Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[simppali]

Hallituksen mielestä on kiveen hakattuna, että Suomalaiset ovat maailman epä-egologisin kansa, joten raippaa tulee..nimellä ilmastonmuutos.

Väsäävät rahastoa joka suoltaa rahaa erilaisiin produktioihin joissa mainitaan hiilineutraaliuus tai vaihtoehtoiset energiamuodot, propellit katoille, aurinkopaneelit siihen viereen.. mitä muita vaihtoehtoisia esim. sähköntuotantoon liittyviä tuotanto muotoja on?

Ydinvoima ei kelpaa, vesivoima=kahlitut kosket, puu, hiili, hake, turve ovat ehdottomasti kiellettyjä..

Kun normikansalaiselle selviää mihin suohon Marinin hallitus tällä "ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkimaa" höpötyksellä Suomalaisia ajaa, niin voipi sattua "leukaan" jo ennen seuraavia ek-vaaleja.

ps. saisikohan rahastosta muutaman kymppitonnisen, jos tekisi itkuun viittaavan bluesin ilmastonmuutoksesta..myös Lallin kannattaa pohtia edellistä.

[Vaniljaihminen]

Nämä vihreät ikiteinit eivät tajua, että he ovat palauttamassa Suomea esiteollisen ajan tasolle. Sillä erotuksella, että kotieläimiä ei saa olla. Lehmää ja sikaa saa toki pitää edelleen eläinkumppanina, mutta lypsätä ei saa eikä laittaa lihoiksi koska eettisyys. Peltoalaa ei saa myöskään raivata viljelyä varten vaan kaikki safka pitää ostaa kaupasta. Rahaa on loputtomasti, koska Suomi rikas länsimaa ja valkoisen miehen taakka.

Ei tätä edes jaksa.

[Siili]

Pari ilmastotutkijaa huomauttaa Nature-lehden artikkelissa, että IPPC:n julkaisemia ennusteita on käytetty väärin. 

https://www.nature.com/articles/d41586-020-00177-3

Kirjoittajien mukaan paneelin arvioimaa pessimistisintä asioiden kulkua (koodi RCP8.5), eli viiden asteen keskilämpötilan nousu vuosisadan loppuun mennessä, on niin julkisen sanan kuin eräiden tutkijoiden keskuudessa pidetty (virheellisesti) eräänlaisena O-skenaariona, eli on nähty sen toteutuvan, jos ei  tiukkoihin lisätoimenpiteisiin ryhdytä. 

RCP8.5 was intended to explore an unlikely high-risk future. But it has been widely used by some experts, policymakers and the media as something else entirely: as a likely 'business as usual' outcome. A sizeable portion of the literature on climate impacts refers to RCP8.5 as business as usual, implying that it is probable in the absence of stringent climate mitigation.

This is particularly problematic when the worst-case scenario is contrasted with the most optimistic one, especially in high-profile scholarly work. This includes studies by the IPCC, such as AR5 and last year's special report on the impact of climate change on the ocean and cryosphere. The focus becomes the extremes, rather than the multitude of more likely pathways in between.

Assessment of current policies suggests that the world is on course for around 3 °C of warming above pre-industrial levels by the end of the century — still a catastrophic outcome, but a long way from 5 °C. We cannot settle for 3 °C; nor should we dismiss progress.

https://www.nature.com/articles/d41586-020-00177-3

Kirjoittajien mukaan yleinen konsensus tutkijoiden keskuudessa on siis lämpötilan nousu noin kolmella asteella vuosisadan loppuun mennessä.  Ihan mielenkiintoista tekstiä, vaikkei minulla olekaan valmiutta arvioida sen totuudenmukaisuutta.

[mannym]

Pari ilmastotutkijaa huomauttaa Nature-lehden artikkelissa, että IPPC:n julkaisemia ennusteita on käytetty väärin. 

https://www.nature.com/articles/d41586-020-00177-3

Kirjoittajien mukaan paneelin arvioimaa pessimistisintä asioiden kulkua (koodi RCP8.5), eli viiden asteen keskilämpötilan nousu vuosisadan loppuun mennessä, on niin julkisen sanan kuin eräiden tutkijoiden keskuudessa pidetty (virheellisesti) eräänlaisena O-skenaariona, eli on nähty sen toteutuvan, jos ei  tiukkoihin lisätoimenpiteisiin ryhdytä. 

RCP8.5 was intended to explore an unlikely high-risk future. But it has been widely used by some experts, policymakers and the media as something else entirely: as a likely 'business as usual' outcome. A sizeable portion of the literature on climate impacts refers to RCP8.5 as business as usual, implying that it is probable in the absence of stringent climate mitigation.

This is particularly problematic when the worst-case scenario is contrasted with the most optimistic one, especially in high-profile scholarly work. This includes studies by the IPCC, such as AR5 and last year's special report on the impact of climate change on the ocean and cryosphere. The focus becomes the extremes, rather than the multitude of more likely pathways in between.

Assessment of current policies suggests that the world is on course for around 3 °C of warming above pre-industrial levels by the end of the century — still a catastrophic outcome, but a long way from 5 °C. We cannot settle for 3 °C; nor should we dismiss progress.

https://www.nature.com/articles/d41586-020-00177-3

Kirjoittajien mukaan yleinen konsensus tutkijoiden keskuudessa on siis lämpötilan nousu noin kolmella asteella vuosisadan loppuun mennessä.  Ihan mielenkiintoista tekstiä, vaikkei minulla olekaan valmiutta arvioida sen totuudenmukaisuutta.

RCP8.5 on pitkään ollut ns, Busines as usual malli. Nyt kun on hyvin epätodennäköistä että edes RCP 2.6 toteutuisi, niin nyt on sordiino päällä. Damage control moodi. Nyt on aika häivyttää asiassa "ylilyönnit" jotta voidaan taas uudella uskottavuudella jatkaa sitä vuoden parin päästä. Kunhan suuri yleisö ja varsinkin journalistit ovat unohtaneet koko jutun...

[Roope]

Pari ilmastotutkijaa huomauttaa Nature-lehden artikkelissa, että IPPC:n julkaisemia ennusteita on käytetty väärin. 

https://www.nature.com/articles/d41586-020-00177-3

Kirjoittajien mukaan paneelin arvioimaa pessimistisintä asioiden kulkua (koodi RCP8.5), eli viiden asteen keskilämpötilan nousu vuosisadan loppuun mennessä, on niin julkisen sanan kuin eräiden tutkijoiden keskuudessa pidetty (virheellisesti) eräänlaisena O-skenaariona, eli on nähty sen toteutuvan, jos ei  tiukkoihin lisätoimenpiteisiin ryhdytä. 
...
Kirjoittajien mukaan yleinen konsensus tutkijoiden keskuudessa on siis lämpötilan nousu noin kolmella asteella vuosisadan loppuun mennessä.  Ihan mielenkiintoista tekstiä, vaikkei minulla olekaan valmiutta arvioida sen totuudenmukaisuutta.

Ei tarvitse olla tutkija havaitakseen pessimistisimmän RCP8.5-skenaarion oletuksista, että sitä on käytetty väärin.

Jos Antti Rinne on puhunut kahdeksan asteen lämpenemisestä Suomessa, on kaveri vietävä lähimpään hoitolaitokseen. Sen verran paksua tuubaa tuollainen puhe on.

