Kannatatko transaktioveroa (eli Tobinin veroa)?

[Alfresco]

Valtiot ovat silloin tällöin tehneet yksipuolisia päätöksiä vaikkapa velan valuuttasidoksen muuttamisesta. Velkoja voi aina reklamoida lähettämällä armeijan. Ei ole tupannut tulemaan armeijaa eikä taloudellista katastrofia.

Nämä "valtiot" ovat ollet lähinnä banaanivaltioita. Vasta kun maa on de facto konkurssissa tällainen yksipuolinen lainaehtojen muuttaminen hyväksytään. Mikään vakavasti otettava länsimaa toimivalla taloudella ei voi siihen ryhtyä. Sehän tarkoittaisi välittömästi Kreikan tasoiset korot, Suomen julistamisen maksykyvyttömäksi sekä oman uuden valuutan rankka devalvointi eli Suomen lainapääomien hurja nousu.

Ei euroon siirryttäessäkään Suomi mitään lainoja "neuvotellut uusiksi". Ilmoitettiin vain että markkamääräiset lainat ovat tästedes euromääräisiä vaihtokurssilla 5,95jne mitäsenytolikaan. Ja sillä siisti.

Juurihan kirjoitin, että jos valuutta sidotaan euroon niin ei ole mitään mieltä vaihtaa pois euroista. Sitominen on ainoa tapa välttää lainaneuvotteluja.

Kysehän ei ole setelien kuvituksesta tai väreistä vaan arvosta. Voi vaikka vaihtaa monopolirahoihin kunhan valtio takaa niille kiinteän arvon jottei lainoittajat menetä pääomiaan. Ellei takaa, niin avot.


Ihmettelen kyllä tätä valuuttavouhotusta. Eikö oman valuutan haikailijoilla ole edes alkeellisintakaan ymmärtämystä siitä mikä sotku ja taloudellinen pannukakku valuutan vaihtaminen olisi? Se olisi tässä tilanteessa idiotismiä vailla vertaa.

[Kimmo Pirkkala]

En minä ole puhunut mitään eri valuuttojen arvojen sitomisesta toisiinsa.

[Jaska Pankkaaja]

Kuule, keinottelustakin on joutunut Suomessa maksaman ihan saman veron, kuin pitkäaikaisemmasta sijoittamisesta. T. Nimimerkki, olenko joutunut maksamaan suotta?

Jostain syystä arvelen ettei Sinun tekemilläsi kaupoilla ole edes Suomen pörssiä heilutettu. Jos arvopaperikaupassa olisi esim. 1% suuruinen varainsiirtovero tms. rahaliikenteen höylä ei se varmaan kovin paljoa vaikuttaisi edes Sinuun. Jos minusta olisi kiinni voitaisiin yrittää esim 19% tasaveroa kaikille tuloille pääomatuloista perintöihin, palkkatuloista lottovoittoihin.

Yhtä kaikki, emme liene yhtä mieltä tästä asiasta.

n *      

[Alfresco]

En minä ole puhunut mitään eri valuuttojen arvojen sitomisesta toisiinsa.

Kait nyt ymmärrät oman kirjoituksesi johtopäätökset:

Ei euroon siirryttäessäkään Suomi mitään lainoja "neuvotellut uusiksi". Ilmoitettiin vain että markkamääräiset lainat ovat tästedes euromääräisiä vaihtokurssilla 5,95jne mitäsenytolikaan. Ja sillä siisti.

Suomen ei tarvinnut neuvotella uusia lainaehtoja koska markka sidottiin euroon. Ihan samalla lailla uusi markka pitäisi sitoa euroon jos halutaan välttää eurolainojen uudelleenneuvottelemista.

[Kimmo Pirkkala]

^Höpöhöpö. Suomi on suvereeni valtio, joka säätää lain, että Suomen valtion velkakirjat, jotka ovat nimellisarvoltaan X euroa ovat päivämäärästä pp.kk.vvvv alkaen nimellisarvoltaan Y markkaa ja sillä siisti.

Mitään valuuttoja ei sidota toisiinsa, ainoastaan vanhat velkakirjat uuteen valuuttaan. Sen jälkeen ko. velkakirjat ovat sidoksissa uuteen valuuttaan, eikä niillä ole enää mitään tekemistä vanhan valuutan kanssa, vaikka niissä lukeekin sana "euro".

