Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[tinnitus]

Wau, vuosien 1998 - 2000 oli voimakas kylmenemis trendi. Tämä on tottakai tilastollisesti merkittävä.

(http://www.woodfortrees.org/plot/rss/from:1998/to:2000/plot/rss/from:1998/to:2000/trend)

Vai onko El ninon huipun ja La ninan pohjan valitseminen kenties kirsikanpoimintaa? Siinä tapauksessa poimimasi 2008 - 2010 joka oli La ninasta El ninon huippuun, on myöskin.

No sitähän minä yritin tolkuttaa:

Toisaalta pelkkä tilastollinen merkitsevyys ei ole mielekäs mittari. ... muutaman vuoden tarkasteluvälistä ei voi sanoa oikeastaan yhtään mitään.

[mannym]

Tolkuttamisestasi huolimatta. 0 trendi RSS sarjassa jatkuu. Lähes lämpenemättömän trendi jatkuu myös muissa sarjoissa. Koko lämpenemisen pysähtyminen, hidastuminen miten sitä tahtoo kutsua. On mysteeri "ilmastotieteilijöille". Ihmisen kumulatiivisista CO2 päästöistä 57% on päästelty vuoden 1997 jälkeen. Tuo luku kasvaa vuosi vuodelta. Teorian mukaan planeetan pitäisi lämmetä voimakkaasti. Näin ei ole tapahtunut ja se on karmivaa. Tosin vain "ilmastotieteilijöille".

Koska pallo ei ole nyt lämmennyt Teorian, tai Mallinnusten mukaan. Voinemme haudata viimein viherverot? Yrittää palauttaa teollisuus joka karkasi kiinaan, takaisin kotimaahan? Samalla voimme ainakin Suomen osalta lakkauttaa IPCC:n rahoituksen jne??

[Faidros.]

Sipilältä tarkka kirjaus hallitusohjelmaan. Hevosenpaska ei ole enää ongelmajätettä, vaan voidaan käyttää polttoaineena energiantuotannussa.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/289595-sallitaan-hevosen-lannan-kaytto-nain-sipila-pitaa-maaseudun-puolta
Vihreät määrittelivät aikanaan hevonpaskan ongelmajätteeksi muistamatta, että suoltavat sitä tonnikaupalla itse!

[tinnitus]

Sateliittimittaukset osoittavat, että eteläisen Antarktiksen niemimaan (Southern Antarctic Peninsula) jäätiköt olivat 2000-luvulla tasapainotilassa, mutta 2009 jälkeen ne ovat alkaneet menettää massaa n. 50 gigatonnia vuodessa. Toisistaan riippumattomat pinnankorkeuden ja painovoiman mittaukset ovat asiasta yhtä mieltä.

Growing evidence has demonstrated the importance of ice shelf buttressing on the inland grounded ice, especially if it is resting on bedrock below sea level. Much of the Southern Antarctic Peninsula satisfies this condition and also possesses a bed slope that deepens inland. Such ice sheet geometry is potentially unstable. We use satellite altimetry and gravity observations to show that a major portion of the region has, since 2009, destabilized. Ice mass loss of the marine-terminating glaciers has rapidly accelerated from close to balance in the 2000s to a sustained rate of –56 ± 8 gigatons per year, constituting a major fraction of Antarctica's contribution to rising sea level. The widespread, simultaneous nature of the acceleration, in the absence of a persistent atmospheric forcing, points to an oceanic driving mechanism.

http://www.sciencemag.org/content/348/6237/899.abstract

[mannym]

Hyyvä, kuinka paljon meren pinta nousee ja millä aikataululla? Kuinka kauan kestää että epävakaat jäätiköt lipsuvat mereen lopullisesti? Sitten, pitäisikö huolestua?
Kun katselee karttaa niin koko etelämantereen alasta tuo niemimaa on aivan mitätön. Mutta se tärkein kysymys onkin, pitäisikö huolestua?

[koli]

Avokadon ja parsan kasvatus aiheuttaa vesipulaa Perussa

Perun pääkaupunki Lima on yksi maailman kuivimmista kaupungeista, jossa puhtaan juomaveden puutteesta kärsii 1,5 miljoonaa ihmistä. Vähää vettä käytetään kuitenkin Suomessakin myytävien avokadojen ja parsojen viljelyyn, kertoo Ylen Silminnäkijä-raportti.

http://yle.fi/uutiset/avokadon_ja_parsan_kasvatus_aiheuttaa_vesipulaa_perussa/8024799

Vitun hipit, aiheutatte vesipulaa Perussa kermaperseilyllänne! Syökää suomalaista lihaa ja suomalaisia kasviksia.