Arvio kahdeksan asteen lämpenemisestä perustuu vanhaan versioon kaikkein äärimmäisimmästä RCP8.5-skenaariosta, joka taas perustui muun muassa oletuksille, että hiilidioksidin määrä jatkaa kasvamistaan vielä seuraavallakin vuosisadalla, että energiateknologian kehitys ja käyttöönotto hidastuu nykyisestä ja että maapallon väkiluku kasvaa peräti 15 miljardiin vuoteen 2100 mennessä.

Lisäksi Rinne esittää tämän äärimmäisen ja erittäin epätodennäköisen skenaarion ainoana vaihtoehtona sille, että Suomi (0,1 prosenttia päästöistä) ja EU (10 prosenttia päästöistä) toteuttaisivat hänen ajamaansa ilmastopolitiikkaa, mikä on jonkinlainen älyllisen epärehellisyyden riemuvoitto. Tai typeryyden tai ihmisten kusetuksen, ihan miten vaan.

[Siili]

Ei ihan OT, koska saattaa liittyä ruotsalaisten suhtautumiseen ilmastosaarnaamiseen:  Greta-nimen suosio putosi viime vuonna lähes puoleen verrattuna vuoteen 2015.

Antal nyfödda flickor med namnet Greta i Sverige:

2019: 104
2018: 149
2017: 135
2016: 143
2015: 192

https://www.gp.se/nyheter/v%C3%A4stsverige/ingen-greta-effekt-bland-nyf%C3%B6dda-flickor-1.23525151

[Ajattelija2008]

https://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/UAH_LT_1979_thru_December_2019_v6.jpg

https://www.nsstc.uah.edu/data/msu/v6.0/tlt/uahncdc_lt_6.0.txt

Tammikuun anomalia oli sama 0.56 C kuin joulukuun.

[Alarik]

Nämä vihreät ikiteinit eivät tajua, että he ovat palauttamassa Suomea esiteollisen ajan tasolle...

Kaikki näkee sen, ettei se koske vihreitä tai muita rajoituksia vaativia itseään. USAn vaaleissa demokraattiehdokas Warren on kovasti huolissaan ilmastonmuutoksesta ja matkustaa yksityislentokoneella:
[tweet]1225237552250183680[/tweet]
Toimittajat keskustelee:
Onko Warren tekopyhä?
Ei ole, koska ne kaikki on tekopyhiä. Kaikki ne liberaalit jotka puhuu kivusta ja uhrauksista, jotka meidän on kestettävä ilmastonmuutosradikalismin eteen. Se vaikuttaa vain tavallisten ihmisten elämään, työntekijöiden ja rakennusmiesten. Ei se koske mitenkään heitä itseään, yliopistoprofessoreja eikä journalisteja.

Eli vastedeskin vihreät lentää yksityiskoneilla ja ilmastoalarmistit saa palkankorotukset niin, että on varaa ajaa autolla, kuluttaa ja lentää lomille. Tavallisen kansalaisen elämää se on tarkoitettu rajoittamaan ja köyhdyttämään, koska "mitä siitä tulisi jos kukaan ei tekisi mitään" (niinkuin he itse eivät tule tekemään).

[Juffe]

Kaikki näkee sen, ettei se koske vihreitä tai muita rajoituksia vaativia itseään. USAn vaaleissa demokraattiehdokas Warren on kovasti huolissaan ilmastonmuutoksesta ja matkustaa yksityislentokoneella:
[tweet]1225237552250183680[/tweet]

En automaattisesti niele ajatusta, että tällainen toiminta olisi tekopyhää, jollei kyseinen henkilö ole saarnannut juuri sitä itse harjoittamaansa toimintaa vastaan. Pitäisi tietää, miten kyseinen toiminta vertautuu vaihtoehtoiseen toimintatapaan. Kuinka suuri seurue tuolla koneella on liikkunut ja kuinka paljon maksaisi saman porukan liikkuminen reittilentokoneilla? Kuinka hankalaa on saada koko seurue samalle reittilennolle tietyllä aikatalulla? Kuinka tärkeää on, että että lennolla pystyy tekemään töitä yhdessä ja keskustelemaan luottamuksellisesti? Turvallisuusnäkökohdat? Toimivatko muut vastaavassa asemassa olevat samoin vai onnistuuko joku suoriutumaan hommasta ekologisemmin? Saattaa olla, että konaisuutta tarkastellen yksityislento ei olekaan ollut kohtuuton valinta. Todennäköisesti ehkä on, mutta ei itsestäänselvästi.

[Roope]

Oikeus toivoon

Miten ihminen voi säilyttää toivon, kun ilmastoahdistus ja poliittiset uhkakuvat vyöryvät päälle? Sitä professori Risto Saarinenkin mietti ja löysi vastauksen. On opeteltava kolme asiaa.

Helsingin Sanomat 9.2.2020

JOKA PÄIVÄ yliopistolla ekumeniikan professori Risto Saarinen syö lounasta yhdessä tutkijaryhmänsä nuorten kanssa. Nuoret ottavat aina kasvisruokaa. Saarinen syö myös lihaa. Ja matkustaa lentokoneella.

Se ei tarkoita, etteikö Saarinen olisi huolissaan ilmastonmuutoksesta. Hän on ollut sitä jo vuosia. Häntä huolestuttaa myös nuorten näköalattomuus. Nuoret tutkijat kirjoittavat paljon ilmastoahdistuksesta.

Saarinen on ajatellut, ettei yksittäisen ihmisen valinnoilla ole ilmastonmuutokseen suurta vaikutusta. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia. Niinhän moni muukin ajattelee.

[...]

Yhtenä päivänä Saarinen törmää työnsä äärellä filosofi Immanuel Kantin ajatukseen, jolla voisi olla jotain tekemistä aiheen kanssa. Kyseessä on Kantin käsitys toivosta.

Kant havahduttaa Saarisen huomaamaan, että yleinen ilmastokeskustelu on edennyt kantilaisittain katsottuna ihan takaperoisesti. Hän on itsekin tähän asti ajatellut nurinkurisesti!

Kantin toivokäsitykseen tutustuminen on myös itselleni ajattelullinen korjausliike, jonka äärellä painiskelen, hän kirjoittaa juuri ilmestyneessä teoksessaan Oppi toivosta (Gaudeamus 2020).

Nyt Saarinen kertoo, miten ihminen voi ilmastonmuutoksesta huolimatta säilyttää toivon.

KANTIN näkemys on, että ei ole hyvä toivoa ilman perusteita. Ensin on hankittava tietoa ja tehtävä jotain asioiden hyväksi. Vasta sitten on lupa toivoa.

"Siitä huolimatta voi käydä huonosti, mutta jos yrittää parhaansa, on edes oikeus toivoon", Saarinen sanoo.

Kasvisruokaa valitsevat nuoret toimivat juuri niin kuin Kant esittää. He tekevät tietoon perustuvia oikeita tekoja, vaikka niillä ei ehkä ratkaista ilmastonmuutosta kokonaan.

Ei pidä ajatella niin kuin Saarinen tähän asti, että voi itse lentää, koska koneet ovat ilmassa joka tapauksessa. Tai että omilla ruokavalinnoilla ei ole väliä. Maapallo tuhoutuu ehkä silti, mutta tekojen myötä toivo säilyy. Ja mielenrauha.

