Maataloustuet

[Ystävä]

Maanviljelijä joutuu lunastamaan ammattinsa, eli ostamaan/vuokraamaan maat, tilan ja koneet. Nykyisillä viljanhinnoilla ja tuilla saa työtä tehdä melkoisen pitkään, että se alkaa kannattamaan. Apulanta- ja polttoainekulut ovat merkittävät. Muistelisin, että tuttu viljelijä kertoi, että noin 50 hehtaarin viljelystä(30 omaa ja loput vuokramaata) saa sadosta riippuen vajaat 20000 käteen. Tästä summasta sitten vähennetään ajoittain ostettavat uudet koneet ja vanhojen koneiden ja kuivurin korjauskulut. Jos sataa liikaa tai ei sada oikeaan aikaan, niin sato voi mennä pilalle. Tästä voi saada satokorvauksia, jotka ovat riittämättömiä tappioihin nähden.
Ennen EU:ta viljely olikin kuulemma taloudellisesti ihan mielekästä touhua.
Björn Wahlroosia käytetään aina esimerkkinä kun puhutaan maataloustuista, mutta keskivertoviljelijä ei ole todellakaan mikään kroisos.

[Kimmo Pirkkala]

Katsokaapas paljonko on leivän kilohinta niin huomaatte miten hullu systeemi meillä on... Leipähän koostuu siis vedestä, hiivasta ja viljasta.

ja työstä. Eli jalostusarvostahan se leivän hinta taitaa koostua suurimmalta osuudeltaan.

Niin. Leivän hinnasta on 95% muuta kuin viljan/alkutuotannon hintaa.

Mitä väliä siis maataloustuilla?

Ei kai mitään, jos leipä osataan tehdä pelkällä työllä ilman raaka-aineita.

[Teme]

Ja ilman öljyä ei elintarviketuotanto (ja jakelu) Suomessa tosiaan pelitä, mutta on huomattava että kun priorisoitaisiin se todennäköisesti pelittäisi, vaikka Suomeen tuotaisiin vain murto-osa siitä öljystä mitä nyt. Tietääkö joku lukuja? Kuinka suuren osan Suomen öljyntuonnista kuluttaa maatalous + elintarviketeollisuus + elintarvikejakelu yhteensä? Veikkaisin joitain prosentteja. Ja kyllähän kriisitilanteessa se on se ala joka ne viimeiset dieseltipat saisi ennen kaikkia muita.

Valtaosa öljytuotteista käytetään liikenteessä. Prosentuaalisesti öljy kattaa energiatarpeestamme noin 25%. Vuositasolla öljyn kulutus Suomessa on noin 11 milj. tonnia. Tähän lukuun sisältyy (mm. jalosteiden) myynti ulkomaile ja ulkomaan liikenteeseen. Suomessa kulutetaan öljyä noin 9 milj. tonnia. Öljystä liikenne käyttää noin 47%. Tästä karkeasti puolet on ammattiliikennettä, mutta mitään käsitystä siitä minkälaisella volyymillä tuosta on elintarviketta ei ole. Kuitenkin näppituntuma keroisi, että 20% voisi olla lähellä eli ehkä noin 10% kokonaiskulutuksesta. Maa- ja metsätalous käyttää noin 9% maamme käyttävista öljytuotteista.

Mutta saataisiinko kotimaisista energianlähteistä (turve, puuhake?) riittävä määrä energiaa elintarvikehuollon tarpeisiin? Uskon että saataisiin.

Minä en usko. Turve, puu yms. enrgialähteet soveltuvat lämpöenergian sekä lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Sillä valitettavasti voidaan kattaa hyvällä tuurilla (vaatii muutoksia infraan) ehkä puolet kokonaisenrgiatarpeestame. Sille toiselle puolelle edellä mainitut soveltuvat huonosti ja tehokkuus on heikko. Näissä monesti kulutus on suurempi kuin saatava energiamäärä.

[Alfresco]

armeija marssii vatsallaan, omavaraisuus on osa puolustuspolitiikkaa.

Mikään armeija ei nykyään liiku yhtään mihinkään ilman öljyä. Suomen omavaraisuus öljyssä taitaa olla lähellä nollaa. Suomen puolustus on siis täysin tuontiöljyn varassa. Ruoan omavaraisuus ei paranna tätä tilannetta miltään osin.

alfrescon kommenttit on ideologista paskaa, jotain realismia peliin!

No sinä sitten esitit tosi vakuuttavia argumentteja kantasi puolesta.  

Voin kyllä myöntää, että osaltaan jutut on "ideologista paskaa". En ole mikään sosialismin fani ja maatalous Suomessa ja Euroopassa on sosialismia, joka koituu suunnattoman kalliiksi veronmaksajille ja ruoan ostajille, erityisesti Suomessa. Maanomistajista on tullut nomenklatuura, jota etujärjestö kepu on suojellut rahvaan rahoilla.

Ymmärrän, että maanomistajia ja tukiaisilla eläviä vituttaa systeemin kritisointi. Tilanne on sama kun maahanmuuton kanssa: luodaan järjestelmä, jolla voidaan perustella oman elannon maksattaminen valtiolla ja puolustellaan järjetöntäkin rakennelmaa kynsin hampain.

Kyky omavaraiseen ruuantuotantoon on yhtä turhaa ja kallista rahanmenoa kuin puolustusvoimien ylläpito. Kumpaakaan ei tarvita rauhan aikana.

Ruoan omavaraisuudelle ei löydy mitään järkiperusteita. Se on vain keppihenvonen, millä ratsastaa kun halutaan perustella tukia ja turvattua elantoa. Euroopan ruoan tuotantokapasiteetti on massiivinen ja ylituotantoa on kaikkialla. Mitään riskiä ruoan äkillisestä loppumisesta ei ole. Edes äkillisinä kriisiaikoina ruoka ei lopu koska ruokaa on aina tilapäisesti tuotavissa kunnes omat pellot otetaan käyttöön. Koko maapallo ei ole syttymässä tuleen yhtaikaa. Suomen täyden viljelykapasiteetin käyttöönotto kestää korkeintaan vuoden. Eli korkean ruoan hinnan kausi on korkeintaan vuoden pituinen. Sen aikana valtio voi vaikka ostaa leipää suoraan kauppojen hyllyyn.

Järkevintä on ostaa ruoka sieltä missä sen tuottamien on järjellistä. Suomessa viljellään kurkkuja ja tomaatteja keskellä talvea valtion tukien varassa. Suomessa viljellään tomaatteja lumihangessa keskellä talvea lämpölamppujen alla. Näitä tomatteja ne kuuluisat työperäiset maahanmuuttajat sitten poimivat, jälleen valtion mamuavustuksilla. Koskakohan keksitään appelsiinien viljelemistä lapin tuntureilla.

Käytössä on paljon muitakin järjettömyyksiä kuten vaikka luopumiseläke. Viljelijä voi mennä eläkkeelle 53 vuotiaana, jos hän sitoutuu lopettamaan viljelyn. Hän voi kuitenkin vuokraa peltonsa naapurille, joka voi esim. kesännöidä pellot ja nostaa tukia valtiolta. Tämä järjettömys syntyi kun ylituotanto alkoi olemaan liian suuri eikä kaatopaikat enää vetänyt kaikkea ylituotantoa. Päätettiin vähentää tuotanto mutta jättää tuet laittamalla viljelijä ennenaikaiselle eläkkeelle.

