IL 19-08-11: Professori tyrmää lyhyet tuomiot: "Monesti silmänlumetta"

[AjatusRikollinen]

Harvinaisen selväjärkistä.

Matti Tolvasen mukaan väkivaltarikollisten pääsyä ehdonalaisuuteen tulisi harkita tapauskohtaisesti.

Pääsevätkö väkivaltarikolliset liian helposti ehdonalaiseen?

99%   1%
Ääniä 2913
KESKUSTELE

Pääsevätkö väkivaltarikolliset liian helposti ehdonalaiseen?

Suomessa alle 21-vuotias väkivaltarikollinen istuu vankilassa kolmasosan saamastaan tuomiosta. Jos hän uusii veritekonsa alle 21-vuotiaana, hän kärsii edelleen "nuorena uusijana" vain puolet määrätystä vankeusrangaistuksesta ennen pääsyä ehdonalaiseen.

Aikuinen ensikertalainen - oli tuomittu sitten tappaja, raiskaaja tai pedofiili - istuu hänkin tuomiostaan vankilassa aina vain puolet.

- Tuomiot ovat monesti silmänlumetta. Yhdeksän vuotta kuulostaa oikeudessa kovalta, mutta kun se muuttuu kolmeksi ja puoleksi tai neljäksi ja puoleksi vuodeksi, niin tekijä on aika pian vapaalla jalalla, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Ehdonalaista vankeusrangaistusta koskevaa lakia muutettiin vuonna 2006. Tällöin ehdonalaisesta tuli automaattinen käytäntö, joka ei enää riippunut vangin käyttäytymisestä tai teon laadusta.

- Käytäntö oli toki jo olemassa ennen kuin lakia muutettiin. Ensikertalaiset istuivat tavallisesti vain puolet. Laki ainoastaan vakiinnutti jo käytössä olleen tavan, professori selittää.

Lakia muutettava

Tolvasen mielestä nykyinen ehdonalaiskäytäntö on "liian mekaaninen".

- Mielestäni ehdonalaista tulisi miettiä tapauskohtaisesti. Päätökset ihmisen vapautumisesta ovat liian suuria vankeinhoidolle, mutta näkisin mielelläni, että oikeuden päätösvaltaa näissä asioissa lisättäisiin.

Tolvasen mukaan nykyistä lakia tulisi muuttaa niin, että tuomioistuimet voisivat jo tuomion yhteydessä määritellä vangin mahdollisuudet ehdonalaiseen.

- Monessa muussa maassa ehdonalaisuudesta päätetään tuomion yhteydessä.

Professorin mukaan myös ensikertalaisuuden määritelmää tulisi tarkastella kriittisesti. Nyt tekijää kohdellaan ensikertalaisena, jos hän ei ole kolmeen vuoteen ehdonalaisen päättymisen jälkeen saanut vankeusrangaistusta.

- Kolme vuotta on aika lyhyt aika mittareiden nollaamiseen. Muunkinlaiset ratkaisut ovat mahdollisia, Tolvanen miettii.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081914229120_uu.shtml

[Rapsakka Rapu]

Tuo otsikko on iltalehdellä varsin huono. Tuo tarkoittaa nyt että tuomiot eivät olekaan lyhyitä. Itse juttu on varsin hyvä. positiivinen. Toivoa herättävä.

[skrabb]

IL:n uutisessa mainitaan muutama räikeä tapaus, mutta yksi puuttuu...

Oudot tuomiot ihmetyttävät

Ior Bockin tappanut intialaismies jätettiin alkuviikosta tuomitsemasta eikä häntä määrätty pakkohoitoon.