Ajatus siitä, että maapallo on tuhoutumassa, ei perustu tietoon. Toki, jos on joukkohysterian myrkyttämä, on varmaan lohdullista saada parempi mieli vaikka sitten ns. ilmastoteoista, kunhan se ei mene äärimmäisyyksiin. Ainakaan julkisuudessa esiintyneiden nuorten käsitykset ja sitä kautta teot eivät perustu tietoon, vaan he tosiaan luulevat voivansa vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Olisi parempi korjata häiriintynyt mieli hankkimalla oikeaa tietoa ja ravistautumalla irti kuplista, jotka ruokkivat hysteriaa. Ainakin kannattaa peruuttaa Hesarin tilaus.

Jotkut väittävät, että vegebuumi on pelkkää moraaliposeerausta tai identiteettipolitiikkaa. Saarinen tyrmää tämän.

"Kasvisruuan valinta on kuin toimintaterapiaa. Hyvä teko on myös oman persoonan eheyden kannalta olennaista ja antaa perspektiiviä. Autat muita – ja autat samalla itseäsi."

Tekemisen motiivit eivät ole noin helposti lokeroitavissa. Joskus on oman persoonan eheyden kannalta tärkeää kokea itsensä hyväksi ihmiseksi – moraaliposeerata itselleenkin ja identifioitua "hyviin ihmisiin". Ei se ole sinänsä pahaa, mutta siinä on vaaransa.

Saarinen mukaan oikeutettu toivo asettuu ääripäiden väliin. Toisessa päässä on tyhjän puhuminen ja katteeton toivo. Mutta toisessa taas uhriutuminen ja lamaannuttava pessimismi.

Saarinen kertoo, miten pysytään keskitiellä.

[...]

Saarinen on katsonut mallia Markku Kulmalasta, joka on akatemiaprofessori, fyysikko ja ilmastonmuutoksen asiantuntija. Saarinen kuuluu teologien ja luonnontieteilijöiden yhteiseen ryhmään, jota Kulmala vetää.

"Kulmala on huolissaan, mutta pessimismi ei saa hänessä valtaa. Hän jaksaa tehdä arjen hyviä tekoja, vaikka ei hänellä ole mitään illuusioita tai haaveita niiden merkityksestä."

Jos ei ole illuusioita tekojen merkityksestä, ei myöskään tarvitse kokea pakkoa tehdä ilmastotekoja tai välttää ilmastosyntejä. Ekumeniikan professori Saarinen taas haluaa järkeillä Kantin kautta tällaisen moraalisen pakon.

MIKSI sitten nuoret ovat nyt tutkitusti ahdistuneempia kuin edelliset sukupolvet? Mikä on muuttunut?

Saarisen nuoruudessa pelättiin ydin­tuhoa. Mutta viholliskuva oli selvä. Kylmän sodan aikaan oli olemassa vastapuoli, joka oli aina väärässä.

"Ilmastonmuutosta ei voi hahmottaa polarisaation kautta, se on kaikkien yhteinen huoli."

Tässä asiassa kukaan ei voi tuntea olevansa voittajan puolella.

Onhan se ahdistavaa.

Onpa typerä analyysi. Ydinsodassa ei kuviteltu olevan voittajia, ja ilmastonmuutoshan hahmotetaan klassisesti polarisaation eli hyvien ja pahojen ihmisten kautta.

TOIVON klassinen vastakohta on pelko, Saarinen sanoo. Tässä ajassa lietsotaan Saarisen mukaan pelkoja, viholliskuvia ja vastakkainasettelua.

Etenkin oikeistopopulistit ja konservatiivikristityt maalaavat uhkakuvia, hän sanoo. Luomalla viholliskuvia annetaan ymmärtää, että toivo on oman ryhmän puolella. Ikään kuin vieraan pelko lisäisi omien toivoa. Se on päinvastoin.

"Toivoa lisää kaikki se, mikä hälventää pelkoa."

Koko höpöjuttu perustuu perusteettomaan uhkakuvaan "maapallon tuhoutumisesta" ilmastonmuutoksen seurauksena, mutta niin vain todellisiksi "uhkakuvien maalaajiksi" löydetään "oikeistopopulistit", jotka "luovat viholliskuvia" ja lisäävät "vieraan pelkoa". Toki ilman mitään perusteluja pelkän mielikuvan voimin.

Oikeasti esimerkiksi maahanmuuton seuraukset ovat ja tulevat olemaan vaikutuksiltaan Suomessa aivan eri dekadeilla kuin ilmastonmuutoksen.

PYSTYYKÖ ihminen muuttamaan käytöstään? Jo antiikissa mietittiin, miksi ihminen toimii vasten parempaa tietoaan. Sitähän Saarinen on tutkinut.

Vastaus on yhä, että ihminen on heikkoluontoinen.

Vanhemman sukupolven näkökulmasta moni asia on kuitenkin muuttunut parempaan suuntaan ällistyttävän nopeasti. Nuoret eivät sitä vain näe.

"Olen hämmästynyt siitä, että olen itse pystynyt muuttamaan joitakin tapoja", Saarinen sanoo.

Nyt hän on ruvennut vaalimaan tyyneyttä. Bussimatka töihin kestää 20 minuuttia, ja sen ajan hän on tekemättä mitään. Ei lue, ei kaiva esiin konetta.

Ja sitten tämä. Hän on myös vähentänyt lihan kulutusta. Vaikka ei hän vieläkään ole absolutisti.

Syy muutokseen ei ole vain Kantissa.

"Tietoa enemmän minuun on vaikuttanut se, että syön nuorten kanssa."

[Roope]

[tweet]1227509400413315072[/tweet]

Ville Niinistö
Komissio tukee oikeudenmukaista siirtymää jäsenmaissa pois fossiilisista polttoaineesta ja turpeesta. Samalla kun vähennetään päästöjä luodaan kilpailukykyä puhtailla energiaratkaisuilla. Suomen kannattaa tarttua tilaisuuteen - investoida kestävästi ja ajaa alas turpeen käyttöä.

Vau. Saamme ehkä osan EU:lle maksamistamme rahoista takaisin "oikeudenmukaisen siirtymän" rahastosta. Toki vain pienen osan, koska suurin osa varataan niille maille, jotka Suomesta poiketen jatkavat kivihiilen polttoa 30-luvulla, 40-luvulla ja luultavasti vielä 50-luvullakin. Se on sitä oikeudenmukaista siirtymää, josta Suomen kannattaa maksaa kahteen kertaan eli turpeesta ja kivihiilestä luopuessaan ja kivihiilen käyttöä jatkavia maita tukiessaan.

Eilisen Ylen MOTin mukaan Suomi on joutunut anomaan EU:lta, että valtio saa omilla rahoillaan investoida autojen fossiiliset polttoaineet korvaaviin teknologiahankkeisiin. Suomi on yhtenä seitsemästä maasta saanut luvan investoida 30 miljoonaa euroa, kun taas Suomen kanssa kilpaileva Saksa on saanut luvan investoida 1 200 miljoonaa euroa.

[Velmu]

Yhtä saavutettua kilowattituntia kohti tulee CO2-päästöjä piipun päästä mitattuna puun poltosta 395 grammaa, turpeen poltosta 379 g ja kivihiilestä 336 g. Poliitikot ovat kuitenkin päättäneet, että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa. On täysin kiistaton tosiasia, että niin on turvekin. Turve lisääntyy Suomessa jatkuvasti enemmän kuin sitä käytetään. Vihreästi ajattelevat poliitikot vain kieltäytyvät myöntämästä tätä tosiasiaa ja ajavat Suomen energian huoltovarmuudelle elintärkeää turvetuotantoa alas kuin käärmettä pyssyyn. Ainoa puolue joka ymmärtää tosiasiat on Perussuomalaiset.

