanotaan se ääneen. Ollaan siitä ylpeitä.

Menee kyllä niin, että juuri ilmastopolitiikka tulee aiheuttamaan tuhoa ympäri Eurooppaa, moninkertaisesti enemmän kuin ilmastonmuutos. Toisin sanoen Modigin riemuitsemalla "sosiaalisesti oikeudenmukaisella" rahanjakamisella laastaroidaan ennen kaikkea niitä tuhoja, joita Modigin riemuitsema ilmastopolitiikka aiheuttaa. Mutta vain osittain, sillä eurooppalainen ilmastopolitiikka lähettää merkittävän osan siihen käytetyistä miljardeista euroista pois Euroopasta Aasiaan ja Afrikkaan.

Sen sijaan, että meidän viestimme olisi pelko – pelko työpaikan menettämisestä, pelko maahanmuutosta, pelko muutoksesta – vasemmiston viesti on toivo. Hiilineutraali yhteiskunta on mahdollinen, ja se on mahdollisuus. Oikeilla panostuksilla pystymme luomaan uusia kestäviä työpaikkoja.

Viestin pitäisi olla rehellinen ja realistinen eikä perustua iskusanoille ja katteettomille lupauksille. Vasemmistolainen ilmastopolitiikka aiheuttaa työpaikkojen menetyksiä. Vasemmistolainen maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa haittamaahanmuuton lisääntymistä. Nämä ovat poliittisia valintoja, eikä vääriä valintoja saa tekemättömiksi rahaa jakamalla.

Ilmastokriisi vaatii radikaaleja ja nopeita päätöksiä. Lasku ei saa langeta niille, joilla on jo valmiiksi taloudellisesti tiukkaa. Kun taistelemme ilmastokriisiä vastaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, voimme ihan oikeasti onnistua.

Kenelle mittava lasku sitten langetetaan, jos radikaali ilmastopolitiikka halutaan toteuttaa Suomessa ja globaalistikin niin, että se ei kosketa niitä, joilla on taloudellisesti tiukkaa? Voitaisiinko onnelliset voittajat viimeinkin nimetä?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii radikaaleja ja nopeita muutoksia. Jostain syystä tarjotaan aina ilmastoaneiden ostoa muodossa tai toisessa, joka ei edes juurikaan vaikuta ilmastonmuutokseen.
Miksi koskaan ilmastonmuutoksen torjunta ei voi olla halpaa ja tehokasta. Aina pitää maksaa ilmastoaneita.

[Vaniljaihminen]

Ilmastomuutos torjutaan äärimmäisen kallispalkkaisilla viroilla, joihin hakijalta vaaditaan hyvää luetun ulkoaoppimiskykyä, edustavaa televisiossa ja mediassa esiintymistaitoa, nuorekasta elämänasennetta sekä "luotettavasta lähteestä" saadun informaation kyseenalaistamattajättämistaitoa.

[artti]

Merijää sulaisi kokonaan, jos levitettäisiin nokea alueelle, jossa merijää selviää kesän yli. Merijään sulamista siis voitaisiin jouduttaa ja sillä tavalla saisimme ilmastoltaan leudomman pohjoisen pallonpuoliskon, jäämeri olisi kesäisin purjehduskelpoinen, se olisi mukavaa, kun arktinen olisi lenseän lämmin

[vastarannan kiiski]

Tolla neste my polttoaineella ajellellasi ostat ainoastaan hyvää omatuntoa ja maksat ilmastoaneita. Tämä ei vähennä yhtään co2 päästöjä.

No joo, eihän se tietenkään vähennä autoni pakoputkesta tulevaa CO2-päästöä, vaan se siirtää jätteen käsittelyssä syntyvän CO2-päästön jätteenkäsittelylaitokselta autoni pakoputkeen, ja sivutuotteena saan autoni liikkumaan.


