Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Teoria, punaisella.

Todellisuus sitten ne muut.

(https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/05/michaels-102-ipcc-models-vs-reality.jpg?w=720)


Ehkä tuota, no 10 vuoden päästä teoria korjataan kohti todellisuutta. Ehkä.

[Dredex]

Teoria, punaisella.

Todellisuus sitten ne muut.

Ehkä tuota, no 10 vuoden päästä teoria korjataan kohti todellisuutta. Ehkä.

Mutta eihän tasalämpötila vielä tarkoita, että jäätiköt eivät sula. Kun se extralämpö menee niiden jäätiköiden sulamiseen.

[tinnitus]

Arktisen alueen metaanipäästöt ovat nousussa. Data: http://www.esrl.noaa.gov/

[Luotsi]

Antarktiksen merijäätikkö viime kuussa:
(http://nsidc.org/cgi-bin/bist/seaice.pl?filename=/projects/DATASETS/NOAA/G02135/May/S_201505_extn.png&hemis=S&mo=05&img=extn&mon_abbrev=May&year=2015&scale=100&legend=1&annot=1)

...ja "ilmastonmuutosperiodi" eli 30 v sitten:
(http://nsidc.org/cgi-bin/bist/seaice.pl?filename=/projects/DATASETS/NOAA/G02135/May/S_198505_extn.png&hemis=S&mo=05&img=extn&mon_abbrev=May&year=1985&scale=100&legend=1&annot=1)

Kasvua 30 vuodessa siis >10%. Huomaa myös mitä on tapahtunut Länsi-Antarktiksen niemimaan jäille.

[mannym]

Teoria, punaisella.

Todellisuus sitten ne muut.

Ehkä tuota, no 10 vuoden päästä teoria korjataan kohti todellisuutta. Ehkä.

Mutta eihän tasalämpötila vielä tarkoita, että jäätiköt eivät sula. Kun se extralämpö menee niiden jäätiköiden sulamiseen.

Globaali jäätilanne poikkeama Plussalla näyttäisi olevan. Näyttäisi melko tasaiselta kyydiltä jo vuodesta 1979. Sitten villi kysymys. Miten monta sataa metriä paksu, maan päällä kököttävä jäätikkö sulaa pakkasessa?
(http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/iphone/images/iphone.anomaly.global.png)

Merten kohoaminenkin näyttäisi olevan 1 millimetrin luokkaa per vuosi. 100mm tai 10cm vuosisadassa. Kovasti en viitsi huolestua.
(https://stevengoddard.files.wordpress.com/2015/05/screenhunter_9159-may-10-21-45.gif)

[tinnitus]

Miten monta sataa metriä paksu, maan päällä kököttävä jäätikkö sulaa pakkasessa?

Siten että maa jonka päällä se jäätikkö kököttää sattuu oleman merenpinnan alapuolella.

Merten kohoaminenkin näyttäisi olevan 1 millimetrin luokkaa per vuosi. 100mm tai 10cm vuosisadassa.

Merenpinnan nousu on kolmisen milliä vuodessa, ja se on ilmeisesti hiljalleen kiihtymässä.  http://www.nature.com/nclimate/journal/v5/n6/full/nclimate2635.html

The rate of global mean sea-level (GMSL) rise has been suggested to be lower for the past decade compared with the preceding decade as a result of natural variability¹, with an average rate of rise since 1993 of +3.2 ± 0.4 mm yr−1 (refs 2, 3). However, satellite-based GMSL estimates do not include an allowance for potential instrumental drifts (bias ^{4, 5}). Here, we report improved bias drift estimates for individual altimeter missions from a refined estimation approach that incorporates new Global Positioning System (GPS) estimates of vertical land movement (VLM).
...
our corrected GMSL data set indicates an acceleration in sea-level rise (independent of the VLM used), which is of opposite sign to previous estimates and comparable to the accelerated loss of ice from Greenland and to recent projections^{2, 10}, and larger than the twentieth-century acceleration

[mannym]

Siten että maa jonka päällä se jäätikkö kököttää sattuu oleman merenpinnan alapuolella.