Jos aivan kaikki energiankäyttö Suomessa lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden tuhannesosan. Jos pelkkä turpeenpoltto lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden kymmenestuhannesosan. Suomen poliitikot ovat idiootteja.

[Vesa Heimo]

Yhtä saavutettua kilowattituntia kohti tulee CO2-päästöjä piipun päästä mitattuna puun poltosta 395 grammaa, turpeen poltosta 379 g ja kivihiilestä 336 g. Poliitikot ovat kuitenkin päättäneet, että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa.

Jos aivan kaikki energiankäyttö Suomessa lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden tuhannesosan. Jos pelkkä turpeenpoltto lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden kymmenestuhannesosan. Suomen poliitikot ovat idiootteja.

Ekaksi; Ketkä politikot Suomessa ovat sanoneet että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa?

Toisekseen, jos otetaan mikä tahansa 5M ihmisen populaatio, niin sen osuus maapallon päästöistä tosiaan on äärimmäisen pieni. Ehkä Kiinassa ja Intiassa kannattaisi puhua maakunnista tai kaupunginosista, niin sielläkään millään ei ole mitään merkitystä- kuten ei Suomellakaan.

[Velmu]

Yhtä saavutettua kilowattituntia kohti tulee CO2-päästöjä piipun päästä mitattuna puun poltosta 395 grammaa, turpeen poltosta 379 g ja kivihiilestä 336 g. Poliitikot ovat kuitenkin päättäneet, että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa.

Jos aivan kaikki energiankäyttö Suomessa lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden tuhannesosan. Jos pelkkä turpeenpoltto lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden kymmenestuhannesosan. Suomen poliitikot ovat idiootteja.

Ekaksi; Ketkä politikot Suomessa ovat sanoneet että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa?

Toisekseen, jos otetaan mikä tahansa 5M ihmisen populaatio, niin sen osuus maapallon päästöistä tosiaan on äärimmäisen pieni. Ehkä Kiinassa ja Intiassa kannattaisi puhua maakunnista tai kaupunginosista, niin sielläkään millään ei ole mitään merkitystä- kuten ei Suomellakaan.

Se on sovittu poliitikkojen kesken oikein kansainvälisesti. Lue Helsingin energialaitoksen Helenin sivuilta lisää https://www.helen.fi/yritys/vastuullisuus/ajankohtaista/blogi/2019/p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6iss%C3%A4-on-eroja

[Siili]

Toisekseen, jos otetaan mikä tahansa 5M ihmisen populaatio, niin sen osuus maapallon päästöistä tosiaan on äärimmäisen pieni. Ehkä Kiinassa ja Intiassa kannattaisi puhua maakunnista tai kaupunginosista, niin sielläkään millään ei ole mitään merkitystä- kuten ei Suomellakaan.

Hyvesignaloinnilla, teki sen Suomi tai Intian kaupunginosa, ei todellakaan ole mitään merkitystä.  Ainoa tapa saada todellisia vähennyksiä aikaan on, että kaikki merkittävät hiilidioksidin tuottajat vähentäisivät yhteistuumin sen tuottamista.

Tämä on siis minun näkemykseni.  Kerropa itse, mitä konkreettista hyötyä on kenellekään olla hiilidioksidin vähentäjien eturintamassa, vieläpä vapaaehtoisesti.  Se, että uuden tekniikan ensimmäiset käyttäjät saisivat jotain pysyvää teknologista etumatkaa, on naivia toivejattelua.  Ennemminkin he maksavat tuotekehityksestä ja lastentautien karsimisesta, josta muut myöhemmin valmiiseen pöytään tulevat välttyvät.   

[Vesa Heimo]

Toisekseen, jos otetaan mikä tahansa 5M ihmisen populaatio, niin sen osuus maapallon päästöistä tosiaan on äärimmäisen pieni. Ehkä Kiinassa ja Intiassa kannattaisi puhua maakunnista tai kaupunginosista, niin sielläkään millään ei ole mitään merkitystä- kuten ei Suomellakaan.

Hyvesignaloinnilla, teki sen Suomi tai Intian kaupunginosa, ei todellakaan ole mitään merkitystä.  Ainoa tapa saada todellisia vähennyksiä aikaan on, että kaikki merkittävät hiilidioksidin tuottajat vähentäisivät yhteistuumin sen tuottamista.

Jep. Kuten esimerkiksi se että merkittävä hiilidioksidintuottajayksilö jolla on valinnanmahdollisuus tekee sen, yhteistuumin muiden kanssa. Ei slummin Intialaisella ole valinnanmahdollisuutta polttaakko huonolla hyötysuhteella risuja ruoan lämmittämiseen vai kiskooko rotan raakana. Siitä huolimatta keskiverto Intialaisen päästöt ovat pienempiä kun keskiverto Suomalaisen.

Ja, muuhun, niin sitähän koko ajan kuulee että Suomen 5M kansalaisen päästöllä ei ole merkitystä koska Kiinalaiset jne. Mutta kokonaisuudessa sillä on hiton iso merkitys että edistetäänkö kehitystä globaalisti vai nuhjataanko siinä että "mutkun näin pieni väkimäärä ei vaikuta". Se on samalla puolustuksen puheenvuoro jokaiselle samankokoiselle väkimäärälle.

Ei Gagnes- joki puhdistu käytännössä pätkääkään jos 5M ihmistä lopettaa jätteiden päästön sinne. Se puhdistuu jos kaikki lopettaa. Mutta väärää ajatus on se että en mäkään tee mitään jos noikaan ei tee, koska niitä en tee- porukkaa löytyy aina. Lopputulos on se että kaikki ui paskassa.

[Roope]

Ja, muuhun, niin sitähän koko ajan kuulee että Suomen 5M kansalaisen päästöllä ei ole merkitystä koska Kiinalaiset jne. Mutta kokonaisuudessa sillä on hiton iso merkitys että edistetäänkö kehitystä globaalisti vai nuhjataanko siinä että "mutkun näin pieni väkimäärä ei vaikuta". Se on samalla puolustuksen puheenvuoro jokaiselle samankokoiselle väkimäärälle.

Ei Gagnes- joki puhdistu käytännössä pätkääkään jos 5M ihmistä lopettaa jätteiden päästön sinne. Se puhdistuu jos kaikki lopettaa. Mutta väärää ajatus on se että en mäkään tee mitään jos noikaan ei tee, koska niitä en tee- porukkaa löytyy aina. Lopputulos on se että kaikki ui paskassa.

Mehän teemme ja olemme jo tehneet, mutta sillä, teemmekö hallituksen asettamalla tavalla radikaalisti enemmän kuin kukaan muu, ei tosiaankaan vaikuteta muuhun kuin suomalaisille koituviin ilmastopolitiikan kustannuksiin ja haittoihin.

Meistä ei ota mallia Kiina, Intia tai Yhdysvallat, ei edes EU, joka lähes satakertaisesta koostaan huolimatta ei sekään pysty määräämään ilmastokehityksen suuntaa.

Lopputulos on mikä on, mutta se on suomalaisten valinnoista riippumaton. Tätä on turha moralisoida.

