Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Nuiva kansalainen]

^Veikkaan, että lisääntyvät metaanipäästöt selittyvät vihervasemmiston aivopieruilla.

[mannym]

...

Mites metaanipäästöjen raju (?) lisääntyminen, onko syytä huoleen?

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006125897.html

Tjaa.

Kaikkiaan ilmakehän metaanipitoisuus on noin kolminkertaistunut esiteollisilta ajoilta.

Esiteollinen aika loppuu 1800 luvun alkuun. Jolloin sen pitoisuus ilmakehässä oli noin 1600ppb. No jääkairauksista on esitetty että silloin joskus sen pitoisuus olisi ollut 700ppb. Tosin jääkairauksien mukaan viimeisten 100 vuotta sitten metaanipitoisuus olisi ollut noin 800ppb. Jääkairauksissa on perustavanlaatuinen ongelma, se että niihin ei kerry laboratorio tasoista tilannekuvaa ilmakehästä, jään kompressio ajan kanssa tuhoaa ne kuplat mitä jäässä on.

Mutta katsotaan. Ilmakehän pitoisuuden sanotaan olleen esiteollisella ajalla noin 700ppb ja se on nyt noin 1900ppb. Se tarkoittaa että esiteollisella ajalla, ilmakehän kaasuista 0.00007% oli metaania. Nyt se luku on noin 0.00019%.

Koska aikaisemmin ennusteet lämpötiloista menivät pieleen, hiilidioksidirummutus on osoittautunut kehnoksi. Aika rummuttaa taas metaania joka tulee ja tappaa kaikki.

Tuota tuota, tylsästi lueskelin läpi tuon uutisen ja kappas, minulta löytyy ilmakehän pitoisuudet, mutta Hesarilla ei ole. No jaa, journalismin taso on taattu.

[Maastamuuttaja]

Hiilijalanjälkinormiston selkeyttämiseksi ehdotan paljasjalkaisen Al Taeen koekävelyä hiilinuotiolla. Tulosmittarien relevanttiuden valvojina Antti Rinne ja Suomen imaamineuvoston edustaja.

[akez]

...

Mites metaanipäästöjen raju (?) lisääntyminen, onko syytä huoleen?

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006125897.html

Vuonna 0 (meidän ajanlaskuamme) kiinalaisia oli jotakin 57 miljoonaa. Paljonkohan toimittaja arvelee näitä olevan nyt?

Metaanin sanotaan taas olevan pahin kasvihuonepäästöistä ja jokainen ihminen kuulemma laskettelee sitä ilmaan vuorokaudessa puolen litran verran. Lienee helppo siten oivaltaa, kuka sen ilmaston tuhosi.

[akez]

Hesari tutkijoineen näyttää taas kerran olevan aivan kuutamolla metaanin suhteen.

Metaanin määrä ilmakehässä lisääntyy nopeasti, eikä kukaan tiedä miksi

(...)
Metaania vuotaa ensinnäkin fossiilisten polttoaineiden tuotannosta: maakaasukentiltä ja esimerkiksi liuskeöljyn ja liuskekaasun vesisärötyksestä. Toisekseen metaania syntyy karjataloudessa lehmien ruoansulatuksessa – lehmien pierut lämmittävät ilmastoa. Ja karjaa on valtavasti. Jopa 60 prosenttia kaikista maapallon nisäkkäistä, massassa mitattuna, on meidän karjaamme, enimmäkseen nautoja ja sikoja.
(...)

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006125897.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=fb814fd7b40f7c4192efcc97398c08f2

Mites vihreät, jos nyt korkkikampanja papua-uusguinealaisten "pitkiksi sioiksi" nimeämille kaksijalkaisille maailman pelastamiseksi?

[valkobandiitti]

Onkohan Gretan veli? Kovin on samanlainen tuijotus ja muutenkin samannäköinen. Lieneekö Gretakin syntynyt kello 6 aamulla 6 kuukauden 6 päivänä?

https://images.app.goo.gl/Y2DawMVKNgJgPSGM9

[Nikolas]

Onkohan Gretan veli?