[Alfresco]

^Höpöhöpö. Suomi on suvereeni valtio, joka säätää lain, että Suomen valtion velkakirjat, jotka ovat nimellisarvoltaan X euroa ovat päivämäärästä pp.kk.vvvv alkaen nimellisarvoltaan Y markkaa ja sillä siisti.

Mitään valuuttoja ei sidota toisiinsa, ainoastaan vanhat velkakirjat uuteen valuuttaan. Sen jälkeen ko. velkakirjat ovat sidoksissa uuteen valuuttaan, eikä niillä ole enää mitään tekemistä vanhan valuutan kanssa, vaikka niissä lukeekin sana "euro".

Joo, whatever.

Onneksi edes Urpilainen ei ole näin pihalla valtiontalouden asioista.

[Octavius]

Taloushistoriasta ei juuri löydy parempaa vertailukohtaa kahden maan erilaisen talouspoliittisen päätöksen vertailuun kuin Ruotsin ja Suomen päätökset eurosta. Maiden vero-, sosiaali- ja muu lainsäädäntö muistuttaa hyvin paljon toisiaan. Molemmat maat ovat vientivetoisia talouksia ja jopa viennin rakenne on samantyyppinen ja asiakasryhmätkin/vientimarkkinat ovat samoja.

Lopputulos Suomi: valtio velkaantuu 10 miljardin vuosivauhtia ja koko elvytysvara on käytetty. Lisäksi Suomi on sitoutuu 20-30 miljardin vuosivauhtia euromaiden velkavastuuhimmeleihin.

Lopputulos Ruotsi: kruunun devalvoituminen takasi viennin jatkumisen ja markkinoiden valtaamisen vv. 2008-2009. Valtionvelkaa on lyhennetty hurjaa vauhtia ja se on parin vuoden päästä suhteessa alle puolet Suomen vastaavasta. Maalla on loistavat puskurit selvitä alkavasta lamasta.

Faktat ja todellisuus eivät oikein tue näkemystä, että Ruotsin talous olisi sotkussa tai pannukakkuna.

[Alfresco]

Taloushistoriasta ei juuri löydy parempaa vertailukohtaa kahden maan erilaisen talouspoliittisen päätöksen vertailuun kuin Ruotsin ja Suomen päätökset eurosta. ... Lopputulos Ruotsi: kruunun devalvoituminen takasi viennin jatkumisen ja markkinoiden valtaamisen vv. 2008-2009. Valtionvelkaa on lyhennetty hurjaa vauhtia ja se on parin vuoden päästä suhteessa alle puolet Suomen vastaavasta. Maalla on loistavat puskurit selvitä alkavasta lamasta.

Faktat ja todellisuus eivät oikein tue näkemystä, että Ruotsin talous olisi sotkussa tai pannukakkuna.

Ruotsissa tehtiin porvarihallituksen toimesta suuria muutoksia mm. työttömyysturvaan,  siraspäivärahoihin, siirrettiin sairasvakuutusmaksuja valtiolta työntekijöille, alennettiin veroja ja muuta. Tämä paransi valtiontalouden miljardeilla ja lisäsi työllisyyttä. Sen lisäksi Ruotsi tietysti sai tilapäisen puffin alentaalla valuuttansa arvon mutta valuutta ei ole keskeisin tekijä Ruotsin tämänhetkisessä menestyksessä. Arvonalennus on jo mennyt ohi ja kruunu on nousussa. Kohta kaupan virta kääntyy taas toiseen suuntaan ja Ruotsissa alkaa marina alijäämästä.

Se mitä ei hahomteta on, että joka ikinen valuutta kärsii samoista ongelmista. Ei ole olemassa sellaista valuuttaa, joka aina olisi paras kaikissa tilanteissa. Keskimäärin kaikki valuutat suoriutuvat kokonsa mukaan, joka tarkoittaa, että pienet heiluvat enemmän kun suuret.
Me tiedämme jo markan ajoilta, että Suomen talous oli aika kaoottinen. Silloin, ei pörssi vaan valuutan arvo ja lainojen korot olivat talousuutisten keskeinen teema koska se aiheutti paljon epävarmuutta.

