Edellyttääkö yhteinen valuutta yhtenäistä talouspolitiikkaa?

[hoxpox]

Väitettä "Yhteisvaluutta ei toimi ilman yhteistä talouspolitiikkaa" kuulee esitettävän usein.

Mielestäni yhteisen valuutan käyttäminen ei edellytä yhteistä talouspolitiikkaa, sillä
rahapoliitiikalla ei ole pitkällä aikavälillä vaikutusta reaalitalouteen.

Se, että velkaantuneella ja/tai kilpailukyvyttömällä valtiolla on käytössä yhteisvaluutta muiden valtioiden kanssa, tarkoittaa että velkaantuneen valtion valuutta ei voi devalvoitua, ja tätä kautta vähentää valtion kuluja ja parantaa kilpailukykyä.

Vaikka devalvaatio ei ole yhteisvaluutassa mahdollinen, valtio voi devalvoinnin sijaan leikata kulujaan, mikä on parempi ja reilumpi ratkaisu kuin devalvointi, sillä tällöin valtio ei rankaise kaikkia rahaa säästäneitä asukkaitaan, joiden säästöjen arvo pienenisi devalvoinnin seurauksena.

Se, että ongelmiin joutuneen valtion on ehkä käytännössä helpompi pienentää kulujaan devalvoimalla, kuin karsimalla kulujaan, ei ole muiden yhteisvaluuttaa käyttävien valtioiden ongelma.

On ehdotettu, että Suomen tulisi ottaa käyttöön eri valuutta kuin Etelä-Euroopan maiden. Eri valuutan käyttöönotto on verrannollinen sille, että Suomessa otettaisiin käyttöön oma valuutta rikkaille ja köyhille. Eli kun henkilö köyhtyisi, hän devalvoisi omat rahansa, jolloin hänen eri kohteisiin jyvitetyt kulunsa pienenisivät. Köyhtyneen henkilön on kuitenkin järkevämpää pienentää kulujaan, kuin vaihtaa rahansa arvottomimpiin, sillä devalvoidessa henkilön rahavarannon arvo pienenee ja hän köyhtyy entisestään.

Mikäli köyhtyvän henkilön on hankala pienentää kulujaan, hän joutuu velkasaneeraukseen. Tämäkään ei aiheuta ongelmia samaa valuttaa käyttäville rikkaille henkilöille, elleivät nämä sitten ole menneet köyhälle lainaamaan. Ja jos he ovat lainanneet, niin tämä on liiketoimintaa, josta tulee kantaa siihen kuuluvat riskit.

Köyhät ja rikkaat valtiot voivat siis ihan hyvin käyttää samaa valuuttaa, aivan kuten köyhät ja rikkaat ihmisetkin voivat käyttää samaa valuuttaa.

Yhteisen valuutan käyttäminen ei edellytä köyhiltä ja rikkailta valtioilta yhteistä talouspolitiikkaa, aivan kuten yhteisen valuutan käyttäminen ei edellytä köyhiltä ja rikkailta ihmisiltä yhtenäistä rahankäyttöpolitiikkaa.

Mielipiteet tervetulleita.

[tyhmyri]

Väitettä "Yhteisvaluutta ei toimi ilman yhteistä talouspolitiikkaa" kuulee esitettävän usein.

Mielestäni yhteisen valuutan käyttäminen ei edellytä yhteistä talouspolitiikkaa, sillä
rahapoliitiikalla ei ole pitkällä aikavälillä vaikutusta reaalitalouteen.

Ajatus rahan neutraalista luonteesta on sellainen teoreettinen, kaunis yksinkertaistus, jollaisia sekä poliitikot että tiedepiirit rakastavat. Ne on helppoja ymmärtää ja kivoja pyöritellä erilaisissa artikkeleissa ja laskentamalleissa. Valitettavasti yksinkertaistus ei pidä paikkaansa.

Valitettavasti teoria ei, kuten rajut ihmisten toimintaa koskevat yksinkertaistukset eivät yleensäkään, pidä paikkaansa. Pelkästään todelliseksi ilmiöksi osoitettu "money illusion" työmarkkinoilla on sen verran vaikuttava juttu, että teorialle rahan neutraaliudesta käy hassusti.

[Teaparty]

Aina hyvä kyseenalaistaa itsestäänselvyydet, koska harvoin ne sitä loppupelissä ovat.

Yhteinen raha ilman yhteistä talouspolitiikkaa edellyttäisi julkishallinnon bailoutien ehdotonta kieltämistä ja täysin riipumatota keskuspankkia. Myös kansallisen tason demokratiasta joudutaan tinkimään niinkuin nytkin tehdään. Eli periaatteessa eurokin olisi voinut toimia, jos säännöistä olisi pidetty kiinni perkele.