Suolaisen meriveden jäätymispiste on -1,8 astetta. Miten ilmakehän "extralämpö" sulattaa sieltä jään alta? Huomioi kohta ilmakehä. Merenpinnan alla ei ole ilmakehä. Etelässä merijääkään ei ole sulanut vaikka "extralämpöä" pitäisi riittää. Pohjoisessa mennään vuosikymmenen takaisessa tasossa vaikka "extralämpöä" riittää sielläkin. Grönlannissa ei viljellä vielä maata vaikka sielläkin "extralämpöä" on riittänyt.

Nyt kun pallo ei lämpene odotetusti. On aika huutaa merten nousevan. Siksi onkin hyvä muistaa.

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1d/Post-Glacial_Sea_Level.png)

Oli se 1 tai 3mm vuosi. En viitsi huolestua. Enkä varsinkaan maksaa. Varsinkin kun vanha data joka vuorovesimittareista on, kirjoitetaan yli.

[tinnitus]

Siten että maa jonka päällä se jäätikkö kököttää sattuu oleman merenpinnan alapuolella.

Suolaisen meriveden jäätymispiste on -1,8 astetta. Miten ilmakehän "extralämpö" sulattaa sieltä jään alta? Huomioi kohta ilmakehä. Merenpinnan alla ei ole ilmakehä.

No niin, nyt olen huomioinut. Merenpinnan alla ei todellakaan ole ilmakehää, vaan siellä on vettä. Erityisesti Antarktiksen tapauksessa siellä on Circumpolar Deep Water josta on aiemminkin ollut puhetta.

What is Circumpolar Deep Water?

Circumpolar Deep Water is derived from a mixture of all the World's oceans[1]. It is a relatively salty, warm current, >3.5°C above freezing point, which flows onto the continental shelf at depths of more than 300 m[2]. It is overlain by colder, fresher surface waters. Circumpolar Deep Water is critical because it rapidly melts the base of ice shelves. Further, changes in the frequency, duration and extent of cross-continental shelf intrusions of Circumpolar Deep Water may alter the rate at which basal melting occurs[1].

http://www.antarcticglaciers.org/glaciers-and-climate/ice-ocean-interactions/changes-circumpolar-deep-water/

[mannym]

Eli se on +1 ja +2 asteen välissä lämpötilaltaan. Hyyvä, suoritetaan koe. Otetaan järjettömän suuri jäämassa. Laitetaan sen alle virtaava +1 - +2 asteinen vesi. Jäähdytetään jäämassan yläouolella oleva ilma -20 - 40 asteen tienoille ja tarkastellaan sitten kuinka nopeasti se jää sitten sulaa.

Circumpolar Deep Water is derived from a mixture of all the World's oceans[1]. It is a relatively salty, warm current, >3.5°C above freezing point, which flows onto the continental shelf at depths of more than 300 m[2]. It is overlain by colder, fresher surface waters. Circumpolar Deep Water is critical because it rapidly melts the base of ice shelves. Further, changes in the frequency, duration and extent of cross-continental shelf intrusions of Circumpolar Deep Water may alter the rate at which basal melting occurs[1].

Kuinka nopeaa tuo nopea sulattaminen on? Vastaus, jäätiköt ovat satoja tuhansia vuosia vanhoja. Eli ei kovinkaan vikkelää.

[tinnitus]

Kuinka nopeaa tuo nopea sulattaminen on?

Kuten itsekin aiemmin totesit, Southern Antarctic Peninsula on kohtuullisen pieni alue. Sieltä häviää vuodessa ~55Gt jäätä, eli sieltä tulee ~55km³ sulamisvettä. Minusta se vaikuttaa kohtuullisen nopealta. "Nopea" ei ole erityisen objektiivinen määre, joten saat toki olla eri mieltä.

[mannym]

Meillä on nyt karmiva tilanne. Sitten Antartiksen jään kokonaistilanne. Häviääkö sieltä jäätä vai kertyykö sinne jäätä? Onko jään pois murtuminen suurempaa kuin sateen kasvattama jää mantereella? Se antartiksen niemimaa on muuten koko eteläisen jääkentän suurisateisin alue. n, 1500mm/vuosi. Ehkä siinä on vastaus miksi sieltä sitten sitä jäätä valuu pois.