Velkoja, inflatiota ja muita talouden ongelmia ei voi korjaa valuutalla vaan ainoastaan sisäpolittisilla toimilla. Valuutan vaihtaminen ei edesauta yhtään mitään. Voimme korkeintaan saada jonkun tilapäisen edun kuten viennin hetkellisen piristyksen, joka hetken päästä kääntyy taas haitaksi.

Sensijaan, että unelmoidaan valuutan vaihtamisesta autuaaksi tekevänä hattutemppuna, pitäisi pistää paukkuja sisäpolitiikan eli julkisen talouden korjaamiseen. Se on ainoa keino saada pysyvä ja kestävä ratkaisu esim. Suomen velkaantumiseen. Valuuttavaihdot ovat vain mätänevän haavan laastarointia.

[Kimmo Pirkkala]

Ei minulla sinällään ole mitään euroa vastaan, fyrkka kuin fyrkka, kuten Adolf Ehrnrooth sanoi. Mutta ongelma onkin siihen liittyvät lieveilmiöt ja pelisääntöjen noudattamatta jättämiset. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että pidetään euro ja defaultataan maksukyvyttömät maat ja pankit. Jos valuuttaunioni tarkoittaa muiden velkojen takaamista tai sitä, että keskuspankista lapataan rahaa osalle jäsenmaista, niin sitten alkaa tämä valuuttaunioni tökkiä.

Velkoja, inflatiota ja muita talouden ongelmia ei voi korjaa valuutalla

Mutta et varmaan kiistä, että velkoja, inflaatiota ja muita talouden ongelmia voidaan pahentaa valuutalla?

[Kimmo Pirkkala]

Nämä "valtiot" ovat ollet lähinnä banaanivaltioita. Vasta kun maa on de facto konkurssissa tällainen yksipuolinen lainaehtojen muuttaminen hyväksytään. Mikään vakavasti otettava länsimaa toimivalla taloudella ei voi siihen ryhtyä. Sehän tarkoittaisi välittömästi Kreikan tasoiset korot, Suomen julistamisen maksykyvyttömäksi sekä oman uuden valuutan rankka devalvointi eli Suomen lainapääomien hurja nousu.

Perustelisitko vähän? Mikä on se mekanismi, joka johtaisi tällaiseen kehitykseen?

[hoxpox]

Ruotsissa tehtiin porvarihallituksen toimesta suuria muutoksia mm. työttömyysturvaan,  siraspäivärahoihin, siirrettiin sairasvakuutusmaksuja valtiolta työntekijöille, alennettiin veroja ja muuta. Tämä paransi valtiontalouden miljardeilla ja lisäsi työllisyyttä.

Ruotsi on lisäksi saanut säästöjä ja kilpailuetua seuraavilla tekijöillä Suomeen verrattuna:

- Valikoiva asevelvollisuus -> pidemmät työurat, pienemmät kustannukset
- Apteekki- ja taksialan avaaminen kilpailulle
- Kansalliset maataloustuet n. kuudesosa Suomen tuista
- Suurempi kaupungistumisaste -> vähemmän aluetukia
- Rakentamiskustannukset puolet Suomen kustannuksista (johtuu ilmeisesti Suomen tiukemmista rakentamissäädöksistä).

[Alfresco]

Velkoja, inflatiota ja muita talouden ongelmia ei voi korjaa valuutalla

Mutta et varmaan kiistä, että velkoja, inflaatiota ja muita talouden ongelmia voidaan pahentaa valuutalla?

Valuutta on vain vaihdannainen, jonka kurssi heijastaa noita muita talouden asioita. Eli valuutta on riippuvainen talouspolitiikasta, ei päin vastoin. Tässäkin keskustelussa esillä ollut Zimbabwen dollari on ihan käypää tavaraa ellei talouspolitiikka olisi retuperällä.

Nämä "valtiot" ovat ollet lähinnä banaanivaltioita. Vasta kun maa on de facto konkurssissa tällainen yksipuolinen lainaehtojen muuttaminen hyväksytään. Mikään vakavasti otettava länsimaa toimivalla taloudella ei voi siihen ryhtyä. Sehän tarkoittaisi välittömästi Kreikan tasoiset korot, Suomen julistamisen maksykyvyttömäksi sekä oman uuden valuutan rankka devalvointi eli Suomen lainapääomien hurja nousu.