Rautalangasta:

JÄTE KÄSITELLÄÄN NORMAALISTI JA MINÄ EN AJA AUTOA = CO2 päästö yhteensä 100
Suomalaisen elintarviketeollisuuden jätettä, joka pitää käsitellä jollain tapaa,
esimerkiksi mädätys + kompostointi, jolloin jätemäärä pienenee ja stabiloituu, hiiltä vapautuu ilmaan hiilidioksidina, CO2 esimerkiksi 100 yksikköä.
Minä en aja autollani ollenkaan, siitä ei synny CO2.
Kokonaispäästö ilmakehään = 100 yksikköä CO2.
(Vaikka jätefirma kippaisi tavaran laittomasti metsään, siitä kyllä hiili vapautuisi lahoamisen ja/tai mätänemisen myötä)

JÄTTEESTÄ TEHDÄÄN POLTTOAINETTA JONKA KÄYTÄN AJAESSANI = CO2 päästö yhteensä esimerkiksi 120
Jos sen sijaan tuota jätettä käytetään uusiutuvan dieselin tekemiseen. Jätteen hiili ei vapaudu vaan sitoutuu uusiutuvaan dieseliin.
valmistusprosessissa syntyy CO2 esimerkiksi noin 20 yksikköä (en tiedä tarkasti mikä on oikea numero)
minä käytän uusiutuvan dieselin autossani, hiili vapautuu ilmaan hiilidioksidina, CO2 100 yksikköä.
Kokonaispäästö ilmakehään = 20 + 100 = 120 yksikköä CO2.

JÄTE KÄSITELLÄÄN NORMAALISTI JA MINÄ AJAN AUTOA TAVALLISELLA DIESELILLÄ = CO2 päästö yhteensä 200
mädätys + kompostointi, jolloin jätemäärä pienenee ja stabiloituu, hiiltä vapautuu ilmaan hiilidioksidina, CO2 esimerkiksi 100 yksikköä
minä käytän tavallista dieseliä autossani, fossiilinen hiili vapautuu ilmaan hiilidioksidina, CO2 100 yksikköä.
Kokonaispäästö ilmakehään = 100 + 100 = 200 yksikköä CO2.

***
Jos tämä laskentaperiaate on väärin, mielelläni kuulen mikä sitten olisi oikeampi tapa.

***
Toinen kustannustehokas tapa olisi käyttää vielä enemmän lämpöpumppuja asuntojen lämmitykseen. Ilmalämpöpumppu maksaa 2000 euroa ja maksaa itsensä takaisin yleensä 3-5 vuodessa. Sen jälkeen se tuottaa voittoa joka vuosi. Silti edes kaikilla omakotiasujilla ei ilmalämpöpumppua vielä ole, vaikka se säästäisi sekä omia rahoja että ympäristöä.
Raskaammat investoinnit esim maalampö tai VILP takaisinmaksuaika on pitempi, niihin nyt onkin kai tulossa valtion investointitukea. Nekin kyllä ajan myötä säästävät hintansa verrattuna öljylämmitykseen.

Pääkaupunkiseudullahan selvitetään nyt teollisuuden hukkalämmön tuomista kauempaa kaupungin kaukolämpöverkkoon, esim. Nesteen Porvoon jalostamolta asti.
Tähän on myös auttanut lämpöpumppujen kehitys, myös isossa mittakaavassa teollisuuskäytössä, koska monesti teollisuuden hukkalämpö ei ole tarpeeksi kuumaa. Nyt kai ajatus on että ensin lämpöpumpulla nostetaan lämpötila korkeammaksi jolloin siirto kaukolämpöverkkoon on kannattavampaa.

Eli kyllä se vaan on niin että kehitys kehittyy!

Sähköautotkin halpenevat vauhdilla (myös ex works hinnalla laskien), siis voi olla että joskus 10 vuoden päästä sähköautoja ei enää juurikaan tarvitse tukea. Ainakin kakkosautona monella perheellä menisi ihan täysin, kun suurin osa ajoista on kuitenkin muutaman kilometrin kauppa- ja harrastusreissuja.

Sähkön tuotannossa, aurinkopaneelien hyötysuhde on parantunut hurjasti 2000-luvulla, ja hinta laskenut.

Täällä joku kommentoi että minun "päästötön sähkösopimus" olisi ihan höpö höpö, no se on Vattenfallilta jolla ei tietääkseni edes fossiilista sähköntuotantoa paljonkaan ole, vaan vesivoimaa ja ydinvoimaa. Ja onhan se tietenkin niin että fyysisesti minun sähköni voi tulla mistä vaan, mutta on se toisaalta niinkin että jos ostan 1000 kWH päästötöntä sähköä Vattenfallilta, heidän täytyy se tuottaa päästöttömästi eikä fossiilisilla, ja työntää se siihen samaan verkkoon josta oman sähköni ostan (vaikka se Vattenfallin verkkoon työntämä sähkö sitten fyysisesti käytettäisiinkin lähempänä).
Eli siis kyllä asiakkaiden käytös voi ohjata tuottajia.

