2011-08-16 HS Olli Kivinen Pääkirjoituskolumni: Oma etu ja yhteinen etu

[skrabb]

KOLUMNI
Oma etu ja yhteinen etu
16.8.2011 3:00 | Kommentit
A A Olli Kivinen [email protected] Kirjoittaja on HS:n riippumaton kolumnisti.

Meneillään olevan talouskriisin johdosta ilma on niin sakeana uutisia ja selityksiä, että keskeiset perusasiat uhkaavat hukkua yleisen hälyn taakse. Kuitenkin ne ovat yksinkertaisia. Ensiksi: velaksi eläminen on tullut tiensä päähän. Toiseksi: länsimaiden kilpailukyky on palautettava. Kolmanneksi: avointa kansainvälistymistä on tehostettava, koska kaikista vaikeuksista huolimatta vain se pystyy turvaamaan Suomen tapaisten pienten ja viennistä riippuvaisten maiden pärjäämisen nopeasti muuttuneessa ja muuttuvassa maailmassa, jonka kehitystä emme voi pysäyttää.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa on pakko keskittyä suuriin linjoihin. Euroopan keskeinen tehtävä on EU:n talouspoliittisen yhteistyön lisääminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että raha- ja talousliiton sekä yhteisvaluutan synnyttämisen yhteydessä tehty valuvika täytyy korjata. EU-maille täytyy saada yhdessä sovitut ja toimivat menettelytavat, joilla estetään kohtuuton holtittomuus. Niitä rakennetaan parhaillaan.

Monet asiantuntijat ovat norsunluutorneista julistaneet, että tämä merkitsee liittovaltion synnyttämistä. Näin ei ole. Yhteistyön tiivistäminen on pieni askel siihen suuntaan, mutta EU:n jäsenet ovat niin erilaisia maita, ettei liittovaltion luominen onnistu parhaalla yrittämiselläkään vielä moneen sukupolveen. Lisäksi koko ajatuksen kannattajia on vähän, ja maanosamme henkinen virta vie päinvastaiseen suuntaan.

Samaan aikaan kun yhteistyötä lisätään, eri maiden kansalaiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota itsenäisyyteen. Tässä piilee yhteisen edun ja oman edun yhdistämisen vaikeus tilanteessa, jossa se on välttämätöntä.

Muiden jäsenvaltioiden tapaan Suomen on päätettävä, haluammeko osallistua tähän yhteistyöhön vai asettua jollekin ulkokehälle. Samalla vastuullisten puolueiden on selvitettävä, miten jompikumpi vaihtoehto palvelee Suomen etua. Kansan selvä enemmistö kannattaa yhdentymistä ja yhteisvaluuttaa. Poliittisten johtajien täytyy lopettaa populistipelkojen synnyttämillä sisäpoliittisilla keppihevosilla karauttelu ja kertoa kunnolla perustellen, miksi ytimessä pysyttely on paras vaihtoehto. Tässä haetaan sitä poliittista johtajuutta, josta useimmissa EU-maissa on huutava pula.

Viime aikojen tapahtumasarja on oiva esimerkki siitä, kuinka vaikeaa ja sekavaa päätöksenteko EU:ssa on. Kaikki juontaa peruslähtökohtaan, jonka Luxemburgin pääministeri ja kokenut EU-kettu Jean-Claude Juncker tiivisti vuosia sitten: kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tiedä, miten tehdä se niin, että pärjätään seuraavissa vaaleissa.

Ajat ovat vaikeat, ja se korostaa valtaan liittyvää vastuuta. Edellä mainittu yhteisen edun ja oman edun yhteen sovittaminen EU:ssa on osoittautunut vaikeaksi palaksi hyvinäkin aikoina, ja nyt on monenlaisia lisäpaineita.
[...]

Koko juttu:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Oma+etu+ja+yhteinen+etu/1135268570757/?cmp=tm_etu_paakirjoitus

Kysymys boldaamaani virkkeeseen: Onko aiheesta jokin tutkimus tehty? Eipä ole ainakaan uutisoitu tai sitten en mokomaa uutista ole huomannut!

[Pekkaa kahvassa]

Kyseilyiden ja tutkimusten tuloksia voidaan säätää halutun kaltaisiksi.