Perustelisitko vähän? Mikä on se mekanismi, joka johtaisi tällaiseen kehitykseen?

Jos Suomi ilmoittaa maksavansa eurolainat toisessa valuutassa, se on yksipuolinen lainojen ehtojen muuttaminen. Ellei tämä toinen valuutta ole kytkettynä euroon, on lainoittajilla olemassa riski suurista tappioista. Sitä he eivät lähtökohtaisesti tietenkään hyväksy. Tällainen operaatio tarkoittaa, että Suomen uskottavuus lainan ottajana laskee (maa, joka muuttelee ehtoja omatoimisesti ei ole uskottava), eli luottokelpoisuus laskee. Huono luottokelpoisuus tarkoittaa nousevia korkoja, joka taas heijastuu negatiivisesti maan julkiseen talouteen ja yritystoimintaan. Huono yritysten kannattavuus edellyttää valuutan arvon laskemista, jotta kilpailukyky ulkomaihin nähden nousisi.

Eli Suomen eurolainojen yksipuolinen valuutan vaihto suit-sait, johtaisi uuden valuutan devalvoitumiseen ja korkojen nousuun. Palaisimme siis olennaisesti markka-aikaan.

[Octavius]

Velkoja, inflatiota ja muita talouden ongelmia ei voi korjaa valuutalla

Mutta et varmaan kiistä, että velkoja, inflaatiota ja muita talouden ongelmia voidaan pahentaa valuutalla?

Valuutta on vain vaihdannainen, jonka kurssi heijastaa noita muita talouden asioita. Eli valuutta on riippuvainen talouspolitiikasta, ei päin vastoin. Tässäkin keskustelussa esillä ollut Zimbabwen dollari on ihan käypää tavaraa ellei talouspolitiikka olisi retuperällä.

Nämä "valtiot" ovat ollet lähinnä banaanivaltioita. Vasta kun maa on de facto konkurssissa tällainen yksipuolinen lainaehtojen muuttaminen hyväksytään. Mikään vakavasti otettava länsimaa toimivalla taloudella ei voi siihen ryhtyä. Sehän tarkoittaisi välittömästi Kreikan tasoiset korot, Suomen julistamisen maksykyvyttömäksi sekä oman uuden valuutan rankka devalvointi eli Suomen lainapääomien hurja nousu.

Perustelisitko vähän? Mikä on se mekanismi, joka johtaisi tällaiseen kehitykseen?

Jos Suomi ilmoittaa maksavansa eurolainat toisessa valuutassa, se on yksipuolinen lainojen ehtojen muuttaminen. Ellei tämä toinen valuutta ole kytkettynä euroon, on lainoittajilla olemassa riski suurista tappioista. Sitä he eivät lähtökohtaisesti tietenkään hyväksy. Tällainen operaatio tarkoittaa, että Suomen uskottavuus lainan ottajana laskee (maa, joka muuttelee ehtoja omatoimisesti ei ole uskottava), eli luottokelpoisuus laskee. Huono luottokelpoisuus tarkoittaa nousevia korkoja, joka taas heijastuu negatiivisesti maan julkiseen talouteen ja yritystoimintaan. Huono yritysten kannattavuus edellyttää valuutan arvon laskemista, jotta kilpailukyky ulkomaihin nähden nousisi.

Eli Suomen eurolainojen yksipuolinen valuutan vaihto suit-sait, johtaisi uuden valuutan devalvoitumiseen ja korkojen nousuun. Palaisimme siis olennaisesti markka-aikaan.

En aivan pysy kärryillä tässä ajatuksenjuoksussa.

Kun Norjalla on euromääräistä lainaa, se maksaa lainan takaisin euroissa.

Bortswanalle lienee dollaripohjaisia velkakirjoja, jotka se maksaa kaikkien ällistykseksi dollareilla.