Vanhasen II hallitus ehdotti eläkeiän nostamista 63 vuodesta. Tämä oli sinänsä järkevä ehdotus mutta se tuli pääministeriltä, jonka oma verovaroilla elävä kannattajakunta jo nyt nauttii 10 vuotta alhaisemmasta eläkeiästä. Tämä osaltaan osoittaa miten härskiä välistävetoa kepulainen politiikka todellisuudessa on.

Kukaan ei ehdota Suomen maatalouden alasajoa. Päinvastoin, kannatan Suomalaista ruoan tuotantoa kaikin tavoin ja tuen sitä ostovalinoissani, muttei mihin hintaan hyvänsä. Tuotanto tulisi pyrkiä saamaan markkinaehtoisemmaksi eli tuotetaan sellaista tavaraa mille on aidosti kysyntää ja jolla tuottaja voisi aidosti elää.

Ajatukseni on, että tukia alennettaisiin ylimenokaudella, vaikka 10-15 vuotta järkevälle tasolle, ehkä puoleen tai 1/4-osaan. Jotkut tuet voidaan jopa jättää voimaan perustelluista syistä esim. kriisivalmiuden takia.

Aluksi pitäisi aloittaa turhakealoilta kuten kukkaviljeyistä ja turkistarhauksesta. Sen jälkeen sellaisilta aloilta missä on selvä ylituotanto sekä katokorvauksilla.

Tällä hetkellä on esim. sianlihasta valtava ylituotanto ja tuottajat valittavat huonoja hintoja. Tämän tilannne on syntynyt koska valtio on rahoineen välissä sponsoroimassa sikatuotannon määrän kasvattamista loputtomiin. Liian moni tuottaja on tukiaisapajilla kuppaamassa rahaa. Eläviä eläimiä ylituotetaan ja lahdataan vaan tukien takia.

Alfresco ja muut kateelliset voivat ryhtyä itse viljelijöiksi, jos se kerran on niin tuottoisaa.

Koska maataloussysteemi on järjetön olisin kritiikistäni huolimatta valmis rosvoamaan itselleni kaiken sen minkä pystyn kunnes politiikka järkiperäistyy.
Olisin jo aloittanut tukiaiskuppaamisen jos siihen olisi mahdollisuus. Siellä missä asun, kaikki pellot on jo ostettu pois eikä kukaan halua myydä niitä koska valtio ylläpitää pellon omistajaa rahoillaan. Pellosta on tullut elannon tae eikä kukaan halua luopua niistä. Viljelijäksi ei siis niin vaan ryhdytä vaikka halua olisi.

[Alfresco]

Maanviljelijä joutuu lunastamaan ammattinsa, eli ostamaan/vuokraamaan maat, tilan ja koneet.

Koska maanviljelijä toimii yrittäjänä hän saa myös verovähennyksiä. Hän ostaa laitteensa edullisemmin kun muut.

Nykyisillä viljanhinnoilla ja tuilla saa työtä tehdä melkoisen pitkään, että se alkaa kannattamaan.

Pitää olla tarpeeksi suuri yhtenäinen areaali jos meinaa menestyä. Jotkut ovat onnistuneet ostamaan/vuokraamaan itselleen suuria maita ja pystyvät elämään niillä. Pienemmilä mailla ei elä mutta niistäkin saa tukia ja siitä tulee mukava lisä muun työn ohessa.

Moni viljelijähän puuhailee paljon muutakin kun viljelyä eli maatalous on monelle kakkosduuni, jossa ollaan mukana vain tukien takia. Tämä on omiaan tuomaan aivan liian monta toimijaa maatalousalalle, joka johtaa ylituotantoon ja romuttaa tuotantohintoja.

Maataloustukien alentamisessa ei ole kyse siitä, että jonkun elinkeino halutaan tieten tahtoen lopettaa vaan siitä:

- missä muodossa elanto maksetaan eli verovaroilla vai tuottajahinoissa
- elinkelvottomat yrittäjät poistetaan alalta, jolloin tuottajahinnat nousevat ja maatalous muuttu markkinaehtoisemmaksi

Apulanta- ja polttoainekulut ovat merkittävät. Muistelisin, että tuttu viljelijä kertoi, että noin 50 hehtaarin viljelystä(30 omaa ja loput vuokramaata) saa sadosta riippuen vajaat 20000 käteen. Tästä summasta sitten vähennetään ajoittain ostettavat uudet koneet ja vanhojen koneiden ja kuivurin korjauskulut.

Jokaisella liiketoiminnalla on kuluja, sehän kuuluu yrittämisen luonteeseen. Kaikki Suomen yritykset voisivat samoin verukkein vaatia tukia esim. vuokrista ja bensan hinnasta.

Jos sataa liikaa tai ei sada oikeaan aikaan, niin sato voi mennä pilalle.

Myös riskit kuuluvat liiketoimintaan. Yrittäminen on luonteeltaan riskiliiketoimintaa eikä valtion tehtävä ole toimia liiketoiminnan takuumiehenä.

Björn Wahlroosia käytetään aina esimerkkinä kun puhutaan maataloustuista, mutta keskivertoviljelijä ei ole todellakaan mikään kroisos.

Riippu mitä tarkoitetaan. Tuloiltaan ei välttämättä olla kroisoksia mutta maan omistaminen tarkoittaa usein satojen tuhansien, jopa miljoonien arvosta omaisuutta. Maanviljelijäillä on siis monesti paljon pääomaa, joka on lisäksi usein saatu puoli-ilmaiseksi eli perintöinä.

Maanviljelijöiden tulot voisivat olla parempia jos tuet vähennetään ja tuottaminen olisi aidosti kannattavaa. Markkinatalous pitää huolen siitä ettei alalle synny liikaa kilpailijoita. Ne jotka nyt pyörittävät suurempaa maatalousliiketoimintaa pitäisi kannattaa tukien pienentämistä koska se ajaisi kelvottomat pikkufirmat pois alalta.

EDIT: Typos.

[Lalli IsoTalo]

Suomalaisten on kaikin keinoin pidettävä kiinni ruuan omavaraisuudesta. Tästä asiasta ei kannata edes väitellä.

Omavaraisuus ja väittely, tärkeitä molemmat.

[Pekkaa kahvassa]

Ei taatusti maatalous pyöri ilman öljyä. Turha kuvitella vihreimmissäkään satumaailmoissa sitä. Ei ole mahdollista sellainen ruoantuotanto.

Yhdestä kuutiometristä turvetta voidaan tehdä 35 litraa dieseliä. Suomella on turpeessa energiaa ja varallisuutta enemmän kuin Norjalla öljyssä ja turve on lisäksi uusiutuva (tosin hitaasti) luonnonvara. Halutessamme emme ole riippuvaisia öljystä.

Mikään tuskin on tärkeämpää säilyttää kuin omavaraisuus ruoan tuotannossa. On aivan järjetöntä kuvitella, että seuraavan sodantapaisen konfliktin yltäessä näille leveysasteilla missään etelän lämpimissä maissa kannettaisiin huolta suomalaisten ruuasta.