Minun mielestäni antartiksen sulaminen ei ole kovinkaan nopeaa. Jos olen oikein ymmärtänyt niin antarktiksen jäämassa kasvaa, vaikka jossain päin sulaakin niin pääosin gains exceed losses.

[tinnitus]

Jos olen oikein ymmärtänyt niin antarktiksen jäämassa kasvaa, vaikka jossain päin sulaakin niin pääosin gains exceed losses.

Ilmeisesti olet ymmärtänyt väärin.

Overall, a recent estimate puts Antarctic net mass balance at -71 ± 53 gigatonnes per year⁸, so just negative over the 19 year survey. Mass losses are increasing in West Antarctica and the Antarctic Peninsula. The mass balance of West Antarctica is dominated by dynamic losses from the Amundsen Sea sector, and dynamic gains from the Kamb Ice Stream8. From the period 2005-2010, Shepherd et al. (2012) estimate the mass balance of the entire Antarctic Ice Sheet to be -81 ± 37 gigatonnes per year⁸.
...
An unweighted average of recent estimates suggests that Antarctica moved from a weakly negative mass balance in the 1990s to a faster rate of mass loss at a rate of between -45 and -120 gigatonnes per year⁷. Larger dynamic losses in West Antarctica are being partially offset by increases in accumulation over East Antarctica.
...
7. Hanna, E., Navarro, F.J., Pattyn, F., Domingues, C.M., Fettweis, X., Ivins, E.R., Nicholls, R.J., Ritz, C., Smith, B., Tulaczyk, S., Whitehouse, P.L., & Zwally, H.J. Ice-sheet mass balance and climate change. Nature. 498, 51-59 (2013).

8. Shepherd, A., Ivins, E.R., A, G., Barletta, V.R., Bentley, M.J., Bettadpur, S., Briggs, K.H., Bromwich, D.H., Forsberg, R., Galin, N., Horwath, M., Jacobs, S., Joughin, I., King, M.A., Lenaerts, J.T.M., Li, J., Ligtenberg, S.R.M., Luckman, A., Luthcke, S.B., McMillan, M., Meister, R., Milne, G., Mouginot, J., Muir, A., Nicolas, J.P., Paden, J., Payne, A.J., Pritchard, H., Rignot, E., Rott, H., Sørensen, L.S., Scambos, T.A., Scheuchl, B., Schrama, E.J.O., Smith, B., Sundal, A.V., van Angelen, J.H., van de Berg, W.J., van den Broeke, M.R., Vaughan, D.G., Velicogna, I., Wahr, J., Whitehouse, P.L., Wingham, D.J., Yi, D., Young, D., & Zwally, H.J. A Reconciled Estimate of Ice-Sheet Mass Balance. Science. 338, 1183-1189 (2012).

http://www.antarcticglaciers.org/glaciers-and-climate/antarctic-ice-sheet-surface-mass-balance/

[mannym]

Tjaa.

http://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi.ntrs.nasa.gov/20120013495.pdf

Abstract
During 2003 to 2008, the mass gain of the Antarctic ice sheet from snow accumulation exceeded
the mass loss from ice discharge by 49 Gtlyr (2.5% of input), as derived from ICESat laser
measurements of elevation change. The net gain (86 Gtlyr) over the West Antarctic (WA) and
East Antarctic ice sheets (W A and EA) is essentially unchanged from revised results for 1992 to
2001 from ERS radar altimetry. Imbalances in individual drainage systems (DS) are large
(-68% to +103% of input), as are temporal changes (-39% to +44%). The recent 90 Gtlyr loss
from three DS (Pine Island, Thwaites-Smith, and Marie-Bryd Coast) of WA exceeds the earlier
61 Gtlyr loss, consistent with reports of accelerating ice flow and dynamic thinning. Similarly,
the recent 24 Gtlyr loss from three DS in the Antarctic Peninsula (AP) is consistent with glacier
accelerations following breakup of the Larsen B and other ice shelves. In contrast, net increases
in the five other DS ofWA and AP and three of the 16 DS in East Antarctica (EA) exceed the
increased losses. Alternate interpretations of the mass changes driven by accumulation variations
are given using results from atmospheric-model re-analysis and a parameterization based on 5%
change in accumulation per degree of observed surface temperature change. A slow increase in
snowfall with climate wanning, consistent with model predictions, may be offsetting increased
dynamic losses.