[tinnitus]

Hyyvä, kuinka paljon meren pinta nousee ja millä aikataululla?

Bellinghausen Coast glaciers currently add ~0.16 mm/year to global mean sea level

Kuinka kauan kestää että epävakaat jäätiköt lipsuvat mereen lopullisesti?

Tätä ei tietenkään näin lyhyen aikavälin datasta pysty arvioimaan.

Mutta se tärkein kysymys onkin, pitäisikö huolestua?

Siinä en ala ketään neuvomaan. Pohdintaa voi aloittaa vaikka näillä:

H. Rott, W. Rack, P. Skvarca, H. de Angelis, Northern Larsen Ice Shelf, Antarctica: Further retreat after collapse. Ann. Glaciol. 34, 277–282 (2002)

T. A. Scambos, E. Berthier, T. Haran, C. A. Shuman, A. J. Cook, S. R. M. Ligtenberg, J. Bohlander, Detailed ice loss pattern in the northern Antarctic Peninsula: Widespread decline driven by ice front retreats. Cryosphere 8, 2135–2145 (2014).

M. Rebesco, E. Domack, F. Zgur, C. Lavoie, A. Leventer, S. Brachfeld, V. Willmott, G. Halverson, M. Truffer, T. Scambos, J. Smith, E. Pettit, Boundary condition of grounding lines prior to collapse, Larsen-B Ice Shelf, Antarctica. Science 345, 1354–1358 (2014).

I. Joughin, B. E. Smith, B. Medley, Marine ice sheet collapse potentially under way for the Thwaites Glacier Basin, West Antarctica. Science 344, 735–738 (2014).

H. D. Pritchard, S. R. Ligtenberg, H. A. Fricker, D. G. Vaughan, M. R. van den Broeke, L. Padman, Antarctic ice-sheet loss driven by basal melting of ice shelves. Nature 484, 502–505 (2012).

R. G. Bingham, F. Ferraccioli, E. C. King, R. D. Larter, H. D. Pritchard, A. M. Smith, D. G. Vaughan, Inland thinning of West Antarctic Ice Sheet steered along subglacial rifts. Nature 487, 468–471 (2012).

M. McMillan, A. Shepherd, A. Sundal, K. Briggs, A. Muir, A. Ridout, A. Hogg D. Wingham, Increased ice losses from Antarctica detected by CryoSat-2. Geophys. Res. Lett. 41, 3899–3905 (2014).

D. Holland, R. Thomas, B. de Young, M. Ribergaard, B. Lyberth, Acceleration of Jakobshavn Isbræ triggered by warm subsurface ocean waters. Nat. Geosci. 1, 659–664 (2008).

S. Schmidtko, K. J. Heywood, A. F. Thompson, S. Aoki, Multidecadal warming of Antarctic waters. Science 346, 1227–1231 (2014).

T. O. Holt, N. F. Glasser, D. J. Quincey, M. R. Siegfried, Speedup and fracturing of George VI Ice Shelf, Antarctic Peninsula. Cryosphere 7, 797–816 (2013).

J. Mouginot, E. Rignot, B. Scheuch, Sustained increase in ice discharge from the Amundsen Sea Embayment, West Antarctica, from 1973 to 2013. Geophys. Res. Lett. 41, 1576–1584 (2014).

A. S. Gardner, G. Moholdt, B. Wouters, G. J. Wolken, D. O. Burgess, M. J. Sharp, J. G. Cogley, C. Braun, C. Labine, Sharply increased mass loss from glaciers and ice caps in the Canadian Arctic Archipelago. Nature 473, 357–360 (2011).

A. A. Arendt, K. A. Echelmeyer, W. D. Harrison, C. S. Lingle, V. B. Valentine, Rapid wastage of Alaska glaciers and their contribution to rising sea level. Science 297, 382–386 (2002).

[mannym]

0,16mm vuosi. Hmm. En viitsi huolestua

[ämpee]

Maailman tiedelehdet ovat avoinna myös eläköityneille lehtoreille, joten jos hänellä on jotain uutta annettavaa tieteelle niin turha sitä kynttilää on vakan alla pitää.