[mannym]

Jep. Kuten esimerkiksi se että merkittävä hiilidioksidintuottajayksilö jolla on valinnanmahdollisuus tekee sen, yhteistuumin muiden kanssa. Ei slummin Intialaisella ole valinnanmahdollisuutta polttaakko huonolla hyötysuhteella risuja ruoan lämmittämiseen vai kiskooko rotan raakana. Siitä huolimatta keskiverto Intialaisen päästöt ovat pienempiä kun keskiverto Suomalaisen.

Ja, muuhun, niin sitähän koko ajan kuulee että Suomen 5M kansalaisen päästöllä ei ole merkitystä koska Kiinalaiset jne. Mutta kokonaisuudessa sillä on hiton iso merkitys että edistetäänkö kehitystä globaalisti vai nuhjataanko siinä että "mutkun näin pieni väkimäärä ei vaikuta". Se on samalla puolustuksen puheenvuoro jokaiselle samankokoiselle väkimäärälle.

Ei Gagnes- joki puhdistu käytännössä pätkääkään jos 5M ihmistä lopettaa jätteiden päästön sinne. Se puhdistuu jos kaikki lopettaa. Mutta väärää ajatus on se että en mäkään tee mitään jos noikaan ei tee, koska niitä en tee- porukkaa löytyy aina. Lopputulos on se että kaikki ui paskassa.

Niin tuo keskivertaistaminen tekee ison muutoksen tietysti. Valtio nimeltä Suomi päästöt ovat 55 megatonnia vuodessa. Valtion nimeltä Intia 2,6 Gigatonnia ja Valtio nimeltä Kiina 10,3 Gigatonnia. Jos valtiot nimeltä Kiina ja Intia päättäisivät että puhdistaisivat oman tonttinsa, niin se auttaisi asiaa, mutta kun he eivät näin tee. Suomen tontti on kovin puhdas kun sitä vertaa noihin vastaaviin. 

Tosiasiassa Suomen päästöillä ei ole mitään merkitystä, koska Suomen hiilinielut ovat suuremmat kuin päästöt. Kiinalla ja Intialla näin ei ole. Muuten minä en vieläkään ole koskaan paskonut Ganges jokeen, epäilen että liki 99,999% suomalaisista voi sanoa saman. Joten tehdään niin että koska me emme pasko Gangesiin niin Intialaisetkin voivat lopettaa. Turhaahan meidän on täällä tehdä Intialaisten tai Kiinalaisten puolesta mitään, riittää että oma tonttimme on puhdas.

Vai haluatko vielä esittää nokkelaa 5M lukusi kanssa?

[ikuturso]

Jep. Kuten esimerkiksi se että merkittävä hiilidioksidintuottajayksilö jolla on valinnanmahdollisuus tekee sen, yhteistuumin muiden kanssa. Ei slummin Intialaisella ole valinnanmahdollisuutta polttaakko huonolla hyötysuhteella risuja ruoan lämmittämiseen vai kiskooko rotan raakana. Siitä huolimatta keskiverto Intialaisen päästöt ovat pienempiä kun keskiverto Suomalaisen.

Ei minulla ole valinnanmahdollisuutta vähentää Raahen terästehtaan päästöjä henkilökohtaisilla valinnoillani.

Raahen terästehdas tuottaa 7,5% koko Suomen päästöistä. Kun otetaan raskas metalliteollisuus ja puunjalostusteollisuus, siinä tuotetaan jo 15% Suomen päästöistä. Olemme niin harvalukuinen kansa, että yksilön hengiltä kuristamisella emme voi vaikuttaa edes kuin murto-osaan Suomen päästöistä. Aina puhutaan, että viisi miljoonaa sitä ja tätä. Mutta niillä viidellä miljoonalla, joiden bensaveroa nostetaan, ei ole avaimia kuin pieneen osaan kakkua.

Intiassa ja Kiinassa on yli miljardi ihmistä molemmissa. Se on maata kohden yli 200 kertaa Suomen väestö. Yksi Raahen terästehtaan kokoinen yksikkö aiheuttaa per capita yhden kahdessadasosan siitä päästöjäljestä mitä viisimiljoonaisella kansalla. Siksi pitäisi globaalissa markkinassa irrottaa teollisuus per capita-laskelmista ja laskea siihen vain kotitalouksien ja yksityisliikenteen päästöt. Se on se jalanjälki, mihin itse voit vaikuttaa. Jos maailmassa käytetään terästä, se terästehdas sijaitsee jossain päin tätä palloa. Siihen en voi yksilönä vaikuttaa. Vihreä politiikka tavoittelee kokonaan uusiutunutta autokantaa vaihtoehtoisilla energiamuodoilla, mikä tarkoittaa että terästehtaat laulaa, halusit tai et. Ja piste.

-i-

[Pkymppi]

Ja, muuhun, niin sitähän koko ajan kuulee että Suomen 5M kansalaisen päästöllä ei ole merkitystä koska Kiinalaiset jne. Mutta kokonaisuudessa sillä on hiton iso merkitys että edistetäänkö kehitystä globaalisti vai nuhjataanko siinä että "mutkun näin pieni väkimäärä ei vaikuta". Se on samalla puolustuksen puheenvuoro jokaiselle samankokoiselle väkimäärälle.

Ei Gagnes- joki puhdistu käytännössä pätkääkään jos 5M ihmistä lopettaa jätteiden päästön sinne. Se puhdistuu jos kaikki lopettaa. Mutta väärää ajatus on se että en mäkään tee mitään jos noikaan ei tee, koska niitä en tee- porukkaa löytyy aina. Lopputulos on se että kaikki ui paskassa.

Ettehän tekään mitään itse tee. Ainoastaan tekosyillä perustelluilla  veronkorotuksilla keräätte muilta rahat itsellelle.
Rahaa, rahaa, rahaa itsellenne  jotta voitte entistä leveämmin elellä ja risteillä maailman merillä ja  lennennä ympäriinsä maailman ääreissä  muita syyttelemässä.
 
 
   
   

[Vesa Heimo]

Ettehän tekään mitään itse tee.

Ketkä "te". Minä olen minä, en monikko tai heidän keisarillinen korkeutensa.

Minä valitsen mitä kulutan. Ihan itse. Joku ei konkreettisesti valitse myykö persettään jotta selviää hengissä. Siksi maapallolla ei ole seitsemää miljardia ihmistä joilla on sama mahdollisuus valita kun minulla.

Länsimaissa melkein jokaisella on, samaten kun melkein jokaisella on tieto valintojensa vaikutuksesta siinä yhdessä seitsämäsmiljardisosassa. Länsimaissa melkein jokaisella on mahdollisuus valita, ei nälkäkuoleman tai paleltumisen, vaan huvittaako vs. ei huvita välillä.

Sillä kusenko aamulla parvekkeelta ei ole tolle parkkipaikalle mitään väliä teenkö sen vai en. Jos vaan olen suurinpiirtein ainut joka sen tekee.

[migri]

Älä tee niinkuin minä vaan niinkuin minä sanon.

Pääministeri Marin lensi yksityiskoneella ilmastokokoukseen – valtioneuvoston kanslia ei paljasta tilauslentojen vuosittaisia kustannuksia tai ilmastotaakkaa
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.773252

Pääministeri Sanna Marin (sd.) lensi pari viikkoa sitten Madridin ilmastokokoukseen yksityiskoneella.

Valtioneuvoston edustajista eniten yksityiskoneita käyttävät pääministeri ja ulkoministeri. Tähän ovat syynä kyseisten ministerien matkakohteet, matkustusmäärät sekä heidän aikataulunsa.