[mannym]

Kannattaa myös lukaista

http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10712-011-9123-5

Valaiseva paperi joka kertoo juurikin sen, että riippuen valitsemistasi mittauksista, massa joko kasvaa tai pienenee. Joka kertoo hyvin paljon nykyisestä ilmastotieteestä noin muutenkin.

[tinnitus]

Kannattaa myös lukaista

http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10712-011-9123-5

Valaiseva paperi joka kertoo juurikin sen, että riippuen valitsemistasi mittauksista, massa joko kasvaa tai pienenee. Joka kertoo hyvin paljon nykyisestä ilmastotieteestä noin muutenkin.

Paperi on siis: H. Jay Zwally, Mario B. Giovinetto. Overview and Assessment of Antarctic Ice-Sheet Mass Balance Estimates: 1992–2009. Surveys in Geophysics. September 2011, Volume 32, Issue 4-5, pp 351-376.

Jos huomasit, niin lainauksessani AntarcticGlaciers.org viitteissä oli:

7. Hanna, E., Navarro, F.J., Pattyn, F., Domingues, C.M., Fettweis, X., Ivins, E.R., Nicholls, R.J., Ritz, C., Smith, B., Tulaczyk, S., Whitehouse, P.L., & Zwally, H.J. Ice-sheet mass balance and climate change. Nature. 498, 51-59 (2013).

Niin se kehitys kehittyy. Painovoimamittaukset kertovat myös massakadosta:

Accelerating total mass losses from Antarctica

The GRACE (Gravity Recovery and Climate Experiment) satellite gravity mission shows that total mass loss in Antarctica is accelerating over time. They found that total mass loss increased by 26 ± 14 gigatonnes per year from 2002 to 2009⁹. Rignot et al. (2011) found a smaller acceleration of 14.5±2 gigatonnes per year from 1993-2011⁵, but this change is still three times larger than that found for mountain glaciers and ice caps.
...
5.  Rignot, E., Velicogna, I., Van den Broeke, M., Monaghan, A., & Lenaerts, J. Acceleration of the contribution of the Greenland and Antarctic ice sheets to sea level rise. Geophysical Research Letters. 38, (2011).
...
9.  Velicogna, I. Increasing rates of ice mass loss from the Greenland and Antarctic ice sheets revealed by GRACE. Geophysical Research Letters. 36, (2009).

[mannym]

Jei, en viitsi silti huolestua.

[mannym]

Tylsyyksissäni vertaan nyt huolestumisesi ja nopeana pitämääsi sulamista. 55km3 on mielestäsi nopeaa sulamista. Selkee.

Antartiksen mannerjään tilavuus kokonaisuudessaan on 26 500 000km3. Sulamisnopeus kokonaismassasta on siis 1/500 000 osa per vuosi. Tai karkeasti prosentteina Antarktis menettää jäätä, päätä huimaavalla 0,000002% vuosivauhdilla.

Kuinka suuri osuus tuosta sulamisesta on ihmisen syytä? Ihan summittainen % luku käy. H. Jay Zwally et kumppanit varmaankin ovat sen kertoneet. Paperin sisältöhän oli mielestäni mielenkiintoisempi kuin sen kirjoittajat. Jos ottaa ICE SAT tulokset niin massa kasvaa. Jos ottaa GRACE tulokset niin massa pienenee.