Lieneekö Harvey Spencer Stephens, joka syntyi 9 kuukautta Black Sabbathin ensimmäisen albumin julkaisun jälkeen. Tietenkin sattumaa.

[Don Nachos]

Käyttääkö joku vielä hehkulamppuja?
Eräs puupää avautui Hesarissa kuinka paljon parempia hehkulaput ovat ympäristölle kuin energiasäästölamput.

En tiedä mikä lasketaan energiansäästölampuksi, mutta ainakin meillä on kaikki lamput vaihtunut LED lamppuihin. Ne on kaikin tavoin parempia: Enemmän valoa vähemmällä sähkönkulutuksella, huomattavasti laajempi värivalikoima ja tuntuvat kestävän lähes ikuisesti. Ei voisi vähempää olla hehkulamppua ikävä.

[mannym]

Käyttääkö joku vielä hehkulamppuja?
Eräs puupää avautui Hesarissa kuinka paljon parempia hehkulaput ovat ympäristölle kuin energiasäästölamput.

En tiedä mikä lasketaan energiansäästölampuksi, mutta ainakin meillä on kaikki lamput vaihtunut LED lamppuihin. Ne on kaikin tavoin parempia: Enemmän valoa vähemmällä sähkönkulutuksella, huomattavasti laajempi värivalikoima ja tuntuvat kestävän lähes ikuisesti. Ei voisi vähempää olla hehkulamppua ikävä.

Onhan noita hehkulamppuja varastossa vaikka kuinka. Kyllä niille paikkansa on.

Led valoja ei lasketa energiansäästölampuiksi. Energiansäästölamput ovat pienloistelamppuja. Jotka sisältävät mm elohopeaa, ollen käytöstä poistettaessa ongelmajätettä. Mitä hehkulamput eivät ole.

Sinällään lainsäädäntö millä hehkulamput kiellettiin olikin täysi susi jo ilmestyessään sillä vain muutama vuosi myöhemmin led tekniikka ilmestyi suuremmin markkinoille.

Se puupää joka avautui hesarissa energiansäästölamppujen ympäristölle suuremmista haitoista kuin mitä hehkulamput aiheuttavat. On täysin oikeassa.

[Nikolas]

Käyttääkö joku vielä hehkulamppuja?

Löylyhuoneessa, uunissa ja muissa erityisen lämpimissä paikoissa hehkulamppu on lyömätön.

[Faidros.]

Käyttääkö joku vielä hehkulamppuja?
Eräs puupää avautui Hesarissa kuinka paljon parempia hehkulaput ovat ympäristölle kuin energiasäästölamput.

Eräs puupää väittää tässä, että hehkulankalamput olisi Suomessa ongelma. Hehkulamput ovat siksi ongelma, kun ne luovuttavat myös  lämpöenergiaa.  Suomessa, missä lämmitetään paljon, lämpöenergia hyvinkin tarpeellista. Hehkulamppujen paistattaminen valoisaan aikaan on perseestä, mutta kuka niitä valoisina öinä pitää Suomessa päällä?
105 vuotta on yhtäjaksoisesti palanut hehkulamppu.  Jos se/smanlaiset paistaisi aina vaan, niin lampputeollisuus olisi nollassa ja sähköteollisuus kunniassaan.

Jaaniin linkki.
www.guinnessworldrecords.com/world-records/longest-burning-light-bulb

[Don Nachos]

Se puupää joka avautui hesarissa energiansäästölamppujen ympäristölle suuremmista haitoista kuin mitä hehkulamput aiheuttavat. On täysin oikeassa.

Samalla tavalla olisin oikeassa jos julistaisin höyryjunaa enemmän höyryttäväksi kuin sähköjunaa. Energiasäästölamppu juna meni jo. Nyt käytetään LED lamppuja.

Löylyhuoneessa, uunissa ja muissa erityisen lämpimissä paikoissa hehkulamppu on lyömätön.

Meillä löylyssä on lediä. Ei tarvitse vaihtaa varmaan mun elinaikana.