[Hiilivety]

Merijää sulaisi kokonaan, jos levitettäisiin nokea alueelle, jossa merijää selviää normaalisti kesän yli. Merijään sulamista siis voitaisiin jouduttaa ja sillä tavalla saisimme ilmastoltaan leudomman pohjoisen pallonpuoliskon, jäämeri olisi kesäisin purjehduskelpoinen, se olisi mukavaa, kun arktinen olisi lenseän lämmin

Joku taitaa elää käänteisessä maailmassa, kun karttakin on peilikuva.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tolla neste my polttoaineella ajellellasi ostat ainoastaan hyvää omatuntoa ja maksat ilmastoaneita. Tämä ei vähennä yhtään co2 päästöjä.

No joo, eihän se tietenkään vähennä autoni pakoputkesta tulevaa CO2-päästöä, vaan se siirtää jätteen käsittelyssä syntyvän CO2-päästön jätteenkäsittelylaitokselta autoni pakoputkeen, ja sivutuotteena saan autoni liikkumaan.


Rautalangasta:

JÄTE KÄSITELLÄÄN NORMAALISTI JA MINÄ EN AJA AUTOA = CO2 päästö yhteensä 100
Suomalaisen elintarviketeollisuuden jätettä, joka pitää käsitellä jollain tapaa,
esimerkiksi mädätys + kompostointi, jolloin jätemäärä pienenee ja stabiloituu, hiiltä vapautuu ilmaan hiilidioksidina, CO2 esimerkiksi 100 yksikköä.
Minä en aja autollani ollenkaan, siitä ei synny CO2.
Kokonaispäästö ilmakehään = 100 yksikköä CO2.
(Vaikka jätefirma kippaisi tavaran laittomasti metsään, siitä kyllä hiili vapautuisi lahoamisen ja/tai mätänemisen myötä)

JÄTTEESTÄ TEHDÄÄN POLTTOAINETTA JONKA KÄYTÄN AJAESSANI = CO2 päästö yhteensä esimerkiksi 120
Jos sen sijaan tuota jätettä käytetään uusiutuvan dieselin tekemiseen. Jätteen hiili ei vapaudu vaan sitoutuu uusiutuvaan dieseliin.
valmistusprosessissa syntyy CO2 esimerkiksi noin 20 yksikköä (en tiedä tarkasti mikä on oikea numero)
minä käytän uusiutuvan dieselin autossani, hiili vapautuu ilmaan hiilidioksidina, CO2 100 yksikköä.
Kokonaispäästö ilmakehään = 20 + 100 = 120 yksikköä CO2.

JÄTE KÄSITELLÄÄN NORMAALISTI JA MINÄ AJAN AUTOA TAVALLISELLA DIESELILLÄ = CO2 päästö yhteensä 200
mädätys + kompostointi, jolloin jätemäärä pienenee ja stabiloituu, hiiltä vapautuu ilmaan hiilidioksidina, CO2 esimerkiksi 100 yksikköä
minä käytän tavallista dieseliä autossani, fossiilinen hiili vapautuu ilmaan hiilidioksidina, CO2 100 yksikköä.
Kokonaispäästö ilmakehään = 100 + 100 = 200 yksikköä CO2.

***
Jos tämä laskentaperiaate on väärin, mielelläni kuulen mikä sitten olisi oikeampi tapa.

***
Toinen kustannustehokas tapa olisi käyttää vielä enemmän lämpöpumppuja asuntojen lämmitykseen. Ilmalämpöpumppu maksaa 2000 euroa ja maksaa itsensä takaisin yleensä 3-5 vuodessa. Sen jälkeen se tuottaa voittoa joka vuosi. Silti edes kaikilla omakotiasujilla ei ilmalämpöpumppua vielä ole, vaikka se säästäisi sekä omia rahoja että ympäristöä.
Raskaammat investoinnit esim maalampö tai VILP takaisinmaksuaika on pitempi, niihin nyt onkin kai tulossa valtion investointitukea. Nekin kyllä ajan myötä säästävät hintansa verrattuna öljylämmitykseen.