Tällaiset pienet tulokset naurattaa aina välillä. Vähän vanhaa mutta kertaus on opintojen äiti. 2 vuosikymmenen trendi etelässä näyttää tältä.
http://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=8239
(http://eoimages.gsfc.nasa.gov/images/imagerecords/8000/8239/antarctica_avhrr_81-07.jpg)


Koska kyseessä on Nasa jäsen tinnitus hyväksyy pureksimatta. Näyttäähän se lämpenemistä. Artikkelin loppuosassa.

None of the sensors were in orbit at the same time, so scientists could not compare simultaneous observations from different sensors to make sure each was recording temperatures exactly the same. Instead, the team checked the satellite records against ground-based weather station data to inter-calibrate them and make the 26-year satellite record. The scientists estimate the level of uncertainty in the measurements is between 2-3 degrees Celsius.

Kuvassa trendi on -0,1 ja + 0,1 välillä.Vaihteluväli siis huikeat 0.2 astetta, tai +-0,1. . Vaikka itse kertovat että virhemarginaali on 10 - 15 kertainen. Kyseinen kartta voisi aivan hyvin olla täysin sininen. Osoittaen järkyttävää kylmenemistä, tai lämpenemistä.

GRACE mittauksen ongelma on se ettei se mittaa jäätä. Se mittaa painovoimaa. Kuten sanoin, en viitsi huoletua. Nopea sulaminen tarkoittaa että muutaman sadan tuhannen vuoden päästä eteläinen jäämanner on sulanut.

[mannym]

Koska ilmastonmuutos ja lämpenemispaussi. NOAA julkaisi paperin jossa "todistetaan" että paussin aikana on oikeasti lämmennyt. Jäsen tinnitus varmasti kertoo meille että historian muokkaus on jees, ok, täysin tarpeellista, välttämätöntä jne...

http://wattsupwiththat.com/2015/06/04/noaancdcs-new-pause-buster-paper-a-laughable-attempt-to-create-warming-by-adjusting-past-data/
Alkuperäinen paperi on julkaistu Science lehdessä.
http://www.sciencemag.org/content/early/2015/06/03/science.aaa5632

Erityisesti tämä meren lämpötilaa kuvaava osui hienosti.
(https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/06/figure-9.png?w=720)

Varsinkin kun vastaava, ehkä hieman luotettavampi hadsst3 ei vastaavaa näytä ollenkaan.
(http://www.woodfortrees.org/graph/hadsst3gl)

Mutta tämäkin on tottamooses oikein, täysin oikein, koska nature ja science ovat arvostettuja.

[tinnitus]

Koska ilmastonmuutos ja lämpenemispaussi. NOAA julkaisi paperin jossa "todistetaan" että paussin aikana on oikeasti lämmennyt. Jäsen tinnitus varmasti kertoo meille että historian muokkaus on jees, ok, täysin tarpeellista, välttämätöntä jne...

Olet aikaisemmin kritisoinut sitä, että keskilämpötila rekonstruoidaan liian vähäisestä määrästä dataa. En vielä ehtinyt lukea artikkelia kovin tarkaan, mutta heti alusta pistää silmiin:

Changes of particular importance include: (i) an increasing amount of ocean data from buoys, which are slightly different than data from ships;

Lisää dataa = hyvä.

(ii) an increasing amount of ship data from engine intake thermometers, which are slightly different than data from bucket sea-water temperatures; and

Lisää dataa = hyvä.

(iii) a large increase in land-station data that enables better analysis of key regions that may be warming faster or slower than the global average.

Lisää dataa = hyvä.

The previous version of ERSST assumed that no ship corrections were necessary after this time, but recently improved metadata (18) reveal that some ships continued to take bucket observations even up to the present day. Therefore, one of the improvements to ERSST version 4 is extending the ship-bias correction to the present, based on information derived from comparisons with night marine air temperatures.

Parempaa metadataa = hyvä.

On tietysti valitettavaa, jos johtopäätökset tästä suuremmasta datamäärästä eivät ole sinun mieleesi.

[ämpee]

Antartiksen mannerjään tilavuus kokonaisuudessaan on 26 500 000km3. Sulamisnopeus kokonaismassasta on siis 1/500 000 osa per vuosi. Tai karkeasti prosentteina Antarktis menettää jäätä, päätä huimaavalla 0,000002% vuosivauhdilla.