VNK vaikenee MT:lle antamassa vastauksessaan myös siitä, miten yksityiskoneiden käyttö on kehittynyt viiden vuoden aikana.

Kansliasta kerrotaan, että puitejärjestelyssä käytettävien koneiden rekisteröinti ja käyttöönotto on tehty vuoden 2000 jälkeen, minkä ansioista ne ovat aiempaa vähäpäästöisempiä. Sen sijaan siihen ei oteta kantaa, miten paljon tilauslentojen arvioidaan kuormittavan ympäristöä.

[kivimies]

Ketkä "te". Minä olen minä, en monikko tai heidän keisarillinen korkeutensa.

Minä valitsen mitä kulutan. Ihan itse. Joku ei konkreettisesti valitse myykö persettään jotta selviää hengissä. Siksi maapallolla ei ole seitsemää miljardia ihmistä joilla on sama mahdollisuus valita kun minulla.

Länsimaissa melkein jokaisella on, samaten kun melkein jokaisella on tieto valintojensa vaikutuksesta siinä yhdessä seitsämäsmiljardisosassa. Länsimaissa melkein jokaisella on mahdollisuus valita, ei nälkäkuoleman tai paleltumisen, vaan huvittaako vs. ei huvita välillä.

Sillä kusenko aamulla parvekkeelta ei ole tolle parkkipaikalle mitään väliä teenkö sen vai en. Jos vaan olen suurinpiirtein ainut joka sen tekee.

Tuo puhe rajattomista valinnoista on sitä itseään. Harvalla on mahdollisuus valita omaa työ- ja asuinpaikkaansa täysin vapaasti.

Voit mennä sanomaan autoilijalle, jonka 45 min matka kestäisi muuten kaksi tuntia, että ryhtyy "ilmastotalkoisiin" luopumalla autosta. Hän tulisi nauramaan sinulle.

Vaatimasi elämäntapa on varmaan asuminen kimppakämpässä, autottomuus ja vaatimattominta ruokaa henkensä pitimiksi. Se oli käytössä Neuvostoliitossa, eikä kukaan pitänyt siitä.

[Vesa Heimo]

Vaatimasi elämäntapa on varmaan asuminen kimppakämpässä, autottomuus ja vaatimattominta ruokaa henkensä pitimiksi. Se oli käytössä Neuvostoliitossa, eikä kukaan pitänyt siitä.

Eikä ole. Vaan valinta siinä asiassa että kusenko parvekkeelta samalla kun vedän röökin (jonka heitän parvekkeelta) vai menenkö vessaan ja en polta. Hiton pienissä asioissa on isossa mittakaavassa aivan älytön merkitys ihan lähiympäristönkin kannalta. Juuri sillä sanoin ettei se ole nälässä valinta että huoraakko halvalla vai meneekö henki.

[Roope]

Hallituksen edustajat ovat hokeneet, että ilmastopolitiikan pitää olla "oikeudenmukaista" niin, että vähävaraisia ei panna maksamaan. Herää kysymys, että kuka sitten pannaan maksamaan ja vähentämään liikkumista ja kuluttamista, sillä joidenkin on niin tehtävä. Kun samaa "oikeudenmukaisuutta" ajetaan myös globaalilla tasolla, katse siirtyy luontevasti suomalaisen keskiluokan suuntaan.

Mistä puhumme, kun puhumme ilmasto-oikeudenmukaisuudesta?

Ilmastokriisi ei koettele ihmisiä tasaveroisesti. Ilmastonmuutoksen vaatimat välttämättömät toimet on tehtävä reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla, koska myös ne voivat aiheuttaa eriarvoisuutta.

Uutiset ilmastokriisistä vilisevät lukuja hiilidioksidista, metaanista, sulavien jäätiköiden pinta-aloista sekä valtamerten lämpötiloista. Mutta ilmastokriisissä on kyse myös ihmisistä ja heidän elinoloistaan. Silloin puhutaan ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, mikä tuo eettisen ja moraalisen ulottuvuuden ilmastokeskusteluun.

Ilmastonmuutoksesta kärsivät kaikkein eniten ne, jotka ovat heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa. He ovat yleensä kaikkein vähiten olleet ilmastonmuutosta aiheuttamassa. Tämä pätee niin valtioiden välillä kuin kunkin valtion sisällä yhteisöjen ja yksilöiden välillä.

Ilmastokriisin epäoikeudenmukaisuudesta globaalitasolla on puhuttu jo pitkään. Rikkaat teollisuusmaat ovat historiallisesti tuottaneet 80 prosenttia kasvihuonekaasujen päästöistä. Ne ovat nousseet vaurauteensa fossiilisilla polttoaineilla.

Oikeudenmukaisuus ei kuitenkaan toteudu siten, että kehitysmaat tekevät saman polttamalla holtittomasti öljyä, hiiltä ja kaasua. Sitä ei maapallo kestä.

YK:n arvion mukaan lämpötilan nousu kahdella asteella aiheuttaisi aliravitsemuksen uhan yli puolelle afrikkalaisista. Maapallon keskilämpötila on jo noussut noin asteella esiteolliseen aikaan verrattuna.

Ilmastonmuutos vaikuttaa maataloustuotantoon. Se aiheuttaa toisaalla kuivuutta ja toisaalla tulvia. Se levittää tartuntatauteja uusille alueille. Se lisää kilpailua maasta, vedestä ja muista resursseista, mikä lietsoo konflikteja. Satojen miljoonien ihmisten ennustetaan lähivuosikymmeninä joutuvan pakolaisiksi ilmastokriisin vuoksi.

[...]

Vastuunjaosta teollisuus- ja kehitysmaiden välillä kiistellään joka vuosi YK:n ilmastokokouksissa. Paitsi päästöjen leikkaamisesta, kyse on siitä, miten teollisuusmaat tukevat kehitysmaita väistämättömässä sopeutumisessa ilmastonmuutokseen.

[...]

Vastuunsa on valtioiden lisäksi monikansallisilla yhtiöillä.

Valtioiden välinen oikeudenmukaisuus on vain yksi ulottuvuus. Ilmastokriisi kohtelee eri tavalla eri ihmisiä riippuen varallisuudesta, iästä, sukupuolesta, etnisyydestä ja poliittisista vaikutusmahdollisuuksista.

Erityisen keskeinen on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, johon Greta Thunberg on kiinnittänyt ansiokkaasti huomiota.

[...]

Koska ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttää suuria muutoksia yhteiskunnissa, on ratkaisevaa siirtymän oikeudenmukaisuus. Kaikki joutuvat tekemään jotakin, mutta ei ole reilua sälyttää valtaosaa velvollisuuksista ja kustannuksista vähäosaisimmille. Kun hoidetaan ilmastokriisiä, on samalla pidettävä huoli ihmisoikeuksista ja lisättävä tasa-arvoa.

Ei voi toimia niin kuin pankkikriisissä, jossa omistajat pelastettiin, mutta tavalliset ihmiset kärsivät. Kun ilmastokriisin takia on pakko siirtyä uusiutuviin energialähteisiin, ei pääpaino voi olla fossiilienergiayhtiöiden eduissa, vaan niiden työntekijöiden eduissa.

Huonosti hoidettuna siirtymä tarkoittaisi sitä, että ilmastokriisin ratkaiseminen antaisi vain uuden rahastusmahdollisuuden yhtiöille.