Eli keskustelu tilastotieteestä voidaan katsoa päätetyn, varsinkin kun Hjeltin analyysi perustuu pitkälliseen asian harrastamiseen aivan työn puolesta.

Tässä olet nyt vain yksinkertaisesti väärässä. Termohaliinikierron moottorina on meriveden kylmeneminen ja suolapitoisuuden nousu napa-alueilla, jolloin veden tiheys kasvaa ja se painuu pohjaan.

Tässä olet nyt vain yksinkertaisesti väärässä, sillä mikäli merivirtojen kulku/synty olisi jostain jäähtymisestä kiinni, näkisimme niissä vuotuisen vaihtelun jota nyt vaan ei ole.

[Luotsi]

0,16mm vuosi. Hmm. En viitsi huolestua

Menee kepeästi mittausepätarkkuuteen, eli tuollaisia väitteitä voi heitellä huoletta niin suuntaan kuin toiseen - diskvalifioida kun ei voi 
Esim Suomessa merenpinta laskee (tai maan nousee, sama asia) keskimäärin n 50 * nopeammin (4...9 mm/a).

(http://www.skepticalscience.com/images/Sea-Level-2.gif)

[mannym]

Tuli jonkin aikaa sitten tällainen vastaan. Tuota kun katselee niin ei oikein osaa huolestua näistä, x mm vuodessa. Kun tuo näyttää melko suoralta linjalta jo muutaman tuhat vuotta.

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1d/Post-Glacial_Sea_Level.png)

[tinnitus]

Maailman tiedelehdet ovat avoinna myös eläköityneille lehtoreille, joten jos hänellä on jotain uutta annettavaa tieteelle niin turha sitä kynttilää on vakan alla pitää.

Eli keskustelu tilastotieteestä voidaan katsoa päätetyn, varsinkin kun Hjeltin analyysi perustuu pitkälliseen asian harrastamiseen aivan työn puolesta.

Yritin vain sanoa, että vaikka Springerin Journal of Statistical Physics http://link.springer.com/journal/10955 voisi olla parempi foorumi keskustelulle. Noin niinkuin kansainvälisen tieteellisen näkyvyyden kannalta kirjoittaminen suomeksi Uuden Suomen blogiin on suunnilleen yhtä tehokasta kuin yksin nurkassa jupiseminen. Ei kauheasti lämmitä olla oikeassa jos kukaan muu ei ole siitä tietoinen.

Tässä olet nyt vain yksinkertaisesti väärässä. Termohaliinikierron moottorina on meriveden kylmeneminen ja suolapitoisuuden nousu napa-alueilla, jolloin veden tiheys kasvaa ja se painuu pohjaan.

Tässä olet nyt vain yksinkertaisesti väärässä, sillä mikäli merivirtojen kulku/synty olisi jostain jäähtymisestä kiinni, näkisimme niissä vuotuisen vaihtelun jota nyt vaan ei ole.

Voit toki koittaa julkaista teoriasi siitä kuinka maapallon pyöriminen aiheuttaa merivirrat. Voin vaikka hiukan sparrata jos haluat aloittaa täällä. Sitä ennen kannattaa ehkä kuitenkin googlata "thermoholine circulation" ja tsekata mitä mieltä valtavirran merentutkimus on aiheesta.

[tinnitus]

0,16mm vuosi. Hmm. En viitsi huolestua

Menee kepeästi mittausepätarkkuuteen, eli tuollaisia väitteitä voi heitellä huoletta niin suuntaan kuin toiseen - diskvalifioida kun ei voi 

Kukaan ei väitäkään mitanneensa tuota merenpinnan nousua. Sen sijaan tiedetään että jäätä häviää ~50Gt vuodessa, josta on helppo laskea kuinka paksu kerros siitä tulee merien pinta-alalle levitettynä. Silloin gigatonni sinne tai tänne ei muuta tulosta paljoakaan.

[ämpee]

Voit toki koittaa julkaista teoriasi siitä kuinka maapallon pyöriminen aiheuttaa merivirrat. Voin vaikka hiukan sparrata jos haluat aloittaa täällä. Sitä ennen kannattaa ehkä kuitenkin googlata "thermoholine circulation" ja tsekata mitä mieltä valtavirran merentutkimus on aiheesta.