Mielestäni noin pientä eroa on mahdotonta aukottomasti osoittaa puoleen tai toiseen käytettävissä olevílla menetelmillä.
Alueen laajuus yksinään tekee hommasta haastavan, sillä koko alueelle väitetty 0,000002% vuotuinen muutos koko alueelle levitettynä tekee muutoksesta niin pienen, ettei siitä juurikaan kannata keskustella.
Seurantaa noin "voimakkaan" muutoksen kohdalla pitäisi olla satoja vuosia ennen kuin mitään pitäviä johtopäätöksiä voidaan tehdä.

Merijään ennätyksellinen laajuus sen sijaan on aivan näkyvää, sitä ei tarvitse arvioida/arvata/mallintaa, eikä jäätymisen syitä tarvitse olettaa.

[tinnitus]

Antartiksen mannerjään tilavuus kokonaisuudessaan on 26 500 000km3. Sulamisnopeus kokonaismassasta on siis 1/500 000 osa per vuosi. Tai karkeasti prosentteina Antarktis menettää jäätä, päätä huimaavalla 0,000002% vuosivauhdilla.

Tämä on täysin epärelevanttia. Kuutiokilometri vettä nostaa merenpintaa täsmälleen saman verran riippumatta siitä paljonko mannerjäätä jäi jäljelle.

GRACE mittauksen ongelma on se ettei se mittaa jäätä. Se mittaa painovoimaa.

Mikään nykyisistä mittalaitteista ei mittaa jään määrää suoraan. Icesat tuottaa korkeusmittauksia, joista epäsuorasti päätellään jään määrä. Jään pinnan aleneminen voi johtua paitsi sulamisesta, myös jään puristumisesta huokoisesta hötöstä kiinteäksi mannerjääksi. Näiden suhteellisia määriä sitten pyritään arvioimaan jotta saadaan selville jään lisääntyminen tai väheneminen. Painovoiman mittaamisen etuna on, että se mittaa suoraan massaa, jolloin ei ole väliä millaisessa muodossa  jää on.

[tinnitus]

Alueen laajuus yksinään tekee hommasta haastavan, sillä koko alueelle väitetty 0,000002% vuotuinen muutos koko alueelle levitettynä tekee muutoksesta niin pienen, ettei siitä juurikaan kannata keskustella.

Muutos ei olekaan tasainen koko alueelle levitettynä. Tutustu kirjallisuuteen.

[ämpee]

Painovoiman mittaamisen etuna on, että se mittaa suoraan massaa, jolloin ei ole väliä millaisessa muodossa  jää on.

Painovoimaa mitattaessa siis oletetaan kaiken muuttumisen liittyvän jäähän, joko pelkästään tai merkittävin osin ?
Mitä maan kuoren alla tapahtuu, lienee merkittävämpää.

[ämpee]

Muutos ei olekaan tasainen koko alueelle levitettynä. Tutustu kirjallisuuteen.

Aivan, ja kun kyse on 14 miljoonasta neliökilometristä, eli 140 miljardista neliömetristä, joilla keskimäärin 1.600 metriä jäätä, niin tieto siitä mitä tapahtuu jossain muualla on aika oleellista.

[mannym]

Linkkaamani Wattsupwiththat artikkeli kertoo melko hienosti kuinka "suurempi määrä dataa" ei merkkaa oikeastaan mitään. Tulos oli päätetty, sitten keksittiin "mittaukset".

Vanha ja uusi ERSST trendi 30 vuotta. Kun katselee käppyröitä niin melko yks yhteen. Tai kuten artikkelissa todetaan.

(https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/06/figure-8.png?w=720)

The warming rates are the same.

But the new data show a much higher warming rate during the "hiatus" periods, and that means...

TO MANUFACTURE WARMING DURING THE HIATUS, NOAA ADJUSTED THE PRE-HIATUS DATA DOWNWARD

If we subtract the ERSST.v3b (old) data from the new ERSST.v4 data, Figure 11, we can see that that is exactly what NOAA did.