Pääkaupunkiseudullahan selvitetään nyt teollisuuden hukkalämmön tuomista kauempaa kaupungin kaukolämpöverkkoon, esim. Nesteen Porvoon jalostamolta asti.
Tähän on myös auttanut lämpöpumppujen kehitys, myös isossa mittakaavassa teollisuuskäytössä, koska monesti teollisuuden hukkalämpö ei ole tarpeeksi kuumaa. Nyt kai ajatus on että ensin lämpöpumpulla nostetaan lämpötila korkeammaksi jolloin siirto kaukolämpöverkkoon on kannattavampaa.

Eli kyllä se vaan on niin että kehitys kehittyy!

Sähköautotkin halpenevat vauhdilla (myös ex works hinnalla laskien), siis voi olla että joskus 10 vuoden päästä sähköautoja ei enää juurikaan tarvitse tukea. Ainakin kakkosautona monella perheellä menisi ihan täysin, kun suurin osa ajoista on kuitenkin muutaman kilometrin kauppa- ja harrastusreissuja.

Sähkön tuotannossa, aurinkopaneelien hyötysuhde on parantunut hurjasti 2000-luvulla, ja hinta laskenut.

Täällä joku kommentoi että minun "päästötön sähkösopimus" olisi ihan höpö höpö, no se on Vattenfallilta jolla ei tietääkseni edes fossiilista sähköntuotantoa paljonkaan ole, vaan vesivoimaa ja ydinvoimaa. Ja onhan se tietenkin niin että fyysisesti minun sähköni voi tulla mistä vaan, mutta on se toisaalta niinkin että jos ostan 1000 kWH päästötöntä sähköä Vattenfallilta, heidän täytyy se tuottaa päästöttömästi eikä fossiilisilla, ja työntää se siihen samaan verkkoon josta oman sähköni ostan (vaikka se Vattenfallin verkkoon työntämä sähkö sitten fyysisesti käytettäisiinkin lähempänä).
Eli siis kyllä asiakkaiden käytös voi ohjata tuottajia.

Kun öljyä tislataan niin siitä saadaa useita eri jakeita. Lentopetroolia noin 10% ja tämä on se jae joka määrittää tällä hetkellä paljonko öljyä pitää pumpata. Jotta voidaan lennellä nykyinen määrä niin ölyä pitää pumpata yhtä paljon vaikka bensiinit ja muut jakeet poltettaisiin tai kipattaisiin mereen. Jos ölyn kulutus haluttaisiin laskuun niin lentokerosiinin kulutusta pitäisi laskea ja sitten kaikkia muutakin öljyn käyttöä samassa tahdissa.

[vastarannan kiiski]

Kun öljyä tislataan niin siitä saadaa useita eri jakeita. Lentopetroolia noin 10% ja tämä on se jae joka määrittää tällä hetkellä paljonko öljyä pitää pumpata. Jotta voidaan lennellä nykyinen määrä niin ölyä pitää pumpata yhtä paljon vaikka bensiinit ja muut jakeet poltettaisiin tai kipattaisiin mereen. Jos ölyn kulutus haluttaisiin laskuun niin lentokerosiinin kulutusta pitäisi laskea ja sitten kaikkia muutakin öljyn käyttöä samassa tahdissa.

Jep tämähän on tosiaan ollut ongelma, onneksi kehitys kehittyy silläkin saralla!

Jalostusprosesseja voidaan kehittää niin että kerosiinia saadaan enemmän kuin 10% jakeista, ja lisäksi on kehitteillä uusiutuvia polttoaineita myös lentokoneisiin.
Lisäksi muistelisin että moottorivalmistajat koettavat kehittää moottoreitaan niin että polttoaineen speksit olisivat väljemmät?
Kilpailuetuhan se olisi, siis ihme olisi jos eivät yrittäisi.