Joka tapauksessa pelkkä kysely ei riitä tällaisessa asiassa päätöksenteon pohjaksi, vaan siitä tulee järjestää kansanäänestys, jos EU:ta lähdetään tästä syventämään kohti liittovaltiota. Toivottavasti todellakaan ei. Poliitikkojen ja politisoituneen median pelkät valheetvakuuttelut asian edullisuudesta Suomelle eivät riitä. Jos meidät viedään väkisin EU-liittovaltioon kansalta sitä kysymättä ja perustuslain takaaman valtiollisen itsenäisyyden vastaisesti, siinä on kaikki kapinan ainekset kasassa.  

Tuo kirjoitus on muutenkin pelkkää liittovaltiomyönteistä propagandaa ilman oikeaksi perusteltua asiasisältöä: "Monet asiantuntijat ovat norsunluutorneista julistaneet,...blaa...blaa...! Muiden jäsenvaltioiden tapaan Suomen on päätettävä, haluammeko osallistua tähän yhteistyöhön vai asettua jollekin ulkokehälle...blaa...blaa...! Massiivinen median ja poliitikkojen liittovaltiomyönteisen propagandan vyörytys lienee seuraavaksi edessä. Persuvastainen ja tukipakettimyönteinen ollaan jo nähty.

Päivän sana ja taito on medialukutaito.

[acc]

KOLUMNI
Kansan selvä enemmistö kannattaa yhdentymistä ja yhteisvaluuttaa.

Koko juttu:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Oma+etu+ja+yhteinen+etu/1135268570757/?cmp=tm_etu_paakirjoitus

Kysymys boldaamaani virkkeeseen: Onko aiheesta jokin tutkimus tehty? Eipä ole ainakaan uutisoitu tai sitten en mokomaa uutista ole huomannut!

Kivinen on vetänyt mutkia suoraksi, mutta hän ei ole ihan väärässäkään. Suomalaisilla on kyllä ollut tilaisuuksia hypätä pois EU-junasta. Tarkoitan kaikkia eduskuntavaaleja sitten vuoden 1995. Kansan enemistö on äänestänyt puolueita, jotka ovat EU-henkisiä.  
 

[-gentilhommehki-]

Jäin tosissani pohtimaan, mitä Kivinen tarkoittaa. Tosin pohtiessa Kivisen tarkoitusperiä tulee muistaa, että kyseessä on paatunut liittovaltiointoilija, joka on niin traumatisoitunut, että Suomen itsenäisyys on liian "K-linjalaista" ja siksi tuomittavaa. Toinen kirjoittajan track-recordiin kuuluva piirre on Nato-kiima, joka ilmenee tasaisin väliajoin mankumisena siitä, kuinka Suomi ei ole Natossa ja kuinka me taas jäämme kaikesta hubasta ulkopuolelle, kun emme siellä Natossa ole. Kivisen ja muidenkin erkkolaisten Nato-hanketta jarruttaa asevelvollisuusarmeija, josta olisikin päästävä pikimiten eroon. Olisihan se myös omiaan vähentämään tätä kovin vaarallista isänmaallisuutta.

Mitä tulee puheisiin "ytimestä" ja "ulkokehästä" pysähdyin todella miettimään, mitä ihmettä nuo kryptatut sanat pitävät sisällään. Ydintähän ei itse asiassa ole määritelty eikä sitä ole siten olemassa, sen voi jokainen asettaa haluamaansa kontekstiin. EU-valtiot ovat käsittääkseni juridisesti samanarvoisia ja minkäänlaisia jakoja ytimiin ja ei-ytimiin ei ole olemassa. Maiden politiikat ovat erilaisia, se lienee ainoa todennettavissa oleva tosiasia. Kun Kivistä ei siis politiikka miellytä, hän tulkitsee tilanteen niin, että emme ole "ytimessä".

Jotta selvitettäisiin, millaista on olla "ytimessä" pitää palata ajassa taaksepäin. Kun Mooses Lipponen alias Mr Europe oli prime minister. Löysin aikakaudelta seuraavia asioita:

-Suomi sanoi aina "jawohl". Tahdoton möykky-Suomi nyökytteli kaikille ja aina. Olimme aina samaa mieltä.
- Suomi otti paljon elintasopakolaisia ja pauhu razismista oli kovaa. Möykky-Suomi sanoi siis: "allahu akbar".
-Suomi myi Lipposen johdolla valtavan määrän valtionyhtiöitä, sillä ei ole eurooppalaista omistaa sellaisia. Mitä ne ulkomaalaisetkin meistä ajattelee?
- Suomi Mooses Lipposen johdolla pakkoruotsitti valtavalla teholla. Arkistojen kätköstä löytyy puheenvuoroja noilta ajoilta, joita lukiessa hiucset nousevat pystyyn.
- Suomi salli Ahvenanmaan rahastaa tax-freellä ja piti huolta siitä, että "saarivaltakuntaa"  hellitään entistä kovemmin.