Hehkulampuille on paikkansa mm. valoteoksissa. Ja pitkissä valoroikissa. Tosin äärettömän epäkäytännöllisiä siinä käytössä, mutta mukavampia kuin Ledit jos toimii. Arkikäytössä en keksi käyttöä.

Hehkulampun ongelma kotikäyössä on ettei siitä saa riittävän valkoista valoa. Se on joko kusenkeltainen tai hieman vaaleampi.

[mannym]

Se puupää joka avautui hesarissa energiansäästölamppujen ympäristölle suuremmista haitoista kuin mitä hehkulamput aiheuttavat. On täysin oikeassa.

Samalla tavalla olisin oikeassa jos julistaisin höyryjunaa enemmän höyryttäväksi kuin sähköjunaa. Energiasäästölamppu juna meni jo. Nyt käytetään LED lamppuja.

Joo ei, noin se ei toimi. Höyryjuna kyllä höyryttää enemmän kuin sähköjuna, mutta höyryjunan polttoaineen hyötysuhde häviää sähköjunalle. Joten sikäli se ei toimi. Hehkulamput häviävät kyllä selvästi led tekniikalle, no se on sillä lailla että yli 100 vuotta vanha tekniikka sietääkin hävitä uudelle. Tai no jos uskoo mitä Teslalamppuja tai finally light bulbin valmistajat sanovat, niin peli ei vielä ole niin selvä.

Energiansäästölamput kuitenkin ovat ympäristölle haitallisempia kuin perinteiset hehkulamput. Se puupää on vieläkin oikeassa.

[ämpee]

Enemmän valoa vähemmällä sähkönkulutuksella, huomattavasti laajempi värivalikoima ja tuntuvat kestävän lähes ikuisesti.

Kun LED-lamppujen historia on niinkin lyhyt mitä on, niin toisilla näyttää tuo lähes ikuinen varsin rajalliselta ajalta.
LED-uunilamppuakin joudumme vielä tovin odottelemaan kun niiden lämmönkeston kanssa on ongelmia, joka esimerkiksi saunakäytössä voi tuoda eteen "lähes ikuisuus"-yllätyksen.

[ämpee]

Energiansäästölamput kuitenkin ovat ympäristölle haitallisempia kuin perinteiset hehkulamput. Se puupää on vieläkin oikeassa.

Taitaa myös olla niin, että LED lamppujen valmistaminen on ympäristölle haitallisempaa kuin hehkulamppujen valmistaminen, ja riittääkö käytössä saatu ympäristöhyöty kokonaishaitattomuuden saavuttamiseen LED-joukkueelle, on mielestäni varsin avoin kysymys.

[mannym]

Energiansäästölamput kuitenkin ovat ympäristölle haitallisempia kuin perinteiset hehkulamput. Se puupää on vieläkin oikeassa.

Taitaa myös olla niin, että LED lamppujen valmistaminen on ympäristölle haitallisempaa kuin hehkulamppujen valmistaminen, ja riittääkö käytössä saatu ympäristöhyöty kokonaishaitattomuuden saavuttamiseen LED-joukkueelle, on mielestäni varsin avoin kysymys.

Se on se kokonaiskysymys vielä ratkaisematta. Ledien valmistus tehostuu jatkuvasti, se on vain hyvä asia, kuten kaikki tehostuminen ja hukan aiheuttaminen. Sähköautot kun vielä saisi kokemaan saman.

[Nikolas]

Löylyhuoneessa, uunissa ja muissa erityisen lämpimissä paikoissa hehkulamppu on lyömätön.

Meillä löylyssä on lediä. Ei tarvitse vaihtaa varmaan mun elinaikana.

Laita hehkulamppu ja sille halpa valonsäädin tai jännitettä laskeva muuntaja ja käytät sitä hehkulamppua hieman normaalia himmeämpänä niin se hehkulamppu sinnikkäästi kestää vaan. Hehkulampun hukkateho menee löylyhuoneen lämmittämiseen eli huonosta hyötysuhteesta ei ole haittaa.