En ole onneksi näkemykseni kanssa aivan yksinäinen.

[mannym]

Sitä näemmä kutsutaan myös nimellä Coriolis ilmiö.

[hamppari]

0,16mm vuosi. Hmm. En viitsi huolestua

Juu. Tolla vauhdilla menee vielä 200 000 vuotta ennenkuin rikotaan vanhoja ennätyksiä.

[tinnitus]

Klassisen mekaniikan perusteet, osa näennäisvoimat.

Näennäisvoima on klassisessa mekaniikassa epäinertiaalisesta koordinaatistosta johtuva, inertiaalisessa koordinaatistossa katoava voima. Tunnettuja näennäisvoimia ovat keskipakoisvoima, coriolisvoima ja erilaiset hitausvoimat.

http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4isvoima

Coriolis-ilmiö havaitaan vapaasti liikkuvan kappaleen radan poikkeamana, kun tilannetta tarkastellaan pyörivästä koordinaatistosta. Ilmiö voidaan ottaa huomioon lisäämällä kappaleen liikeyhtälöön coriolisvoimaksi kutsuttu tasapainottava näennäisvoima. Näennäisvoima viittaa siihen, että kappaleeseen ei varsinaisesti vaikuta mikään fysikaalinen voima, vaan kappaleen radan kaareutuvuus johtuu siitä, että koordinaatisto on kiihtyvässä liikkeessä (pyörii).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Coriolis-ilmi%C3%B6

Sitten takaisin niihin merivirtoihin. Jäsen ämpeen ystävällisesti linkkaama Wikipedia-artikkeli kertoo meille:

Merivirrat syntyvät veteen vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Tällaisia voimia ovat Maan pyöriminen, tuuli, lämpötila- ja suolaisuuserot sekä vuorovesivoima. Lämpö- ja suolaisuuserot aiheuttavat erityisesti pystyvirtauksia. Myös merenpohjan muodot, rannikko ja toiset merivirrat vaikuttavat merivirtojen suuntiin ja voimakkuuksiin. Merivirrat kaartuvat pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään eli oikealle ja eteläisellä vastapäivään eli vasemmalle lähinnä coriolisilmiön vaikutuksesta.

Virtauksen ylläpitäminen vaatii energiaa, ja sitä ei yksinkertaisesti coriolisvoimasta saada. Vasta kun vesi on saatu jollain konstilla liikkeelle, voidaan havaita että se ei näytä liikkuvan pallopinnalla suoraan. Ilmiö voidaan ottaa huomioon lisäämällä kappaleen liikeyhtälöön coriolisvoimaksi kutsuttu tasapainottava näennäisvoima.

Jos yllä oleva epäilyttää, niin suosittelen seuraavaa koetta. Jos coriolisvoima pystyisi liikuttamaan vesimolekyylejä, sen pitäisi pystyä liikuttamaan myös muita kappaleita. Laita pieni teräskuula esimerkiksi vaakasuorassa olevalle lasilevylle ja odota. Jos coriolisvoima tulee ja tempaa kuulan mukaansa, niin olen puhunut potaskaa.

Lämpö- ja suolaisuuserojen osalta suosittelen tutustumaan jo aiemmin suosittelemaani Wikipedia-artikkeliin http://fi.wikipedia.org/wiki/Termohaliinikierto

[mannym]

Se sama wikipedia artikkeli.

Merivirrat syntyvät veteen vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Tällaisia voimia ovat Maan pyöriminen, tuuli, lämpötila- ja suolaisuuserot sekä vuorovesivoima. Lämpö- ja suolaisuuserot aiheuttavat erityisesti pystyvirtauksia. Myös merenpohjan muodot, rannikko ja toiset merivirrat vaikuttavat merivirtojen suuntiin ja voimakkuuksiin. Merivirrat kaartuvat pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään eli oikealle ja eteläisellä vastapäivään eli vasemmalle lähinnä coriolisilmiön vaikutuksesta.

Ensimmäinen boldaus minun, toinen sinun.

Coriolis ilmiön wiki artikkelista.