Ja tämä säännöistä kiinni pitäminen onkin se ydinkysymys joka jakaa Euroopan kulttuurisesti kahtia. Välimeren maiden äänestäjiä ei yksinkertaisesti kiinnosta yhteinen etu oikeastaan millään tasolla, ehkä kotikylää ja -korttelia lukuunottamatta. Italian, Espanjan ja Ranskan poliittiset edustajat puolestaan muodostavat aina 'Club Med' -blokin missä ikinä he liikkuvatkin. Ranskakin on siksi solidaarinen Italialle ja Espanjalle, että näiden maiden johtajat viihtyvät hyvin yhdessä eikä siihen iloiseen päivällisseurueeseen mitään äkäistä saksalaisakkaa tai - herra paratkoon - jotain hollantilaista junttia kaivata.

Euroopan realismi siis vaatisi pohjoisen omaa euroa ja etelä voi oikeastaan tehdä mitä lystää.

[Miniluv]

Äänestin kyllä, mutta selvennän, että en missään nimessä halua Euroopan yhteisvaluuttaa tai liittovaltiota.

[thinkingmind]

Yhteisvaluutta voi toimia jos on tiukat säännöt ja niitä noudatetaan OIKEIDEN sanktioiden uhalla.

Vakaussopimuksen max 3% alijäämä ja max 60% velkaa bruttokansantuotteesta olisi pitänyt valvoa ja niitä rikkoville maille olisi pitänyt lopettaa KAIKKIEN EU-rahojen maksaminen ja valehtelijat kuten Kreikka olisi pitänyt potkia pois euro-alueesta AUTOMAATTISESTI.

EU-liittovaltio kehitys EI ole ratkaisu Euron ongelmiin sillä kulttuurit, käytännöt ja kansojen luonteet ovat liian erilaiset.

[normi]

Kyllä. Asiahan on itsestään selvä. jos toisella on tarve revalvaatioon ja toisella devalvaatioon ja toisella koronnostoon ja toisella koronlaskuun niin homma ei pelitä. Yhteisvaluutta-alueen olisi ihanteellista olla yksi valtio jossa talous-, vero- ja työkulttuuri jne. olisivat kutakuinkin samanlaiset.

On mahdotonta yhdistää Kreikan ja Saksan kulttuureja, joten järkevämpää olisi, että mailla on eri valuutat, koska taloudelliset ja rahapoliittiset intressit ovat erilaiset.

Jos maat ovat kovasti toistensa kaltaisia elinkeinorakenteita myöten niin yhtenäisvaluutasta voi olla hyötytäkin.

Pitäisi jakaa euro pienempiin palasiin. etelänmanjaanaeuro pohjoisenarbeiteuro ja kenties itäeuroopankehityseuro?

[Jouko]

Kaikki asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että yhteisvaluutta vaatii yhteistä finanssipolitiikkaa. Se siis vaatii unionia, federaatiota. Tämä on ollut selvää ihan alusta lähtien. Timo Soini ja Perussuomalaiset sitä vastustavat koska siinä liiskataan pikkuvaltiot kuten Suomi. Mennään siis isojen ehdoilla. Niin on mentykin ja tullaan menemään. Kaikki on nähtävissä.

Jos EU olisi kuten USA, demokraattinen kaksikamarinen parlamenttijärjestelmä niin se voisi toimia. Mutta kun ei ole. Joku Barroso sanelee lähes kaiken eikä sitä sieltä saa juvettua pois millään. EU ei ole demokraattinen järjestelmä niin kuin jotkut kuvittelevat. Ja niitä kuvittelijoita istuu Suomen hallituksessa riesaksi asti. En tässä rupea nimeämään koska kaikki sen voivat itse todeta keitä ne ovat.

[hoxpox]

Kyllä. Asiahan on itsestään selvä. jos toisella on tarve revalvaatioon ja toisella devalvaatioon ja toisella koronnostoon ja toisella koronlaskuun niin homma ei pelitä. Yhteisvaluutta-alueen olisi ihanteellista olla yksi valtio jossa talous-, vero- ja työkulttuuri jne. olisivat kutakuinkin samanlaiset.

Jos minä ja joku toinen henkilö käytämme samaa valuuttaa, ja kyseinen henkilö joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, niin kerrotko millä mekanismilla tämä aiheuttaa minulle ongelmia?

Valtiot, yritykset ja yksityiset kansalaiset ovat verrannollisia taloudellisia toimijoita. Jos erilaiset yritykset ja kansalaiset voivat aivan hyvin käyttää samaa valuuttaa, mikseivät näin voi tehdä myös valtiot?

Vaihdon välineenä voidaan käyttää valuutan sijasta vaikka kultaa, osakkeita tms. Oleellista on  että ei ole mekanismia, jolla jotain vaihdon välinettä käyttävä velkaantunut aiheuttaisi ongelmia henkiölle, joka käyttää samaa vaihdon välinettä.