[Ajattelija2008]

Minun kerrostalossa talvella lämpötila pidetään liian alhaalla, koska asukkaat antavat lämmön mieluummin mennä Suomenlahden kaloille kuin maksavat Helsingin kaupungin myymästä ylihinnoitellusta kaukolämmöstä.

Tässä on hyvä esimerkki pähkähullusta energiansäästöstä. Kaloilla on lämmintä, kun ihmiset palelevat. Kaupungin pitäisi myydä lämpöä kohtuuhintaan ja kerätä piiloveronsa muulla tavalla.

Käytän hehkulamppuja pienimuotoiseen lämmitykseen talvella. Niissä on himmennys. Alijännitteellä ne saattavat kestää hyvin kauan.

[Golimar]

[tweet]1134428563065724929[/tweet]

[artti]

Katsotaan vaikkapa Maunderin auringonpilkkuminimi, joka oli 1645–1715, joka huipentui katovuosiksi, joka oli 1695–1697.
Kun auringonpilkkuminimi venyy pitkäksi niin on hyvä asia, että planeetan ilmakehässä on paljon hiilidioksidia.

https://www.swpc.noaa.gov/products/solar-cycle-progression

[Totti]

Taitaa myös olla niin, että LED lamppujen valmistaminen on ympäristölle haitallisempaa kuin hehkulamppujen valmistaminen, ja riittääkö käytössä saatu ympäristöhyöty kokonaishaitattomuuden saavuttamiseen LED-joukkueelle, on mielestäni varsin avoin kysymys.

Epäilen väitettä että LEDien valmistaminen olisi erityisen ympäristöhaitallista.

LEDit ovat puolijohdekomponentteja, jotka valmistetaan suljetussa prosessissa. Valmistuksessa toki käytetään myrkyllisiä ainesosia (kuten esim. arseenia, arsenikin esiaste), mutta määrät "lamppua" kohden ovat hyvin pienet eikä näitä myrkkyjä suinkaan päästetä taivaan tuulin prosessin aikana tai sen jälkeen.

Itse LEDissä on periaatteessa näitä myrkyllisiä aineita kuten arseenia, mutta ne on lukittu sisään itse pohjamateriaaliin, joka yleensä on galliumia, ei-myrkyllinen metalli. Määrät ovat mikroskooppisen pienet ja esim. LEDin syöminen ei aiheuta myrkytystä. Monessa arkipäiväisestä ruoasta kuten pellavansiemenistä saa enemmän arsenikkia kun LEDissä.

LEDien valmistus on myös luonteeltaan massiivista massavalmistusta, jossa yhdestä satsista saadaan jopa satojatuhansia LEDejä. Vaikka prosessi kuluttaa kohtalaisen paljon energiaa, määrä LED lamppua kohden on pieni.

Sähkönkulutukseltaan LEDi on tietysti tehokkainta mitä tällä hetkellä on olemassa ja alentaa siten valaistuksen kulutuksen merkittävästi.

LEDin suurin etu on kuitenkin sen hyvin laaja sovellettavuus. Sillä pystyy tekemään valaistusratkaisuja, jota ei millään muulla tekniikalla voi tehdä ja valaistusta voi tuoda paikkoihin, missä sitä ei aikaisemmin ollut. Tämä on ehkä suurin syy miksi LEDi on tullut jäädäkseen eikä paluuta vanhempaan tekniikkaan ole.

[Ajattelija2008]

Natriumlampun hyötysuhde on jopa 50 %, eli parempi kuin LEDin 20 %. Aikaisemmin näitä keltaisia lamppuja näki tievalaistuksessa, mutta niistä on kai luovuttu? Ihmiset eivät pidä yksivärisestä keltaisesta valosta. Vanhan hehkulampun hyötysuhde on 2 %. Auringon hyötysuhde on 45 %.

Halogeenin, hehkulampun, kynttilän ja auringon spektri on jatkuva, minkä takia ihmisen silmä näkee värit paremmin. LED ja loisteputki tekevät viivaspektriä. Minun oma vaikutelma on, että LED ja loisteputki tekevät valjua valoa. Halogeenia pidetään laadukkaimpana sisävalona auringon jälkeen.