Vaikka useat teemoista edelleen jatkuvat, eivät ehkä yhtä korostuneesti enää. Jos tuo on oloa "ytimessä", en todellakaan halua sinne ytimeen.

[Hessu]

Monet asiantuntijat ovat norsunluutorneista julistaneet, että tämä merkitsee liittovaltion synnyttämistä. Näin ei ole. Yhteistyön tiivistäminen on pieni askel siihen suuntaan, mutta EU:n jäsenet ovat niin erilaisia maita, ettei liittovaltion luominen onnistu parhaalla yrittämiselläkään vielä moneen sukupolveen. Lisäksi koko ajatuksen kannattajia on vähän, ja maanosamme henkinen virta vie päinvastaiseen suuntaan.

Olli Kivisen kirjoitus noudattaa osin samaa kaavaa kuin Paavo Lipposen sanat 17 vuotta sitten. Boldaamani kohta on hyvin oleellinen asia.
Kivinen puhuu vastoin parempaa tietoa. Hänen mielipiteensä ei perustu minkäänlaiseen puolueettomaan tutkimukseen. Kivinen mutuilee.

Liittovaltion perustaminen on EU-eliitin tärkein tavoite. Ensin ajetaan valtiot konkurssitilaan ja sen jälkeen talouskontrolli siirretään EU:lle (=valtioiden budjetit EU:n hyväksyttäviksi). Rähmällään oleva valtio on helppo suupala.

Yhteinen valuutta on jo luotu. Britannia, Ruotsi ja muut niskuroivat maat pakotetaan jossain vaiheessa yhteisvaluuttaan.
On muistettava, että valtiot, jotka luopuivat omasta valuutastaan, luopuivat samalla osin myös taloudellisesta itsemääräämisoikeudestaan.

Mitä Paavo Lipponen totesi EU:sta vuonna 1994? Paavo puhui mm. valuutasta, puolustuksesta ja itsenäisyydestä. Rehti-Paavo pyrkii nyt presidentiksi.

Paavo Lipposen "totuus" selviää videolta.

http://www.youtube.com/watch?v=zcPtyhKqu3M  Totuus Portugalin tukipaketista

Kivinen on vetänyt mutkia suoraksi, mutta hän ei ole ihan väärässäkään. Suomalaisilla on kyllä ollut tilaisuuksia hypätä pois EU-junasta. Tarkoitan kaikkia eduskuntavaaleja sitten vuoden 1995. Kansan enemmistö on äänestänyt puolueita, jotka ovat EU-henkisiä.

Nimimerkki acc on varmasti oikeassa, mutta asialla on toinenkin puoli.

Kyse on myös siitä, mitä kansalaisille on todellisuudessa kerrottu. EU:hun liittyvät suuret poliittiset päätökset ovat perustuneet manipuloituun tiedonvälitykseen ja siihen, että kansalle ei ole annettu valtuuksia päättää (=euro).

1990-luvulla mediavalta oli vielä täydellisesti Ylellä, MTV3:lla ja HS:lla.

Pekka Karhuvaara paljasti SuomiAreenalla vuosi sitten, että EU:hun liittymistä edeltäneellä ajanjaksolla tiedotusvälineillä oli yhteinen agenda, josta oli sovittu kaikkien merkittävimpien medioiden ja poliittisen johdon kesken.

Internetin kautta saatava virallisesta totuudesta poikkeava tieto on vaikuttanut kansalaismielipiteeseen 2000-luvulle siirryttäessä. Internetin vaikutus politiikkaan on näkynyt toden teolla vasta parin viimeisen vuoden aikana.

Nettikansan tulisi jatkaa ahkerasti omaa avointa tiedotuslinjaansa HS:n, Ylen ja MTV3:n manipulatiivista uutisointia vastaan. Tietoa tulee hankkia ja levittää aktiivisesti. Nyt ei saa jäädä tuleen makaamaan.

Vielä hiukan EU:sta.

Aito kansainvälisyys on hieno juttu, EU:n pakkovalta ei ole avointa kansainvälistä toimintaa.
Kauppa käy, jos tuote on hyvä ja hinta on sopiva. Valehtelu siitä, että kauppa pysähtyy, jos niskuroidaan EU:ta vastaan, on täyttä puppua. Hyvä tuote myy aina, oli EU:ta tai ei.

Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen ovat kaksi eri asiaa. Kaupankäynti ei tuhoa maan sisäistä tilaa, yksittäinen rikollinen tai rikollisjoukko sen sijaan aiheuttaa paljon surua ja murhetta. Ongelma olisi ratkaistavissa hyvin helposti, mutta se ei kiinnosta eliittiä, koska he eivät elä kansan parissa.

Totaalivapaa liikkuvuus on pilannut jo monta eurooppalaista kaupunkia. Rajojen asettaminen ja passien tarkastus on pieni paha suhteessa rikollisuuden massiiviseen ja vapaaseen marssiin rajattomassa Euroopassa.

Eliitti ei ole kuitenkaan kiinnostunut yksittäisten kansalaisten turvallisuudesta ja elämästä. EU:n eliittiä kiihottaa vain oman ja parhaan kaverin lompakon paksuus.
Sosialisteja ja internationalisteja viehättää EU:ssa myös ihmisten pakottaminen yhteisen aatteen alle. Karsinaan pakotettuja kansalaisia on helpompi ohjailla oikeaan ajatteluun. Esimakua elitistien ajattelusta antoivat jo orwellilaiset Mikael Jungner (sdp) ja Jouni Backman (sdp).

Olli Kivisen kirjoitus edustaa eliitin uutta missiota, jonka avulla kansakuntaa pehmitetään liittovaltion tielle.

[Lalli IsoTalo]

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Oma+etu+ja+yhteinen+etu/1135268570757/?cmp=tm_etu_paakirjoitus
Olli Kivinen: Oma etu ja yhteinen etu

... avointa kansainvälistymistä on tehostettava ...
... on pakko keskittyä suuriin linjoihin ...
... EU:n talouspoliittisen yhteistyön lisääminen ...
... yhteisen edun ja oman edun yhdistämisen ... on välttämätöntä.
... ytimessä pysyttely on paras vaihtoehto

Jeps! Lisää vaan samaa myrkkyä, joka on vienyt Suomen kuilun reunalle.

... kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tiedä, miten tehdä se ...

Tuo väkivaltaisesti paloiteltu lause kertoo hyvin missä mennään: kaikki elitistit  tajuavat vähitellen olevansa mahdottoman tehtävän edessä. Kalaa ja leipää pitäisi monistaa, mutta miten tuo ihme tehdään? Ainoa mihin nämä hyödylliset idiootit pystyvät, on kiljun muuttaminen tiskivedeksi.

[tyhmyri]

Eliitti ei ole kuitenkaan kiinnostunut yksittäisten kansalaisten turvallisuudesta ja elämästä. EU:n eliittiä kiihottaa vain oman ja parhaan kaverin lompakon paksuus.
Sosialisteja ja internationalisteja viehättää EU:ssa myös ihmisten pakottaminen yhteisen aatteen alle.

Epäpyhä allianssi? Rahaeliitti ja poliittinen eliitti aatesuunnasta riippumatta lyövät kättä tavallisen kansan ylitse ja sen eduista piittaamatta? Aika pelottava ajatus, sillä silloin varsinaista ideologista vastustajaa ei enää ole.

[Lalli IsoTalo]

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Oma+etu+ja+yhteinen+etu/1135268570757/?cmp=tm_etu_paakirjoitus
... yhteisen edun ja oman edun yhdistämisen ... on välttämätöntä.

= Omien etujen ajamisesta on luovuttava. On ajettava muiden etuja.

[Roope]

Monet asiantuntijat ovat norsunluutorneista julistaneet, että tämä merkitsee liittovaltion synnyttämistä. Näin ei ole. Yhteistyön tiivistäminen on pieni askel siihen suuntaan, mutta EU:n jäsenet ovat niin erilaisia maita, ettei liittovaltion luominen onnistu parhaalla yrittämiselläkään vielä moneen sukupolveen. Lisäksi koko ajatuksen kannattajia on vähän, ja maanosamme henkinen virta vie päinvastaiseen suuntaan.

Liittovaltion synnyttäminen veisi useita sukupolvia, mutta ajatuksella on vain vähän kannattajia ja virta on siitä päinvastaiseen suuntaan. Kuitenkin suomalaisten valtaosa kannattaa Kivisen mukaan vielä syvempää Euroopan yhdentymistä, ilmeisesti sitten myös lainatakuita ja mahdollisia eurobondeja, joilla talousongelmat aiotaan ratkaista. Liittovaltio on se ruma sana, jonka käyttämistä täytyy välttää viimeiseen asti. Siksi sota on toistaiseksi rauhaa.