Valtiolla ei ole käytännössä tarvetta revalvoida, sillä palkkojen nouseminen ajaa saman asian. Jos valtio pystyy karsimaan kuluja ja leikkaamaan palkkakustannuksiaan, ei sillä ole myöskään tarvetta devalvoida. Valuutan arvolla kikkailu on ylipäätään turhaa ja haitallista.

Mikäli Kreikka tms. muu valtio joutuu velkakriisiin, ei ole olemassa mekanismia jolla sama kriisi vaikuttaisi erityisesti saman valuutta-alueen muihin maihin. Kriisi vaikuttaa toki kaikkiin jotka ovat Kreikalle lainanneet, mutta saman vaihdon välineen käyttäminen ei ole merkityksellinen asia.

[hoxpox]

Yhteinen raha ilman yhteistä talouspolitiikkaa edellyttäisi julkishallinnon bailoutien ehdotonta kieltämistä ja täysin riipumatota keskuspankkia. Myös kansallisen tason demokratiasta joudutaan tinkimään niinkuin nytkin tehdään. Eli periaatteessa eurokin olisi voinut toimia, jos säännöistä olisi pidetty kiinni perkele.

Hyvä huomio. Alkuperäisissä eurosäännöissä ei siis edellytetty yhtenäistä talouspolitiikkaa, koska sille ei nähty tarvetta. Vaikea ymmärtää miksi nyt yhteinen valuutta taas vaatiikin yhtenäistä talouspolitiikkaa, en tiedä onko muutos rahoituspiirien lobbausten tulosta vai mitä.

[hoxpox]

Kaikki asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että yhteisvaluutta vaatii yhteistä finanssipolitiikkaa. Se siis vaatii unionia, federaatiota. Tämä on ollut selvää ihan alusta lähtien.

Jos minä ja kaverini päätämme alkaa käyttämään vaihdon välineenä kultaa, niin täytyykö meillä olla yhtenäinen rahankäyttöpolitiikka? Täytyykö meidän asettaa jotain rajoituksia velan suhteeseen tuloistamme tms? Täytyykö meidän muodostaa jossain vaiheessa oma valtiomme?

Miten ihmeessä saman vaihdon välineen käyttäminen voisi aiheuttaa jotain yllämainittua?

[Teaparty]

Kyllä. Asiahan on itsestään selvä. jos toisella on tarve revalvaatioon ja toisella devalvaatioon ja toisella koronnostoon ja toisella koronlaskuun niin homma ei pelitä. Yhteisvaluutta-alueen olisi ihanteellista olla yksi valtio jossa talous-, vero- ja työkulttuuri jne. olisivat kutakuinkin samanlaiset.

Jos minä ja joku toinen henkilö käytämme samaa valuuttaa, ja kyseinen henkilö joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, niin kerrotko millä mekanismilla tämä aiheuttaa minulle ongelmia?

Ei millään mekanismilla, kun jos velkojen maksu setelirahoituksella estetään.

[JR]

Moni asia toimii teoriassa hirveen hyvin, mutta käytännössä ei. Minä en usko, että yhteisvaluutta toimii ilman yhteistä talouspolitiikkaa. Tokihan kaikki voisi toimia hyvinkin, mutta poliitikot sössivät lopulta kaiken.

[tyhmyri]

Kyllä. Asiahan on itsestään selvä. jos toisella on tarve revalvaatioon ja toisella devalvaatioon ja toisella koronnostoon ja toisella koronlaskuun niin homma ei pelitä. Yhteisvaluutta-alueen olisi ihanteellista olla yksi valtio jossa talous-, vero- ja työkulttuuri jne. olisivat kutakuinkin samanlaiset.

Jos minä ja joku toinen henkilö käytämme samaa valuuttaa, ja kyseinen henkilö joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, niin kerrotko millä mekanismilla tämä aiheuttaa minulle ongelmia?

Ei millään mekanismilla, kun jos velkojen maksu setelirahoituksella estetään.

Ei mene noin. Vertailut yksityishenkilöihin ja myös yrityksiin ovat vaarallisia.

Jos kuitenkin verrataan yksityishenkilöihin, niin kuvio on vähän sellainen, että taloudellisiin vaikeuksiin joutunut henkilö on lainannut rahat isältäsi. Myös sinä olet lainannut rahaa isältäsi, joka on laskenut oman elämänsä menevän saamiensa korkojen ja lyhennysten turvin. Nyt jos vaikeuksiin joutunut henkilö ei pysty maksamaan velkaansa, niin isäsi haluaakin sinulta enemmän kuussa kuin ennen. Jos et maksa, niin isäsi joutuu vaikeuksiin kanssa, joten joudut kuitenkin häntä tukemaan vaikkapa seuraavan keittiörempan osalta. Eli kyllä se vaikuttaa, sillä kansantaloudet ovat mokomat erilaisia otuksia kuin yksityishenkilöt.