Coriolis-ilmiö vaikuttaa maapallolla suuren mittakaavan liikkeisiin, kuten merivirtoihin ja ilmavirtauksiin.

http://www.tsgc.utexas.edu/topex/activities/topex_basics/topex07.html

How Earth's Rotation Affects Winds & Currents


Our planet's rotation produces a force on all bodies moving relative to theEarth. Due to Earth's approximately spherical shape, this force is greatest at the poles and least at the Equator.

The force, called the "Coriolis effect," causes the direction of winds and ocean currents to be deflected.

In the Northern Hemisphere, wind and currents are deflected toward the right, in the Southern Hemisphere they are deflected to the left.

Näiden perusteella jäsen ämpee on oikeassa.

[tinnitus]

http://www.tsgc.utexas.edu/topex/activities/topex_basics/topex07.html

How Earth's Rotation Affects Winds & Currents

Our planet's rotation produces a force on all bodies moving relative to theEarth. Due to Earth's approximately spherical shape, this force is greatest at the poles and least at the Equator.

The force, called the "Coriolis effect," causes the direction of winds and ocean currents to be deflected.

In the Northern Hemisphere, wind and currents are deflected toward the right, in the Southern Hemisphere they are deflected to the left.

Näiden perusteella jäsen ämpee on oikeassa.

Kannattaa nyt vaan ihan ajatuksella lukea ne näennäisvoiman ja coriolisilmiön Wikipedia-artikkelit. Coriolisilmiö johtuu siitä, että vapaa liike tapahtuu inertiaalikoordinaatistossa, mutta sitä tarkastelee pyörivän koordinaatiston mukana pyörivä havaitsija. Kappale liikkuu inertiaalikoordinaatiston mukaisesti, mutta pyörivä koordinaatisto ikäänkuin pyörähtää alta pois, jolloin kappaleen rata pyörivässä koordinaatistossa näyttäytyy kaarevana.

Tietysti jos joku haluaa välttämättä olla Newton-skeptikko niin ei se ole minulta pois.

[mannym]

Minusta on niin mukavaa että jätät itse ottamasi wikipedian artikkelit huomiotta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Coriolis-ilmi%C3%B6

Josta lainasit

Coriolis-ilmiö havaitaan vapaasti liikkuvan kappaleen radan poikkeamana, kun tilannetta tarkastellaan pyörivästä koordinaatistosta. Ilmiö voidaan ottaa huomioon lisäämällä kappaleen liikeyhtälöön coriolisvoimaksi kutsuttu tasapainottava näennäisvoima. Näennäisvoima viittaa siihen, että kappaleeseen ei varsinaisesti vaikuta mikään fysikaalinen voima, vaan kappaleen radan kaareutuvuus johtuu siitä, että koordinaatisto on kiihtyvässä liikkeessä (pyörii).

Joka on artikkelin alkupuolella. Jätit kuitenkin myöhemmän osan huomiotta.

Ilmiön vaikutukset Coriolis-ilmiö vaikuttaa maapallolla suuren mittakaavan liikkeisiin, kuten merivirtoihin ja ilmavirtauksiin.

Pallon pyöriminen vaikuttaa merivirtoihin. Coriolis ilmiö voi olla väärä termi mutta näemmä sekin vaikuttaa.

Ja se wikipedian artikkeli johon ämpee viittasi.

Merivirrat syntyvät veteen vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Tällaisia voimia ovat Maan pyöriminen, tuuli, lämpötila- ja suolaisuuserot sekä vuorovesivoima. Lämpö- ja suolaisuuserot aiheuttavat erityisesti pystyvirtauksia. Myös merenpohjan muodot, rannikko ja toiset merivirrat vaikuttavat merivirtojen suuntiin ja voimakkuuksiin. Merivirrat kaartuvat pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään eli oikealle ja eteläisellä vastapäivään eli vasemmalle lähinnä coriolisilmiön vaikutuksesta.

Englanninkielisessä versiossa.

An ocean current is a continuous, directed movement of seawater generated by forces acting upon this mean flow, such as breaking waves, wind, the Coriolis effect, cabbeling, and temperature and salinity differences, while tides are caused by the gravitational pull of the Sun and Moon. Depth contours, shoreline configurations, and interactions with other currents influence a current's direction and strength.

Mutta pallon pyörimisen vaikutus merivirtoihin on aivan simppeli juttu testata. Pysäytetään pallo ja katsotaan mitä merivirroille tapahtuu.

