Mikä oli pääministerin matikkanumero koulussa?

[MoonShine]

Lapsinero on oivaltanut soveltavan laskutavan kansalaisten palkankorotuspaineisiin.
Yhden prosentin tuloveronkevennys vastaisi 5%:n palkankorotusta.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kataiselta-ehdotus-vastaa-5-palkankorotusta/art-1288409161611.html

[Alfresco]

Lapsinero on oivaltanut soveltavan laskutavan kansalaisten palkankorotuspaineisiin.
Yhden prosentin tuloveronkevennys vastaisi 5%:n palkankorotusta.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kataiselta-ehdotus-vastaa-5-palkankorotusta/art-1288409161611.html

Tuo 5% on ehkä vähän yläkanttiin mutta karkeesti ottaen ja tulotasosta riippuen asia on kyllä suunnilleen noin. Kas kun nimellisistä palkankorotuksista vain osa päätyy työntekijän taskuun.

Radiouutisissa Katainen mainitsi 3%-5%.

[Pike84]

Uutinen näyttää ainakin tällä hetkellä oudolta:

Otsikko:

Kataiselta ehdotus: "Vastaa 4% palkankorotusta"

Teksti:

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) on vedonnut työmarkkinaosapuoliin sopimuksen aikaansaamiseksi.

...eikä muuta.

[Marko Parkkola]

Laskin oman palkkani osalta nettovaikutuksia tänään. 4% palkankorotus toisi minulle hieman yli tuplasti enemmän palkkaa. Laskin myös Suomen mediaanitulosta ja siinäkin 4% palkankorotus olisi parempi ratkaisu. En ottanut mahdollista inflaation kiihtymistä huomioon laskelmissa, mutta inflaatio kiihtyy joka tapauksessa, joten väliäkö tolla.

EDIT: Tajusin juuri laskeneeni mediaanitulon vaikutukset väärin. No, en käynytkään lukiota.

[Arvoton]

Ei, ku Venäjän kansantalouden koko on about Hollannin luokkaa!!!

Kiina about Suomen luokkaa?

[Demus]

Tuo 5% on ehkä vähän yläkanttiin mutta karkeesti ottaen ja tulotasosta riippuen asia on kyllä suunnilleen noin. Kas kun nimellisistä palkankorotuksista vain osa päätyy työntekijän taskuun.

Radiouutisissa Katainen mainitsi 3%-5%.

Avaisitko tätä vähän jonkun käytännön esimerkin kanssa vaikka mediaanituloisen kohdalla. Tietääkseni veroprogressio ei sentään vielä noin kauhea ole.

[Reich]

http://fi.wikiquote.org/wiki/Jyrki_Katainen#Matematiikka

Iltalehden kysymykseen, miten ylioppilastutkinnon lyhyen matematiikan kuutosen arvosanalla pystyy laskemaan Suomen miljardivelkoja ja Kreikan tukipaketteja  Katainen vastasi: Minä en niitä laske, vaan teen päätöksiä. Sen takia meillä on hyviä virkamiehiä, jotka laskevat. Minä teen talouspolitiikkaa, joka on kaikkea muuta kuin matematiikka. Koulunumeroni ei siinä yhtään haittaa.

[Demus]

Otetaan vähän yli keskituloinen tyyppi, joka tienaa 40000 euroa vuodessa. Veronmaksajat.fi:n mukaan veroprosentti on 30,4 prosenttia eli käteen jää 27840 euroa. Jos veroprosentti olisi 29,4 prosenttia, käteen jäisi 28240 euroa.

Jos tulot olisivat 41000 euroa eli 2,5 prosenttia enemmän, veroprosentti olisi 30,8 ja käteen jäisi 28372 euroa eli enemmän kuin 28240 euroa.

Veroprosenttia pitäisi pienentää 30,4 prosentista 29,1 prosenttiin eli noin 1,3 prosenttiyksikköä, jotta käteen jäisi yhtä paljon kuin 2,5 prosentin palkankorotuksesta. Tämä on luonnollisesti noin (1-marginaalivero) * palkankorotusprosentti. Jotta päästäisiin tuohon Kataisen 4 prosenttiin, pitäisi marginaaliveron siis olla 75 prosenttia (tai  3%->66% 5%->80%). Näin kova marginaaliveroprosentti ei kait luojan kiitos sentään vielä ole missään tuloluokassa?

Vai mitäs minä nyt käsitin väärin, ei kai Katainen voi noin pihalla oikeasti olla?