[RTT]

Transaktiovero aiheuttaa yksinkertaisesti sen, että finanssisektori muuttaa sinne, missä veroa ei ole. Niin kävi Ruotsissa 80-luvulla, ja niin tulee käymään myös EU:ssa/euroalueella kun transaktiovero otetaan käyttöön. Viimeksi lähtöaikeistaan ilmoitti ICAP. Näin kaikki negatiiviset asiat joilla veroa perustellaan (keinottelu yms.) jäävät yhä olemaan, sillä keinotella voi yhtä hyvin Washingtonista/Zürichistä kuin Lontoosta/Berliinistä, mutta verotulot kokonaisuudessaan pienenevät.

Transaktioveroon ja muihinkin ehdotettuihin EU-veroihin voi tutustua Open Europe-ajatushautomon raportista.

[citizen]

Jos Suomi ilmoittaa maksavansa eurolainat toisessa valuutassa, se on yksipuolinen lainojen ehtojen muuttaminen. Ellei tämä toinen valuutta ole kytkettynä euroon, on lainoittajilla olemassa riski suurista tappioista. Sitä he eivät lähtökohtaisesti tietenkään hyväksy. Tällainen operaatio tarkoittaa, että Suomen uskottavuus lainan ottajana laskee (maa, joka muuttelee ehtoja omatoimisesti ei ole uskottava), eli luottokelpoisuus laskee. Huono luottokelpoisuus tarkoittaa nousevia korkoja, joka taas heijastuu negatiivisesti maan julkiseen talouteen ja yritystoimintaan. Huono yritysten kannattavuus edellyttää valuutan arvon laskemista, jotta kilpailukyky ulkomaihin nähden nousisi.

Eli Suomen eurolainojen yksipuolinen valuutan vaihto suit-sait, johtaisi uuden valuutan devalvoitumiseen ja korkojen nousuun. Palaisimme siis olennaisesti markka-aikaan.

Riippuu ihan siitä, missä kunnossa talouden perusteet ovat. Jos vientiteollisuus on edelleen vahva, eikä Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa, niin luottamus palautuu pian. Julkisen sektorin ja holtittoman rahanjaon karsiminen ovat toki myös edellytyksiä menestyksekkääseen markkaan palaamiseen. Maailman talouden suurin ongelma viime vuosina on ollut nimenomaan se, ettei tappioita ole kirjattu, vaan aina on tuotu joku IMF pelastamaan pankkiirien bonukset.

[Kimmo Pirkkala]

Tilanteessa, jossa Suomen julkinen talous on selvästi paremmassa kunnossa kuin euroalueen julkinen talous, vaikuttaisi todennäköisemmältä että markka vahvistuisi kuin heikkenisi. Mikä tietenkin tarkoittaisi sitä, että lainaehtojen yksipuolinen muuttaminen ei millään tavoin heikentäisi luottamusta Suomeen. Päinvastoin, Suomen rahayksiköstä tulisi turvasatama nykytilanteessa kuten muistakin euroaluetta paremmin asiansa hoitaneiden valtioiden velkakirjoista.

Jos Suomi ilmoittaa maksavansa eurolainat toisessa valuutassa, se on yksipuolinen lainojen ehtojen muuttaminen. Ellei tämä toinen valuutta ole kytkettynä euroon, on lainoittajilla olemassa riski suurista tappioista.

On olemassa riski tappioista, mutta on olemassa myös valuuttakurssiliikkeiden mukana tulevat tuottomahdollisuudet. Jälkimmäinen vaikuttaisi nykyvalossa todennäköisemmältä.

[hoxpox]

Annika Lapintie kannattaa transaktioveroa: http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96019-rahoitusmarkkinavero-my%C3%B6s-suomeen

Perusteena on mm. että vero tasapainottaa markkinoiden heilahteluja.

Myös Jutta Urpilainen on sitä mieltä että vero estää kuplien syntymistä: http://www.ilkka.fi/uutiset/talous/urpilainen-uskoo-porssiveron-estavan-kuplia-1.1133871

Olisi kiintoisa kuulla millä mekanismilla vero Jutan ja Annikan mielestä ehkäisee kuplia.

Erityisesti haluaisin kuulla miten Jutta ja Annika kumoavat seuraavat argumentit: http://liberalismi.net/wiki/P%C3%A4%C3%A4omamarkkinat

Eikö spekulaatio valuuttamarkkinoilla kiihdytä kurssien heilahteluja?