Mielestäni on täysin idioottimaista ja lyhytnäköistä heittäytyä niin elintärkeässä perusasiassa kuin ruuan tuotanto kokonaan ulkoisten voimien ja hyvän tahdon varaan. Nälkä on sellainen asia, että sen kohdatessa katoaa kaikki inhimillisyys ja sopimukset unohtuvat.

Sota ei ole ainoa uhka, vaan on paljon muitakin uhkia, kuten esim. erilaiset luonnon katastrofit (väitetyn ilmastomuutoksen tuomat ääri-ilmiöt, tulvat, pakkaset, kuivuus), hyönteiset (tuhohyönteiset, hyödyllisten hyönteisten kuoleminen, kuten esim. pölyttäjien), saasteet, vieraslajit, geenimanipulaation ei toivotut seuraukset, kasvi- ja eläintaudit (esim. EHEC, Hullunlehmäntauti tms.), onnettomuudet (ydinkatastrofit, kemikaalit ja biologiset aineet), terrorismi jne. jne. Silloin kun on jo katastrofi, on jo aivan liian myöhäistä alkaa varautumaan sen varalle. Huomatkaa, että muillakin mailla saattaa olla samaan aikaan vastaavia tarpeita.

Eräs huomionarvoinen seikka on se, että nykyisessä, ulkomaista tuotantoa suosivassa järjestelmässä, rahavirta on lähes kokonaan pois Suomesta päin. Maataloustukia jaettaessa, vaikka niitä kotimaisiakin, iso osa tukirahasta jää Suomeen ja luo työpaikkoja, palveluita ja teollisuutta sekä tukee maaseudun asuttamista. Jos maaseudulla ei ole työpaikkoja, niin siellä ei myöskään asuta.

Lisäksi heittäytyessä ulkomaalaisen ruuantuotannon varaan heittäydymme täysin globaalien markkinavoimien vietäväksi. Se antaa mahdolisuuden kansainvälisille yrityksille kasata lisää ja liikaa valtaa ja on jo siten itsessään vastustettavissa oleva asia. (Tähän puoleen olisi pikkuhiljaa alettava kiinnittämään lisää huomiota). Haluammeko oikeasti, että korporaatiot ja markkinavoimat omistavat yksin tämän maailman? Huomaa vielä, että kyse on ihmisten perustarpeesta. Muistaako joku vielä nämä puhtaan veden myymiseen ja omistamiseen liittyvät uutisoinnit ka keskustelut.

Mielestäni ei myöskään pidä vetää noin pitkälle vievää analogiaa polttoaineen ja ruuantuotannon välille. Kyse on kuitenkin aivan eri asioista ja problematiikka eroaa olennaisesti. Polttoaineille löytyy vaihtoehtoja, mutta ruualle ei.

[citizen]

Olisi hyvä siirtyä luomutuotantoon, mutta siitä ei kai riittäisi koko kansalle. Lannoitteet nimittäin pilaavat vesistöt ja maaperän. Mieluummin vaikka osa ulkomailta ja kotimaassa sitten tuettua luomua. Ja toivotaan, että se ilmasto oikeasti edes vähän lämpiää  

[Kimmo Pirkkala]

Euroopan ruoan tuotantokapasiteetti on massiivinen ja ylituotantoa on kaikkialla. Mitään riskiä ruoan äkillisestä loppumisesta ei ole. Edes äkillisinä kriisiaikoina ruoka ei lopu koska ruokaa on aina tilapäisesti tuotavissa kunnes omat pellot otetaan käyttöön. Koko maapallo ei ole syttymässä tuleen yhtaikaa. Suomen täyden viljelykapasiteetin käyttöönotto kestää korkeintaan vuoden. Eli korkean ruoan hinnan kausi on korkeintaan vuoden pituinen. Sen aikana valtio voi vaikka ostaa leipää suoraan kauppojen hyllyyn.

Nyt sinä olet kyllä varovaisesti sanottuna heikoilla jäillä näiden arvioittesi kanssa. Ei sinulla ole mitään kristallipalloa tai ennustajanlahjoja jolla pystyt tuollaisia tulevaisuudenarvioita varmaksi sanomaan. Kriisitilanteessa kaikki on epävarmaa. Skenario, jossa pellot ovat metsinä ja ulkomaanyhteydet poikki, ei elintarvikehuoltoa noin vain polkaista pystyyn. Lisäksi jätät sujuvasti huomiotta myös elintarviketeollisuuden osuuden. Sitäkään ei luoda tuosta vaan uudestaan, jos se katoaa.

Eikä historiasta ainakaan löydy tukea näkemyksillesi.

[Pekkaa kahvassa]

Päivitetty 13.5.2011 15:53, julkaistu 13.5.2011 15:50
Arvio: Ruuan hinta nousee rajusti
Kuva: jukka vuokola
STT, Aamulehti

Elintarvikkeiden euromääräiset maailmanmarkkinahinnat nousevat tänä vuonna vielä tuntuvasti nopeammin kuin viime vuonna. Euroopan suhdannelaitokset ennustavat, että elintarvikkeet kallistuvat peräti 29 prosenttia.

Kaikkien raaka-aineiden hinnat nousevat keskimäärin yli viidenneksen. Suhdannelaitosten yhdistys ennakoi euromääräisten maailmanmarkkinahintojen nousevan keskimäärin 22 prosenttia viime vuodesta. Energia kallistuu ennusteen mukaan 23 prosenttia ja teollisuuden raaka-aineet 16 prosenttia.

Elintarvikkeiden hinnat nousivat helmikuussa jälleen uudelle ennätystasolle, YK:n elintarvikejärjestö FAO kertoi keväällä, että elintarvikkeiden hinnat nousivat uudelle ennätystasolle helmikuussa.

Hintojennousun taustalla on väestönkasvu, ilmastonmuutos ja ansiotason nousu monissa maissa.

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Ulkomaat/1194678659697/artikkeli/arvio+ruuan+hinta+nousee+rajusti.html

[Alfresco]

Sota ei ole ainoa uhka, vaan on paljon muitakin uhkia, kuten esim. erilaiset luonnon katastrofit (väitetyn ilmastomuutoksen tuomat ääri-ilmiöt, tulvat, pakkaset, kuivuus), hyönteiset (tuhohyönteiset, hyödyllisten hyönteisten kuoleminen, kuten esim. pölyttäjien), saasteet, vieraslajit, geenimanipulaation ei toivotut seuraukset, kasvi- ja eläintaudit (esim. EHEC, Hullunlehmäntauti tms.), onnettomuudet (ydinkatastrofit, kemikaalit ja biologiset aineet), terrorismi jne. jne. Silloin kun on jo katastrofi, on jo aivan liian myöhäistä alkaa varautumaan sen varalle. Huomatkaa, että muillakin mailla saattaa olla samaan aikaan vastaavia tarpeita.

Mikään mainitsemistasi kriiseistä ei synny nopeasti, eli ne on nopeimmillaankin vuosien juttuja, jonka aikana Suomi ehtii kevyseti reagoimaan tilanteeseen ja kykenee ottamaan oman kapasiteettinsa käyttöön. Terrorismi ei realistisesti voida pitää uhkana ruoan saatavuudelle.