Optimaalinen lamppu olisi jatkuvalla spektrillä ja 100 % hyötysuhteella. Ehkä sellainen vielä onnistuu.

[Velmu]

Poliitikot vannovat päästöttömän energian nimeen. Kaikesta Suomessa käytetystä energiasta tuodaan ulkomailta 70 %, eli ainoastaan 30 % on kotimaista ja kotimaisesta energiasta turpeella tuotetaan parikymmentä prosenttia. Jos turvetuotantokin lopetetaan, olisi hauska tietää poliitikkojen suunnitelmat siitä millä rakennuksia lämmitetään ja sähköä tuotetaan ja miten Suomi aikoo valvoa, että ulkomailta ostettu energia on päästötöntä?

[Roope]

Vihreä Lanka: Miksi talouskriisi ei ole hysteriaa, mutta ilmastokriisi on? 31.5.2019

Kysyy Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen, joka oman kertomansa mukaan käy ilmastohysteriansa vuoksi terapeutilla.

ILMASTOKRIISI, HÄTÄTILA, romahdus ja kuumeneminen. Niitä sanoja englantilainen laatulehti Guardian käyttää nykyään säyseämpien ilmastonmuutoksen ja lämpenemisen sijaan.

"Haluamme varmistaa, että olemme tieteellisesti täsmällisiä, kun kerromme lukijoille tästä erittäin tärkeästä aiheesta", Guardianin päätoimittaja Katharine Viner perustelee.

Lehti perustelee, että tutkijat ja järjestöt, kuten YK, käyttävät nykyään voimakkaampia sanoja tilanteen kuvaamiseksi. Iso-Britannian parlamentti julisti tässä kuussa ilmastohätätilan.

Suomessa äänenpainot ovat olleet maltillisia, mutta täälläkin jokin on muuttumassa.

Ensimmäisenä linjaansa muutti Apu-lehti. Se ilmoitti tällä viikolla alkavansa käyttää ilmastokriisi sanaa.

Helsingin Sanomien arkiston perusteella ilmastokriisi-sanaa on käytetty säästeliäästi. Hiukan useammin sana näyttäisi toistuneen vuosina 2008–2009, jolloin elettiin edellistä ilmastonosteen aikaa. Al Goren Epämiellyttävä totuus -elokuva oli herättänyt ihmiset. Kööpenhaminan ilmastokokoukselta odotettiin paljon.

Al Gore on vitsi. Epämiellyttävä totuus -elokuva oli samanlainen vitsi kuin Roland Emmerichin (Independence Day, Godzilla) naurettava eksploitaatioelokuva The Day After Tomorrow, johon muuten ilmastonmuutoksesta vouhottava Satu Hassi jakoi vapaalippuja.

Psykologian tutkijan Kirsti M. Jylhän mukaan on tavallista, että valtavirrasta poikkeavasti ajattelevien argumentit leimataan tunnepitoisiksi ja ryhmäpaineen muokkaamiksi.

Niinpä vaatimukset nopeista ilmastoinvestoinneista ja radikaalit kriisitoimet voidaan keskustelussa yhä kuitata hätiköimisenä, vouhotuksena ja hysteriana.

Pankkien pelastamiseen suunnattuja kriisipaketteja eivät kriitikotkaan kutsuneet vouhotukseksi.

Kukaan ei ole koskaan edes yrittänyt perustella, millä tavalla ilmastonmuutos olisi suomalaisille suurempi kriisi kuin vaikkapa haittamaahanmuutto.

[Totti]

Natriumlampun hyötysuhde on jopa 50 %, eli parempi kuin LEDin 20 %.

LEDin hyötysuhde on 30-40%: https://lamphq.com/led-energy-efficiency/
Elektroniikka alentaa tätä jonkin verran, mutta hyötysuhde on nousussa koska sekä itse LEDiä, että ohjauselektroniikkaa optimoidaan jatkuvasti.

Ohjauselektroniikka on turha jos syöttöjännite olisi LEDille sopivaa tasoa. Nykyiset 240 V vaihdevirtasysteemit edellyttävät kuitenkin elektroniikkaa väliin koska LEDi ei kestä näin korkeita jännitteitä.