Suomen irtautumista menneisyyden jäykkyyksistä on historiasta kumpuavan ulkomaalaisuuden vieroksumisen lisäksi vaikeuttanut poliittisten johtajien haluttomuus sitoutua yhdentymiseen. Se on antanut eri puolueiden populisteille tilaa esittää kaikenlaisia perättömyyksiä ja päättömyyksiä yhdentymisestä.

[...]

Olemme vaikeuksissa, jos johtajat pakoilevat Kreikan lainatakuiden tapaisiin lillukanvarsiin eivätkä sitoudu ajamaan ja todistamaan sanomaa, että jokaisen suomalaisen hyvinvointi on täysin riippuvainen muun maailman menosta eikä yksin pärjääminen tämän päivän maailmassa onnistu.

Minusta Kivinen itse puhuu perättömiä, kun kiistää nykyisen liittovaltiokehityksen. Jos Kreikan lainatakuut ovat lillukanvarsia, niin mitkähän ovat niitä oikeasti tärkeitä asioita? Kivinen ei kuitenkaan taida tarkoittaa esimerkiksi Suomen talous- ja maahanmuuttopolitiikan alistamista EU:n kontrolliin tai EU:n omaa verotusoikeutta, koska niistä puhuminen muistuttaisi taas siitä ikävästä liittovaltiokehityksestä.

Kolmanneksi: avointa kansainvälistymistä on tehostettava, koska kaikista vaikeuksista huolimatta vain se pystyy turvaamaan Suomen tapaisten pienten ja viennistä riippuvaisten maiden pärjäämisen nopeasti muuttuneessa ja muuttuvassa maailmassa, jonka kehitystä emme voi pysäyttää.

Toivoisin Kivisen kirjoittavan vaikka erillisen kolumnin tästä Suomelle elintärkeästä avoimesta kansainvälistymisestä, jonka sisältö ei sekään minulle aukene. Tarkoittaako se vapaata liikkuvuutta, nykyisen maahanmuuttopolitiikan jatkamista vai mitä? Maahanmuuton harkitsematon helpottaminen on toistaiseksi johtanut yhä suurempaan haitalliseen maahanmuuttoon, joten tällaisten tyhjien fraasien heittelyä olisi syytä välttää.

[gloaming]

Toivoisin Kivisen kirjoittavan vaikka erillisen kolumnin tästä Suomelle elintärkeästä avoimesta kansainvälistymisestä, jonka sisältö ei sekään minulle aukene. Tarkoittaako se vapaata liikkuvuutta, nykyisen maahanmuuttopolitiikan jatkamista vai mitä?

Kiinnitin huomiota samaan asiaan. Takoittanee samaa kuin OPM:n "todellinen kansainvälisyys", eli ovien avaaminen kehitysmaiden väestölle. Muutakaan merkitystä en keksi, koska muilla kv areenoilla Suomi on laajalle levittäytynyt, avoin toimija. Miten ja millä mekanismilla tällainen "avoin/todellinen kansainvälisyys" on Suomen menestykselle positiivisessa mielessä kohtalonkysymys, jää täysin avoimeksi.

Voi tietysti olla, että Kivisen ilmaisun sisältö on tältä osin pelkkää sisällötöntä jargoniakin.

[gloaming]

Kohtuullisen ahkerassa käytössä olivat muuten "globaali vastuu", "kansainvälinen oikeudenmukaisuus" ja "kansainvälinen tulonjako" presidentti Halosen haastattelussa eilen A-studiossa.

[Jaska Pankkaaja]

Kohtuullisen ahkerassa käytössä olivat muuten "globaali vastuu", "kansainvälinen oikeudenmukaisuus" ja "kansainvälinen tulonjako" presidentti Halosen haastattelussa eilen A-studiossa.

Arvojohtajattaremme ei kuitenkaan itse näytä esimerkkiä vaatimalla itselleen eläkkeekseen esimerkiksi jotain globaalia keskituloa, paljonko se sitten lieneekään, vaan maksattaa veronmaksajilla muhkean eläkkeen.. niin kaviaarisossua niin kaviaarisossua,

[Jouko]

Kohtuullisen ahkerassa käytössä olivat muuten "globaali vastuu", "kansainvälinen oikeudenmukaisuus" ja "kansainvälinen tulonjako" presidentti Halosen haastattelussa eilen A-studiossa.