Ruoan saatavuuden osalta kriisin pitäisi olla erittäin suuri, äkillinen ja täysin ennakoimaton. Mikä tällainen kriisi voisi olla muu kun Venäjän hyökkäys ilman varoitusta Suomeen? Siinäkin tapauksessa Eurooppalainen ruoan tuonti kykenee ylläpitäämään kansan elinolot eikä sodan aikana joka tapauksessa kukaan viljele peltoja pommisateessa. Sota edellyttää aina ruoan ja muiden tarpeiden tuontia.
Niillä miljardeilla mitä säästetään maataloustuilla valtio voi vaikka lahjoittaa kansalle tuontiruokaa kriisin aikana kunnes oma tuotanto saadaan käyntiin.

Tämä tarkoittaa, että ruoan omavaraisuutta ei voi mitenkään järkevästi perustella kriisivalmiudella. Se on yksinkertaisesti puppua ja olkiukkoilua. Omavaraisuus maksaa miljardeja Suomen kansalle tarjoamatta yhtään mitään faktista lisäturvaa. Se vaan nostaa ruoan hintaa rauhan aikana.

Haluan jälleen korostaa, että kukaan ei ole ajamassa Suomen ruoantuotantoa alas vaan ajatus on siirtää se markkinaehtoisemmaksi vähentämällä tukia. Tuet eivät millään muotoa ole ruoan saatavuuden tae vaan paras tae on markkinaehtoisuus, joka varmistaa sen, että Suomessa tuotetaan juuri sitä mitä kansa kuluttaa tarpeellisin määrin.

Maataloustukia jaettaessa, vaikka niitä kotimaisiakin, iso osa tukirahasta jää Suomeen ja luo työpaikkoja, palveluita ja teollisuutta sekä tukee maaseudun asuttamista. Jos maaseudulla ei ole työpaikkoja, niin siellä ei myöskään asuta.

Tuo on yhdentekevä argumentti koska

- mitä tahansa tukemista voidaan perustella työpaikoilla, miksi ei tueta kaikkea?
- maaseudulla ei asuta tukien takia vaan elinkeinon takia, elinkeino toimii myös ilman tukia jos tuottajahinnat ovat asialliset,
- maaseudun asukkaista vain murto osa elävät maataloudesta,
- maaseutu voidaan ylläpitää paremmillakin keinoilla kun jaella miljarditolkulla tukia tuottamattomaan toimintaan.

Lisäksi heittäytyessä ulkomaalaisen ruuantuotannon varaan heittäydymme täysin globaalien markkinavoimien vietäväksi.

Pitäisikö Saloran jälleen alkaa valmistamaan telkkareita Suomessa?

Polttoaineille löytyy vaihtoehtoja, mutta ruualle ei.

Mikä polttoaineen vaihtoehto on? Ikiliikkuja?

Fakta on ettei ruokaa synny ilman energiaa. Energia on käytännössä öljy, jossa Suomi ei ole omavarainen lähimainkaan. Muiden energiamuotojen käyttöönotto on vuosien projekti. Kymmenet-/sadattuhannet maatalouslaitteet pitäisi uusia tai konvertoida muille polttoaineille. Laitoksia pitäisi rakentaa ja luontoa korkata energiakäyttöön.

Ruoan ns. omavaraisuus on todellisuudessa illuusio koska se on riippuvainen öljystä, jota Suomella ei ole. Pääsemme ruoan omavaraisuuteen vain sillä premissillä, että Suomeen saadaan tuotua öljyä tarpeeksi edullisesti. Kriisin aikana öljy loppuu nopeammin kun ruoka koska se olisi esim. sodanakainen strateginen tuhon kohde viholliselle. Ruoan omavarainen tuotanto on siten rauhan ajan itsepetosta, jolla ei ole juuri mitään käytännön merkitystä todellisessa kriisissä.

[Alfresco]

Nyt sinä olet kyllä varovaisesti sanottuna heikoilla jäillä näiden arvioittesi kanssa.

En ole koska ...

Ei sinulla ole mitään kristallipalloa tai ennustajanlahjoja jolla pystyt tuollaisia tulevaisuudenarvioita varmaksi sanomaan. Kriisitilanteessa kaikki on epävarmaa. Skenario, jossa pellot ovat metsinä ja ulkomaanyhteydet poikki, ei elintarvikehuoltoa noin vain polkaista pystyyn.

... kriisi pitää ensin syntyä ennen kun sillä on vaikutus ruoan saatavuuteen. Mikä on sellainen kriisi

- josta ei olisi mitään tietoa etukäteen,
- joka katkaisee hetkessä ulkomaan yhteydet?

Minä en keksi muuta kun meteoriitin tippuminen taivaalta tai Venäjän äkillinen hyökkäys. Onko sinulla muita ehdotuksia?

Kriisititetoutta pitää olla mutta on järjetöntä varautua täysin epätodennäköisiin skenaarioihin. Pitäisikö meidän rakentaa joka talon alle atomisuoja vain sen varalta, että joku ehkä joskus hyökkää atomipommein täysin ilman ennakkovaroitusta. Sitähän olet nyt ehdottamassa ruoan osalta.

Lisäksi jätät sujuvasti huomiotta myös elintarviketeollisuuden osuuden. Sitäkään ei luoda tuosta vaan uudestaan, jos se katoaa.

Minne elintarviketeollisuus on katomassa? En ole ehdottanut, että suomalaiset lopettavat syömisen ja elintarviketeollisus voisi sen takia lakauttaa. Elintarviketeollisus toimii niin kauan kun ihmiset syö ja se saa raaka-aineita jostain. Jo nyt merkittävä osa tuodaan ulkomailta.

[Kimmo Pirkkala]

Kriisititetoutta pitää olla mutta on järjetöntä varautua täysin epätodennäköisiin skenaarioihin. Pitäisikö meidän rakentaa joka talon alle atomisuoja vain sen varalta, että joku ehkä joskus hyökkää atomipommein täysin ilman ennakkovaroitusta. Sitähän olet nyt ehdottamassa ruoan osalta.

Turhaa olkiukkoilua, eivät nuo ole rinnasteisia asioita.

Kaikki kriisit ovat epätodennäköisiä. Vastaava olkiukkoesitys sinun näkemyksestäsi on, että eihän mihinkään kriisiin kannata varautua mitenkään, koska kaikki kriisit ovat epätodennäköisiä. Toisaalta voimme sanoa, että jos otetaan tarkastelujaksoksi tarpeeksi pitkä aikajänne, niin elintarvikepula tulee Suomeen vielä joskus. Niin on käynyt historiassamme ja ei ole mahdotonta että niin käy tulevaisuudessakin.

Bottom line on, että elintarvikepula tappaa. Mikään muu yhteiskunnan subventoima asia ei ole elämälle välttämätön. Ja historiasta löytyy esimerkkejä miten karua jälkeä syntyy, kun oma elintarvikehuolto ei ole kunnossa ja ulkomailtakaan ei apua tule. Ei ole olemassa mitään takeita sille, etteikö sellaista voisi käydä tulevaisuudessakin.