Nyt sitten setelirahoituksella sinulle, vaikeuksiin joutuneelle tyypille, ja isällesi annetaan riittävästi täpäkkää tilanteen hoitamiseksi. Noh, isäsi saamiset reaalisesti heikkenevät koska hinnat potentiaalisesti nousevat. Mutta sinun ei tarvitse maksaa isäsi keittiöremppaa.

Huono vertaus, tiedän, mutta havainnollistaa toivottavasti sitä miten monimutkaisia ovat kytkökset näissä kuvioissa.

[hoxpox]

Jos kuitenkin verrataan yksityishenkilöihin, niin kuvio on vähän sellainen, että taloudellisiin vaikeuksiin joutunut henkilö on lainannut rahat isältäsi. Myös sinä olet lainannut rahaa isältäsi, joka on laskenut oman elämänsä menevän saamiensa korkojen ja lyhennysten turvin. Nyt jos vaikeuksiin joutunut henkilö ei pysty maksamaan velkaansa, niin isäsi haluaakin sinulta enemmän kuussa kuin ennen. Jos et maksa, niin isäsi joutuu vaikeuksiin kanssa, joten joudut kuitenkin häntä tukemaan vaikkapa seuraavan keittiörempan osalta. Eli kyllä se vaikuttaa, sillä kansantaloudet ovat mokomat erilaisia otuksia kuin yksityishenkilöt.

Esimerkissäsi kansantaloudet vertautuivat yksityishenkilöihin jotka olivat lainanneet rahaa toisilleen. Tällöin yhden henkilön taloudelliset vaikeudet tietenkin vaikuttavat muihin henkilöihin.

Mutta kriteerinä ongelmien leviämiselle ei ollut se, että henkilöillä olisi ollut käytössä sama valuutta, vaan se että heillä oli velkaa toisilleen.

Haluaisin kuulla että miten saman valuutan käyttäminen aiheuttaa ongelmien leviämistä jos yksi joutuu vaikeuksiin? Jätetään ne velkasuhteet nyt tämän ulkopuolelle.

[tyhmyri]

Haluaisin kuulla että miten saman valuutan käyttäminen aiheuttaa ongelmien leviämistä jos yksi joutuu vaikeuksiin? Jätetään ne velkasuhteet nyt tämän ulkopuolelle.

Periaatteessa pelkkä saman rahan käyttäminen ei. Mutta heti kun tulee valkasuhteita tai kauppasuhteita, niin peli muuttuu monimutkaisemmaksi. Silloin niitä riippuvuussuhteita jo on oli valuutta sama tahi ei.

[hoxpox]

Haluaisin kuulla että miten saman valuutan käyttäminen aiheuttaa ongelmien leviämistä jos yksi joutuu vaikeuksiin? Jätetään ne velkasuhteet nyt tämän ulkopuolelle.

Periaatteessa pelkkä saman rahan käyttäminen ei. Mutta heti kun tulee valkasuhteita tai kauppasuhteita, niin peli muuttuu monimutkaisemmaksi. Silloin niitä riippuvuussuhteita jo on oli valuutta sama tahi ei.

Nyt olemme samaa mieltä. Velka- ja kauppasuhteet voivat aiheuttaa ongelmien leviämistä mikäli suhteen toinen osapuoli joutuu vaikeuksiin, mutta saman valuutan käyttäminen ei.

Halusin ottaa tämän puheeksi, sillä yhteisvaluuttaa käytetään yleisesti perusteena sille että Suomen tulee osallistua Kreikan ja muiden maiden tukipaketteihin.

[Rytiläinen]

Ainakin EU:n ja euron tapauksessa valtiot ovat voineet nostaa lainaa ilman pelkoa korkojen noususta, mikä on johtanut valtioiden ylivelkaantumiseen. Raha ei ole neutraalia, kun keskuspankki pystyy rahan määräällä peukaloimaan korkoja ja sitä kautta reaalitaloutta.

[Alfresco]

Kyllä. Asiahan on itsestään selvä. jos toisella on tarve revalvaatioon ja toisella devalvaatioon ja toisella koronnostoon ja toisella koronlaskuun niin homma ei pelitä.

Yhteinen valuutta ei edellytä maiden yhteistä talouspolitiikaa. Pikemmin on niin, että yheisvaluutta asettaa raamit talouspoliitiikalle. Eli yhteinen valuutta tuuppaa ohjaamaan maat samankaltaiseen talouspolitiikkaa muttei täysin. Valuutta asettaa lähinnä rajoituksia juuri devalvoinnin osalta.

Asiaa on helpompi ymmärtää jos katsotaan historialisesta näkökulmasta. Ennen käytiin kauppaa kirjaimellisesti oravannahoilla. Nahat oli samat eri kaupankäyntialueiden välillä eli oli yhteinen "valuutta". Silti alueet pystyi toimimaan taloudellisesti erillään ja omaa paikallista politiikkaa noudattaen. Hieman myöhemmässä vaiheessa siirryttiin kulta- ja hopeakolikkoihin. Näidenkin varassa kaupankäynti toimi ihan hyvin. Jossain vaiheessa, jotkut yli varojensä elävät valtiot kuitenkin delvalvoi kolikkonsa pienentämällä jalometallin osuuden kolikossaan. Nykyään moni maa käy kauppaa jopa sisäisesti dollareissa tai euroissa vaikkeivät edes ole kyseisten valuutta-alueiden jäseniä.