[Lentomestari]

En viitsinyt laittaa uutta topikkia, tässä kun oli riittävän lähellä aihetta. Uutisessa kun paistatteli kuvassa ihan Jutta itte, kaikkine matikkanumeroineen.

Eduskunnalle lisää rahaa
Kansa raivostui

Lukijoiden kirjoituksia

"Helppohan se on lisätä, kun itse saa päättää asioista. Eläkeläiset saavat ihmetellä, montako kuukautta tänä vuonna joutuu olemaan ilman sähköjä, kun ei fatta maksa edes niitä - muusta puhumattakaan."

Poliitikkojen matikkanumero riittää ainakin omien tulojen lisäämiseen, nyt nostivat kymmenellä millillä eduskunnan törsäysrahastoa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011082314248684_uu.shtml

Tämä tietää taas muutamaa ääntä lisää tulevaan jytkyyn, takuulla. Kansa kyrpiintyy yhä syvemmin ja tätä ei nämä poliitikonkrantut tajua, ajetaan vaan kaasu pohjassa tiiliseinää kohti.

[Alfresco]

Tuo 5% on ehkä vähän yläkanttiin mutta karkeesti ottaen ja tulotasosta riippuen asia on kyllä suunnilleen noin. Kas kun nimellisistä palkankorotuksista vain osa päätyy työntekijän taskuun.

Radiouutisissa Katainen mainitsi 3%-5%.

Avaisitko tätä vähän jonkun käytännön esimerkin kanssa vaikka mediaanituloisen kohdalla. Tietääkseni veroprogressio ei sentään vielä noin kauhea ole.

Palkan korotukset aiheuttavat seuraavia vaikutuksia (esim. 4% korotus):

1. Työnantajan työvoimakulut nousevat 5-6% eli enemmän kun nimellinen palkankorotus.

2. Työvoimakustannusten nousu (5-6%) siirtyy hintoihin vastaavana inflaationa eli hinnat nousevat (yhteensä euromäräisesti) vähintän saman verran.

3. Työntekijän maksaa veroa lisäansiostaan, joten hän saa tietysti alle 4% käteen.

4. Lisäksi työntekijän veroaste nousee jolloin hän myös maksaa enemmän veroa siitä palkasta, joka hänellä oli ennen palkankorotusta. Tämä tapahtuu progression takia.

Esimerkki:

Työntekijä tienaa 2700 euroa kuussa eli suomalaisen mediaanin verran. Helsingissä verot ja eläkemaksut ovat ennen palkankorotusta 25,8% eli 696,60 eur/kk. 4%:n eli 108 euron palkankorotuksen jälkeen vero on 26,3% eli 738,50 eur/kk. Palkankorotus siis nostaa veroja 41,9 eur/kk eli työntekijä tienaa nettona 66,1 eur/kk eli 2,4% alkupalkastaan.
Eli 4% palkankorotus näkyy 2,4% laskennallisena reaaliansioiden lisäyksenä. Todellinen reaaliansio on paljon tätä pienempi, ehkä jopa alle puolet koska hinnat nousevat palkankorotusten seurauksena.

Inflaation vaikutuksella voi spekuloida pikkasen:

Jos kaikille Suomen kansalaisille annettaisiin sama 4% korotus kaikkien työnantajien kulut nousevat 5-6%. Se osa työvoimakuluista, joka kohdentuu kotimaiseen kulutukseen tuottaa vastaavan kotimaisen inflaatiolisän. Jos vaikkapa puolet työvoimakustannusten noususta kohdentuu kotimaiseen kulutukseen, niin inflaatio nousisi 2,5-3% eli yhtä paljon tai jopa enemmän kun palkankorotuksen laskennallinen reaalikorotus. Loput työnantajan kulujen noususta kohdentuu ulkomaalaisiin asiakkaisiin eli vientiteollisuuteen, jonka kilpailukyky laskee.

Jos palkkojen noston sijaan alennetaan veroja 1% niin reaaliansiot nousevat tosiasiallisesti 1% koska veronalennuksella ei ole suoraa inflaatiovaikutusta.

Eli palkankorotusskenaariossa työntekijä saa 4% palkan lisällä suunnilleen saman verran kun 1% veroalennuksella, jopa paljon alle riippuen siitä miten inflaatio käyttäytyy palkankorotuksen jälkeen.

Kataisen laskelmat vaikuttavat olevan ihan oikein. En epäile ettei olisi koska ne on laatinut VM:n virkamiehet, jotka takuulla osaavat nämä tulolaskelmat.