Yhden esimerkin oikeudenmukaisuusongelmasta nostivat esiin Ranskan keltaliivien mielenosoitukset toissa syksynä. Dieselveron korotuksen – joka toki tehtiin ympäristösyiden lisäksi myös budjettisyistä – koettiin kohtelevan epäreilusti vähävaraisia suurten kaupunkien ulkopuolisessa Ranskassa, jossa auton käyttö on välttämätöntä ja monet ajavat vanhoilla dieselautoilla.

Ympäristönsuojelun vastustajien peruspalettiin kuuluu asettaa työpaikat ja suojelu vastakkain. Tällä on vahva demagoginen voima, kuten Donald Trump 2016 näytti ratsastaessaan kaivostyöläisten selässä presidentiksi.

Kansainvälinen ammattiyhdistysliike on määritellyt reilun siirtymän sellaiseksi, joka ei kasvata työttömyyttä, köyhyyttä, epätasa-arvoa ja yhteisöjen pirstoutumista.

Olennaista on myös se, että ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.

Kansan Uutiset 2.2.2020

Satojen miljoonien ihmisten ennustetaan lähivuosikymmeninä joutuvan pakolaisiksi ilmastokriisin vuoksi.

Ei ennusteta. Satojen miljoonien ihmisten ennustetaan muuttavan toiseen paikkaan viimeistään siinä vaiheessa, kun merivesi nousee kotiovelle, mutta suurin osa on muuttanut muista syistä jo ajat sitten, eikä kyseessä ole pakolaisuus kuin suhteellisen pienen joukon osalta (Kiribati ym.). Yhtäaikaisten "ilmastopakolaisten" määrä jää pieneksi verrattuna muuhun liikkuvuuteen tai oikeisiin pakolaisiin, kun muuttamaan joutuvien määrä vielä jakautuu monille vuosikymmenille. Esimerkiksi Afrikan väestöräjähdys tulee näkymään ja vaikuttamaan lähivuosikymmeninä aivan toisella tavalla.

EU, Suomi ja ilmasto-oikeudenmukaisuus

EU:n komissio julkisti tammikuun puolivälissä ensimmäisen suunnitelman siitä, miten lähivuosien ilmastotoimet rahoitetaan. Komission arvion mukaan siirtymää varten tarvitaan vähintään 260 miljardia euroa vuosittain.

Suunnitelman rahoitusohjelmassa aiotaan koota tuhat miljardia euroa yksityisiä ja julkisia sijoituksia kymmenen vuoden aikana.

Toinen osa on reilun siirtymän mekanismi, johon esitetään budjetoitavaksi 100 miljardia euroa budjettikaudelle 2021–2027. Valtaosa rahasta tulisi jo olemassa olevista rahoitusohjelmista sekä Euroopan investointipankin lainoista.

Varsinaista uutta rahaa olisi 7,5 miljardia euroa. Ympäristöjärjestöt pitävät summaa liian pienenä.

Reilun siirtymän rahan jakamiseen tulisi kriteerit, joissa otettaisiin huomioon muun muassa alueen riippuvuus fossiilisesta tuotannosta, työllisyys ja jäsenmaan elintaso.

Vasemmistoliiton europarlamentaarikon Silvia Modigin mukaan tärkeää on, ettei rahaa mene vääriin osoitteisiin. Kompensoitavien toimien on oltava aitoja ja vaikuttavia ilmastotekoja.

– Hyviä kohteita olisivat hiilestä toimeentulonsa saavien uudelleenkoulutus ja energiatehokkuuden parantaminen, mikä samalla laskisi asumiskustannuksia ja poistaisi energiaköyhyyttä. Hyödyllistä olisi myös tukea ilmastokestävien työpaikkojen luomista, esimerkiksi jonkin teollisen prosessin muuntamista kiertotalouden periaatteisiin nojaavaksi, sanoo Modig.

Suomessa hallitus valmistelee ilmastolain uudistamista. Siihen kirjataan hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Hallitus on määritellyt, että ilmastopolitiikassa on otettava huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansainvälinen kilpailukyky.

Hallitus kokoontuu helmikuun alussa kokoukseen, jossa vedetään linjoja ilmastotoimille.

Kansan Uutiset 2.2.2020

Vasemmistoliiton europarlamentaarikon Silvia Modigin mukaan tärkeää on, ettei rahaa mene vääriin osoitteisiin.

Eihän nyt EU-miljardit ikinä...

Laskun kuittaajan nimeämistä odottelen, mutta eipä sille juuri vaihtoehtoja ole.

[mannym]

Kuten kaikki tiedämme, niin ilmastonmuutostutkimuksella on rahoitus. Norjalaiset tutkivat sitä mihin raha oikein menee. https://sciencenorway.no/climate-climate-policy-research-politics/very-little-money-is-actually-spent-on-climate-research/1623882
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2214629619309119

Very little money is actually spent on climate research
Researchers have looked at where USD 1.3 trillion in research funding is spent across the globe. Less than 5 per cent of this money has gone to climate research. Studies that examine how society can cope with the climate of the future are given a very small share of this pot.

"The one-sided emphasis on the natural sciences leaves one wondering whether funding for climate research is managed by climate sceptics. It's as if they don't quite believe in climate change, so they keep trying to find out how it really works, rather than trying to work out how to stop it," researcher Indra Øverland said in a NUPI press release.

Eli Norjalaisten mielestä ongelma on että ilmastonmuutoksen tutkimiseen käytettyä rahaa, allokoidaan liikaa itse ilmastotieteeseen. Pyrkimykseen ymmärtää kuinka epälineaarinen kaoottinen ilmastojärjestelmämme toimii. Selvästi skeptikot järjestävät sitä rahoitusta, kun moiseen hukataan rahaa, eikä siihen että tutkittaisiin kuinka se saataisiin pysäytettyä.

Loppu onkin sitten social sciences lafkan ylistämistä.

[vastarannan kiiski]

Itse ajelen Neste my -polttoaineella, jolla jo vähennän tosi paljon henkilökohtaisia hiilidioksidipäästöjäni.

Se maksaa minulle ylimääräistä 200-300 euroa vuodessa.
En todellakaan joudu perikatoon tämän lisäkustannuksen takia.

Minulla on myös sähkösopimus jolla saan hiilidioksidipäästötöntä sähköä. En edes tiedä onko se kalliimpaa vai halvempaa, mutta joka tapauksessa vuosikustannus on pieni.

On paljon muitakin asioita jotka ovat lähes yhtä kustannustehokkaita.

Siis puhe ei ole siitä että autot kielletään ja teollisuus pysäytetään, vaan että tehdään nyt edes helpot ja halvat asiat ensin!

Jos joku laittaa kuukaudessa vapaaehtoiset 50 euroa baariin ja tupakkaan tai nuuskaan, mutta ei ole toista vapaaehtoista 50 euroa ympäristön suojeluun, no joo se on tietysti jokaisen oma asia mihin rahansa käyttää.

Ja olen samaa mieltä tuosta 5M väkimäärästä, että Uttar Pradeshin osavaltion asukas Intiassa tai Sichuanin provinssin asukas Kiinassa voi ajatella ihan samoin että kun tässä kaupungissa meitä on vain 5 miljoonaa, ei ole paskankaan väliä mitä me tehdään.
Naapurikaupungissa kun jo voi olla eri kieli ja uskonto, ei ne ole "meitä", saattaa olla paljon vähemmän yhteistä kuin vaikkapa suomalaisilla ja ruotsalaisilla.