Virtauksen ylläpitäminen vaatii energiaa

Pallomme on, ns ikiliikkuja. Se pyörii jatkuvasti. Luulisi sitä energiaa riittävän.

[tinnitus]

Vaikka lainaankin Wikipediaa, se ei tarkoita että tietoni klassisesta mekaniikasta olisivat sieltä peräisin.

Pallon pyöriminen vaikuttaa merivirtoihin. Coriolis ilmiö voi olla väärä termi mutta näemmä sekin vaikuttaa.

Totta kai pallon pyöriminen vaikuttaa merivirtoihin, nimittäin niiden suuntiin pyörivässä koordinaatistossa. Siellä se on Wikipediassa selitettynä. Coriolisilmiö on ihan oikea termi, sen sijaan aiheuttaa on väärä termi. Coriolisilmiö vaikuttaa kappaleen rataan kun kappale on saatu jollain konstilla liikkeelle, mutta coriolisilmiö ei saa levossa olevaa kappaletta liikkeelle.

Virtauksen ylläpitäminen vaatii energiaa

Pallomme on, ns ikiliikkuja. Se pyörii jatkuvasti. Luulisi sitä energiaa riittävän.

Toki maan pyörimiseen on sitoutunut valtavasti energiaa. Se mikä puuttuu on mekanismi jolla tuota energiaa siirtyisi merivesien kierrättämiseen. Olen pelkkänä korvana jos osaat esittää sellaisen.

[mannym]

Se mikä puuttuu on mekanismi jolla tuota energiaa siirtyisi merivesien kierrättämiseen. Olen pelkkänä korvana jos osaat esittää sellaisen.

Kuten wikipedia jo kertoi, voimia on monia.

Merivirrat syntyvät veteen vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Tällaisia voimia ovat Maan pyöriminen, tuuli, lämpötila- ja suolaisuuserot sekä vuorovesivoima. Lämpö- ja suolaisuuserot aiheuttavat erityisesti pystyvirtauksia. Myös merenpohjan muodot, rannikko ja toiset merivirrat vaikuttavat merivirtojen suuntiin ja voimakkuuksiin. Merivirrat kaartuvat pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään eli oikealle ja eteläisellä vastapäivään eli vasemmalle lähinnä coriolisilmiön vaikutuksesta.

Näistä kun otat yhden tai kaksi pois niin jotain jännää tapahtuu. Syy seuraus usein ei ole yhden tekijän ansiota vaan monien tekijöiden summa.

[tinnitus]

Palutetaanpa nyt mieleen jäsen ämpeen alkuperäinen väite:

Muuten, merivirrat ovat seurausta maapallon pyörimisestä, kaikki muu virtaukseen liittyvä on seurausta tästä ilmiöstä.

Jatkuvan virtauksen ylläpitäminen vaatii energiaa. Olen jo jonkin aikaa odottanut selitystä sille, miten maapallon pyörimisliikkeestä välittyisi energiaa ylläpitämään merien virtauksia. Sellaista mekanismia ei vaan tunnu löytyvän, eikä sellaista ole minun tuntemassani fysiikassa. Olen kuitenkin avoin oppimaan uutta, joten saa suorittaa.

[ämpee]

Palutetaanpa nyt mieleen jäsen ämpeen alkuperäinen väite:

Muuten, merivirrat ovat seurausta maapallon pyörimisestä, kaikki muu virtaukseen liittyvä on seurausta tästä ilmiöstä.

Jatkuvan virtauksen ylläpitäminen vaatii energiaa. Olen jo jonkin aikaa odottanut selitystä sille, miten maapallon pyörimisliikkeestä välittyisi energiaa ylläpitämään merien virtauksia. Sellaista mekanismia ei vaan tunnu löytyvän, eikä sellaista ole minun tuntemassani fysiikassa. Olen kuitenkin avoin oppimaan uutta, joten saa suorittaa.

Liikaa tuijotetaan coriolisvoimien kohdalla sanaan näennäisvoima, sillä tulokset coriolis-ilmiöstä ovat todellisia voimia.
Eli se pyörii sittenkin !!

Coriolisvoimat ovat läsnä jokseenkin kaikkialla, ja vaikuttavat jopa tykin ammuksiin.
Liike sinällään on tässä tarkeintä, eikä sillä ole mitään väliä liikkuuko maa veteen nähden, vai vesi maahan nähden.
Pyörivän pallon pinnalla veden kaltaiset aineet alkavat "jätättämään" kaikkialla.