Yhteisen valuutan käyttö on siis mahdollista mutta jos sotkee sisäisen taloutensa tarpeeksi, siitä voi tulla rasite.

[Octavius]

Ei ja kyllä.

Ei siinä tapauksessa, jos valuuttaunioni on pelkästään talousliitto, jonka EU:n tulisi olla, jotta sillä olisi mahdollisuuksia pysyä koossa.

Kyllä siinä tapauksessa, että EU:lle annetaan lainsäädäntövaltaa. Pragmaattisessa todellisuudessa lainsääntövalta (eli byrokratia) kasvaa itseään ruokkien. Tämä johtaa taas siihen, että jo nykyisellä rakenteella (osittainen keskitetty lainsäädäntö) euroalue on täysin mahdoton yhtälö ilman yhteistä vero-, sosiaali- ja talouspolitiikkaa. Nyt erot em. asioissa ovat aivan liian suuret, että euro voisi jatkaa nykymuodossaan. (Tätä Soini siis tarkoitti puhuessaan meloneista, omenista ja lippalakeista.)  Kaveri on kyllä verbaliikan mestari – saa todella vaikean yhtälön tiivistetyksi yhteen metaforaan.

Vaihtoehtoja on neljä:
- Purkaa EU talousliitoksi.
- Muodostaa liittovaltio yhteisellä lainsäädännöllä.
- Hajottaa EU pohjoiseen Hansa- ja eteläiseen Oliivialueeseen.
- Hajottaa koko paska.

Noista voi sitten valita. Itse olen ensimmäisen tai vaihtoehtoisesti kolmannen vaihtoehdon kannalla. Nykyrakenteella ei voida jatkaa.

[hoxpox]

Yhteisen valuutan käyttö on siis mahdollista mutta jos sotkee sisäisen taloutensa tarpeeksi, siitä voi tulla rasite.

Tässäkin on huomattava että yhteisvaluutta on rasite ainoastaan taloutensa sotkeneille valtioille, jotka haluaisivat devalvoida (vaikka devalvoinnissakin on omat ongelmansa).

[TJK]

Taitaapa se edellyttää. Valistumaton näkemykseni on, että valuutan arvo määräytyy osaksi valtion noudattaman talouspolitiikan mukaan, joten aivan erilaista talouspolitiikkaa tekevien valtioiden osalta arvon on vaikea olla kaikille oikea.

Päätelmäni on se, että euro joutaa mennä. EU takaisin vapaakauppa-alueeksi, jolle ei tarvitse myöskään syytää hillittömiä jäsenmaksuja.

[AstaTTT]

- Hajottaa EU pohjoiseen Hansa- ja eteläiseen Oliivialueeseen.
- Hajottaa koko paska.

Nuo ovat todennäköisimmät vaihtoehdot. Ihan rehellisesti olen kyllä koko paskan hajottamisen kannalla, koska jos EU:n taustalla ei ole jotain salaliittoa, Eurooppa on tunnetun historian pätemättömimmissä käsissä.

[hoxpox]

Taitaapa se edellyttää. Valistumaton näkemykseni on, että valuutan arvo määräytyy osaksi valtion noudattaman talouspolitiikan mukaan, joten aivan erilaista talouspolitiikkaa tekevien valtioiden osalta arvon on vaikea olla kaikille oikea.

Valuutan arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Jos yksityishenkilö, joka käyttää kultaa vaihdon välineenä, tuhlaa liikaa, on ongelma siinä, että henkilö tuhlaa liikaa, eikä siinä että kullan kurssi on liian korkea.

Sama pätee valtioihin. Yhteisvaluutassa olevan tuhlailevan valtion ongelma on tuhlaaminen, ei se että yhteisvaluutan arvo on liian korkea.

Oleellinen kysymys on kuitenkin se, että koituuko yksityishenkilön tai valtion tuhlailusta haittaa erityisesti muita samaa valuttaa käyttäville yksityishenkilöille/valtioille? Ja jos koituu niin miten?

[Daemonic]

Kyllähän se edellyttää. Siksipä se ei toimikaan ja siitä yhteisvaluutasta tulisi päästä eroon kun se ei vielä tulisi ihan perkeleen kalliiksi. Kalliiksihan tämä kokeilu on jo tullut, mutta nyt olisi korkea aika puhaltaa peli poikki ja keksiä jotain uutta (tai palata vanhaan).

[TJK]

Taitaapa se edellyttää. Valistumaton näkemykseni on, että valuutan arvo määräytyy osaksi valtion noudattaman talouspolitiikan mukaan, joten aivan erilaista talouspolitiikkaa tekevien valtioiden osalta arvon on vaikea olla kaikille oikea.