Spekulointi sinällään tapahtuu lähinnä pääomakeinottelijoiden taholta. Arbitraasin idea tietysti on, että he ostavat halvalla ja myyvät kalliilla. Koska kysyntä nostaa kursseja ja sitä tapahtuu fiksujen sijoittajien toimesta vain kurssien ollessa halpoja, voidaan päätellä spekulaation nimenomaan tasaavan heilahtelua. Vain, jos sijoittaja on typerä ja ostaa kalliimmalla kuin myy, lisää hän kurssien heilahtelua. Tällaisilla sijoittajilla onkin tapana kuluttaa pääomansa loppuun kovin nopeasti, jolloin heillä ei ole juurikaan vaikutusta kursseihin pidemmällä aikavälillä.

Mm. osakemarkkinoilla on kokeiltu transaktioveroja, ja vaikutus oli nimenomaan kurssiheilahtelujen lisääntyminen.

Lisäksi Tobinin vero aiheuttaisi vain kitkaa markkinoilla, joka puolestaan aiheuttaisi spekulaatiosiirtojen keskittymisen yksittäisiin isompiin siirtoihin. Kauppa tapahtuisi vasta kurssieron ollessa tarpeeksi iso kattamaan voitot veronkin jälkeen. Tobinin vero siis nimenomaan lisäisi heilahtelua, ja nykyisestä sulavasta aaltoliikkeestä vaivuttaisiin valtaviin yksittäisiin syöksyihin.

[Marko Parkkola]

Voisiko joku määritellä mikä tämä kupla tarkalleen ottaen on ja miten se syntyy?

[Alkuasukas]

Voisiko joku määritellä mikä tämä kupla tarkalleen ottaen on ja miten se syntyy?

"Normipörssissä" jossa ostetaan jonkun yhtiön osakkeita ei kuplia juuri synny. Tai jos syntyy, niin se johtuu lähinnä näköpiirissä olevien riskien realisoitumisesta. Näköpiiriin lasken vaikka osakkeiden sadoissa olevat PE-luvut. Näin kävi monille teknoille vuosituhannen alussa.

Amerikkalaisten pölhöpankkiirien keksimät CDS:t ynnä muut sekotuotteet jossa kukaan ei tiennyt mitä osti tai myi sen sijaan loivat melkomoisen pommin. Tosin jos pohjana on tuote jonka nimessä on "sub prime" pitäisi hälytyskellojen soida...

[Roope]

Olisi kiintoisa kuulla millä mekanismilla vero Jutan ja Annikan mielestä ehkäisee kuplia.

Ei väitteen tarvitsekaan pitää vettä. Veron kannattajilla on tyypillisesti 3-4 kevyen perustelun arsenaali.

Ensin väitetään, että vero vähentää spekulointia ja ehkäisee siten kuplia. Kun tämän osoittaa vääräksi, niin perusteluksi otetaan veron moraalinen ulottuvuus, kun finanssiala ja sijoittajat joutuvat veron myötä kantamaan vastuunsa nykyisestä kriisistä. Kun tämän osoittaa vääräksi, niin perusteluna on veron tuoton käyttäminen hyviin tarkotuksiin, kuten köyhyyden poistamiseen. Kun tämä osoitetaan vääräksi, voidaan taas palata perusteluissa alkuun. Mutta eihän Juttaa ja Annikaa koskaan panna tilille väitteistään.

[hoxpox]

Katainen kannattaa myös transaktioveroa, jotenkin ei yllätä:

Jyrki Katainen: Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.