Merivirtojen muuttumattomuus vuodenaikojen suhteen osoittaa ettei niiden alkuvoima ole lämpötila-eroissa, vaikka ne lämpöä sitten paljon kuljettavatkin.
Maapallon pyöriminen on sellainen muuttumaton voimanlähde.

Jos tarkastellaan esimerkiksi Golfvirtaa, niin se vähäinen osa kokonaisvirtaamasta joka suuntautuu pohjoiseen jäähtymään ei mitenkään voi selittää kokonaisvirtauman määrää.

Jos taase tarkastellaan Länsituulten virtaa, niin se on koko ajan jäähtymässä, ja pyörii loputtomasti antartiksen ympärillä.
Ja kas, pyörimissuunta osoittaa mistä on kyse.

Ei tämän asian mieltäminen niin vaikeata voi olla.

[tinnitus]

Coriolisvoimat ovat läsnä jokseenkin kaikkialla, ja vaikuttavat jopa tykin ammuksiin.

Tykin ammus onkin oikein klassinen esimerkki klassisesta mekaniikasta. Kun tykin ammus on putkessa, se on sidottu inertiaalikoordinaatistossa (avaruus) pyörivään koordinaatistoon (maapallo). Laukaistaessa ammus lähtee piipusta suoraan. Maapalloon nähden pystysuunnassa ammuksen nopeusvektoriin vaikuttaa maapallon painovoima, joka alkaa kääntää nopeusvektoria kohti maata, kunnes ammus osuu maan pintaan.

Maapalloon nähden vaakasuunnassa ammus lähtee sekä inertiaalioordinaatiston että maapalloon sidotun koordinaatiston mielessä suoraan. Jos tuulen vaikutus jätetään huomiotta, niin ammus jatkaa etenemistään interiaalikoordinaatistossa suoraan. Koska maapallon koordinaatisto kuitenkin pyörii suhteessa inertiaalikoordinaatistoon, niin ajan myötä inertiaalikoordinaatiston "suoraan" ja maapallon koordinaatiston "suoraan" ajautuvat yhä kauemmas toisistaan. Tämän takia ammuksen rata näyttäytyy maapallon koordinaatistossa kaarevana.

Jos olet sitä mieltä että coriolisefekti on todellinen voima, joka kääntää ammuksen suuntaa, niin sinun olisi selitettävä mikä on se näkymätön käsi joka tarttuu ammukseen kun se lentää ilman halki.

[tinnitus]

Alaskassa on kuumempaa kuin Texasissa (+30C). Teorian mukaan arktiksen piti lämmetä...

In the third week of May, it was warmer in Fairbanks, Alaska, than in Washington, D.C. The small town of Eagle, Alaska, was hotter on May 23 than it has been on any day in Houston or Dallas this year. In what has become a frequent occurrence in the past few years, temperature profiles in North America appeared to be upside down.
...
This temperature anomaly map is based on data from the Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer (MODIS) on NASA's Terra satellite.

(http://eoimages.gsfc.nasa.gov/images/imagerecords/85000/85932/lst_neo_2015137-2015144.jpg)

http://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=85932&eocn=image&eoci=moreiotd

[ämpee]

Alaskassa on kuumempaa kuin Texasissa (+30C). Teorian mukaan arktiksen piti lämmetä...

Teorian mukaan Texasin ei pitänyt kylmetä...

[mannym]

Alaskassa on kuumempaa kuin teksasissa?

Näyttäisi yhtenä päivänä olleen Eaglessa melko lämmin. Tämän päivän sääennusteita kun katselee niin texasissa on kymmenisen astetta lämpimämpää kuin alaskassa.

Hurjaa, en viitsi huolestua.

[Ville Hämäläinen]

Itsellä ei ole intoa perehtyä ja kinastella turhista nippeleistä, mutta mun järkeni sanoo että jos ihmisiä olis vain miljardi niin paskaa ja rosmoja olisi vähemmän ja puhdasta vettä ja luontoa olisi enemmän.

[mannym]

Alaskassa on kuumempaa kuin Texasissa (+30C). Teorian mukaan arktiksen piti lämmetä...

Teorian mukaan Texasin ei pitänyt kylmetä...

Niin Teorian mukaan lämpenemisen piti olla globaalia.