Valuutan arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Jos yksityishenkilö, joka käyttää kultaa vaihdon välineenä, tuhlaa liikaa, on ongelma siinä, että henkilö tuhlaa liikaa, eikä siinä että kullan kurssi on liian korkea.

Sama pätee valtioihin.

Kulta on kuitenkin vaihdantaväline, jonka arvostukseen yksilö ei itse vaikuta. Valuutan arvostus päin vastoin taas riippuu siitä tahosta, joka sitä painaa. Sen vuoksi esimerkiksi keskuspankkien vähimmäisvarantojärjestelmät kai ovat olemassa: jossain on todella olemassa omaisuutta, joka liikkeelle laskettua seteliä vastaa - vaikkakin nykyään viime kädessä vain pieniltä osin, kun luottamus syntyy pääosin vähimmäisvarannon sijaan ilmeisesti talouspolitiikan kaltaisista tekijöistä.

[hoxpox]

Jos yksityishenkilö, joka käyttää kultaa vaihdon välineenä, tuhlaa liikaa, on ongelma siinä, että henkilö tuhlaa liikaa, eikä siinä että kullan kurssi on liian korkea.

Sama pätee valtioihin.

Kulta on kuitenkin vaihdantaväline, jonka arvostukseen yksilö ei itse vaikuta. Valuutan arvostus päin vastoin taas riippuu siitä tahosta, joka sitä painaa. Sen vuoksi esimerkiksi keskuspankkien vähimmäisvarantojärjestelmät kai ovat olemassa: jossain on todella olemassa omaisuutta, joka liikkeelle laskettua seteliä vastaa - vaikkakin nykyään viime kädessä vain pieniltä osin, kun luottamus syntyy pääosin vähimmäisvarannon sijaan ilmeisesti talouspolitiikan kaltaisista tekijöistä.

Yhteisvaluutassa olevat valtiot eivät saa omin päin alkaa painamaan lisää rahaa, joten yksittäinen valtio ei voi näin vaikuttaa yhteisvaluutan arvoon.

Keskuspankki voi toki alkaa painaa rahaa ja syytää sitä ongelmiin joutuneelle yksittäiselle valtiolle, mutta perusteita tälle toiminnalle ei olla ainakaan tässä ketjussa vielä löydetty.

[hoxpox]

Halla-aho kirjoittaa facebookissa hyvin velkakriisistä, joskin perustelut sille miksi yhteinen valuutta edellyttäisi yhteistä talouspolitiikkaa jäävät uupumaan.

Asiantuntijoiden mielestä yhteinen valuutta taas ei edellytä yhteistä talouspolitiikkaa: http://repec.rwi-essen.de/files/REP_08_062.pdf

Olisin edelleen kiinnostunut lukemaan mikäli jostain löytyy asiallisia perusteluja sille, miksi yhteinen valuutta edellyttäisi yhteistä talouspolitiikkaa.

Tänään kokoonnutaan taas Brysseliin pohtimaan menettelyjä, joilla Kreikan kurimuksen toistuminen voitaisiin tulevaisuudessa estää. Itse Kreikan suhteen harva enää elättelee toiveita. Maahan pumpataan toistaiseksi eurooppalaisten veronmaksajien miljardeja, ei siksi, että kukaan uskoisi kreikkalaisten saavan niiden avulla talouttaan tasapainoon, vaan siksi, että poliittisista syistä olisi pumppaamisen lopettaminen liian tuskallista.

Rahahan on vain rahaa, ja sitä saa lisää verottamalla. Eurojohtajan menetettyjä kasvoja taas ei korvaa mikään.

Kyse on siis pitkän tähtäyksen ratkaisujen etsimisestä. Talouskuria pitäisi parantaa. Keskustelua on käyty runsaasti metodista, jolla uudet, tiukemmat säädökset saataisiin voimaan. Runnoako tarvittavat muutokset EU:n perussopimuksiin, vai tyytyäkö hallitusten välisiin sopimusjärjestelyihin. Ensimmäisen ratkaisun ongelma on, että muutokset pitäisi hyväksyttää 27 EU-maan kansallisissa parlamenteissa, mikä yhtäältä veisi tuhottomasti aikaa (ja nakertaisi entisestään markkinoiden luottamusta EU:n kykyyn ottaa itseään niskasta) ja toisaalta avaisi ovet yksittäisten jäsenmaiden iltalypsylle kaikissa mahdollisissa hampaankoloon jääneissä kysymyksissä.

Hallitusten välisiä järjestelyjä taas kavahdetaan, koska ne ohittaisivat komission ja koko EU:n ja siten tekisivät unionirakenteista tarpeettomia.