EDIT: Typot.

[Salvation]

Tuo 5% on ehkä vähän yläkanttiin mutta karkeesti ottaen ja tulotasosta riippuen asia on kyllä suunnilleen noin. Kas kun nimellisistä palkankorotuksista vain osa päätyy työntekijän taskuun.

Radiouutisissa Katainen mainitsi 3%-5%.

Avaisitko tätä vähän jonkun käytännön esimerkin kanssa vaikka mediaanituloisen kohdalla. Tietääkseni veroprogressio ei sentään vielä noin kauhea ole.

Palkan korotukset aiheuttavat seuraavia vaikutuksia (esim. 4% korotus):

1. Työnantajan työvoimakulut nousevat 5-6% eli enemmän kun nimellinen palkankorotus.

2. Työvoimakustannusten nousu (5-6%) siirtyy hintoihin vastaavana inflaationa eli hinnat nousevat (yhteensä euromäräisesti) vähintän saman verran.

3. Työntekijän maksaa veroa lisäansiostaan, joten hän saa tietysti alle 4% käteen.

4. Lisäksi työntekijän veroaste nousee jolloin hän myös maksaa enemmän veroa siitä palkasta, joka hänellä oli ennen palkankorotusta. Tämä tapahtuu progression takia.

Esimerkki:

Työntekijä tienaa 2700 euroa kuussa eli suomalaisen mediaanin verran. Helsingissä verot ja eläkemasut ovat ennen palkankorotusta 325,8% eli 696,60 eur/kk. 4%:n eli 108 euron palkankorotuksen jälkeen vero on 26,3% eli 738,50 eur/kk. Palkankorotus siis nostaa veroja 41,9 eur/kk eli työntekijä tienaa nettona 66,1 eur/kk eli 2,4% alkupalkastaan.
Eli 4% palkankorotus näkyy 2,4% laskennallisena reaaliansioiden lisäyksenä. Todellinen reaaliansio on paljon tätä pienempi, ehkä jopa alle puolet koska hinnat nousevat palkankorotusten seurauksena.

Inflaation vaikutuksella voi spekuloida pikkasen:

Jos kaikille Suomen kansalaisille annettaisiin sama 4% korotus kaikkien työnantajien kulut nousevat 5-6%. Se osa työvoimakuluista, joka kohdentuu kotimaiseen kulutukseen tuottaa vastaavan kotimaisen inflaatiolisän. Jos vaikkapa puolet työvoimakustannusten noususta kohdentuu kotimaiseen kulutukseen, niin inflaatio nousisi 2,5-3% eli yhtä paljon tai jopa enemmän kun palkankorotuksen laskennallinen reaalikorotus. Loput työnantajan kulujen noususta kohdentuu ulkomaalaisiin asiakkaisiin eli vientiteollisuuteen, jonka kilpailukyky laskee.

Jos palkkojen noston sijaan alennetaan veroja 1% niin reaaliansiot nousevat tosiasiallisesti 1% koska veronalennuksella ei ole suoraa inflaatiovaikutusta.

Eli palkankorotusskenaariossa työntekijä saa 4% palkan lisällä suunnilleen saman verran kun 1% veroalennuksella, jopa paljon alle riippuen siitä miten inflaatio käyttäytyy palkankorotuksen jälkeen.

Kataisen laskelmat vaikuttavat olevan ihan oikein. En epäile ettei olisi koska ne on laatinut VM:n virkamiehet, jotka takuulla osaavat nämä tulolaskelmat.

Otanpa uusiksi (nätisti)... Kataisen ja Alfrescon laskelmat näyttävät aivan oikeille.

[Tomi]

Lapsinero on oivaltanut soveltavan laskutavan kansalaisten palkankorotuspaineisiin.
Yhden prosentin tuloveronkevennys vastaisi 5%:n palkankorotusta.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kataiselta-ehdotus-vastaa-5-palkankorotusta/art-1288409161611.html

http://fi.wikinews.org/wiki/Iltalehti_paljasti_poliitikkojen_matematiikan_arvosanat
Jyrki Katainen m-l (matikka, lyhyt)6, k (keskiarvo)7

[MoonShine]

http://fi.wikinews.org/wiki/Iltalehti_paljasti_poliitikkojen_matematiikan_arvosanat
Jyrki Katainen m-l (matikka, lyhyt)6, k (keskiarvo)7

Eli on todistettu hyvien kouluarvosanojen ylikorostus koulumaailmassa.