Toisaalta taas jos puhutaan Kiinan 1300 miljoonasta tai Intian 1300 miljoonasta asukkaasta, pitäisi verrata Eurooppaan plus Pohjois-Amerikkaan plus Venäjään, 600 + 400 + 200 miljoonaa, jokaisella asukkaalla on noin 1 osuus miljardista mahdollisuus tehdä jotain.
Ja jokaisella 5M porukalla on noin 0.5% osuus miljardista.

[Roope]

Siis puhe ei ole siitä että autot kielletään ja teollisuus pysäytetään, vaan että tehdään nyt edes helpot ja halvat asiat ensin!

Hallituksen tavoitteen toteuttamiseen ei riitä helpot ja halvat asiat (joita et muuten luettele), vaan tarvitaan järeitä keinoja liikkumisen ja kulutuksen vähentämiseen sekä todella kalliita investointeja.

Hallituksen tähänastisista puheista päätellen keinot ovat lisäksi ilmastotoimiksikin tehotonta puuhastelua kuten ns. tunnin junat (noin 7-8 miljardia euroa).

Jos joku laittaa kuukaudessa vapaaehtoiset 50 euroa baariin ja tupakkaan tai nuuskaan, mutta ei ole toista vapaaehtoista 50 euroa ympäristön suojeluun, no joo se on tietysti jokaisen oma asia mihin rahansa käyttää.

Hieno juttu jos laittaa, mutta tämä jää globaalissa skaalassa väistämättä pienen porukan (muutama prosentti valkoisesta keskiluokasta) puuhasteluksi, eikä vaikutusta huomaa muualta kuin somepäivityksistä. Yhtä lailla pakottaminen ja verottaminen ilmastonmuutoksesta syyllistämällä kohdistuu vain lähinnä eurooppalaisiin.

Ja olen samaa mieltä tuosta 5M väkimäärästä, että Uttar Pradeshin osavaltion asukas Intiassa tai Sichuanin provinssin asukas Kiinassa voi ajatella ihan samoin että kun tässä kaupungissa meitä on vain 5 miljoonaa, ei ole paskankaan väliä mitä me tehdään.
Naapurikaupungissa kun jo voi olla eri kieli ja uskonto, ei ne ole "meitä", saattaa olla paljon vähemmän yhteistä kuin vaikkapa suomalaisilla ja ruotsalaisilla.

Sillä, mitä Intiassa tai Kiinassa ajatellaan tai tehdään, ei ole käytännössä mitään yhteyttä siihen, mitä Suomessa ajatellaan tai tehdään. Voi tulla joillekin yllätyksenä, mutta eurooppalaisen kulttuuripiirin ulkopuolella ei ole vallassa samanlaista kollektiivisen syyllisyyden kulttia tai ainakaan sitä levittäviä päättäjiä, eikä meidän kulttimme ole leviämässä muualle, kunhan me täällä vain tarpeeksi moraalisäteilemme.

Ei niin, etteikö olisi ankarasti yritetty. Sama on nähty historiassa muun muassa eurooppalaisen pakolaispolitiikan kanssa. Sen sijaan, että muut maat olisivat omaksuneet eurooppalaiset käytännöt ja periaatteet, muiden maanosien ihmiset ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen ja rynnineet miljoonittain Eurooppaan.

Toisaalta taas jos puhutaan Kiinan 1300 miljoonasta tai Intian 1300 miljoonasta asukkaasta, pitäisi verrata Eurooppaan plus Pohjois-Amerikkaan plus Venäjään, 600 + 400 + 200 miljoonaa, jokaisella asukkaalla on noin 1 osuus miljardista mahdollisuus tehdä jotain.
Ja jokaisella 5M porukalla on noin 0.5% osus miljardista.

Yrität kai vakuuttaa itsellesi jotakin, mutta noiden lukujen kääntely ei muuta mitään. Vaikka 5 tai 500 miljoonaakin kiinalaista päättäisi "tehdä jotain", se ei muuta kehitystä vielä mitenkään, koska se tekeminen rajoittuu kulutusvalintapuuhasteluksi vaikkapa sitten polttoaineen suhteen.

Kehityksen nopeaksi muuttamiseksi tarvitaan välttämättä globaalia pakkoa, enkä ainakaan minä halua nähdä maailmaa, jossa nykyiselle eliitille annettaisiin ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä absoluuttinen valta. Mieluummin sopeutuminen hitaaseen ilmastonmuutokseen kuin nopea ja väkivaltainen yhteiskunnan romahtaminen mielipuolipolitiikan seurauksena.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Toisekseen, jos otetaan mikä tahansa 5M ihmisen populaatio, niin sen osuus maapallon päästöistä tosiaan on äärimmäisen pieni. Ehkä Kiinassa ja Intiassa kannattaisi puhua maakunnista tai kaupunginosista, niin sielläkään millään ei ole mitään merkitystä- kuten ei Suomellakaan.

Hyvesignaloinnilla, teki sen Suomi tai Intian kaupunginosa, ei todellakaan ole mitään merkitystä.  Ainoa tapa saada todellisia vähennyksiä aikaan on, että kaikki merkittävät hiilidioksidin tuottajat vähentäisivät yhteistuumin sen tuottamista.

Tämä on siis minun näkemykseni.  Kerropa itse, mitä konkreettista hyötyä on kenellekään olla hiilidioksidin vähentäjien eturintamassa, vieläpä vapaaehtoisesti.  Se, että uuden tekniikan ensimmäiset käyttäjät saisivat jotain pysyvää teknologista etumatkaa, on naivia toivejattelua.  Ennemminkin he maksavat tuotekehityksestä ja lastentautien karsimisesta, josta muut myöhemmin valmiiseen pöytään tulevat välttyvät.   

Kyllä teknologian kehittämisessä kannattaa olla eturintamassa sillä ne maat omistavat patentit ja oikeudet uusiin teknologioihin. Suomi vaan ei juurikaan kehitä mitään uutta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Yhtä saavutettua kilowattituntia kohti tulee CO2-päästöjä piipun päästä mitattuna puun poltosta 395 grammaa, turpeen poltosta 379 g ja kivihiilestä 336 g. Poliitikot ovat kuitenkin päättäneet, että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa.

Jos aivan kaikki energiankäyttö Suomessa lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden tuhannesosan. Jos pelkkä turpeenpoltto lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden kymmenestuhannesosan. Suomen poliitikot ovat idiootteja.

Ekaksi; Ketkä politikot Suomessa ovat sanoneet että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa?

Toisekseen, jos otetaan mikä tahansa 5M ihmisen populaatio, niin sen osuus maapallon päästöistä tosiaan on äärimmäisen pieni. Ehkä Kiinassa ja Intiassa kannattaisi puhua maakunnista tai kaupunginosista, niin sielläkään millään ei ole mitään merkitystä- kuten ei Suomellakaan.

Hohoijaa mitä sontaa
On totta että mikä tahansa 5 milj, poputtatio ei vaikuta mitään, mutta yhtä totta on sekin että jos tämä 5 mil populaatio on jo nyt top 10 sijalla niin kohtuutonta vaatia enempää varsinkin kun se teollisuus karkaa sinne missä edes näin hyvin ei toimita. Jos Suomen metsien hiilinielut otettaisiin laskuihin mukaan  niin olisimme jo nyt liki hiilineutraaleja.
Se että me tuhoaisimme hyvinvoinnin ei hyödytä ketään, mutta jos olisimme esimerkiksi numero 1 ydinvoiman hyödyntämisessä voisi olla hyvä esimerkki.