Ei ole mitenkään mahdollista turvata elintarvikkeiden tuontia ulkomailta suomalaisten omin poliittisin päätöksin. Sen sijaan oma elintarviketuotanto voidaan turvata poliittisin päätöksin. Jompikumpi tarvitaan välttämättä, jotta emme kuole nälkään.

[Kimmo Pirkkala]

Ruoan saatavuuden osalta kriisin pitäisi olla erittäin suuri, äkillinen ja täysin ennakoimaton. Mikä tällainen kriisi voisi olla muu kun Venäjän hyökkäys ilman varoitusta Suomeen? Siinäkin tapauksessa Eurooppalainen ruoan tuonti kykenee ylläpitäämään kansan elinolot eikä sodan aikana joka tapauksessa kukaan viljele peltoja pommisateessa.

No eikö Venäjän hyökkäys ole uhkakuva, johon tulisi varautua? Olisivatko suomalaiset pärjänneet toisessa maailmansodassa ilman omaa elintarviketuotantoa? Olisimmeko välttyneet nälkäkuolemilta?

Ja kyllä niitä peltoja vaan viljeltiin viime sotienkin aikana. Vähänlaisesti niitä peltoja taidettiin pommittaa.

Sota edellyttää aina ruoan ja muiden tarpeiden tuontia.

Ei edellytä. Historiasta löytyy paljon esimerkkejä valtioista, jotka ovat selvinneet omin avuin. Ei tuo mikää luonnonlaki ole.

Olisi myös kiva nähdä tai lukea jotain selkänojaa sille, että väität alasajetun maatalouden olevan polkaistavissa pystyyn alle vuodessa? Millä ilveellä? Tuskin kenelläkään olisi siihen vaadittavia työkaluja ja maatalouskoneita (niiden kunnossapitäminenhän huutaa tukiaisia, vaikkei tuotantoa olisikaan, mitäs järkeä siinä olisi?) Entä ammattitaito maanviljelyyn? Mistä se kehitetään alle vuodessa? Puhut kyllä aivan pehmoisia.

Suomen täyden viljelykapasiteetin käyttöönotto kestää korkeintaan vuoden

Höpöhöpö

Aivan samalla tavalla voimme todeta armeijan olevan täysin hyödytön. Kriisit tulevat hitaasti ja vuodessahan me rakennamme uuden armeijan vuosien varrella säästetyillä puolustuskuluilla.

[Kimmo Pirkkala]

Sellainen huomio vielä, että jos maataloustuet lopetetaan, loppuu maatalous Suomessa samointein kuin seinään. En usko että on kovin suuria mahdollisuuksia pitää yllä markkinaehtoista maataloutta Suomessa.

Jos taas näin käy, metsittyvät pellot parissakymmenessä vuodessa. Ja sehän on järkevääkin, se on taloudellisesti kannattava muoto hyödyntää maata. Tämän hetkinen viljelty pinta ala Suomessa on 9% maan pinta-alasta, eli vajaat 30000 neliökilometriä. Eli kolme miljoonaa hehtaaria.

Kun maatalous on ajettu alas, ei ole maatalouskoneita eikä ammattitaitoa viljelykseen. Tuskin edes metsätalouskoneita tuollaisen pinta-alan parturoimiseen metsästä tyhjäksi kovin lyhyessä ajassa. Plus muu maanmuokkaus.

Sellaisessa tilanteessa maatalouden polkaiseminen pystyyn ei todellakaan olisi vuoden homma. Tuskin edes vuosikymmenen. Ja silloinkin se imisi (kriisitilanteessa) valtavia kansantaloudellisia uhrauksia. Ja todennäköisesti tarvitsisimme ulkomaista konsultaatioapua maatalouden käynnistämiseen. Edelleen kriisitilanteessa.

Täysin utopistinen kuvitelma.

[Alfresco]

No eikö Venäjän hyökkäys ole uhkakuva, johon tulisi varautua? Olisivatko suomalaiset pärjänneet toisessa maailmansodassa ilman omaa elintarviketuotantoa? Olisimmeko välttyneet nälkäkuolemilta?

Suomen sota Venäjää vastaan käytin talvella, jolloin elettiin varastoidulla ruoalla ja tuonnilla. Ei miehet suinkaan olleet pellolla vehnää viljelemässä.

Venäjää vastaan pitää varautua mutta ruuan omavaraisuus on prioriteetissa aika alhainen tekijä koska ruokaa voi aina tuoda muualta. Ensinnäkin meidän puolustus ei kykene torjumaan Venäjän hyökkäystä. Tämä asia pitäisi korjaa ihan ensimmäiseksi. Seuraavaksi pitää varmistaa polttoainehuolto koska polttoainen puute tekee puolustuksen mahdottomaksi.

Ja kyllä niitä peltoja vaan viljeltiin viime sotienkin aikana. Vähänlaisesti niitä peltoja taidettiin pommittaa.

Uudenaikainen sota on sen verran nopeeta toimintaa, että Suomi kapeana maana tulisi Venäläisten peitettäväksi hyvin nopeasti. Eli esim. peltomaa olisi välittömästi uhan alla eikä viljelystoiminta olisi tarpeeksi suuressa skaalassa mahdollista. En ymmärrä miten rauhanajan ruuan jatkuva ylituotanto mitenkään voisi poistaa tätä ongelmaa.

Sota edellyttää aina ruoan ja muiden tarpeiden tuontia.

Ei edellytä. Historiasta löytyy paljon esimerkkejä valtioista, jotka ovat selvinneet omin avuin. Ei tuo mikää luonnonlaki ole.

Ne maat, jotka ovat elänneet omalla tuotannolla ovat areaaliltaan valtavan kokoisia eli sotaa ollaan käyty lähinnä yhdellä laitamalla. Kaikki muut pienet maat kuten Suomi, ovat ollet olennaisesti tuontitavaran tai lyhytaikaisesti varastojensa varassa.

Olisi myös kiva nähdä tai lukea jotain selkänojaa sille, että väität alasajetun maatalouden olevan polkaistavissa pystyyn alle vuodessa? Millä ilveellä?

Etkö ymmärrä kirjoitettua sanaa? Kukaan ei ole puhunut koko maatalouden alasajosta. Jonkinlainen valmius pidetään aina voimassa, emme kuitenkaan tarvitse yli 100% valmiutta jatkuvasti.

Jopa metsämaa voidaan muuttaa pelloksi alle vuodessa. Käytännössä jonkinlainen valmius on aina olemassa ihan kesännöinnin kautta. Sellainen pelto on käyttövalmis välittömästi kun viljelysesonki alkaa.

Mikään omavaraisuus veiljelytuotannossa ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että routaisessa pellossa ei kasva mikään. Mikä tahansa viljeleminen on siis riippuvainen Suomen kesästä. Kriisivalmius hoidetaan siis käytännössä varastoinnilla ja siihen voi ilman muuta panostaa lisää. Se ei kuitenkaan edellytä massiivista ylituotantoa joka ikinen vuosi.

Aivan samalla tavalla voimme todeta armeijan olevan täysin hyödytön.