Neste My lentopolttoaine:

https://www.neste.com/fi/puhtaammat-ratkaisut/tuotteet/uusiutuvat-polttoaineet/neste-my-uusiutuva-lentopolttoaine

Suomessa Aalto-yliopistossa on tehty vuosi sitten diplomityö juuri tästä aiheesta:
https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/36362/master_Kajaste_Antti_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Johtopäätöksissä todetaan että biopolttoaineita (ja esim. tuota Nesteen lento-My:tä) ei varmaankaan "lähitulevaisuudessä" riitä korvamaan "valtaosaa" lentokerosiinista:

Tulosten perusteella näyttää siltä, että lähitulevaisuudessa raaka-aineita ei ole tarpeeksi saatavilla niin laajamittaiseen biopolttoaineiden tuotantoon, että niillä voitaisiin korvata valtaosaa lentokerosiinista. Kerosiinin osuutta raakaöljyn jalostustuotteista voidaan nostaa, mutta tämän tutkimuksen puitteissa on mahdoton sanoa, kuinka isoksi osuus on mahdollista/kannattavaa nostaa.

Kerosiinin osuuden nostosta, kuvassa 19 (liitteenä) on esimerkki Delta Air Linesin hankkimasta Trainerin öljynjalostamosta, jossa muutostöillä saatiin kerosiinin saanto nousemaan, tavoite kai oli 14%:sta jopa 32%:iin eli yli kaksinkertaiseksi, todellisuudessa kai jäätiin 22:iin mutta olihan sekin jo merkittävä muutos.
Delta teki tätä hanketta täysin markkinapohjalta, ja nykyisellä teknologialla. Jos/kun asiaan satsataan, eiköhän siinäkin kehitys kehity?

Jos kerosiinin saanto maailmanlaajuisesti olisi tulevaisuudessa luokkaa 30%, ei luultavasti olisi mitään ongelmaa korvata kaikki ainakin henkilö- ja pakettiautojen dieselpolttoaineet uusiutuvilla.

Joka tapauksessa on täysin varmaa, että kun minä käytän Neste My:tä (ja vaikka kaikki Suomen dieselautoilijat tekisivät saman), siitä ei vielä tosiaankaan seuraa että jossain päin maailmaa jouduttaisiin kaaatamaan dieseliä maahan. Kyllä noissa spekseissä ja prosesseissa aina sen verran on säätövaraa, ja ostajien käyttäytyminen kyllä ohjaa tuottajia tässäkin asiassa.

[ikuturso]

Täällä joku kommentoi että minun "päästötön sähkösopimus" olisi ihan höpö höpö, no se on Vattenfallilta jolla ei tietääkseni edes fossiilista sähköntuotantoa paljonkaan ole, vaan vesivoimaa ja ydinvoimaa. Ja onhan se tietenkin niin että fyysisesti minun sähköni voi tulla mistä vaan, mutta on se toisaalta niinkin että jos ostan 1000 kWH päästötöntä sähköä Vattenfallilta, heidän täytyy se tuottaa päästöttömästi eikä fossiilisilla, ja työntää se siihen samaan verkkoon josta oman sähköni ostan (vaikka se Vattenfallin verkkoon työntämä sähkö sitten fyysisesti käytettäisiinkin lähempänä).
Eli siis kyllä asiakkaiden käytös voi ohjata tuottajia.

Jos kaikki Suomen kotitaloudet toimisivat laillasi ja ostaisivat mitä lie norppasähköä....

Nytkin Suomen energiatase ennen Olkiluoto kolmosta on vahvasti pakkasella. Tämä talvi on ollut lauha, mutta kunnon pakkastalvena muistaakseni 20% kaikesta sähköenergiasta ostetaan ulkomailta.

Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen Suomen sähköverkkoon koko sähköntuotantokapasiteetilla työnnetty kilowattitunti menee käyttöön. Koko norppasähkön myynti perustuu siihen, että kaikki eivät lähde kuitenkaan siihen touhuun. Mutta silloin kun sähkön tuotanto on tapissa, meillä pöhisee jokainen kivihiili-, turve- ja maakaasuvoimala riippumatta siitä, miten paljon norppasopimuksia on tehty.

Eli riippumatta norppasopimusten määrästä, Suomen sähköntuotanto etenkin huippuaikoina tehdään pitkälti fossiilisilla, eikä siihen voi vaikuttaa ostamalla lisää uusiutuvaa. Jos uusiutuvan tuotantokapasiteettia ei ole, niin mistä sitä pumppaat sinne verkkoon?

