News:

Mikäli foorumi ei jostain syystä vastaa, paras paikka löytää ajantasaista tietoa on Facebookin Hommasivu,
https://www.facebook.com/Hommaforum/
Sivun lukeminen on mahdollista myös ilman FB-tiliä.

Main Menu

2011-08-23 HS:Tauno Tiusanen: Narutettu sukupolvi. (Kirja-arvostelu)

Started by skrabb, 23.08.2011, 09:57:54

Previous topic - Next topic

skrabb

QuoteKIRJAT

Tauno Tiusanen: Narutettu sukupolvi. Suomettumisen ilot ja murheet. Edita. 161 s. 32 e.

Kun Suomen naruttajilta loppui köysi
Neuvostoajan suorasuinen taloustieteilijä möyhentää suomettunutta eliittiä.
Jukka Tarkka

Kylmän sodan aikaisessa Suomessa ei ollut sopivaa käyttää klassista akateemista tutkimusmenetelmää Neuvostoliiton talouden ja yhteiskunnan arviointiin. Asiantuntijan ura saattoi äkkiä katketa jos hän niitä käsitellessään käytti normaalikielestä tuttuja nimikkeitä arkipäiväisten havaintojensa erittelyyn.

Tauno Tiusaselle (s. 1941) oli vähällä käydä niin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos torjui 1970-luvun lopulla hänen palveluksensa. Sen hallintoelimissä istuneet idänkaupan mahtimiehet ilmoittivat, että kaikki Neuvostoliittoa koskeva tarpeellinen tieto saadaan virallisista neuvostolähteistä.

Tiusasen artikkelit ja luennot herättivät kauhua muuallakin yhteiskunnallisesti oikein ajattelevien ihmisten keskuudessa. Hän kehtasi sanoa ääneen sen, minkä jokainen Neuvostoliitossa käynyt oli omin silmin nähnyt: siellä erittäin alhainen elintaso yhdistyi lähes täydelliseen ympäristökatastrofiin.
...

Suomettumisajan ideologiset kaikentietäjät eivät sietäneet tällaista. He tiesivät tutkimattakin, että Neuvostoliitossa vallitsi alati kasvava hyvinvointi ja innostus suuren yhteisen asian edistämiseen. Ihmiset ja kansat olivat veljet keskenään, maa, metsät ja vedet kukoistivat kilvan tuotannon ja ihmisten onnen kanssa.

Näin oli, koska naruttajat niin sanoivat, ihan riippumatta siitä, miltä todellisuus näytti ja tutkimus tiesi.

Huonosti käyttäytyvä Tiusanen oli poliittisesti erittäin epäsuosittu henkilö. Hänestä tuli kuitenkin korkeakoulujen ja vientikoulutuksen kurssien suosittu luennoitsija, mutta puolisalaa, ja hallintoelinten kauhistelusta huolimatta. Tiusasen käyttäminen asiatuntijana uhkasi oppiorganisaation mainetta. Entäpä jos joku alkaa uskoa hänen puheitaan?

Saatuaan kylliksi suomettuneesta kyyristelystä Tiusanen väisti kotimaan pikkusieluisuutta ja siirtyi idäntutkimuksen keskuspaikkoihin silloin kuuluneeseen Glasgowiin tekemään väitöskirjaa, ja päätyi sen yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuslaitoksen johtavaksi professoriksi.

Kun Neuvostoliitto oli romahtanut ja naruttajilta köysi alkoi loppua, Tiusanen palasi Suomeen Lappeenrannan tekniseen korkeakouluun teollisuusyritysten kansainvälisten toimintojen professoriksi.

Hänen uransa on komea mutta kiemurainen, ajoittain kuin kafkalais-orwelilainen painajaisuni. Tutkimus osoitti virallisen totuuden epätodeksi, mutta se olisi pitänyt julistaa todeksi. Simputuksen kohteeksi joutunut ei voinut puolustautua henkistä yksinkertaisuutta vastaan muulla kuin vertailevalla taloustieteellä.

Kimurantit kokemukset ovat jättäneet jälkensä. Kirjan pohjavireenä on kalavelkojen kuittaus hyödyllisille idiooteille, jotka hankkivat poliittisia irtopisteitä kampittamalla aina tilaisuuden tullen Tiusasta.
...

Erityisen huvittuneen kohtelun saa emeritusprofessori Matti Klinge, joka vielä 2000-luvulla julkaistussa artikkelissa perusteli Neuvostoliitto-analyysiään pääsihteeri Nikita Hruštšovin 1960-luvulla esittämällä talousohjelmalla. Sen mukaan Neuvostoliiton oli määrä saavuttaa Yhdysvaltain elintaso 1970-luvulla.

Se oli niin tökeröä propagandaa, että neuvostoviranomaiset itsekin ymmärsivät kerätä paperin pois jakelusta ja vaieta sen häveliäästi kuoliaaksi. Klinge käyttää sitä kuitenkin edelleen osoituksena Neuvostoliiton elinvoimasta. Hän tulkitsee Neuvostoliiton antaman esimerkin niin vahvaksi, että Ranska ja Ruotsikin olivat vielä 1980-luvulla ihan vähällä luiskahtaa sosialismiin.

Samantyyppisiä tiedon turnajaisia Tiusanen järjestää muidenkin professorikollegojen kanssa, Kaarle Nordenstrengin, Risto Alapuron ja J.-P. Roosin. Sitä on nautinto lukea, sillä Tiusanen ei kuurmota tavanomaisia vasemmistoliturgian tuhertajia vaan suomettuneen maan akateemista aatelistoa.

Peli on reilua. Kun Tiusanen iskee syvälle, hän samalla avaa sivustansa vastaiskuille.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka toimii vapaana tutkijana ja kolumnistina.
http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/artikkeli/Kun+Suomen+naruttajilta+loppui+k%C3%B6ysi/1135268752095
Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki. Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki.

junakohtaus

Kohupaljastus! Kohupaljastus! Oli olemassa presidentti nimeltä Kekkonen!
Now you can jump, Pallero. Ota kääretorttua.

Alkuasukas

Jotenkin tuntuu näitä juttuja lukiessa että "emeritus" tarkoittaa "vähän jo höpsähtänyttä jonka juttuja ei tarvitse ottaa kovin vakavasti". Toinen tulkinta on että se on hienovaraisempi ilmaus dementoituneelle...
"Monikulttuurisuus rikastuttaa odottamattomilla tavoilla."

Kaarina Ranne (vihr.)

Rannanjärvi

Tiusasen kirja on tervetullut muistutus siitä, että "Wirallinen Totuus" ei aina ole se lopullinen totuus.

Kirjahan ei ole miehen ensimmäinen aiheesta.

Hesarin arvio Tiusasen parin vuoden takaisesta kirjasta:

Tauno Tiusanen: Elämä rautaesiripun varjossa. Toisinajattelijan päiväkirja Edita. 224 s. 25 e.

Tiusanen Wikipediassa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tauno_Tiusanen