Suomen armeijahan on hyödytön. Ei meillä ole mitään todellista mahdollisuutta puolustautua ainoaa ajateltavissa olevaa sotilaallista uhkaa, eli Venäjää vastaan. Nato korjaisi sen ongelman.

Taitaa aika moni elää vielä Kekkosen aikoja kun kuvittelevat Suomen armeijan ja ruuan omavaraisuuden olevan ratkaisu kriiseihin.

[Alfresco]

Kun maatalous on ajettu alas

Kenen kanssa keskustelet? En ole huomannut, että kukaan olisi puhunut maatalouden alasajosta sanallakaan.

Ehdotan vain, että maatalouden pitäisi toimia markkinaehtoisesti mahdollisimman pitkälle eli maataloustuet vähennettäisiin. Se tarkoittaa automaattisesti, että maataloutta jää Suomeen jäljelle ja se tuottaa tarpeellisen määrän tavaraa markkinoille. Se tarkoittaa myös ettei pohjanmaan talvisessa hangessa välttämättä kannata viljellä tomaatteja kovin suuria määriä. Joku voittaa joku häviää.

Saat tietysti vapaasti olla sitä mieltä, että parvekekukkien viljelijälle pitää maksaa maataloustukia omavaraisuuden nimissä mutta minä pidän sitä silkkana typeryytenä.

[Pekkaa kahvassa]

Sota ei ole ainoa uhka, vaan on paljon muitakin uhkia, kuten esim. erilaiset luonnon katastrofit (väitetyn ilmastomuutoksen tuomat ääri-ilmiöt, tulvat, pakkaset, kuivuus), hyönteiset (tuhohyönteiset, hyödyllisten hyönteisten kuoleminen, kuten esim. pölyttäjien), saasteet, vieraslajit, geenimanipulaation ei toivotut seuraukset, kasvi- ja eläintaudit (esim. EHEC, Hullunlehmäntauti tms.), onnettomuudet (ydinkatastrofit, kemikaalit ja biologiset aineet), terrorismi jne. jne. Silloin kun on jo katastrofi, on jo aivan liian myöhäistä alkaa varautumaan sen varalle. Huomatkaa, että muillakin mailla saattaa olla samaan aikaan vastaavia tarpeita.

Mikään mainitsemistasi kriiseistä ei synny nopeasti, eli ne on nopeimmillaankin vuosien juttuja, jonka aikana Suomi ehtii kevyseti reagoimaan tilanteeseen ja kykenee ottamaan oman kapasiteettinsa käyttöön. Terrorismi ei realistisesti voida pitää uhkana ruoan saatavuudelle.

Sorry, mutta et sinä, eikä kukaan muukaan voi ennustaa etukäteen kaikkia mahdollisia tunnettuja ja tuntemattomia tulevia kriisitilanteita sekä kaikkia niiden vaikutuksia ja etenemisnopeuksia. Mitään realistista pohjaa en myöskään voi löytää väitteellesi oman kapasiteetin riittävän nopeasta käyttöönotosta, kun em. asioitakaan ei tunneta. Mikä on edes se oma kapasiteetti, joka pitäisi ottaa käyttöön? Oletko miettinyt mitä kaikkea se käytännössä merkitsisi? Koko tuotanto, maat, siemenet, karja, välineistö, varastointi, rehut, lannoitteet, kylmiöt, jakelu, logistiikka, hallinto, organisointi, henkilöresurssit, majoitus jne. jne. pitäisi kaikki polkaista lähes tyhjästä esiin, ilman etukäteissuunnittelua ja nopeasti. Aika ehtymätön on myös uskosi tämän maan johdon kykyihin toimia tositilanteessa. Ota huomioon vielä, että samoista tuotantovälineistä ja resursseista saattaa kilpailla muutkin maat. Omat tuotantomahdollisuudet voivat kärsiä myös suoraan kriisin seurauksena. Ei taida teoriasi kohdata käytäntöä. Voisit vielä erikseen perustella sen, että ei löydy mitään terrorismin keinoa, jolla voi uhata ruuan tuotantoa/jakelua tai muuten perustella viimeisen lauseesi.

Ruoan saatavuuden osalta kriisin pitäisi olla erittäin suuri, äkillinen ja täysin ennakoimaton. Mikä tällainen kriisi voisi olla muu kun Venäjän hyökkäys ilman varoitusta Suomeen? Siinäkin tapauksessa Eurooppalainen ruoan tuonti kykenee ylläpitäämään kansan elinolot eikä sodan aikana joka tapauksessa kukaan viljele peltoja pommisateessa. Sota edellyttää aina ruoan ja muiden tarpeiden tuontia.
Niillä miljardeilla mitä säästetään maataloustuilla valtio voi vaikka lahjoittaa kansalle tuontiruokaa kriisin aikana kunnes oma tuotanto saadaan käyntiin.

Aika paljon on olettamuksia. Suosittelen perehtymistä historiaan.

Tämä tarkoittaa, että ruoan omavaraisuutta ei voi mitenkään järkevästi perustella kriisivalmiudella. Se on yksinkertaisesti puppua ja olkiukkoilua. Omavaraisuus maksaa miljardeja Suomen kansalle tarjoamatta yhtään mitään faktista lisäturvaa. Se vaan nostaa ruoan hintaa rauhan aikana.

Aukottomien perustelujesi jälkeen voin todeta, että höpö höpö. Mitään faktaa et esittänyt.

Haluan jälleen korostaa, että kukaan ei ole ajamassa Suomen ruoantuotantoa alas vaan ajatus on siirtää se markkinaehtoisemmaksi vähentämällä tukia. Tuet eivät millään muotoa ole ruoan saatavuuden tae vaan paras tae on markkinaehtoisuus, joka varmistaa sen, että Suomessa tuotetaan juuri sitä mitä kansa kuluttaa tarpeellisin määrin.

Ja höpö höpö taas. Suomi on kylmä maa, jossa on suuret välimatkat kaikkialle. Pelkästään energiakustannukset takaavat sen, että Suomen oma maatalous romahtaa, jos sitä ei tueta. Se ei puolestaan ole kansallisten intressien mukaista. Omavaraisuus ja itse omista asioista päättäminen ovat Suomen etujen kannalta ainoa oikea tapa hoitaa asioita. Juuri sille globaalin markkinaehtoisuuden alttarillle ollaan uhraamassa koko kansakunnan tulevaisuus, Suomen itsenäisyys, turvallisuus ja hyvinvointi.
Jos ruuan hintaa halutaan alas, niin pienennetään niiden ahneiden portaiden voittoja ruuan tuotanto ja jakeluketjussa, jotka eivät tuota itse juuri mitään ketjuun.

Maataloustukia jaettaessa, vaikka niitä kotimaisiakin, iso osa tukirahasta jää Suomeen ja luo työpaikkoja, palveluita ja teollisuutta sekä tukee maaseudun asuttamista. Jos maaseudulla ei ole työpaikkoja, niin siellä ei myöskään asuta.

Tuo on yhdentekevä argumentti koska

- mitä tahansa tukemista voidaan perustella työpaikoilla, miksi ei tueta kaikkea?

Tuo on lisäarvo, joka saadaan. Omavaraisuus, laatu ja turvallisuus ovat pääargumentit.