Joka tapauksessa natriumlamppu on täysin epärealistinen valolähde massakäytössä. Se on kallis ja vähintään yhtä iso kun hehkulamppu, joten se ei ainakaan sovi modernin kodin yleisvalaistukseen. Se sisältää myös elohopeaa ja on sen myötä ongelmajätettä. Natriumlamppu on tämän takia rajattujen käyttösovellusten valaistus eikä mikään yleisratkaisu.

[Ajattelija2008]

As has been pointed out elsewhere, a trend line fit to the number of strong to violent U.S. tornadoes has gone down from 60 in 1954 to 30 in 2018. In other words, the number of most damaging tornadoes has, on average, been cut in half since U.S. statistics started to be compiled:

http://www.drroyspencer.com/2019/05/recent-tornadoes-are-due-to-unusually-cold-weather/
Hyviä uutisia: ilmastonmuutos tai jokin muu syy on vähentänyt tuhoisia tornadoja jopa 40 %. Tästä varmaan valemedia tekee isot otsikot? Ai ei - miksi ei?

[Roope]

Antti Vihma varoittaa Ulkopolitiikka-lehdessä vallitsevan ilmastonmuutosnarratiivin järjellä, tutkimuksilla ja näytöllä haastavasta vastatiedosta.

Essee: Ilmastosopimusta kampittavat nyt vastatietoa jakavat populistit

[...]

Oikeistopopulismin suhde ilmastonmuutokseen ei ole kiveen hakattu, mutta yleensä liikkeet vastustavat tiukasti ilmastopoliittisia toimia. Ilmastopolitiikan vastustaminen on tapa erottautua vanhasta eliitistä ja sen konsensuksesta, rikkoa koettuja tabuja ja luoda vastakkainasettelua.

Oikeistopopulistit perustelevat ilmasto­politiikan vastustamista tyypillisesti sosiaalisella oikeudenmukaisuudella ja työllisyydellä. Ilmastonmuutos leimataan eliitin huoleksi ja ilmastotoimet kehystetään kalliiksi puuhasteluksi, jossa naiivi eliitti antaa kilpailuedun ulkomaalaisille, useimmiten ovelille kiinalaisille. Tässä kuvassa kansainväliset sopimukset on solmittu kansan etua vastaan.

[...]

Populistien ilmastoviesti saattaa osoittautua toimivaksi. Analyysit Trumpin kampanjasta, brexit-keskustelusta tai yleisemmin totuudenjälkeisestä ajasta korostavat valeuutisten ja valemedioiden merkitystä – viestintäympäristön muutosta, jonka ansiosta hurjat salaliittoteoriat ja valheet leviävät laajalle.

Hillitön fake news Hillary Clintonista myymässä aseita Isisille ei kuitenkaan kuvaa koko murrosta. Nykyaikaisen populistiliikkeen strategiana on tuottaa ja hyödyntää vastatietoa, joka pintapuolisesti arvostaa järkeä, tutkimusta ja näyttöä. Vastatieto haastaa vanhat tiedon auktoriteetit kuten tutkimuslaitokset, viranomaiset ja valtamedian. Se paljastaa totuuden, jota eliitti piilottelee ja jota poliittisessa julkisuudessa »ei saisi sanoa».

Sosiologi Tuukka Ylä-Anttila on tutkinut vastatiedon tuotannon muotoja Suomessa. Populismin tutkimuksessa on pitkään korostettu hieman vanhahtavasti sitä, miten populisti väheksyy vieraantunutta asiantuntijatietoa ja painottaa »tervettä järkeä», kansan läheisyyttä arkiseen kokemukseen ja todelliseen elämään. Eräs kotimaisen populismin klassinen lentävä lause, "kyllä kansa tietää", viittaa vaalituloksen kunnioittamisen lisäksi juuri tähän.