Vero on periaatteiltaan hyvä, mutta sen pitää olla kaikkialla käytössä. Muuten vääristynyt kilpailu vie meiltä työpaikkoja ja hyvinvointia. Pankit ja sijoittajat ovat osallistuneet tappioihin jo nyt - kuten pitääkin. Kriisimaita lainoittaneet ovat kärsineet tappioita velkakirjojen jälkimarkkinoilla Kreikka-paketin yhteydessä osa suurimmista eurooppalaisista pankeista ja rahoituslaitoksista suostui pidentämään laina-aikojaan matalilla koroilla, jotka eivät vastaa riskiä. Irlantilaiset pankkien omistajat ovat menettäneet sijoituksiaan liiallisia riskejä ottaneiden pankkien omistuksen siirtyessä valtiolle. Jos vastuulla tarkoitetaan, että joidenkin euromaiden olisi pitänyt antaa ajautua maksukyvyttömäksi, niin sitä olemme toiminnallamme pyrkineet välttämään. Se olisi toteuttanut uhkaskenaarion, jossa rahoitus olisi loppunut muiltakin mailta, pankkijärjestelmä kaatunut ja olisimme saaneet uuden finanssikriisin niskaamme. Se tarkoittaisi Suomeenkin lamaa, työttömyyttä ja kurjuutta. Jatkossa Suomen tavoitteiden mukaisesti valmisteltu pysyvä kriisinhallintamekanismi siirtää pääosan vastuusta yksityiselle sektorille - pankeille ja rahoittajille. Tämä on erinomainen uudistus.

Osoitteesta: http://www.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/ löytyy lisää kansanedustajien näkemyksiä.

[normi]

Tietenkään en kannata, pääomien täytyy saada liikkua mahdollsimman esteettä eikä ongelmien ydin ole pääomien liike, vaan maailmantalouden epätasapaino ja keinotekoiset valuutta-alueet, kuten Kiina (keinotekoinen valuutan arvo) ja EURO-alue. Etelä-Euroopalla liian kallis valuutta ja Saksalla liian halpa. (Siksi Saksalla mennyt hyvin ja Kreikalla huonosti.

[Bill Milton Hicks Friedman]

En kannata, koska tämäkin vero päätyy lopulta asiakkaan maksettavaksi eikä ratkaise nykyisen rahajärjestelmän perusongelmia (korruptio, rahan luominen tyhjästä, koron vaikutukset).

[Tuomas3]

Tobinin vero tuo lisätuloja valtiolle. Se vie sitä shorttaajilta. Valtio tarvitsee lisää varoja velkojemme maksuun. Ottaa sitä jostain keväällä kuitenkin. Mieluummin transaktiovero kuin arvonlisävero. Pörssiverot eivät haittaa pieniä yrityksiä, kuten arvonlisävero, jota nykyhallitukset ovat suosineet.

Kannatan.

[Jefferson]

Annika Lapintie kannattaa transaktioveroa: http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96019-rahoitusmarkkinavero-my%C3%B6s-suomeen

Perusteena on mm. että vero tasapainottaa markkinoiden heilahteluja.

Myös Jutta Urpilainen on sitä mieltä että vero estää kuplien syntymistä: http://www.ilkka.fi/uutiset/talous/urpilainen-uskoo-porssiveron-estavan-kuplia-1.1133871

Olisi kiintoisa kuulla millä mekanismilla vero Jutan ja Annikan mielestä ehkäisee kuplia.

Erityisesti haluaisin kuulla miten Jutta ja Annika kumoavat seuraavat argumentit: http://liberalismi.net/wiki/P%C3%A4%C3%A4omamarkkinat

Eikö spekulaatio valuuttamarkkinoilla kiihdytä kurssien heilahteluja?

Spekulointi sinällään tapahtuu lähinnä pääomakeinottelijoiden taholta. Arbitraasin idea tietysti on, että he ostavat halvalla ja myyvät kalliilla. Koska kysyntä nostaa kursseja ja sitä tapahtuu fiksujen sijoittajien toimesta vain kurssien ollessa halpoja, voidaan päätellä spekulaation nimenomaan tasaavan heilahtelua. Vain, jos sijoittaja on typerä ja ostaa kalliimmalla kuin myy, lisää hän kurssien heilahtelua. Tällaisilla sijoittajilla onkin tapana kuluttaa pääomansa loppuun kovin nopeasti, jolloin heillä ei ole juurikaan vaikutusta kursseihin pidemmällä aikavälillä.

Mm. osakemarkkinoilla on kokeiltu transaktioveroja, ja vaikutus oli nimenomaan kurssiheilahtelujen lisääntyminen.

Lisäksi Tobinin vero aiheuttaisi vain kitkaa markkinoilla, joka puolestaan aiheuttaisi spekulaatiosiirtojen keskittymisen yksittäisiin isompiin siirtoihin. Kauppa tapahtuisi vasta kurssieron ollessa tarpeeksi iso kattamaan voitot veronkin jälkeen. Tobinin vero siis nimenomaan lisäisi heilahtelua, ja nykyisestä sulavasta aaltoliikkeestä vaivuttaisiin valtaviin yksittäisiin syöksyihin.