- maaseudulla ei asuta tukien takia vaan elinkeinon takia, elinkeino toimii myös ilman tukia jos tuottajahinnat ovat asialliset,

Mahdotonta tai vaikeaa ruuantuotannossa ks. edelle.

- maaseudun asukkaista vain murto osa elävät maataloudesta,

Maaseutu tarvitsee teollisuutta ja alkutuotantoa. Kumpikin ovat vähenemässä. Pelkät palveluelinkeinot ja saunojen toisille suomalaisille rakentaminen eivät pitemmän päälle auta.

- maaseutu voidaan ylläpitää paremmillakin keinoilla kun jaella miljarditolkulla tukia tuottamattomaan toimintaan.

Mielenkiinnolla jäämme tätä odottamaan. Muuttoliike on kuitenkin tällä hetkellä maalta kaupunkeihin päin.

Lisäksi heittäytyessä ulkomaalaisen ruuantuotannon varaan heittäydymme täysin globaalien markkinavoimien vietäväksi.

Pitäisikö Saloran jälleen alkaa valmistamaan telkkareita Suomessa?

Polttoaineille löytyy vaihtoehtoja, mutta ruualle ei.

Mikä polttoaineen vaihtoehto on? Ikiliikkuja?

Anteeksi huono muotoiluni, ehkä sinäkin ymmärrät, jos täsmennän, että eri polttoainemuotojen välillä löytyy vaihtoehtoja, mutta ruualle ei löydy korvaajaa.

Fakta on ettei ruokaa synny ilman energiaa. Energia on käytännössä öljy, jossa Suomi ei ole omavarainen lähimainkaan. Muiden energiamuotojen käyttöönotto on vuosien projekti. Kymmenet-/sadattuhannet maatalouslaitteet pitäisi uusia tai konvertoida muille polttoaineille. Laitoksia pitäisi rakentaa ja luontoa korkata energiakäyttöön.

Ruoan ns. omavaraisuus on todellisuudessa illusio koska se on riippuvainen öljystä, jota Suomella ei ole. Pääsemme ruoan omavaraisuuteen vain sillä premissillä, että Suomeen saadaan tuotua öljyä tarpeeksi edullisesti. Kriisin aikana öljy loppuu nopeammin kun ruoka koska se olisi esim. sodanakainen strateginen tuhon kohde viholliselle. Ruoan omavarainen tuotanto on siten rauhan ajan itsepetosta, jolla ei ole juuri mitään käytännön merkitystä todellisessa kriisissä.

Energian riittävyys kriisiaikana on luonnollisesti myös asia, joka tulisi ottaa huomioon. Edelleen korostan sitä asiaa, että sota ei ole ainoa mahdollinen kriisin aiheuttaja. Ruoka voi loppua ennen polttoaineita. Polttoaineita voidaan myös tarvittaessa säännöstellä ja ohjata esim. maatalouteen. Öljyä korvaavien poltoaineiden käyttöönotto voi olla nopeahkoa, kun taloudelliset intressit eivät ole päällimmäisinä hädän hetkellä. Alkoholia ja biodieseliä voidaan valmistaa hätätarkoituksiin kohtuullisen helposti ja nopeasti. Raaka-aineeksi kelpaaa melkein mikä vain. Dieselmoottorien käyttäminen biodieselillä ei liene oikea ongelma hätätilanteessa.   

[Kimmo Pirkkala]

En ole huomannut, että kukaan olisi puhunut maatalouden alasajosta sanallakaan.

Kyllä tämä käytännössä tarkoittaa juuri sitä:

Suomen maataloutta voisi ihan hyvin ajaa niin alas, että se pystyisi toimimaan markkinaehtoisesti ilman tukia.

[Kimmo Pirkkala]

Jopa metsämaa voidaan muuttaa pelloksi alle vuodessa.

Jopa muutamassa viikossa, jos asiaan panostetaan. Mutta en usko, että kolme miljoonaa hehtaaria metsää muuttuu pelloksi alle vuodessa mitenkään vaikka Suomen koko työvoima ja elinkeinoelämä valjastettaisiin tekemään vain ja ainoastaan sitä.

[Kimmo Pirkkala]

Riippuvuus ulkomaisesta polttoainehuollosta perusteluna maatalouden alasajolle on argumenttina aivan analoginen 'raiskaavathan suomalaisetkin' -argumentille. Jotain tyhmyyttä tai ongelmallisuutta perustellaan sillä, että "on meillä tämä toinenkin ongelma".

[Kimmo Pirkkala]

Suomen sota Venäjää vastaan käytin talvella

No taisi siinä olla joku muukin vuodenaika kolme vuotta kestäneen jatkosodan aikana.

[Alfresco]

Sorry, mutta et sinä, eikä kukaan muukaan voi ennustaa etukäteen kaikkia mahdollisia tunnettuja ja tuntemattomia tulevia kriisitilanteita sekä kaikkia niiden vaikutuksia ja etenemisnopeuksia.

Mutta voimme siis mielestäsi ennustaa, että Suomeen tulee koska hyvänsä suuri ja yllättävä kriisi, josta kukaan ei tiedä mitään etukäteen, ei ole ennakoitavissa ja sen takia kannatta ylläpitää jatkuva ruoan ylituotanto maataloustukien varassa?

Siitäkin huolimatta, että sama yllättävä kriisi, joka lopettaisi ruuan tuonnin ulkomailta myös lopettaisi öljyn tuonnin eikä kotimaista maataloutta voisi enää harrastaa?

Mitään realistista pohjaa en myöskään voi löytää väitteellesi oman kapasiteetin riittävän nopeasta käyttöönotosta, kun em. asioitakaan ei tunneta.

No tuskin pystyn vakuuttamaan ainakaan sinua kun kuvittelet peltomaan käyttönoton kestävän vuosia.

Ja höpö höpö taas. Suomi on kylmä maa, jossa on suuret välimatkat kaikkialle. Pelkästään energiakustannukset takaavat sen, että Suomen oma maatalous romahtaa, jos sitä ei tueta.

Miksi pitäisi viljellä perunoita kaukaisissa lapin jäisissä pelloissa? Suomi eli myös ennen maataloustukia. Eivät tuet ole mikään edellytys ruuan tuotannolle. Opettele markkinatalouden perusoppeja.

Muita juttuja en jaksa nyt kommentoida. Olen sanonut jo kaiken olennaisen. Siitä vaan lukemaan mitä olen kirjoittanut.

[Kimmo Pirkkala]

No tuskin pystyn vakuuttamaan ainakaan sinua kun kuvittelet peltomaan käyttönoton kestävän vuosia.

Peltomaan pitäminen peltomaana vaatii jatkuvaa muokkausta, ettei se metsity. Näet siis järkevänä maksaa tukiaisia tuottamattoman peltomaan pitämisenä 'viljelyvalmiudessa' täysin tuottamattomana, mutta vastustat varsinaisen viljelyn tukemista?

[Kimmo Pirkkala]

Siitäkin huolimatta, että sama yllättävä kriisi, joka lopettaisi ruuan tuonnin ulkomailta myös lopettaisi öljyn tuonnin eikä kotimaista maataloutta voisi enää harrastaa?