Metodologisen keskustelun ohella tai sijaan voitaisiin puhua reformien sisällöstä ja mahdollisesta tehokkuudesta. Tähänastinen ongelmahan ei niinkään ole ollut säädösten puuttuminen kuin se, että niitä ei noudateta. Niitä ei noudateta, koska niiden rikkomisesta ei seuraa mitään. Vuosia sitten asetettiin rajat mm. jäsenmaiden velkaantumisasteelle ja budjettialijäämälle, mutta kun suuret maat (kuten Ranska) ryhtyivät sääntöjä kroonisesti rikkomaan, niistä tuli pelkkiä kuolleita kirjaimia.

Usko ukaasien voimaan ja viranomaisohjaukseen on kova. Kun autoilijat ajavat ylinopeutta, siihen reagoidaan alentamalla nopeusrajoituksia. Kun EU-maat eivät noudata olemassaolevia sääntöjä, siihen reagoidaan laatimalla uusia, tiukempia sääntöjä.

Miksi niitäkään muka noudatettaisiin?

Eräät jäsenmaat vaativat automaattisia sanktioita vakaussopimusten rikkojille. Eräät toiset taas, sattuneesta syystä, vastustavat sellaisia tiukasti. Vaikka on selvää, ettei kukaan tule noudattamaan uusiakaan sääntöjä, ellei niiden rikkomista ole sanktioitu, ja ettei sanktioita määrätä ainakaan suurille jäsenmaille, jos ne ovat alisteisia poliittiselle, tapauskohtaiselle harkinnalle, on kuitenkin paikallaan kysyä, millaisia sanktiot voisivat olla laadultaan ja mistä saataisiin muskelit niiden täytäntöönpanoon.

Jos esimerkiksi jäsenmaan velkaantuminen tai alijäämä ylittävät sallitut rajat, määrättäisiinkö sille sakko? Jos sakko olisi pieni, sillä ei olisi ohjaavaa vaikutusta. Jos sakko olisi suuri, se tietysti vain pahentaisi ahdinkoa ja nopeuttaisi syöksykierrettä. Kreikka on hyvä esimerkki viimemainitusta ongelmasta. On selvää, että maalta on tuen saamisen ehtona vaadittava omia tasapainotustoimia, mutta toisaalta niiden seurauksena maan taloutta ollaan ajamassa nurin niin, että nousun edellytykset menevät.

Ratkaistavaksi tulee myös se, millaisella menettelyllä Euroopan vakausmekanismia käytetään. Päätetäänkö tuen myöntämisestä ja sen rahoituksesta yksimielisesti vai määräenemmistöllä. Useimmat jäsenmaat ajavat määräenemmistömallia, jossa kullakin suurella jäsenmalla olisi käytännössä yksin mahdollisuus blokata päätöksenteko, kun taas pienille jäisi äänettömän maksumiehen rooli.

Ilman määräenemmistömenettelyä EVM tuskin tulee toimimaan, koska yksimielisyyden vaatiminen (samoin kuin perussopimusten muuttaminen) johtaa iltalypsyihin ja toisiinsa liittymättömien asioiden koplaamiseen. Määräenemmistömenettely on kuitenkin törmäämässä perustuslaillisiin ongelmiin ainakin Suomessa. Jos Suomen EVM:lle antamat sitoumukset voitaisiin realisoida jäsenmaiden enemmistön päätöksellä, ilman eduskunnan tapauskohtaista hyväksyntää, Suomi luovuttaisi perustuslaissa määritellyn suvereniteettinsa jopa neljäsosasta valtion tulo- ja menoarviota.

Edessä näyttää siis olevan umpikuja, onneksi. "Onneksi" siksi, että Suomen johto ei voi enää pitkään pitää yllä illuusiota suvereenin valtion ja toimivan valuuttaunionin yhteensovitettavuudesta. Olen eurokiimaisimmankin demarin kanssa samaa mieltä siitä, että yhteinen valuutta ei voi olla vahva ja vakaa ilman yhteistä finanssi- ja talouspolitiikkaa. Euron perusongelma on juuri siinä, että se luotiin poliittisena projektina, taloudellisille savijaloille. Maamme johdon on pian sanottava ääneen, onko se valmis luovuttamaan sekä lainsäädäntö- että budjettivallan pois eduskunnalta ja Suomen kansalta hintana toimivasta yhteisvaluutasta. Tästä on kysymys myös perussuomalaisten tuoreessa välikysymyksessä.

Euro ei ole minulle periaatteellinen kysymys. Olen valmis hyväksymään sen niin kauan kuin se palvelee Suomen kansallista etua, tai ei ainakaan ole ristiriidassa sen kanssa. Mielestäni Suomen kansallinen etu vaatii budjettivallan pitämistä Suomen eduskunnalla. Koska vakaa euro vaatii budjettivallan keskittämistä, ja koska epävakaa euro ei ole kenenkään etu, joudun toteamaan, että valuuttaunioni ja Suomen kansallinen etu eivät ole yhteensovitettavissa.