Spekulaatiotahan on monenlaista. Osa spekulaatiosta perustuu suoraan odotuksiin fundamenttien muutoksista, kun taas osa pohjautuu odotuksiin markkinoiden psykologiasta. Pieni osa kaupankäynnistä taas ei välttämättä perustu kummankaantyyppiseen spekulaatioon, vaan verotuksellisiin, riskinhallinnallisiin ja omiin psykologisiin vaikuttimiin.

Transaktiovero tietysti väistämättä vähentäisi arvopaperien likviditeettiä. Itse (finanssialaa opiskelemattomana) näkisin, että markkinoiden pienet liikkeet kyllä kasvattaisivat kokoaan, mutta suurimmat ylilyönnit saattaisivat vastaavasti kutistua. Ehkäpä globaalisti, mutta hyvin maltillisensuuruisena toteutettu vero leikkaisi spekulaatiosta nimenomaan sen epärationaalisen psykologisiin ja itse sijoituskohteisiin liittymättömän kärjen pois jättäen järkiperäisen ja hyödyllisen spekulaation lähes ennalleen.

Paikallisesti Suomen tai EU:nkaan tasolla toteutettuna vastustan transaktioveroa. Globaalisti, riittävän pienellä prosentilla (alle promille) toteutettuna suhtaudun siihen kuitenkin avoimemmin.

[jka]

Tobinin veroahan on jo kokeiltu mm. Ruotsissa

http://liberalismi.net/wiki/Tobinin_vero

Ruotsin finanssikauppavero

Vuonna 2006 Marion G. Wrobel tutki eri maiden kokemuksia pääomakauppaveroista.[15]

Wrobelin mukaan Ruotsi otti tammikuussa 1984 käyttöön 0,5 %:n osakekauppaveron, tuplasi sen heinäkuussa 1986 ja sääti tammikuussa 1989 korkopapereille 0,002 - 0,003 %:n veron. Korkopaperien kauppa putosi jo ensimmäisenä päivänä 85 %, futuurikauppa putosi 98 % ja optiokauppa loppui kokonaan. 15.4.1990 korkopaperivero lakkautettiin ja vuonna 1991 osakekauppaverokin lakkautettiin, jolloin kauppa lisääntyi huomattavasti.

Vero romahdutti kaupan niin vähäiseksi, että esimerkiksi korkopaperien veron tuotto oli vain kolmaskymmenesosa odotetusta.[16] Myös pääomatulot putosivat, niin että pääomatuloverojen tuotto valtiolle väheni yhtä paljon kuin uusi arvopaperikauppavero tuotti.[17]

Sinä päivänä, jona vero ilmoitettiin, osakehinnat putosivat 2,2 % ja edeltävän kuukauden 5,35 %:n hinnanpudotuksenkin arvioidaan johtuneen tietovuodoista. Veron tuplaaminen pudotti hintoja vielä prosentin. Verot myös nostivat valtion velanoton hintaa.

Eli pelkästään 0.002% vero lopetti kaupan Ruotsissa käytännössä kokonaan. Maailmassa olisi edelleen paikkoja, joissa kauppaa voisi käydä verottomasti. Kaikki kauppa siirtyy yhdessä yössä sinne jos Suomi tai edes Eurooppa ottaisi tuollaisen käyttöön.

[normi]

Ranska tekee todella typerästi jos se ottaa veron käyttöön. No kysehän on populismista. Verohan markkinoidaan rikkaiden verotuksena. ja Sarkozy tarvitsee ääniä presidentinvaaleissa.

[Alkuasukas]

Ranskan bisnekset meni vituralleen jo 35 tunnin työviikossa.

[Marko Parkkola]

Tobinin vero tuo lisätuloja valtiolle.

Tuottaako se vielä ensimmäisen viikon jälkeen, kun Tukholma on pokannut kiitoksensa?

[normi]

Tobinin vero tuo lisätuloja valtiolle.

Niin, mutta sille valtiolle joka ei ota veroa käyttöön.