En jaksanut kuunnella loppuun asti sitä lässytystä vaikka alunperin päätin että katson vaikka hammasta purren. Yleensä seuraan suurella mielenkiinnolla ajankohtaisohjelmia. Nyt vei voiton kehnohko toimintaelokuva.

[Lasse]

KOLUMNI
Oma etu ja yhteinen etu
16.8.2011 3:00 | Kommentit
A A Olli Kivinen [email protected] Kirjoittaja on HS:n riippumaton kolumnisti.

Meneillään olevan talouskriisin johdosta ilma on niin sakeana uutisia ja selityksiä, että keskeiset perusasiat uhkaavat hukkua yleisen hälyn taakse. Kuitenkin ne ovat yksinkertaisia. Ensiksi: velaksi eläminen on tullut tiensä päähän. Toiseksi: länsimaiden kilpailukyky on palautettava. Kolmanneksi: avointa kansainvälistymistä on tehostettava, koska kaikista vaikeuksista huolimatta vain se pystyy turvaamaan Suomen tapaisten pienten ja viennistä riippuvaisten maiden pärjäämisen nopeasti muuttuneessa ja muuttuvassa maailmassa, jonka kehitystä emme voi pysäyttää.

Velaksi eläminen on tullut tiensä päähän, sanoi Olli.
Senpä takia otamme pää punaisena syömävelkaa itsellemme ja juomavelkaa eurooppalaiselle juopporemmille. Kohta valomerkki vilkkuu ja lasku tuodaan pöytään. Joku voi inistä, että en minä tätä ole tilannut...

--Lasse

PS. Joku tutuntuttu oli tuomassa Saksasta pakettiautollisen a-tuotteita. Tullimies epäili, että liemet eivät olleet pelkästään omaan käyttöön ja aikoi siirtää ne tullivarastoon tutkinnan ajaksi. Kaveri tokaisi siihen, että kun on jo kaksi omakotitaloa juotu, niin kyllä yksi pakettiautollinenkin vielä menee...

Suomi on nyt pikkasen samassa jamassa.

[Ksenofobi]

Monet asiantuntijat ovat norsunluutorneista julistaneet, että tämä merkitsee liittovaltion synnyttämistä. Näin ei ole.

Monet ei-asiantuntijat ovat norsunluutorneistaan julistaneet että näin ei ole.

[Hessu]

Epäpyhä allianssi? Rahaeliitti ja poliittinen eliitti aatesuunnasta riippumatta lyövät kättä tavallisen kansan ylitse ja sen eduista piittaamatta? Aika pelottava ajatus, sillä silloin varsinaista ideologista vastustajaa ei enää ole.

Kansainvälisen konsensus-politiikan seuraus on mainitsemasi epäpyhä allianssi. Tärkeintä on vallassa pysyminen.

Pienessä mittakaavassa konsensus eli samainen allianssipolitiikka on johtanut Suomessa vallan keskittymiseen ja sisäiseen korruptioon. Kokoomus, Keskusta ja Sdp ovat jakaneet poliittisen kentän merkittävät paikat haluamallaan tavalla. Aiemmin mukana olivat myös kommunistit (skdl, vas).

Tällaisella sulle-mulle toiminnalla ei ole mitään tekemistä demokratian tai oikeudenmukaisuuden kanssa. Perinne juontaa juurensa Kekkosen aikaan. N-liiton kaatumisen olisi olettanut lopettavan moisen puuhastelun, mutta toisin kävi. Konsensuskolhoosin hallitsemat tiedotusvälineet vaikenivat ja tietämätön kansa valitsi entiset jatkamaan. Konsensusväki kiitti ja jatkoi vanhaan malliin.

Pienen mittakaavan esimerkkejä vinoutuneesta vallankäytöstä ovat eri puolueille korvamerkityt virat ja toimet sekä esim. RAY:n ja Veikkauksen johtajien puoluepoliittiset nimitykset.

Raha sanelee nykyisin täydellisesti konsensusryhmän ajattelun suunnan. Poliittinen väri on siinä suhteessa menettämässä merkityksensä.
Suomen nykyinen hallitus edustaa linjattomuudessaan puoluepoliittisen rappion huipennusta.
Toistan: tärkeintä on pysytellä vallassa keinolla millä hyvänsä.

EU:n kriisi on paljastanut lopullisesti poliittisen rappion syvyyden. Sopimuksia ja omia lakeja rikotaan eikä kukaan oikeastaan välitä mitään. Pääasia, että valta säilyy omilla joukoilla.