-i-

[vastarannan kiiski]

Täällä joku kommentoi että minun "päästötön sähkösopimus" olisi ihan höpö höpö, no se on Vattenfallilta jolla ei tietääkseni edes fossiilista sähköntuotantoa paljonkaan ole, vaan vesivoimaa ja ydinvoimaa. Ja onhan se tietenkin niin että fyysisesti minun sähköni voi tulla mistä vaan, mutta on se toisaalta niinkin että jos ostan 1000 kWH päästötöntä sähköä Vattenfallilta, heidän täytyy se tuottaa päästöttömästi eikä fossiilisilla, ja työntää se siihen samaan verkkoon josta oman sähköni ostan (vaikka se Vattenfallin verkkoon työntämä sähkö sitten fyysisesti käytettäisiinkin lähempänä).
Eli siis kyllä asiakkaiden käytös voi ohjata tuottajia.

Jos kaikki Suomen kotitaloudet toimisivat laillasi ja ostaisivat mitä lie norppasähköä....

Nytkin Suomen energiatase ennen Olkiluoto kolmosta on vahvasti pakkasella. Tämä talvi on ollut lauha, mutta kunnon pakkastalvena muistaakseni 20% kaikesta sähköenergiasta ostetaan ulkomailta.

Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen Suomen sähköverkkoon koko sähköntuotantokapasiteetilla työnnetty kilowattitunti menee käyttöön. Koko norppasähkön myynti perustuu siihen, että kaikki eivät lähde kuitenkaan siihen touhuun. Mutta silloin kun sähkön tuotanto on tapissa, meillä pöhisee jokainen kivihiili-, turve- ja maakaasuvoimala riippumatta siitä, miten paljon norppasopimuksia on tehty.

Eli riippumatta norppasopimusten määrästä, Suomen sähköntuotanto etenkin huippuaikoina tehdään pitkälti fossiilisilla, eikä siihen voi vaikuttaa ostamalla lisää uusiutuvaa. Jos uusiutuvan tuotantokapasiteettia ei ole, niin mistä sitä pumppaat sinne verkkoon?

-i-

Ei Suomen sähköntuotantoa ole aikoihin tehty "pitkälti fossiilisilla", ja koko ajan vähemmän ja vähemmän.
2003-04 näkyi olevan ehkä kolmannes, nykyään alle 15% eli fossiilinen tuotanto on vähentynyt puoleen ja laskee edelleen.

Tuontisähkö on Ruotsista ja Venäjältä ja on suurimmaksi osaksi tehty ydinvoimalla ja vesivoimalla.

https://www.stat.fi/til/salatuo/2018/salatuo_2018_2019-11-01_tie_001_fi.html

Ja tosiaan, oma sähkösopimukseni on Vattenfallin kanssa. Pohjoismaiden sähköverkothan on kytketty yhteen, ja yhteinen sähköpörssi toimii.
Nythän jo kävi kerran niin että sähkön pörssihinta meni nollaan kun oli tuulinen, lauha päivä - niin paljon tuulivoimatuotantoa että tukkusähköä sai ilmaiseksi!
Että on sitä uusiutuvaakin kapasiteettia jo aika lailla ...

Kun vielä muistetaan että koko Pohjoismaisesta sähköjärjestelmästä on puolet vesivoimaa, ja lopustakin on iso osa ydinvoimaa, ja tuulivoimaa - uskoisin että Pohjoismaisesta järjestelmästä on vain muutama prosentti enää fossiilisähköä. Siis keskimäärin, Pohjoismaisen yhteisjärjestelmän sähkö on varsin vähäpäästöistä.

[RP]

Täällä joku kommentoi että minun "päästötön sähkösopimus" olisi ihan höpö höpö, no se on Vattenfallilta jolla ei tietääkseni edes fossiilista sähköntuotantoa paljonkaan ole, vaan vesivoimaa ja ydinvoimaa.

Ja paljonko noiden, pitkään olemassa olleiden, vesi ja ydinvoimalaoiden tuottaman sähkön määrän luulet siitä kasvavan, että maksat ylimääristä niiden tuottamasta fossiilittomasta sähköstä?