Nykyaikaisen populismin suhde tietoon ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, eikä populisti asemoidu kategorisesti tietoa tai asiantuntijuutta vastaan, myyttisen arkijärjen puolesta. Populistinen viestintä saattaa käyttää varsin tieteellistä kieltä tai esittää popularisoivansa ja tulkitsevansa tiedettä. Vastatieto kääntää asetelman päälaelleen: se haastaa eliitin ja valtamedian esittämällä ne »totuudenjälkeisinä» toimijoina, tietoisesti valeuutisia julkaisevana klikkinä.

Ilmastonmuutosta koskeva vastatieto nousi Suomessa uutisaiheeksi keväällä 2019, kun toimittaja Matti Virtanen julkaisi kirjan Ilmastopaniikki: Hoito-opas. Näennäisesti kirja arvostaa tiedettä, mutta esittää samalla salaliittotulkinnan ilmastotieteestä. Virtasen haastateltavilta opimme, että »vertaisarvioinnin sijasta kyse on usein kaveriarvioinnista», ilmastomallinnus »muistuttaa tietokonepelejä», ilmastotiede »on tunnettu hyvin valikoivasta aineiston käytöstä» ja tutkijat »ovat sopeutuneet tilanteeseen, jossa Ilmatieteen laitos ohjaa miten asiasta pitää ajatella ja kirjoittaa».

Vastatieto sopii populistiseen kehykseen, koska se usein toimii salaliiton logiikalla ja näyttää, miten korruptoitunut eliitti (tiedeyhteisö) johtaa tavallista ihmistä (kansaa) harhaan. Mukana on myös pelastuksen sanoma: kuka tahansa sinnikäs ja älykäs henkilö voi nähdä eliitin sumutuksen läpi vastatiedon avulla.

[...]

Pariisin sopimus on historiallinen saavutus. Se on kompromissiratkaisu kahteen suureen kysymykseen, jotka ovat vaivanneet YK:n alaisia ympäristöneuvotteluja vuoden 1992 Rion kokouksesta asti. Ensimmäinen näistä liittyi sopimuksen arkkitehtuuriin: kuinka paljon päätösvaltaa siirretään osaksi kansainvälistä sopimusjärjestelmää ja kuinka paljon pidetään kansallisissa käsissä?

Toinen kysymys koski globaalia taakanjakoa ja oikeudenmukaisuutta: miten järjestetään kehitysmaiden ja teollisuusmaiden jakolinja ja eriävät velvoitteet? Teemat olivat vuosien saatossa kietoutuneet toisiinsa monimutkaisen solmun tavoin. Pariisin sopimus luo tasapainon joustavuuden ja velvoitteiden kesken sekä purkaa lukkiutuneen asetelman globaalin etelän ja pohjoisen välillä.

Kansallisen suvereniteetin kunnioittamisesta ja joustavuudesta ei kuitenkaan ole apua oikeistopopulismin noustessa. Etelän ja pohjoisen välinen kompromissi on itse asiassa kuin tehty populistisen kampanjan materiaaliksi: eliitti on myynyt kansan edun halvalla ja hyödyt valuvat vaurastuvalle Kiinalle, jonka uhka kasvaa entisestään.

Ilmastotieteen kiistäminen on huomattavasti presidentti Trumpia laajempi ilmiö. Oikeistopopulistit kampanjoivat myös Euroopassa ilmastopolitiikkaa ja energiantuotannon muutokseen tähtääviä toimia vastaan. Työkalupakista löytyy valeuutisia, mutta myös huolellisesti tuotettua vastatietoa, joka haastaa tiedon vanhat auktoriteetit.

[...]

Yhtä ilmeistä on, että oikeistopopulismin nousu sekä informaatioympäristön murros vaikeuttavat tavoitteellista ja tehokasta ilmastopolitiikkaa, kansallisten tavoitteiden asteittaista nostamista. Maapallon lämpenemistä on entistä vaikeampaa rajoittaa puolentoista asteen lähettyville. Sen tuolla puolen ilmastonmuutos muuttuu tiedeyhteisön mukaan vaaralliseksi ja arvaamattomaksi. 

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Globaalin turvallisuuden ohjelmassa.