Onko siis sellainen kriisi, jossa elintarvikkeita ei saada tarpeeksi, mutta polttoaineita olisi (edes rajallisesti) saatavilla mielestäsi mahdoton ajatus?

Ota huomioon, että maatalous pyörisi Suomessa vielä sittenkin vaikka polttoaineiden tuonti olisi vain muutamia prosentteja normaalituonnista. Sen sijaan jos elintarvikehuolto tippuu muutamaan prosenttiin normaalitilanteesta alkaa suomalaisia kuolla nälkään ja puutostauteihin massoittain.

Ei kai mikään kriisi ole sellainen että tuonti on täysin off.

[Alfresco]

Riippuvuus ulkomaisesta polttoainehuollosta perusteluna maatalouden alasajolle on argumenttina aivan analoginen 'raiskaavathan suomalaisetkin' -argumentille. Jotain tyhmyyttä tai ongelmallisuutta perustellaan sillä, että "on meillä tämä toinenkin ongelma".

Ei todellakaan ole sama asia. Jos yksi asia on alistettu toiselle, niin puhutaan ongelmien ketjuttamisesta. Eli jälkimmäisen toteutuminen edellyttää ensimmäisen toteutumisen. Maatalous edellyttää polttoainetta, joka tulee ulkomailta. Ilman öljyä ei ole juuri mitään maataloutta ellei oteta mustalaisten ravihevoset käyttöön.

Raiskaukset ovat rinnakkaisia tapahtumia eli kotimainen raiskaus voi tapahtua riippumatta ulkomaisesta raiskauksesta. Eli ulkomainen raiskaus aina kasvattaa ongelmaa.

Ymmärrän kyllä miksi omavaraisuuteen uskotaan. Vielä 70-80 -luvulla tämä oli virallinen mantra, jolla perusteltiin suuria maataloustukia. Pidin itsekin tätä järkevänä politiikkana. Retoriikkahan oli helppo omaksua koska elettiin vielä Neuvostoliiton varjossa.

Ajat ovat muuttuneet ja ruoan huoltovarmuus parantunut huimasti. Jotkut roikkuvat edelleen Kekkosen ajassa nähden kalliin ja de facto fiktiivisen omavaraisuuden turvallisuuden takeena. Suomi ei tosiasiassa ole omavarainen ruoan osalta vaikka viljelisimme kaikki irtoavat pellot koska joudumme tuomaan maanviljelyn perustarpeet ulkoa.

Paras kriisivalmius on sekä polttoaineen, että ruoan varastoinnissa, ei tuotannon omavaraisuudessa. Varastointia teemme jo nyt. Asiaa hoitaa mm. Viljava:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Viljava

http://www.suomenviljava.fi/

[Kimmo Pirkkala]

Paras kriisivalmius on sekä polttoaineen, että ruoan varastoinnissa, ei tuotannon omavaraisuudessa. Varastointia teemme jo nyt. Asiaa hoitaa mm. Viljava:

No kumpi on helpompi ja halvempi varastoida, sanotaan vaikka viiden vuoden tarpeisiin:
a) riittävä määrä polttoaineita maataloudelle
b) riittävä määrä ruokaa tai ruuan raaka-aineita koko kansalle
?

[Alfresco]

No tuskin pystyn vakuuttamaan ainakaan sinua kun kuvittelet peltomaan käyttönoton kestävän vuosia.

Peltomaan pitäminen peltomaana vaatii jatkuvaa muokkausta, ettei se metsity. Näet siis järkevänä maksaa tukiaisia tuottamattoman peltomaan pitämisenä 'viljelyvalmiudessa' täysin tuottamattomana, mutta vastustat varsinaisen viljelyn tukemista?

Kuten edellä mainitsin niin näen jonkinlaisen nopean kriisivalmiuden järkevänä. Osa sitä on tietysti kesantopellot. Lue mitä kirjoitetaan.

Kesantopeltojen tuet ovat alhaisemmat kun viljelyn tuet. Se tuotta myös vähemmän saasteita ja on ekologisesti järkevämpää kun jatkuva viljan ylituotanto. Kesanto edellyttää lähinnä vain kerran vuodessa tapahtuvaa niittämistä. Eli varsin pieni toimenpide valmiuden ylläpitämiseksi. Eri asia on kuinka paljon kesantopeltoja kannatta pitää. Voi olla, että niitä on liikaa nytkin. Voi olla, että kesantojen ylläpito pitäisi jättää lähinnä valtion maiden hommaksi ja yksityiset viljelköön pelloillaan syömekelpoista tavaraa markkinaehdtoisesti.

Peltojen lisäksi tuemme myös kaiken maailman muita turhuuksia. Koko tukiviidakko pitäisi käydä läpi ja purkaa jonninjoutavat tuet.

[Kimmo Pirkkala]

Olen samaa mieltä, että tukiviidakko kaipaa kriittistä tarkastelua ihan joka asiassa mitä yhteiskunta tukee. Mikään muu ei vain ole niin tärkeää kuin elintarviketuotanto.

Olen myös samaa mieltä, että 100% elintarvikeomavaraisuus on haaskausta, vähemmälläkin selviää. Mutta valmiudet on oltava siihen, että emme kuole nälkään, jos tuonti kriisitilanteessa romahtaa. Ja käytännössä se tarkoittaa maatalouden laajamittaista tukemista.

[Alfresco]

Paras kriisivalmius on sekä polttoaineen, että ruoan varastoinnissa, ei tuotannon omavaraisuudessa. Varastointia teemme jo nyt. Asiaa hoitaa mm. Viljava:

No kumpi on helpompi ja halvempi varastoida, sanotaan vaikka viiden vuoden tarpeisiin:
a) riittävä määrä polttoaineita maataloudelle
b) riittävä määrä ruokaa tai ruuan raaka-aineita koko kansalle
?

Mikä ihmeen kriisi on sellainen joka kestää 5 vuotta? Luuletko ettei 5 vuoden aikana saataisiin tehtyä mitään ruokahuollon parantamiseksi? Mitkä tahansa kivipellot saadaan siinä ajassa viljelytuotantoon.

Kriisi joka katkaisi ulkomaan ruoan tuonnin ei voi olla pitkäaikainen, siis vuosia kestävä. Talvisotakin kesti satakunta päivää ja uusi sota todennäköisesti olisi sitäkin lyhyempi.

Suomi on aina varastoinut ruokaa koska talvella täällä ei viljellä kun tomaatteja. Jos ruokahuolto on huolesi, niin en näe mitään ongelmaa vaikka kaksinkertaistaa varastot. Sekin on edullisempaa kun järkyttävän suuren tukijärjestelmän ylläpitäminen sinä toivossa, että öljy virtaa ulkomailta kriisiaikoinakin.

Absurdeinta tässä omavaraisuuslogiikassa on se, että öljyä tuodaan paljon juuri mm. Venäjältä, siis sieltä mistä mahdollinen kriisiuhka voisi tulla. Kuvitteletko todellakin, että Venäjä hyökkäisi Suomeen ja jatkaisi öljyn vientiä meille, jotta voisimme viljellä peltojamme ettei ruoka lopu?

Oikeesti, teidän jutuissa ei ole päätä eikä häntää.