[vastarannan kiiski]

Täällä joku kommentoi että minun "päästötön sähkösopimus" olisi ihan höpö höpö, no se on Vattenfallilta jolla ei tietääkseni edes fossiilista sähköntuotantoa paljonkaan ole, vaan vesivoimaa ja ydinvoimaa.

Ja paljonko noiden, pitkään olemassa olleiden, vesi ja ydinvoimalaoiden tuottaman sähkön määrän luulet siitä kasvavan, että maksat ylimääristä niiden tuottamasta fossiilittomasta sähköstä?

Ei ehkä olemassa oleville ole mitään vaikutusta, mutta norppasähkön kysynnän kasvu jouduttaa fossiilisen sähkön alasajoa:

- jos tarvitaan lisäkapasitettiia, rakennetaan lisää päästötöntä, koska sillä on kysyntää - esimerkiksi tuulivoimaa, ja eikähän Olkiluoto 3 myös saada joskus käyttöön,
- jos suljetaan kapasiteettia, suljetaan fossiilista koska sillä ei ole kysyntää.

EDIT:
sitä paitsi Vattenfallille ei edes tarvitse maksaa mitään lisää, koska heidän kaikki kuluttajasähkönsä on ilman hiilidioksipäästöjä (heillä on niin paljon vesi- ja ydinvoimaa, ja niin vähän mitään muuta)

Fortumille nykyään kai vielä pitäisi maksaa lisää jos haluaisi päästötöntä? Mutta luulen että ei enää kauan.

[pyrokatti]

Ei ehkä olemassa oleville ole mitään vaikutusta, mutta norppasähkön kysynnän kasvu jouduttaa fossiilisen sähkön alasajoa:

- jos tarvitaan lisäkapasitettiia, rakennetaan lisää päästötöntä, koska sillä on kysyntää - esimerkiksi tuulivoimaa, ja eikähän Olkiluoto 3 myös saada joskus käyttöön,
- jos suljetaan kapasiteettia, suljetaan fossiilista koska sillä ei ole kysyntää.

EDIT:
sitä paitsi Vattenfallille ei edes tarvitse maksaa mitään lisää, koska heidän kaikki kuluttajasähkönsä on ilman hiilidioksipäästöjä (heillä on niin paljon vesi- ja ydinvoimaa, ja niin vähän mitään muuta)

Fortumille nykyään kai vielä pitäisi maksaa lisää jos haluaisi päästötöntä? Mutta luulen että ei enää kauan.

Kotitalouksien ja maatalouden osuus oli 28% vuoden 2018 kokonaiskulutuksesta joten norppasähköä riittää jyvitetäväksi kaikille halukkaille. Tämä lienee syynä myös siihen että sillä rahastaminen on mennyt hankalammaksi. Mitään vaikutusta sähköntuotantoon sillä ei ole. Sitä voi käyttää vaikka sädekehän kiilloittamiseen ja saa vielä kaupan päälle hyvän mielen. Suomen Kuvalehti on myös tehnyt asian tiimoilta artikkelin.

[...]
Siksi uusiutuvan sähkön myynnissä on käytössä alkuperätakuu. Alkuperätakuu varmistaa, että kuluttajan ostamaa määrää vastaava määrä sähköä on todella tuotettu uusiutuvin energianlähtein.

Jos sähköyhtiö haluaa mainostaa sopimusta uusiutuvilla tuotantotavoilla, sen on lain mukaan ostettava markkinoilta vastaava määrä alkuperätakuita. Kun uusiutuva sähkö on myyty kuluttajalle, alkuperätakuu poistuu markkinoilta. Näin jokainen megawattitunti sähköä tulee myydyksi vain kerran.

Lain noudattamista valvoo Suomessa Energiavirasto.

Alkuperätakuulla varmistetun sähkön ostaminen ei kuitenkaan tarkoita, että uusiutuvan sähkön tuottaminen lisääntyisi yhtä paljon. Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan enemmän uusiutuvan energian sähköä kuin sitä varsinaisesti ostetaan.

Energiateollisuuden johtavan asiantuntijan Riina Heinimäen mukaan järjestelmässä onkin ensisijaisesti kyse siitä, että kuluttajalle tehty lupaus pitää. Uusiutuvien tuotantoa lisäävät hänen mielestään tehokkaimmin päästökauppa tai suorat tuet
[...]