(https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/06/figure-9.png?w=720)
Sen vuoksi paussin aikana trendit näyttävätkin tältä.
(https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/06/figure-6.png?w=720)
(https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/06/figure-7.png?w=720)

[mannym]

Painovoiman mittaamisen etuna on, että se mittaa suoraan massaa, jolloin ei ole väliä millaisessa muodossa  jää on.

Painovoimaa mitattaessa siis oletetaan kaiken muuttumisen liittyvän jäähän, joko pelkästään tai merkittävin osin ?
Mitä maan kuoren alla tapahtuu, lienee merkittävämpää.

Antartiksen alla on vulkaanista toimintaa. sekä tiettävästi kaikenlaista maanalaista muutakin toimintaa. mm, näiden vuoksi kyseinen painovoimatutkinta näytti sulamista paikassa jossa sitä ei ollut.

[mannym]

NOAA:n paperi on vertaisarvioitu. Muiden NOAA:n työläisten toimesta.

since NCDC's articles are often peer reviewed by other government employed scientists at NOAA, they often don't get a critical peer review. Certainly, based on the reports I've received over the years, few if any skeptic scientists have ever been asked to review an NCDC paper on a new global temperature dataset and the techniques involved.

Olemme tilanteessa connolly et connolly taas.

[mannym]

Antartiksen mannerjään tilavuus kokonaisuudessaan on 26 500 000km3. Sulamisnopeus kokonaismassasta on siis 1/500 000 osa per vuosi. Tai karkeasti prosentteina Antarktis menettää jäätä, päätä huimaavalla 0,000002% vuosivauhdilla.

Tämä on täysin epärelevanttia. Kuutiokilometri vettä nostaa merenpintaa täsmälleen saman verran riippumatta siitä paljonko mannerjäätä jäi jäljelle.

Kun on kyse Antartiksen sulamisesta. Sekä ilmastonmuutoksesta että ihmisen osuudesta siihen. Sitten määritteisestä nopeudesta. Sinun mielestäsi sulaminen on nopeaa. Minun mielestäni se on olematonta. Voit toki tarkastella huviksesi sitä niemimaata ja sen jäätilannetta, mutta älä sitten vahingossakaan yritä väittää sen pätevän missään muualla jäämantereella. Muutenkin, kun väitetään antartiksen menettävän jäätä kiihtyvällä tahdilla. Silloin puhutaan koko mantereesta, eikä yhdestä niemimaasta joka tuppaa sulamaan.

Tässä aiemmin höpistiin. Kuutiokilometri jäätä joka kelluu vedessä, ei sulaessaan nosta sen pintaa. Kuutiokilometri joka nököttää maan päällä, sulaessaan nostaa. Koko mantereen huikea sulaminen on siis 0,000002%/vuosi. En viitsi huolestua.

[Dredex]

Kalifornialaiset huolestuvat kuivumisesta:
Kuivuutta helpotetaan nyt lain kirjaimella - historian suurimmat leikkaukset

[mannym]

Kalifornialaiset huolestuvat kuivumisesta:
Kuivuutta helpotetaan nyt lain kirjaimella - historian suurimmat leikkaukset

Sellaista se on, huolestuminen.
http://www.mercurynews.com/drought/ci_25028432/graphic-californias-droughts-past-1-200-years
(http://extras.mnginteractive.com/live/media/site568/2014/0130/20140130_025829_megadry650.JPG)

Tuossa kuvassa näkyisi 850 - 1050 vallinneen kuivuus, kuten n, 1150 - 1300 välilläkin. "Ihmisen aiheuttama" kuivuus näkyy kuvan oikeassa reunassa punaisena piikkinä.
Pistin ketjuun aiemmin väestömäärän kasvun. Jonka myötä myös vedenkulutus vähemmän yllättäen kasvaa. Nyt sitten Kaliforniassa alkaa veden sääntely. Noh, kun sateet palaavat, kuten ne aina tekevät, niin sitten kalifornialaiset saavat mennä paskalle ja suihkuun ihan rauhassa.