Ior Bockin tappaja vapaaksi. 68-vuotias mystikko Ior Bock puukotettiin kuoliaaksi kotonaan Helsingin Munkkiniemessä lokakuussa 2010. Intialaismiehen todettiin käräjillä aiheuttaneen Bockin kuoleman kahdeksalla veitseniskulla rintakehään ja yhdellä kallon luun rikkoneella iskulla päähän. Oikeus ei kuitenkaan tuominnut miestä, sillä tekohetkellä hänen katsottiin olleen psykoottisessa tilassa ja näin ollen syyntakeeton. Miestä ei myöskään määrätty pakkohoitoon, koska mielentilatutkimuksen mukaan tekijä ei enää kärsinyt mielialahäiriöstä.

Terhi Tervashonka istuu syyskuussa 2007 oikeudessa tapettuaan miehen vesurilla. Hänet tuomittiin ensikertalaisena 9 vuoden vankeusrangaistukseen, jota hovioikeus myöhemmin kovensi vuodella.

Paloittelumurhaaja tuomittiin taposta?-?ensikertalaisena. Kuukausi sitten karkumatkalle avovankilasta pinkaissut Terhi Tervashonka tuomittiin vuonna 2008 kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen ns. vesurisurmasta. Tervashonka oli tappanut Vaajakoskella keski-ikäisen miehen lyömällä häntä vesurilla niskaan. Tervashonka tuomittiin oikeudessa ensikertalaisena, koska hän ei ollut kolmeen vuoteen syyllistynyt vastaavan rikokseen. Ensikertalaisena hän joutuu istumaan tuomiostaan vain puolet. Tervashongan menneisyys on kuitenkin kaikkea muuta kuin puhtoinen. Vuonna 1999 hänet tuomittiin 17-vuotiaana osallisuudesta Hyvinkään paloittelumurhaan, jossa nuori mies surmattiin kiduttamalla ja hänen paloiteltu ruumiinsa hävitettiin kaatopaikalle. Surmaa on luonnehdittu Suomen rikoshistorian julmimmaksi verityöksi.

Sarjapuukottaja tappoi kaksi?-?odotteli vapaana aikaisemman tuomionsa täytäntöönpanoa. Kesällä 1997 Outi Wredberg pääsi vankilasta ehdonalaiseen poikaystävänsä puukotuksesta. Vankila ei häntä parantanut, sillä kohta hän puukotti naapuriaan Helsingin Maununnevalla. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Wredbergin Maununnevan puukotuksesta 11 kuukaudeksi vankilaan. Tuomari ei kuitenkaan passittanut naista suoraa vankilaan. Yleinen käytäntö on, ettei näin lyhyitä tuomioita lähdetä heti kärsimään. Wredberg päätti myös valittaa tuomiosta. Odotellessaan vapaalla jalalla hovioikeuden päätöstä Wredberg tarttui heinäkuussa jälleen kerran puukkoon. Hän surmasi keittiöveitsellä kaksi naapuriasunnon eläkeläismiestä ilman mitään selvää motiivia. Toisen miehistä oli surmahetkellä pyörätuolissa. Wredberg tuomittiin 13 vuodeksi vankeuteen.

Surmasi avovaimonsa 1992, tappoi äitinsä 1999, puukotti tyttöystävänsä 2008. Tommi Nakarin elämäkerta kertoo karua kieltä vankeinhoidon tilasta. Vuonna 1992 Nakari surmasi silloisen avovaimonsa yli 20 puukoniskulla, asustellen teon jälkeen toista viikkoa surma-asunnossa ruumiin kanssa. Mies tuomittiin yli 12 vuoden vankeuteen murhasta, mutta hovioikeus muutti sen tapoksi. Seitsemän vuotta myöhemmin Nakari oli jo päässyt vankilasta, kun hän surmasi oman äitinsä lyömällä tätä saksilla ja keittiöveitsellä. Ruumiin hän kätki pesuhuoneeseen. Tästä Nakari sai vajaan 11 vuoden tuomion, josta hän istui 7 vuotta. Ehdonalaiseen hän pääsi vuonna 2006. Vuoden 2008 tammikuussa Nakari tappi tyttöystävänsä useilla puukoniskuilla ylävartaloon sekä tukehduttamalla. Tästä hänet tuomittiin 14 vuoden ja kuuden kuukauden vankeustuomioon.