Siksi suhtaudun strategisella optimismilla edessä häämöttävään umpikujaan.

[jka]

Vaikka devalvaatio ei ole yhteisvaluutassa mahdollinen, valtio voi devalvoinnin sijaan leikata kulujaan, mikä on parempi ja reilumpi ratkaisu kuin devalvointi, sillä tällöin valtio ei rankaise kaikkia rahaa säästäneitä asukkaitaan, joiden säästöjen arvo pienenisi devalvoinnin seurauksena.

Periaatteessa noin mutta ei kuitenkaan.

Säästöt kohdistuvat aina poliittisella päätöksellä siihen, joka on heikoimmassa asemassa eikä voi puolustaa oikeuksiaan. Tyypillinen esimerkki. Mitä on säästölistalla ensimmäisenä kun Suomessa on säästetty. Ensimmäisenä säästetään lasten kolutuksesta, päivähoidosta, ruokailusta, kerhotoiminnasta jne.

Julkinen sektorihan on tarkoitettu meidän kaikkien hyvinvoinniksi. Jos valtio on rahoittanut julkista sektoriaan velalla, niin kyllä myös tuo velka on koitunut meidän kaikkien hyväksi. Et voi erotella asukkaita sen mukaan kuka on hyötynyt ja kuka ei. Joten väittäisin, että devalvaatio, jossa kaikki osallistuu talkoisiin  on oikeudenmukaisempi tapa kuin säästöt jotka kohdistuu aina johonkin tiettyyn ryhmään.

Jos säästöt kohdistuisivat aina siihen osaan julkista sektoria joka on oikeasti läskiä, niin sitten kannatan säästöjä. Mutta käytännössä koskaan asia ei ole noin.

[jka]

Yhteisvaluutassa olevat valtiot eivät saa omin päin alkaa painamaan lisää rahaa, joten yksittäinen valtio ei voi näin vaikuttaa yhteisvaluutan arvoon.

Keskuspankki voi toki alkaa painaa rahaa ja syytää sitä ongelmiin joutuneelle yksittäiselle valtiolle, mutta perusteita tälle toiminnalle ei olla ainakaan tässä ketjussa vielä löydetty.

Tämähän se on juuri euron ongelman ydin. "Osavaltiot" eivät voi enää painaa rahaa omin päin, mutta myöskään EKP ei voi painaa rahaa yksittäiselle osavaltiolle, koska tuo on epäoikeudenmukaista kaikkia muita kohtaan. USA:ssa ja Japanissa on vähintään yhtä suuret ongelmat kuin euroalueella, mutta silti euroalue on näistä se, joka on pahiten kriisissä. Suurin syy tälle on, että USA:lla ja Japanilla on edelleen rahapainokone aidosti omassa hallussa. Eurolla ei sensijaan oikeasti ole rahapainokonetta ollenkaan tai se on äärimmäisen hankalien neuvottelujen ja sopimusten takana. Kun USA oli  Lehmanin konkurssin jälkeen pahimmassa kriisiin aallonpohjassa niin FED:n rahahanat aukaistiin yhden illan neuvottelujen jälkeen. EKP:n rahahanoja ei olla saatu vieläkään auki vaikka neuvotteluja on käyty jo kaksi vuotta!

[sivullinen.]

Joten väittäisin, että devalvaatio, jossa kaikki osallistuu talkoisiin  on oikeudenmukaisempi tapa kuin säästöt jotka kohdistuu aina johonkin tiettyyn ryhmään.

Näin juuri. Devalvaation hieno piirre on että se vie rahaa kaikilta samanverran (suhteessa omistukseen). Siinä ei siis synny epäoikeudenmukaisuutta samalla tavalla kuin kohdistamalla verotusta esimerkiksi asumiseen, joka rankaisi vain asuntojen omistajia. Valitettavasti devalvaatio ei ole enää mahdollinen, mutta se ei johdu eurosta vaan globaalista taloudesta! Ennen ihmisen kaikki omaisuus oli omassa kotimaassaan, ja siksi devalvaatio iski siihen täysin. Nyt tilejä voi avata mihin tahansa eurooppaan helposti, mistä tahansa voi ostaa talon ja osakkeitakin melko helposti. Erityisesti suuryritykset ja suurempia rahamääriä omistavat henkilöt ovat pystyneet hajauttamaan omistuksensa maailmalle niin ettei yksittäisen maan devalvaatio enää heihin iskisi vaan senkin maksaisivat köyhät. Siksi yksittäisten euromaiden devalvoinnin mahdottomuus ei ole niin merkittävä tekijä. Sillä edes koko euroalueen devalvaatio ei pystyisi "verottamaan" rikkaita.

Joten en sanoisi että yhtenäinen valuutta edellyttää yhteistä talouspolitiikkaa vaan globaali talous edellyttään yhteistä globaalia talouspolitiikkaa.

Olkoon se sitten G-20 tai joku muu.