Ulkopolitiikka 24.5.2019

Ilmastonmuutos leimataan eliitin huoleksi ja ilmastotoimet kehystetään kalliiksi puuhasteluksi, jossa naiivi eliitti antaa kilpailuedun ulkomaalaisille, useimmiten ovelille kiinalaisille.

Eipä ole kukaan perustellut, miksi kyse ei olisi kilpailuedun antamisesta etenkin juuri kiinalaisille. Suomen ja Euroopan muita maita tiukempien tavoitteiden puolustelu suomalaisten ja eurooppalaisten ilmastoteknologiayritysten kilpailuedulla ja sitä kautta saatavalla verotulojen kasvulla kolisee onttouttaan, kun sähköbussit ostetaan Kiinasta.

[Golimar]

.....................15.6.2010 klo 18:17

Sadan viime vuoden aikana tapahtunut ilmaston lämpeneminen johtuu tutkijoiden mukaan luontaisesta muutoksesta, koska tuorein kylmä kausi päättyi 1800-luvun lopulla.

Rovaniemen Lordinaukiolle kokoontuneet metsäntutkijat ilmoittivat kautta linjan ovat samaa mieltä siitä, että maapallon ilmaston lämpötila on vaihdellut rajulla, mutta säännöllisellä syklillä 800 000 vuoden aikana. Kylmät ja lämpimät jaksot ovat seuranneet toisiaan sadantuhannen vuoden välein.

Viimeisin lämpeneminen alkoi 18 000 vuotta ennen ajanlaskua. Ns. pieni jääkausi kesti 1400-luvulta aina 1900-luvun alkuun. Metlan tutkimusprofessorin Kari Mielikäisen mukaan tämä selittää, miksi maapallon lämpötila on sadassa vuodessa noussut yhden asteen.

- Jos 1800-luvun lopulla vielä vaikuttaneesta pikkujääkaudesta vedetään suora viiva 1990-luvun lämpimimpiin vuosiin, käyrä nousee yhden asteen. Mitään selvää lämpenemistä ei täällä toistaiseksi ole näkyvissä, Mielikäinen sanoo.

Eri puolilta Lappia sadoista eri kohteista otetut männyn vuosirengasmittaukset eli lustotutkimukset osoittavat, että lämpimien jaksojen aikana tunturit ovat olleet havupuiden peitossa.....................

- Sanoisin poliitikoille, että pitäisi olla aika tarkka siinä, lähteekö jonkin ilmastokehityksen mukaan toimimaan. Minun mielestäni ajatus siitä, että ilmasto lämpenisi tulevaisuudessa hurjasti, on toiveajattelua. Kaikkea voi tapahtua; yhtä lailla voi tulla jääkausi tai sitten ilmasto vaihtelee 90 vuoden sykleissä niin kuin nytkin, muistuttaa Metlan vanhempi tutkija Mauri Timonen.

https://yle.fi/uutiset/3-6159129

[Nikolas]

Eipä ole kukaan perustellut, miksi kyse ei olisi kilpailuedun antamisesta etenkin juuri kiinalaisille. Suomen ja Euroopan muita maita tiukempien tavoitteiden puolustelu suomalaisten ja eurooppalaisten ilmastoteknologiayritysten kilpailuedulla ja sitä kautta saatavalla verotulojen kasvulla kolisee onttouttaan, kun sähköbussit ostetaan Kiinasta.

Suomen omissa intresseissä olisi hiilineutraalin polttoaineen teknologian kehittäminen, tuotanto ja vienti. Eli myönteinen näkökulma löytyy, mutta edellyttäisi poliittista tahtoa lähteä tälle tielle.

[ämpee]

Suomen omissa intresseissä olisi hiilineutraalin polttoaineen teknologian kehittäminen, tuotanto ja vienti.

Jos se olisi taloudellisesti kannattavaa sitä tehtäisiin jo, mitä ilmeisimmin poliittistakin kannattavuutta edelleen haeskellaan.
Kaikki muutkin "ratkaisuiksi" kehutut asiat ja tekniikat ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai täysin kannattamattomia syystä tai toisesta.

Ikävä sairaus tämä ilmastouskonto.