Eveliina Lappalaisen surmaaja pääsi ehdonalaiseen vuonna 2005.

Eveliinan tappaja istui vankilassa 3 ja puoli vuotta. Heinäkuussa 2005 Otto Martikainen käveli ulos Pyhäselän vankilan porteista. Hän oli tuolloin sovittanut tasan puolet seitsemän vuoden vankeusrangaistuksestaan. Ensikertalaiselle se riittää. Suomi muistaa Martikaisen 14-vuotiaan Eveliina Lappalaisen surmaajana. Hän kuristi tyttöä ja hukutti hänet ojaan Imatralla pimeänä marraskuun iltana vuonna 2000.

JANI PARKKARI
[email protected]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081914229120_uu.shtml

Abdigadir Osman Hussein

Abdigadir Osman Hussein (s. 1973 tai 1974 [1]) on somalialaissyntyinen elinkautisvanki[2], joka istuu tuomiotaan Suomessa Vaasan vankilassa.[3] Hussein on tuomittu murhasta[4], raiskauksesta[1][5][3] ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä[1][5][3].

Abdigadir Hussein sai ensimmäisen tuomionsa 1993, jolloin hän puukolla uhaten raiskasi Tampereella 13-vuotiaan tytön. Hänet tuomittiin väkisinmakaamisesta ja lapseen kohdistuneesta haureudesta 2 vuodeksi 10 kuukaudeksi vankeusrangaistukseen.[6]

Hussein vapautui syksyllä 1995. Vapautumisesta ehti kulua kaksi kuukautta kun Hussein murhasi 10. marraskuuta 1995 tamperelaisen 15-vuotiaan Tuuli Maria Ikosen Tampereen Aitovuorentiellä,[4] silpoen Ikosen veitsellä[3]. DNA-tutkimus ja rikospaikalla tehdyt tutkimukset[4] osoittivat oikeuden mielestä syyllisyyden. Tampereen käräjäoikeus tuomitsi Husseinin keväällä 1996 murhasta elinkautiseen vankeuteen todistajanlausunnon perusteella. Mielentilatutkimuksen mukaan Hussein toimi täydessä ymmärryksessä. Tuomion aikoihin Husseinilla oli suomalainen vaimo ja kaksi lasta.[4]

Husseinin oman kertomuksen mukaan hän oli joutunut paikalle sattumalta erehdyksessä[4] ja rientänyt auttamaan Ikosta tämän avunhuudot kuultuaan. Puolustus ei pitänyt näyttöä riittävänä, koska esimerkiksi tapahtuman ainoa todistaja ei tunnistanut Husseinia samaksi mieheksi, joka juoksi metsään tapahtuman jälkeen[4]. Hussein kiisti käräjäoikeudessa loppuun asti syyllisyytensä[4]. Tästä huolimatta Hussein myönsi Turun hovioikeudessa asian, mutta vetosi olleensa rikoksentekohetkellä täyttä ymmärrystä vailla. Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut Tampereen käräjäoikeuden päätöstä miltään osin.[2]

Hussein päästettiin kesäkuussa 2005 kolmen tunnin vartioimattomalle lomalle, jonka aikana hän käytti seksuaalisesti hyväksi 4-vuotiasta lasta.[1][7] Hussein tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä 1 vuodeksi 3 kuukaudeksi vankeuteen. Hänet määrättiin maksamaan uhrille henkisistä kärsimyksistä 3 500 euroa sekä kivusta ja särystä 700 euroa.[5]

Ikosen murhan aikaan Hussein ei ollut poliisin antamien tietojen mukaan Suomen kansalainen.[8] Hän tuli Suomeen vuonna 1990 Neuvostoliiton kautta[1] ja oli oleskellut Suomessa pakolaisstatuksella[8]. Alibi-lehden 3/2008 mukaan Hussein on toiminut ennen Suomeen tuloaan sotilaana.[3]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Abdigadir_Osman_Hussein